Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen (19) I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1. Asia Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kivenlouhimon laajennusta. LT Granit Oy hakee lupaa aloittaa toiminta muutoksen hausta huolimatta (101 ). 2. Luvan hakija LT Granit Oy Koskentie YLÄMAA 3. Laitos ja sen sijainti Lappeenrannan Ihakselan kylän tilalle Järvelä ( ) ja Mäntylä ( ), Kuva 1. Hakijalla on tiloille voimassaolevat vuokrasopimukset. 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta:. Ympäristölupahakemus koskee tarvekiven louhintaa. Laitos on luvanvarainen ympäristösuojeluasetuksen 1 :n 7 c kohdan kivenlouhimo tai muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää Ympäristösuojeluasetuksen 7 :n 7 a perusteella lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 5. Asian vireille tulo Lupahakemus on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Hakija on pyytänyt YSL 101 :n mukaisesti lupaa aloittaa toiminta ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Hakemusta on täydennetty melumallinnuksella

2 2 (19) 6. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu LT Granit Oy:n ottamisalue sijoittuu eteläosastaan maakuntakaavan valkoisella alueella ja rajoittuu pohjoisreunastaan rakennuskivituotannon ja -palveluiden kehittämisen kohdealueeseen. Alueella ei ole voimassa eikä vireillä yleis- tai asemakaavoja. Ottamisalueen koillispuolella on voimassa Ylämaan rantaosayleiskaavan muutos (KV ). Lähimmät rantaosayleiskaavassa osoitetut lomarakennuspaikat (4kpl) sijaitsevat noin metrin päässä ottamisalueesta. Lähimmät ympärivuotiseen asumiseen käytettävät rakennukset sijaitsevat noin metrin päässä ottamisalueesta koilliseen. Maa-ainestenotto alueella on alkanut vuonna Toiminnalle on myönnetty viimeisin maa-ainestenottolupa vuonna 2006 ja se on voimaassa saakka. Ympäristölupahakemus koskee toiminta-alueen laajennusta. Toiminnanharjoittaja on saattanut yhdessä ympäristölupahakemuksen kanssa vireille myös maa-aineslain mukaisen hakemuksen tarvekiven ottamiselle. LT Granit Oy on tehnyt maa-alueen omistajan kanssa vuokrasopimuksen. 7. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Ihakselan kylässä, peruskartalla Kivimäeksi ja Valkjärvenkankaaksi merkityllä alueella sijaitsevilla Mäntylä ja Järvelä nimisillä tiloilla. Alue sijaitsee Kivimäen pohjois- ja koillispuolella rinteessä, sekä Valkjärvenkankaan tasamaa-alueella. Suunnittelu alue on niiltä osin, missä on suoritettu rakennuskivilouhintaa, avokalliota ja sivukivenläjitysaluetta. Suunnittelualue on muutoin havupuuvaltaista talousmetsää, johon alue myös rajoittuu. Suunnitelman mukainen ottoalue on n. 14 ha. Louhintaa on suoritettu alueella vuodesta Suunnitelma-alueella tehdään kaikki ottamistoimintaan liittyvä toiminta, kuten jalostus, kaluston ja räjähteiden säilytys sekä pintamaiden varastointi ja maisemointi. Lupa-alue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Kiviainesten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemasuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin. Alueen kallioperä on rakennegeologisesti suhteellisen ehyttä, siinä ei ole suuria rakoja ja rikkonaisia kallion osia, joihin pohjavesi voisi kerääntyä. Nykyisin louhittuun tasoon + 50 mpy ei tule pohjavesiä

3 3 (19) Lähimmät vapaa-ajan asunnot n. 500 m päässä läjitysalueesta ja 600 m päässä louhinta-alueesta. Hankealueella muodostuu vain vähän pintavesiä ja louhosalueen sade- ja sulamisvedet johdetaan selkeytysaltaiden (2 kpl) kautta avo-ojiin.. Ottamistoiminnan rajaus ja eteneminen on esitetty hakemuksen liitteinä olevissa suunnitelmakartoissa: Kartta/ nykytilanne 1:2000, Kartta/Suunnittelu tilanne 1:2000, Leikkauskuvat A-A ja B-B (1:1000), periaatepiirros louhoksen reunan suoja-aidasta. Louhinta etenee pääsääntöisesti pohjoisesta etelää ja idästä lähteen. Maaaineksen ottamistoiminta on suunniteltu ulotettavaksi alimmillaan tasoon +35 mpy. Muualta ottamisalueelta louhintasyvyys jää ylemmäs kuin +35 meren pinnasta. Tällä hetkellä voimassa olevassa luvassa alin louhintasyvyys on + 40 mpy. 8. Laitoksen toiminta Ottoalueen pinta-ala 14 ha:n alueella ja varsinaisen ottoalueen pinta-ala on kooltaan n. 8 ha ja ottomääräksi on haettu m 3 ktr. Lupaa on haettu kymmeneksi vuodeksi. Vuotuinen ottomäärä on noin m 3 ktr. Vuotuinen ottomäärä on noin m 3 ktr, josta tarvekiveä on %. Työaika Louhimo toimii ympäri vuoden, kesällä on yksi lomakuukausi. Päivittäinen työaika on klo Tarvittaessa tehdään ylitöitä taikka kahta vuoroa klo 6-22, viimeisen kahdeksan vuoden aikana ei ole kertaakaan tehty kahta vuoroa. Melua aiheuttavien toimintojen toiminta-ajat ovat arkipäivisin seuraavasti: poraus klo , räjäytykset klo Kuormausta ja kuljetusta tehdään arkisin klo Louhinta Kiveä irrotetaan poraamalla, räjäyttämällä ja kiilaamalla sekä mahdollisesti sahaamalla. Louhintaa suoritetaan useassa 4-8 metrin korkuisessa penkereessä, jonka irrotusleveys on n. 7 metriä. Irrotusten koko on noin m 3 ktd. Valmiit lohkareet siirretään välivarastoon louhimon välittömään läheisyyteen ottoalueella. Sivukiven läjitykselle on varattu suunnittelualeen alueen koillisosassa n. 5 hehtaarin alue. Suurin läjityskorkeus on +90 m merenpinnasta, mikä on sama kuin voimassa olevassa luvassa on hyväksytty. Pintamaita poistetaan aina louhinnan edetessä ja ne läjitetään omaan kasaan, josta niitä tarpeen mukaan siirretään joko maisemointiin tai louhoksen tierakenteisiin. Lohkareiden siirto ja käsittely tapahtuu pyöräkuormaajilla, poraus

4 4 (19) riviporauslaitteilla, joiden peruskoneena on esim. kaivinkone, railonporaus vaunuporakoneella, kiilaus pai-ilmakäyttöisellä iskukoneella, jonka peruskone on esim. traktori. Sivukiven siirto tapahtuu pyöräkuormaajalla tai dumpperilla. Varastokasat Valmiiden kivien varastointialue sijoitetaan ottoalueelle, alueen pohjoisosaan. Sosiaalitilat, välinevarastot ja polttoaineiden varastointialueen sekä oheistoiminta alueen sijainti on merkitty suunnitelmakarttaan. Oheistoiminta-alueella suoritetaan koneiden huoltotoimenpiteet, isommissa korjauksissa koneet viedään korjattavaksi yhtiön korjaamolle. Polttoaineet säilytetään asianmukaisissa säiliöissä. Alueella varastoidaan enintään l polttoaineita kerrallaan. Käytettävät polttoaineet ja varastoitavat aineet Laitoksen toiminnassa käytettävät poltto- ja voiteluaineet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Käytettävät polttoainemäärät ja räjähdysaineet. Käytettävä aine Maksimikulutus Varastointipaikka Moottoripolttoöljy 150 m³/a valuma-altaallinen säiliö Öljyt 1,5 t/a valuma-altaallinen kontti Räjähdysaineet 7,0 t/a luvallinen räjähdevarasto Polttoaineet varastoidaan valuma-altaallisessa lukitussa säiliössä. Öljyt varastoidaan valuma-altaallisessa lukitussa kontissa. Alueelle varataan riittävä määrä öljynimeytysturvetta. Työkoneiden isommat korjaukset tehdään yhtiön korjaamolla, Vaalimaantie Muu koneiden huoltoa ja tankkaaminen tehdään tukitoimintojen alueella. Veden käyttö Toiminnassa ei käytetä vettä, sosiaalitilojen vesi otetaan porakaivosta. Liikenne Kiviaineksen ottamisalue sijaitsee Kivimäen pohjoispuolella. Alueelta on tieyhteys Syvän Valkjärventietä pitkin Ylijärveltä Kasariin

5 kulkevalle tielle Kivikuljetukset ajetaan pääsääntöisesti Kotkan Mussaloon (5-15 krt/viikko). 5 (19) Alueelle johtavat tieto ovat sorateitä, joiden varrella teiden välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Teille ei tehdä pölyn sidontaa. Louhimon tiet on tehty rakennettu sivukiviaineksesta ja vuorisorasta. Teiden pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla. Energian käyttö Sähkö otetaan verkosta. Vuosikulutus noin kwh/a. Jätteet Jäteöljyjä on arvioitu syntyvän kg/a ja toimituspaikka on Ekokem Oy Ab. Yhdyskuntajätettä syntyy vähäisiä määriä, sopimus EKJH:n kanssa. Metalliromua arvioidaan syntyvän jonkin verran ja ne toimitetaan romukeräykseen. Louhostoiminnassa syntyviä kaivannaisjätettä ovat alueen pintamaat sekä sivukivi. Pintamaita ottamisalueelta kertyy arviolta n m 3 -ktr ja sivukiveä n m 3 -ktr. Pintamaa käytetään ottoalueen maisemointiin ja sivukivet sijoitetaan sivukivikasaan ottoalueelle mahdollista jatkokäyttöä varten. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Porakoneissa on pölynimuri porauspölyn poistoa varten ja tarvittaessa teiden pölyämistä estetään kastelulla. Louhimon ja Kasarin kylän väliin on tehty sivukivestä meluvalli. Louhimon seinämät toimivat myös meluvallina muihin kuin Kasarin kylän suuntaan. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakijalla ei ole sertifioitua ISO 14001:n mukaista toimintajärjestelmää. 9. Ympäristökuormitus, vaikutuksen ja niiden rajoittaminen Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Louhimo sijaitsee yli 500 metrin päässä asutuksesta, joten vaikutukset viihtyisyyteen on minimaalisia. Vaikutuksista terveyteen ei ole tiedossa.

6 6 (19) Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Alueen tämän hetkinen tilanne ei ole luonnontilainen. Alueen maisemakuva on jo voimakkaasti muuttunut. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Tuotantoprosessissa ei käytetä vettä. Louhimon kuivatusvedet johdetaan selkeytysaltaan kautta luontaiseen valuntasuuntaan. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Porauspöly sidotaan pölynimurein ja louhimon tiestön pölyämistä voidaan sitoa vesi kastelulla. Päästöt veteen ja maaperään Alueella muodostuvien vesien kiintoaines jää laskeuma-altaiden pohjalle. Kohteessa käytettävien räjähteiden typpipäästöt ovat vähäisiä. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Pohjavesille ei aiheudu suunnitellusta toiminnasta haittaa. Melu ja tärinä Kohteen etäisyys lähimpää häiriintyvään kohteeseen on yli 500 m. Pitkästä etäisyydestä johtuen kohteesta aiheutuva melu ja tärinä eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia. Alueesta on laadittu melumallinnus, jonka johtopäätökset ovat että louhostoiminnan aiheuttama keskiäänitaso ei ylitä lähimmissä vakituisen asumiseen käytettävissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoa 55 db (A) eikä lomarakennuksille raja-arvoa 45 db (A). Myös muut VNa:n 800/2010 melua koskevat vaatimukset toteutuvat. Huomioitavaa on että, melutason raja-arvojen alittaminen ei vaadi muita erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä (valleja), kuin poravaunujen määrän rajoittamista ylimmällä louhintatasolla 1-2 poravaunuun. Pöly Louhintatoiminnasta päästöt muodostuvat pääasiassa työkoneista ja energiantuotannosta. Pölyn osalta päästöt muodostuvat lähinnä työmaa-alueella tapahtuvasta liikennöinnistä. Pöly vaikuttaa välittömästi ympäristöön n metriä aktiivisesta toiminnassa olevasta alueesta. Louhosalueen teiden pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla.

7 7 (19) 10. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Poltto- ja voiteluaineiden mahdollinen vuoto maaperään on yksi riski. Vuotoihin varaudutaan varastoimalla polttoaineet suojaaltaallisissa säiliöissä/kontissa. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta. 11. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustauluilla sekä Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla Tiedoksianto vireille tulosta on julkaistu Etelä- Saimaa sanomalehdessä Naapureita on kuultu asiasta erikseen kirjeitse. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa. Lupahakemusta on täydennetty melumallinnuksen osalta Lausunnot Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus, Louhosalue on ollut käytössä vuodesta Nyt kyseessä olevan kaivannon syventäminen ei merkittävästi muuta tilanteesta maankäytönnäkökulmasta. Kiviaineksen ottamisalue rajautuu pohjoisosastaan maakuntakaavassa tpk1- alueeseen. Kun maakuntakaavamaakuntakaavaa tulkitaan sen mittakaavan 1: edellyttämällä tarkkuudella, voidaan katsoa, että LT Granit Oy:n toiminta on maakuntakaavan mukaista. LT Granit Oy:n tarvekivilouhimon laajentamiseen ei ole varsinaisia maankäytöllistä estettä. Vakituisten ja loma-asuntojen osalta tulee huolehtia, etteivät meluarvot ylity. On huomioitava, että melun rajaarvot koskevat myös rakentamattomia lomarakennuspaikkoja Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen lausunto Kiviainesten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemasuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin (Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä, tutkimusraportti 1992). Kalliokiviainesten ottamisalue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Alueen kallioperä on rakennegeologisesti suhteellisen ehyttä, siinä ei ole suuria rakoja ja rikkonaisia kallion osia, joi-

8 8 (19) hin pohjavesi voisi kerääntyä. Nykyisin louhittuun tasoon +50 mpy ei tule pohjavesiä. Pintavedet virtaavat alueelta luontaisesti ja avo-ojia pitkin pohjoiseen kohti Urpalanjokea. Louhosalueen kuivatusvedet on syytä johtaa laskeutusaltaiden kautta maastoon. Alueelle mahdollisesti sijoitettavien öljytuotteiden varastointi ja käsittelypaikat on varustettava asianmukaisin suojarakentein. Lisäksi lupamääräyksissä on syytä kiinnittää huomiota mahdollisten pöly- ja meluhaittojen leviämisen estämiseen liittyviin seikkoihin. Lupaharkinnassa ja ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon muinaismuistolain (295/1963) säädökset. Ottamisalueen jälkihoitoon ja maastonmuotoiluun tulee kiinnittää asianmukaista huomiota. Muistutukset Kuulutusaikana ei saapunut muistutuksia. Tarkastukset ja neuvottelut Lappeenrannan seudun ympäristötoimi / ympäristötarkastaja on tehnyt tarkastuksen alueella Kuva 1. LT Granit Oy:n Kasarin louhos. Ottoalue on merkittypunaisella

9 9 (19) II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 12. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää LT Granit Oy:lle Lappeenrannan Ihakselan kylän tiloille Järvelä ( ) ja Mäntylä ( ) ja hakemusasioissa tarkemmin esitetylle alueelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristöluvan, joka koskee tarvekivilouhimoa. Tämä lupa korvaa annetun luvan. Laitoksen toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Laitoksen toiminta: 1. Alueella louhittavan kalliokiviaineksen kokonaismäärä saa olla enintään yhteensä k-m³ ja vuosituotannon enimmillään m³/a. (YsL 43 ) 2. Toiminnassa tulee noudattaa Muraus -asetuksen suoja- ja varoetäisyyksiä. (YsL 6 ja 43, VnA 800/ ) 3. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä taulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät oleelliset tiedot. (YsL 5, YsA 19, VnA 800/2010) 4. Tukitoiminta-alue tulee merkitä aluekarttoihin ja rajata maastoon. Työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat eli tukitoiminta-alueet on merkittävä maastoon siten, että ne ovat helposti havaittavissa. (YsL 5, YsA 19, VnA 800/2010) 5. Louhintaa voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen etteivät määräyksessä 10 annetut melun raja-arvot ylity: - Poraaminen: ma-pe, arkipäivisin klo Räjäytykset: ma-pe, arkipäivisin klo Kuormaaminen ja kuljetus, ma-pe, arkipäivisin klo ja tarvittaessa la klo Tuotannon valmistelevat työt: ma-pe, arkipäivisin alkaen klo 6.00 (VnA 800/2010 6, 7 ) 6. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon myös melu-, pölypäästöjen ehkäisemisessä. (YsL 5, 43 ) 7. Pölyämisen estäminen: - Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka

10 10 (19) käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä. (YsL 43, VnA 800/ ) 8. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun raja-arvoja: - Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo ja keskiäänitasoa 50 db klo Vapaa-ajankiinteistöksi kaavoitettujen vapaaajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo ja 40 db klo (YsL 43, YsA 19, Vnp /993, Naap 17 ) ) 9. Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee mitata, mikäli siitä aiheutuu valituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo melumittaukset tarpeellisiksi. Mittaajan tulee olla ulkopuolinen asiantuntija. Mittauksessa tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle etukäteen. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 46, YsA 19, VnA 800/ ). 10. Mikäli melumittauksen perusteella voidaan todeta, että määräyksessä 8 annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tarvittaessa toiminta voidaan keskeyttää. (YSL 43, YsA 19 ) 11. Toiminnasta ei saa aiheutua asuinkiinteistöjen piha-alueilla ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylittymistä. (YsL 43 ja 46, YsA 19, VnA 38/2011, VnP 480/1996) 12. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM10) tulee mitata asuinalueiden piha-alueilla, mikäli toiminnasta aiheutuu pölyvalituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo hiukkasmittaukset tarpeellisiksi. Mittaukset tulee tehdä jatkuvatoimisella hengitettävien hiukkasten mittaukseen soveltuvalla laitteella. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 43, YsA 19 )

11 11 (19) Tärinä 13. Toiminnasta ei saa tärinän muodossa aiheutua haittaa ympäristölle tai voimajohtolinjoille. Tärinän raja-arvoina tulee käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuusmääräykset 16:0 Räjäytysalan normeja -julkaisun ohjeita. (YsL 43 ja 46, YsA 19 ) Vesistö, pintavedet 14. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa yksi näyte lähimmästä talousvesikaivoista. Talousvesikaivonäytteestä tehdään seuraavat tutkimukset: nitraattityppi, ammoniumtyppi, permanganaattiluku, rauta, mangaani, kloridi, ph, sähkönjohtokyky, haju, ulkonäkö, koliformiset bakteerit, E.coli, suolistoperäiset bakteerit sekä pohjaveden pinnankorkeus. Jos näytteissä ei ole mitään poikkeavaa, otetaan näyte uudelleen kyseisestä kaivosta 5 vuoden päästä sekä vuoden kuluttua ottotoiminnan päättymisestä. Pohjaveden pinnan korkeus tulee määrittää kyseistä talousvesikaivoista, mikäli se kaivon rakenteen vuoksi on mahdollista vastaavina ajankohtina kuin vesinäyte otetaan. (YsL5, 8 ja 46, YsA 19 ) 15. Lasketusaltaan veden laadun määrittämiseksi sadevesistä (syysvalunta, elo-lokakuussa) otetaan yksi näyte, josta tehdään seuraavat tutkimukset: Lämpötila, ph, sameus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, kloridit, sulfaatit, nitraatit, nitriitit, öljyhiilivedyt, TOC. Näytteenotto tulee suorittaa käyttäen ulkopuolista asiantuntijaa. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen välittömästi niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristönsuojelun viranhaltijan päätöksellä. (YsL5, 8 ja 46, YsA 19 ) 16. Mikäli louhokselta johdetaan pohja- ja pintavesiä ympäristöön, ne on johdettava laskeutusaltaan kautta kivipölyn poistamiseksi. Laskeutusaltaan kuntoa ja toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin altaan kunnostamiseksi. Öljypitoisia vesiä ei saa johtaa ympäristöön. Tarvittaessa ne pumpataan ongelmajätekierrätyksen. (YsL 43 ) 17. Käymäläjätteet tulee käsitellä joko tiivispohjaisessa kuivakäymälässä tai johtaa umpisäiliöön. Mikäli harmaita jätevesiä aiotaan johtaa maaston, tulee toiminnanharjoittajan hakea Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle. (YsL 43 ja 45, Valtioneuvoston asetus. 209/2011 talousjätevesien käsittelystä)

12 12 (19) Kemikaalit ja jätteet 18. Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. (YsL 5, 7, 8 ja 43, YsA 19, VnA 800/ ) 19. Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt, myös työmaakopin käyttöön tulevat säiliöt, tulee sijoittaa tukitoimintaalueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. (YsL 5, 7, 8, 43 ja 45, YsA 19 ) 20. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko määräyksen 18 mukaisessa tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. (YsL 5, 7, 8, 43 ja 45, YsA 19 ) 21. Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. Aineet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. (YsL 43, 45, JL 13, 15, 16 ja 17 ). 22. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. WC-jäte tulee toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle tai kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminta-alueella ei saa säilyttää eikä varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai jätteitä. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 13 ).

13 13 (19) 23. Pintamaa-ainekset, jotka kuuluvat kaivannaisjätteisiin, tulee pitää erillään muista maa-aineksista ja hyödynnettävä joko alueen maisemoinnissa tai maarakentamisessa. Jos kaivannaisjätteen määrä tai sen käsittely muuttuu hakemuksesta ilmoitetusta merkittävästi, on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma päivitettävä. Alueen maisemointiin liittyviä tarkempia määräyksiä annetaan maa-ainesluvassa. (YsL 43 ja 45a ). 24. Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toimintaalueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi luvanvaraiseen paikkaan. (YsL 43 ja 45 ) 25. Louhinnassa muodostuvan sivukiven määrää on pyrittävä minimoimaan louhintasuunnittelulla ja louhintateknisillä ratkaisuilla. Lisäksi sivukiveä tulee käyttää mahdollisimman paljon maarakentamiseen, kuten kaivosalueen rakenteisiin ja maisemointiin, jolloin läjitettävän maa- ja kiviaineksen määrä vähenee. Sivukivelle tulee aktiivisesti etsiä teknistaloudellisesti sopivia hyötykäyttömahdollisuuksia. (BAT) (JL 8 YsL 43 ) Vaara- ja onnettomuustilanteet 26. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YsL 43, JL 16 ) 27. Mahdollisista onnettomuuksista on tehtävä viipymättä ilmoitus pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (YsL 43, YsA 19 ). 28. Toiminnan valvonnan sekä onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava ympäristötoimelle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. Asemaa hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi. (YsL 43, YsA 19, VnA 800/ )

14 14 (19) Kirjanpito ja raportointi 29. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan ja luvanhaltijan muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43, YsA 19 ). 30. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpitoon tulee merkitä käytettyjen raaka-aineiden laatu ja määrä, laitoksen tuotantomäärät ja toiminnassa syntyvien jätteiden määrä, laatu ja edelleen toimittaminen, laitoksen häiriö- ja vuototilanteista, niiden syyt ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito ja käyttöpäiväkirja tulee olla viranomaisten saatavilla. (YsL 5, 43, 46, YsA 19 ). 31. Toiminnasta on raportoitava ympäristötoimeen vuosittain kunkin kalenterivuoden osalta viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää toiminta-ajat (toimintapäivät ja päivittäinen toiminta-aika) sekä käsitellyn kiviaineksen määrä. (YsL 43). Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen 32. Toiminnanharjoittajan on pyydettävä valvontaviranomaiselta aloitustarkastus, ennen toiminnan aloittamista. (YsL 43 ) 33. Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maisemointi tulee suorittaa maa-ainesten ottoluvan mukaisesti. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toiminnanharjoittajaa pyytää ympäristötoimelta tarkastusta. (YsL 43, 45, JL 6 ). Luvan voimassaolo 34. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräyksiä voidaan tarkistaa luvan voimassaolo aikana. (YsL 55 ). 13. Päätöksen perustelut Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristösuojelulain 43 mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät me-

15 15 (19) luntorjuntaan, jätehuoltoon, pölyämisen ehkäisemiseen sekä luontokohteiden suojelemiseen. Olemassa olevan toiminnan harjoittaminen ei aiheuta toiminnan sijaintipaikan huomioiden (YsL 6 ) ja lupamääräyksiä noudattamalla sellaisia ympäristösuojelulain 42 (terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille) mukaista haittaa, jonka perusteella toiminta voitaisiin kieltää. Tällöin ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Lupamääräysten yksilöidyt perusteet: Lupapäätöksessä on ollut tarpeen antaa määräyksiä toiminnan laajuuden, -ajan ja -paikan osalta, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle (määräykset 1, 2 ja 3). Louhinnan ja murskauslaitoksen minimietäisyys perustuu Muraus - asetukseen VnA 800/2010. Toimintakapasiteetti perustuu toiminnanharjoittajan ilmoittamaan tietoon. Tukitoiminta-alueiden merkitseminen maastoon parantaa polttonesteiden jakelutoiminnan sijoittumista oikealle alueelle (määräys 4). Määräyksessä 5 esitetyt toiminta-ajat perustuvat louhinta- ja murskaustoimintaa ohjaavaan Muraus-asetukseen. Louhintatoiminnan merkittävimpiä haittoja ovat melu ja pöly. Melun ja pölyn leviämisen ehkäisemiseksi murskalaitoksen sijoittelulla ja kastelulla voidaan merkittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvia haittoja (määräys 7). Melua ja pölyämistä voidaan merkittävästi pienentää myös laitoksen teknisillä rakenteilla ja toimintatavoilla (määräykset 6 ja 8). Määräyksen 8 mukaiset melun raja-arvot perustuvat Murausasetuksen mukaisiin raja-arvoihin, jotka perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melun ohjearvoista. Melutasoa on tarve arvioida kokonaismeluna, jolloin toiminnassa otetaan kaikki vaikutukset mukaan myös murskaus ja rikotus). Mikäli melun raja-arvot ylittyvät, on tarpeellista tehdä suunnitelma, jotta voidaan arvioida esitettyjen toimenpiteiden riittävyys haitan poistamiseksi (määräys 9 ja 10). Parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden (BAT) ja toimintatapojen (BEP) avulla voidaan merkittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja (määräys 6 ja 25). Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen seurantavaatimus perustuu toiminnanharjoittajan yleiseen selvilläolovelvollisuuteen.

16 16 (19) Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen hiukkaspitoisuuden rajaarvoista ja jos pitoisuudet ylittävät raja-arvot, on ryhdyttävä suojaustoimenpiteisiin (määräys 11 ja 12) Räjäytysten mahdollisesti rakennuksille tai rakenteille aiheutuvista vaurioista vastaa räjäytyslainsäädännön perusteella räjäytysten suorittaja ankaran vastuun periaatteen mukaisesti. Ankaralla vastuulla tarkoitetaan sitä, että toiminnanharjoittaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuvista vahingoista aina. Lupamääräyksissä on otettu kantaa räjäytysten ennakoiviin toimintatapoihin kuten katselmuksiin ja jatkuvatoimisiin mittauksiin (määräys 13) Koska maa-ainesten otosta ja siihen liittyvästä murskaustoiminasta voi aiheutua pohjavesivaikutuksia, on pohjaveden laadun säännöllinen seuraaminen tarpeellista (määräys 14). Pintavesien pilaantumisriskin estämiseksi on ollut tarpeen määrätä alueelta johdettavien vesien käsittelystä laskeutusaltaalla (määräys 15, 16 ja 17). Työkoneiden huolto ja tankkaus saattavat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä laitteiden huoltoon, kemikaalien käsittelyyn, jätteiden varastointiin ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi (lupamääräykset 18, 19, 20 ja 21). Ympäristön roskaantumisen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on ollut tarpeen antaa määräyksiä jätteiden käsittelystä (määräykset 21 ja 22). Mikäli kantoja välivarastoidaan alueella yli kolme vuotta, voidaan ne luokitella jätteiksi (määräys 24). Kaivannaisjätteen käsittely perustuu ympäristönsuojelulain 45a :ään (määräys 23, 24). Määräys 25 perustuu jätelakiin sekä ympäristönsuojelulakiin. Jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden (BAT) ja toimintatapojen (BEP) avulla voidaan merkittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi (määräykset 30 ja 31). Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi alueella toimivien tulee olla selvillä yrityksen toimintaohjeista sekä tässä päätöksessä annetuista määräyksistä (määräys 28). Vastuuhenkilön määrittämisellä ja henkilöstön kouluttamisella on tässä merkittävä rooli. Valvonnan kannalta on tärkeää tietää toiminnassa tapahtuvista muutoksista (määräys 29).

17 17 (19) Alkutarkastuksen pitäminen on tarpeellinen lupamääräysten toteutumisen tarkistamiseksi (määräys 32). Lopputarkastus on tarpeellinen, jotta voidaan varmistaa, että kaikki lupaan liittyvät velvoitteet on suoritettu ja lupa voidaan lopettaa (määräys 33). Tarvittaessa lupamääräyksiä voidaan tarkistaa, jotta voidaan varmistua ympäristönsuojelun toteutuminen (määräys 34) Vastaus lausuntoihin: Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. 14. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta (YsL 100 ). 15. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta määrää hakijan pyynnöstä, että toiminta voidaan aloittaa uudella alueella valitusajan päätyttyä lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Perustelut Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta katsoo, että ottotoiminta laajentuminen ei tule muuttamaan alueen käyttöä, koska alue merkitty Maakuntakaavassa merkitty rakennuskivituotantoon. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi (YsL 101 ). Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää täytäntöönpanon (YsL 101 a ) Perustelu: Alueella on ollut louhintaa jo 30 vuotta. Ympäristölupaviranomaisen näkemyksen mukaan luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Hakija on esittänyt perustellun syyn toiminnan jatkamiseen.

18 18 (19) 16. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YsL 28 ) Jos asetuksella annetaan ympäristösuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). 17. Ympäristölupamaksu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristösuojeluviranomaisen taksan ( ) mukaisesti maksu ympäristölupapäätöksestä on louhimo (+ 20 % 9.1) = Muutoksenhaku Tähän ympäristölupapäätökseen ja päätökseen ympäristömaksusta saa kumpaankin hakea muutosta erikseen valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - Se jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - Rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - Toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - Alueellinen ympäristökeskus ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - Muu, asiassa yleistä etua valvova viranomainen. 19. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000). Ympäristönsuojeluasetus (169/2000). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Jätelaki (646/2011). Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitetasoista (480/1996) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

19 20. Päätöksen tiedoksianto Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräykset 2012 Naapuruussuhdelaki ( /26) Päätös annetaan tiedoksi hakijalle, Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle. 19 (19) Lappeenrannan seudun ympäristötoimi tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Etelä-Saimaa sanomalehdessä (YsL 54 )