Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,

Transkriptio

1 Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Metsätieteiden laitos

2 Akwé: Kon -menettelyssä arvioidaan erilaisten hankkeiden vaikutuksia, joita aiotaan toteuttaa alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen pyhillä paikoilla ja niiden perinteisesti asuttamilla ja käyttämillä maa- ja vesialueilla tai jotka todennäköisesti vaikuttavat näihin. Akwé: Kon -menettelyn taustaoletuksena on, että hanke on ilman arvioituja vaikutuksia toteuttamiskelpoinen ja taloudellisesti kannattava. Jos tarkasteltava hanke, jolla voi olla negatiivisia vaikutuksia alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen näkökulmasta, on itsessään kannattamaton, putoaa koko asetelmalta pohja. =>Kun tarkastellaan valtion Ylä-Lapissa harjoittamaa metsätaloutta Akwé: Kon menettelyn hankkeena, pitäisi pystyä vastaamaan kahteen kysymykseen 1. Onko metsähallituksen tyypillisesti soveltama metsätalous taloudellisesti kannattavaa? 2. Sovittaako metsähallituksen tyypillisesti soveltama metsätalous parhaalla mahdollisella tavalla yhteen metsän eri käyttömuodot Inarin alueella?

3 Sisältö Miten metsätalouden kannattavuutta arvioidaan? Metsätalouden kannattavuudesta Etelä-Suomessa Metsätalouden kannattavuuden arviointia Inarin alueella laskennan lähtötietoja metsänhoito-ohjeiden mukainen kannattavuus porotaloudelle aiheutettujen haittojen huomiointi hiilen sitoutumisen vaikutukset kannattavuuteen maankäytön optimointi: puuntuotanto, porotalous, hiilensidonta Yhteenveto

4 Metsätalouden kannattavuus ja paljaan metsämaan arvo Puuston ja metsämaan arvo saadaan laskemalla tulevaisuudessa realisoituvien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus Kun tarkasteluhetki on päätehakkuun jälkeinen paljas maa, saadaan paljaan metsämaan arvo (bare land value) Positiivinen paljaan maan arvo: puuntuotantoon sitoutunut pääoma tuottaa enemmän kuin pääoman vaihtoehtoisessa käyttökohteessa Negatiivinen paljaan maan arvo: puuntuotantoon sitoutunut pääoma tuottaa vähemmän kuin vaihtoehtoisessa käyttökohteessa Vaihtoehtoista tuottoa kuvaa pitkän aikavälin reaalinen korko Metsätalouden yhteydessä sovelletaan 1-5%:n korkoa Vaikka paljaan maan arvo olisi negatiivinen, metsätalouden tuottama keskimääräinen vuotuinen nettotulos voi olla positiivinen kuitenkin tulos on alhainen suhteessa sidottuun pääomaan* Oikeista laskentaperiaatteista ei tieteessä ole epäselvyyttä; näihin viitataan myös metsähallituksen metsänhoito-ohjeessa *Vertaa: miljoonan euron sijoituksella saadaan yhden euron vuotuinen tuotto

5 Metsätalouden kannattavuudesta Lapissa on julkaistu vähän tai ei lainkaan taloustieteellistä/metsäekonomista tutkimusta Katsotaan vertailun vuoksi metsätalouden kannattavuutta Etelä-Suomessa perustuen tutkimuksiin: Hyytiäinen et al. (2004, Canadian Journal of Forest Research) Tahvonen et al. (2013, Canadian Journal of Forest Research ) Näiden tutkimusten mallia käytettiin vuonna 2006 Tapion metsänhoito-ohjeiden ja metsälainsäädännön uudistuksessa

6 Kuiva kangas (CT, kanervatyyppi), mänty, Etelä-Suomi (lämpösumma 1300) Kannattavuuden maksimoinnin tuottama tulos Keskimääräinen kuutiotuotos kuutioita per vuosi per hehtaari Kiertoaika vuosia Kuutioiden maksimointi Korko 0% /vuosi Korko 1% Korko 3% Korko 4% Korko 5% Keskimääräiset tulot/vuosi tai paljaan maan arvo per hehtaari Tienvarsihinnat tukki: 53 kuitu: 24 Uudistamiskustannukset: Metsäteollisuusyritykset soveltavat 6-7%:n korkoa ja ovat pääosin luopuneet metsäomaisuudestaan teollisuudelle kannattamattomana omaisuuslajina Julkisen talouden pitkän (10v) koron ennustetaan olevan 2.8% vuonna 2020 (valtionvarainministeriö 2016) Puuston kasvu per vuosi per hehtaari on Inarin alueella noin 1-2m 3 eli 25-50% puuston kasvusta CT tyypin mäntypuuston kasvusta Etelä-Suomessa Tämä antaa alustavia viitteitä metsätalouden kannattavuudesta Pohjois-Suomessa

7 Inarin alueen kannattavuuslaskennan lähtötietoja Tienvarsihinnat: Tukki 51 per m 3, Kuitu 26 per m 3 Kantohinnat: Tukki 38 per m 3, Kuitu 13 per m 3 Korjuukustannukset: Nurminen et al. (2006) Kasvupaikka: kuivahko kangas Harvennukset: metsähallituksen metsänhoito-ohjeen mukaisesti Päätehakkuu: metsähallituksen metsänhoito-ohjeen mukaisesti Uudistamiskustannukset: vaihdellaan välillä Tarkastelussa ei ole mukana useita metsätalouden kustannuslajeja kuten ojitus, metsätiet, hallinto, yms Puuston kasvun kuvaus: Pukkala et al (2013) kasvumalli Bollandsås et al (2008) kasvumalli Mallien kuvaus vastaa Luken Motti-kasvumallin kuvausta Inarin metsien kasvusta

8 Puuston tilavuus m 3 per ha Pohja-pinta-ala m 2 per ha Puiden määrä per ha Puuston kehitys metsänhoito-ohjeiden mukaisessa ratkaisussa 180 (a) 20 (b) 2000 (c) Stand volume, m 3 ha Stand basal area, m 2 ha Number of trees ha Puuston Stand ikä age, years vuosia Average yield 2.0m 3 ha -1 year -1 Average yield 2.1m 3 ha -1 year Stand age, years Puuston ikä vuosia Bollandsås et al. (2008) Pukkala et al. (2013) Puuston Stand age, ikäyears vuosia Bollandsås (2008) kasvumalli Pukkala (2013) kasvumalli

9 Hakkuista aiheutuvat kustannukset ja tulot ohjeiden mukaisessa ratkaisuissa (a) Bollandsås et al. (2008) (b) Pukkala et al. (2013) per hehtaari per hehtaari harvennus 2.harvennus Päätehakkuu 80 vuotta 100 vuotta 120 vuotta 0 1. harvennus 2.harvennus Päätehakkuu 70 vuotta 90 vuotta 105 vuotta Kustannukset Tulot

10 Metsänhoito-ohjeiden mukaisen metsänhoidon tuottamat paljaan maan arvot ja metsätalouden kannattavuus Bollandsås et al (2008) kasvumalli U u d is ta m is k u s ta n n u k s e t p e r h e h ta a r i K o r k o % * 44* 42* 38* 33* * Vuotuinen keskimääräinen nettotulo Pukkala et al (2013) kasvumalli U u d is ta m is k u s ta n n u k s e t p e r h e h ta a r i K o r k o % * 44* 42* 3 7 * 3 2 * Vuotuinen keskimääräinen nettotulo oli metsätilastojen mukaan Lapissa 19 per hehtaari vuonna 2016 Luken Tilastotietokannan mukaan Lapissa uudistusalan raivaus+laikutus/mätästys maksoi per hehtaari* =>Yllä olevien taulukoiden luvut tuskin aliarvioivat kannattavuutta; syy luvuissa ei ole kaikkia metsätalouden (kiinteitä) kustannuksia Metsähallituksen vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätös: metsähallituksen hallussa oleva pääoma tuottaa %:n korkotuottoa => 4%:n korolla arvioituna päätehakuun jälkeinen uudistaminen on kannattamatonta, jos uudistamiskustannukset ovat yli hehtaari Metsätalous voi näyttää kannattavalta, jos nettotulos per hehtaari on positiivinen mutta metsätalouteen sidottu pääoma voi kuitenkin tuottaa vähemmän kuin pääoman vaihtoehtoisessa käyttökohteessa

11 Porotaloudelle aiheutuvat haitat Päätehakatun ja uudistetun kohteen käyttökelpoisuus luppo- ja jäkälälaitumena heikkenee ajanjaksoksi, jonka pituutta on vaikeaa arvioida Metsätalous aiheuttaa tässä mielessä porotaloudelle ulkoisia haittavaikutuksia, jotka olisi huomioitava metsätalouden kustannuksina Tutkimuksissa Tahvonen et al. (2014), Pekkarinen et al. (2015) ja Pekkarinen et al. (2017) saatiin tulos, jonka mukaan jäkälä/luppohehtaarin arvo porotaloudessa on per vuosi J. Kumpulan esittämän asiantuntija-arvion mukaan päätehakkuun alentaa jäkälälaitumen arvon 20%:iin alkuperäisestä arvosta 30 ensimmäiseltä vuodelta ja 50%:iin vuotta päätehakkuun jälkeen Jos jäkälähehtaarin arvo porotaloudelle on 30 vuosi saadaan päätehakkuun haitaksi 8-9/vuosi per ha kun korko on nolla 975* per ha kun korko on 1% 710* per ha kun korko on 2% 562* per ha kun korko on 3% 471* per ha kun korko on 4% *Haitta kertasummana

12 Paljaan maan arvo ja metsätalouden kannattavuus kun haitta porotaloudelle on huomioitu Bollandsås et al (2008) kasvumalli Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % Pukkala et al (2013) kasvumalli Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % Metsätalous ei näyttäisi onnistuvan hyvin puuntuotannon ja porotalouden yhteensovittamisessa, koska metsätalous on kannattamatonta porotaloudelle aiheutetut tappiot huomioituna jo kahden prosentin korolla riippumatta uudistamiskustannuksista

13 Metsät ovat hyödyllisiä ilmakehän hiilidioksidin sitojina ja torjuvat ilmastomuutosta hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiatuotannossa maksaa => hiilidioksidille syntyy taloudellinen arvo ilmakehästä pois sidotun hiilen arvo voidaan sisällyttää metsätalouden optimointimalleihin ja kannattavuuslaskelmiin Uudessa Seelannissa ja osissa Kanadaa metsänomistajille maksetaan hiilen sitoutumisesta ja kannustetaan lisäämään sitoutuvan hiilen määrää EU:ssa ei ole vielä vastaavaa kannustinjärjestelmää mutta ehdotus on toistuvasti esillä EU:n komission (2014) arvion mukaan CO 2 tonnin arvo tulee olemaan vuonna 2030 ja vuonna 2050 kun hiilen hinta riittävän korkea, on taloudellisesti kannattavinta käyttää metsää vain hiilen varastona (van Kooten et al 1995, Holtsmark 2015)

14 YLE,

15 Metsät ovat hyödyllisiä ilmakehän hiilidioksidin sitojina ja torjuvat ilmastomuutosta hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiatuotannossa maksaa => hiilidioksidille syntyy taloudellinen arvo ilmakehästä pois sidotun hiilen arvo voidaan sisällyttää metsätalouden optimointimalleihin ja kannattavuuslaskelmiin Uudessa Seelannissa ja osissa Kanadaa metsänomistajille maksetaan hiilen sitoutumisesta ja kannustetaan lisäämään sitoutuvan hiilen määrää EU:ssa ei ole vielä vastaavaa kannustinjärjestelmää mutta ehdotus on toistuvasti esillä EU:n komission (2014) arvion mukaan CO 2 tonnin arvo tulee olemaan vuonna 2030 ja vuonna 2050 kun hiilen hinta riittävän korkea, on taloudellisesti kannattavinta käyttää metsää vain hiilen varastona (van Kooten et al 1995, Holtsmark 2015) =>Verrataan kahta vaihtoehtoa: A: Hakataan metsiä kuten nyt mutta huomioidaan sitoutuvan hiilen arvo B: Ei hakata metsiä lainkaan ja huomioidaan vain sitoutuneen hiilen arvo

16 A: Paljaan maan arvo sisältäen hiilen sitoutumisen arvon kun metsää hoidetaan ohjeiden mukaisesti* CO2 hinta 20 Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % * 49* 47* 42* 37* B: Paljaan maan arvo kun metsä vain hiilivarastona* CO2 hinta 20 Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % Punaisella merkityissä tapauksissa pelkkä hiilen varastointi on taloudellisesti kannattavampi ratkaisu kun ratkaisu, jossa metsää käytetetään sekä puuntuotantoon, että hiilen varastointiin Jos lisäksi huomioidaan puuntuotannon haitta porotaloudelle, on metsän käyttö hiilivarastona kannattavampi ratkaisu kuin metsän käyttö puuntuotantoon ja hiilen varastointiin lukuunottamatta 1%:n ratkaisuja, joissa uudistamiskustannukset ovat 250 tai alle *Pukkalan kasvumalli

17 A: Paljaan maan arvo sisältäen hiilen sitoutumisen arvon hoidettaessa metsää ohjeiden mukaisesti B: Paljaan maan arvo kun metsä vain hiilivarastona CO2 hinta 40 Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % * 54* 52* 47* 42* CO2 hinta 40 Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko %

18 varsin alhaisilla hiilen hinnoilla ollaan tilanteessa, jossa on kansantaloudellisesti perustelluinta luopua puuntuotannosta ja käyttää metsää vain hiilen varastointiin porotaloudelle puuntuotannosta aiheutuvan haitan huomiointi korostaa tätä johtopäätöstä EU:n metsä- ja ilmastopolitiikkaa koskevat linjaukset ovat edelleen käsittelyssä ja jatkuvan kehitystyön alaisina ennustetut CO 2 päästöjen vähentämiskustannukset energiatuotannossa lisäävät painetta hyödyntää metsien hiilen sidontaominaisuutta halpana tapana vähentää päästöjä tutkimuksen näkökulmasta metsien hiilensidontakapasiteetin käyttämättä jätttäminen on taloudellista tuhlausta ja lisää ilmastomuutoksen torjunnan kustannuksia

19 Metsien hoito jatkuvapeitteisinä ilman päätehakkuita ja uudistamista avohakkuuton metsänhoito tuli sallituksi 2014 metsälainsäädännön muutoksessa tutkimuksissa taloudellisesti kannattavaa erityisesti keskinkertaisilla ja heikoilla kasvupaikoilla kun korko on yli 2% ja uudistamiskustannukset yli myös metsähallituksen metsänhoito-ohjeissa on suuntaviivat eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuille poimintahakkuiden pääperiaate: suoritetaan suurempien puiden yläharvennus vuoden välein ja pidetään metsän tiheys niin alhaisena, että metsä uudistuu luonnollisesti ilman maanmuokkausta (hakkuissa poistetaan lisäksi huonolaatuiset puut) optimointimallin mukaan metsien hoito jatkuvapeitteisinä on Inarissa taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuut kun korko on 1% tai yli (Pukkalan kasvumalli), kun korko on 2-3% tai yli (Bollandsås kasvumalli) tapauksissa, joissa avohakkuut ovat kannattavampia, on kiertoaika tyypillisesti vuotta hiilen sitoutumisen arvon ja avohakkuun porotaloudelle aiheuttamien haittojen lisääminen tarkasteluun korostaa jatkuvapeitteisen metsänhoidon edullisuutta

20 w = Bollandsås et al. (2008) r = 3% 434 /433 - /-67 - / /-817 r = 1% 4416 / / / /2715 Pukkala et al. (2013) r = 3% - /567 - /67 - / /-933 r = 1% - / / / /3551

21 Puuston tilavuus m 3 per hehtaari Yli 7cm puiden määrä per hehtaari Esimerkki metsän hoidosta jatkuvapeitteisenä päätehakkuun jälkeen (hiilen sidonnan ja porotaloudelle aiheutettujen haittojen huomiointi pidentäisi hakkuiden aikaväliä) (a) Bollandsås et al. (2008), r = Stand volume, m 3 ha Number of trees ha Puuston Stand age, ikä, vuosia years 0

22 Yhteenveto puuntuotannon kannattavuus perinteisillä päätehakkuumenetelmillä näyttää Inarin alueella heikolta vuotuinen keskimääräinen nettotulos ~ per hehtaari voi olla positiivinen mutta metsätalouteen sitoutuvalle pääomalle saatava korkotuotto on noin 1% porotaloudelle aiheutuvien haittojen huomiointi edelleen heikentää nykyisenkaltaisen metsätalouden perusteita Inarin alueella tilastojen mukaan metsätalouden vuotuinen nettotulos on ~ 20 per hehtaari =>jäkälä/luppohehtaarin arvo porotaloudelle on tätä suurempi ~ 30

23 Yhteenveto, jatkoa Inarin alueella olisi valtion metsissä perusteltua etsiä vaihtoehtoja nykyisenkaltaiselle puuntuotannolle Vaihtoehto 1: metsien hoito jatkuvapeitteisinä haitat porotaloudelle ja hiilen sidonta huomioiden Vaihtoehto 2: puuntuotannosta luopuminen ja metsien käyttö pelkästään hiilen varastoina ja porotalouden tarpeisiin turismi ja monimuotoisuusnäkökohdat tukevat vaihtoehtojen merkitystä aluetaloudelliset näkökohdat voisivat puoltaa kompensaatioita, jos Inarin metsiä käytetään hiilen varastoina kaikkeen tutkimukseen liittyy epävarmuutta: metsähallituksen toimintaan liittyviä tarkkoja talouslukuja ei ole ollut saatavissa, tulevat hinnat yms. epävarmoja päätöksenteko perustuu kuitenkin kunakin hetkenä saatavissa oleviin tietoihin, joita samoin kuin päätöksiä tarpeen tullen päivitetään

24 Kiitos