Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Transkriptio

1 Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet Matti Koivula, Juha Siitonen & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Monimuotoisuustutkimuksen seminaari Metla Vantaa, Iso kokoussali

2 Hanke Perusteet Arvostusten ja metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen: biodiversiteetti-, ekosysteemipalvelu (virkistys, veden laatu, hiilen sitominen, maisema ym.)- ja talousarvot Häiriödynamiikka: laaja- ja pienialaisten häiriöiden vaihtelu ohjaa luonnontilaisten metsien rakennetta ja kehitystä (Timo Kuuluvainen) Luonnonmetsädynamiikka metsätalouden pohjaksi ekologisesti ja taloudellisesti kestävä metsätalous? Monimuotoisuustoimien tutkimus tähän asti metsikkötasolla mutta mitä tapahtuu aluetasolla? Oletus: laajojen alueiden metsiköiden käsittely pienipiirteisesti, erityisesti uudistushakkuissa => alueet muuttuvat vähitellen lähemmäs luontaista rakennetta ja lajistoa Aluetaso, pitkäaikaisuus, peitteisyys, rakennepiirteet Lisätietoja: Koivula ym. (212) Metsätieteen Aikakauskirja 1/212:

3 Hanke Tarkoitus Konkreettinen tarkoitus käynnistysvaiheessa (5-7 vuotta) luoda mahdollisuudet pienipiirteisen metsänkäsittelyn tutkimukselle ja käytännön kehittämiselle Tutkimuksellinen tarkoitus peitteisen metsänhoidon aluetason soveltamisen lajisto- ja puuntuotantovaikutusten selvittäminen Tavoitteet Perustetaan laajoja (7-15 ha) tutkimusalueita, mikä mahdollistaa aluetason tarkastelut Laaditaan ja aletaan toteuttaa pienipiirteisiä hakkuu- ja hoitomenetelmiä soveltava käsittelyohjelma Perustetaan lajisto- ja puustoseurannan koeverkosto Organisaatio Yhteishanke METLA, Metsähallitus sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot (yhteistyötä myös Metsäteho ja LTKM) Metla-hanke 3524 (DISTDYN, HD-hanke ) osa METSOa Uudet tutkimukset tervetuloa! Metsähallitus auttaa toteuttamaan

4 Isojärven alue 6 lohkoa á 1+ ha Eri hakkuutavat Kunakin vuonna osa metsiköistä leimikkona (Sama Ruunaalla) LOHKO HÄIRIÖV. KÄSITT.INT. PÄÄUUDIST.M. (osuus) SP-RYHM. ELÄVÄT SP. TAPETT. SP. PH5 Pienten 5 % Pienaukkohakkuu (>3/4) Poimintahakkuu (<1/4) OH5 Osittaisten 5 % Osittaishakkuu (>3/4) Pienaukkohakkuu (<1/4) 3 % 15 % 5 % 3 % 15 % 5 % VH5 Voimakkaiden 5 % Avohakkuu (>3/4) Osittaishakkuu (<1/4) % 15 % 5 % PH9 Pienten 9 % ks. PH5 5 % 2,5 % 2,5 % OH9 Osittaisten 9 % ks. OH5 5 % 2,5 % 2,5 % VH9 Voimakkaiden 9 % ks. VH5 5 % 2,5 % 2,5 %

5 Hakkuiden käytännön toteutus Uudistaminen: avo-, osittais-, pienaukko- ja poimintahakkuut Ameeba, liehuva reuna Pysyvät säästöpuuryhmät Aukot: elävä ja tapettava puusto (ryhminä ja yksittäin) Luontainen uudistaminen Harvennushakkuut ja taimikonhoito: skips and gaps

6 Isojärvi, kuusivaltainen, PH5, pienaukkohakkuu Ruunaa, mäntyvaltainen, PH5, poimintahakkuu

7 Lajistoseurannan koealaverkosto Puuston ja eliöstön seurannat (pl. linnusto) Noin 2 metsikön otos per tutkimusalue (ositettu otanta) Pohja-aineisto välittömästi ennen ja jälkeen hakkuuta Pitkäaikaisseuranta hakkuiden laajentuessa koko lohkoille 213- n211 (usean vuoden välein) Keskeiset lohkotason tulokset muutaman vuosikymmenen kuluttua

8 Näytteenotto PH5 OH9 Lohkotaso: - Lintujen linja- ja pistelaskennat Lintulaskentapiste Lintulaskentalinja VH9 OH5 PH9 Tutkimusleimikkotaso: - Hakkuut 29-1; menetelmien vertailu metsikkötasolla - Käävät 2 x 1 m (kuvio) - Puusto 2 x 1 m - Kasvit: ruutuinventointi - Kovakuoriaiset: ikkuna- ja runkoikkunapyydykset - Taimet: aukon reunagradientti 1-2 ha Kasvillisuusala Puusto- ja kääpäala w - tw ikkunapyydys runkoikkunap. hakattu osa säästöpuuosa w w tw tw w w w tw w tw w tw tw w w w

9 Lajistoseurannan tilanne Lähtötilanteen selvitys päättyy Isojärvellä (ja Ruunaalla) 212 Lähtötilanteen selvitys Rovaniemellä (212-15)? Näytteenoton menetelmät samat kaikilla alueilla Puusto-, kääpä-, taimi- ja putkilokasviaineistot: lähes valmiit (tallennus, tarkistukset) Lintuaineistot: valmiit 29-11; aineistoyhteistyö LTKM, MH Kovakuoriaisaineistot: lajintunnistus käynnissä Isojärven 29-1 aineistoilla, ensimmäisiä vertailutuloksia osa-aineistoilla lähikuukausina Uusi osahanke tupsukusiaisilla (Formica aquilonia) 212? Tässä esityksessä puuston ja lajiston tilanne ennen hakkuita!

10 Alustavia tuloksia puusto, käävät, linnusto Elävän ja kuolleen puuston mittaukset Tutkimusleimikot 29-1 (4 kuviota á noin 1-7 ha) Hakkuukäsittelyt edustavia, kuviotaso Kääpäinventoinnit Tutkimusleimikot 29-1 (32 kuviota) Hakkuukäsittelyt edustavia, kuviotaso Lintulaskennat Kaikki lohkot (tässä linjalask. pääsarkahavainnot) Vertailuaineisto LS-alueilta (3-5 linjaa/kesä; MH) (LTKM vakiolinja-aineisto, pistelaskennat)

11 Elävä puusto ennen hakkuita (1) Runkoluku + SD Pohjapinta-ala + SD ANOVA (n=39) Alue***, Käs ns, Alue x Käs ns ISOJÄRVI ANOVA (n=39) Alue***, Käs ns, Alue x Käs ns ISOJÄRVI RUUNAA RUUNAA Luontokohde AVH OSH PIH POH

12 Elävä puusto ennen hakkuita (2) 6 ISOJÄRVI, ELÄVÄ PUUSTO (m3/ha + SD) KUUSI MÄNTY KOIVUT KAIKKI 4 RUUNAA, ELÄVÄ PUUSTO (m3/ha + SD) KUUSI MÄNTY KOIVUT KAIKKI Luontok. AVH OSH PIH POH

13 Kuollut puusto ennen hakkuita 5 ISOJÄRVI, KUOLLUT PUUSTO (m3/ha + SD) 25 KUUSI MÄNTY KOIVUT KAIKKI 5 RUUNAA, KUOLLUT PUUSTO (m3/ha + SD) Luontokohde AVH OSH PIH 25 POH KUUSI MÄNTY KOIVUT KAIKKI

14 Kääpälajisto (havaintoja ja lajeja) ennen hakkuita n/transekti + SD n/transekti + SD KÄÄVÄT, HAVAINTOJA (497 hav.) ANOVA (n=32): Alue ***, Käs. ns, Alue x Käs. ns, CWD ns ISOJÄRVI KÄÄVÄT, LAJEJA (44 lajia) ANOVA (n=32): Alue ***, Käs. ns, Alue x Käs. ns, CWD ns ISOJÄRVI RUUNAA RUUNAA Luontokohde AVH OSH PIH POH

15 Linnusto (pääsarkahavainnot) lähtötilanteessa 15 Tutkimuslohkot Luonnonsuojelualueet KAIKKI MAALINTULAJIT (n=69) GLM (n=4): Vuosi**, Alue***, Tyyppi ns, Alue x Tyyppi*** Pr/km + SD 1 5 Pr/km + SD 1,5 1,,5, UHANALAISET MAALINTULAJIT (n=17) GLM (n=4): Vuosi ns, Alue ns, Tyyppi ns, Alue x Tyyppi*** ISOJÄRVI RUUNAA

16 Tiivistys Metsänkäsittelymalli: Luontaisen häiriödynamiikan monipuolinen jäljittely => aluetaso, pitkäaikaisuus, peitteisyys, rakennepiirteet Hyvät tutkimus- ja yhteistyömahdollisuudet: alue- ja metsikkötaso, pitkät aikasarjat, kokeellinen ja poikkitieteellinen tutkimus => alueet ja fasiliteetit valmiina! Laajentuminen pohjoiseen (kolmas alue)? Pitkäaikaisseurantojen laadukas pohja-aineisto kertynyt useista metsätalouden kannalta relevanteista eliöryhmistä mahdollistaa alue- ja metsikkötason tarkastelut ja luo kunnollisen pohjan mallintamiselle Valmiita kokeita pienipiirteisten menetelmien uudistumisesta ja kasvusta lisäksi hyvät mahdollisuudet perustaa erilaisia uusia kokeita koeasetelman puitteissa

17 Yhteistyöterveiset!