Kuopion kaupungin ympäristöstrategia vuoteen Kuopio aktiivinen ympäristöasioiden edelläkävijä

Transkriptio

1 Kuopion kaupungin ympäristöstrategia vuoteen 2012 Kuopio aktiivinen ympäristöasioiden edelläkävijä Hyväksytty kaupunginhallituksessa ja käsitelty kaupunginvaltuustossa

2 2 Sisällysluettelo Sivu 1. Johdanto 3 2. Strategiaperusta Kuopio elinympäristönä Ympäristöohjelmat ja sopimukset Kuopion kaupungin strategia 6 3. Ympäristöstrategia Nelikenttäanalyysi Kuopion ympäristöstä Visio ja strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät 9 1. Hyvän ympäristön tilan säilyttäminen Monipuolisen ja kestävän kaupunkirakenteen kehittäminen Ympäristövastuun vahvistaminen Ympäristön huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Luonnonvarojen kestävä käyttö Ympäristöosaamisen edistäminen ja soveltaminen 18

3 3 1. Johdanto Strategialla tarkoitetaan niitä valintoja ja toimintaperiaatteita, jotka ovat tarpeellisia ja toivottavia tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Ympäristöstrategiaan on koottu niitä asiakokonaisuuksia, joiden avulla Kuopio tulevaisuudessakin turvaa asukkailleen hyvän ja vetovoimaisen elinympäristön. Ympäristöstrategia on valmisteltu soveltaen BSC-menetelmää (Balanced Scorecard eli tasapainotetun mittariston malli), jota Kuopiossa on käytetty muidenkin strategioiden pohjana. Ympäristöstrategia koostuu tulevaisuuden tahtotilasta eli visiosta, sitä täydentävistä strategisista päämääristä sekä joukosta kriittisiä menestystekijöitä, joiden toteuttamisessa on onnistuttava päämääriin pääsemiseksi. Kriittisille menestystekijöille on määritelty arviointikriteerejä, mittareita ja indikaattoreita, joiden avulla onnistumista voidaan seurata. Kullekin arviointikriteerille on lisäksi esitetty tavoitteet, jotka toteutetaan vuoteen 2009 mennessä, jolloin strategia tarkistetaan. Tavoitteille on määritelty vastuutahot, joiden tehtävänä on huolehtia siitä, että tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet määritellään ja toteutetaan. Ympäristöstrategian perustan muodostavat kaupunginvaltuuston hyväksymä Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 sekä muut sitoumukset ja ohjelmat. Ympäristöstrategiaa on työstänyt työryhmä, jossa on ollut mukana edustajat kaupungin eri hallintokunnista, Kuopion Vedestä ja Kuopion Energiasta. Kaupungin organisaation ulkopuolisista tahoista mukana ovat olleet Kuopion ev.lut. seurakunnat, Powerflute Oy/Savon Sellun tehtaat, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys sekä MTK:n Kuopion yhdistys. Asiantuntija-apua on lisäksi saatu Savonia-ammattikorkeakoululta. Strategialuonnosta on esitelty kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, minkä lisäksi siitä on pyydetty lausunnot kaupungin hallintokunnilta, asukasyhdistyksiltä ja useilta muilta toimijoilta. Ympäristöstrategia on ollut myös kaupungin internet-sivuilla kaikkien asiasta kiinnostuneiden kommentoitavissa. Strategian toteuttamiseen liittyvien toimijoiden kanssa on lisäksi järjestetty erillisiä neuvotteluja. 2. Strategiaperusta 2.1. Kuopio elinympäristönä Kuopiolle on tyypillistä monipuolinen luonnonympäristö, jossa vesistöt ja metsäiset mäet vuorottelevat. Luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita on runsaasti, mihin vaikuttaa kaupungin sijainti Pohjois-Savon lehtokeskuksen ytimessä. Kaupunkimaisesti rakennetut alueet muodostavat maapinta-alasta vain noin viisi prosenttia, mutta rakennettujen alueiden asukastiheys on Suomen korkeimpia. Kuopion sormimainen kaupunkirakenne tukeutuu vahvaan keskustaan sekä oman palveluverkostonsa ja paikallisliikenteen varaan rakentuneisiin lähiöihin. Suurin osa kuopiolaisista, noin asukasta, asuu tiiviin sormimaisen kaupunkirakenteen alueella. Tiiviin rakenteen ansiosta autoistumisaste on alhainen, mikä heijastuu koko kaupungin autoistumisasteeseen, joka on Helsingin jälkeen Suomen toiseksi alhaisin. Kaupunkikuvalle on ominaista ajallinen kerrostuneisuus, vaikka rakennuskanta onkin uusiutunut voimakkaasti. Kuopion keskusta-alueelle tyypillisiä piirteitä ovat rännikadut, puutalot, tori

4 4 ympäristöineen sekä satama ja muut merkittävät ympäristöt. Maaseutumaisesta alueesta suurin osa on metsien peitossa. Erikokoisia kyläalueita on parikymmentä. Kuopion ympäristön tila on melko hyvä. Ympäristöongelmista merkittävimpiä ovat liikenteen ympäristöhaitat sekä vesistöjen hajakuormitus. Suuret pölypitoisuudet voivat lähinnä keväällä aiheuttaa haittoja hengityselinsairauksista kärsiville. Noin kuopiolaista asuu sellaisilla alueilla, joilla terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ulkomelun ohjearvot ylittyvät. Kosteusvauriot ja niiden seurauksena syntyneet mikrobihaitat ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat edelleen terveyshaittoja rakennuksissa. Kuopiossa on vuodesta 1987 lähtien tehty määrätietoisesti työtä ilmastonmuutokseen vaikuttavien toimenpiteiden käynnistämiseksi paikallistasolla. Työ konkretisoitui ilmastostrategian laatimiseen vuonna Kuopiolaisten käyttämä talousvesi on hyvälaatuista. Ongelmia on ajoittain oman kaivon varassa olevilla noin neljällä prosentilla kaupungin asukkaista. Elintarvikkeiden turvallisuus on lisääntynyt, sillä elintarvikeyrittäjät joutuvat itse valvomaan tuotteidensa laatua ja turvallisuutta omavalvonta- ja hygieniaosaamisvelvoitteen perusteella. Elintarvikkeiden käsittelyyn liittyvät riskit on lisäksi arvioitu ja viranomaisvalvonta kohdennetaan riskikohteisiin Ympäristöohjelmat ja sopimukset Kansainväliset ja kansalliset ohjelmat Suomi on allekirjoittanut erilaisia kansainvälisiä ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen liittyviä ohjelmia ja sitoumuksia. Kestävään kehitykseen liittyvistä merkittävimpiä ovat ns. Rion sopimus vuodelta 1992 sekä kymmenen vuotta myöhemmin hyväksytty Johannesburgin toimintaohjelma. Kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevan Kioton sopimuksen Suomi hyväksyi vuonna Euroopan Unionissa toteutetaan vuosina kuudetta ympäristöohjelmaa, jonka painopistealueita ovat ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden suojelu, ympäristö ja terveys ja elämänlaatu sekä luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteet. Erillisen kestävän kehityksen strategian keskeiset aihealueet ovat ilmastonmuutos, liikenne, kansanterveys ja luonnonvarat. Suomi oli ensimmäisiä maita, joka sai valmiiksi kansallisen kestävän kehityksen strategiansa vuonna Kesällä 2006 uusitun strategian tavoitteena on luoda kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuunsa ympäristöstä. Vuonna 1997 valmistunut kansallinen biodiversiteettiohjelma sisälsi 124 luonnon monimuotoisuuden suojelua, hoitoa ja kestävää käyttöä edistävää toimenpidettä, jotka tuli toteuttaa vuoteen 2005 mennessä. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma vuosille valmistunee vuoden 2006 loppuun mennessä.

5 5 Kuopion ohjelmat ja sitoumukset Kuopio allekirjoitti keväällä 1995 Euroopan kaupunkien sopimuksen kestävyydestä eli ns. Aalborgin asiakirjan. Sopimuksen hyväksyessään kaupunki sitoutui laatimaan oman paikallisen kestävän kehityksen toimintaohjelmansa, joka valmistui vuonna Vuosia koskevan ohjelman painopistealueiksi valittiin monipuolinen luonto ja viihtyisä elinympäristö, hyvä ympäristön tila, kestävä kaupunkirakenne ja liikenne, luonnonvarojen kestävä käyttö, vastuullinen kulutus, ympäristövastuulliset asukkaat, yritykset ja hallinto, hyvinvoivat kuopiolaiset sekä menestyvä, kestävää kehitystä edistävä talouselämä. Kuopio on kuulunut vuodesta 1996 lähtien kansainväliseen ICLEI-verkostoon (Local Governments for Sustainability). Kuntien muodostaman verkoston tavoitteena on paikallisen toiminnan kautta ehkäistä ja ratkaista ympäristöongelmia ja edistää kestävää kehitystä. Kansainväliseen kuntien ilmastonsuojelukampanjaan Kuopio liittyi vuonna Päästöjen vähentämiseen tähtäävä ilmastostrategia laadittiin vuonna Ilmastostrategiassa on määritelty tavoitteita ja toimenpiteitä energiantuotannolle, kiinteistöjen energiankulutukselle, maankäytölle ja liikenteelle, palveluille ja hankinnoille, jätehuoltoon sekä maa- ja metsätalouteen. Ilmastostrategian pohjalta on käynnistetty erilaisia energiansäästöhankkeita. Kuopiossa ja sen ympäristössä on runsaasti hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää osaamista, jota Terve Kuopiossa kehitetään ja siirretään käytäntöön. Terve Kuopion tavoitteena on, että Kuopion seutu on Euroopan johtava hyvinvointiosaamisen kehitysympäristö vuoteen 2012 mennessä. Terve Kuopio on ohjelma, jonka tavoitteita pyritään toteuttamaan läpäisevästi kaikessa toiminnassa. Painopistealueiksi on määritelty ikääntyvät, hyvinvointiteknologia ja hyvinvointiin liittyvä informaatioteknologia, terveyden edistäminen sekä terveellinen, älykäs asuminen. Terve Kuopio ohjelmaan kytkeytyy myös WHO:n Healthy Cities verkosto, johon Kuopio liittyi vuonna 2004 toisena suomalaisena kaupunkina Verkosto edistää kaupunkien terveellisyyttä ja ihmisten terveellisen elämän ja hyvinvoinnin edellytyksiä kaupungeissa. Kuopio kuuluu verkoston Healthy Urban Planning työryhmään. Kuopion lisäksi Healthy Cities verkostoon kuuluu Suomesta Turun kaupunki sekä Terve Kunta verkosto, jonka jäsen Kuopiokin on. Kunnallisen jäteyhtiön (Jätekukko Oy) omistajakunnat laativat vuonna 2005 yhteisen jätestrategian. Strategian päämääränä on toiminta-alueen materiaalitalouden hoitaminen kestävän kehityksen mukaisesti siten, että luonnonvarojen kulutus ja ympäristökuormitus ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätestrategia sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla päämäärä saavutetaan. Kaupungin ympäristöohjelmat laadittiin vuosille ja Osa hallintokunnista on lisäksi laatinut omia ympäristöohjelmiaan.

6 6 Muita ohjelmia ja suunnitelmia Kuopion hyvinvointikertomus Kulttuuriympäristöstrategia Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2.3. Kuopion kaupungin strategia Kuopion kaupungin toiminnan ohjaaminen ja johtaminen perustuvat BSC-mallin mukaan valmisteltuun kaupunkistrategiaan, joka on tarkistettu syksyllä Kaupungin toiminta-ajatus eli toiminnan tarkoitus on strategian mukaan seuraava: Kuopion kaupunki tarjoaa asukkailleen ja elinkeinoelämälle toimivat palvelut ja yhdyskuntarakenteen sekä hyvän elin- ja toimintaympäristön. Toimintaa suuntaa kestävä kehitys ja toisista välittäminen. Toiminta-ajatuksen taustalla olevia arvoja ovat oikeudenmukaisuus tasa-arvoisuus turvallisuus ihmisarvo, uusiutumiskyky ja luovuus, avoin vuorovaikutus, työkyky ja kestävä kehitys. Kuopion tahtotilana eli visiona vuoteen 2012 mennessä on olla uudelle avoin, kansainvälinen, hyvinvointiosaamisen kaupunkiseutu. Lisäksi Kuopio on monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki, joka mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Visiota täydentävät seuraavat strategiset päämäärät: Kuopio on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus Kuopion palvelurakenne on uudistunut Kuopiossa on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä Kuopion kuntatalous on kunnossa Kriittisiä menestystekijöitä eli niitä asioita, joiden avulla visio saavutetaan, ovat: elinkeinoelämän vahvistaminen ja kansainvälistäminen kasvua tukeva maankäyttö laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut hyvin johdettu kaupunki palvelujen tuottamistapojen uudistaminen palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö 3. Ympäristöstrategia 3.1. Nelikenttäanalyysi Kuopion ympäristöstä Ympäristöstrategian laadinnan pohjana on käytetty ympäristön tilasta, eri tasoisista sopimuksista ja ohjelmista sekä kaupungin strategiasta tulevia painotuksia ja haasteita.

7 7 Kuopion ympäristöasioita on pohdittu myös nelikenttäanalyysin avulla, jonka tulokset ovat seuraavat: Vahvuudet - monipuolinen luonnon- ja kulttuuriympäristö - paljon erilaista ympäristöosaamista - hyvä ympäristön tila - monipuolinen ja tehokas kaupunkirakenne - väljän maaseudun ja tiiviisti rakennetun keskustan vuorovaikutus - hyvät virkistyskäyttömahdollisuudet - vesistöt ja maastonmuotojen rikkonaisuus Mahdollisuudet - hyvä ympäristön tila sekä monipuolinen luonnon- ja kulttuuriympäristö vetovoimatekijäksi (esim. matkailun kehittäminen) - ympäristöosaamisen hyödyntäminen - asukkaiden osallistumisen kehittäminen - kansainvälisyys ja EU:n hyödyntäminen - nauharakenteen hyödyntäminen palvelujen sijoittumisen ja asukkaiden tarpeiden yhdistämiseksi - kevyt- ja julkiseen liikenteeseen tukeutuvan kaupunkialueen kehittäminen Heikkoudet - puutteet ympäristötiedon omaksumisessa ja välinpitämättömyys ympäristöä kohtaan - luonnon pirstoutuneisuus - vesistöjen ja maastonmuotojen aiheuttama kaupunkirakenteen rikkonaisuus - suuret liikennöintitarpeet ja joukkoliikenteen käyttöasteen heikkeneminen - resurssien puute - liikenteeseen ja pienvesiin liittyvät ympäristöongelmat Uhkat - taloudellisten arvojen ylikorostuminen - ympäristöasenteiden muutokset kielteiseen suuntaan - resurssien niukkeneminen talouden kiristyessä ja niiden kohdentuminen vaikutukseltaan vähäisiin asioihin - ympäristö- ja terveyshaittojen lisääntyminen - viheralueiden ja käytävien supistuminen rakentamispaineiden vuoksi - kaupunkirakenteen hajoaminen ja yksipuolistuminen sekä autoliikenteen kasvu 3.2. Visio ja strategiset päämäärät Tulevaisuuden tahtotila eli visio vuodelle 2012 ja sitä täydentävät strategiset päämäärät ovat seuraavat: Kuopio on aktiivinen ympäristöasioiden edelläkävijä. Hyvä ympäristö on kaupungin vetovoimatekijä ja kestävä kehitys suuntaa kaikkia toimintoja. * Kuopiossa kaikki tuntevat vastuunsa ympäristöstä * Ympäristöosaamista on vahvistettu ja hyödynnetty kaikilla tasoilla * Luonnon ja kulttuuriympäristön monimuotoisuus on turvattu * Kuopiossa on viihtyisä, turvallinen ja terveellinen elinympäristö * Elinkaariajattelu on omaksuttu kaikissa toiminnoissa

8 8 Toteutuessaan visio ja strategiset päämäärät tarkoittavat seuraavaa: Visio Kuopion tulevaisuuden tahtotila on olla aktiivinen ympäristöasioiden edelläkävijä. Kuopiolla visiossa tarkoitetaan kaikkia toimijoita ja tahoja asukkaista yrityksiin ja julkisen hallinnon organisaatioihin. Ympäristöasiat käsitetään laajasti siten, että niihin sisältyvät perinteisen ympäristönsuojelun lisäksi myös muut ympäristöön liittyvät asiat, kuten rakennettu ympäristö, ympäristöterveys ja ympäristöosaaminen. Visiolla halutaan viestittää, että Kuopiossa ollaan valmiita aktiivisesti tarttumaan uusiin asioihin sekä ottamaan käyttöön tieteen ja tekniikan tarjoamat uudet mahdollisuudet. Hyvä ympäristö on Kuopiolle tärkeä vetovoimatekijä, jonka säilymisestä pidetään huolta. Kestävän kehityksen periaatteet suuntaavat kaikkia toimintoja kaupungissa. Kuopiossa kaikki tuntevat vastuunsa ympäristöstä Hyvän ympäristön säilyttämiseen on sitouduttu kaikilla tasoilla. Ympäristövalistusta ja ympäristökasvatusta on tehostettu, niin että asukkailla ja muilla toimijoilla on ympäristöasioista riittävästi asiallista tietoa, joka otetaan huomioon valintoja ja päätöksiä tehtäessä. Kaikkien on mahdollista vaikuttaa omaa ympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaat myös osallistuvat aktiivisesti asioiden hoitamiseen. Kaupunki toimii ympäristövastuullisesti ja on omalla toiminnallaan esimerkkinä muille. Ympäristöosaamista on vahvistettu ja hyödynnetty kaikilla tasoilla Kuopio tunnetaan ympäristöosaamisen keskuksena. Erityisesti on kehitetty erityisosaamista ilmakehään, maaperään, vesiensuojelun ravinnetalouteen, jätehuoltoon sekä ympäristöterveyteen ja ympäristöriskeihin liittyvissä asioissa. Kaupunki toimii aktiivisesti ympäristöosaamisen lisäämiseksi osallistumalla kehittämishankkeisiin ja tukemalla siihen liittyvää tutkimus- ja yritystoimintaa. Koulutuksen, tutkimuksen ja liiketoiminnan yhteistyötä ja vuorovaikutusta on kehitetty ja hyödynnetty niin paikallisesti ja kansallisesti kuin kansainväliselläkin tasolla. Luonnon ja kulttuuriympäristön monimuotoisuus on turvattu Laajat maaseutumaiset alueet sekä asuinalueiden luonnonläheisyys ovat Kuopion rikkaus, jonka säilymisestä on pidetty huolta. Luonto on monipuolinen sekä luonnontilaisilla alueilla että rakennetussa kaupunkiympäristössä. Maankäytön suunnittelu on pitkäjänteistä ja sen yhteydessä on turvattu viherverkkojen ja viheralueiden säilyminen. Monipuolinen ja hyvin hoidettu kulttuuriympäristö vahvistaa kuopiolaisten identiteettiä ja viihtymistä, matkailua sekä positiivista kaupunki-imagoa. Luonnon ja kulttuuriympäristön monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

9 9 Kuopiossa on viihtyisä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö on Kuopion vetovoimatekijä, josta se tunnetaan. Hyvän, terveellisen ja turvallisen elinympäristön ylläpitäminen on maankäytön suunnittelun ja viheralueiden hoidon keskeinen lähtökohta. Kaupungin maaomistuksella varmistetaan, että elinympäristöä voidaan suunnitella ja rakentaa ympäristö- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen ja kestävän kehityksen mukaisesti. Kuopiossa on runsaasti sellaisia asuntoalueita, joilla asukkaat voivat suuntautua kestävän kehityksen mukaisiin elämäntapoihin. Asuntoalueet ovat läheisessä yhteydessä luontoon ja niillä on monipuolinen väestörakenne. Suunnittelun ja päätöksenteon tueksi on saatavilla riittävästi asiallista tietoa ja toimintojen vaikutukset ympäristön tilaan arvioidaan aina etukäteen. Tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia seurataan ja tuloksia käytetään hyväksi uusia hankkeita ja toimintoja suunniteltaessa. Ympäristön tilaa on parannettu erityisesti ilman laadun, meluhaittojen ja vesistöjen tilan osalta. Asumisterveyttä on parannettu sisäilmaan kohdistuvia ongelmia hoitamalla. Elinkaariajattelu on omaksuttu kaikissa toiminnoissa Luonnonvaroja (maa-ainekset, metsät, pohjavesi) käytetään suunnitelmallisesti ja säästäen. Hankintoja ja päätöksiä tehtäessä otetaan aina huomioon tuotteiden ja hankkeiden kokonaisvaikutukset koko elinkaaren aikana. Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelussa suositaan työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista siten, että ne ovat mahdollisimman hyvin saavutettavissa jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Samalla pidetään yllä ja kehitetään rakennetta, jossa eri toimintojen välinen ajoneuvoliikenne on mahdollisimman tarkoituksenmukaista. Luonnonvarojen ja energian käyttöä on tehostettu ja energian säästöä koskevat tavoitteet on saavutettu. Erityistä huomiota on kiinnitetty liikenteen ja energiantuotannon polttoainekulutuksen pienentämiseen. Verkostoitumista ja seutuhankkeita on lisätty. Palveluverkosto on säilytetty riittävän kattavana ja se tukeutuu kaupunkirakenteen strategisiin lähtökohtiin. Kaupunki on omalla toiminnallaan esimerkkinä muille toimijoille Kriittiset menestystekijät Kriittisillä menestystekijöillä tarkoitetaan asioita ja tehtäviä, joissa on onnistuttava, jotta edettäisiin vision ja strategisten päämäärien suuntaan. Kuopion ympäristöstrategiassa on kuusi kriittistä menestystekijää: 1. Hyvän ympäristön tilan säilyttäminen 2. Monipuolisen ja kestävän kaupunkirakenteen kehittäminen 3. Ympäristövastuun vahvistaminen 4. Ympäristön huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa 5. Luonnonvarojen kestävä käyttö 6. Ympäristöosaamisen edistäminen ja soveltaminen

10 10 Kullekin kriittiselle menestystekijälle on asetettu vuosille tavoitteita, jotka on vastuutettu jollekin kaupungin hallintokunnalle. Vastuutahojen tehtävänä on huolehtia siitä, että tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet määritellään ja toteutetaan. Etenemistä, tavoitteiden toteutumista ja toimien vaikuttavuutta seurataan arviointikriteerien, mittareiden ja indikaattoreiden avulla. Osa seurantatiedoista kerätään vuosittain, osa harvemmin. Seurannasta saatavat tiedot kootaan yhteenvedoksi, joka julkistetaan mm. kaupungin internet-sivuilla sekä joka toinen vuosi laadittavassa ympäristökatsauksessa. 1. Hyvän ympäristön tilan säilyttäminen Tausta Hyvä elinympäristö on Kuopiolle tärkeä vetovoimatekijä ja asukkaiden hyvinvoinnin perusedellytys, joka sisältyy myös Kuopion kaupungin toiminta-ajatukseen. Hyvään elinympäristöön liittyvät olennaisesti myös ympäristön terveellisyys ja viihtyisyys sekä elintarvikkeiden ja asumisolosuhteiden turvallisuus. Elinympäristön tila on tällä hetkellä melko hyvä, mutta sen säilyminen edellyttää aktiivisia toimia myös tulevaisuudessa. Hyvän elinympäristön turvaamiseen liittyy myös omalta osalta vastuun ottaminen globaaleista ympäristömuutoksista, joista Suomen kannalta merkittävin on ilmastonmuutos. Tavoite Hyvän ympäristön tilan säilyttämisestä huolehditaan. Ympäristökuormitusta vähennetään erityisesti vesistöihin joutuvan hajakuormituksen osalta. Pitkän ajan tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nykyisestä. Elinympäristön terveellisyyttä edistetään parantamalla sekä sisä- että ulkoilman laatua. Erityistä huomiota kiinnitetään koulujen, päiväkotien ja muiden kaupungin omistamien kiinteistöjen kuntoon. Elinympäristöjen terveellisyyteen liittyvät myös hyvät luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet, joita kehitetään. Meluntorjunta otetaan huomioon uusien asuntojen ja asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa sekä vanhojen asuinalueiden parantamisessa. Elintarvikkeiden ja asumisolosuhteiden turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Myös asuinalueiden esteettömyydestä huolehditaan. Ympäristön tilaa seurataan säännöllisesti.

11 11 Hyvän ympäristön tilan säilyttäminen Arviointikriteeri Mittari Tavoite Vastuu Ilmastonmuutoksen torjunta ja ilmastonmuutokseen varautuminen Toimet kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi Ilmastostrategiassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan. Ilmastonmuutokseen varaudutaan maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. ympäristökeskus tekninen toimi, ympäristökeskus Elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Ympäristömelutilanne Melualueille ei sijoiteta uutta asutusta tai muita melulle herkkiä toimintoja ilman riittäviä meluntorjuntatoimia. tekninen toimi, ympäristökeskus Sisäympäristöjen terveellisyys Rakentamisessa, peruskorjaamisessa ja valvonnassa kiinnitetään huomiota asuntojen ja rakennusten terveellisyyteen ja turvallisuuteen. tilakeskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus Ympäristön esteettömyys Toteutetaan esteettömyyttä asuinympäristössä ja asuntokannassa. tekninen toimi Asuntomessut 2010 Elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus otetaan asuntomessualueen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohdaksi. Asuntomessuprojekti Toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ja ilmanlaatuindeksi (vuosittain) kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekvivalentti tn/as/v, joka neljäs vuosi) melualueilla asuvien ihmisten määrä (kpl/ v) tarkastusten perusteella annetut asuntojen korjauskehotukset ja määräykset (kpl/v) 2. Monipuolisen ja kestävän kaupunkirakenteen kehittäminen Tausta Yksi merkittävimmistä ympäristöön vaikuttavista tekijöistä on kaupunkirakenne. Tiivis ja eheä kaupunkirakenne vähentää liikennetarvetta, säästää energiaa ja taajamien ulkopuolista luontoa. Liiallinen tiiveys ja tehokkuus voi kuitenkin heikentää elinympäristön laatua ja viihtyvyyttä supistamalla viher- ja luonnonalueiden määrää. Monipuolinen ja arvokas luonto vesistöineen ja lehtokeskuksineen on Kuopion rikkaus ja vetovoimatekijä. Kuopion kaupunkirakenteelle on tyypillistä rakennettujen alueiden sijoittuminen maastoon sen muotoja myötäilevinä tiiviinä nauhoina ja ryhminä. Rakennettujen alueiden asukastiheys on Suomen korkeimpia ja autoistumisaste alhaisimpia. Asuntoalueet liittyvät järviluontoon ja viheralueverkostoon. Kaupunkimaisesti rakennettujen alueiden vastapainona Kuopiossa on laajat, harvaan rakennetut maaseutualueet.

12 12 Tavoite Luonnon ja kulttuurikohteista ylläpidetään kattavaa, ajan tasalla olevaa tietoa, jota käytetään suunnittelun ja päätöksenteon pohjana. Inventointien ja selvitysten perusteella arvokkaiksi todetut kohteet säilytetään. Autotonta asumista suositaan ja joukkoliikennettä tukevaa nauhamaista kaupunkirakennetta eheytetään ja tiivistetään. Keskustaa kehitetään jalankulkukaupungin suuntaan. Keskusta-asumista lisätään ja keskustan asuttavuutta parannetaan. Maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon myös erityisryhmien tarpeet. Kuopion monipuolista viheralueverkkoa kehitetään siten, että luonnon kannalta tärkeät yhteydet sekä hyvät virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että ranta-alueita säilytetään riittävästi yleisessä käytössä. Puistojen ja yleisten alueiden hoidossa korostetaan luonnonmukaisuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Rakennuskannassa, maisemassa ja kaupunkikuvassa säilytetään, tuodaan esille ja kehitetään eri ikäkerrostumia sekä jälkiä vanhoista toiminnoista. Monipuolisen ja kestävän kaupunkirakenteen kehittäminen Arviointikriteeri Mittari Tavoite Vastuu Kaupunkirakenteen kestävyys ja monipuolisuus Kaupunkirakennesuunnitelma Kaupunkirakennesuunnitelma toteutuu. talous- ja strategiapalvelu, yleiskaavoitus Asutuksen monipuolisuus ja viihtyisyys Keskusta-asuminen lisääntyy ja sen viihtyisyys paranee. tekninen toimi Lähiöasumisen viihtyisyys paranee ja sormimainen lähiöasutus täydentyy. tekninen toimi Työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuus Keskustan asema palvelukeskuksena säilyy ja vahvistuu. talous- ja strategiapalvelu, yleiskaavoitus Lähiöissä säilyy sellainen bussiliikenne sekä lähimyymälä- ja palveluverkosto, joka mahdollistaa autottoman asumisen. tekninen toimi, talous- ja strategiapalvelu Kyläalueiden kehitys ja rakentamismahdollisuudet Kyläalueiden kehittämistä jatketaan. tekninen toimi Luonnon monimuotoisuus Luonnonsuojelualueet Kaupungin omistamille suojelualueille laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmat, joiden toteuttaminen aloitetaan. ympäristökeskus Viheralueet Laaditaan viheraluesuunnitelma ja turvataan viherverkon jatkuvuus. tekninen virasto, vapaa-ajan keskus

13 13 Toteutumista seurataan seuraavien indikaattoreiden avulla: autoistuminen (henkilöautoja/ 1000 as) suhteessa muihin kaupunkeihin (joka toinen vuosi) väestö, autoistuminen ja autottomien määrä vyöhykkeittäin (jalankulkukaupunki, joukkoliikenne-kaupunki, autokaupunki) (joka neljäs vuosi) palveluiden saavutettavuus (300 m ja 700 m etäisyydellä tietyistä peruspalveluista asuvien ihmisten määrä) (joka neljäs vuosi) hyvän bussiliikenteen saavutettavuus (250 m etäisyydellä pysäkistä asuvien määrä ja osuus) (joka toinen vuosi) virkistysalueiden osuus (%) asemakaavoitetuista alueista (joka toinen vuosi) viheralueiden saavutettavuus (300 m ja 700 m etäisyydellä viheralueista asuvien ihmisten määrä) (joka neljäs vuosi) 3. Ympäristövastuun vahvistaminen Tausta Ympäristöasiat kytkeytyvät tiiviisti kaikkeen toimintaan. Kaikki toimijat voivat edesauttaa hyvän ympäristön säilyttämistä ja kehittämistä omilla valinnoillaan ja toimintatavoillaan. Vastuullinen toiminta edellyttää ennen kaikkea asiallista ja riittävää tietoa siitä, miten voi toimia ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoite Ympäristökasvatusta ja -valistusta tehostetaan, niin että kaikki ovat tietoisia valintojensa ja toimiensa ympäristövaikutuksista. Opastusta annetaan myös ympäristön kannalta hyvistä käytännöistä ja niitä koskevista selkeistä mittareista. Koulujen opetussuunnitelmiin sisällytetään kuntakohtaisia ympäristöä koskevia aihekokonaisuuksia. Kaupungin henkilöstön ympäristöä säästäviä käytäntöjä edistetään järjestämällä ympäristökoulutusta ja erilaisia tempauksia sekä ottamalla ympäristövastuullinen toiminta huomioon henkilöstön palkitsemisessa. Asukkaita kannustetaan osallistumaan omaa ympäristöään koskevien asioiden hoitamiseen. Ympäristön tilasta tiedotetaan säännöllisesti.

14 14 Ympäristövastuun vahvistaminen Arviointikriteeri Mittari Tavoite Vastuu Koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatus Ympäristöasiat opetussuunnitelmissa Tehostetaan Kuopion ympäristöä koskevan tiedon välittämistä kouluille ja päiväkodeille ympäristökeskus, koulutuspalvelukeskus Asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen ympäristövastuun lisääminen Tiedotus ja neuvonta Laaditaan koko strategiakauden kattava ympäristöviestintäsuunnitelma Laaditaan kuopiolaisen ympäristöopas ympäristökeskus, viestintäpalvelut ympäristökeskus Ympäristövastuun lisääminen kaupungin organisaatiossa Hallintokuntien ympäristöohjelmat Kaikki hallintokunnat laativat ympäristöohjelmat tai sisällyttävät ympäristönäkökulman laatujärjestelmiinsä ympäristökeskus, kaikki hallintokunnat Hallintokunnat järjestävät ympäristöaiheisia teemapäiviä ja tempauksia kaikki hallintokunnat Henkilöstön ympäristöteot Ympäristövastuullinen toiminta otetaan huomioon henkilöstön palkitsemisessa hallinto- ja henkilöstöpalvelu Toteutumista seurataan seuraavien indikaattoreiden avulla: ympäristöasioita koskevien asiakokonaisuuksien määrä koulujen opetussuunnitelmissa (joka neljäs vuosi) kysely kaupungin henkilöstön ympäristöasenteista (joka neljäs vuosi) asukastilaisuudet ja osallistujamäärät (vuosittain) 4. Ympäristön huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Tausta Kun ympäristöasiat otetaan huomioon läpäisevästi kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, haitalliset ympäristövaikutukset pystytään monessa tapauksessa estämään ennakolta. Suunnittelun tulee olla myös pitkäjänteistä ja ennakoida tulevia muutoksia, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennetussa ympäristössä. Erityisen suuri merkitys on maankäytön suunnittelulla, joka vaikuttaa olennaisesti toimintojen sijoittumiseen ja sen kautta ympäristön tilan kehittymiseen. Suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi tarvitaan asiallista ja havainnollista tietoa ympäristöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

15 15 Tavoite Ympäristöasiat otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja suunnittelua tehdään pitkällä aikajänteellä tuleviin muutoksiin (esim. ilmastonmuutos) varautuen. Ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien haittojen syntymistä ehkäistään arvioimalla hankkeiden vaikutukset ja riskit jo etukäteen. Myös pienten hankkeiden vaikutukset arvioidaan jollain tasolla. Suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi hankitaan riittävästi asiallista tietoa ympäristöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Yhteistyötä lisätään sekä kaupungin organisaation sisällä että muiden toimijoiden kanssa niin Kuopiossa kuin laajemmaltikin. Arviointikriteeri Mittari Tavoite Vastuu Hankkeiden ympäristö-, terveys- ja sosiaaliset vaikutukset Vaikutusarvioinnit Isommille hankkeille laaditaan vaikutusselvitykset. Yleis- ja asemakaavoissa vaikutukset arvioidaan kaavatyön yhteydessä ja selostetaan raporteissa. ympäristökeskus, kaikki hallintokunnat Pienten hankkeiden arvioinnista laaditaan ohjeistus. ympäristökeskus Kestävä kehitys kaupungin toiminnoissa Kestävä kehitys suunnittelussa ja päätöksenteossa Merkittävissä hankkeissa otetaan käyttöön kestävän kehityksen arviointimittaristo. ympäristökeskus, kaikki hallintokunnat Maankäyttöpolitiikan kestävyys Strategisesti tärkeät alueet hankitaan pääosin kaupungin omistukseen ennen asemakaavoituksen aloittamista. tekninen toimi Toteutumista seurataan seuraavien indikaattoreiden avulla: laadittujen vaikutusarviointien kokonaismäärä (vuosittain) ympäristötilinpäätöksen mukaiset ympäristömenot/asukas (vuosittain) kaupungin omistaman maan osuus (%) asemakaavoitettavasta maa-alasta (vuosittain)

16 16 5. Luonnonvarojen kestävä käyttö Tausta Tavoite Kestävän kehityksen mukainen toiminta edellyttää, että luonnonvaroja käytetään mahdollisimman säästeliäästi, tarkoituksenmukaisesti ja vähän jätteitä tuottaen. Tämä ns. ekotehokkuusperiaate vaatii kaikilta sitoutumista luonnonvarojen käytön vähentämiseen ja tehostamiseen. Elinkaariajattelu, jolla tarkoitetaan tuotteen ympäristövaikutuksia raaka-aineen hankinnasta tuotteen hylkäämiseen, on nykyisin yrityksissä jo laajalti käytössä. Jatkossa elinkaariajattelu tulisi laajentaa käsittämään myös palvelujen tuottaminen. Hankinnoissa painotetaan tuotteiden kestävyyttä sekä suositaan ympäristöä säästäviä vaihtoehtoja. Tuotteiden elinkaarta jatketaan korjauspalveluja kehittämällä. Tuotteiden ja palvelujen muunneltavuuteen kiinnitetään huomiota yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Rakentamisen laatua parannetaan ja materiaalien uusiokäyttöä tehostetaan. Verkostoitumista ja seutuhankkeita lisätään sekä suositaan läheltä saatavia tuotteita ja palveluja (esim. lähiruoka). Turpeen kilpailukykyä energianlähteenä edistetään. Liikkumistarvetta ja liikenteen energiankulutusta minimoidaan maankäytön suunnittelun avulla parantamalla joukko- ja kevytliikenteen toimintamahdollisuuksia. Kehitetään vaihtoehtoisia liikennemuotoja, kuten palveluliikenne sekä erilaiset liityntäyhteydet ja kuljetukset. Jätteiden syntymistä ehkäistään ja hyötykäyttöä tehostetaan. Kaupungin hallintokunnissa järjestetään erilaisia kampanjoita, joiden toteutumista seurataan.

17 17 Luonnonvarojen kestävä käyttö Arviointikriteeri Mittari Tavoite Vastuu Luonnonvarojen käyttö Energiatehokkuus Toteutetaan ilmastostrategiassa esitetyt toimenpiteet. ympäristökeskus, kaikki hallintokunnat Edistetään kiinteistöjen liittämistä kaukolämpöverkkoon Kuopion Energia Perusparannuskohteissa otetaan käyttöön energiatehokkuudeltaan taloudellisesti paras teknologia. tilakeskus Uusiutuvien energialähteiden käyttö Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen otetaan huomioon Kuopion Energian uuden voimalaitoksen suunnittelussa. Kuopion Energia Jäteraaka-aineen käyttö Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää lajiteltua jätettä energian tuotannossa. Kuopion Energia Luonnonvarojen käyttö kaupungin toiminnoissa Hankinnat Hankintojen ympäristötietokanta HY- MONET otetaan käyttöön kaikissa kaupungin hallintokunnissa. hankintatoimi, kaikki hallintokunnat Tehokkaasti hyödynnetty logistiikka, jossa yhdistetään varastoja sekä yhdistetään ja reititetään tehokkaasti kuljetuksia. hankintatoimi Sähköistä asiointia ja kaupankäyntiä tehostetaan. hankintatoimi, kaikki hallintokunnat Jätestrategia Materiaalien hyötykäyttöä lisätään esim. materiaalipörssin avulla. hankintatoimi Toteutetaan jätestrategiassa esitetyt toimenpiteet. tekninen toimi, ympäristökeskus Toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: yhdyskunnan veden kulutus (l/as/vrk) ja sähkön kulutus (kwh/as/v) (vuosittain) uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa (joka toinen vuosi) kaupungin omien toimintojen tuottama jätemäärä (kg/v) erilliskerätyn biojätteen määrä (kg/as/v)

18 18 6. Ympäristöosaamisen edistäminen ja soveltaminen Tausta Tutkimus ja uudet teknologiset innovaatiot ovat ympäristöasioiden hoidossa erittäin merkittäviä. Kuopiossa ja sen ympäristössä on valtakunnallisesti merkittävä ympäristöalan tutkimuskeskittymä sekä muuta erilaista ympäristöosaamista. Ympäristöosaamisen keskittyminen Kuopioon ei kuitenkaan ole laajemmalti tunnettua. Ympäristöosaamista löytyy myös valtion hallinnosta ja yrityksistä. Kaupungin organisaatiossa ympäristöasioiden hoidolla on jo pitkät perinteet. Myös vapaaehtoisella luonnonsuojelutyöllä on Kuopiossa pitkät perinteet, sillä kaupungissa on jo yli sadan vuoden ajan toiminut Suomen ensimmäinen luonnonsuojeluyhdistys (Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys). Tavoite Kuopiossa olevan ympäristöosaamisen tunnettavuutta lisätään niin paikallisesti kuin laajemmaltikin. Alaan liittyvää tutkimusta, tuotekehittelyä ja yritystoimintaa tuetaan kaikilla tasoilla. Toimivaa ja joustavaa yhteistoimintaa ja verkostoitumista lisätään. Ympäristötiedon hankinnassa pyritään käyttämään paikallisia yrityksiä. Käytännön toiminnassa sovelletaan uusinta tietoa ja parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa. Arviointikriteeri Mittari Tavoite Vastuu Alueen ympäristöosaamisen tunnettavuus Ympäristöosaamisen markkinointi Määritetään vastuutahot, jotka edistävät ympäristöosaamista alueella Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy Järjestetään yhteistyö- ja esittelytilaisuuksia. Kootaan tietopankki alueella olevasta ympäristöosaamisesta ja ympäristöyrityksistä. Teknia Oy yrityspalvelu Ympäristöteknologian kehittäminen Ympäristöteknologiaan liittyvät uudet hankkeet Kaupunki osallistuu kehittämishankkeisiin ja toimii tarvittaessa uusien innovaatioiden Pilotkohteena. Teknia Oy Toteutumista seurataan seuraavien indikaattoreiden avulla: uusien ympäristöalan yritysten ja työpaikkojen määrä (kpl/v) (joka toinen vuosi)

19 19