OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN"

Transkriptio

1 OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN Arto Karttunen Kehittämishankeraportti Joulukuu 2008 Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 2 Tekijä(t) Karttunen Arto Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 19 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Opetusmateriaalin suunnittelu ja valmistus erityisopetukseen Salainen saakka Koulutusohjelma Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Työn ohjaaja(t) PYLKKÄ Outi Toimeksiantaja(t) Luovin ammatillinen opisto (Liperi) Tiivistelmä Tämä työ on tehty kehittämishankkeena Ammatillisen opettajakorkeakoulun ammatillisten opettajien pätevöittämisopinnoissa, joiden laajuus on 35 opintoviikkoa. Opinnot antavat yleisen pedagogisen kelpoisuuden opetustehtäviin. Kehittämishankkeen tavoitteena on tuottaa kuvallista ja selkokielistä sekä audiovisuaalista opetusmateriaalia kiinteistöalan erityisopiskelijoita varten. Tähän asti erityisopiskelijoiden tarpeisiin soveltuvaa käytännönläheistä opetusmateriaalia ei ole ollut käytettävissä. Olen koonnut kansioon selkokielistä, valkokuvia sekä videokuvaa sisältävää opetusmateriaalia kiinteistöhuollon ulkoalueiden hoitotyön opintojakson tuntiopetusta varten. Tekemäni opetusmateriaali palvelee koko Luovin erityisammattiopiston organisaatiota, koska tehty materiaali on tarkoitus tallentaa kuvamateriaalipankkiin, josta se on kaikkien opettajien käytössä. Video on erinomainen valinta informaation jakamiseen erityisoppilaille. Puhutun ja visuaalisen tiedon yhdistelmä on tehokas ja se tavoittaa vaikeasti luku-, kirjoitus- ja ymmärtämisongelmaisia ihmisiä. Tulevaisuuden haasteena on tutkintoon kuuluvien opintojaksojen purkaminen pienempiin ydinosaamisalueisiin sekä niihin tehty selkokielinen, valo- ja videokuvaa sisältävä opetusmateriaali koko organisaation käyttöön. avainsanat (asiasanat) Selkokieli, Kehitysvammaisuus, Opetusmateriaali Muut tiedot Liitteet: Opetusmateriaali näytteet

3 3 Author(s) Karttunen Arto Type of Publication Development project report Pages 19 Language Finnish Confidential Title Until Producing teaching material on for special education Degree Programme (Vocational Teacher Education/Student Counsellor Education/Special Needs Teacher Education) Jyväskylä University of Applied Sciences, Vocational Teacher Education College Tutor(s) PYLKKÄ Outi Assigned by Luovi vocational institute (Liperi) Abstract This piece of work has been done as a development project in the competence studies of vocational teachers in a vocational teacher education institute. The studies include 35 study weeks and give a general pedagogical eligibility for teaching tasks. The aim of the development project is to produce study material in simplified language, with pictures and audiovisual material for special students in real estate sercice. So far there hasn t been simple enough study material for special students. I have collected study material in simplified language, photos and videos for a course about taking care of outside areas of a real estate. The study material can be used for the whole organisation of Luovi vocational institute for special students because the material will be stored so that it will be usable by all the teachers. Video is a great choice for distributing information to special students. The combination of spoken and visual information is effective, especially for people having difficulties in reading, writing and understanding. Future challenges include distributing the courses in the degree into smaller parts for specializing and study material for those specialization courses in simplified language that includes photos and video. Also the material should be made usable by the whole organisation. Keywords Simplified language, Mental handicap, Producing teaching material Miscellaneous Producing teaching material

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Oppimateriaalia kiinteistönhoitoalan erityisopiskelijoille Hankkeen liittyminen oppilaitoksen ja organisaation kehittämiseen 5 2 TAVOITTEET Kuvallinen ja selkokielinen opetusmateriaali Erilaisten opetusmateriaalien yhteiskäyttö..6 3 SELKOKIELI Mitä on selkokieli/ selkoilmaisu? Selkokielen tarve ja tarvitsijat Selkokielen tuntomerkkejä.10 4 KEHITYSVAMMAISUUS Älyllinen kehitysvammaisuus Kehitysvammainen oppijana Oppimisesta Motivaatio KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Tiedonhankinta Toteutus 16 6 OPETUSMATERIAALINÄYTTEET Selkomateriaalin kuvitus Selkomateriaalin työstäminen Tulevaisuuden kehittämishaasteita 18 LÄHTEET. 19

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Oppimateriaalia kiinteistönhoitoalan erityisopiskelijoille Tämä kehittämishanke on tehty osana Ammatillisen opettajakorkeakoulun ammatillisten opettajien pätevöittämisopintoja, joiden laajuus on 60 opintopistettä. Opinnot antavat yleisen pedagogisen kelpoisuuden opetustehtäviin. Kehittämishankkeessani suunnittelin ja valmistin opetusmateriaalia kiinteistönhoitoalan erityisopiskelijoita varten. Alalle ei ole tehty valmista opiskelumateriaalia erityisopiskelijoiden vaativia tarpeita ajatellen. Tämä olikin se pääasiallinen syy jonka takia valitsin kehittämishankkeeni aiheeksi juuri opetusmateriaalin tekemisen. Samalla myös oma opettajuuteni kehittyi ja vahvistui eri opetusmenetelmiin ja vaihtoehtoisiin kommunikointi menetelmiin tutustuessa ja niitä oppiessa. Omaa pedagogista osaamistani hankkeen tekeminen kehitti eteenpäin. Pääsin syventymään opetussuunnitelmaan ja miettimään opetuksen sisältöjä paremmin. Opetusmateriaalin työstäminen on haasteellista ja vaativaa mutta antoisaa ja palkitsevaa. Valmistin kansioon opetusmateriaalia ulkoalueiden hoitotöiden perusteiden teoriaopetusta varten. Luovin Liperin ammatillinen koulutuskeskus on erityisammattioppilaitos, jossa koulutetaan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita eri aloille. Minä toimin Liperin yksikössä talotekniikan opetustiimissä ja olen ollut kaksi viimeistä vuotta ryhmävastaavana opettajana kiinteistön hoitolinjalla. Opiskelijat suorittavat talotekniikan perustutkintoa, kiinteistönhoidon koulutusohjelmassa ja heistä valmistuu kiinteistönhoitajia. Koulutuksen kesto on 3 vuotta (120 ov). 1.2 Hankkeen liittyminen oppilaitoksen ja organisaation kehittämiseen Valmiit ja käyttökelpoiset opetusmateriaalit helpottavat opettajan arkityötä. Opettajalle jää enemmän aikaa ja voimia keskittyä varsinaiseen opiskelijan ohjaamiseen. Kiinteistön hoitoalalle on hyvin vähän olemassa valmiita tai käyttökelpoisia oppikirjoja joita voisi suoraan käyttää erityisopiskelijoiden opettamisessa johtuen mm. luku ja kirjoitusongelmista. Huolella suunniteltu kuvia ja selkokielistä tekstiä sisältävä opetusmateriaali on erityisopiskelijan kannalta antoisaa ja oppiminen helpottuu. Jokaisesta kurssista olisi hyvä olla jotakin valmista materiaalia koulun omassa materiaalipankissa. Silloin mahdollisten sijaistenkin olisi helpompi päästä selville jo opetetuista ja

6 6 opetussuunnitelman mukaan jäljellä olevista osioista. Oppilaitoksemme on ollut mukana materiaalipankkihankkeessa, jonka tuotoksia on Internetissä ja niitä voi vapaasti käyttää opetuksessa hyväkseen. 2 TAVOITTEET 2.1 Kuvallinen ja selkokielinen opetusmateriaali Tässä hankkeessa suunnittelin ja valmistin eli kehitin kuvallista ja selkokielistä opetusmateriaalia vastaamaan erityisopiskelijoiden vaatimia tarpeita. Tavoitteenani oli tehdä opetusmateriaalikansio kiinteistön hoitajan tutkintoon kuuluvaan ulkoalueiden hoitotyön kurssiin luokkaopetusta varten. Osa opintokokonaisuuden aiheista käydään läpi käytännön töiden yhteydessä ns. talonmiespartioissa koulun alueella ja työssäoppimispaikoilla. Tutustuin talotekniikan perustutkinnon kiinteistönhoidon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan ja alan kirjallisuuteen. Keskustelin muiden saman alan opettajien kanssa opintokokonaisuuteen kuuluvien ydinasioiden ja osaamisen ns. perusteista. Näiden keskusteluiden avulla päädyin valitsemiini aiheisiin ja kuviin. Tutustuin myös internetin välityksellä muiden oppilaitosten materiaali tarjontaan. 2.2 Erilaisten opetusmateriaalien yhteiskäyttö Oppimistilanteessa on usein tarkoituksenmukaista käyttää joustavasti vuorotellen tai samanaikaisesti useita erilaisia oppimateriaaleja. Jo oppimateriaalia laadittaessa kannattaakin miettiä materiaalin käyttötilanteita ja suunnitella tarvittaessa oppimateriaali paketiksi, joka sisältää esimerkiksi videon ja tehtäväkirjan, äänikasetin ja kuvakansion. Esimerkiksi video harvoin kykenee yksin, ilman siihen liitettävää keskustelua tai oppilaiden oman työn osuutta(tehtäviä, harjoituksia) saamaan aikaan oppimista oppilaissa, sen sijaan se toimii usein mainiosti asian jäsentäjänä sekä kiinnostuksen ja keskustelun herättäjänä. Oppimateriaalia käytetään usein oppilasryhmälle. Tällöin on hyvä muistaa, että me ihmiset olemme yksilöitä myös oppimistyylien suhteen. Yksi muistaa hyvin näkemänsä, toinen oppii helposti

7 7 laulujen sanoja, jopa muistamaan kerrottuja kertomuksia sanasta sanaan. Joku jaksaa keskittyä yhteen asiaan vain hetken kerrallaan, joku taas tarvitsee pitkänkin lämmittelyajan, ennen kuin varsinaisesti ehtii mukaan käsiteltävään asiaan. Yksilöllisyys asettaa oppimateriaalille ja sen käytölle huomattavia vaatimuksia, joita ei varmaankaan koskaan kyetä täysin täyttämään. Yritettävä kuitenkin on. Erityyppisten, eri aistikanavia käyttävien materiaalien yhteiskäytöllä saavutetaan etua: Kun vuorotellaan kuvallisen, kirjallisen ja videomateriaalin käytössä, kukin oppilas saa hyödyntää hänelle ominaisinta oppimistapaa. Yksittäisenkin oppilaan oppimista edesauttaa, että hän voi käyttää oppimisessa useampaa kuin yhtä aistikanavaa. Tämän lisäksi on tärkeää, että oppilas pääsee itse toimimaan. Tämän merkityksestä muistuttaa vanha kiinalainen ajatelma: Minkä kuulen, sen unohdan, minkä näen, sen muistan, minkä teen, sen ymmärrän Tekemällä oppiminen on useimmille ihmisille luontaisin tapa omaksua uutta. Oppimateriaaleista etenkin peleissä ja tietokoneohjelmissa hyödynnetään tekemällä oppimista, mutta toiminnallisia tehtäviä tulee liittää myös kaikkeen muuhun oppimateriaaliin. Multimediaohjelmat toteuttavat ajatusta useiden aistikanavien hyödyntämisestä. Ei pidä unohtaa myöskään ympäristöä ja sen merkitystä oppimateriaalina. Oppiminen ei saa jäädä irralliseksi tapahtumaksi, vaan se liitetään aina oppilaan omaan kokemusmaailmaan. Yleensä tämä tapahtuu oppimistehtävien kautta. Yksilölliset oppimistehtävät ovat myös keino huomioida oppilaiden yksilöllisiä ominaisuuksia ja oppimistyylejä. Opettaja voi suunnitella kullekin oppilaalle tämän kykyjä ja tyylejä vastaavan tehtävän. (Ikonen ) Olen suunnitellut ulkoalueiden lumitöiden opiskeluun yksilöllisiä oppimistehtäviä joissa otetaan huomioon opiskelijoiden yksilöllinen osaamisen taso ja ominaisuudet. Niissä on eritasoisia käytännön työtehtäviä oppilaitoksen ympäristössä, joissa opiskelija voi edetä omaan tahtiinsa ja vaikeusaste kasvaa eteenpäin mentäessä. Tämä materiaali käsittää oppitunnilla käytävän selkokielisen ja valokuvia sisältävän työskentelyohjeen sekä videokuvaa työskentelystä kyseisissä tehtävissä oppilaitoksen ympäristössä.

8 8 3 SELKOKIELI Tämän hankkeen lähtökohtana ovat eritysoppilaat millaisia he ovat ja millaista oppimateriaalia he tarvitsevat oppiakseen mahdollisimman hyvin? Erityisoppilaiden opetusmateriaalin on usein hyvä olla selkokielistä. Selkokieli on monille samanlainen apuväline kuin pyörätuoli liikuntavammaiselle. Jos haetaan yhteiskunnan täyttä osallistumisen ja tasa-arvon oikeutta, sitä että saa tietoja itselleen ymmärrettävällä kielellä, on yleiskieli muutettava helpommaksi ymmärtää. Yleiskieli tulee muuttaa selkokieleksi. 3.1 Mitä on selkokieli / selkoilmaisu? Osalle suomalaista yleisesti käytetty kieli on liian vaikeaa. Sanomalehtien jutut, radio- ja televisiouutiset, kirjallisuus ja käyttöohjeet jäävät ymmärtämättä. Kieleen ja kuvaan sidottu kulttuuri ei tavoita kaikkia. Tämän seurauksena osa ihmistä syrjäytyy yhteiskunnassa, koska he eivät saa tarvitsemiaan tietoja tai yhteisiä kulttuurielämyksiä. Selkokieli on monille samanlainen apuväline kuin pyörätuoli liikuntavammaiselle. Jos haetaan yhteiskunnan täyttä osallistumisen ja tasa-arvon oikeutta, sitä että saa tietoja itselleen ymmärrettävällä kielellä, on yleiskieli muutettava helpommaksi ymmärtää. Yleiskieli tulee muuttaa selkokieleksi. Selkokieli on syytä ymmärtää laajempana kuin kieleen sidottuna käsitteenä, selkoilmaisuna. Selkokielen/selkoilmaisun periaatteita voidaan soveltaa kirjoitettuun ja puhuttuun viestintään, kuvaan, elokuvaan, videoon, multimediaan, teatteriin, pantomiimiin... siis kaikkeen ihmisten väliseen viestintään. Selkokieli on helposti ymmärrettävää kieltä. Siinä kieltä on tietoisesti ja suunnitelmallisesti muutettu niin rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin mutkattomaksi. Selkokielessä otetaan huomioon vastaanottajan kielelliset edellytykset. Usein selkokielinen viesti suunnataan jollekin kohderyhmälle.

9 9 Selkokieli on eri asia kuin sujuva ja helposti ymmärrettävä yleiskieli. Selkokieli on vielä yksinkertaistetumpaa; sitä kirjoitettaessa pyritään ottamaan huomioon vastaanottajan kielellinen kyvykkyys. 3.2 Selkokielen tarve ja tarvitsijat Selkokielen kokonaistarpeesta ei ole selvää käsitystä. Arviot liikkuvat ja välillä. Tarvetta esiintyy hyvin erilaisissa väestöryhmissä. Ainakin neljä seuraavaa väestöryhmää tarvitsee selkokielistä kirjallisuutta ja tiedonvälitystä. 1. Eri vammaisryhmät: kehitysvammaiset, syntymästään asti kuurot, kuurosokeat, afaatikot, CPvammaiset. MBD-oireiset, vaikeasti monivammaiset. 2. Lukemis- ja kirjoittamishäiriöiset. 3. Vanhukset 4. Suomen kieltä opettelevat: siirtolaiset, pakolaiset, vähemmistöt. 5. Selkokieltä voidaan käyttää myös peruskoulun alkeis- ja erityisopetuksessa. Mainittujen ryhmien sisällä selkokieltä tarvitsee vain osa. Lapsista ja nuorista selkokielen tarpeessa on 4-6 % ikäluokasta ja työikäisestä väestöstä 2-3 % ikäluokasta. Vanhuusiässä selkokielen tarve kasvaa, mutta nykyisen tietämyksen varassa on mahdotonta arvioida, kuinka paljon. Osalle selkokielen tarvitsijoista huono lukutaito on lukemisen este. Lukeminen on hidasta ja varsinkin käsitteellisten ilmausten ymmärtäminen on vaikeaa. Esimerkiksi kehitysvammaisten on vaikea ymmärtää lukemaansa. Mitä käsitteellisempää ja mitä kauempana ilmaisu on kehitysvammaisen kokemusmaailmasta, sitä vaikeampaa on myös sen ymmärtäminen. Kehitysvammaiset ovatkin suurin selkokieltä tarvitseva ryhmä. Kaikilla kehitysvammaisilla ei ole edellytyksiä oppia lukemaan, mutta monilla on välttävä lukutaito. Monelle syntymästään saakka kuurolle suomen kieli on vasta toinen kieli; viittomakieli on ensimmäinen. Vieraat sanat ja vaikeat lauserakenteet vaikeuttavat ymmärtämistä. Myös aivovaurion (esim. afasia) seurauksena ihmisen kielellinen kyvykkyys alentuu. Tällöin luetun ymmärtäminen vaikeutuu. Samanlaisia ongelmia on myös siirtolaisilla, pakolaisilla ja muilla ryhmillä, joille suomi ei ole äidinkieli.

10 10 Henkilön, jolla on lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia, ei ole helppo saavuttaa lahjakkuustasonsa edellyttämää luku- ja kirjoitustaitoa. Vaikeuksia voi olla myös aikuisilla. Puutteelliseksi jäänyt lukutaito saattaa iän myötä taantua entisestään. Lukeminen saattaa sujua jotenkin, mutta ymmärtäminen on vaikeaa. Tekninen lukutaito on mutta ei funktionaalista. Usein esimerkiksi kirjallisten ohjeiden käsittäminen tai lomakkeiden täyttö on hankalaa. Uuslukutaidottomat osaavat lukea teknisesti, mutta eivät ymmärrä lukemaansa. Tavallisen kirjan lukeminen on lukemis- tai kirjoittamishäiriöiselle sekä uuslukutaidottomalle usein ylivoimaista. Visualisoituva kulttuurimme vaatii myös kuvallista lukutaitoa. Kuvaan pätevät samat selvyysvaatimukset kuin tekstiinkin. 3.3 Selkokielen tuntomerkkejä Ymmärrettävyyteen vaikuttavat kieliasun lisäksi muun muassa tekstin käsitteellisyys, samaistumisen mahdollisuudet lukijalle ja se, miten kiinnostavaksi ja tärkeäksi itselleen lukija viestin kokee. Selkokieltä pidetään helppona, sillä se sisältää paljon lyhyitä ja tavallisia sanoja. Kielen tekee helpommin ymmärrettäväksi, jos siinä käytetään vähän adjektiivejä ja adverbejä sekä lyhyitä lauseita. Kieli vaikeutuu heti jos siinä käytetään paljon pitkiä tai harvinaisia sanoja, paljon adjektiivejä ja adverbejä sekä paljon pitkiä yli viidentoista sanan lauseita. Sanasto Vältetään pitkiä sanoja. Käytetään tuttuja ja yleisiä sanoja. Vältetään erityissanastoa (slangi, ammattisanasto, murre, symboliset ja abstraktit ilmaukset). Oudot ja vaikeat sanat selitetään tekstin yhteydessä. Käytetään runsaasti verbejä ja substantiiveja ja vähän adjektiiveja ja adverbejä. Lauseet Käytetään lyhyitä lauseita. Vältetään vaikeita lauserakenteita.

11 11 Käytetään lauseenvastikkeen sijasta sivulausetta. Vältetään kielikuvia; käytettäessä ne selitetään tarpeen mukaan. Tekstin rakenne Rakenteen tulee olla selkeä. Kerronnan tulee edetä loogisesti. Ajan ja paikan vaihtelua tulee välttää. Sisältö Tekstin tulee olla sisällöltään konkreettista. Sisällön on oltava yhteydessä vastaanottajan todellisuuteen. Mitä oudompaa ympäristöä, tapahtumaa tai ilmiötä kuvataan, sitä enemmän tulee kiinnittää huomiota sen ja mahdollisten taustatekijöiden selvittämiseen. Tekstissä ei saa olla liikaa henkilöitä. Henkilöt tulee esitellä selkeästi ja heidät on voitava tunnistaa tekstistä helposti. Monet maantieteelliset nimet, isot luvut ja mittayksiköt voivat olla vaikeita ymmärtää. Kaikkia ohjeita ei voi noudattaa yhtä aikaa tekstin kärsimättä. Selkokielisenkin ilmaisun tulee olla rikasta, elävää ja sisältää myös tunneviestejä. Olennaista on kuitenkin se, että vastaanottaja ymmärtää viestin.( Rajala ym ) 4 KEHITYSVAMMAISUUS Kehitysvammaisella tarkoitetaan ihmistä, jonka henkinen toiminta tai kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kehitysvammaisuuden lääketieteellisiä diagnooseja on paljon. Useimmat niistä ovat harvinaisia. Suurta osaa kehitysvammaisista ei kyetä täysin diagnosoimaan eikä vammautumisen todellista syytä saada tietää. Suomessa voimassa olevan kehitysvammalain mukaan erityishuollon palveluihin on oikeutettu henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada

12 12 tarvitsemiaan palveluja. Käytännössä tulevat siis kyseeseen kaikki yksilön kehityksen aikana ilmaantuvat vaikeimmat vammaisuuden muodot. Vamma tarkoittaa sellaista fyysistä tai psyykkistä vajavuutta, joka rajoittaa pysyvästi yksilön suorituskykyä. Kyseessä ei siis ole pelkästään mekaanisen syyn, esimerkiksi tapaturman, aiheuttama vamma, joten tässä mielessä vamma- käsite on laajentunut.( Kaski ym ) 4.1 Älyllinen kehitysvammaisuus Älyllinen kehitysvammaisuus tarkoittaa muidenkin elimien kuin hermoston vammoja ja vaurioita. Merkittävin ryhmä ovat kuitenkin hermoston sairaudet, vauriot ja muut poikkeavuudet; niitä nimitetään hermoston kehityshäiriöiksi. Näistä taas ovat tärkeimpiä aivojen kehityshäiriöt. Niihin liittyy usein älyllisten toimintojen vajavuutta jota nimitetään älylliseksi kehitysvammaisuudeksi (retardatio mentalis), koska termi on WHO: n valitsema ja tässä merkityksessä yleisesti tunnettu. Suomessa vuonna 1995 käyttöön otetun Maailman terveysjärjestön (WHO) tautiluokituksen, ICD- 10:n (International Statistical Classification of Diseases and Related Health Proplems), mukaan älyllisellä kehitysvammaisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkisen suorituskyvyn kehitys on estynyt tai on epätäydellinen. Puutteellisesti kehittyneitä ovat erityisesti kehitysiässä ilmaantuvat taidot eli yleiseen henkiseen suorituskykyyn vaikuttavat kognitiiviset, kielelliset, motoriset ja sosiaaliset taidot. ( Kaski ym ) Lievä älyllinen kehitysvammaisuus aiheuttaa oppimisvaikeuksia koulussa. Lapsi saattaa kyetä opiskelemaan normaalissa luokassa tukitoimenpiteiden avulla, joskin hän tarvitsee usein erityisopetusta. Hän on yleensä henkilökohtaisissa toimissaan omatoiminen ja pystyy aikuisena asumaan itsenäisesti tai hieman tuettuna. Monet aikuiset kykenevät työhön ja ylläpitämään hyviä sosiaalisia suhteita. Useimmiten he kuitenkin tarvitsevat työssään jonkinasteista jatkuvaa opastusta ja valvontaa, jota ilman osa nuorista ei pääse kiinni työelämään. Kehitysvammaisuuden asteen mittarina on käytetty kansainvälisen tautiluokituksen älykkyysosamäärän mukaista ryhmittelyä. Sen mukaan syvästi kehitysvammaiset ovat henkilöitä, joiden älykkyysosamäärä on 20 tai sitä vähemmän. Vaikeasti kehitysvammaisten älykkyysosamäärä on 20:stä 35:een asti. Keskitasoisesti kehitysvammaisten älykkyysosamäärä on 36:sta 50:een. Lievästi kehitysvammaisilla älykkyysosamäärä on 51:n ja 69:n välillä. Sitä lievemmin

13 13 kehitysvammaisia pidetään heikkolahjaisina. Asteikko on ehkä jossain määrin vanhentunut, minkä vuoksi tutkijat ovat usein käyttäneet lievän kehitysvammaisuuden ylärajana klassista älykkyysosamäärää korkeampaa pisteytystä. Älykkyysosamäärän mukainen ryhmittely ei vastaa kehitysvammaisten todellista suoriutumista elämässä. Tämä johtuu siitä, että kehitysvammaisten henkisten kykyjen rakenteet voivat suuresti vaihdella. Myös kehitysvammaisten lisävammat ja henkilökohtainen kokemustausta vaikuttavat. Arvioitaessa kehitysvammaisuuden vaikeusastetta onkin arviointiperusteena pidettävä toiminnallisten taitojen tosiasiallista tasoa ja jokapäiväiseen arkielämään liittyvää avuntarvetta..( Kaski ym ) Kehitysvammaisia ihmisiä oli 1900-luvun lopun Suomessa n , kun kriteerinä pidettiin sitä, että älykkyysosamäärä oli alle 70. Noin puolet heistä oli älykkyysosamäärällä mitaten lievästi kehitysvammaisia. Käytännössä he olivat vaikeavammaisia. Useimmat olivat vammaisuutensa vuoksi työkyvyttömiä ja suurin osa tarvitsi säännöllistä apua selviytyäkseen jokapäiväisen elämän vaatimuksista. Kehitysvammaisilla arvioitiin olleen 1900-luvun lopulla keskimäärin kolme ja puoli lisävammaa tai oheissairautta. Yleisimmät liitännäisvammat olivat puhevamma (44,3 %:la), psyykkinen sairaus (30,5 %), näkövamma (26,5 %), liikuntavamma (24,4 %), epilepsia (19,3 %), kuulovamma (4,9 %). Noin 19 %:la kehitysvammaisista ei ollut lisävammoja, mikä liittyi usein X- kromosomin kehitysvammoihin. Suurin kehitysvammaoireyhtymä oli Downin oireyhtymä. Tämä kromosomipoikkeavuus oli noin 10 %:la kaikista kehitysvammaisista. Myös suurin osa muista kehitysvammaoireyhtymistä liittyi perintötekijöiden satunnaisiin tai perinnöllisiin virheisiin. 4.2 Kehitysvammainen oppijana Oppimisesta Oppiminen tapahtuu aivoissa ja oppimisvalmiudet riippuvat aivojen ominaisuuksista ja tilasta. mitä enemmän aivojaan joutuu käyttämään tai mitä enemmän niitä aktivoidaan, sitä parempaan ne yleensä pystyvät. Tämä koskee kaikkia ihmisiä riippumatta heidän iästään tai kehitystasostaan.

14 14 Myös kehitysvammaisen oppiminen riippuu hänen aiemmasta oppimishistoriastaan ts. siitä, miten hän on oppinut oppimaan, mitä tieto - ja taitovarastoja hänelle on kertynyt uuden oppimisen pohjaksi ja miten hän oppimiskokemuksiensa pohjalta on oppinut luottamaan omiin kykyihinsä. (Ikonen ) Psyykkisesti kehitysvammaiset oppivat hitaammin ja muistavat vähemmän, mutta oppimiskäyrä on samanlainen kuin normaaleilla. Kehitysvammaisilla on vaikeuksia oppimisen eri vaiheissa ja eri oppimiskomponenttien (esim. tarkkaavaisuus, muisti) alueilla. Kehitysvammaisen perusongelmana on valita ja tarkata ärsykkeen relevantteja tasoja. Valikoiva huomiointi on aktiivinen tapahtuma ja se edellyttää tietoista mielenkiinnon kohdistamista tiettyihin, olennaisiin seikkoihin käyttäytymisen ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Sekä kehitysvammainen että normaali henkilö voivat kadottaa informaation missä tahansa prosessin vaiheessa. Kehitysvammaiselle ongelmallisia oppimistapahtuman vaiheita ovat vireytyminen, tarkkaavaisuus, tiedon syöttö ja taltiointi sekä erityisesti toimintastrategiat taltiointivaiheessa. On mahdollista että kehitysvammaisen fyysinen muisti toimii kuten normaaleilla ; Hänellä on ainoastaan ongelmia tiedon kategorioinnissa pienimmiksi osioiksi. Ongelma on siis lähinnä muistikapasiteetin käytössä. Ärsykkeitä otetaan vastaan joko liian vähän tai paljon. Tiedon selkiinnyttämiseksi ovatkin toistot tärkeitä, jolloin informaation organisoituminen helpottuu Motivaatio Kehitysvammaisen lapsen motivaatio taitojen oppimiseen herätetään vastaamalla varhaisiin tarpeenilmaisuyrityksiin ja luomalla lämmin vuorovaikutussuhde ja turvallisuudentunne. Kehitysvammaisten lasten motivaatio kouluaineiden opiskeluun on usein heikko. Tämä saattaa olla seurausta koetuista epäonnistumisista. Rohkaisu ja kannustus ovat erityisen tärkeitä kehitysvammaiselle opiskelijalle, jonka kokemusmaailmaan liittyy usein enemmän epäonnistumisia kuin menestystä. Moni taito opitaan myös jäljittelemällä. ( Kaski ym ) Kehitysvammainen lapsi ei useinkaan huomaa onnistumiseen ja epäonnistumiseen liittyviä hienouksia. Sisäisen motivaation sijasta opettajan on luotava ulkoinen palkkio- ja rangaistusmenetelmä. Behavioristisiin ajatuksiin pohjautuva motivointi- ja käyttäytymisen

15 15 muovaamiskeino on toiminnan seurauksien järjestelmällinen säätely. Jos toiminnasta seuraa miellyttävä vahvistaja, se lisää oppilaan motivaatiota ja ko. toiminnan esiintymisen todennäköisyyttä. Motivaatio ja oppiminen ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Motivaatio vaikuttaa sekä oppimisen määrällisiin että laadullisiin tekijöihin. Eri tilanteissa opitut asiat ja niistä muotoutunut laajempi kokemus puolestaan vaikuttavat motivaatioon. (Ikonen ) 5 KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Kehittämishankkeen tekemisen aloitin tutustumalla omanalan opetussuunnitelmaan ja kyseisen opintojakson tavoitteisiin. Kehittämishankettani varten valokuvasin ja videoin opiskelijoiden työsuorituksia ja työvälineitä. Valmistin opetuskansioon materiaalia eri alan oppikirjoista, Opetusmateriaalin kuvallisesta ja selkokielisestä versiosta on mukana PowerPoint- ohjelmalla toteutettu esimerkki. Sen suunnittelussa ja valmistuksessa olen tehnyt yhteistyötä oppilaitoksemme lukiopettajan kanssa. Opetuskansiossa on myös cd-levyke joka sisältää havainnoivia kuvasarjoja ja työtehtäviä, joita voi käyttää opiskelijoiden tuntityöskentelyssä apuna. Testasin jo osittain materiaalia opiskelijaryhmäni opetuksessa keväällä Samalla tein havaintoja opetusmateriaalin käyttökelpoisuudesta ja kehittämiskohdista oman alani opiskelijoille. 5.1 Tiedonhankinta Kehittämishankettani varten tutustuin muutamaan kehitysvammaisuudesta ja heidän opetuksestaan kertovaan kirjaan. Samoin tutustuin kiinteistönhoitajan käsikirjaan ja siinä olevaan aihealueen tarjontaan. Hain tietoa Internetin avulla jo olemassa olevista eri oppilaitosten materiaaleista. Keskustelin työssäoppimispaikkojen edustajien kanssa niistä oppimisen ja osaamisen ydinasioista joita he pitivät tärkeinä. Juttelin oman oppilaitoksen opettajien kanssa, joilla on jo pitkä kokemus kehitysvammaisten opetuksesta. Sain heiltä tietoa ja vahvistusta, että valitsemilleni aihealueille ei

16 16 ole olemassa tällä hetkellä hyvää ja käyttökelpoista opetusmateriaalia, joka soveltuisi kiinteistönhoitajan linjan erityisopetuksen käyttöön. 5.2 Toteutus Tavoitteena oli tehdä opetusmateriaalia erityisopiskelijoiden tarvetta varten. Olin kerännyt ja valmistanut materiaalia hankettani varten opiskelijoiden työskentelystä ulkoalueiden hoitotyöopintojakson aikana. Työni alku vaiheessa olin ajatellut tehdä selkokielistä ja valokuvia sisältävän opetusmateriaalipaketin koko opintojakso kokonaisuudesta, mutta materiaalia kasatessa ja valmistaessani huomasin että minun täytyy keskittyä vain ydinosaamisen tärkeisiin opetuskohtiin. Valokuvasin ja video kuvasin eräitä työvaiheita ja koostin niistä mm. PowerPoint esityksiä ja videokuvaa kyseisen opintojakson ydinosaamisalueista. Oppituntien aikana kertasimme ja kävimme läpi uudestaan valokuvien ja videokuvauksen kautta tehtyjä ja opittuja asioita. Sain näiltä oppitunneilta vahvistusta itselleni siitä, että tehty selkomateriaali olisi toimiva omassa opiskelija ryhmässäni. Nyt tehtyä opetusmateriaalia voi jokainen opettaja hyödyntää parhaaksi havaitsemallaan tavalla. Jokainen opettaja voi toki muokata eli lisätä tai ottaa jo tehdystä materiaalista vain osan omaan opetukseensa. Opettaja voi halutessaan lisätä omia ajatuksiaan ja painottaa asioita ryhmälle sopivalla tavalla. Aikaa säästyy huomattavasti, kun ei tarvitse etsiä kaikkea tietoja eri lähteistä. Kehityshankkeen suunnittelu ja toteutus on ollut mielestäni haasteellista ja kehittävää sekä palkitsevaa. Sen tekeminen on kehittänyt minua opettajana ymmärtämään erityisopiskelijan vaativia ja yksilöllisiä tarpeita. Hankkeen tekeminen on opettanut minulle selkeän ja käyttökelpoisen opetusmateriaalin tärkeyden opettajan arkityöskentelyssä. 6 OPETUSMATERIAALINÄYTTEET

17 Selkomateriaalin kuvitus Selkokuvalle annetut ohjeet vaihtelevat kuvan käyttötarkoituksen mukaan: niin sanotun informoivan kuvan kriteerit ovat tiukemmat kuin taiteellisten kuvien. Tärkein kuvitusta koskeva ohje on kuvan ja tekstin liittyminen toisiinsa. Selkomateriaalissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kuva ei ole ristiriidassa tekstin kanssa, vaan tukee sitä tai antaa sille lisäinformaatiota. Tästä syystä esimerkiksi ironisten tai vastakohtaisten kuvien käyttöä on syytä välttää. Tekstin ja kuvan ristiriidattomuuteen vaikuttaa myös kuvan sijainti: kuvan olisi hyvä sijaita aivan sen tekstinkohdan lähettyvillä, jota se kuvaa. Liite 1. PowerPoint Selkomateriaalissa voidaan kuvituksena käyttää niin valokuvia, piirroksia kuin maalauksiakin. Symbolikuvia kannattaa käyttää harkiten, sillä ne ovat usein moniselitteisiä (esimerkiksi ylöspäin nostettu peukalo voi viitata sekä onnistumiseen, onnen toivotukseen että liftaamiseen) tai saattavat johtaa lukijaa/katsojaa harhaan (esimerkiksi rikottu nukke kuvituksena perheväkivaltaa käsittelevässä tekstissä). Näin valitset kuvia selkomateriaaliin: Valitse laadultaan korkeatasoisia kuvia ja tarkista, että painojälki on hyvä. Valitse kuva, joka on yhteneväinen tekstin kanssa. Vältä erikoisia kuvakulmia. Rajaa pois turhat tai harhaanjohtavat yksityiskohdat. Tarkkaile kuvien suhdetta toisiinsa (esimerkiksi tiikeri ja norsu vierekkäisissä kuvissa). Jos kuvassa on vaikkapa hyönteinen voimakkaasti suurennettuna, mainitse asiasta kuvatekstissä.

18 Selkomateriaalin työstäminen Liite 2.PowerPoint 6.3 Tulevaisuuden kehittämishaasteita Tekemäni kehityshanke onkin nyt päänavaus kaikkien kurssien selkokielistämiselle ja valokuvallisen opetusmateriaalien valmistukselle. Materiaalia työstäessäni huomasin että ottamistani valokuvista vain pieniosa soveltui suoraan käyttöön ja niitä tulisikin ottaa enemmän ja valoisuus yms. tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Videoiden kuvaamista varten täytyy olosuhteiden olla rauhalliset ja pienikin häiriötekijä voi sotkea ja sekoittaa tilanteen. Aikaa tarvitaan myös runsaasti ennen kuvausta, kuvauksen aikana ja myös ns. purkamiseen kuvauksen jälkeen. Seuraava askel olisikin purkaa koko Kiinteistönhoitajan tutkintoon kuuluvien opintokokonaisuuksien tärkeimmät ydinosaamisen alueet ja tehdä niihin selkokielinen, valo- ja videokuvaa sisältävä opetusmateriaali joka olisi kaikkien opettajien käytettävissä. Opetusvideoita vaivaa usein nopearytminen sekavuus tai harrastelijamainen jäykkyys, jotka molemmat ominaisuudet vievät katsojalta halun ja ymmärryksen. Video on erinomainen valinta, kun kehitysvammaisille halutaan jakaa informaatiota. Puhutun ja visuaalisen tiedon yhdistelmä on varsin voimakas ja saattaa tavoittaa myös vaikeasti luku-, kirjoitus- ja ymmärtämisongelmaisia ihmisiä. Vaikka teknisesti hyvälaatuisen videon tekeminen on melkoinen hanke ja olisi parasta tuottaa ammatti-ihmisten avulla, on opettajan tänä päivänä yhä helpompi tehdä omia videoitaan käyttämällä hyväkseen edelleen kehittyvää digitaalitekniikkaa. Videon tuottamisessa tärkein asia on selkeä, hyvin jäsennelty käsikirjoitus, ja se seikka, etteivät teksti ja kuvat vaihdu liian nopeasti. Selkomultimedian tarve kasvaa tietokoneiden ja Internetin yleistymisen myötä. Sen käyttö ulottuu viihteestä tiedonhankintaan ja opetukseen. Multimediassa on kaiken muun lisäksi otettava huomioon vuorovaikutteisuus ja käytettävyys. Interaktiivinen media liikkuvine kuvineen, äänineen ja teksteineen on erinomainen väline tiedon tuottamista varten, ja tulevaisuudessa yhä yleisempi ja tärkeämpi myös kehitysvammaisten

19 19 opetuksessa. Interaktiivinen media on helposti sovellettavissa sen käyttäjän toimintatason mukaiseksi. Median kehittely kehitysvammaisten käyttöön on silti varsin aikaisessa vaiheessa ja rajoittunut lähinnä muutamiin tarjolla oleviin opetusohjelmiin. Interaktiivisen median soveltaminen kehitysvammaisten käyttöön tulisi tehdä kiinteässä yhteistyössä sekä käyttäjien että heitä edustavien järjestöjen kanssa. LÄHTEET Helsingin Seudun Isännöitsijät Oy ja Rakennustieto Oy Kiinteistönhoitajan käsikirja. Tammerpaino Oy Tampere Ikonen, O Kehitysvammaisten opetus. Hakapaino Oy Helsinki Kaski, M., Manninen, A., Mölsä, P., Pihko, H Kehitysvammaisuus. WSOY Helsinki Luovin Liperin yksikön ammatillisen koulutuskeskuksen kiinteistönhoidon koulutusohjelman opetussuunnitelma Rajala, P. & Virtanen, H 1986 Selkokieli- miten sanoma perille? Kirjastopalvelu Oy Helsinki Internet lähteet:

20 LIITE 1 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 LIITE 2 26

27 27

28 28

29 29

OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN

OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN Arto Karttunen Kehittämishankeraportti Joulukuu 2008 Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 Tekijä(t) Karttunen Arto Julkaisun laji Kehittämishankeraportti

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma

Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma Marju Helenius-Kalavainen Kehittämishankeraportti Joulukuu 2009 Ammatillinen opettajakorkeakoulu JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2014 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013 Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 On yhteinen koulu kaikille Hyväksyy että kaikki ovat erilaisia ja että kaikilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia edellytyksiä Tarjoaa

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Lisää iloa kieliopin opettamiseen

Lisää iloa kieliopin opettamiseen Lisää iloa kieliopin opettamiseen Toiminnalliset menetelmät kielen rakenteiden oppimisessa I II III IV V Mitä, miksi? Menetelmistä, harjoituksista Käytännön esimerkkejä paperilla, toiminnassa ja videolla

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tietoperusta

Työpaikkaohjaajan tietoperusta Työpaikkaohjaajan tietoperusta Ammatillisen perustutkinnon perusteet työssäoppimisen ohjaamisen perustana Perustutkinnossa työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa, (n puoli vuotta) Osa (tai kaikki)

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä. Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Terho Lassila Harri Eskelinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Portfolio on oppimisen työkalu, jonne opiskelija taltioi omaa oppimisprosessiaan, tehtäviään, muistiinpanojaan ja tuotoksiaan. Opettaja näkee portfoliosta opiskelijan

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Selkoilmaisun uudet muodot

Selkoilmaisun uudet muodot Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot