Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1(18) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1. Asia Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee soran murskauslaitosta. Lemminkäinen Infra Oy Kiviainestoiminta hakee lupaa aloittaa toiminta muutoksen hausta huolimatta (101 ). Alueella on harjoitettu aiemmin kiviainesten ottotoimintaa. Soran murskaustoiminta alueella on uutta toimintaa. 2. Luvan hakija: Lemminkäinen Infra Oy Kiviainestoiminta PL HELSINKI Ly-tunnus Laitos ja sen sijainti: Lappeenrannan kaupunki Lemminkäinen, Metsä-Kansolan soran murskauslaitos Lappeen Kähärilän ja Mestäkansolan kylät Tilat Mäkelä ( ), Riihimäki ( ) ja Latokorpi ( ) 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta:. Ympäristölupahakemus koskee soran murskaustoimintaa. Laitos on luvanvarainen ympäristösuojeluasetuksen 1 :n 7 e kohdan perusteella: kiinteä tai sellainen tietylle alueelle sijoittuva siirrettävä murskaamo, asfalttiasema tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta on yhteensä vähintään 50 päivää. Ympäristösuojeluasetuksen 7 :n 7 b perusteella lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 5. Asian vireille tulo Lupahakemus, jonka hakija on päivännyt , on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen

2 2(18) 6. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne 7. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Alueella on harjoitettu maa-ainesten ottotoimintaa vuodesta 1985 lähtien, mutta maa-ainesluvat ovat umpeutuneet. Uusi toiminnanharjoittaja (Lemminkäinen) on jättänyt yhtä aikaa ympäristölautakunnalle sekä ympäristölupahakemuksen että maaaineslupahakemuksen. Lemminkäinen on tehnyt alueen omistajan kanssa ottosopimuksen. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa ei alueelle ole esitetty merkintöjä. Alueella ei ole yleiskaavaa. Alue sijaitsee n. 12 km päässä VT6:n risteyksestä Nuijamaantien varressa ns. Metsä-Kansolan sora-alueella. Alue on yleisilmeeltään peltojen keskellä olevaa loivapiirteistä sora-aluetta. Suunnittelualueella korkeudet vaihtelevat Aikaisemman ottotoiminnan jälkeen vain alueen eteläpohjoispuoleinen alue on maisemoitu, mutta pääosin alue on jäänyt maisemoimatta. Ottotoiminnan jälkeen alue palautetaan metsätalouskäyttöön. Lähin häiriintyvä kohde on vakinaisen asumisen käytössä oleva asuinrakennus noin 320 metrin etäisyydellä murskauslaitoksesta. 500 metrin etäisyydellä murskauslaitoksesta sijaitsee 3 asuinkiinteistöä. Suunnitelma-alueen ympäristö on haja-asutusaluetta. Alue ei kuulu tärkeiksi luokiteltuihin pohjavesialueisiin. 8. Laitoksen toiminta Alueelle johtava tulotie varustetaan lukitulla puomilla asiattoman ajoneuvoliikenteen estämiseksi. Toiminta alueella käsittää epähomogeenisten soralajikkeiden murskauksen paikalla olevalla murskaus- ja seulontalaitteistolla vastaamaan asetettuja tavoitteita. Murskauslaitoksen keskimääräisen tuotannon on arvioitu olevan t ja maksimissaan t vuodessa ja koko tuotantoaikana t soramursketta. Murskaustoiminta kohteessa ei ole jatkuvaa. Toimintaa harjoitetaan 1-4 kuukautta vuodessa maanantaista perjantaihin, poislukien arkipyhät klo

3 3(18) Alueelle varastoidaan jalostettuja lajikkeita keskimäärin 1 2 vuoden tarvetta silmälläpitäen. Varastointi tapahtuu pääosin ottamisalueen itäpuolella olevalla varastointialueella. Murskaus Murskauslaitos koostuu soraa murskatessa syöttimestä, esimurskaimesta, yhdestä tai kahdesta jälkimurskaimesta, seulastosta ja tarvittavista materiaalin kuljettimista. Raakasora kannetaan syöttimeen pyöräkuormaajalla ja valmiit tuotteet varastoidaan pyöräkuormaajalla omiin kasoihinsa. Käytettävät polttoaineet ja varastoitavat aineet Laitoksen toiminnassa käytettävät poltto- ja voiteluaineet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Käytettävät polttoainemäärät. Käytettävä aine Keskimääräinen Maksimikulutus (t/a) kulutus (t/a) Kevyt polttoöljy (murskaus) Kevyt polttoöljy (työkoneet) Voiteluöljyt 0,2 0,4 Hydrauliikkaöljyt 0,05 0,07 Polttoöljy varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimella sekä ne lukitaan sivullisten pääsyn estämiseksi. Kerralla varastoitava määrä on litraa. Sekä uudet että käytetyt voiteluaineet varastoidaan tiivispohjaiseen tätä tarkoitusta varten rakennettuun lukittavaan öljykonttiin. Työmaalla on varattu öljynimeytysmateriaalia vahinkojen varalle. Koneita tankattaessa käytetään ns. tankkauskaukaloa, jolla estetään mahdollisesta ylitäytöstä tulevan polttoaineen pääsy maaperään. Koneita ja laitteita ei säilytetä alueella tarpeettomasti. Ja mikäli alueella varastoidaan poltto- tai voiteluaineita rakennetaan niille viranomaisen vaatimat suojaukset. Veden käyttö Vettä käytetään pääasiassa murskauksen ja työmaateiden pölyn sidontaan. Kasteluvesi otetaan mahdollisuuksien mukaan maastosta tai tuodaan säiliössä alueelle. Käytettävä vesi sitoutuu murskeeseen. Jätevesiä ei alueella synny. Tarvittava talousvesi tuodaan paikalle säiliössä. Liikenne

4 4(18) Liikennöinti tapahtuu eteläpäässä olevan liittymän kautta Metsäkansolantielle ja siitä edelleen Nuijamaantielle. Raskas liikenne aiheuttaa ajoneuvoyhdistelmäkäyntiä vuorokaudessa. Kuljetukset suoritetaan kysynnän mukaisesti, joten liikennemäärissä esiintyy vaihtelua. Liikennettä esiintyy arkipäivisin klo Liikennettä tapahtuu ympäri vuoden tuotteiden menekin mukaisesti. Työkoneiden paikoitusalue, alueelle johtava tie sekä työmaatiet ovat murskepintaisia. Energian käyttö Murskauslaitoksen käyttöenergia tuotetaan dieselkäyttöisellä agregaatilla. Murskausta voidaan suorittaa myös tela-alustaisella ns. Loko-track tyyppisellä laitoksella, joissa on kussakin yksikössä oma dieselmoottori. Keskimääräinen polttoöljyn kulutus on kallion murskauksessa 0,4 litraa/murskattu tonni. Murskaamon syöttö ja varastointi kuluttavat myös 0,4 litraa/murskattu tonni. Kulutuksissa on pientä hajontaa riippuen tuotettavan lajikkeen raekoosta. Kaikki käytettävät koneet ja laitteet ovat hakijan omistamia. Niitä huolletaan ja peruskorjataan säännöllisesti tavoitteena häiriötön ja tehokas käyttö, jolloin energian kulutus tuotettua yksikköä kohden on mahdollisemman pieni. Jätteet Talousjätettä syntyy 0,9 t/a, rautaromua 1,2 t/a ja käytettyjä kulutusosia n. 2 t/a. Sosiaalijätevesiä syntyy n. 100 l/päivä. Talousjätettä varastoidaan 200 l säiliössä, jonka tyhjennys tapahtuu työmaan liittymisellä paikalliseen jätehuoltoverkkoon. Sosiaalijätevedet kerätään umpisäiliöön, jonka paikallinen jäteyhtiö tyhjentää säännöllisesti. Käytetyt kulutusosat varastoidaan kuormalavalla, jonka osien toimittaja vie uusia tuodessaan pois ja käyttää ne uusia valmistettaessa. Rautaromu kerätään kuormalavoille, jotka paikallinen romuliike hoitaa pois. Vaaralliset jätteet säilytetään tätä varten valmistetussa lukittavassa tiivispohjaisessa kontissa. Paikallinen Ekokem edustaja hakee käytetyt öljyt, suodattimet, trasselit yms. säännöllisin väliajon. Jokaisesta käynnistä jää työmaalle selvitys vastaanotetuista jätteistä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan toiminnassa syntyy kaivannaisjätettä yhteensä k 3 -ktr. Pintamaata syntyy m 3 -ktr ja käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin. Kantoja ja hakkuutähteitä syntyy 400 m 3 - ktr ja haketetaan joko alueella tai sen ulkopuolella. Kannot ja hak-

5 5(18) kuutähteet joko käytetään joko maisemointiin tai kuljetetaan ottoalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Kaikki työssä käytettävät koneet ovat hakijan omistamia. Ne on hankittu tai peruskorjattu viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Saatavilla ei ole merkittävästi parempia laitteita. 9. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Murskauslaitoksen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat meluja pölypäästöt. Edellä mainittujen toimintojen lisäksi ympäristövaikutuksia kuten ilmapäästöjä, syntyy lähinnä työkoneiden liikennöinnistä laitosalueella sekä tuotteiden myyntikuljetuksista. Melu- ja pölypäästöjä vähennetään sijoittamalla murskauslaitos siten, että siitä on vähintään 300 metriä lähimpiin asuinrakennuksiin. Laitos tullaan sijoittamaan mahdollisimman alas rintausten suojaan. Toiminnan käynnistyttyä varastokasat tullaan sijoittamaan siten, että ne suojaavat melun leviämistä asutuksen suuntaan. Päästöt ilmaan Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt. Aine Suurin tuntipäästö (kg/h) CO SO 2 0,13 2 NO x 0,3 4,8 Hiuk. 0,3 5 Suurin vrk-päästö (kg/d) Pöly Pölyä syntyy murskaustoiminnassa kiven rikkoutuessa ja pudotessa kuljettimelta seulalle tai varastokasaan. Kuormaus ja työmaaliikenne aiheuttavat myös pölyä. Pölyleijuman kokonaismäärään vaikuttavia tekijöitä ovat murskattavan kiviaineksen kosteus, säätila, alueen tuuliolot ja se seikka miten pieneksi tuote joudutaan murskaamaan. Murskauslaitoksen pölyämistä estetään koteloimalla sekä tarvittaessa kastelemalla. Myös varastokasoja sekä murskepintaisten teiden pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla.

6 6(18) Melu ja tärinä Murskaamon tehollinen käyntiaika on n. 80 %. Tällöin meluavaa työvaihetta on päivittäin noin 12,5 h. Melun vähentämisessä tärkeintä on sijoittaa toiminnot siten, että melun suora eteneminen asutukseen estyy kuten sijoittamalla laitos mahdollisimman alas ympäristöön nähden sekä käyttämällä luonteisia seinämiä ja varastokasoja melun estämiseen. Soranmurskaus aiheuttaa vähemmän melua kuin kalliokiviaineksen murska sillä murskattavan kiviaineksen osuus on pienempi. Murskauslaitoksen lähtömelutaso on db. Melun etenemiseen vaikuttavat monet seikat, kuten maaston monimuotoisuus, rintausten ja varastokasojen sijainti, maaston peitteisyys, vallitseva säätila yms. Tasaisessa, avoimessa maastossa 55 db taso saavutetaan metrin etäisyydellä. Mikäli maastossa on mäkisyyttä ja rintausta sekä varastokasoja, saavutetaan 55 db taso metrin etäisyydellä melulähteestä. Ensimmäisen tuotantojakson aikana lähitalojen pihoilla tullaan mittaamaan melutasot. Päästöt veteen ja maaperään Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesiin. 10. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailua suoritetaan päivittäin ja työmaapäiväkirjaan kirjataan tuotantomäärät ja lajikkeet, toimintahäiriöt niiden kesto ja syys sekä tiedot vaarallisista jätteistä ja tehdyistä huolloista. Melutaso asuntojen pihoilla tarkistetaan mittauksilla ensimmäisen työjakson aikana. Murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Häiriön sattuessa toiminta pysäytetään ja häiriö korjataan ennen kuin toimintaa jatketaan. 11. Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöpäästöt Öljyvahinkoihin on varauduttu kuten edellä on esitetty. Vahinkojen varalle jokaisella laitoksella on öljynimeytysainetta sekä pressu, jonka päälle mahdollinen likaantunut maa voidaan varastoida ennen poiskuljettamista. Alueella toimii ammattitaitoinen henkilökunta. Hälytysnumerot ja toimintaohjeet häiriötilanteissa ovat ilmoitustaululla nähtävillä. Jokaiselle työmaalle laaditaan ennen aloitusta pelastautumis- ja turvallisuussuunnitelma.

7 7(18) 12. Lupahakemuksen käsittely Hakemuksen täydentäminen Hakija on perustellut YsL 101 mukaista hakemusta. Nuijamaan raja-asemalla alkaa syksyllä maanrakennustyöt ja alueelle on taloudellisempaa ajaa maa-aines Metsäkansolasta kuin kauempaa VT6:n varresta. Kestävän kehityksen näkökulmasta on myöskin huomattavasti ympäristöystävällisempää ajaa kiviaines Mestäkansolasta Alueen luiskaus ja maisemointityöt saadaan alkuun välittömästi, mikä nopeuttaa alueen saattamista takaisin metsätalouskäyttöön. Lupaan tulleissa lausunnoissa ja muistutuksissa ei ole estettä aloittaa työt vakuutta vastaan. Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustauluilla sekä Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla Tiedoksianto vireille tulosta on julkaistu Etelä-Saimaa sanomalehdessä Naapureita on kuultu asiasta erikseen kirjeitse. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa. Lausunnot Lupahakemuksen johdosta ei ole annettu lausuntoja. Tarkastukset ja neuvottelut Alueella on tehty tarkastuksia ja Tarkastuspöytäkirjat liitetään hakemusasiakirjoihin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty 1 muistutus: Pöly ja lika eivät saa tulla pihalle. Kuorma-autojen tulisi ajaa pohjoisen kautta eikä etelän suunnasta (on pieniä lapsia eikä halua nähdä ikkunasta koko ajan liikennettä). Toivotaan inhimillisiä työaikoja (ei iltaisin eikä viikonloppuisin). Vaaditaan korvausta tulevasta melusta, tärinästä ja pölystä (on vakituinen asukas ja sairauden vuoksi ei saa hengittää pölyä ollenkaan) Toiminnanharjoittajan vastine muistutukseen Tieyhteys alueelle tullaan tekemään tilan kautta Nuijamaantieltä Metsäkansolantielle ja siitä suoraan ottoalueelle. Muistuttajan talolle matkaa tulee noin 300 metriä. Liikenteestä mahdollisesti tulevaa pölyä tullaan sito-

8 8(18) maan kastelemalla. Eteläistä liittymää ei tulla käyttämään ja näin ollen liikennöintiä ei ole muistuttajan talolle vievällä tiellä. Ottotoiminnasta aiheutuvan liikenteen haitat jäävät vähäisiksi verrattuna Nuijamaantiellä tapahtuvaan liikenteeseen. Kiviaineksen jalostus tullaan suorittamaan pääasiassa seulomalla ja tällöin meluhaitta on olematon. Tärinää aiheuttavaa toimintaa ei alueella tapahdu pois lukien liikenteestä mahdollisesti aiheutuva vähäinen tärinä. Murskausta ei alueella todennäköisesti suoriteta. Mikäli kiviaines on kovin hienoa, voidaan joukkoon joutua murskaamaan pieniä määriä karkeaa ainesta. Tällöinkin murskausjaksot ovat lyhyitä ja toiminta tulee tapahtumaan vähintään 300 metrin päässä lähimmistä asuinrakennuksista. Murskauslaitos tullaan sijoittamaan mahdollisimman alas ottoalueelle ja varastokasoja tullaan sijoittamaan meluesteeksi asutukseen päin. Mahdollista pölyämistä tullaan torjumaan kastelulla. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 13. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Lemminkäinen Infra Oy Kiviainestoiminnalle Lappeenrannan Metsä-Kansolan ja Lappeen Kähärilän kylän tilalle tiloille (Riihimäki), (Latokorpi) ja (Mäkelä) liitteessä 1 (kartta) ja hakemusasioissa tarkemmin esitetylle alueelle ympäristönsuojelulain 28 mukaisen ympäristöluvan murskauslaitokselle. Laitoksen on toiminnassaan noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Laitoksen toiminta: 1. Alueella murskattavan soran kokonaismäärä saa olla enimmillään yhteensä t, vuosituotannon ollessa enimmillään t/a. (YsL 43 ). 2. Kivenmurskaamo tulee sijoittaa yli 300 metrin etäisyydelle asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun pihaalueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohtaan. (YsL 6 ja 43, VnA 800/ ) 3. Työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat eli tukitoiminta-alueet tulee merkitä maastoon siten, että alueet ovat helposti havaittavissa. (YsL 5, YsA 19 ) 4. Murskaustoimintaa voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen etteivät määräyksessä 12 annetut melun raja-arvot ylity:

9 9(18) - Murskaaminen: maanantai - perjantai, arkipäivisin klo Kuormaaminen ja kuljetus: maanantai perjantai, arkipäivisin klo (YsL 43, Naap 17, VnA 800/ ) 5. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon myös melu-, pölypäästöjen ehkäisemisessä. (YsL 4, 43 ) 6. Pölyämisen estäminen: - Kuormattavan ja murskauslaitoksen kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteistojen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä. (YsL 43, VnA 800/ ) 7. Murskalaitos tulee sijoittaa maastossa mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle, sellaiselle paikalle, jossa voidaan parhaiten hyödyntää luontaisten olosuhteiden melulta ja pölyämiseltä suojaavia ominaisuuksia. Tarvittaessa melun ja pölyn etenemistä tulee estää varastokasojen sijoittelulla ja/tai muilla esteillä kuten meluvalleilla ja menetelmillä. Meluesteiden sijoittamista säädetään jatkuvatoimisilla melumittauksilla. (VnA 800/2010 6, YsL 43, YsA 19 ) 8. Murskalaitoksen melua on tarvittaessa torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. (YsL 43, VnA 800/ ). 9. Toiminnan valvonnan sekä onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava ympäristötoimelle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. Asemaa hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi. (YsL 43, YsA 19, VnA 800/ )

10 10(18) 10. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan ja luvanhaltijan muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43, YsA 19 ). 11. Ympäristötoimelle tulee ilmoittaa ensimmäisestä, tämän luvan mukaisen murskausjakson alkamisesta aloitustarkastuksen pitämistä varten. Tarkastuksen yhteydessä tulee esittää melusuojaukseen käytettävät meluvallit. (YsL 43, ysa 19 ) Melu ja pöly 12. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun raja-arvoja: - Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo ja keskiäänitasoa 50 db klo Vapaa-ajankiinteistöksi kaavoitettujen vapaaajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo ja 40 db klo (YsL 43, YsA 19, Vnp /993) 13. Toiminnasta aiheutuvaa melutasoa tulee mitata, käyttäen ulkopuolista asiantuntijaa, asuinkiinteistöjen Aittamäentie 11 ja Aittamäentie 74/73 piha-alueilla. Melumittaus tulee suorittaa ensimmäisen murskausjakson aikana noudattaen ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Melumittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristösuojelun viranhaltijalle ennen mittauksen suorittamista. Mittausraportti tulee toimittaa Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimeen kuukauden kuluttua mittauksista. Mittaustuloksen perusteella ympäristönsuojelunviranhaltija arvioi melumittausten tarvetta jatkossa. (YsL 46, YsA 19, VnA 800/ ) 14. Mikäli melumittauksen perusteella todetaan, että määräyksessä 12 annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tarvittaessa toiminta voidaan keskeyttää. (YsL 43, YsA 19 ) 15. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) 2. suurin vuorokausikeskiarvo ei saa ylittää vuorokausirajaarvopitoisuutta 70 µg/m³. Pitkäaikaisessa toiminnassa (yli kuukauden kestävä toiminta) raja-arvopitoisuutta verrataan kalenterikuukauteen ja lyhytaikaisissa mittauksissa mittausjaksoon. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden raja-arvon 50 µg/m³ ylityksiä saa esiintyä enintään 35 kpl kalenterivuodessa. (YsL 43, YsA 19, VnA 800/ ) 16. Ympäristönsuojelunviranhaltija voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajaa mittauttamaan ulkopuolisella taholla toi-

11 11(18) minnasta aiheutuvaa hiukkaspitoisuutta asuinrakennusten piha-alueella. Ympäristönsuojelun viranhaltija antaa hiukkasmittausten osalta erillisiä ohjeita. (YsL 43, YsL 46, YsA 19 ) Pohjavedet 17. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee alueelle sijoitettavasta pohjavedentarkkailuputkesta ottaa vesinäyte, josta tutkitaan lämpötila, ph, sameus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, kloridi, sulfaatti, nitraattityppi ja öljyhiilivedyt. Tämän jälkeen tutkimukset tehdään kerran vuodessa maalis-toukokuun aikana. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristönsuojelun viranhaltijan päätöksellä. (YsL 5, 8, 43 ja 46, YsA 19 ) Kemikaalit ja jätteet 18. Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. (YsL 5, 7, 8 ja 43, YsA 19, VnA 800/ ) 19. Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. Tukitoiminta-alueen toteutussuunnitelma tulee toimittaa kirjallisesti ympäristönsuojelun viranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää alueen sijoitustieto, rakenne sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteen tulee poistaa ja mahdollisesti likaantunut maa-aines on vietävä pois alueelta asianmukaisesti käsiteltäväksi. (YsL 5, 7, 8, 43 ja 45, YsA 19 ) 20. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko määräyksen 19 mukaisessa tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. (YsL 5, 7, 8, 43 ja 45, YsA 19 ) 21. Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. Aineet on säilytettävä suljetuissa ja

12 12(18) asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. (YsL 43, 45, JL 13, 15, 16 ja 17 ). 22. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. WC-jäte tulee toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle tai kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminta-alueella ei saa säilyttää eikä varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai jätteitä. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 13 ). 23. Pintamaa-ainekset, jotka kuuluvat kaivannaisjätteisiin, tulee pitää erillään muista maa-aineksista ja hyödynnettävä joko alueen maisemoinnissa tai maarakentamisessa. Jos kaivannaisjätteen määrä tai sen käsittely muuttuu hakemuksesta ilmoitetusta merkittävästi, on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma päivitettävä. Alueen maisemointiin liittyviä tarkempia määräyksiä annetaan maa-ainesluvassa. (YsL 43 ja 45a ). 24. Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toimintaalueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi luvanvaraiseen paikkaan. (YsL 43 ja 45 ) 25. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YsL 43, JL 16 ) 26. Mahdollisista onnettomuuksista on tehtävä viipymättä ilmoitus pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (YsL 43, YsA 19 ). Kirjanpito ja raportointi 27. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpitoon tulee merkitä käytettyjen raaka-aineiden laatu ja määrä, laitoksen tuotantomäärät ja toiminnassa syntyvien jätteiden määrä,

13 13(18) laatu ja edelleen toimittaminen, laitoksen häiriö- ja vuototilanteista, niiden syyt ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito ja käyttöpäiväkirja tulee olla viranomaisten saatavilla. (YsL 5, 43, 46, YsA 19 ). 28. Toiminnasta on raportoitava ympäristötoimeen vuosittain kunkin kalenterivuoden osalta viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää toiminta-ajat (toimintapäivät ja päivittäinen toiminta-aika) sekä käsitellyn soran määrä. (YsL 43). Lupamääräysten tarkistaminen 29. Ympäristölupamääräykset tulee esittää tarkistettavaksi mennessä. Hakemukseen tulee liittää selvitykset melusta, pölystä ja pohjavedestä (YsL 55 ). Toiminnan lopettaminen 30. Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maisemointi tulee suorittaa maa-ainesten ottoluvan mukaisesti. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toiminnanharjoittajaa pyytää ympäristötoimelta tarkastusta. (YsL 43, 45, JL 6 ). 14. Päätöksen perustelut Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristösuojelulain 43 mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät meluntorjuntaan, jätehuoltoon, pölyämisen ehkäisemiseen sekä pohjaveteen mahdollisesti aiheutuvan kuormituksen ehkäisemiseen. Olemassa olevan toiminnan harjoittaminen ei aiheuta toiminnan sijaintipaikan huomioiden (YsL 6 ) ja lupamääräyksiä noudattamalla sellaisia ympäristösuojelulain 42 (terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille) mukaista haittaa, jonka perusteella toiminta voitaisiin kieltää. Tällöin ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Lupamääräysten yksilöidyt perusteet:

14 14(18) Lupapäätöksessä on ollut tarpeen antaa määräyksiä toiminnan laajuuden, -ajan ja -paikan osalta, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle (määräykset 1, 2 ja 4). Toimintakapasiteetti perustuu toiminnanharjoittajan ilmoittamaan tietoon. Tukitoiminta-alueiden merkitseminen maastoon tehostaa polttonesteiden jakelutoiminnan sijoittumista oikealle alueelle (määräys 3). Määräyksessä 4 esitetyt toiminta-ajat perustuvat louhinta- ja murskaustoimintaa ohjaavaan ns. muraus-asetukseen (VnA 800/2010). Murskauslaitoksen toiminta-aikaa on päätöksessä muutettu hakemukseen verrattuna alkamaan klo 7.00 perustuen alle 500 metrin etäisyydellä olevaan asuinkiinteistöön. Mikäli toiminnasta aiheutuu melun raja-arvojen ylittymistä, on toiminta-aikaa mahdollista rajoittaa lisää. Meluntorjuntakeinoja ovat meluavan toiminnan toimintaajan rajoittaminen ja/tai tekniset ratkaisut. Murskaustoiminnan merkittävimpiä haittoja on melu. Soran murskauksen melu on louhintameluun verrattuna vähäisempää, koska melusta puuttuu räjäytysten ja porauksen aiheuttama melu eikä kohteessa ole rikotustarvetta. Murskausta tarvitaan vain osalle materiaalia ja toiminta on ajoittaista (1 4 kuukautta vuodessa). Alueella olevien murskauspäivien kokonaislukumäärä keskimääräisellä murskauskapasiteetilla (3000 t/d) on n. 250 vuorokautta. Melun ja pölyn leviämisen ehkäisemiseksi murskalaitoksen sijoittelulla ja esteiden käytöllä voidaan merkittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvia haittoja (määräys 7). Melua ja pölyämistä voidaan merkittävästi pienentää myös laitoksen teknisillä rakenteilla ja toimintatavoilla (määräykset 6 ja 8). Selvitysten ja kokemusperäisen tiedon perusteella on todettu murskauslaitoksen aiheuttamien haittojen pienentyvän merkittävästi, kun laitos sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä häiriintyvästä kohteesta. Määräyksen 2 mukaan murskauslaitoksen tulee sijaita yli 300 metrin etäisyydellä asuinrakennuksista. Määräyksen 12 mukaiset melun raja-arvot perustuvat murausasetuksen mukaisiin raja-arvoihin, jotka perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melun ohjearvoista. Melutasoa on tarpeen mittauksin seurata, koska toiminta sijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä lähimmistä asuinrakennuksista (määräys 13). Mikäli melun raja-arvot ylittyvät, on tarpeellista tehdä suunnitelma, jotta voidaan arvioida esitettyjen toimenpiteiden riittävyys haitan poistamiseksi (määräys 14). Toiminnasta aiheutuvia pölyhaittoja verrataan valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011). Ilman epäpuhtautena käytetään hengitettäviä hiukkasia eli PM 10 (määräys 15). Pölypäästöihin voidaan merkittävästi vaikuttaa toimintatavoilla ja teknisin ratkaisuin. Mikäli toiminnasta aiheutuu pölyvalituksia, voidaan toiminnanharjoittajaa velvoittaa mittauttamaan pölyä (16).

15 15(18) Parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden (BAT) ja toimintatapojen (BEP) avulla voidaan merkittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja (määräys 5). Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen seurantavaatimus perustuu toiminnanharjoittajan yleiseen selvilläolovelvollisuuteen. Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi alueella toimivien tulee olla selvillä yrityksen toimintaohjeista sekä tässä päätöksessä annetuista määräyksistä (määräys 9). Vastuuhenkilön määrittämisellä ja henkilöstön kouluttamisella on tässä merkittävä rooli. Valvonnan kannalta on tärkeää tietää toiminnassa tapahtuvista muutoksista (määräys 10). Murskaustoiminnan alkutarkastus on tarpeellinen lupamääräysten toteutumisen tarkistamiseksi (määräys 11). Koska maa-ainesten otosta ja siihen liittyvästä murskaustoiminasta voi aiheutua pohjavesivaikutuksia, on pohjaveden laadun säännöllinen seuraaminen tarpeellista (määräys 17). Pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailusta annetaan tarkempia määräyksiä maaaineslupapäätöksessä. Työkoneiden huolto ja tankkaus saattavat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä laitteiden huoltoon, kemikaalien käsittelyyn, jätteiden varastointiin ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi (lupamääräykset 18, 19, 20, 21, 22, 25 ja 26). Ympäristön roskaantumisen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on ollut tarpeen antaa määräyksiä jätteiden käsittelystä (määräykset 22 ja 24). Mikäli kantoja välivarastoidaan alueella yli kolme vuotta, voidaan ne luokitella jätteiksi. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laadinta perustuu ympäristönsuojelulain 45a :ään (määräys 23). Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi (määräykset 27 ja 28). Lupamääräysten määräaikaista tarkistamista voidaan pitää tarpeellisena ottaen huomioon toiminnan sijainti (määräys 29). Lopputarkastus on tarpeellinen, jotta voidaan varmistaa, että kaikki lupaan liittyvät velvoitteet on suoritettu ja lupa voidaan lopettaa (määräys 30). Vastaus muistutukseen:

16 16(18) Ympäristölupapäätöksessä on annettu määräyksiä melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi sekä vaikutusten tarkkailemiseksi. Ympäristönsuojelulaki ei käsittele haittojen korvaamista taloudellisesti, vaan lähtökohtana on, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä kohtuutonta viihtyvyyshaittaa lähiasutukselle. Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kiven louhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) antaa yleiskriteerit kiviainestoimintojen sijoittumiselle, joita tässä päätöksessä on noudatettu mm. toiminta-aikojen ja laitoksen sijoittelun osalta. Päätöksessä annetut pölyn raja-arvot (hengitettävä hiukkaset PM10) perustuvat terveyshaittojen ehkäisemiseen. Kuljetukset eivät tule tapahtumaan eteläkautta. 15. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta (YsL 100 ) 16. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lemminkäinen Infra Oy Kiviainestoiminnat saa aloittaa soran murskauksen lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta valitusajan päätyttyä, mikäli toiminnanharjoittaja asettaa ennen toiminnan aloittamista suuruisen hyväksyttävän vakuuden Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelunviranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Perustelut 17. Päätöksen voimassaolo Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta katsoo, että murskaustoiminnan aloittaminen edistää pitkään maisemoimattomana olevan alueen palautumista luonnontilaan. Maisemoitu maaperä antaa paremman suojan pohjaveden muodostumiselle kuin maisemoimaton maaperä. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi (YsL 101 ). Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää täytäntöönpanon (YsL 101 a )

17 17(18) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamisesta on annettu erillinen määräys. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YsL 28 ) Jos asetuksella annetaan ympäristösuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). 18. Ympäristölupamaksu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristösuojeluviranomaisen taksan ( ) mukaisesti maksu ympäristölupapäätöksestä on Muutoksenhaku Tähän ympäristölupapäätökseen ja päätökseen ympäristömaksusta saa kumpaankin hakea muutosta erikseen valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - Se jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - Rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - Toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - Alueellinen ympäristökeskus ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - Muu, asiassa yleistä etua valvova viranomainen. 20. Sovelletut oikeusohjeet 21. Päätöksen tiedoksianto Ympäristönsuojelulaki (86/2000). Ympäristönsuojeluasetus (169/2000). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Jätelaki (646/2011). Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitetasoista (480/1996) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000). Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräykset 2011

18 18(18) Päätös annetaan tiedoksi hakijalle, Kaakkois-Suomen Elykeskukselle ja muistutuksen jättäjille. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Etelä-Saimaa sanomalehdessä (YsL 54 ) Liitteet 1 Kartta alueesta

19 Liite 1: Lemminkäinen Infra Oy Kiviainestoiminta, kylät Metsä-Kansola ja Lappeen Kähärilää ( ; ; )