Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Transkriptio

1 Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Päättäjien Metsäakatemia, Alustus: Taneli Kolström Projektiryhmä: Korhonen Kari T., Auvinen Ari-Pekka, Kuusela Saija,, Punttila Pekka, Siitonen Juha, Ahlroth Petri, Jäppinen Jukka-Pekka, Kolström Taneli

2

3 Sisältö - Mitä on ekologisesta kestävä metsätalous ja miten sitä voidaan mitata? - Onko suomalainen metsätalous kestävää? - Saavutetaanko hallitusohjelman tavoitteet hakkuiden lisäämisestä kestävyydestä tinkimättä vai minkälaisia uusia toimenpiteitä tarvittaisiin?

4 Ekologisesti kestävä metsätalous ja sen mittaaminen?

5 FOREST EUROPE Euroopan metsäministerikonferenssit Valmistelu ja seurantatyö (FOREST EUROPE prosessi) Metsien kestävän hoidon ja käytön määrälliset ja laadulliset yleiseurooppalaiset kriteerit ja indikaattorit 34 määrällistä indikaattoria + 11 laadullista indikaattoria yhteensä 45 indikaattoria State of Europe s Forests raportti

6

7 Kriteerit 1. Metsävarojen ylläpitäminen ja tarkoituksenmukainen lisääminen sekä metsien merkitys maailmanlaajuisessa hiilenkierrossa 2. Metsäekosysteemien terveyden ja elinvoimaisuuden säilyttäminen 3. Metsien tuotannollisten toimintojen ylläpitäminen ja vahvistaminen (puu ja muut tuotteet) 4. Metsäekosysteemien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen 5. Metsien suojelutoimenpiteiden ylläpitäminen ja tarkoituksenmukainen lisääminen mesien hoidossa (erityisesti maaperä ja vesivarat) 6. Muiden yhteiskunnallistaloudellisten toimintojen ja edellytysten ylläpitäminen

8 Kriteeri 4: Metsäekosysteemien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen

9 4.5 Kuollut puuaines

10 4.9 Suojellut metsät

11 Onko suomalainen metsätalous kestävää?

12 Metsän käytön kestävyystarkastelu

13 Tavoite: Metsän käytön kestävyystarkastelu (keskittyen monimuotoisuuteen) Nykytilan kuvaus metsien tila (metsävarat, monimuotoisuus) Kolme eri puunkäyttöskenaariota Perusskenaario Politiikkaskenaario Puuntuotannollisesti suurin kestävä Skenaarioiden kuvaus metsävarat, hakkuumahdollisuudet, hiili metsän rakenne kuolleen puun/lahopuuston kehitys metsäluonnon monimuotoisuuden kehitysskenaariot Ratkaisuesityksiä havaittuja haittoja lieventävät/kompensoivat keinot

14 Nykytila

15 Puuston kokonaistilavuus

16 Vallitseva puulaji sekä haavan tilavuus ja tilavuusosa kaikesta puustosta

17 Metsien ikärakenteen muutos Etelä-Suomi Pohjois-Suomi

18 Lahopuun määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa Lisäystä Etelä-Suomessa, vähennystä Pohjois-Suomessa

19 Vähintään polttopuuksi käyttökelpoinen kuollut puu Etelä-Suomessa luonnonpoistumapuuta yli kaksinkertaisesti 1930-luvun tilanteeseen verrattuna, Pohjois-Suomessakin lisäystä lukuihin verrattuna

20 Lajisto

21 UHANALAISET METSÄLAJIT - Metsät ovat uhanalaisten lajien merkittävin elinympäristö. Erityisen tärkeitä ovat vanhat metsät ja lehdot - Metsälajien uhanalaisuus lisääntyi

22 Skenaariolaskelmat

23 Skenaariolaskelmien kehikko Aines- ja energiapuun hinnat Vuosien VMI koeala-aineisto Puunkäyttöä ohjaavat talouden ajurit Pöyry puunkäyttö metsäteollisuuden tuotanto SF-GTM: - hakkuutarpeen alueellistaminen MELA: Simulointi: Optimointi: - luonnonprosessit - vaihtoehtojen - käsittelyt vertailu Hakkuukertymät Hakkuutavat Puustotunnukset mm. hiili Aluetason aines- ja energiapuun hakkuutavoitteet Luonnonpoistuma Hakkuutähteet Karike Yasso07 Päästökertoimet Maaperän hiili & muut KHKkaasut

24 Mallilaskelmiin liittyviä varauksia muistettava tulosten tulkinnassa Epävarmuus kasvaa ajan funktiona Ympäristönmuutos MELAn kasvumallit konservatiivisia kasvun aliarvointi Metsänhoito ja käsittely suositusten mukaisesti Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta ei huomioitu Metsälain mahdollistama aikaistettu uudistushakkuu tai kiertoajan nopeuttaminen tehostetulla puuntuotannolla Puumarkkinat Metsänomistajien ja puun ostajien välinen puukauppa Puun nykyinen kysyntärakenne mitä tulevaisuudessa? Hakkuiden kohdentuminen - metsien ikärakenteen muutokset: metsien uudistusjärjestys ei vastaa todellisuudessa laskemissa löydettyä optimiratkaisua

25 Metsän käytön kestävyystarkastelu Kolmelle eri puunkäyttöskenaariolle: Perusskenaario (nykyinen + investointipäätökset) Ainespuu 61 milj. m3, tuontipuu 9,1 milj. m3, metsähake 13,5 milj m3, kotitalouksien polttopuu 6 milj m3 Politiikkaskenaario (Pöyryn arvio MMM:lle ja TEM:lle) Ainespuu 68 milj. m3, tuontipuu 9,1 milj. m3, metsähake 13,5 milj m3, kotitalouksien polttopuu 6 milj m3 SK: Suurin puuntuotannollisesti kestävä ratkaisu Luke/VMI:n yhteydessä sovellettu suurin kestävä kertymäarvio Kaikissa skenaarioissa kantoja enintään 1 milj m3.

26 Ainespuukertymän kehitys vuosina

27 Energiaksi käytetty runkopuu vuosina

28 Hakkuupinta-alat (1000 ha/v) eri skenaarioissa vuosina Perus Politiikka Suurin kestävä Kasvatushakkuu Uudistushakkuu

29 Puuston määrän kehitys

30 Puuston kokonaistilavuus puuntuotannon maalla

31 Metsien ikärakenne

32 Ikäluokkien kehitys puuntuotannon metsämaalla Perus Suomi E-Suomi P-Suomi Politiikka SK

33 Kuollut puu

34 Kuolleen puun kokonaistilavuuden kehitys: puuntuotannon metsämaa ja suojeltu metsämaa

35 Ratkaisuesityksiä

36 Tarkasteltavia keinoja 1) Elävät säästöpuut 2) Kuolleen puun säästäminen 3) Arvokkaiden elinympäristöjen säästäminen 4) Luonnonhoidollinen, monimuotoisuutta edistävä kulotus 5) METSO-toimintaohjelma

37 Kuolleen puun hakkuuhävikin vaikutus määrän kehitykseen perusskenaariossa

38 Uudistushakkuille jätetty säästöpuusto Lähde: Luonnonhoidon laadun seuranta, SMK ja Tapio

39 Uudistusalan kulotuspinta-ala (1000 ha) Kulotuksen määrä kehitys Vertailujakso (5 v.) Peltola 2004, Metsäsertifioinnin valmiusprojekti 1998, Metsäserfifioinnin standardiryhmä 2003)

40 Yhteenveto skenaariotarkastelusta Puuston kasvu lisääntyy pitkällä aikavälillä kaikissa skenaarioissa Metsien (ikä)rakenne mahdollistaa metsävarojen hyödyntämisen kasvattamisen Samanaikaisesti on metsien kokonaislahopuun määrää mahdollista kasvattaa Säästöpuut Edellyttää kuolleen puun jättämistä hakkuissa metsään Pohjois-Suomessa kehityskulku luonnollisesti hitaampi Metsien rakennepiirteet muuttuvat lisääntyvän käytön seurauksena => tarvitaan myös muita tunnistettuja keinoja tarvitaan Arvokkaiden luontokohteiden säästäminen Luonnonhoidollinen kulotus METSO ohjelman toimenpiteet

41 Lopuksi Metsävarojen hyödyntämisen tason nosto kestävästi edellyttää: 1) Metsien kokonaislahopuun määrä lisäämistä Säästöpuut Kuolleen puun jättämistä hakkuissa metsään 2) Metsien rakennepiirteet muuttuvat lisääntyvän käytön seurauksena => tarvitaan myös muita tunnistettuja keinoja tarvitaan Luonnonhoidollinen kulotus METSO ohjelman toimenpiteet

42 Kiitos!