Hyvä sääntely parempi Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä sääntely parempi Suomi"

Transkriptio

1 Hyvä sääntely parempi Suomi Elinkeinoelämän 5 teesiä ja käytännön ehdotuksia, joilla sääntelyä vähennetään ja parannetaan

2 Hyvä sääntely kilpailukykyä kasvua työllistämistä Sääntelyn on tuettava yritysten kilpailukykyä, kasvua ja työllistämisen mahdollisuuksia. Liiallinen ja ennakoimaton sääntely vaikeuttaa yritysten menestystä ja aiheuttaa hallinnollista taakkaa. Elinkeinoelämän 5 teesiä, joilla sääntelyä vähennetään ja parannetaan 1. Sääntelyn vaikutuksia yritysten toimintaan on arvioitava paremmin s Sääntelyn on oltava ennakoitavaa ja pitkäjänteistä s Ministeriöiden resursseja on ohjattava sääntelyn vähentämiseen s Asenteiden on muututtava s Hallinnon menettelyjä on karsittava, nopeutettava ja yhdenmukaistettava s Hyvä sääntely parempi Suomi

3 Hyvä sääntely parempi Suomi Toimiva yhteiskunta tarvitsee pelisääntöjä. Sääntöjen tehtävänä on helpottaa asioiden hoitamista ihmisten, yritysten ja viranomaisten välillä. Silloin kun sääntely ottaa ylivallan yhteiskunnan toiminnasta ja siitä tulee taakka, on aika kääntää suunta takaisin, ja alkaa purkaa ja muuttaa elämää vaikeuttavia päätöksiä. Nyt tässä ylisääntelyn tilassa ollaan sekä EU:ssa että Suomessa. Ongelma on huomattu ja se on myönnetty. Liiallista ja holhoavaa sääntelyä on kyettävä purkamaan nopeasti. Sääntelyn purkaminen on ollut useiden hallitusten tavoitteena jo vuosikaudet, mutta käytännössä sääntely on kuitenkin lisääntynyt. Erilaisia sääntelyn ja hallinnollisen taakan vähentämisprojektejakin on ollut käynnissä useita. Tulokset ovat silti jääneet vaatimattomiksi, eikä yritysten ääni ole kuulunut riittävästi. Hyvä sääntely edistää talouskasvua, työpaikkojen syntymistä ja auttaa samalla koko Suomea menestymään. Parempi Suomi tarvitsee sääntelyä, joka luo toimintamahdollisuuksia ja vapauttaa resursseja varsinaisen yritystoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Tässä raportissa on selvitetty, miten hyvällä sääntelyllä voidaan edistää talouden kasvua ja yritysten mahdollisuuksia menestyä ja luoda uusia työpaikkoja. Menestys ja työpaikat eivät synny pelkästään sääntelyä vähentämällä. Yritysten liiketoiminnan esteiden vähentäminen kuitenkin lisää investointihalukkuutta ja yritysten kilpailukykyä, ja siten parantaa mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen. Selvityksen liitteenä on lista eräistä konkreettisista lainsäädäntömuutoksista, joilla parempaa sääntelyä ja hallinnollisen taakan vähentämistä voidaan edistää. Lista on laadittu yhteistyössä EK:n jäsenliittojen kanssa ja se perustuu yrityksiltä saatuihin kokemuksiin. Elinkeinoelämä on valmis yhteistyöhön sääntelytaakan keventämiseksi. Hyvä sääntely rakentaa parempaa Suomea. Jyri Häkämies toimitusjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto Hyvä sääntely parempi Suomi 3

4 Sääntelyn määrä kasvaa jatkuvasti Säädöksiä julkaistiin vuonna 1950 yhteensä 680, vuonna 1980 yli ja vuonna 2010 yli Säädöskokoelman sivumäärä on nelinkertaistunut 60 vuoden jakson kuluessa. Hallituksen esitysten määrä on vuosittain vakiintunut keskimäärin 250 esitykseen vuodessa, mutta kasvukehitys näkyy perustelusivujen ja pykäläehdotusten lisääntymisenä. Esimerkiksi vuonna 1980 perustelusivuja oli kaikkiaan 753 ja vuonna 2009 jo Vuoden 2009 esitykset sisälsivät kaikkiaan erillistä lakiehdotusta, joissa oli yhteensä pykäläehdotusta. Näitä lukuja voi tulkita paitsi sääntelyn kasvun kuvaukseksi, myös todisteeksi siitä, että sääntelyn yksityiskohtaisuus lisääntyy kaiken aikaa Säädökset Perustelusivujen kasvu Uuden hallituksen tulee sitoutua määrätietoisesti ja konkreettisin toimin sääntelystä aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseen ja parantamiseen. Lähteet: Jyrki Tala: Lainsäädännön maailma muuttuu sääntelyn kasvu jatkuu (2012) Outi Slant, Kati Rantala: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 122 (2013) 4 Hyvä sääntely parempi Suomi

5 Sääntelyä on mahdollista vähentää ja parantaa Suomessa on liikaa sääntelyä ja osa siitä vaikeuttaa yritystoimintaa. Suomessa on EU-sääntelyn osalta joskus menty pidemmälle kuin mitä EU edellyttää. Sääntelyn kasvun tärkeimmät syyt ovat EU-sääntely ja siihen liittyvä kansallinen lisäsääntely sekä uusi perustuslaki. Perustuslain vuoksi lakia alemman asteisia normeja on jouduttu siirtämään lain tasolle. Valmis laki on aina poliittisten kompromissien ja laajatahoisen valmistelun lopputulos. Jokainen sidosryhmä ja puolue on halunnut tuoda sen sisältöön oman osansa. Lopputulos on usein paljon laajempi ja monitahoisempi kuin alun perin oli tarkoitus. Lakien kaikkia vaikutuksia ei pystytä tarkasti arvioimaan ja niiden kerrannaisvaikutukset ilmenevät usein vasta vuosien päästä. Paremmasta sääntelystä tehtiin toimintaohjelma vuonna Ohjelman periaatteet eivät kuitenkaan ole tulleet osaksi eri ministeriöiden lainvalmistelua. Siksi periaatteet on päivitettävä ja sitä on noudatettava ministeriöissä. Kansallinen hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelman tavoitteena vuosina oli vähentää hallinnollista taakkaa 25 % eli 0,3 mrd euroa vuoden 2006 tasoon verrattuna vuoden 2012 loppuun mennessä. Tuona aikana hallinnollista taakkaa kyettiin kuitenkin vähentämään vain noin 1 % lähtötasosta. Uuden hallituksen tulee sitoutua määrätietoisesti ja konkreettisin toimin sääntelystä aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseen ja parantamiseen. Elinkeinoelämä esittää tässä raportissa ja sen liitteessä viisi teesiä ja lukuisia ratkaisuja, joilla sääntelyä voidaan käytännössä vähentää ja parantaa. Tässä raportissa on ehdotuksia pääasiassa Suomen kansalliseen sääntelyyn, sillä siihen on mahdollista vaikuttaa kotimaisin toimin. Mukana on jonkin verran myös vireillä olevia EU-lainsäädäntöhankkeita, koska niiden kansalliseen soveltamiseen voidaan vielä vaikuttaa. Jotta sääntely olisi parempaa myös tulevaisuudessa, lainsäädäntökoneiston perusrakenteiden tulisi olla kunnossa. Tärkeintä on, että ministeriöiden resursseja ohjataan sekä turhan sääntelyn vähentämiseen että sääntelyn laadun parantamiseen. Hyvä sääntely parempi Suomi 5

6 1 Sääntelyn vaikutuksia yritysten toimintaan on arvioitava paremmin Vireillä olevan ja tulevan lainsäädännön on tuettava yritysten menestystä, eikä se saa lisätä hallinnollista taakkaa. Sääntelyyn on voitava vaikuttaa jo hyvin aikaisessa valmisteluvaiheessa, jotta nykysääntelyn päälle ei jatkuvasti synny uusia, tarpeettomia ja osin ristiriitaisia velvoitteita. Elinkeinoelämän esitykset Yritysvaikutusten arviointia varten elinkeinoelämä on otettava mukaan säädösvalmisteluun jo valmistelun alkuvaiheessa. Suomalaisista yrityksistä yli 99 % on pk-yrityksiä. Siksi on tärkeää, että sääntelyn vaikutukset arvioidaan aina erikseen myös pk-yritysten näkökulmasta. Sääntelyn vaikutusarviointia varten on perustettava pysyvä, riippumattomista asiantuntijoista koostuva toimielin. Toimielin voisi pysäyttää lainsäädäntöhankeen ja palauttaa sen uuteen valmisteluun mikäli hankkeen vaikutukset ovat puutteellisesti arvioituja. Yrityksiä koskevan sääntelyn osalta mukana pitää olla elinkeinoelämää tuntevia edustajia. Riippumaton toimielin kykenee asianmukaisesti selvittämään nykyistä kattavammin lainsäädännön mahdolliset vaikutukset yrityksien liiketoiminnalle. Näin tarpeettomia kustannuksia ja muun lainsäädännön kanssa ristiriitaisuuksia aiheuttavat elementit tunnistetaan ja korjataan ajoissa. Toimielin tarkastaa kaikki lakiesitykset. Erityinen paino on lakiehdotuksen kustannusten arvioinnissa. Laajoissa lakihankkeissa kustannuksia on arvioitava uudelleen 3-5 vuoden kuluttua. Ministeriöiden on edistettävä vaikutusarviointia sekä kansallisessa että EU-sääntelyn toimeenpanossa. Valtaosa sääntelystä on EU-tasoista. Yritysvaikutusarviointeja tekeviä tai sääntelyn taloudellisia vaikutuksia arvioivia asiantuntijayksiköitä on jo perustettu esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Isoon-Britanniaan, Alankomaihin ja Tshekin tasavaltaan. Niissä maissa, joissa tällainen yksikkö toimii, lainsäädäntöprosessi on selkiytynyt ja ohjautunut olennaisiin kysymyksiin, kuten sääntelyn tarpeellisuuteen ja sen vaihtoehtoihin, hyötyjen, kustannusten ja muiden vaikutusten erittelyyn. 6 Hyvä sääntely parempi Suomi

7 Elinkeinoelämän käytännön ratkaisuehdotuksia Kauppojen aukioloajat Kulutustavarakauppa on murroksessa, koska internetissä kauppa on auki ympäri vuorokauden. Perinteisillä kaupoilla on tiukat aukiolojen rajoitukset ja niiden on mahdotonta pärjätä kilpailussa tällaisen liiketoiminnan kanssa. Ratkaisu: On löydettävä uusia tehokkaita keinoja, joilla perinteisten kauppojen liiketoimintamahdollisuuksia parannetaan. Yksi tärkeimmistä keinoista on laajentaa perinteisten kauppojen aukioloaikoja tai poistaa rajoitukset kokonaan. Sijoitusrahastolainsäädännön erityispiirteet estävät ulkomaisten sijoitusten tuloa Suomeen Eurooppalainen sijoitusrahastoala käy läpi rakennemuutosta. Eri maissa olevia rahastoja ja rahastoyhtiöitä yhdistetään ja rahastotoiminta keskittyy nykyistä harvempiin paikkoihin. Kunkin maan kansallinen sääntely ja valvontaviranomaisten toiminta vaikuttavat siihen, mihin rahastoja ja rahastoyhtiöitä perustetaan. Osa suomalaisesta sääntelystä vaikeuttaa kotimaisten rahastojen kilpailua ulkomaisten kanssa. Erityisesti rahasto-omistusten rekisteröinti on ongelmallista. Omistajien sijaan rekisteriin pitäisi voida merkitä sijoittajan puolesta toimiva omaisuudenhoitaja, välittäjä tai muu asiakkaan asioita hoitava taho. Nykysääntelyn mukaan omaisuudenhoitajan tai sijoitusneuvojan on ilmoitettava asiakkaansa henkilöllisyys suoraan suomalaiselle rahastoyhtiölle, joka käytännössä harjoittaa kilpailevaa toimintaa. Ongelma on nimenomaan tietojen toimittaminen yksityiselle toimijalle. Viranomaiset saavat tarvitsemansa omistajatiedot aina. Ratkaisu: Erityisesti ulkomaisten omistajien kohtelua koskevia säännöksiä on kiireellisesti kehitettävä, jotta ala menestyisi myös jatkossa. Ulkomaisia omistajia edustavalle omaisuudenhoitajalle tai sijoitusneuvojalle asetettu vaatimus ilmoittaa loppuasiakkaan tiedot suomalaiselle rahastoyhtiölle tulisi poistaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki - vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Laissa ohjataan vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista siten, että niiden tulee ensisijassa olla kaupunkien keskustoissa. Suuryksikön koon alaraja ja suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa. Nämä vaatimukset vaikeuttavat keskeisten kauppapaikkojen hankintaa, hidastavat kaavoitusmenettelyn vuoksi uusien kaupan yksikköjen rakentamista sekä vaikeuttavat huomattavasti uusien toimijoiden tuloa markkinoille. Päivittäistavarakaupassa yli puolet kaupan arvosta tulee isojen yksiköiden myynnistä ja siksi rajoitus on merkittävä haitta kilpailulle. Ratkaisu: Kaupan suuryksikön määritelmä on korotettava kerrosneliömetriin. Vaatimuksesta sijoittaa suuryksiköt keskustaalueille on luovuttava. Tämä edistää päivittäistavarakaupan kilpailua ja vähentää kaupan alaan kohdistuvaa hallinnollista rasitetta. Lääkkeiden markkinointi Lääkeyritys saa markkinoida reseptilääkkeitä vain lääkäreille ja apteekkien farmaseuttisen koulutuksen saaneelle henkilökunnalle. Hoitotiimeissä olevat sairaanhoitajat jäävät markkinoinnin yhteydessä annettavan, työssään olennaisen informaation ulkopuolelle. Lääkkeiden markkinoinnista säädetään direktiivissä ja sen pohjalta säädetyssä lääkelaissa. Lääkelain muotoilussa on kyse direktiivin kansallisesta tulkinnasta tulkinta ei ole kaikissa maissa yhtä tiukka. Ratkaisu: Mahdollisuus hoitotiimien informoimiseen pitää varmistaa direktiivin sallimissa rajoissa. Tehdään kaikki terveydenhuollon ammattilaiset kattava poikkeus reseptilääkkeiden markkinoinnin kieltoa koskevaan lääkelakiin. Hyvä sääntely parempi Suomi 7

8 2 Sääntelyn on oltava ennakoitavaa ja pitkäjänteistä Yrityksille on tärkeää, että ne voivat ennakoida tulevaisuutta ja luottaa päätösten pitävyyteen. Siksi jokaista päätöstä valmisteltaessa on testattava sen pitkäaikaiset vaikutukset yritysten liiketoimintaan. Erityisesti tulisi huomioida päätöksistä syntyvät velvoitteet ja kuinka paljon joustomahdollisuuksia ne sisältävät. Erityisen korostuneessa asemassa päätöksenteon ennakoitavuus on eri lupa- ja hallintoviranomaisten toiminnassa. Elinkeinoelämän esitykset Vaikutusten arviointia koskeviin ohjeisiin tulee sisällyttää pitkäjänteisyystesti, jonka avulla tarkistetaan seuraavat asiat: > Päätöksen ei tule olla ristiriidassa halutun tavoitteen kanssa. > Päätöksellä ei tule olla ei-toivottuja sivuvaikutuksia. > Päätöksen tulee olla toimiva sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. > Päätöksen tulee toimia myös erilaisissa muuttuvissa olosuhteissa. > Päätösen tulee sisältää riittävät siirtymäajat. Päätöksiä valmisteltaessa niiden vaikutuksia voidaan arvioida valitsemalla edustava joukko testiyrityksiä, joiden osalta simuloidaan konkreettisesti päätöksen vaikutukset ja tehdään edellä mainitut tarkistukset. Erityisesti verotuksessa tulisi pyrkiä siihen että sen rakenteita koskevat linjaukset vahvistetaan aina vaalikaudeksi. Päätöksiä valmisteltaessa niiden vaikutuksia voidaan arvioida valitsemalla edustava joukko testiyrityksiä, joiden osalta simuloidaan konkreettisesti päätöksen vaikutukset ja tehdään edellä mainitut tarkistukset. 8 Hyvä sääntely parempi Suomi

9 Elinkeinoelämän käytännön ratkaisuehdotuksia Yritysten lukuisat raportointivelvoitteet Yrityksillä on suuri määrä erilaisia raportointivelvoitteita. Ne liittyvät muun muassa tilinpäätökseen, hallinnointitapaan ja yhteiskuntavastuuseen. Raportoitavien asioiden määrä on koko ajan lisääntynyt ja uusia raportointitapoja kehitetään entisten päälle. EU-tasolla ja kansallisesti kehitetään osittain päällekkäisiä raportointivelvoitteita. Tämä vaikeuttaa yritysten toiminnan suunnittelua. Myös kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja uudistetaan jatkuvasti, mikä aiheuttaa sen, että listayhtiöt joutuvat elämään tältä osin jatkuvassa muutostilassa. Ratkaisu: Erityisesti uusia raportointivelvoitteita pohdittaessa on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota raportoinnin tarpeellisuuteen ja kustannuksiin. Yritykset tarvitsevat joustavammat mahdollisuudet mitoittaa raportointiaan niiden toimialaan ja yrityksen kokoon nähden. EU -tasolla sääntelyyn tulee jättää kansallista joustovaraa ja kansallisesti tulee pidättyä päällekkäisen, ristiriitaisen ja EU tason ylittävän sääntelyn luomiselta. Kansainvälisellä tasolla on hidastettava tilinpäätösstandardien päivittämistahtia ja pitäydyttävä ainoastaan täysin välttämättömissä muutoksissa. Pitkäjänteisyys verotuspäätöksissä Erityisesti verotuksessa päätöksenteko on ollut poukkoilevaa. Paljolti syynä on ollut puutteellinen valmistelu, jonka pohjalta ei ole tiedetty, mistä päätetään ja mitä seurauksia päätöksillä on. Osasyynä on ollut päätöksenteon vaikeus toisistaan paljon poikkeavien poliittisten näkemysten ja tavoitteiden vuoksi. Päätöksenteon tempoilusta voidaan mainita mm. seuraavat: Hallitusohjelmassa luvattiin tukea investointeja korotettujen poisto-oikeuksien avulla Näin myös päätettiin, mutta vajaan vuoden päästä soveltamisaikaa lyhennettiin vuodella. Syksyllä 2014 hallitus teki taas uuden päätöksen ja korotettujen poistojen soveltamisaikaa jatkettiin vuosille Hallitus päätti ensin T&K-verovähennyksen käyttöönotosta vuosille Uudella päätöksellä soveltamisaikaa kuitenkin lyhennettiin vuodella. Osinkoverotusta muutettiin yhteisöveron alennuksen yhteydessä, minkä jälkeen sitä muutettiin kaksi kertaa. Puolen vuoden aikana tehtiin yhteensä kolme muutosta. Vapaaehtoisten lisäeläkevakuutusten verokohtelua on muutettu kolme kertaa viimeisen 10 vuoden aikana. Epävarmuus verokohtelusta on johtanut siihen, että henkivakuutusyhtiöille on aiheutunut kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset. Lisäeläkevakuutusten myynti on käytännössä loppunut. Hallitus päätti poistaa edustuskulujen verovähennysoikeuden vuoden 2014 alusta. Hallitus perui päätöksensä ja edustuskulujen 50 %:n verovähennysoikeus palautetaan vuodelle Varainsiirtoveron nostaminen ja ulottaminen myös asuntoyhtiöiden yhtiövelkaosuuteen on aiheuttanut hankaluuksia asuntokauppojen toimivuudelle. Asuntokauppa kärsi tästä veromuutoksesta huomattavasti alkuvuonna Ratkaisu: Verotuksen sääntelyn ja siihen tehtävien muutosten vaikutukset on arvioitava riittävän hyvin, jotta yritysten toimintaympäristö olisi vakaa ja ennakoitavissa. Sääntelyssä tulee arvioida sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset ja elinkeinoelämän asiantuntijoiden on oltava mukana sääntelyn valmistelussa. Erityisesti määräaikaisten verosäännösten taannehtiva muuttaminen ei ole perusteltua. Hyvä sääntely parempi Suomi 9

10 3 Ministeriöiden resursseja on ohjattava sääntelyn vähentämiseen ja parantamiseen Sääntelyn vähentäminen ja laadun parantaminen on jo vuosia ollut yleisesti hyväksytty tavoite. Silti säädöksiä ei ole järkevöitetty juuri lainkaan ja niiden määrä on vain kasvanut. Sääntely on monilla alueilla jo niin yksityiskohtaista tai vaikeaselkoista, että sen sisällöstä ja velvoitteista on perillä enää pieni joukko alan viranomaisia ja muita asiantuntijoita. Tämä vaikeuttaa varsinkin uusien yritysten ja pk-yritysten menestymisen mahdollisuuksia. Elinkeinoelämän esitykset Haastamismenettely on otettava käyttöön. Ministeriöiden on kyettävä perustelemaan, miksi ne eivät pura tai muuta tiettyä sääntelyä, jos sitä on niille ehdotettu hyvin perustein. Säännösten valmistelun lisäksi ministeriöiden tulee keskittyä myös sääntelyn järkevöittämiseen ja purkamiseen. Hallituksen esityksissä tulee tehdä myös arvio aihealueen sääntelyn vähentämisestä. Vähemmän on enemmän. Periaatteena on oltava, että ainakin kaksi vanhaa velvoitetta tai sääntöä on poistettava ennen kuin yrityksille säädetään uusi velvoite. Muuten sääntelyn määrää ei saada hallintaan. Säädösmassaa on käytävä lävitse jatkuvasti ja nykyistä tehokkaammin kaikissa ministeriöissä. > Sääntelystä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa varten tulisi asettaa keskimäärin 2 % vuotuinen määrällinen vähennystavoite. > Seuraavaksi vaalikaudeksi jokaisen ministeriön tulee määritellä konkreettiset sääntelyn vähennystavoitteet. > Normia on voitava muuttaa nopeasti, jos sen purkamiselle on vahvat perusteet. Vaikuttamista sääntelyn sisältöön on lisättävä myös EU-sääntelyn valmisteluvaiheessa. EU-sääntelyn päälle tulevan kotimaisen lisäsääntelyn sijasta tiukat resurssit on suunnattava sääntelyn järkevöittämiseen. Yhteiskunnan toimijat verkottuvat ja asiat kytkeytyvät entistä tiiviimmin toisiinsa ja toimintamallit muuttuvat. Siksi lainsäädännössä on otettava laajat kokonaisuudet aiempaa paremmin huomioon. Uudistukset eivät saa tarkoittaa ministeriöiden resurssien lisäämistä vaan niiden suuntaamista tehokkaampaan toimintaan. 10 Hyvä sääntely parempi Suomi Sääntelyn vuotuinen määrällinen vähennystavoite 2%

11 Elinkeinoelämän käytännön ratkaisuehdotuksia Tilintarkastusvelvollisuuden alarajan nostaminen Suomessa varsin pienet yhtiöt ovat velvollisia tilintarkastuttamaan tilinpäätöksensä. Yhtiöt, joiden osalta kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä ylittyy, ovat velvollisia valitsemaan tilintarkastajan: 1) taseen loppusumma yli euroa, 2) liikevaihto yli euroa ja 3) palveluksessa yli 3 henkilöä Ratkaisu: Tilintarkastusvelvollisuuden alarajaa pitää Suomessa nostaa lähemmäs EU:n tilintarkastus-velvollisuuden alarajaa nyt kun tilintarkastajajärjestelmää ollaan uusimassa. Tämä helpottaisi pk-yritysten hallinnollista taakkaa. Tällöin pienemmät yritykset eivät kuuluisi niille tarpeettoman raskaiden pakollisten tilintarkastusnormien piiriin ja yritysten oma päätäntävalta tässä asiassa lisääntyisi. Jatkossa hieman suurempi määrä yrityksiä voisi päättää itsenäisemmin, onko tilinpäätös välttämätöntä tilintarkastaa. Yrityksessä, jolla ei ole ulkopuolisia rahoittajia tai muita sidosryhmiä, ei välttämättä ole tarvetta tilinpäätöksen tilintarkastukselle. Pienten pörssiyhtiöiden sääntelyä kevennettävä Usein pörssiyhtiöitä koskeva sääntely ei tee eroa listattujen yhtiöiden koon välillä, vaan sääntely koskee yhtä laajasti niin kansainvälisiä markkinaarvoltaan monen miljardin arvoisia konserneja kuin pieniä, markkina-arvoltaan muutaman miljoonan euron arvoisia pörssiyhtiöitä. Liian laaja ja ehdoton sääntely haittaa pienimpiä pörssiyhtiöitä ja vähentää pörssiin listautumisen halukkuutta. Ratkaisu: Pörssiyhtiöitä koskevaa kansainvälistä, EU -sääntelyä ja kansallista sääntelyä on kyettävä laatimaan siten, että se ottaa huomioon entistä paremmin yritysten kokoerot myös pörssiin listattujen yritysten välillä. Jatkossa listayhtiöiden tulisi voida valita joustavammin, miten laajasti tiettyjä velvoitteita noudatetaan. EU:n komissio järjesti viime syksynä konsultaation kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) käytöstä ja muutosehdotuksista. EK esitti, että jatkossa EU -asetusta tulisi muuttaa siten, että listautumista harkitsevat pienet yhtiöt ja kaikkein pienimmät pörssiyhtiöt eivät olisi velvollisia laatimaan tilinpäätöstään raskaiden ja laajojen IFRS -standardien pohjalta vaan voisivat noudattaa esimerkiksi kevyempää pk-ifrs:ää. Kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet Vuonna 2012 annettu jätelaki estää kilpailun antamalla kunnille yksinoikeuden kerätä ja käsitellä asumisessa syntyvän jätteen lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin hallinto- ja palvelutoimintojen jätteitä. Yksinoikeudet estävät tehokkaiden jätehuoltomarkkinoiden syntymisen ja Suomen biotalous- ja cleantech tavoitteiden toteutumisen. Kilpailun vapauttaminen kasvattaisi alan yritystoimintaa merkittävästi. Markkinoiden vapauttaminen johtaisi alhaisempiin jätehuoltokustannuksiin, materiaalien kierron tehostumiseen, alan uusiin innovaatioihin ja investointeihin sekä vientimahdollisuuksien toteutumiseen. Ratkaisu: Kunnalle jätelaissa annetut erityis- ja yksinoikeudet puretaan vapaan kilpailun tieltä. Ensi vaiheessa jätelakia muutetaan siten, että kunnan vastuu rajataan vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Kunnan velvollisuutta tarjota toissijaisesti jätehuoltopalveluja vain ja ainoastaan muun palvelun tarjonnan puutteessa tulee myös noudattaa. Jatkossa luovutaan kaikista kunnan yksinoikeuksista. Kuntien tehtävä on valvoa jätehuollon laatua. Palvelujen tarjonnassa sen sijaan annetaan tilaa jätehuollon yksityiselle yrittäjyydelle ja valinnan vapaudelle. Hyvä sääntely parempi Suomi 11

12 4 Asenteiden on muututtava Lainsäädäntö ei ole ainoa keino ohjata yhteiskunnan toimintaa. Vaihtoehtoja on, mutta niitä on käytetty melko vähän. Tarpeeton ja liiallinen sääntely aiheuttaa taloudellista tehottomuutta ja vääristää normaalia kilpailua. Elinkeinoelämän esitykset Lainvalmistelijoiden on tunnettava itsesääntelyn mahdollisuudet paremmin. Säädösvalmistelun ohjeissa on korostettava sitä, että vaihtoehdot uusille laeille tulee aina selvittää. Lainvalmistelijoita tulee rohkaista läheisempään yhteistyöhön sääntelyn kohteiden kanssa jo valmistelun alkuvaiheessa, jotta sääntelyn vaihtoehdot voidaan ottaa esille ajoissa ja jotta sääntely keskittyy vain merkittävien ongelmien hoitamiseen. Pienemmät asiat voidaan hoitaa vaihtoehtoisilla menetelmillä Toimivaa itsesääntelyä tulee kunnioittaa ja sitä pitää kehittää pitkäjänteisesti. Itsesääntelyä ei saa muuttaa lainsäädännöksi, jos se toimii hyvin. Elinkeinovapauden ja sopimusvapauden kunnioittamisen tulee olla vahvemmin mukana säädösten valmistelussa. Yritysten kilpailukyvyn varmistaminen ja kehittäminen on oltava osa lainsäädännön valmistelua. Sääntelyn tulee olla neutraalia. Sen on kohdeltava samanlaisia toimintatapoja yhdenvertaisesti. Tämä merkitsee mm. digitaalista kehitystä estävän sääntelyn purkamista. Suomessa on pitkään arvioitu, että joka vuonna laaditusta säädösmäärästä noin kaksi kolmannesta on muutossääntelyä, jolla siis aiempaa oikeustilaa muutetaan. Kokonaan uusien asioiden ja ilmiöiden sääntelyn osuudeksi on eri yhteyksissä laskettu 5 10 prosenttia. Ehdotukset, joilla vain kumottaisiin vallitsevaa oikeutta säätämättä mitään tilalle, ovat aivan poikkeuksellisia. Tuijottaminen vain vuotuiseen säädöstuotantoon voi kuitenkin antaa pahasti harhaisen kokonaiskuvan. On nimittäin huomattava, että kunakin vuotena säädetty oikeus tulee kertymään aina jo kaiken aiemman sääntelyn päälle sen lisäksi, jolloin sääntelyn kokonaismäärä luonnollisesti kasvaa. Lähde: Jyrki Tala: Lainsäädännön maailma muuttuu sääntelyn kasvu jatkuu (2012) 12 Hyvä sääntely parempi Suomi

13 Toimiva itsesääntely Majoituksen paloturvallisuus Matkailu- ja ravintola-alan eurooppalainen järjestö Hotrec on laatinut jäsenvaltioidensa ja turvallisuusalan järjestöjen kanssa MBS-metodologian, jolla varmistetaan majoitusliikkeiden paloturvallisuus. Pääosa Hotrecin jäsenistä on sitoutunut noudattamaan metodologiaa. Suomessa metodologiaa on hiottu yhteistyössä matkailu- ja turvallisuusalan järjestöjen kesken. Tavoitteena on ollut luoda käytännöllinen, toimiva ja mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa aiheuttava järjestelmä. Samalla voidaan välttää raskaat ja aikaa vievät lainsäädäntöprosessit, joiden lopputuloksena voi olla hallinnollisesti raskaampi ja pahimmassa tapauksessa huonommin toimiva järjestelmä. Lääketeollisuus Lääketeollisuudella on yli 50 vuoden kokemus lääkkeiden markkinointiin liittyvästä itsesääntelystä. Lääkeyritykset ovat halunneet sitoutua eettisesti korkeatasoiseen, aikaa seuraavaan ja ennakoivaan sääntelyyn, jonka noudattamista valvoo ja ohjaa riippumattomista asiantuntijoista koostuva valvontajärjestelmä. Järjestelmän toimivuutta osoittaa se, että lakisääteisen viranomaisvalvonnan rooli on eettisiin ohjeisiin sitoutuneiden yritysten kohdalla jäänyt pieneksi. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi Arvopaperimarkkinayhdistys laati Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin vuonna Koodi on uudistettu vuonna 2010, ja seuraava päivitys julkaistaan tänä vuonna. Tavoitteena on, että suomalaiset listayhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa. Koodi yhtenäistää toimintatapoja ja osakkeenomistajille ja muille sijoittajille annettavaa tietoa. Se lisää hallintoelinten, johdon palkkioiden ja palkitsemisjärjestelmien avoimuutta. Järjestelmä täydentää lakisääteisiä menettelytapoja. Noudata tai selitä -periaate antaa yhtiöille joustovaraa koodin soveltamisessa. Yhtiö voi poiketa koodin yksittäisestä suosituksesta esimerkiksi omistaja- tai yhtiörakenteen tai yhtiön toimialan erityispiirteiden vuoksi. Selkeä ja kattava perustelu vahvistaa luottamusta yhtiön tekemää ratkaisua kohtaan ja sen avulla osakkeenomistajat ja sijoittajat voivat arvioida poikkeamista. Näin itsesääntelyllä on saavutettu parempia tuloksia kuin liian yksityiskohtaisilla ja sitovilla säädöksillä. Hyvä sääntely parempi Suomi 13

14 5 Hallinnon menettelyjä on karsittava, nopeutettava ja yhdenmukaistettava Yritykset toimivat Suomessa lupaviidakossa, joka hakee vertaistaan. Talouskasvun ja työpaikkojen syntymistä vaikeuttavat usein moninaiset ja pitkät, jopa yli 5 vuotta kestävät lupakäsittelyt ennen kuin toiminta voi alkaa. Valvovia viranomaisia on useita, ja tiedonvaihto niiden välillä sujuu huonosti. Muun muassa ympäristölupia, kemikaaliturvallisuutta ja paloturvallisuutta valvovat eri organisaatiot. Käytännössä kukin viranomainen tekee oman tarkastuskäyntinsä ja yritykset joutuvat selvittämään samat asiat aina uudelleen. Tilanne on kestämätön sekä yritysten että viranomaisten resurssien kannalta. Elinkeinoelämän esitykset Erilaisia lupia ja hallintomenettelyjä on karsittava ja tarpeellisia menettelyjä sujuvoitettava, lupia ja ilmoitusvelvoitteita yhdistettävä ja käsittelyaikoja lyhennettävä. Eri ministeriöiden on purettava yhdessä lupaviidakkoa. Viranomaisten välisen yhteistyön on oltava niin saumatonta, että luvan saanti ei viivästy toisten viranomaisten valitusten takia. Valvontaviranomaisten keskinäistä tiedonvaihtoa ja tietojen yhteiskäyttöä on parannettava. Sähköinen asiointi on saatava toimimaan siten, että yhdelle viranomaiselle kerran toimitettu tieto riittää. Valvontaa on voitava kohdentaa toimintoihin, joissa on suurimmat riskit. Kaavapäätöksien muutoksenhakuun oikeutettujen määrää on supistettava. Lupien määräaikaisuudesta tulisi luopua ja korvata toistaiseksi voimassaolevalla luvalla. Jos toiminta ei ole muuttunut, ei tarvitsisi hakea lupaa uudestaan. Toiminnan muuttuessa lupa haettaisiin rajatusti vain muutosten osalta. Elinkeinolupien tarpeellisuutta ja mahdollisuudet niiden vähentämiseen on selvitettävä. Myös viranomaisten tulisi hillitä kansallista lisäsääntelyä ja välttää liian pitkälle meneviä määräyksiä, joita EU-tason puitesäännös ei edellytä. Epäyhtenäinen viranomaiskäytäntö ei kannusta yrittämiseen ja uuden luomiseen, se luo liikkuvuusesteitä markkinoille ja antaa kilpailuetua yrityksille, jotka parhaiten taitavat säännöt, niiden tulkinnan ja kanssakäymisen viranomaisten kanssa. Näissä olosuhteissa yritysten kilpailuedun hankkiminen ei nojaudu asiakkaiden ja kuluttajien arvostamien tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Viranomaiskäytännön yhtenäisyys ja kilpailun edistäminen (2014) 14 Hyvä sääntely parempi Suomi

15 Elinkeinoelämän käytännön ratkaisuehdotuksia Työnantajan raportointivelvoitteet Erityisesti pk-yrityksiin kohdistuu hallinnollista taakkaa erityyppisistä raportointivelvollisuuksista, joita edellyttävät useat toimijat kuten KELA, Tilastokeskus, verottaja, jne. Esimerkiksi yrityksen maksamien palkkojen määrää joudutaan pahimmillaan pk-yrityksissä raportoimaan noin 6-8 kertaa vuodessa eri viranomaisille ja kunkin omien käytäntöjen mukaisesti. Ratkaisu: Pk-yritysten raportointivelvollisuuksia ja raportointimääriä pienennetään kehittämällä yrityksille ns. yhden sähköisen raportointiluukun periaate. Sähköisestä portaalista kaikki tietoa tarvitsevat viranomaiset voisivat halutessaan hakea vastaavaa tietoa, ilman että yrityksiä velvoitetaan niitä toimittamaan aina uudelleen ja erilaisissa muodoissa. Ympäristöluvat TEM:n selvityksen mukaan pelkästään ympäristölupajärjestelmästä aiheutuu yrityksille vuosittain lähes 200 milj. euron kustannukset. Lisäksi on arvioitu, että yritysten investointeja on lupakäsittelyjen vuoksi jumissa useamman miljardin edestä. Ympäristölupaprosessin hitaus vie viranomaisten ja toiminnanharjoittajien resursseja. Se aiheuttaa yrityksille turhia kustannuksia, hidastaa uusinvestointeja ja vähentää yritysten investointihalukkuutta. Ratkaisu: Erilliset luvat ja viranomaismenettelyt yhdistetään yhden luukun toimintalupa -järjestelmäksi. Lupaprosessia nopeutetaan myös parantamalla sähköistä asiointia. Lisäksi ympäristöluvitus kohdennetaan tehokkaammin niin, että pienemmille toiminnoille otetaan käyttöön yksinkertaisempia menettelyjä. Muutoksenhakua järkevöitetään mm. karsimalla valvontaviranomaisen valitusoikeutta lupaviranomaisen päätöksestä. Anniskelulainsäädäntö Alkoholilaissa säädellään erittäin yksityiskohtaisesti anniskeluravintolan annostelusta, anniskelualueen rajaamisesta ja alueen yksinomaisesta hallinnasta. Tämä on johtanut monimutkaisiin ja käytännön elämälle vieraisiin tulkintoihin, joissa asiakas ei voi viedä kuohuviinilasia vaimolleen tai kaksi yritystä ei voi jakaa yhteistä ulkotarjoilualuetta. Lisäksi ulkotarjoilualueen perustamiseen vaaditaan asiointia useiden virnaomaisten kanssa. Ratkaisu: Ravintola-ala on laatinut anniskelun omavalvontaohjeen, jolla voidaan hoitaa erilaiset käytännön ongelmat. Lain tasolla riittää, jos säädetään siitä, että anniskelu on suoritettava anniskelualueella ja että päihtyneille ja alaikäisille ei saa anniskella. Muut asiat voidaan hoitaa omavalvonnalla, jonka toimivuuden viranomainen voi tarkastaa. Lupamenettelyt pitää myös yhdistää yhden luukun alle, jotta yrittäjä voi hoitaa lupaprosessin yhdellä asiointikerralla. Valitusmenettely Rakennushanke voi pysähtyä vuosikausiksi kaavaa koskevan valituksen käsittelyn vuoksi. Laajoja, satojen miljoonien rakennusinvestointeja on jouduttu pysäyttämään yksityishenkilöiden tekemien kaavavalitusten takia. Nykyään kuka tahansa yksityishenkilö voi tehdä kaavavalituksen ja kykenee näin viivästyttämään rakennushankkeen toteuttamista. Tällainen epävarmuus hankaloittaa investointeja ja pahimmassa tapauksessa päättää koko prosessin, mikäli kaavavalitus menestyy tai mikäli sijoittajia ei enää saada houkuteltua takaisin vuosien oikeuskäsittelyn jälkeen. Ratkaisu: Muutoksenhakijoiden määrää ja oikeuksia tulee järkevöittää. Kenellä tahansa ei tule olla oikeutta kaavavalituksen tekemiseen vaan se tulee rajata asianosaisiin. Muilla olisi oikeus lausua mielipiteensä hankkeesta. Valitusten käsittelylle tulisi lisäksi asettaa enimmäisaika. Hyvä sääntely parempi Suomi 15

16 Yritysten käytännön kokemuksia hankalasta sääntelystä CASE Vaahteramäki Farming Oy Vaahteramäki Farming Oy:n yrittäjä ja maanviljelijä Mikko Välttilän kekseliäs idea toimittaa tilalla tuotettuja kananmunia suoraan asiakkaille on saavuttanut huippusuosion ja henkilöautosta tapahtuva myynti on muuttunut kysynnän kasvaessa kuorma-autosta tapahtuvaksi. Volyymin kasvettua elintarvikeviranomaiset vaativat toiminnan jatkamiseksi liikkuvan elintarvikehuoneiston luvan. Tämä aiheutti tarpeetonta ja tuottamatonta työtä sekä kustannuksia yrittäjälle. Lopulta yrittäjä joutui rakentamaan autokatoksesta euron hintaisen kiinteän tilan. Jakelutoimintaa varten hän tarvitsee lisäksi liikenneluvan ja kuukauden koulutuksen. 16 Hyvä sääntely parempi Suomi

17 CASE Jounin kauppa K-Market Jounin Kaupan kauppias Sampo Kaulanen Ylläkseltä ei voinut myydä paikalliselta kalastajalta ostamaansa kalaa kaupassaan, koska hänellä ei ollut säädösten mukaisia tarvittavia kylmälaitteita, joiden avulla kylmäketju olisi säilynyt katkeamattomana järveltä kaupan kalatiskille asti. Hänen mukaansa tällainen edellytys teki käytännössä lähijärvestä kalastetun kalan myynnin mahdottomaksi, koska tarvittavat investoinnit olisivat olleet aivan liian suuria pienimuotoisesta kalan myynnistä syntyviin tuloihin nähden. Myös paikallisilta poimijoilta ostetun hillan myynti joutui terveysviranomaisten hampaisiin. Viranomaisten virheellisen tulkinnan mukaan kyseisiä poimittuja hilloja tulisi säilyttää noin -40 pakkasasteessa, muuten niitä ei saisi myydä. Kaulasen pakastealtaat yltävät vain noin -20 pakkasasteeseen. Näin myös paikallisten tuoreiden hillojen myynnille aiheutui hankaluuksia epäselvän viranomaistoiminnan johdosta. Hyvä sääntely parempi Suomi 17

18 Sääntelyselvityksen sisältämät hallitusohjelmatavoitteet kootusti Uusi hallitus sitoutuu määrätietoisesti ja konkreettisin toimin sääntelystä aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseen. Sääntelystä aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseksi asetetaan keskimäärin 2 % vuotuinen määrällinen vähennystavoite. Seuraavaksi vaalikaudeksi jokainen ministeriö määrittelee konkreettiset sääntelyn vähennystavoitteet. Tavoitteeksi tulee asettaa, että vähintään kaksi vanhaa velvoitetta tai sääntöä poistetaan ennen kuin yrityksille säädetään uusi velvoite. Sääntelyn vaikutusarviointia varten perustetaan pysyvä riippumaton toimielin. Toimielin voi pysäyttää lainsäädäntöhankeen ja palauttaa sen uuteen valmisteluun, mikäli hankkeen vaikutukset ovat puutteellisesti arvioituja. Ministeriöt sitoutuvat edistämään vaikutusarviointia sekä kansallisessa että EU-sääntelyn toimeenpanossa. Tehostetaan vaikuttamista sääntelyn sisältöön jo EU-valmisteluvaiheessa. Otetaan haastamismenettely käyttöön. Haastamismenettelyssä ministeriöt sitoutuvat perustelemaan, miksi ne eivät pura tai muuta tiettyä sääntelyä, jos sitä on niille ehdotettu asiallisin perustein. Viranomaisten keskinäistä tiedonvaihtoa ja tietojen yhteiskäyttöä parannetaan. Yhdelle viranomaiselle kerran toimitetun tiedon tulee riittää. 18 Hyvä sääntely parempi Suomi

19

20 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin Lisätietoja: Hannu Rautiainen Johtaja puh Hannu Ylänen Asiantuntija puh Raportti internetissä: Ulkoasu: Arja Nyholm, Jumo Oy Maaliskuu 2015

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitus uudistuu Kokonaan ympäristöluvista pois Varsinaisen ympäristöluvan sujuvoittaminen

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä.

Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Hallituksen kärkihankkeet: DIGITALISAATIO, KOKEILUT JA NORMIEN

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Lupaprosessien sujuvoittaminen

Lupaprosessien sujuvoittaminen Lupaprosessien sujuvoittaminen INFRA Akatemia 22.1.2016 Anu Kärkkäinen Johtaja, elinkeinoasiat Sipilän hallitusohjelman kirjaukset lupaprosessien sujuvoittaminen Sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosesseja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Mitä ympäristölupamenettelyt merkitsevät elinkeinoelämälle? Jyri Häkämies

Mitä ympäristölupamenettelyt merkitsevät elinkeinoelämälle? Jyri Häkämies Mitä ympäristölupamenettelyt merkitsevät elinkeinoelämälle? Jyri Häkämies Valitusmenettelyjä, lupien viranomaiskäsittelyjä ja lupaselvityksiä pidetään raskaina Lupien hakeminen / ilmoitusten tekeminen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2.9.2015, Oulu Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö harmonisoitu EU-lainsäädäntö elintarvikkeita

Lisätiedot

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA Torstai 9.6.2016 Eduskunnan verojaosto kello 10 Eduskunnan talousvaliokunta kello 12 Marja Hanski/TEM Direktiiviehdotus tiettyjen

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen kaavoituksessa? - Kommentteja professori Eija Mäkisen selvityksestä

Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen kaavoituksessa? - Kommentteja professori Eija Mäkisen selvityksestä Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen kaavoituksessa? - Kommentteja professori Eija Mäkisen selvityksestä Helsinki 11.3.2016 Professori Tapio Määttä Selvityksen tausta Oletus Yhteiskunnallisesti tärkeät

Lisätiedot

Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta

Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta Kuntamarkkinoiden lakiklinikka 9.9.2015 lakiasiain johtaja Arto Sulonen Hallinnon rakenteet Sote-uudistuksessa lähtökohtana kuntaa suuremmat itsehallintoalueet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 07.03.2016 Ympäristönsuojelulain uudistaminen, ehdotuksen keskeiset kohdat: Lakiuudistuksen 3. vaihe ollut lausunnolla, lausuntoaika päättyy tänään. Ehdotuksen

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus

Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Silja Hiironniemi Kuntien tehtävien ja velvoitteiden kehitys

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Ruso Henrik(VNK)

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Ruso Henrik(VNK) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00657 VNEUS Ruso Henrik(VNK) 09.10.2015 Asia EU-lainsäädännön ja -lainsäädäntöehdotusten arviointi Suomen kannalta Kokous EU-ministerivaliokunta 09.10.2015-09.10.2015

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien uudistaminen

Toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien uudistaminen Toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien uudistaminen TOVA-työryhmän mietinnön esittelytilaisuus YM, 20.10.2014 Anna-Maija Pajukallio ja Mari-Linda Harju-Oksanen Toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) Eduskunta Ympäristövaliokunta 11.2.3016 Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) 1 Yleistä Lakiesityksessä ei ole esitetty toiminnallisia perusteita uudistamiselle, siltä osin tarpeeton

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017 EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta Tammikuu 2017 Lupajärjestelmien toimivuus ja kehittäminen Kolmanneksella kokemusta lupien hakemisesta Yleisyydessä ei juuri muutoksia vuodesta

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk 17.2.2016 Minkä vuoksi Suomen omat määritelmät poistettaisiin Hallituksen vastaus komission perusteltuun lausuntoon

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - kärkihanke. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Kuntamarkkinat 10.9.

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - kärkihanke. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Kuntamarkkinat 10.9. Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - kärkihanke Ylijohtaja Silja Hiironniemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden kehitys elokuun 2013 jälkeen

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista

Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 27. -28.1.2017 Tampere Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesiosuuskunnan mallisääntöjen uudistaminen

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 4/2014

Määräykset ja ohjeet 4/2014 Määräykset ja ohjeet 4/2014 Vaihtoehtorahastojen hoitajat Dnro FIVA 6/01.00/2014 Antopäivä 1.7.2014 Voimaantulopäivä 22.7.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 20/2013

Määräykset ja ohjeet 20/2013 Määräykset ja ohjeet 20/2013 Taloudellisen informaation raportointi Dnro FIVA 28/01.00/2013 Antopäivä 9.12.2013 Voimaantulopäivä 1.1.2014 Muutospäivä: 31.12.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA STM057:00/2016 1(4) LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen-

Lisätiedot

Päiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta

Lisätiedot

lainsäädännön uudistaminen

lainsäädännön uudistaminen Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistaminen Yksityisen terveydenhuollon ajankohtaispäivä 19.5.2016, PSAVI Lakimies Maarit Karjalainen, Valvira 21 Työryhmän tehtävät (STM työryhmä

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNANTYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen TILINTARKASTUSKERTOMUS UUDISTUU 30.8.2016 Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen Tilintarkastuskertomus uudistuu sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti lainsäädännön ja kansainvälisten tilintarkastusstandardien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 24.2.2005 PE 355.443v01-00 TARKISTUKSET 1-8 Lausuntoluonnos (PE 353.313v01-00) Jacques Toubon Ehdotus neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta HE 126/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75 Asiat Kiellon peruste 19, 24, 33, 34, 35, 36, 37 Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain

Lisätiedot