Hyvä sääntely parempi Suomi
|
|
- Elli Mattila
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvä sääntely parempi Suomi Elinkeinoelämän 5 teesiä ja käytännön ehdotuksia, joilla sääntelyä vähennetään ja parannetaan
2 Hyvä sääntely kilpailukykyä kasvua työllistämistä Sääntelyn on tuettava yritysten kilpailukykyä, kasvua ja työllistämisen mahdollisuuksia. Liiallinen ja ennakoimaton sääntely vaikeuttaa yritysten menestystä ja aiheuttaa hallinnollista taakkaa. Elinkeinoelämän 5 teesiä, joilla sääntelyä vähennetään ja parannetaan 1. Sääntelyn vaikutuksia yritysten toimintaan on arvioitava paremmin s Sääntelyn on oltava ennakoitavaa ja pitkäjänteistä s Ministeriöiden resursseja on ohjattava sääntelyn vähentämiseen s Asenteiden on muututtava s Hallinnon menettelyjä on karsittava, nopeutettava ja yhdenmukaistettava s Hyvä sääntely parempi Suomi
3 Hyvä sääntely parempi Suomi Toimiva yhteiskunta tarvitsee pelisääntöjä. Sääntöjen tehtävänä on helpottaa asioiden hoitamista ihmisten, yritysten ja viranomaisten välillä. Silloin kun sääntely ottaa ylivallan yhteiskunnan toiminnasta ja siitä tulee taakka, on aika kääntää suunta takaisin, ja alkaa purkaa ja muuttaa elämää vaikeuttavia päätöksiä. Nyt tässä ylisääntelyn tilassa ollaan sekä EU:ssa että Suomessa. Ongelma on huomattu ja se on myönnetty. Liiallista ja holhoavaa sääntelyä on kyettävä purkamaan nopeasti. Sääntelyn purkaminen on ollut useiden hallitusten tavoitteena jo vuosikaudet, mutta käytännössä sääntely on kuitenkin lisääntynyt. Erilaisia sääntelyn ja hallinnollisen taakan vähentämisprojektejakin on ollut käynnissä useita. Tulokset ovat silti jääneet vaatimattomiksi, eikä yritysten ääni ole kuulunut riittävästi. Hyvä sääntely edistää talouskasvua, työpaikkojen syntymistä ja auttaa samalla koko Suomea menestymään. Parempi Suomi tarvitsee sääntelyä, joka luo toimintamahdollisuuksia ja vapauttaa resursseja varsinaisen yritystoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Tässä raportissa on selvitetty, miten hyvällä sääntelyllä voidaan edistää talouden kasvua ja yritysten mahdollisuuksia menestyä ja luoda uusia työpaikkoja. Menestys ja työpaikat eivät synny pelkästään sääntelyä vähentämällä. Yritysten liiketoiminnan esteiden vähentäminen kuitenkin lisää investointihalukkuutta ja yritysten kilpailukykyä, ja siten parantaa mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen. Selvityksen liitteenä on lista eräistä konkreettisista lainsäädäntömuutoksista, joilla parempaa sääntelyä ja hallinnollisen taakan vähentämistä voidaan edistää. Lista on laadittu yhteistyössä EK:n jäsenliittojen kanssa ja se perustuu yrityksiltä saatuihin kokemuksiin. Elinkeinoelämä on valmis yhteistyöhön sääntelytaakan keventämiseksi. Hyvä sääntely rakentaa parempaa Suomea. Jyri Häkämies toimitusjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto Hyvä sääntely parempi Suomi 3
4 Sääntelyn määrä kasvaa jatkuvasti Säädöksiä julkaistiin vuonna 1950 yhteensä 680, vuonna 1980 yli ja vuonna 2010 yli Säädöskokoelman sivumäärä on nelinkertaistunut 60 vuoden jakson kuluessa. Hallituksen esitysten määrä on vuosittain vakiintunut keskimäärin 250 esitykseen vuodessa, mutta kasvukehitys näkyy perustelusivujen ja pykäläehdotusten lisääntymisenä. Esimerkiksi vuonna 1980 perustelusivuja oli kaikkiaan 753 ja vuonna 2009 jo Vuoden 2009 esitykset sisälsivät kaikkiaan erillistä lakiehdotusta, joissa oli yhteensä pykäläehdotusta. Näitä lukuja voi tulkita paitsi sääntelyn kasvun kuvaukseksi, myös todisteeksi siitä, että sääntelyn yksityiskohtaisuus lisääntyy kaiken aikaa Säädökset Perustelusivujen kasvu Uuden hallituksen tulee sitoutua määrätietoisesti ja konkreettisin toimin sääntelystä aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseen ja parantamiseen. Lähteet: Jyrki Tala: Lainsäädännön maailma muuttuu sääntelyn kasvu jatkuu (2012) Outi Slant, Kati Rantala: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 122 (2013) 4 Hyvä sääntely parempi Suomi
5 Sääntelyä on mahdollista vähentää ja parantaa Suomessa on liikaa sääntelyä ja osa siitä vaikeuttaa yritystoimintaa. Suomessa on EU-sääntelyn osalta joskus menty pidemmälle kuin mitä EU edellyttää. Sääntelyn kasvun tärkeimmät syyt ovat EU-sääntely ja siihen liittyvä kansallinen lisäsääntely sekä uusi perustuslaki. Perustuslain vuoksi lakia alemman asteisia normeja on jouduttu siirtämään lain tasolle. Valmis laki on aina poliittisten kompromissien ja laajatahoisen valmistelun lopputulos. Jokainen sidosryhmä ja puolue on halunnut tuoda sen sisältöön oman osansa. Lopputulos on usein paljon laajempi ja monitahoisempi kuin alun perin oli tarkoitus. Lakien kaikkia vaikutuksia ei pystytä tarkasti arvioimaan ja niiden kerrannaisvaikutukset ilmenevät usein vasta vuosien päästä. Paremmasta sääntelystä tehtiin toimintaohjelma vuonna Ohjelman periaatteet eivät kuitenkaan ole tulleet osaksi eri ministeriöiden lainvalmistelua. Siksi periaatteet on päivitettävä ja sitä on noudatettava ministeriöissä. Kansallinen hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelman tavoitteena vuosina oli vähentää hallinnollista taakkaa 25 % eli 0,3 mrd euroa vuoden 2006 tasoon verrattuna vuoden 2012 loppuun mennessä. Tuona aikana hallinnollista taakkaa kyettiin kuitenkin vähentämään vain noin 1 % lähtötasosta. Uuden hallituksen tulee sitoutua määrätietoisesti ja konkreettisin toimin sääntelystä aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseen ja parantamiseen. Elinkeinoelämä esittää tässä raportissa ja sen liitteessä viisi teesiä ja lukuisia ratkaisuja, joilla sääntelyä voidaan käytännössä vähentää ja parantaa. Tässä raportissa on ehdotuksia pääasiassa Suomen kansalliseen sääntelyyn, sillä siihen on mahdollista vaikuttaa kotimaisin toimin. Mukana on jonkin verran myös vireillä olevia EU-lainsäädäntöhankkeita, koska niiden kansalliseen soveltamiseen voidaan vielä vaikuttaa. Jotta sääntely olisi parempaa myös tulevaisuudessa, lainsäädäntökoneiston perusrakenteiden tulisi olla kunnossa. Tärkeintä on, että ministeriöiden resursseja ohjataan sekä turhan sääntelyn vähentämiseen että sääntelyn laadun parantamiseen. Hyvä sääntely parempi Suomi 5
6 1 Sääntelyn vaikutuksia yritysten toimintaan on arvioitava paremmin Vireillä olevan ja tulevan lainsäädännön on tuettava yritysten menestystä, eikä se saa lisätä hallinnollista taakkaa. Sääntelyyn on voitava vaikuttaa jo hyvin aikaisessa valmisteluvaiheessa, jotta nykysääntelyn päälle ei jatkuvasti synny uusia, tarpeettomia ja osin ristiriitaisia velvoitteita. Elinkeinoelämän esitykset Yritysvaikutusten arviointia varten elinkeinoelämä on otettava mukaan säädösvalmisteluun jo valmistelun alkuvaiheessa. Suomalaisista yrityksistä yli 99 % on pk-yrityksiä. Siksi on tärkeää, että sääntelyn vaikutukset arvioidaan aina erikseen myös pk-yritysten näkökulmasta. Sääntelyn vaikutusarviointia varten on perustettava pysyvä, riippumattomista asiantuntijoista koostuva toimielin. Toimielin voisi pysäyttää lainsäädäntöhankeen ja palauttaa sen uuteen valmisteluun mikäli hankkeen vaikutukset ovat puutteellisesti arvioituja. Yrityksiä koskevan sääntelyn osalta mukana pitää olla elinkeinoelämää tuntevia edustajia. Riippumaton toimielin kykenee asianmukaisesti selvittämään nykyistä kattavammin lainsäädännön mahdolliset vaikutukset yrityksien liiketoiminnalle. Näin tarpeettomia kustannuksia ja muun lainsäädännön kanssa ristiriitaisuuksia aiheuttavat elementit tunnistetaan ja korjataan ajoissa. Toimielin tarkastaa kaikki lakiesitykset. Erityinen paino on lakiehdotuksen kustannusten arvioinnissa. Laajoissa lakihankkeissa kustannuksia on arvioitava uudelleen 3-5 vuoden kuluttua. Ministeriöiden on edistettävä vaikutusarviointia sekä kansallisessa että EU-sääntelyn toimeenpanossa. Valtaosa sääntelystä on EU-tasoista. Yritysvaikutusarviointeja tekeviä tai sääntelyn taloudellisia vaikutuksia arvioivia asiantuntijayksiköitä on jo perustettu esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Isoon-Britanniaan, Alankomaihin ja Tshekin tasavaltaan. Niissä maissa, joissa tällainen yksikkö toimii, lainsäädäntöprosessi on selkiytynyt ja ohjautunut olennaisiin kysymyksiin, kuten sääntelyn tarpeellisuuteen ja sen vaihtoehtoihin, hyötyjen, kustannusten ja muiden vaikutusten erittelyyn. 6 Hyvä sääntely parempi Suomi
7 Elinkeinoelämän käytännön ratkaisuehdotuksia Kauppojen aukioloajat Kulutustavarakauppa on murroksessa, koska internetissä kauppa on auki ympäri vuorokauden. Perinteisillä kaupoilla on tiukat aukiolojen rajoitukset ja niiden on mahdotonta pärjätä kilpailussa tällaisen liiketoiminnan kanssa. Ratkaisu: On löydettävä uusia tehokkaita keinoja, joilla perinteisten kauppojen liiketoimintamahdollisuuksia parannetaan. Yksi tärkeimmistä keinoista on laajentaa perinteisten kauppojen aukioloaikoja tai poistaa rajoitukset kokonaan. Sijoitusrahastolainsäädännön erityispiirteet estävät ulkomaisten sijoitusten tuloa Suomeen Eurooppalainen sijoitusrahastoala käy läpi rakennemuutosta. Eri maissa olevia rahastoja ja rahastoyhtiöitä yhdistetään ja rahastotoiminta keskittyy nykyistä harvempiin paikkoihin. Kunkin maan kansallinen sääntely ja valvontaviranomaisten toiminta vaikuttavat siihen, mihin rahastoja ja rahastoyhtiöitä perustetaan. Osa suomalaisesta sääntelystä vaikeuttaa kotimaisten rahastojen kilpailua ulkomaisten kanssa. Erityisesti rahasto-omistusten rekisteröinti on ongelmallista. Omistajien sijaan rekisteriin pitäisi voida merkitä sijoittajan puolesta toimiva omaisuudenhoitaja, välittäjä tai muu asiakkaan asioita hoitava taho. Nykysääntelyn mukaan omaisuudenhoitajan tai sijoitusneuvojan on ilmoitettava asiakkaansa henkilöllisyys suoraan suomalaiselle rahastoyhtiölle, joka käytännössä harjoittaa kilpailevaa toimintaa. Ongelma on nimenomaan tietojen toimittaminen yksityiselle toimijalle. Viranomaiset saavat tarvitsemansa omistajatiedot aina. Ratkaisu: Erityisesti ulkomaisten omistajien kohtelua koskevia säännöksiä on kiireellisesti kehitettävä, jotta ala menestyisi myös jatkossa. Ulkomaisia omistajia edustavalle omaisuudenhoitajalle tai sijoitusneuvojalle asetettu vaatimus ilmoittaa loppuasiakkaan tiedot suomalaiselle rahastoyhtiölle tulisi poistaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki - vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Laissa ohjataan vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista siten, että niiden tulee ensisijassa olla kaupunkien keskustoissa. Suuryksikön koon alaraja ja suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa. Nämä vaatimukset vaikeuttavat keskeisten kauppapaikkojen hankintaa, hidastavat kaavoitusmenettelyn vuoksi uusien kaupan yksikköjen rakentamista sekä vaikeuttavat huomattavasti uusien toimijoiden tuloa markkinoille. Päivittäistavarakaupassa yli puolet kaupan arvosta tulee isojen yksiköiden myynnistä ja siksi rajoitus on merkittävä haitta kilpailulle. Ratkaisu: Kaupan suuryksikön määritelmä on korotettava kerrosneliömetriin. Vaatimuksesta sijoittaa suuryksiköt keskustaalueille on luovuttava. Tämä edistää päivittäistavarakaupan kilpailua ja vähentää kaupan alaan kohdistuvaa hallinnollista rasitetta. Lääkkeiden markkinointi Lääkeyritys saa markkinoida reseptilääkkeitä vain lääkäreille ja apteekkien farmaseuttisen koulutuksen saaneelle henkilökunnalle. Hoitotiimeissä olevat sairaanhoitajat jäävät markkinoinnin yhteydessä annettavan, työssään olennaisen informaation ulkopuolelle. Lääkkeiden markkinoinnista säädetään direktiivissä ja sen pohjalta säädetyssä lääkelaissa. Lääkelain muotoilussa on kyse direktiivin kansallisesta tulkinnasta tulkinta ei ole kaikissa maissa yhtä tiukka. Ratkaisu: Mahdollisuus hoitotiimien informoimiseen pitää varmistaa direktiivin sallimissa rajoissa. Tehdään kaikki terveydenhuollon ammattilaiset kattava poikkeus reseptilääkkeiden markkinoinnin kieltoa koskevaan lääkelakiin. Hyvä sääntely parempi Suomi 7
8 2 Sääntelyn on oltava ennakoitavaa ja pitkäjänteistä Yrityksille on tärkeää, että ne voivat ennakoida tulevaisuutta ja luottaa päätösten pitävyyteen. Siksi jokaista päätöstä valmisteltaessa on testattava sen pitkäaikaiset vaikutukset yritysten liiketoimintaan. Erityisesti tulisi huomioida päätöksistä syntyvät velvoitteet ja kuinka paljon joustomahdollisuuksia ne sisältävät. Erityisen korostuneessa asemassa päätöksenteon ennakoitavuus on eri lupa- ja hallintoviranomaisten toiminnassa. Elinkeinoelämän esitykset Vaikutusten arviointia koskeviin ohjeisiin tulee sisällyttää pitkäjänteisyystesti, jonka avulla tarkistetaan seuraavat asiat: > Päätöksen ei tule olla ristiriidassa halutun tavoitteen kanssa. > Päätöksellä ei tule olla ei-toivottuja sivuvaikutuksia. > Päätöksen tulee olla toimiva sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. > Päätöksen tulee toimia myös erilaisissa muuttuvissa olosuhteissa. > Päätösen tulee sisältää riittävät siirtymäajat. Päätöksiä valmisteltaessa niiden vaikutuksia voidaan arvioida valitsemalla edustava joukko testiyrityksiä, joiden osalta simuloidaan konkreettisesti päätöksen vaikutukset ja tehdään edellä mainitut tarkistukset. Erityisesti verotuksessa tulisi pyrkiä siihen että sen rakenteita koskevat linjaukset vahvistetaan aina vaalikaudeksi. Päätöksiä valmisteltaessa niiden vaikutuksia voidaan arvioida valitsemalla edustava joukko testiyrityksiä, joiden osalta simuloidaan konkreettisesti päätöksen vaikutukset ja tehdään edellä mainitut tarkistukset. 8 Hyvä sääntely parempi Suomi
9 Elinkeinoelämän käytännön ratkaisuehdotuksia Yritysten lukuisat raportointivelvoitteet Yrityksillä on suuri määrä erilaisia raportointivelvoitteita. Ne liittyvät muun muassa tilinpäätökseen, hallinnointitapaan ja yhteiskuntavastuuseen. Raportoitavien asioiden määrä on koko ajan lisääntynyt ja uusia raportointitapoja kehitetään entisten päälle. EU-tasolla ja kansallisesti kehitetään osittain päällekkäisiä raportointivelvoitteita. Tämä vaikeuttaa yritysten toiminnan suunnittelua. Myös kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja uudistetaan jatkuvasti, mikä aiheuttaa sen, että listayhtiöt joutuvat elämään tältä osin jatkuvassa muutostilassa. Ratkaisu: Erityisesti uusia raportointivelvoitteita pohdittaessa on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota raportoinnin tarpeellisuuteen ja kustannuksiin. Yritykset tarvitsevat joustavammat mahdollisuudet mitoittaa raportointiaan niiden toimialaan ja yrityksen kokoon nähden. EU -tasolla sääntelyyn tulee jättää kansallista joustovaraa ja kansallisesti tulee pidättyä päällekkäisen, ristiriitaisen ja EU tason ylittävän sääntelyn luomiselta. Kansainvälisellä tasolla on hidastettava tilinpäätösstandardien päivittämistahtia ja pitäydyttävä ainoastaan täysin välttämättömissä muutoksissa. Pitkäjänteisyys verotuspäätöksissä Erityisesti verotuksessa päätöksenteko on ollut poukkoilevaa. Paljolti syynä on ollut puutteellinen valmistelu, jonka pohjalta ei ole tiedetty, mistä päätetään ja mitä seurauksia päätöksillä on. Osasyynä on ollut päätöksenteon vaikeus toisistaan paljon poikkeavien poliittisten näkemysten ja tavoitteiden vuoksi. Päätöksenteon tempoilusta voidaan mainita mm. seuraavat: Hallitusohjelmassa luvattiin tukea investointeja korotettujen poisto-oikeuksien avulla Näin myös päätettiin, mutta vajaan vuoden päästä soveltamisaikaa lyhennettiin vuodella. Syksyllä 2014 hallitus teki taas uuden päätöksen ja korotettujen poistojen soveltamisaikaa jatkettiin vuosille Hallitus päätti ensin T&K-verovähennyksen käyttöönotosta vuosille Uudella päätöksellä soveltamisaikaa kuitenkin lyhennettiin vuodella. Osinkoverotusta muutettiin yhteisöveron alennuksen yhteydessä, minkä jälkeen sitä muutettiin kaksi kertaa. Puolen vuoden aikana tehtiin yhteensä kolme muutosta. Vapaaehtoisten lisäeläkevakuutusten verokohtelua on muutettu kolme kertaa viimeisen 10 vuoden aikana. Epävarmuus verokohtelusta on johtanut siihen, että henkivakuutusyhtiöille on aiheutunut kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset. Lisäeläkevakuutusten myynti on käytännössä loppunut. Hallitus päätti poistaa edustuskulujen verovähennysoikeuden vuoden 2014 alusta. Hallitus perui päätöksensä ja edustuskulujen 50 %:n verovähennysoikeus palautetaan vuodelle Varainsiirtoveron nostaminen ja ulottaminen myös asuntoyhtiöiden yhtiövelkaosuuteen on aiheuttanut hankaluuksia asuntokauppojen toimivuudelle. Asuntokauppa kärsi tästä veromuutoksesta huomattavasti alkuvuonna Ratkaisu: Verotuksen sääntelyn ja siihen tehtävien muutosten vaikutukset on arvioitava riittävän hyvin, jotta yritysten toimintaympäristö olisi vakaa ja ennakoitavissa. Sääntelyssä tulee arvioida sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset ja elinkeinoelämän asiantuntijoiden on oltava mukana sääntelyn valmistelussa. Erityisesti määräaikaisten verosäännösten taannehtiva muuttaminen ei ole perusteltua. Hyvä sääntely parempi Suomi 9
10 3 Ministeriöiden resursseja on ohjattava sääntelyn vähentämiseen ja parantamiseen Sääntelyn vähentäminen ja laadun parantaminen on jo vuosia ollut yleisesti hyväksytty tavoite. Silti säädöksiä ei ole järkevöitetty juuri lainkaan ja niiden määrä on vain kasvanut. Sääntely on monilla alueilla jo niin yksityiskohtaista tai vaikeaselkoista, että sen sisällöstä ja velvoitteista on perillä enää pieni joukko alan viranomaisia ja muita asiantuntijoita. Tämä vaikeuttaa varsinkin uusien yritysten ja pk-yritysten menestymisen mahdollisuuksia. Elinkeinoelämän esitykset Haastamismenettely on otettava käyttöön. Ministeriöiden on kyettävä perustelemaan, miksi ne eivät pura tai muuta tiettyä sääntelyä, jos sitä on niille ehdotettu hyvin perustein. Säännösten valmistelun lisäksi ministeriöiden tulee keskittyä myös sääntelyn järkevöittämiseen ja purkamiseen. Hallituksen esityksissä tulee tehdä myös arvio aihealueen sääntelyn vähentämisestä. Vähemmän on enemmän. Periaatteena on oltava, että ainakin kaksi vanhaa velvoitetta tai sääntöä on poistettava ennen kuin yrityksille säädetään uusi velvoite. Muuten sääntelyn määrää ei saada hallintaan. Säädösmassaa on käytävä lävitse jatkuvasti ja nykyistä tehokkaammin kaikissa ministeriöissä. > Sääntelystä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa varten tulisi asettaa keskimäärin 2 % vuotuinen määrällinen vähennystavoite. > Seuraavaksi vaalikaudeksi jokaisen ministeriön tulee määritellä konkreettiset sääntelyn vähennystavoitteet. > Normia on voitava muuttaa nopeasti, jos sen purkamiselle on vahvat perusteet. Vaikuttamista sääntelyn sisältöön on lisättävä myös EU-sääntelyn valmisteluvaiheessa. EU-sääntelyn päälle tulevan kotimaisen lisäsääntelyn sijasta tiukat resurssit on suunnattava sääntelyn järkevöittämiseen. Yhteiskunnan toimijat verkottuvat ja asiat kytkeytyvät entistä tiiviimmin toisiinsa ja toimintamallit muuttuvat. Siksi lainsäädännössä on otettava laajat kokonaisuudet aiempaa paremmin huomioon. Uudistukset eivät saa tarkoittaa ministeriöiden resurssien lisäämistä vaan niiden suuntaamista tehokkaampaan toimintaan. 10 Hyvä sääntely parempi Suomi Sääntelyn vuotuinen määrällinen vähennystavoite 2%
11 Elinkeinoelämän käytännön ratkaisuehdotuksia Tilintarkastusvelvollisuuden alarajan nostaminen Suomessa varsin pienet yhtiöt ovat velvollisia tilintarkastuttamaan tilinpäätöksensä. Yhtiöt, joiden osalta kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä ylittyy, ovat velvollisia valitsemaan tilintarkastajan: 1) taseen loppusumma yli euroa, 2) liikevaihto yli euroa ja 3) palveluksessa yli 3 henkilöä Ratkaisu: Tilintarkastusvelvollisuuden alarajaa pitää Suomessa nostaa lähemmäs EU:n tilintarkastus-velvollisuuden alarajaa nyt kun tilintarkastajajärjestelmää ollaan uusimassa. Tämä helpottaisi pk-yritysten hallinnollista taakkaa. Tällöin pienemmät yritykset eivät kuuluisi niille tarpeettoman raskaiden pakollisten tilintarkastusnormien piiriin ja yritysten oma päätäntävalta tässä asiassa lisääntyisi. Jatkossa hieman suurempi määrä yrityksiä voisi päättää itsenäisemmin, onko tilinpäätös välttämätöntä tilintarkastaa. Yrityksessä, jolla ei ole ulkopuolisia rahoittajia tai muita sidosryhmiä, ei välttämättä ole tarvetta tilinpäätöksen tilintarkastukselle. Pienten pörssiyhtiöiden sääntelyä kevennettävä Usein pörssiyhtiöitä koskeva sääntely ei tee eroa listattujen yhtiöiden koon välillä, vaan sääntely koskee yhtä laajasti niin kansainvälisiä markkinaarvoltaan monen miljardin arvoisia konserneja kuin pieniä, markkina-arvoltaan muutaman miljoonan euron arvoisia pörssiyhtiöitä. Liian laaja ja ehdoton sääntely haittaa pienimpiä pörssiyhtiöitä ja vähentää pörssiin listautumisen halukkuutta. Ratkaisu: Pörssiyhtiöitä koskevaa kansainvälistä, EU -sääntelyä ja kansallista sääntelyä on kyettävä laatimaan siten, että se ottaa huomioon entistä paremmin yritysten kokoerot myös pörssiin listattujen yritysten välillä. Jatkossa listayhtiöiden tulisi voida valita joustavammin, miten laajasti tiettyjä velvoitteita noudatetaan. EU:n komissio järjesti viime syksynä konsultaation kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) käytöstä ja muutosehdotuksista. EK esitti, että jatkossa EU -asetusta tulisi muuttaa siten, että listautumista harkitsevat pienet yhtiöt ja kaikkein pienimmät pörssiyhtiöt eivät olisi velvollisia laatimaan tilinpäätöstään raskaiden ja laajojen IFRS -standardien pohjalta vaan voisivat noudattaa esimerkiksi kevyempää pk-ifrs:ää. Kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet Vuonna 2012 annettu jätelaki estää kilpailun antamalla kunnille yksinoikeuden kerätä ja käsitellä asumisessa syntyvän jätteen lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin hallinto- ja palvelutoimintojen jätteitä. Yksinoikeudet estävät tehokkaiden jätehuoltomarkkinoiden syntymisen ja Suomen biotalous- ja cleantech tavoitteiden toteutumisen. Kilpailun vapauttaminen kasvattaisi alan yritystoimintaa merkittävästi. Markkinoiden vapauttaminen johtaisi alhaisempiin jätehuoltokustannuksiin, materiaalien kierron tehostumiseen, alan uusiin innovaatioihin ja investointeihin sekä vientimahdollisuuksien toteutumiseen. Ratkaisu: Kunnalle jätelaissa annetut erityis- ja yksinoikeudet puretaan vapaan kilpailun tieltä. Ensi vaiheessa jätelakia muutetaan siten, että kunnan vastuu rajataan vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Kunnan velvollisuutta tarjota toissijaisesti jätehuoltopalveluja vain ja ainoastaan muun palvelun tarjonnan puutteessa tulee myös noudattaa. Jatkossa luovutaan kaikista kunnan yksinoikeuksista. Kuntien tehtävä on valvoa jätehuollon laatua. Palvelujen tarjonnassa sen sijaan annetaan tilaa jätehuollon yksityiselle yrittäjyydelle ja valinnan vapaudelle. Hyvä sääntely parempi Suomi 11
12 4 Asenteiden on muututtava Lainsäädäntö ei ole ainoa keino ohjata yhteiskunnan toimintaa. Vaihtoehtoja on, mutta niitä on käytetty melko vähän. Tarpeeton ja liiallinen sääntely aiheuttaa taloudellista tehottomuutta ja vääristää normaalia kilpailua. Elinkeinoelämän esitykset Lainvalmistelijoiden on tunnettava itsesääntelyn mahdollisuudet paremmin. Säädösvalmistelun ohjeissa on korostettava sitä, että vaihtoehdot uusille laeille tulee aina selvittää. Lainvalmistelijoita tulee rohkaista läheisempään yhteistyöhön sääntelyn kohteiden kanssa jo valmistelun alkuvaiheessa, jotta sääntelyn vaihtoehdot voidaan ottaa esille ajoissa ja jotta sääntely keskittyy vain merkittävien ongelmien hoitamiseen. Pienemmät asiat voidaan hoitaa vaihtoehtoisilla menetelmillä Toimivaa itsesääntelyä tulee kunnioittaa ja sitä pitää kehittää pitkäjänteisesti. Itsesääntelyä ei saa muuttaa lainsäädännöksi, jos se toimii hyvin. Elinkeinovapauden ja sopimusvapauden kunnioittamisen tulee olla vahvemmin mukana säädösten valmistelussa. Yritysten kilpailukyvyn varmistaminen ja kehittäminen on oltava osa lainsäädännön valmistelua. Sääntelyn tulee olla neutraalia. Sen on kohdeltava samanlaisia toimintatapoja yhdenvertaisesti. Tämä merkitsee mm. digitaalista kehitystä estävän sääntelyn purkamista. Suomessa on pitkään arvioitu, että joka vuonna laaditusta säädösmäärästä noin kaksi kolmannesta on muutossääntelyä, jolla siis aiempaa oikeustilaa muutetaan. Kokonaan uusien asioiden ja ilmiöiden sääntelyn osuudeksi on eri yhteyksissä laskettu 5 10 prosenttia. Ehdotukset, joilla vain kumottaisiin vallitsevaa oikeutta säätämättä mitään tilalle, ovat aivan poikkeuksellisia. Tuijottaminen vain vuotuiseen säädöstuotantoon voi kuitenkin antaa pahasti harhaisen kokonaiskuvan. On nimittäin huomattava, että kunakin vuotena säädetty oikeus tulee kertymään aina jo kaiken aiemman sääntelyn päälle sen lisäksi, jolloin sääntelyn kokonaismäärä luonnollisesti kasvaa. Lähde: Jyrki Tala: Lainsäädännön maailma muuttuu sääntelyn kasvu jatkuu (2012) 12 Hyvä sääntely parempi Suomi
13 Toimiva itsesääntely Majoituksen paloturvallisuus Matkailu- ja ravintola-alan eurooppalainen järjestö Hotrec on laatinut jäsenvaltioidensa ja turvallisuusalan järjestöjen kanssa MBS-metodologian, jolla varmistetaan majoitusliikkeiden paloturvallisuus. Pääosa Hotrecin jäsenistä on sitoutunut noudattamaan metodologiaa. Suomessa metodologiaa on hiottu yhteistyössä matkailu- ja turvallisuusalan järjestöjen kesken. Tavoitteena on ollut luoda käytännöllinen, toimiva ja mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa aiheuttava järjestelmä. Samalla voidaan välttää raskaat ja aikaa vievät lainsäädäntöprosessit, joiden lopputuloksena voi olla hallinnollisesti raskaampi ja pahimmassa tapauksessa huonommin toimiva järjestelmä. Lääketeollisuus Lääketeollisuudella on yli 50 vuoden kokemus lääkkeiden markkinointiin liittyvästä itsesääntelystä. Lääkeyritykset ovat halunneet sitoutua eettisesti korkeatasoiseen, aikaa seuraavaan ja ennakoivaan sääntelyyn, jonka noudattamista valvoo ja ohjaa riippumattomista asiantuntijoista koostuva valvontajärjestelmä. Järjestelmän toimivuutta osoittaa se, että lakisääteisen viranomaisvalvonnan rooli on eettisiin ohjeisiin sitoutuneiden yritysten kohdalla jäänyt pieneksi. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi Arvopaperimarkkinayhdistys laati Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin vuonna Koodi on uudistettu vuonna 2010, ja seuraava päivitys julkaistaan tänä vuonna. Tavoitteena on, että suomalaiset listayhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa. Koodi yhtenäistää toimintatapoja ja osakkeenomistajille ja muille sijoittajille annettavaa tietoa. Se lisää hallintoelinten, johdon palkkioiden ja palkitsemisjärjestelmien avoimuutta. Järjestelmä täydentää lakisääteisiä menettelytapoja. Noudata tai selitä -periaate antaa yhtiöille joustovaraa koodin soveltamisessa. Yhtiö voi poiketa koodin yksittäisestä suosituksesta esimerkiksi omistaja- tai yhtiörakenteen tai yhtiön toimialan erityispiirteiden vuoksi. Selkeä ja kattava perustelu vahvistaa luottamusta yhtiön tekemää ratkaisua kohtaan ja sen avulla osakkeenomistajat ja sijoittajat voivat arvioida poikkeamista. Näin itsesääntelyllä on saavutettu parempia tuloksia kuin liian yksityiskohtaisilla ja sitovilla säädöksillä. Hyvä sääntely parempi Suomi 13
14 5 Hallinnon menettelyjä on karsittava, nopeutettava ja yhdenmukaistettava Yritykset toimivat Suomessa lupaviidakossa, joka hakee vertaistaan. Talouskasvun ja työpaikkojen syntymistä vaikeuttavat usein moninaiset ja pitkät, jopa yli 5 vuotta kestävät lupakäsittelyt ennen kuin toiminta voi alkaa. Valvovia viranomaisia on useita, ja tiedonvaihto niiden välillä sujuu huonosti. Muun muassa ympäristölupia, kemikaaliturvallisuutta ja paloturvallisuutta valvovat eri organisaatiot. Käytännössä kukin viranomainen tekee oman tarkastuskäyntinsä ja yritykset joutuvat selvittämään samat asiat aina uudelleen. Tilanne on kestämätön sekä yritysten että viranomaisten resurssien kannalta. Elinkeinoelämän esitykset Erilaisia lupia ja hallintomenettelyjä on karsittava ja tarpeellisia menettelyjä sujuvoitettava, lupia ja ilmoitusvelvoitteita yhdistettävä ja käsittelyaikoja lyhennettävä. Eri ministeriöiden on purettava yhdessä lupaviidakkoa. Viranomaisten välisen yhteistyön on oltava niin saumatonta, että luvan saanti ei viivästy toisten viranomaisten valitusten takia. Valvontaviranomaisten keskinäistä tiedonvaihtoa ja tietojen yhteiskäyttöä on parannettava. Sähköinen asiointi on saatava toimimaan siten, että yhdelle viranomaiselle kerran toimitettu tieto riittää. Valvontaa on voitava kohdentaa toimintoihin, joissa on suurimmat riskit. Kaavapäätöksien muutoksenhakuun oikeutettujen määrää on supistettava. Lupien määräaikaisuudesta tulisi luopua ja korvata toistaiseksi voimassaolevalla luvalla. Jos toiminta ei ole muuttunut, ei tarvitsisi hakea lupaa uudestaan. Toiminnan muuttuessa lupa haettaisiin rajatusti vain muutosten osalta. Elinkeinolupien tarpeellisuutta ja mahdollisuudet niiden vähentämiseen on selvitettävä. Myös viranomaisten tulisi hillitä kansallista lisäsääntelyä ja välttää liian pitkälle meneviä määräyksiä, joita EU-tason puitesäännös ei edellytä. Epäyhtenäinen viranomaiskäytäntö ei kannusta yrittämiseen ja uuden luomiseen, se luo liikkuvuusesteitä markkinoille ja antaa kilpailuetua yrityksille, jotka parhaiten taitavat säännöt, niiden tulkinnan ja kanssakäymisen viranomaisten kanssa. Näissä olosuhteissa yritysten kilpailuedun hankkiminen ei nojaudu asiakkaiden ja kuluttajien arvostamien tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Viranomaiskäytännön yhtenäisyys ja kilpailun edistäminen (2014) 14 Hyvä sääntely parempi Suomi
15 Elinkeinoelämän käytännön ratkaisuehdotuksia Työnantajan raportointivelvoitteet Erityisesti pk-yrityksiin kohdistuu hallinnollista taakkaa erityyppisistä raportointivelvollisuuksista, joita edellyttävät useat toimijat kuten KELA, Tilastokeskus, verottaja, jne. Esimerkiksi yrityksen maksamien palkkojen määrää joudutaan pahimmillaan pk-yrityksissä raportoimaan noin 6-8 kertaa vuodessa eri viranomaisille ja kunkin omien käytäntöjen mukaisesti. Ratkaisu: Pk-yritysten raportointivelvollisuuksia ja raportointimääriä pienennetään kehittämällä yrityksille ns. yhden sähköisen raportointiluukun periaate. Sähköisestä portaalista kaikki tietoa tarvitsevat viranomaiset voisivat halutessaan hakea vastaavaa tietoa, ilman että yrityksiä velvoitetaan niitä toimittamaan aina uudelleen ja erilaisissa muodoissa. Ympäristöluvat TEM:n selvityksen mukaan pelkästään ympäristölupajärjestelmästä aiheutuu yrityksille vuosittain lähes 200 milj. euron kustannukset. Lisäksi on arvioitu, että yritysten investointeja on lupakäsittelyjen vuoksi jumissa useamman miljardin edestä. Ympäristölupaprosessin hitaus vie viranomaisten ja toiminnanharjoittajien resursseja. Se aiheuttaa yrityksille turhia kustannuksia, hidastaa uusinvestointeja ja vähentää yritysten investointihalukkuutta. Ratkaisu: Erilliset luvat ja viranomaismenettelyt yhdistetään yhden luukun toimintalupa -järjestelmäksi. Lupaprosessia nopeutetaan myös parantamalla sähköistä asiointia. Lisäksi ympäristöluvitus kohdennetaan tehokkaammin niin, että pienemmille toiminnoille otetaan käyttöön yksinkertaisempia menettelyjä. Muutoksenhakua järkevöitetään mm. karsimalla valvontaviranomaisen valitusoikeutta lupaviranomaisen päätöksestä. Anniskelulainsäädäntö Alkoholilaissa säädellään erittäin yksityiskohtaisesti anniskeluravintolan annostelusta, anniskelualueen rajaamisesta ja alueen yksinomaisesta hallinnasta. Tämä on johtanut monimutkaisiin ja käytännön elämälle vieraisiin tulkintoihin, joissa asiakas ei voi viedä kuohuviinilasia vaimolleen tai kaksi yritystä ei voi jakaa yhteistä ulkotarjoilualuetta. Lisäksi ulkotarjoilualueen perustamiseen vaaditaan asiointia useiden virnaomaisten kanssa. Ratkaisu: Ravintola-ala on laatinut anniskelun omavalvontaohjeen, jolla voidaan hoitaa erilaiset käytännön ongelmat. Lain tasolla riittää, jos säädetään siitä, että anniskelu on suoritettava anniskelualueella ja että päihtyneille ja alaikäisille ei saa anniskella. Muut asiat voidaan hoitaa omavalvonnalla, jonka toimivuuden viranomainen voi tarkastaa. Lupamenettelyt pitää myös yhdistää yhden luukun alle, jotta yrittäjä voi hoitaa lupaprosessin yhdellä asiointikerralla. Valitusmenettely Rakennushanke voi pysähtyä vuosikausiksi kaavaa koskevan valituksen käsittelyn vuoksi. Laajoja, satojen miljoonien rakennusinvestointeja on jouduttu pysäyttämään yksityishenkilöiden tekemien kaavavalitusten takia. Nykyään kuka tahansa yksityishenkilö voi tehdä kaavavalituksen ja kykenee näin viivästyttämään rakennushankkeen toteuttamista. Tällainen epävarmuus hankaloittaa investointeja ja pahimmassa tapauksessa päättää koko prosessin, mikäli kaavavalitus menestyy tai mikäli sijoittajia ei enää saada houkuteltua takaisin vuosien oikeuskäsittelyn jälkeen. Ratkaisu: Muutoksenhakijoiden määrää ja oikeuksia tulee järkevöittää. Kenellä tahansa ei tule olla oikeutta kaavavalituksen tekemiseen vaan se tulee rajata asianosaisiin. Muilla olisi oikeus lausua mielipiteensä hankkeesta. Valitusten käsittelylle tulisi lisäksi asettaa enimmäisaika. Hyvä sääntely parempi Suomi 15
16 Yritysten käytännön kokemuksia hankalasta sääntelystä CASE Vaahteramäki Farming Oy Vaahteramäki Farming Oy:n yrittäjä ja maanviljelijä Mikko Välttilän kekseliäs idea toimittaa tilalla tuotettuja kananmunia suoraan asiakkaille on saavuttanut huippusuosion ja henkilöautosta tapahtuva myynti on muuttunut kysynnän kasvaessa kuorma-autosta tapahtuvaksi. Volyymin kasvettua elintarvikeviranomaiset vaativat toiminnan jatkamiseksi liikkuvan elintarvikehuoneiston luvan. Tämä aiheutti tarpeetonta ja tuottamatonta työtä sekä kustannuksia yrittäjälle. Lopulta yrittäjä joutui rakentamaan autokatoksesta euron hintaisen kiinteän tilan. Jakelutoimintaa varten hän tarvitsee lisäksi liikenneluvan ja kuukauden koulutuksen. 16 Hyvä sääntely parempi Suomi
17 CASE Jounin kauppa K-Market Jounin Kaupan kauppias Sampo Kaulanen Ylläkseltä ei voinut myydä paikalliselta kalastajalta ostamaansa kalaa kaupassaan, koska hänellä ei ollut säädösten mukaisia tarvittavia kylmälaitteita, joiden avulla kylmäketju olisi säilynyt katkeamattomana järveltä kaupan kalatiskille asti. Hänen mukaansa tällainen edellytys teki käytännössä lähijärvestä kalastetun kalan myynnin mahdottomaksi, koska tarvittavat investoinnit olisivat olleet aivan liian suuria pienimuotoisesta kalan myynnistä syntyviin tuloihin nähden. Myös paikallisilta poimijoilta ostetun hillan myynti joutui terveysviranomaisten hampaisiin. Viranomaisten virheellisen tulkinnan mukaan kyseisiä poimittuja hilloja tulisi säilyttää noin -40 pakkasasteessa, muuten niitä ei saisi myydä. Kaulasen pakastealtaat yltävät vain noin -20 pakkasasteeseen. Näin myös paikallisten tuoreiden hillojen myynnille aiheutui hankaluuksia epäselvän viranomaistoiminnan johdosta. Hyvä sääntely parempi Suomi 17
18 Sääntelyselvityksen sisältämät hallitusohjelmatavoitteet kootusti Uusi hallitus sitoutuu määrätietoisesti ja konkreettisin toimin sääntelystä aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseen. Sääntelystä aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseksi asetetaan keskimäärin 2 % vuotuinen määrällinen vähennystavoite. Seuraavaksi vaalikaudeksi jokainen ministeriö määrittelee konkreettiset sääntelyn vähennystavoitteet. Tavoitteeksi tulee asettaa, että vähintään kaksi vanhaa velvoitetta tai sääntöä poistetaan ennen kuin yrityksille säädetään uusi velvoite. Sääntelyn vaikutusarviointia varten perustetaan pysyvä riippumaton toimielin. Toimielin voi pysäyttää lainsäädäntöhankeen ja palauttaa sen uuteen valmisteluun, mikäli hankkeen vaikutukset ovat puutteellisesti arvioituja. Ministeriöt sitoutuvat edistämään vaikutusarviointia sekä kansallisessa että EU-sääntelyn toimeenpanossa. Tehostetaan vaikuttamista sääntelyn sisältöön jo EU-valmisteluvaiheessa. Otetaan haastamismenettely käyttöön. Haastamismenettelyssä ministeriöt sitoutuvat perustelemaan, miksi ne eivät pura tai muuta tiettyä sääntelyä, jos sitä on niille ehdotettu asiallisin perustein. Viranomaisten keskinäistä tiedonvaihtoa ja tietojen yhteiskäyttöä parannetaan. Yhdelle viranomaiselle kerran toimitetun tiedon tulee riittää. 18 Hyvä sääntely parempi Suomi
19
20 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin Lisätietoja: Hannu Rautiainen Johtaja puh Hannu Ylänen Asiantuntija puh Raportti internetissä: Ulkoasu: Arja Nyholm, Jumo Oy Maaliskuu 2015
Hyvä sääntely, parempi Suomi
Hyvä sääntely, parempi Suomi EK:n teesit normien purkamiseen Tiedotustilaisuus 19.3.2015 Hannu Rautiainen Yksi sisään kaksi ulos Sääntelyn oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Lakien ja hallinnollisen
LisätiedotHallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen
Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Iiro Clouberg Lausunto 27.09.2018 HAK2018659 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotKANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN
KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN 2.3.2015 Taustaa Uudistetun tilintarkastusdirektiivin vaatimukset tulee saattaa osaksi Suomen lainsäädäntöä 17.6.2016 mennessä.
LisätiedotKuntoutuspäivät Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä
Kuntoutuspäivät 2018 Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Tieto ratkaisee soten Työryhmä 4 Kuntoutuspäivät 2018 1 OHJELMA 9.00 Avaussanat Raimo Kalliokoski, puheenjohtaja, KTAY 9.10 Sote-tieto
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotLuvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn
Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitus uudistuu Kokonaan ympäristöluvista pois Varsinaisen ympäristöluvan sujuvoittaminen
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotLIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA
LIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA 15.2.2017 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ESTÄÄ KILPAILUN TOTEUTUMISEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN ALALLA Suomen päivittäistavarakaupan markkinat
LisätiedotJulkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen
Hallitusohjelman toimeenpano Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 23.10.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon
LisätiedotMahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä.
Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Hallituksen kärkihankkeet: DIGITALISAATIO, KOKEILUT JA NORMIEN
LisätiedotEuroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistus
Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistus Talousvaliokunta 24.11.2017 RMO Euroopan finanssivalvontajärjestelmä Kuvan lähde: Finanssivalvonta, http://www.finanssivalvonta.fi/fi/eu-valvonta/pages/default.aspx
LisätiedotSääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita
Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva
Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on
LisätiedotArvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.
Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset
LisätiedotJärkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:
Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen
LisätiedotRAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus
RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA
LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalijohto - Socialledning ry 2. Vastauksen kirjanneen
LisätiedotNORMINPURKU - OM:N LAKIHANKKEET Päivitetty:
NORMINPURKU - OM:N LAKIHANKKEET Päivitetty: 9.6.2017 Sarakkeiden selitykset Säädös = säädöksen nimi, tarvittaessa voi eritellä pykäläkohtaisesti L/K /S= ehdotettavan muutoksen luonne (luovutaan kokonaan,
LisätiedotPK-yrityksen kokemuksia hallintotaakasta ja sen keventämisestä. toimitusjohtaja Antti Zitting Sacotec-yhtiöt
PK-yrityksen kokemuksia hallintotaakasta ja sen keventämisestä toimitusjohtaja Antti Zitting Sacotec-yhtiöt 18.1.2006 100 miljoonaa tarkkuusvalua - 50 vuotta Yrityksen vuosikello SACOTEC Yrityksen vuosikello
LisätiedotSujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla
Jos uutiskirje ei näy ehjänä, tai haluat lukea sen selaimella, niin klikkaa tästä Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa
Lisätiedot16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous
16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka
LisätiedotYmpäristölainsäädännön kehittyminen; mihin olemme menossa? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn
Ympäristölainsäädännön kehittyminen; mihin olemme menossa? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn 4.5.2017 Vaalikauden TOP 6 säädöshankkeet Yhden luukun palvelujen säädöshanke Ympäristönsuojelulain uudistamisen
LisätiedotJulkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen
Hallitusohjelman toimeenpano Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 2.11.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon
LisätiedotHE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu
HE 17/2017 vp ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu Talousvaliokunnan kuuleminen 25.4.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko ILUC-direktiivin liite IX, A osa o kohta:
LisätiedotHALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS
17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää
LisätiedotListautumiskysely 2010
Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2
LisätiedotLainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014
LisätiedotMiksi ravintolat tarvitsevat uuden alkoholilain?
MAHDOLLISEN KUVAN PAIKKA (korkeus voi vaihdella, yläreuna on aina kiinni sinisessä palkissa) Alkoholilaki Miksi ravintolat tarvitsevat uuden alkoholilain? 26.6.2017 Veli-Matti Aittoniemi Työtä ja hyvinvointia
LisätiedotMitä ympäristölupamenettelyt merkitsevät elinkeinoelämälle? Jyri Häkämies
Mitä ympäristölupamenettelyt merkitsevät elinkeinoelämälle? Jyri Häkämies Valitusmenettelyjä, lupien viranomaiskäsittelyjä ja lupaselvityksiä pidetään raskaina Lupien hakeminen / ilmoitusten tekeminen
LisätiedotInfra- ja ympäristöluvitus
1 Infra- ja ympäristöluvitus Infra- ja ympäristöluvitus sujuvaksi sujuvaksi EK:n malli rakenneuudistuksista EK:n malli rakenneuudistuksista 0 1 Infra- ja ympäristöluvitus sujuvaksi EK:n malli rakenneuudistuksista
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus ja Rosendahl eija.o.rosendahl@oikeus.f
LisätiedotNykyisiä erillisiä lupamenettelyitä, raportointeja ja valvontaa
Lupamenettelyiden uudistamisen tämänhetkinen tilanne - yritysnäkökulma Johtava asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Nykyisiä erillisiä lupamenettelyitä, raportointeja ja valvontaa Viranomainen
LisätiedotFiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua
LisätiedotYrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät
1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus sirkka Myllys sirkka.myllys@hotmail.co
LisätiedotHyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu
Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen
LisätiedotMegatrendit ympäristöhallinnossa. Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Kaukolämpöpäivät
Megatrendit ympäristöhallinnossa Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Kaukolämpöpäivät 24.8.2017 Sisältö Ympäristöasioihin vaikuttavia megatrendejä Hallinto uudistuu Menettelyt sujuvoituvat ja sähköistyvät
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 14/2013
Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 09 183 51 faksi 09 183 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotToimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:
LisätiedotSynlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013
Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen Heikki Aaltonen 31.10.2013 31.10.2013 Synlab Euroopan suurin laboratoriotoimija Eurooppa Noin miljoona analyysia päivässä Noin 7 000 työntekijää
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti
LisätiedotHallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos
Hallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus 1.12.2015 Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos MRL:n uudistamisen yleiset tavoitteet Kansanedustaja Matti Vanhanen KIRA -foorumissa 17.11.2015: Kaavoituksen
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotTyöaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö - työaikalaki. Yleistä. Helsingin kaupunki. Lausunto Asia: TEM/1225/00.04.
Helsingin kaupunki Lausunto 30.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä,
LisätiedotEK:n kilpailuselvitys
EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava
LisätiedotSuomesta reaaliaikatalous. Johtava asiantuntija, Olli-Pekka Rissanen JUHTA
Suomesta reaaliaikatalous Johtava asiantuntija, Olli-Pekka Rissanen JUHTA 17.1.2019 Tehdään Suomesta Euroopan ensimmäinen reaaliaikatalous! Kaikkien eduksi. Tavoitteena taloushallinnon täydellinen automatisaatio,
LisätiedotSIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014
SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 14/2013
Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lshp Lausunto 01.10.2018 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotFINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN
11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta
LisätiedotRautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta
Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen
LisätiedotTILINTARKASTUSALAN SÄÄNTELYMUUTOKSIA. Sanna Alakare Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampereen yliopisto
TILINTARKASTUSALAN SÄÄNTELYMUUTOKSIA Sanna Alakare Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampereen yliopisto 8.6.2017 Sisältö Tutkinto- ja valvontauudistus EU-sääntely Tulevia muutoksia Suomen Tilintarkastajat
LisätiedotLakiasiat 1(7) VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN CORPORATE GOVERNANCE -KUVAUS
Lakiasiat 1(7) VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN CORPORATE GOVERNANCE -KUVAUS 1. Yleinen lähtökohta Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian ("Henki-Fennia") Corporate Governance -kuvaus on laadittu 1.1.2016 voimaan
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.
LisätiedotLausunto. Ympäristöministeriö.
Lausunto KEHA/918/2018 Etelä-Savo 20.3.2018 Ympäristöministeriö Kirjaamo@ym.fi Viite Lausuntopyyntö 6.2.2018 luonnoksesta hallituksen esityksestä laiksi eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Tanner-Suonpää sari.tannersuonpaa@tvk.fi
LisätiedotKomission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp
Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,
LisätiedotTehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokouksen seminaari Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007
Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokouksen seminaari Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 1. SÄÄDÖSTULVA JA BYROKRATIA YRITYSTEN TAAKKANA: GLOBAALI VITSAUS? EU Acquis:
LisätiedotLakiasiat 1(7) KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ FENNIAN CORPORATE GOVERNANCE -KUVAUS
Lakiasiat 1(7) KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ FENNIAN CORPORATE GOVERNANCE -KUVAUS 1. Yleinen lähtökohta Fennian Corporate Governance -kuvaus on laadittu 1.1.2016 voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin
LisätiedotUusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.
Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Tavoitteena Ajasta ja paikasta riippumattoman päätöksenteon mahdollistaminen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotNaisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten
LisätiedotSosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen
Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus
LisätiedotHarmaan talouden torjunta
Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Aino Närkki aino.narkki@hyvinvointial
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 3/2013
Määräykset ja ohjeet 3/2013 Valitusten käsittely vakuutusyhtiöissä, - yhdistyksissä ja - Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2013 Voimaantulopäivä 18.3.2013 Muutospäivä: 16.7.2014 FINANSSIVALVONTA puh.
LisätiedotAsumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa
Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija
LisätiedotLupaprosessien sujuvoittaminen
Lupaprosessien sujuvoittaminen INFRA Akatemia 22.1.2016 Anu Kärkkäinen Johtaja, elinkeinoasiat Sipilän hallitusohjelman kirjaukset lupaprosessien sujuvoittaminen Sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosesseja
LisätiedotHallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta
Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta Kuntamarkkinoiden lakiklinikka 9.9.2015 lakiasiain johtaja Arto Sulonen Hallinnon rakenteet Sote-uudistuksessa lähtökohtana kuntaa suuremmat itsehallintoalueet
LisätiedotJOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ
JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2.9.2015, Oulu Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö harmonisoitu EU-lainsäädäntö elintarvikkeita
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.7.2010 KOM(2010)381 lopullinen 2010/0205 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotValtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Ruso Henrik(VNK)
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00657 VNEUS Ruso Henrik(VNK) 09.10.2015 Asia EU-lainsäädännön ja -lainsäädäntöehdotusten arviointi Suomen kannalta Kokous EU-ministerivaliokunta 09.10.2015-09.10.2015
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotKauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015
Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti RITVA TILTTI ritva@tiltti.net Organisaatio, jota vastaus edustaa Tuusulan vammaispalvelu
LisätiedotDatan vapaa liikkuvuus EU:ssa komission asetusehdotus
Datan vapaa liikkuvuus EU:ssa komission asetusehdotus Kuulemistilaisuus 26.9.2017, @lvmfi Päivi Antikainen, yksikön johtaja, tietoliiketoimintayksikkö Tuomas Kaivola, ylitarkastaja, tietoliiketoimintayksikkö
LisätiedotLupajärjestelmän kehittäminen. EK:n yrityskyselyn tulokset
Lupajärjestelmän kehittäminen EK:n yrityskyselyn tulokset Joka kolmannella kokemusta lupien hakemisesta tai niihin liittyvien ilmoitusten tekemisestä % osuus kaikista vastaajista % osuus vastaajista TOIMIALA
LisätiedotYhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
LisätiedotALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön
LisätiedotVähittäiskaupan ohjauksen keventäminen
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa
LisätiedotEurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla
LisätiedotEHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0317/118. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta
17.10.2018 A8-0317/118 118 4 artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla vähennetään merkittävästi liitteen A osassa lueteltujen kertakäyttöisten muovituotteiden
LisätiedotDIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA
DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA Torstai 9.6.2016 Eduskunnan verojaosto kello 10 Eduskunnan talousvaliokunta kello 12 Marja Hanski/TEM Direktiiviehdotus tiettyjen
LisätiedotTehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007
Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 SÄÄNTELYN KEHITYSPIIRTEITÄ SUOMESSA Voimassaolevia lakeja n. 2000 1169 uutta säädöstä
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 11/2014
Määräykset ja ohjeet 11/2014 Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan raportointi Dnro FIVA 16/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 31.12.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831
LisätiedotEK on valmis talkoisiin
EK on valmis talkoisiin Ajankohtaisseminaari harmaan talouden torjunnasta 10.1.2011 Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Elinkeinoelämän keskusliitto Harmaa talous Harmaan talouden ongelmiin suhtauduttava vakavasti
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (8) 191 Lausunto luonnoksesta mielenterveyslain väliaikaiseksi muuttamiseksi Pöydälle HEL 2013-000105 T 03 00 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot
LisätiedotLuvat ja valvonta ekosysteemi
Luvat ja valvonta ekosysteemi Sirpa Alitalo, TEM Mistä Luvat ja valvonta kärkihankkeessa on kysymys? Palveluprosessit uudistetaan Asiakkaan tarpeesta muodostuvat palvelukokonaisuudet sekä asiakaslähtöiset,
LisätiedotEurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja
Lisätiedot