Yksityismetsänomistajien arvoja ja tavoitteita
|
|
- Ritva Penttilä
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsätieteen aikakauskirja 1/2006 Tieteen tori Timo Pukkala Muut kuin puuaineiset tuotteet metsäsuunnittelussa e e m t a Johdanto Yksityismetsänomistajien arvoja ja tavoitteita käsittelevien tutkimusten mukaan kolmannes metsänomistajista on monitavoitteisia (Karppinen 1988). He haluavat metsältään taloudellisia hyötyjä, työmahdollisuuksia ja muita palveluja. Yhtä runsaslukuiselle ryhmälle puunmyyntitulot ja metsän tarjoamat työmahdollisuudet ovat keskeisimmät tavoitteet. Muita metsänomistajaryhmiä ovat virkistyskäyttäjät ja investoijat. Yksityismetsänomistajien tavoitteet muuttuvat yhteiskunnan kehityksen mukana. Niiden metsänomistajien osuus, joille oman metsän tarjoamat työtilaisuudet ovat tärkeä tavoite, on luultavasti pienentynyt. Investoijat sitä vastoin ovat saattaneet lisääntyä, sillä metsäpalstoja ostetaan halukkaasti nimenomaan sijoituskohteiksi. Myös monitavoitteisia omistajia lienee enemmän kuin ennen, ja monimuotoisuus ja ympäristöseikat ovat luultavasti lisänneet painoarvoaan. Myös yhteiskunnalla on metsien käsittelyyn liittyviä tavoitteita. Yhteiskunnalle on tärkeää puuhuollon turvaaminen, monimuotoisuuden ylläpito ja enenevässä määrin myös muut ympäristöseikat kuin monimuotoisuus (esim. hiilen sidonta). Metsäsuunnittelujärjestelmän pitäisi pystyä tarjoamaan käyttökelpoisia laskelmia kaikille niille metsänomistajaryhmille, joiden edustajia metsänomistajien joukossa on runsaasti. Runsaslukuisia ryhmiä ovat ainakin metsässään työtä tekevät, investoijat, monikäyttöomistajat ja virkistäytyjät. Luonto- ja ympäristöarvoja korostavat ovat luultavasti myös merkittävä ryhmä. Järjestelmän on tuotettava tietoa myös niistä seikoista, joiden merkitys on yhteiskunnalle suuri ja joiden määrän yhteiskunta haluaa tarkistaa. Suunnittelujärjestelmien kehittäjien on mietittävä lähinnä sitä, mikä on tärkeää ja tarpeellista lähitulevaisuudessa eikä niinkään sitä, millainen järjestelmä vastaa tämänhetkisen tai taakse jääneen metsätalouden tarpeita. Tutkijan on oltava kehittäjääkin enemmän tulevaisuuteen suuntautunut. Investoijametsänomistajalle suunnittelun ja suunnittelujärjestelmän tulee osoittaa se metsän käsittely, joka maksimoi sijoituksen kannattavuuden. Metsää tulee käsitellä niin, että maan tuottoarvo eli nykyhetkeen diskontattujen nettotulojen summa maksimoituu. Hakkuiden ajallisella jakaantumisella ei yleensä ole suurta merkitystä. Työtilaisuuksia haluavan suunnitelmassa olennaista on hakkuiden ja tulojen tasaisuus. Tutkimusten mukaan käsittelysuositusten (Hyvän metsänhoidon suositukset 2001) noudattaminen ei maksimoi taloudellista kannattavuutta (Hyytiäinen ja Tahvonen 2001, 2003) eikä se yksinään myöskään takaa työtilaisuuksien ajallista tasaisuutta. Virkistyskäyttäjän metsäsuunnittelussa kiinnitetään huomiota maisema-arvoihin, marja- ja sienisatoihin sekä riistan viihtymiseen, luontoihmisen suunnittelussa taas esim. monimuotoisuuteen ja hiilen sidontaan. Virkistysarvojen tuottaminen edel- 72
2 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2006 lyttää erilaista metsänhoitoa kuin kannattavuuden tai puuntuotannon maksimointi. Monimuotoisuus taas edellyttää, että metsässä on riittävästi esim. suurikokoisia lahopuita, taloudellisesti vähäarvoisia lehtipuita ja erilaisia elinympäristöjä. Hiiltä voidaan sitoa suurentamalla biomassaa. Koska näin ei voi määrättömästi tehdä, voidaan samalla pyrkiä tuottamaan puutavaralajeja, joista valmistettujen tuotteiden elinikä on pitkä. Edellisen perusteella on selvää, että samanlainen metsän käsittely ei sovi kaikille metsänomistajille. Hyvän metsänhoidon ohjeiden suoraviivainen noudattaminen ei itse asiassa saata olla monenkaan metsänomistajan kannalta optimaalinen menettelytapa. Jotkin tavoitteet, esimerkiksi lajistollisen monimuotoisuuden lisääminen, edellyttävät jo yksinään metsänhoidon erilaistamista, joko metsälön sisällä tai metsälöiden muodostamassa kokonaisuudessa. Tavoitteiden tapauskohtaisuuden ja suuren vaihtelun vuoksi suunnittelujärjestelmä onkin nähtävä välineeksi, jolla metsänomistajakohtaiset käsittelysuositukset johdetaan omistajan tavoitteista ja metsän tuotantomahdollisuuksista. Suunnittelujärjestelmä ei saa olla väline, jonka avulla metsänomistaja manipuloidaan käsittelemään metsäänsä yleisten käsittelysuositusten mukaisesti. Muiden kuin puuaineisten tavoitteiden olemassaolon vuoksi suunnittelujärjestelmiin tarvitaan välineitä näiden mittaukseen. Mittauksessa on luontevaa erottaa metsikkö- ja aluetaso. Yleensä metsikkö on ensimmäinen taso, jolla muiden tuotteiden ja palveluiden määrää on järkevää mitata. Metsikkötason tunnuksista voidaan johtaa monenlaisia aluetason (maisematason) tunnuslukuja. Aluetunnukset ovat yksinkertaisimmillaan metsikkötunnusten summia (esim. hiilen sidonta) tai keskiarvoja. Joskus tarvitaan mittareita, joiden arvo riippuu maiseman koostumuksesta. Monimuotoisuus esimerkiksi ei maksimoidu maksimoimalla metsiköille laskettujen monimuotoisuusindeksien summaa, koska lajien elinvoiman ylläpito edellyttää monenlaisten ympäristöjen luomista. Jos on eduksi, että tietyn lajin elinympäristöt eivät pirstoudu, maisematason mittarin on otettava huomioon elinympäristölaikkujen koko ja sijoittuminen toisiinsa nähden. Jos tällaista, metsiköiden sijainnista riippuvaa mittaria käytetään optimointilaskelmien tavoite- tai rajoitemuuttujana, suunnitteluongelma on ratkaistava spatiaalisen optimoinnin keinoin. Spatiaalista optimointia saatetaan tarvita myös tuhoriskien minimoimiseksi tai määräetujen saamiseksi leimikkokeskityksiä muodostamalla. Tässä artikkelissa tarkastellaan keinoja, joita Suomessa on kehitetty muiden kuin puuaineisten tuotteiden ja metsän piirteiden sisällyttämiseksi metsäsuunnittelun analyyttisiin laskelmiin. Tarkempaan pohdintaan otetaan monimuotoisuus ja hiilen sidonta. Koska metsän spatiaalinen rakenne on monen muun kuin puuaineisen tunnuksen kannalta olennainen asia, artikkelissa tarkastellaan myös sitä, kuinka maiseman rakenne voidaan ottaa huomioon suunnittelulaskelmissa. Kaikki tässä artikkelissa käsiteltävät tunnukset ja menetelmät sisältyvät Monsu-suunnittelujärjestelmän uusimpaan versioon (Pukkala 2006). Esimerkkilaskelmissa käytetään kuvitteellista metsälöä, joka muodostuu 2500 yhden hehtaarin laajuisesta kuusikulmion muotoisesta metsikkökuviosta. Metsiköiden kasvupaikka- ja puustotiedot ovat todellisten pohjoiskarjalaisten metsikkökuvioiden tietoja. Ekologinen suunnittelu ja monimuotoisuus Nykyisessä metsäsuunnittelussa monimuotoisuus otetaan huomioon lähinnä niin, että ns. avainbiotoopeja ja alueella harvinaisia elinympäristöjä käsitellään varovasti tai ei lainkaan. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet monimuotoisuuden suojeluksi eivät perustu systemaattiseen analyysiin vaihtoehtojen hyvyydestä. Rutiinisuunnittelussa ei myöskään juuri kiinnitetä huomiota siihen, kuinka suunnitelmien toteutus vaikuttaa pitkällä aikavälillä metsämaiseman rakenteeseen ja koostumukseen. Monsu-ohjelmistossa ekologisen suunnittelun yleisperiaate on se, että metsiköiden eri käsittelyvaihtoehdoille lasketaan simulointivaiheessa indeksejä, joista valtaosa on lajikohtaisia elinympäristöindeksejä ja loput yleisindeksejä (esim. vanhuus, diversiteetti). Indeksejä laskettaessa voidaan ottaa huomioon ajallinen jatkuvuus, jolloin indeksiarvo paranee, jos se on ollut hyvä myös edellisenä laskenta-ajankohtana. Optimointivaiheessa, kun vaihtoehtoisia suunnitelmia vertaillaan, kuviotason indekseistä lasketaan tilanteeseen sopivia maisematunnuksia, joita voidaan käyttää optimoinnin tavoite- 73
3 Metsätieteen aikakauskirja 1/2006 Tieteen tori Nykyarvo (2 %) 18,4 milj. Vanhaa metsää 23 % Nykyarvo (2 %) 16,5 milj. Vanhaa metsää 48 % Kuva 1. Vanhan metsän (tummennetut alueet) jakaantuminen 2500 ha:n metsälössä 60 vuoden kuluttua, kun maksimoidaan nykyarvoa (vasemmalla) tai kun nykyarvon maksimoinnin lisäksi pyritään luomaan vanhan metsän keskityksiä (oikealla). tai rajoitemuuttujina (Pukkala 2004). Esimerkkejä maisematunnuksista ovat elinympäristön tai ydinalueen pinta-ala, elinympäristöindeksin keskiarvo, indeksin spatiaalinen autokorrelaatio sekä sellaisen kuvionrajan osuus, joka yhdistää kahta elinympäristöksi luettavaa metsikkökuviota. Metsikkökohtaisia indeksejä on tällä hetkellä noin 40 kpl ja maisematunnuksia 15 kpl, joiden yhdistelmänä saadaan 600 erilaista ekologista tunnusta laskenta-ajankohtaa kohti. Kuvassa 1 on esimerkki vanhuusindeksin käytöstä. Käsittelyvaihtoehtoja simuloitaessa kuvioille on laskettu vanhuusindeksi, joka riippuu metsikön iästä, puulajikoostumuksesta ja puuston tilavuudesta. Vanhuusindeksi saa arvon 0,5 esim. silloin, kun metsikön ikä on sama kuin kiertoaikasuositus ja puuston tilavuus on vähintään 200 m 3 /ha. Vanhoiksi on luettu metsät, joissa indeksiarvo ylittää 0,5. Kun maksimoidaan nykyarvoa (maan tuottoarvoa) 2 %:n korkokannalla, mutta jokaisena 20-vuotiskautena hakataan kuitenkin vähintään m 3, tuottoarvo on 18,4 milj., ja vanhaa metsää on 60 vuoden päästä 23 % pinta-alasta (kuva 1). Kun optimointiongelmaan lisätään toiseksi yhtä tärkeäksi tavoitteeksi vanhan metsän pinta-alan lisääminen ja kolmanneksi vanhan metsän keskittäminen, saadaan vanhan metsän osuudeksi 48 %, ja vanhat metsät ovat ryhmittyneet laajoiksi kokonaisuuksiksi. Tämän suunnitelman nykyarvo on 16,5 milj., ts. 10 % pienempi kuin suunnitelmassa, jossa vanha metsä ei ollut tavoite. Tavoitepainotuksia muuttamalla voidaan kokeilemalla löytää sellainen yhdistelmä taloudellista kannattavuutta ja vanhaa metsää, joka tyydyttää parhaiten päätöksentekijää. Vanhan metsän keskitykset ovat hyväksi monelle lajille. Ne eivät kuitenkaan takaa yksittäisten uhanalaisten lajien säilymistä alueella. Tähän tarvitaan laji- tai lajiryhmäkohtaista tarkastelua. Seuraavassa esimerkissä (kuva 2) tavoitteeksi on otettu se, että 2500 ha:n esimerkkimetsälössä viiden merkittäväksi arvioidun lajin elinympäristöjä on 60-vuotisen suunnittelukauden lopussa kutakin vähintään 500 ha, mutta mielellään enemmänkin. Elinympäristöksi on luettu metsiköt, joissa lajin habitaatti-indeksi (HSI) ylittää ennalta määrätyn minimiarvon. Kuvasta 2 nähdään, että vienankäpiäisen kohdalla tavoitteeseen ei ole päästy, mutta muiden lajien minimiala on ylittynyt. Jurokuoriaisen elinympäristöjä on eniten, ja ne ovat suureksi osaksi samoja metsiköitä kuin koivukelokärsäkkään ja vienankäpiäisen elinympäristöt. Lohikäävän ja sitruunakäävän elinympäristöt taas sijaitsevat eri paikoissa, minkä vuoksi optimoinnin tuloksena on syntynyt erilaisista elinympäristölaikuista koostuva maisemamosaiikki. Edellisen kaltaisen suunnitteluongelman ratkaisu ei edellytä spatiaalista optimointia, minkä vuoksi se 74
4 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2006 Lohikääpä 625 ha (HSI > 0,3) Jurokuoriainen 1053 ha (HSI > 0,4) Vienankäpiäinen 423 ha (HSI > 0,3) Sitruunakääpä 597 ha (HSI > 0,3) Koivukelokärsäkäs 747 ha (HSI > 0,3) Kaikki (useamman lajin yhteistä 969 ha) Kuva 2. Lohikäävän, jurokuoriaisen, vienankäpiäisen, sitruunakäävän ja koivukelokärsäkkään habitaatit 60 vuoden päästä, kun tavoitteena on tilanne, jossa kunkin lajin habitaattia on vähintään 20 % pinta-alasta. Oikealla alhaalla olevassa kartassa ne metsiköt, jotka ovat useamman kuin yhden lajin habitaatteja, on osoitettu mustalla värillä. 75
5 Metsätieteen aikakauskirja 1/2006 Tieteen tori olisi voitu ratkaista myös lineaarisen ohjelmoinnin keinoin, mikä on käytettävissä lähes kaikissa suunnittelujärjestelmissä. Suunnitteluteknisesti ei ole ongelma, jos lajeja on viiden sijasta 50 tai Erilaisten elinympäristöjen säilyttämisestä huolehtiminen suunnitteluongelmia ratkaistaessa on siis teknisesti helppoa sen jälkeen, kun on olemassa tieto siitä, minkä lajien elinympäristöksi tietty metsikkö sopii. Monien uhanalaisten lajien viihtyminen riippuu lahopuun määrästä. Laji saattaa käyttää vain tiettyä puulajia, kokoluokkaa ja lahoastetta olevaa puuta. Minimitekijänä on usein järeä runkomaapuu. Habitaatti-indeksien laskemiseksi tarvitaankin lahopuun syntymisen ja lahoamisen simulointia elävän puuston kehityksen simuloinnin ohella. Lisäksi on oltava tietoa siitä, kuinka paljon ja minkälaista lahopuuta metsikössä on suunnittelukauden alussa. Monsujärjestelmässä alkulahopuu saadaan joko inventointitietona tai ellei lahopuuta ole inventoitu sen määrä ja jakaantuminen erilaisiin ositteisiin voidaan ennustaa. Hiilitase Kioton ilmastonmuutospöytäkirja tuli voimaan 2005 (Kioton ilmastonmuutospöytäkirja 2006). Pöytäkirja merkitsee sitä, että hiilen päästöistä ja sidonnasta voidaan käydä kauppaa. Yhden päästöyksikön (hiilidioksidiekvivalenttitonnin) hinta on tällä hetkellä n. 25. Pöytäkirjan mukaan Suomen tulee laskea päästönsä vuoden 1990 tasolle. Suomen tulee selvittää kasvihuonekaasupäästönsä ja nielujen aikaansaamat poistumat. Pakollisesti laskettaviin hiilen nieluihin ja lähteisiin kuuluvat mm. metsitys ja metsänhävitys. Valinnaisia keinoja päästötaseen säätämisessä ovat mm. metsänhoito ja kasvillisuuden palauttaminen. Periaatteessa on siis mahdollista, että hiilen sitominen metsään voi lähitulevaisuudessa toimia tulonlähteenä tai että metsästä vapautuvan hiilen vastineeksi on ostettava päästöoikeuksia. Kioton ilmastosopimuksen ja ympäristön muutoksesta käydyn keskustelun vuoksi metsien hiilitase kiinnostaa yhä enemmän poliittisia päätöksentekijöitä, ympäristöjärjestöjä ja yksittäisiä ihmisiä. Suunnittelujärjestelmien kehittäjien tuleekin valmistautua siihen, että järjestelmä tuottaa tietoa suunnitelman toteutuksen vaikutuksesta hiilipäästöihin. Metsätalouden hiilitase voidaan laskea esim. seuraavasta kaavasta (Diaz-Balteiro ja Romero 2003): C t = a(b t B t 1 + H t ) P t missä C t on jakson t 1 t hiilitase, a on hiilen osuus biomassasta, B on biomassa, H t on elävästä puustosta poistunut biomassa kaudella t 1 t ja P t on kuolleen biomassan hajoamisessa vapautunut hiili kaudella t 1 t. Kuollut biomassa voidaan jakaa kuolleisiin puihin, metsään jäävään hakkuutähteeseen ja hakkuukertymään. Jos oletetaan, että pintakasvillisuuden määrässä ja maassa olevassa muussa orgaanisessa aineessa kuin puiden juurissa ei tapahdu suuria ajallisia muutoksia, hiilitase voidaan laskea puiden biomassasta sekä kuolleen ja hakkuussa poistetun puuston hajoamisesta. Puuston biomassan laskemiseksi on käytettävissä malleja, ja myös biomassan hajoamisesta metsässä on tietoa. On myös olemassa laskelmia puista valmistettujen tuotteiden käyttöiästä ja käytön jälkeisestä hajoamisnopeudesta. Näin ollen metsätalouden hiilitaseen laskennan edellytykset ovat olemassa, vaikkakin monissa parametreissa on vielä tarkentamisen varaa. Monsu-ohjelmassa kuvauspuille lasketaan rungon massan lisäksi oksien, neulasten ja juurten massa käyttäen Marklundin (1988) yhtälöitä. Kuolleiden puiden massaositteiden hajoamista simuloidaan, ja kuivamassan pienenemisen perusteella lasketaan hajoamisessa vapautuva hiili. Hakatut puut jaetaan tukki-, kuitu-, ja energiapuuhun sekä metsätähteeseen. Metsätähteestä on erikseen tiedossa oksien (johon myös latvahukkapuu luetaan), juurten ja neulasten massa (kuva 3). Tukkipuu jaetaan tuotteiden käyttöiän ja hajoamisnopeuden perusteella neljään, kuitupuu kahteen ja energiapuu yhteen ositteeseen. Kun tiedetään kunkin ositteen osuus ja hajoamisnopeus, voidaan hiilen vapautumista hakkuutähteistä ja tuotteista simuloida (kuva 3). Metsässä on inventointihetkellä ja suunnittelukauden alussa hajoavaa biomassaa, jonka määrä ei ole käytettävissä mittaustietona. Jos lahopuu inventoidaan, saadaan yleensä tietoa vain kuolleen runkopuun määrästä. Metsässä on kuitenkin muunkinlaista kuollutta puuainesta, ennen kaikkea hakattujen ja kuolleiden puiden kantoja ja juuria. 76
6 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2006 Jäljellä oleva osuus 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Tukki Kuitu Tähde Koko puu 0, Vuosia hakkuusta Kuva 3. Hakatun kuusen hajoaminen Monsu-ohjelmiston metsikkösimulaattorissa (kuvasta puuttuu energiaranka). Tukkipuu jaetaan neljään ja kuitupuu kahteen ositteeseen tuotteiden käyttöiän perusteella. Jos tätä puuainesta ei oteta huomioon, saadaan vapautuvan hiilen määrästä etenkin simulointijakson alussa aliarvio ja hiilitaseesta yliarvio. Tämän vuoksi suunnittelujärjestelmässä on oltava väline, jolla voidaan ennustaa metsässä oleva alkulahopuu ja sen jakaantuminen eri ositteisiin. Sen jälkeen, kun hiilisimulaattori on sisällytetty suunnittelujärjestelmän metsikkösimulaattoriin, järjestelmällä voidaan analysoida esim. hakkuiden vaikutusta hiilitaseeseen tai hiilen sidonnan lisäämisen vaikutusta metsätalouden kannattavuuteen (kuva 4). Kuvan 4 laskelmassa, joka koskee 2500 ha:n esimerkkimetsälöä ja 60 vuoden aikajännettä, hiilitasetta maksimoivan käsittelyohjelman nykyarvo on 2 %:n korolla 17,3 milj., mikä on 1,7 milj. pienempi kuin tuottoarvon maksimoivassa käsittely- Nykyarvo, milj. euroa A Hiilitase, 1000 tonnia Hakkuukertymä, 1000 m3 B Hiilitase, 1000 tonnia Kuva 4. Hiilitaseen ja nettotulojen nykyarvon (A) sekä hiilitaseen ja hakkuukertymän (B) välinen tuotantomahdollisuuksien raja 2500 hehtaarin metsälössä 60 vuoden suunnitteluperiodin aikana (paksu yhtenäinen viiva). Suljettu pallo osoittaa ratkaisun, joka minimoi hiilitaseen ja avoin pallo ratkaisun, joka minimoi nykyarvon (A) tai hakkuukertymän (B). Sidotun hiilen arvo, milj A 0 0 0,5 1,0 1,5 2,0 0 0,5 1,0 1,5 2,0 Nykyarvon menetys, milj. Nykyarvon menetys, milj. Kuva 5. Nykyarvon menetyksen ja pidätetyn hiilen arvon (A) tai nykyarvon (B) välinen riippuvuus 2500 ha:n metsälössä. Siirtyminen origosta x-akselin suunnassa oikealle vastaa siirtymistä kuvan 4A tuotantomahdollisuuksien rajalla vasemmalta oikealle. Sidotun hiilen nykyarvo, milj B 77
7 Metsätieteen aikakauskirja 1/2006 Tieteen tori ohjelmassa (19 milj. ). Maksimaalisen hiilen sidonnan hinta on siis nykyarvolla mitattuna 1,7 milj.. Hiiltä saadaan tällä sijoituksella sidotuksi tonnia ( tn CO 2 ), minkä arvo päästökaupassa on suuruusluokkaa 5 milj. (kuva 5A). Jos kaikki nämä rahat saisi heti suunnittelukauden alussa, metsänhoidossa kannattaisi ilman muuta erikoistua hiilen sidontaan. Hiilen sidontaan erikoistuminen kannattaisi myös siinä tapauksessa, että hiilensidontapalkkio saadaan tasaisesti suunnitelmakauden aikana (kuva 5B). Jos puuntuotannon nykyarvosta tingittäisiin 1 milj. hiilensidonnan hyväksi, sijoitus saataisiin takaisin kaksinkertaisena. Tämä merkitsisi hakkuiden vähentämistä kolmanneksella. Esimerkkimetsälössä maksimaalinen hiilen sidonta saavutetaan minimihakkuilla, ts. kasvattamalla biomassaa (kuva 4). Tilanne saattaisi olla toinen, jos käytettäisiin yläharvennuksia. Tukkeihin keskittyvässä yläharvennuksessa hiiltä voidaan sitoa paremmin pitkäikäisiin tuotteisiin kuin alaharvennuksessa, ja samalla luoda tilaa biomassan kasvulle. Maksimaaliset hakkuut eivät alaharvennusmetsätaloudessakaan kuitenkaan minimoi hiilitasetta, vaan johtavat hivenen positiiviseen taseeseen (9000 tonnia), joka on tonnia enemmän kuin hiilitaseen minimoivassa hakkuuohjelmassa. Pidemmällä aikavälillä biomassan kasvattaminen ei enää olisi riittävä keino, koska yhä useampi metsikkö saavuttaisi itseharvenemisrajan, jossa metsikön hiilitase on nolla. Positiivisen taseen aikaa voidaan jatkaa hakkaamalla metsästä tukkipuita, ja valmistamalla tukeista pitkäikäisiä tuotteita. Koska kuitenkin myös tuotteiden hiilitase saavuttaa lopulta tasapainon (vanhoista tuotteista vapautuvan hiilen määrä on lopulta sama kuin uusiin tuotteisiin sitoutuva hiili), metsätalouden hiilitase ei voi olla loputtomasti positiivinen. Spatiaalinen optimointi Ekologiset, monikäytölliset ja taloudelliset tavoitteet saattavat edellyttää metsämaiseman spatiaalisen rakenteen huomioonottamista. Monsu-ohjelmassa on kymmenkunta spatiaalista maisematunnusta, jotka voidaan laskea periaatteessa mille hyvänsä metsikkötunnukselle. Joidenkin maisematunnusten laskenta edellyttää metsikköindeksin raja-arvoa, joka jakaa metsiköt hyviin ja huonoihin, sopiviin ja sopimattomiin tai käsiteltyihin ja käsittelemättömiin. Kaikki Monsussa olevat spatiaaliset tunnukset lasketaan samanlaisesta spatiaalisesta tiedosta, nimittäin naapurikuvioita yhdistävien kuvionrajojen pituudesta. Spatiaaliseen optimointiin tarvitaan luettelo kaikista naapureina olevista kuviopareista ja kunkin parin yhteisen kuvionrajan pituus. Tämä tieto tuotetaan etukäteen, mikä vuoksi optimoinnin kuluessa ei tarvitse tehdä kyselyjä paikkatietojärjestelmille tai karttaohjelmille. Tiettyä piirrettä tai käsittelyä voidaan pyrkiä keskittämään maksimoimalla sellaisen kuvionrajan osuutta, joka yhdistää kahta ko. piirteen suhteen samanlaista kuviota. Keskittymiseen päästään myös minimoimalla piirteen muutosta kuvionrajalla. Vaihettumisen minimointi tuottaa pehmeän maiseman, kun taas eron maksimointi tuottaa mahdollisimman pirstoutuneen rakenteen. Pehmeään maisemaan päästään myös spatiaalista autokorrelaatiota maksimoimalla, ja pirstoutuneeseen maisemaan autokorrelaatiota minimoinnilla. Monsun spatiaalisessa optimoinnissa käytetään heuristisia hakumenetelmiä. Monsussa ovat käytettävissä Hero (Pukkala ja Kangas 1993), satunnaisnousu (engl. direct ascent; Reeves 1993a), simuloitu mellotus (simulated annealing; Dowsland 1993), tabuhaku (tabu search; Glover ja Laguna 1993), geneettinen algoritmi (genetic algorithm; Reeves 1993b), kynnysarvomenetelmä (threshold accepting; Bettinger ym. 2002), vedenpaisumusmenetelmä (great deluge; Bettinger ym. 2002) sekä muutama edellisten yhdistelmä. Kehitteillä on myös soluautomaattiajatteluun perustuvia uusia menetelmiä, jotka ovat spatiaalisissa ongelmissa usein kertaluokkaa nopeampia kuin em. perusheuristiikat. Spatiaalinen optimointi kuvioiden keskinäisestä sijainnista riippuvia maisematunnuksia minimoimalla tai maksimoimalla on tehokas tapa vaikuttaa maiseman rakenteeseen ja koostumukseen (kuva 6). Samanaikaisesti on mahdollista pyrkiä keskittämään montaa erilaista metsän piirrettä tai resurssia, ja pyrkiä tekemään maisemasta pehmeä esim. puuston iän ja tilavuuden suhteen mutta rikkonainen jonkin muun piirteen suhteen. Kun tämän artikkelin esimerkkimetsälössä maksimoidaan tuottoarvoa 2 %:n korkokannalla sillä rajoituksella, että kunakin 20-vuotiskautena haka- 78
8 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2006 A Maksimoi nykyarvoa (2%) Hakkaa m 3 /20 v Uudistushakkuita < 450 ha/20 v Nykyarvo 18,5 milj. B Maksimoi nykyarvoa (2%) Hakkaa m 3 /20 v Uudistushakkuita < 450 ha/20 v Keskitä hakkuita Nykyarvo 17,1 milj. C Maksimoi nykyarvoa (2%) Hakkaa m 3 /20 v Uudistushakkuita < 450 ha/20 v Keskitä harvennushakkuita Hajauta uudistushakkuita Nykyarvo 17,2 milj. D Maksimoi nykyarvoa (2%) Hakkaa m 3 /20 v Uudistushakkuita < 450 ha/20 v Keskitä hakkuita Vältä laajoja pyöreitä aukkoja Nykyarvo 16,7 milj. Kuva 6. Esimerkkejä spatiaalisen optimoinnin käytöstä hakkuiden sijoittelussa 2500 ha:n metsälössä. Mustat alueet ovat uudistushakkuita ja harmaat kasvatushakkuita. Kartat osoittavat hakkuiden sijoittumisen kolmantena 20-vuotiskautena. taan m 3, mutta uudistushakkuita on korkeintaan 450 ha/20 v, hakkuut sijoittuvat melko hajanaisesti (kuva 6A). Jos hakkuita pyritään keskittämään voimakkaasti, esim. pirstoutumisen vähentämiseksi tai korjuusäästöjen saamiseksi, kantohinnoin (ts. ilman leimikkokeskityksistä aiheutuvaa säästöä) laskettu nykyarvo pienenee 7,6 % (kuva 6B). Kuvassa 6C on pyritty keskittämään kasvatushakkuita ja hajauttamaan uudistushakkuita, kuvassa 6D taas muodostamaan uudistushakkuujuotteja esim. reunametsän siemennyksen maksimoimiseksi tai liiallisen aukeuden tunnun välttämiseksi. 79
9 Metsätieteen aikakauskirja 1/2006 Tieteen tori Monikäyttö ja riskit Artikkelin esimerkit osoittavat, että tekniset edellytykset monipuoliseen ja tilanteen mukaan joustavaan numeeriseen analyysiin metsäsuunnittelun yhteydessä ovat olemassa. Niistä tavoiteryhmistä, joista ei esitetty esimerkkejä, monikäyttöarvot voidaan ottaa huomioon samalla tavalla kuin ekologiset seikat: metsiköille lasketaan monikäyttöä kuvaavia indeksejä, joista voidaan muodostaa spatiaalisia ja ei-spatiaalisia maisematason tunnuksia. Monsu laskee metsiköille mm. seuraavat monikäyttöön liittyvät tunnukset: sopivuus puolukan ja mustikan keruuseen, sopivuus ulkoiluun ja maisemallinen kauneus. Riistan viihtyminen metsässä voidaan ottaa huomioon samoilla tekniikoilla, joilla analysoidaan uhanalaisten lajien viihtymistä. Maiseman rakenteen tarkastelu suunnittelulaskelmien yhteydessä on usein mielekästä vasta huomattavasti laajempien alueiden puitteissa kuin mitä yksityismetsälöt ovat. Suunnittelualueen pienuus ei kuitenkaan oikeuta unohtamaan monimuotoisuuden suojelua. Elinympäristöjä on pyrittävä luomaan, säilyttämään ja keskittämään myös yksityismetsien suunnittelussa tai ainakin suunnittelujärjestelmillä olisi kyettävä analysoimaan, kuinka hyvää suunniteltu yksityismetsätalous on monimuotoisuuden suojelun kannalta. Tekniset edellytykset tähänkin ovat olemassa (Kurttila ja Pukkala 2003). Maisematason suunnittelu edellyttää sitä, että tietyn alueen yksityismetsälöiden suunnitelmat laaditaan yhtäaikaisesti, jolloin maisematasolla pyritään ekologisesti hyvään maiseman rakenteeseen samalla, kun huolehditaan metsälökohtaisten tavoitteiden toteutumisesta. Optimaalisessa suunnitelmassa monimuotoisuuden suojelu kohdistuu eniten niihin metsälöihin, joissa omistajan tavoitteet ja metsän tuotantoresurssit ovat vähiten ristiriidassa monimuotoisuuden suojelun kanssa. Erilaiset tuhoriskit voidaan myös sisällyttää analyysiin samalla periaatteella kuin ekologiset ja monikäytölliset seikat. Stokastisen simuloinnin ja Monte Carlo -tekniikan käytön sijaista tuhon todennäköisyyttä ja määrää kuvaavien mallien ennusteet voidaan ajatella indekseiksi, joita minimoidaan sellaisenaan tai metsikköindekseistä lasketaan mutkikkaampia tavoite- tai rajoitemuuttujia. Metsiköille voidaan laskea esim. kriittinen tuulennopeus, jossa reunametsän puita alkaa merkittävästi kaatua, jos metsikkö rajoittuu hakkuuaukkoon. Optimoinnissa voidaan minimoida sellaisten reunametsiköiden määrää, joissa kriittinen tuulennopeus on pieni. Käytännössä yhtä hyvään tulokseen päästään, kun minimoidaan sellaisen kuvionrajan pituutta, jossa hakkuuaukko rajoittuu solakoita puita kasvavaan varttuneeseen havumetsikköön. Kehittämistarpeita Vaikka menetelmällisiä edellytyksiä onkin jo moneen lähtöön, tulee sekä menetelmiä että niiden käyttöön liittyviä malleja ja parametreja kehittää edelleen. Ekologisessa suunnittelussa ja hiilitaseen laskennassa avainasemassa ovat biomassamallit, kuolemismallit ja hajoamismallit. Yhtä tärkeää on tieto lajien elinympäristövaatimuksista. Muuhun kuin puun tuotantoon tähtäävä metsätalous edellyttää ainakin osassa metsää ja metsälöitä olennaisesti nykyisestä poikkeavaa metsätaloutta, eikä ole varmaa, että nykyiset kasvu-, syntymis- ja kuolemismallit toimivat luotettavasti rakenteeltaan ja käsittelyltään uudenlaisissa metsiköissä. Yläharvennukset esimerkiksi saattavat parantaa taloudellista kannattavuutta ja lisätä hiilen sidontaa, minkä vuoksi niiden käyttöä saattaa olla syytä lisätä osassa metsiköitä. Eri-ikäismetsiä sekä lepikoita, koivikoita ja haavikoita tarvitaan elinympäristöiksi sekä joskus myös maisema- ja tunnesyistä. Säästöpuut ovat jo yleistynyt keino saada aikaan ajallista jatkuvuutta ja suurikokoisia lahopuita. Vaikka säästöpuut ovatkin jo nykykäytäntöä, niiden vaikutusta metsikön kehitykseen ei ole kunnolla mallinnettu. Eri-ikäismetsien, lepikoiden ja haavikkojen kehitystäkään ei tunneta hyvin. Koska useimmat muut kuin puuaineiset tunnukset ovat kytköksissä puustoon, on puuston dynamiikan entistä perusteellisempi tutkiminen mitä tärkein tutkimusaihe myös monikäytön, monimuotoisuuden ja metsätalouden ympäristövaikutusten analysoinnin kannalta. Vaikka metsän monikäyttöön, lajien elinympäristövaatimuksiin ja ympäristöseikkoihin liittyvä tutkimus onkin Suomessa ollut vähäisempää kuin puiden kasvuun liittyvä tutkimus, muiden kuin puuaineisten metsän hyötyjen ennustaminen ei silti 80
10 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2006 välttämättä ole olennaisesti epäluotettavampaa kuin puuntuotannon ja taloudellisten hyötyjen ennustaminen. Metsikön kehityksen ennustaminen on sekin varsin epävarmaa, varsinkin jos ennustettavaan käsittelyohjelmaan sisältyy metsikön luontainen uudistaminen. Kaukana tulevaisuudessa saatavien tulojen ennustaminen on vieläkin epävarmempaa. Toisaalta monen uhanalaisen lajin habitaattivaatimukset tiedetään melko hyvin, samoin esim. se, millaisen metsän enemmistö suomalaisista kokee kauniiksi tai hyväksi ulkoiluympäristöksi. Ennustamisen epävarmuus ei siten ole riittävä syy sille, että metsän muut tuotteet ja palvelut jätetään pois suunnittelulaskelmista. Analyyttisen ja numeerisen suunnittelun vaihtoehto on ns. asiantuntijasuunnittelu, jota suomalainen metsäsuunnittelu on pitkälti ollut monikäytön, ekologian ja ympäristövaikutusten osalta. Monitavoitteinen asiantuntijasuunnittelu on kuitenkin kallista, jos se tehdään huolellisesti, sillä suunnitteluun tarvitaan monen alan asiantuntijoita. Suunnittelijan tai asiantuntijan subjektiivisen esityksen tueksi ei useinkaan ole esittää laskelmia, jolloin on pelkästään uskon varassa, että esitys on oikeasti hyvä. Numeerisessa suunnittelussa tuotetaan vaihtoehtoja ja niitä analysoidaan systemaattisesti tavoitteena löytää kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. Monitavoitteiset metsäsuunnittelutilanteet ovat niin monimutkaisia, että numeerisesti saatujen ratkaisuehdotusten käyttö asiantuntijasuunnittelun tukena kannattaa varmasti. Sitä, että numeerinen suunnittelu korvaisi kokonaan subjektiivisen harkinnan, eivät metsäsuunnittelun tutkijat ole missään vaiheessa ehdottaneet. Viitteet Bettinger, P., Graetz, D., Boston, K., Sessions, J. & Chung, W Eight heuristic planning techniques applied to three increasingly difficult wildlife planning problems. Silva Fennica 36(2): Diaz-Balteiro, L. & Romero, C Forest management optimisation models when carbon capture is considered. Forest Ecology and Management 174: Dowsland, K.A Simulated annealing. Teoksessa: Reeves, C.R. (toim.). Modern heuristic techniques for combinatorial problems. Blackwell Scientific Publications. s Glover, F. & Laguna, M Tabu search. Teoksessa: Reeves, C.R. (toim.). Modern heuristic techniques for combinatorial problems. Blackwell Scientific Publications. s Hyvän metsänhoidon suositukset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja 13/ s. Hyytiäinen, K. & Tahvonen, O The effects of legal limits and recommendations on timber production: the case of Finland. Forest Science 47: & Tahvonen, O Maximum sustained yield, forest rent of Faustmann: does it really matter? Scandinavian Journal of Forest Research 18: Karppinen, H Values and objectives of non-industrial private forest owners in Finland. Silva Fennica 32(1): Kioton ilmastonmuutospöytäkirja Valtion ympäristöhallinnon verkkosivut ( (viitattu ). Kurttila, M. & Pukkala, T Composing holdinglevel economic goals with spatial landscape-level goals in the planning of multiple ownership forestry. Landscape Ecology 18: Marklund L.G Biomassafunktioner för tall, gran och björk I Sverige. Biomass functions for pine, spruce and birch in Sweden. Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Forest Survey, Umeå. Report 45. ISSN ISBN s. Pukkala, T Dealing with ecological objectives in the Monsu planning system. Silva Lusitana, Special issue (2004): Monsu-metsäsuunnitteluohjelmisto. Versio 5. Ohjelmiston toiminta ja käyttö. Joensuun yliopisto. 53 s. & Kangas, J A heuristic optimization method for forest planning and decision making. Scandinavian Journal of Forest Research 8: Reeves, C.R. (toim.) 1993a. Modern heuristic techniques for combinatorial problems. Blackwell Scientific Publications. 320 s. 1993b. Genetic algorithms. Teoksessa: Reeves, C.R. (toim.). Modern heuristic techniques for combinatorial problems. Blackwell Scientific Publications. s viitettä n Timo Pukkala, Joensuun yliopisto, PL 111, Joensuu; s-posti timo.pukkala@joensuu.fi 81
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
Kuvioton metsäsuunnittelu Paikkatietomarkkinat, Helsinki Tero Heinonen
Paikkatietomarkkinat, Helsinki 3.11.2009 Tero Heinonen Sisältö Kuvioton metsäsuunnittelu Optimointi leimikon suunnittelumenetelmänä Verrataan optimointi lähestymistapaa diffuusiomenetelmään Muuttuvat käsittely-yksiköt
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET
Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through
Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos
Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään
Paljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA
OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA Jyrki Kangas, UPM Metsä & Annika Kangas, Helsingin yliopisto Alustus FORS-seminaarissa 'Operaatiotutkimus metsäsektorilla' 24.5.2006 Helsinki Tyypillisimmät OR-tehtävät
Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke
Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
Kuvioton metsäsuunnittelu
Kuvioton metsäsuunnittelu Mikko Kurttila SIMO loppuseminaari 2.11.2007 Metsäsuunnittelun päätöksentekotasot Puu Kuvio (käsittelyohjelman optimointi) Metsälö (kuvioiden käsittelyjen optimaalinen kombinaatio)
Suomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa
Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain
Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
Tilakohtaisen kestävyyden vaikutus suuralueen kestäviin hakkuumahdollisuuksiin. Satakunnan metsälautakunnan alueella. Metsätieteen aikakauskirja
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Mauno Pesonen Mauno Pesonen ja Janne Soimasuo Tilakohtaisen kestävyyden vaikutus suuralueen kestäviin hakkuumahdollisuuksiin tapaustutkimus
Riittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta
Hakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen
Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.
MELA2012 Olli Salminen Metla MELA ryhmä http://www.metla.fi www.metla.fi/metinfo/mela MELA2012 julkistus 27.11.2012 MELA versiohistoria MELA2012 ohjelmiston uudet ominaisuudet http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat.htm
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin
Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila
Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Metsätieteiden osasto Pielisen Karjalan TULEVAISUUSFOORUMI, 4.10.2018 Sisältö 1) Metsikön
Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?
Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,
Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa
Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Korko Mela-laskelmissa
juha.lappi.sjk@gmail.com Taksaattoriklubin kevätseminaari 9.4.09 Korko tule mukaan Mela-laskelmiin neljässä eri merkityksessä: Tavoitefunktion korkoprosentti Uudistamisen ja harvennusten läpimitta- ja
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi
SIMO-seminaari. 23.3.2007 Helsinki
SIMO-seminaari 23.3.2007 Helsinki Ohjelma Tässä ollaan nyt: SIMO-demo Kahvi Jotain erilaistakin: Tapion Suokanta Jatkokuviot SIMO-demo Datana Metsähallituksen H_alueelta 240, T_piiristä 5, osastosta 181
Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila
Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset"- tutkimusohjelman
Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus
1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
Optimal Harvesting of Forest Stands
Optimal Harvesting of Forest Stands (Presentation of the Complete Work) 11 April 2011 Instructor: Janne Kettunen Supervisor: Ahti Salo Tausta Ass. Prof. Janne Kettunen käsittelee osana väitöskirjatyötään
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA
Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista
Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista Leena Kärkkäinen, Helena Haakana, Hannu Hirvelä, Reetta Lempinen, Tuula Packalen Metsävaikutusten arvioinnin kehittäminen kaavoituksessa
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti
Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin
Keski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet Matti Koivula, Juha Siitonen & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Monimuotoisuustutkimuksen
Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa
Kuva: Erkki Oksanen Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa Harri Silvennoinen, Eeva Karjalainen ja Liisa Tyrväinen Metsätieteen päivä 2010 4.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut
Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut Lapin metsätalouspäivät 16.2.2018, Rovaniemi Anna Repo Jyväskylän yliopisto/ Suomen ympäristökeskus JYU. Since 1863. 13.2.2018 1 Talouselämä 9.9.2011
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,
Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Metsätieteiden laitos Akwé: Kon -menettelyssä arvioidaan
Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma
Lehtileike Heikki Smolanderin kolumnista Ranskalaiset korot Metsälehdessä 3/2019 Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma Taksaattoriklubin seminaari 9.4.2019 Jari
Monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet yksityismetsänomistajien metsänomistajuuspuheessa: eväitä päätöstuen ja neuvonnan kehittämiseen
Monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet yksityismetsänomistajien metsänomistajuuspuheessa: eväitä päätöstuen ja neuvonnan kehittämiseen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta -seminaari
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka
Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka Jussi Lintunen 1, Jani Laturi 1, Johanna Pohjola 2, Aapo Rautiainen 1 & Jussi Uusivuori 1 1 Luke, 2 SYKE Metsätieteen päivä Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Taustaa
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan
Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys
Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela
Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen?
Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen? Anna Repo ja Maiju Peura sekä Boreal Ecosystems Research Group, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän kaupungin
Metsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisesta metsänhoidosta. välisestä tasapainosta
Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon välisestä tasapainosta Luonnonvarakeskus (Luke) Metsätieteen päivä Helsinki 17.11.2015 Motivointia Eri-ikäisrakenteista metsänhoitoa kohtaan on kasvavaa
Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa
Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa
MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
Älä sorru alaharvennukseen
Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä
Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Päättäjien Metsäakatemia, 26.4.2017 Alustus: Taneli Kolström Projektiryhmä: Korhonen Kari T., Auvinen Ari-Pekka, Kuusela Saija,, Punttila Pekka, Siitonen
ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
Optimal Harvesting of Forest Stands
Optimal Harvesting of Forest Stands (Presentation of the topic) 24 January 2010 Instructor: Janne Kettunen Supervisor: Ahti Salo Tausta Ass. Prof. Janne Kettunen käsitteli osana väitöskirjatyötään stokastisen
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
Suomen luonnonsuojeluliitto, pj
Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa
METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023
METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
No millaista metsätietoa jj tarvitaan?
Millaista metsätietoa tarvitaan monitavoitteisen metsäsuunnittelun pohjaksi? Metsätieteen päivä 2014 Jyrki Kangas No millaista metsätietoa jj tarvitaan? Metsäsuunnittelun tietotarve on tapauskohtaista:
Uudet toimintamallit metsänhoidossa
Uudet toimintamallit metsänhoidossa Pasi Puttonen Sisältö Metsänhoidon tulevaisuuden perusta Metsänhoidon sisältö muuttuu Uudet metsänhoidon menetelmät Yhteenveto 1 Metsänhoidon tulevaisuuden suunnittelun
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
Aki Taanila LINEAARINEN OPTIMOINTI
Aki Taanila LINEAARINEN OPTIMOINTI 26.4.2011 JOHDANTO Tässä monisteessa esitetään lineaarisen optimoinnin alkeet. Moniste sisältää tarvittavat Excel ohjeet. Viimeisin versio tästä monisteesta ja siihen
Alueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
Metsävarallisuus kansantaloudessa
Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu
Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014
Ilmastonmuutosnäkökohdat Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat 1. Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla 2. Ilmastonmuutoksen