Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 (20) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1. Asia Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kivenlouhimoa ja siirrettävää kivenmurskaamoa. Granicon Oy hakee lupaa aloittaa toiminta muutoksen hausta huolimatta (101 ). 2. Luvan hakija Granicon Oy Pormestarinkatu 6 B LAPPEENRANTA 3. Laitos ja sen sijainti Lappeenrannan Ylijärven kylän tilalle Hietala ( ) Kartta alueesta kuvassa Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta:. Ympäristölupahakemus koskee tarvekiven louhintaa ja kiviaineksen murskaamista. Laitos on luvanvarainen ympäristösuojeluasetuksen 1 :n 7 c kohdan kivenlouhimo tai muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja 7 e kohdan perusteella: kiinteä tai sellainen tietylle alueelle sijoittuva siirrettävä murskaamo, asfalttiasema tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta on yhteensä vähintään 50 päivää. Ympäristösuojeluasetuksen 7 :n 7 a ja b perusteella lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 5. Asian vireille tulo Lupahakemus on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen

2 2 (20) 6. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Maa-ainestenotto alueella on alkanut vuonna Toiminnalle on myönnetty viimeisin maa-ainestenottolupa vuonna 2005 ja se on päättynyt Ympäristölupa louhinnalle on myös vuodelta 2005 ja se on päättynyt Ympäristölupahakemus koskee toiminta-alueen laajennusta sekä sivukiven murskaamista louhosalueella. Toiminnanharjoittaja on saattanut yhdessä ympäristölupahakemuksen kanssa vireille myös maa-aineslain mukaisen hakemuksen tarvekiven ottamiselle. Granicon Oy on tehnyt maa-alueen omistajan kanssa vuokrasopimuksen. Maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , alue on rakennuskivituotannon ja -palveluiden kehittämisen kohdealueella (tpk-1). Merkinnällä osoitetaan maakunnan merkittävät Ylämaan rakennuskiviteollisuuden kehitettävät aluekokonaisuudet. Suunnittelumääräys velvoittaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ottamaan erityisesti huomioon vaikutukset luonto- ja maisema-arvoihin sekä ympäristöön kohdistuviin häiriöihin. Suunnittelualueen itäisin nurkka ulottuu oikeusvaikutteisen Ylämaan rantaosayleiskaavan muutoksen maa- ja metsä- ja talousalueelle (M). Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen on sallittu. Alueelle ei ole osayleiskaavaa tarkempaa kaava eikä vireillä ole uutta kaavoitusta. 7. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Alue sijaitsee Sattiinmäen kallioalueella Lappeenrannan kaupungin Ylijärven kylässä Hietala 1:138 nimisellä tilalla maantien 387 itäpuolella. Etäisyys Lappeenrannan keskustaan on noin 40 km. Suunnitelman mukainen ottoalue on 18,5 ha. Louhintaa on suoritettu alueella vuodesta Suunnitelma-alueella tehdään kaikki ottotoimintaan liittyvä toiminta, kuten jalostus, kaluston ja räjähteiden säilytys sekä pintamaiden varastointi ja maisemointi. Lupa-alue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, II-luokka Hirvihaudankangas , sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä louhimoalueesta luoteeseen. Louhimon sijainnista ei aiheudu haitallisia vaikutuksia kyseiseen pohjavesialueeseen.

3 3 (20) Lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat 1,1-1,5 km päässä ja vakituiset asunnot 1,2-2,2 km päässä louhoksesta. Kiviainesten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemasuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin. Alueeseen tai sen välittömään läheisyyteen ei liity geologisesti merkittäviä erikoisia luonnon esiintymiä, Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita, suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Lähin Natura-alue: Mustakallion sijaitsevat 4,5 km:n päässä suunnittelualueesta länsiluoteeseen. Hankealueella muodostuu vain vähän pintavesiä. Tuotantoalueelta sade- ja sulamisvedet johdetaan selkeytysaltaiden (2 kpl) kautta avo-ojiin.. Ottamistoiminnan rajaus ja eteneminen on esitetty hakemuksen liitteinä olevissa suunnitelmakartoissa: suunnitelma-alueesta (YMP P sekä leikkauskuvat YMP P ). Maa-aineksen ottamistoiminta on suunniteltu ulotettavaksi alimmillaan tasoon +16 mpy. Kaivutaso on -10 mpy edellisen luvan tasosta. Suunnitelman mukaisesti suurimmat ottosyvyydet ovat suunnittelualueen luoteisosaan nykyisellä louhosalueella. Ottamistoiminta etenee suunnittelualueella nykyisen tason alapuolelle sekä kaakkoon. Tarkemmat etenemissuunnat määräytyvät työn aika mm. kivenlaatuvaihtelun mukaan. Ottamisalueen kaivurajat ja -tasot merkitään siten, että valvontaviranomainen voi valvoa ottamistoiminnan etenemistä. 8. Laitoksen toiminta Ottoalueen pinta-ala on 18,5 ha:n alueelle ja m 3 ktr ottomäärälle. Lupaa on haettu kymmeneksi vuodeksi. Vuotuinen ottomäärä on noin m 3 ktr, josta tarvekiveä on %. Työaika Työaika louhoksella ajoittuu arkipäivisin klo 6-22 väliseen aikaan. Melua aiheuttavien toimintojen toiminta-ajat ovat arkipäivisin seuraavasti: murskaus klo 7-22, poraus klo 7-21, rikotus klo 8-18 ja räjäytykset klo 8-18 Kuormausta ja kuljetusta tehdään arkipäivisin klo 6-22 ja mahdollisesti lauantaisin klo 7-18, mutta tästä sovitaan erikseen naapurien kanssa tapauskohtaisesti. Louhintaa ja murskaustoimintaa suoritetaan ympäri vuoden arkipäivisin ma - pe, vaihtelua voi tapahtua kysynnän mukaan. Louhinta ja murskaus

4 4 (20) Toimintaan ei ole kiinteitä laitteistoa tai rakenteita. Louhinnassa käytettävät laitteet ovat lankasaha, vaakaporausyksikkö, pyöräkuormaaja, dumpperi, trukki ja generaattori. Murskauksessa käytettävät laitteet ovat leukamurskain, syöttökone ja pyöräkuormaaja. Laitteisto on siirrettävä. Ottotoimintaa käytettävä kalusto on kulloiseenkin toimintaa soveltuvaa ja turvallisuusmääräykset täyttävää. Varastokasat Kiviaines sijoitetaan maa-ainesten oton kannalta tarkoituksen mukaisesti. Murskeen sijainti vaihtelee murskausjaksoilla. pääsääntöisesti se varastoidaan lähellä laitosta, joten se ehkäisee pölyämistä. Tarvittaessa kastelulla estetään pölyämistä. Käytettävät polttoaineet ja varastoitavat aineet Laitoksen toiminnassa käytettävät poltto- ja voiteluaineet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Käytettävät polttoainemäärät ja räjähdysaineet. Käytettävä aine Maksimikulutus Varastointipaikka Diesel 84 m³/a farmarisäiliö Öljyt 2 m³/a lukittu varasto Voiteluaineet 0,2 t/a lukittu varasto Räjähdysaineet 3 t/a tukitoiminta-alue (lukittu) Ottoalueella varastoidaan polttoainetta vain ottamisalueella tapahtuvaa toimintaa varten alle l kerrallaan. Varastosäiliö varustetaan ylitäytönestimellä ja suoja-altaalla tai kaksoisvaipalla, jonka tilavuus on 1,2 kertaa varastosäiliön tilavuus. Tukitoimintojen alueella sijaitsee sivukivikasat, kaksi selkeysallasta, sosiaalitilat, kalustonsäilytys sekä räjähteiden säilytys. Veden käyttö Pölyämisen ehkäisemiseksi käytetään vettä. Liikenne Liikenne louhimolle ohjautuu kantatie 387 (Vaalimaa-Lappeenranta) alueen nykyistä tietä ja liittymää pitkin.

5 5 (20) Energian käyttö Käytössä aggregaatti. Jätteet Jäteöljyjä on arvioitu syntyvän n 230 kg/a. Talousjätettä syntyy vain vähäisiä määriä. Kaivannaisjätettä syntyy noin 0,5 kg pinta-alaa kohden. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjaa. Vaaralliset jätteet varastoidaan asianmukaisesti erillisissä tiloissa. Jätteiden kuljetus ja käsittely tapahtuu asianmukaisesti vain luvan omaavien yrittäjien toimesta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan toiminnassa syntyy kaivannaisjätettä, josta pintamaita on m³-ktr. Pintamaat käytetään maisemointiin. Kaivannaisjätteenä syntyy myös sivukiveä n m³-ktr ja myös se käytettään maisemointiin. Kantoja ja ja hakkuutähteitä syntyy noin 325 m³-ktr. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Ilmaan kohdistuvia päästöjä vähennetään koteloimalla ja kastelulla. Melupäästöjä vähennetään sivukasojen sijoittelulla sekä niin, että murskaus pyritään suorittamaan louhitulla alueella. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakijalla ei ole sertifioitua ISO 14001:n mukaista toimintajärjestelmää. 9. Ympäristökuormitus, vaikutuksen ja niiden rajoittaminen Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Ottamistoiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat ovat työaikaisia. Pääasialliset työaikaiset ympäristöhaitat ovat pölystä ja melusta aiheutuvia haittoja. Nämä haitat ovat kuitenkin vähäiset. Etäisyydet ottamisalueelta ympärivuotiseen asutukseen on suuret ja ottamistoiminnan työajat ovat rajattuja. Vapaa-ajan asutus ja vakinainen asutus on noin 1,1 km etäisyydellä kohteesta. Toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta alueen ympäristölle tai lähimmille häiriintyville kohteille. Louhinnasta aiheutuvat merkittävät ympäristöhaitat ovat melu, pöly sekä muutokset maisemakuvassa. Suunnitelmassa esitetyllä tavalla toimittaessa muita ympäristöhaittoja ei aiheudu.

6 6 (20) Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Maisemakuvallisesti ottamistoiminta ei aiheuta laaja-alaisia haitallisia muutoksia verrattuna seudulla nykyisin vallitsevaan tilanteeseen. Alueen tämän hetkinen tilanne ei ole luonnontilainen. Alueenmaisemakuva on jo voimakkaasti muuttunut, sillä alueella on useita maa-aineksenottamisalueita. Päästöt ilmaan Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt, t/a Aine Tarvekiven Murskaus (t/a) louhinta (t/a) Hiukkaset sis. pöly 0,01 0,09 Typen oksidit (NO x ) 0,08 0,2 Rikkidioksidit (SO 2 ) 0,0001 0,0002 Hiilidioksidi (CO 2 ) 9 24 Taulukossa esitetyt päästöarvot ovat suuntaa antavia, sillä päästöihin vaikuttavat mm. laitteiden ajotapa sekä valmistettavat tuotteet. Työkoneiden keskimääräiset päästöt on laskettu VVT:n LIPASTO laskentajärjestelmän perusteella. Pöly Louhinta- ja murskaustoiminnan päästöt muodostuvat pääasiassa työkoneista ja murskauslaitoksen energiantuotannosta Pölyn osalta päästöt muodostuvat lähinnä murskauksesta ja työmaa-alueella tapahtuvasta liikennöinnistä. Pöly vaikuttaa välittömästi ympäristöön n metriä aktiivisesta toiminnassa olevasta alueesta. Murskauksen aiheuttamia hiukkaspäästöjä ehkäistään tehokkaasti kastelulla ja laitteistojen koteloinnilla. Melu ja tärinä

7 7 (20) Kohteen etäisyys lähimpää häiriintyvään kohteeseen on yli 500 m. Pitkästä etäisyydestä johtuen kohteesta aiheutuva melu ja tärinä eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia. Alueesta on laadittu melumallinnus, jonka johtopäätökset ovat että louhostoiminnan aiheuttama keskiäänitaso ei ylitä lähimmissä vakituisen asumiseen käytettävissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoa 55 db missään tutkituissa tilanteissa. Maan pinnasta 6 m korkeat vallit murskaustoiminnan ympärillä suojaavat vapaa-ajan asuntojen oleskelualueet siten, että niille annettu ohjearvo 45 db ei ylity. Louhinnan edetessä kallion laelta alemmalle louhintatasolle, louhinnasta ja murskauksesta syntyvän melun eteneminen ympäristöön vähenee, mutta liikenteen ja sivukiven kippauksen melu pysyy mallinnetulla tasolla. Louhoksen aiheuttama kokonaismelu tulee siten vähenemään. Päästöt veteen ja maaperään Alueella muodostuvien vesien kiintoaines jää laskeuma-altaiden pohjalle. Kohteessa käytettävien räjähteiden typpipäästöt ovat vähäisiä. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Pohjavesille ei aiheudu suunnitellusta toiminnasta haittaa. Kohteessa ei muodostu saniteettivesiä, sillä alueella on kompostikäymälä. 10. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käytöntarkkailu tapahtuu päivittäin. Mittausmenetelmät ovat standardisoituja tai akreditoituja. Raportointi tehdään virnaomaisen edellyttämällä tavalla ja poikkeuksista ilmoitetaan. 11. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Polttonesteiden ja muiden öljytuotteiden varastointiin liittyy riski niiden joutumisesta pohjaveteen tai vesistöön. Tämän estämiseksi öljytuotteiden varastointiin on kiinnitetty erityistä huomiota toimintaa suunniteltaessa. Lisäksi henkilökunta on koulutettu vahinkotilanteiden varalle. Murskauslaitoksen melu- ja pölysuojausten rikkoutumien aiheuttaa poikkeuksellista melu- ja pölypäästöjä. Rikkoutumisen tapahtuessa laitoksen hoitaja pysäyttää laitoksen joko kokonaan tai tarvittaessa laajuudessa korjauksen ajaksi.

8 8 (20) Koneet ja laitteet sekä murskauslaitos pidetään jatkuvasti turvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa. Laitoksen toiminnasta laaditaan vuosittain raportti ympäristölupavirnanomaiselle. Kuitenkin merkittävistä toimintaan liittyvistä muutoksista ilmoitetaan välittömästi. 12. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustauluilla sekä Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla Tiedoksianto vireille tulosta on julkaistu Etelä-Saimaa sanomalehdessä Naapureita on kuultu asiasta erikseen kirjeitse. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa. Lausunnot Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus, Maakuntakaavassa alue on osoitettu rakennuskivituotantoon. Osayleiskaavan M-alueella maa-ainestenottoon liittyvä sivukiven läjitys on mahdollista, kun huomioidaan maakuntakaavaan suunnittelumääräys ja vesistöjensuojelukysymykset. Teknisentoimen kaavoituksella ei ole Granicon Oyn:n maa-aineslupahakemukseen muuta huomautettavaa... Muistutukset Kuulutusaikana ei saapunut muistutuksia. Tarkastukset ja neuvottelut Lappeenrannan seudun ympäristötoimi / ympäristötarkastaja on tehnyt tarkastuksen alueella , kun alueella on ollut toimintaa ja kun alueella ei ole ollut toimintaa.

9 9 (20) Kuva 1. Louhimon sijainti. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 13. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Granicon Oy:lle Lappeenrannan Ylämaan Ylijärven kylän tilalle Hietala ( ) ja hakemusasioissa tarkemmin esitetylle alueelle ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristöluvan, joka koskee tarvekivilouhimoa ja murskaamoa. Laitoksen toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Laitoksen toiminta: 1. Alueella louhittavan ja murskattavan kalliokiviaineksen kokonaismäärä saa olla enintään yhteensä k-m³ ja vuosituotannon enimmillään m³/a. (YsL 43 ) 2. Toiminnassa tulee noudattaa Muraus -asetuksen suoja- ja varoetäisyyksiä (YsL 6 ja 43, VnA 800/ )

10 10 (20) 3. Toiminta-alue, joka on määritelty maa-aineslupapäätöksessä, tulee rajata maastoon. Maa-aineslupapäätöksessä annetaan tarkempia määräyksiä rajauksesta. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä taulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät oleelliset tiedot. Työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat eli tukitoiminta-alueet on merkittävä maastoon siten, että ne ovat helposti havaittavissa. (YsL 5, YsA 19, VnA 800/2010) 4. Erillisistä murskausjaksoista on ilmoitettava kirjallisesti ympäristötoimeen vähintään 7 päivää ennen jokaista toimintajaksoa. (YsL 43, YsA 19 ) 5. Louhinta- ja murskaustoimintaa voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen etteivät määräyksessä 10 annetut melun raja-arvot ylity: Poraaminen: ma-pe, arkipäivisin klo Räjäytykset: ma-pe, arkipäivisin klo Rikotus: ma-pe, arkipäivisin klo Murskaaminen: ma-pe, arkipäivisin klo Kuormaaminen ja kuljetus, ma-pe, arkipäivisin klo ja tarvittaessa la klo 9-16 Tuotannon valmistelevat työt: ma-pe, arkipäivisin alkaen klo 6.00 (VnA 800/2010 6, 7 ) Melu ja pöly 1. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon myös melu-, pölypäästöjen ehkäisemisessä. (YsL 4, 43 ) 2. Pölyämisen estäminen: Porausvaunut tulee varustaa pölynkeräyslaitteilla tai käyttämällä muuta, pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitoksen kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteistojen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

11 11 (20) Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä. (YsL 43, VnA 800/ ) 1. Murskalaitos tulee sijoittaa maastossa mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle, sellaiselle paikalle, jossa voidaan parhaiten hyödyntää luontaisten olosuhteiden melulta ja pölyämiseltä suojaavia ominaisuuksia. Tarvittaessa melun ja pölyn etenemistä tulee estää varastokasojen sijoittelulla ja/tai muilla esteillä kuten meluvalleilla ja menetelmillä. (VnA 800/2010 6, YsL 43, YsA 19 ) 2. Murskalaitoksen melua on tarvittaessa torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. (YsL 43, VnA 800/ ). 3. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun raja-arvoja: Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo ja keskiäänitasoa 50 db klo Vapaa-ajankiinteistöksi kaavoitettujen vapaa-ajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo ja 40 db klo (YsL 43, YsA 19, Vnp /993, Naap 17 ) ) 4. Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee mitata, mikäli siitä aiheutuu valituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo melumittaukset tarpeellisiksi. Mittaajan tulee olla ulkopuolinen asiantuntija. Mittauksessa tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle etukäteen. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 46, YsA 19, VnA 800/ ). 5. Mikäli melumittauksen perusteella voidaan todeta, että määräyksessä 10 annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tarvittaessa toiminta voidaan keskeyttää. (YSL 43, YsA 19 )

12 12 (20) 6. Toiminnasta ei saa aiheutua asuinkiinteistöjen piha-alueilla ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylittymistä. (YsL 43 ja 46, YsA 19, VnA 38/2011, VnP 480/1996) 7. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM10) tulee mitata asuinalueiden piha-alueilla, mikäli toiminnasta aiheutuu pölyvalituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo hiukkasmittaukset tarpeellisiksi. Mittaukset tulee tehdä jatkuvatoimisella hengitettävien hiukkasten mittaukseen soveltuvalla laitteella. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 43, YsA 19 ) Tärinä 8. Toiminnasta ei saa tärinän muodossa aiheutua haittaa ympäristölle tai voimajohtolinjoille. Tärinän raja-arvoina tulee käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuusmääräykset 16:0 Räjäytysalan normeja -julkaisun ohjeita. (YsL 43 ja 46, YsA 19 ) Vesistö, pintavedet 9. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa yksi näyte lähimmästä talousvesikaivoista. Talousvesikaivonäytteestä tehdään seuraavat tutkimukset: nitraattityppi, ammoniumtyppi, permanganaattiluku, rauta, mangaani, kloridi, ph, sähkönjohtokyky, haju, ulkonäkö, koliformiset bakteerit, E.coli, suolistoperäiset bakteerit sekä pohjaveden pinnankorkeus. Vedenlaatututkimukset tulee jatkossa tehdä kyseisestä kaivosta ensimmäistä toimintajaksoa seuraavana keväänä ja tämän jälkeen 5 vuoden välein sekä vuoden kuluttua ottotoiminnan päättymisestä. Pohjaveden pinnan korkeus tulee määrittää kyseistä talousvesikaivoista, mikäli se kaivon rakenteen vuoksi on mahdollista vastaavina ajankohtina kuin vesinäyte otetaan. Lasketusaltaan veden laadun määrittämiseksi sadevesistä (syysvalunta, elo-lokakuussa) otetaan yksi näyte, josta tehdään seuraavat tutkimukset: koliformiset bakteerit, Escherichia coli, haju, ulkonäkö, ph, ammonium-n, nitraatti-n, nitriitti-n, kokonais-p, CODMn, rauta, mangaani, fluoridi, väri, sameus, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti ja kokonaiskovuus. Näytteenotto tulee suorittaa käyttäen

13 13 (20) ulkopuolista asiantuntijaa. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen välittömästi niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristönsuojelun viranhaltijan päätöksellä (YsL5, 8 ja 46, YsA 19 ) 10. Mikäli louhokselta johdetaan pohja- ja pintavesiä ympäristöön, ne on johdettava laskeutusaltaan kautta kivipölyn poistamiseksi. Laskeutusaltaan kuntoa ja toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin altaan kunnostamiseksi. Öljypitoisia vesiä ei saa johtaa ympäristöön. Tarvittaessa ne pumpataan ongelmajätekierrätyksen. (YsL 43 ) 11. Käymäläjätteet tulee käsitellä joko tiivispohjaisessa kuivakäymälässä tai johtaa umpisäiliöön. Mikäli harmaita jätevesiä aiotaan johtaa maaston, tulee toiminnanharjoittajan hakea Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle. (YsL 43 ja 45, Valtioneuvoston asetus. 209/2011 talousjätevesien käsittelystä) Kemikaalit ja jätteet 12. Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. (YsL 5, 7, 8 ja 43, YsA 19, VnA 800/ ) 13. Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt, myös työmaakopin käyttöön tulevat säiliöt, tulee sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. (YsL 5, 7, 8, 43 ja 45, YsA 19 ) 14. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko määräyksen 20 mukaisessa tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. (YsL 5, 7, 8, 43 ja 45, YsA 19 )

14 14 (20) 15. Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. Aineet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. (YsL 43, 45, JL 13, 15, 16 ja 17 ). 16. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. WC-jäte tulee toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle tai kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminta-alueella ei saa säilyttää eikä varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai jätteitä. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 13 ). 17. Pintamaa-ainekset, jotka kuuluvat kaivannaisjätteisiin, tulee pitää erillään muista maa-aineksista ja hyödynnettävä joko alueen maisemoinnissa tai maarakentamisessa. Jos kaivannaisjätteen määrä tai sen käsittely muuttuu hakemuksesta ilmoitetusta merkittävästi, on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma päivitettävä. Alueen maisemointiin liittyviä tarkempia määräyksiä annetaan maa-ainesluvassa. (YsL 43 ja 45a ). 18. Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi luvanvaraiseen paikkaan. (YsL 43 ja 45 ) Vaara- ja onnettomuustilanteet 19. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YsL 43, JL 16 )

15 15 (20) 20. Mahdollisista onnettomuuksista on tehtävä viipymättä ilmoitus pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (YsL 43, YsA 19 ). 21. Toiminnan valvonnan sekä onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava ympäristötoimelle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. Asemaa hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi. (YsL 43, YsA 19, VnA 800/ ) Kirjanpito ja raportointi 22. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan ja luvanhaltijan muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43, YsA 19 ). 23. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpitoon tulee merkitä käytettyjen raaka-aineiden laatu ja määrä, laitoksen tuotantomäärät ja toiminnassa syntyvien jätteiden määrä, laatu ja edelleen toimittaminen, laitoksen häiriö- ja vuototilanteista, niiden syyt ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito ja käyttöpäiväkirja tulee olla viranomaisten saatavilla. (YsL 5, 43, 46, YsA 19 ). 24. Toiminnasta on raportoitava ympäristötoimeen vuosittain kunkin kalenterivuoden osalta viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää toiminta-ajat (toimintapäivät ja päivittäinen toiminta-aika) sekä käsitellyn kiviaineksen määrä. (YsL 43). Lupamääräysten tarkistaminen 25. Ympäristölupamääräykset tulee esittää tarkistettavaksi mennessä. (YsL 55 ). Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen 26. Toiminnanharjoittajan on pyydettävä valvontaviranomaiselta aloitustarkastus, ennen toiminnan aloittamista (YsL 43 )

16 16 (20) 27. Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maisemointi tulee suorittaa maa-ainesten ottoluvan mukaisesti. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toiminnanharjoittajaa pyytää ympäristötoimelta tarkastusta. (YsL 43, 45, JL 6 ). 14. Päätöksen perustelut Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristösuojelulain 43 mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät meluntorjuntaan, jätehuoltoon, pölyämisen ehkäisemiseen sekä luontokohteiden suojelemiseen. Olemassa olevan toiminnan harjoittaminen ei aiheuta toiminnan sijaintipaikan huomioiden (YsL 6 ) ja lupamääräyksiä noudattamalla sellaisia ympäristösuojelulain 42 (terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille) mukaista haittaa, jonka perusteella toiminta voitaisiin kieltää. Tällöin ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Lupamääräysten yksilöidyt perusteet: Lupapäätöksessä on ollut tarpeen antaa määräyksiä toiminnan laajuuden, -ajan ja -paikan osalta, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle (määräykset 1, 2 ja 3). Louhinnan ja murskauslaitoksen minimietäisyys perustuu Muraus -asetukseen VnA 800/2010. Toimintakapasiteetti perustuu toiminnanharjoittajan ilmoittamaan tietoon. Tukitoiminta-alueiden merkitseminen maastoon parantaa polttonesteiden jakelutoiminnan sijoittumista oikealle alueelle (määräys 3). Toimintajaksoista tiedottamiselle voidaan varmistua, että toimintaan liittyvät toimenpiteet on tehty ennen toiminnan aloittamista. (määräys 4).

17 17 (20) Määräyksessä 5 esitetyt toiminta-ajat perustuvat louhinta- ja murskaustoimintaa ohjaavaan Muraus-asetukseen. Louhinta- ja murskaustoiminnan merkittävimpiä haittoja ovat melu ja pöly. Melun ja pölyn leviämisen ehkäisemiseksi murskalaitoksen sijoittelulla ja esteiden käytöllä voidaan merkittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvia haittoja (määräys 8). Melua ja pölyämistä voidaan merkittävästi pienentää myös laitoksen teknisillä rakenteilla ja toimintatavoilla (määräykset 7 ja 9). Määräyksen 10 mukaiset melun raja-arvot perustuvat Muraus-asetuksen mukaisiin raja-arvoihin, jotka perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melun ohjearvoista. Melutasoa on tarve arvioida kokonaismeluna, jolloin toiminnassa otetaan kaikki vaikutukset mukaan myös murskaus ja rikotus). Mikäli melun raja-arvot ylittyvät, on tarpeellista tehdä suunnitelma, jotta voidaan arvioida esitettyjen toimenpiteiden riittävyys haitan poistamiseksi (määräys 11 ja 12). Parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden (BAT) ja toimintatapojen (BEP) avulla voidaan merkittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja (määräys 6). Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen seurantavaatimus perustuu toiminnanharjoittajan yleiseen selvilläolovelvollisuuteen. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen hiukkaspitoisuuden raja-arvoista ja jos pitoisuudet ylittävät raja-arvot, on ryhdyttävä suojaustoimenpiteisiin (määräys 13 ja 14) Räjäytysten mahdollisesti rakennuksille tai rakenteille aiheutuvista vaurioista vastaa räjäytyslainsäädännön perusteella räjäytysten suorittaja ankaran vastuun periaatteen mukaisesti. Ankaralla vastuulla tarkoitetaan sitä, että toiminnanharjoittaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuvista vahingoista aina. Lupamääräyksissä on otettu kantaa räjäytysten ennakoiviin toimintatapoihin kuten katselmuksiin ja jatkuvatoimisiin mittauksiin (määräys 15) Koska maa-ainesten otosta ja siihen liittyvästä murskaustoiminasta voi aiheutua pohjavesivaikutuksia, on pohjaveden laadun säännöllinen seuraaminen tarpeellista (määräys 16). Pintavesien pilaantumisriskin estämiseksi on ollut tarpeen määrätä alueelta johdettavien vesien käsittelystä laskeutusaltaalla (määräys 17 ja 18). Työkoneiden huolto ja tankkaus saattavat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä laitteiden huoltoon, kemikaalien käsittelyyn, jätteiden varastointiin ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi (lupamääräykset 19, 20, 21 ja 22).

18 18 (20) Ympäristön roskaantumisen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on ollut tarpeen antaa määräyksiä jätteiden käsittelystä (määräykset 18, 23, 24 ja 26). Mikäli kantoja välivarastoidaan alueella yli kolme vuotta, voidaan ne luokitella jätteiksi (määräys 25). Kaivannaisjätteen käsittely perustuu ympäristönsuojelulain 45a :ään (määräys 24, 25). Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi (määräykset 30 ja 31). Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi alueella toimivien tulee olla selvillä yrityksen toimintaohjeista sekä tässä päätöksessä annetuista määräyksistä (määräys 28). Vastuuhenkilön määrittämisellä ja henkilöstön kouluttamisella on tässä merkittävä rooli. Valvonnan kannalta on tärkeää tietää toiminnassa tapahtuvista muutoksista (määräys 27 ja 29). Lupamääräysten määräaikaista tarkistamista voidaan pitää tarpeellisena ottaen huomioon toiminnan sijainti (määräys 32). Alkutarkastuksen pitäminen on tarpeellinen lupamääräysten toteutumisen tarkistamiseksi (määräys 33). Lopputarkastus on tarpeellinen, jotta voidaan varmistaa, että kaikki lupaan liittyvät velvoitteet on suoritettu ja lupa voidaan lopettaa (määräys 34). Vastaus Lappeenrannan kaavoituksen lausuntoon: Alue on osoitettu Maakuntakaavassa rakennuskivituotantoon. Lupamääräyksissä on otettu huomioon luonto- ja maisema-arvot sekä ympäristöön kohdistuvat häiriöt. 15. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta (YsL 100 ).

19 19 (20) 16. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta määrää hakijan pyynnöstä, että toiminta voidaan aloittaa uudella alueella valitusajan päätyttyä lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Perustelut Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta katsoo, että ottotoiminta laajentuminen ei tule muuttamaan alueen käyttöä, koska alue merkitty Maakuntakaavassa merkitty rakennuskivituotantoon. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi (YsL 101 ). Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää täytäntöönpanon (YsL 101 a ) 17. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamisesta on annettu erillinen määräys. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YsL 28 ) Jos asetuksella annetaan ympäristösuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). 18. Ympäristölupamaksu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristösuojeluviranomaisen taksan ( ) mukaisesti maksu ympäristölupapäätöksestä on louhimo murskaamo ( % 4.2) (+ 20 % 9.1) = 3 465

20 20 (20) 19. Muutoksenhaku Tähän ympäristölupapäätökseen ja päätökseen ympäristömaksusta saa kumpaankin hakea muutosta erikseen valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: Se jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea Rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät Toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät Alueellinen ympäristökeskus ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Muu, asiassa yleistä etua valvova viranomainen. 20. Sovelletut oikeusohjeet 21. Päätöksen tiedoksianto Ympäristönsuojelulaki (86/2000). Ympäristönsuojeluasetus (169/2000). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Jätelaki (646/2011). Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitetasoista (480/1996) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräykset 2012 Naapuruussuhdelaki ( /26) Päätös annetaan tiedoksi hakijalle, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Etelä-Saimaa sanomalehdessä (YsL 54 )