KAINUUN ENNAKOINTIHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN ENNAKOINTIHANKE"

Transkriptio

1 Kainuun ennakointihankkeen tavoitteena oli luoda alueen toimijoiden ennakoinnin toimintatapa, vahvistaa ennakoivaa työotetta ja rakentaa ennakointiportaali. Tämä on hankkeen loppuraportti, jossa esitellään hankkeen toiminta ja tulokset. KAINUUN ENNAKOINTIHANKE Loppuraportti Anu Huotari ja Mari Niskanen 1

2 Kiireisen tiivistelmä... 3 Alkusanat... 4 OSA 1: Oppeja ja oivalluksia: Kehittämistyön johtopäätökset Ennakoinnin toimintatapa Koordinaatio - verkosto tarvitsee vetäjän Verkostot - hyödynnä muiden osaamista Työote ennakointi on osa strategiatyötä Vuorovaikutus jaa tietoa avoimesti Informaatiomuotoilu tiivistäminen lisää vaikuttavuutta OSA 2: Hankkeen matka: tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteet ja tulokset Toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen Ennakoinnin toimintatapa Ennakoiva työote ja verkostot Ennakointiportaali ja tiedontuotanto Ongelmat ja suositukset Hyvät käytännöt Julkisuus ja tiedottaminen Ulkopuolinen arviointi Valokuvat LIITTEET

3 Kiireisen tiivistelmä Kainuun ennakointihankkeen tavoitteena oli luoda ennakointiyhteistyön tapa Kainuuseen, vahvistaa ennakoivaa työotetta sekä rakentaa maakunnallinen ennakointiportaali. Kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä maakunnallisen ennakointi- ja seurantaryhmän ja sen jäsenorganisaatioiden kanssa. Ennakoinnin toimintatapaa kehitettiin alueellisen ennakoinnin perusmallin avulla kiinnittämällä huomiota yhteistyön koordinaatioon, osallistavaan foorumitoimintaan sekä vuorovaikutuksen kanavana toimivaan nettisivustoon. Yhteistyötä jäsennettiin kuvaamalla jäsenorganisaatioiden roolia ennakointitiedon tuottajina, rytmittämällä ydinverkoston toimintaa ennakoinnin vuosikelloon sekä konseptoimalla ennakointi- ja seurantaryhmän tulevaisuuskatsaus liittyen maakuntaohjelman seurantaan ja ennakointiin. Laajempaa yhteistä tulevaisuuskeskustelua rakennettiin tulevaisuus- ja teemafoorumityöskentelyn lisäksi osallistamalla eri tahoja kirjoittamaan artikkeleita Kainuun tulevaisuudesta ennakointisivustolle. Ennakoivaa työotetta vahvistettiin järjestämällä koulutuksia maakunnallisen ennakointi- ja seurantaryhmän jäsenille, kuntajohdolle sekä jäsenorganisaatioiden asiantuntijoille. Ennakointiportaali kuiskintaa.fi rakennettiin yhteisen tulevaisuuskeskustelun työkaluksi sosiaalisen median kanavien ohella. Ydinverkostolle järjestettiin lisäksi koulutusta sivuston käyttöjärjestelmästä, sosiaalisen median sovelluksista ennakointityön välineinä, informaatiomuotoilusta ja blogikirjoittamisesta. Osana hankkeen toimenpiteitä tilattiin selvitykset biotalouden aluetalousvaikutuksista sekä digitalisaation mahdollisuuksista Kainuussa. Hankkeesta tilattiin myös ulkoinen arviointi. Kehittämistyön lähtökohtana oli huomion kiinnittäminen hankevaiheen päättymisen jälkeiseen aikaan. Toimintatavan rakentamisessa keskityttiin löytämään toimintatapa ja työvälineitä, joita pystytään hankkeen päättymisen jälkeen jatkamaan jäsenorganisaatioiden olemassa olevilla resursseilla. Huomionarvoista on, että ennakointityö on osa strategia- ja suunnittelutyötä ja näin jokaisen jäsenorganisaation perustyötä. Merkittävin haaste liittyy toimintakulttuuriin muuttamiseen; siihen että tunnistetaan organisaation strategia- ja suunnittelutyö ennakoinniksi ja oivalletaan jakaa tätä tietoa avoimesti verkossa muille toimijoille. Tässä olisi hyötyä niiden uusien työskentelytapojen ja työvälineiden omaksumisesta, joita hankkeen aikana kehitetty ja esitelty ydinverkoston asiantuntijoille. Näiden lisäksi toimintatavan jatkamisen ja edelleen kehittämisen kannalta on tärkeää, että maakuntaliitossa verkoston vetäminen alueellisen ennakoinnin koordinaatio - resursoidaan riittävästi. Loppuraportin ensimmäisessä osassa esitetään kehittämistyön johtopäätökset. Ensimmäisenä esitellään hanketyön ja ulkoisen arvioinnin pohjalta muodostettu esitys ennakoinnin toimintatavasta. Sitä täydentävät kehittämiskohteet, joihin hankevaiheen jälkeen olisi syytä panostaa ennakointityön vaikuttavuuden parantamiseksi. Loppuraportin toisessa osassa on kuvattu hankkeen aikana toteutetut toimenpiteet sekä ulkoisen arvioinnin tärkeimmät havainnot. 3

4 Alkusanat Kesäkuussa 2015 Kainuun ennakointihanke käynnistyi vuoden 2013 marraskuussa. Tehtäväksi asetettiin ennakoinnin toimintatavan luominen, ennakoivan työotteen vahvistaminen ja ennakointiportaalin rakentaminen. Hankkeen päätavoite on ollut löytää sellaiset tekemisen tavat ja työvälineet, joiden avulla yhteistyötä pystytään jatkamaan olemassa olevilla resursseilla hankkeen jälkeen. Tästä syystä toimintatapaa on rakennettu toimijoiden perustehtävän mukaisen ennakointityön varaan. Oleellista on tunnistaa, että ennakointi on osa strategia- ja suunnittelutyötä ja näin tulevaisuusajattelu osa jokaisen työtehtäviä. Loppuraportin ensimmäiseen osaan olemme koonneet toimintatavan vakiinnuttamisen kannalta oleellisia asioita, jotka liittyvät toimintakulttuurin muuttamiseen. Nämä ovat samalla asioita, joissa Kainuun ennakointiverkostolla on vielä matkaa taivallettavana. Kainuun ennakointiyhteistyö on toivoaksemme saanut aineksia työn jatkamiselle hankkeen jälkeen. Toivomme, että hankkeesta on jäänyt mieleen ennen kaikkea rohkeus, kokeilut, osallistaminen ja epämuodollisuus. Olemme tehneet työtä rennolla otteella, mutta taustalla on ollut aina selkeä kehittämistavoite. Ennakointiverkostolle toivotamme sinnikkyyttä tehdä ennakointityöstä entistä enemmän päivittäistä työtä, rohkeutta jakaa omaa asiantuntemusta muille ja uteliaisuutta uutta kohtaan. Anu & Mari 4

5 OSA 1: Oppeja ja oivalluksia: Kehittämistyön johtopäätökset 5

6 1. Ennakoinnin toimintatapa Kainuun ennakoinnin toimintatavan rakentamisessa peruslähtökohtana hyödynnettiin kuuden Länsi- Suomen maakunnan yhteisen EMMA-hankkeen 1 johtopäätöksiä. Lähtökohtana oli olemassa olevien toimintatapojen soveltaminen ja kokeileminen, ei niinkään täysin uuden luominen. Parhaita käytäntöjä kartoitettiin tutustumalla Keski-Suomen, Pirkanmaan, Lapin ja Pohjois-Karjalan ennakointiyhteistyöhön. Näiden pohjalta Kainuun ennakoinnin toimintatavassa otettiin erityisen huomion kohteeksi yhteistyön koordinaatio, osallistamisen tavat sekä tiedon jakamisessa hyödynnettävä verkkosivusto. Alueellisen ennakoinnin peruskonseptin hyödyntämisen rinnalla toinen lähtökohta on ollut huomion kiinnittäminen hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan. Hankkeessa on keskitytty ennakointi- ja seurantaryhmän jäsenorganisaatioiden perustehtävän mukaiseen ennakointityöhön. Tavoitteena on ollut luoda olemassa olemasta, jo tehdystä työstä kokonaisuus. Hankkeen tehtävänä ei ole ollut ennakointitiedon tuottaminen eli ennakoinnin sisältöjen tuottaminen vaan ennakoinnin toimintatavan eli prosessin rakentaminen. Koko hankkeen toiminnan ajan huomio on ollut siinä, mitä tapahtuu hankkeen päättymisen jälkeen - pyrkiä löytämään toimintatapa, jota pystytään jatkamaan hankevaiheen jälkeen. Kainuun ennakoinnin toimintatapa muodostuu yhteistyötä koordinoivasta ennakointiverkostosta, ennakointitiedon tuottamisesta maakunnallisen päätöksenteon tueksi ja osallistamisesta yhteiseen tulevaisuuskeskusteluun. Esitys toimintatavasta perustuu kehittämistyöhön hankkeen aikana ja ulkopuolisen arvioinnin suosituksiin (ks. luku 6). 1 6

7 KOORDINAATIO Ennakointitiimi Ennakointiaktiivit ja -verkosto Ennakoinnin vuosikello 2 krt vuodessa PÄÄTÖKSENTEKO Maakunnan yhteistyöryhmä Tulevaisuuskatsaus 2 krt vuodessa 2 krt vuodessa VUOROVAIKUTUS Kuiskintaa.fi Tulevaisuusfoorumit Sosiaalinen media Asiantuntijakirjoitus 1 krt vuodessa KOORDINAATIO. Ennakointitiimi vastaa yhteistyön koordinoinnista ja toimii asioita valmistelevana työryhmänä. Sen ympärillä toimii ennakointiverkosto, johon nimetään pysyvät asiantuntijajäsenet eli ennakointiaktiivit. Ennakointiverkoston kokouksiin voidaan kutsua lisäksi vierailevia asiantuntijoita. Esityksenä on, että ennakointi- ja seurantaryhmän kokoonpano organisoidaan siten, että henkilöt nimetään ennakointitiimiin ja ennakointiverkoston pysyviksi asiantuntijoiksi. Kainuun kunnat ovat edustettuna ennakointiverkostossa kuntajohtajakokouksen nimeäminä. Kainuun liitto koordinoi ennakointitiimin ja verkoston toimintaa ja vastaa ryhmien koollekutsumisesta. Maakuntaliitossa on nimetty ennakoinnin vastuuhenkilö, jonka tehtäviin koordinaatio kuuluu. Ennakointiverkosto vaihtuvat asiantuntijat kaikki maakunnan toimijat Ennakointiaktiivit Ennakointitiimi pysyvät asiantuntijat tulevaisuuskatsauksen laadinta nimetään jäsenet asioita valmisteleva työryhmä nimetään jäsenet } Ennakointiryhmä Verkoston vetäjä maakuntaliitto työparina ELY-keskuksesta nimetään vetäjä(t) Ennakointitiimi ja ennakointiaktiivit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa (kesäkuussa ja joulukuussa) suunnittelemaan tulevan puolen vuoden toimintaa. Yhteistyö kuvataan ennakoinnin vuosikelloon, johon kootaan yhteiset tapahtumat ja tiedontuotanto pääpiirteittäin kuukausitasolla. Ennakointisivustolle kuiskintaa.fi kootaan toimijoiden yhteistyönä maakunnan kehitystä koskeva olennainen tilasto- ja ennakointitieto. PÄÄTÖKSENTEKO. Ennakointiryhmä laatii kaksi kertaa vuodessa tulevaisuuskatsauksen, jossa tarkastellaan maakunnan kehitystä ja ennakoidaan tulevaa. Katsaus palvelee maakuntaohjelman seurantaa ja ennakointia ja erityisesti maakunnallista päätöksentekoa. 7

8 Tulevaisuuskatsauksen aiheeksi voidaan valita laajempi maakunnan kehityksen kannalta tärkeää teema kuten väestö, työllisyys tai hyvinvointi, mutta katsauksen aiheeksi voidaan valita jonkin ajankohtainen erityisteema kuten esimerkiksi maakunnan kehitykseen vaikuttava megatrendi tai heikko signaali. Tulevaisuuskatsaus on suunnattu jäsenorganisaatioiden päätöksenteon ja suunnittelun tueksi sekä myös maakuntahallitukselle, maakunnan yhteistyöryhmälle ja maakuntavaltuustolle. Tulevaisuuskatsaukset julkaistaan artikkelikirjoituksina kuiskintaa.fi-sivustolla. VUOROVAIKUTUS. Ennakointiryhmän jäsenet toimivat solmukohtina taustaorganisaatioihinsa ja osallistavat organisaationsa asiantuntijoita yhteiseen tulevaisuuskeskusteluun. Kukin jäsenorganisaatio tuottaa vuoden aikana vähintään yhden artikkelikirjoituksen kuiskintaa.fi-sivustolle. Ennakointiryhmä huolehtii siitä, että myös muuta jäsenorganisaatioiden tuottamaa tietoa Kainuun tulevaisuuden kannalta olennaisista teemoista ja ilmiöitä kootaan ennakointisivustolle. Käytännössä tämä tarkoittaa asiantuntijakirjoitusten ohella tiedottamista erilaisista tulevaisuusaiheisista tilaisuuksista, tuotetuista aineistoista ja hankkeista. Tulevaisuusfoorumeja järjestetään vuosittain kerran tai kaksi vuodessa. Lisäksi järjestetään teemafoorumeja esimerkiksi Kainuu ohjelman painopisteisiin liittyen. Sosiaalisen median työkalujen (Twitter ja Facebook) avulla tiedotetaan ennakointisivuston päivityksistä sekä käytetään yhteisen tulevaisuuskeskustelun välineenä. Suositukset Organisoidaan ennakointi- ja seurantaryhmä uudelleen. Suosituksena on, että ennakointi- ja seurantaryhmä organisoituu uudelleen siten, että valmistelutyöhön (foorumit, nettisivuston päivittäminen yms.) osallistuvat kuuluvat ennakointitiimiin ja pelkästään asiantuntijaroolissa toimivat jäsenet nimetään ennakointiaktiiveiksi. Hankkeen aikana ennakointiportaalin suunnittelutyöryhmässä mukana olleet osallistuvat ennakointitiimin työhön. Kytketään ennakointi hanketyöhön. Suosituksena on, että ennakointi- ja seurantaryhmän toiminta kytketään erityisesti maakunnan yhteistyöryhmän työhön. Näin vahvistetaan ennakoinnin linkkiä maakunnalliseen päätöksentekoon, jossa hankerahoitus on keskeinen instrumentti. Vahvistetaan elinkeinoelämän näkökulmaa. Kevään 2015 aikana ennakointi- ja seurantaryhmään saatiin Kainuun Yrittäjät ry:n edustus. Tätä olisi hyvä täydentää yrittäjäjäsenellä, jolle maksetaan kokouspalkkio. Kainuun Yrittäjien ry:n kautta saatiin kevään 2015 aikana jo asiasta kiinnostunut yrittäjä mukaan. 8

9 2. Koordinaatio - verkosto tarvitsee vetäjän Ennakoinnin toimintatavan rakentamisessa on koordinaation näkökulmasta keskitytty ennakointi- ja seurantaryhmän toiminnan kehittämiseen. Ryhmä on muodostunut pääasiassa johtotason henkilöistä, joiden ei voida olettaa vastaavan yhteistyöhön liittyvästä valmistelutyöstä vaan toimivan enemmän asiantuntijajäsenten roolissa. Alueellisen ennakoinnin vaikuttavuuden kannalta yhtenä tärkeimpänä tekijänä voi pitää riittävää resurssia verkoston vetämiseen. Niin asiantuntijajoukon vetäminen kuin erilaisten tilaisuuksien suunnittelu edellyttävät valmistelutyötä verkoston vetäjältä. Huomionarvoista on keskustelevan ilmapiirin luominen, jolloin valmistelutyö ei tarkoita päätösasialistan laatimista vaan fasilitoijan roolissa toimimista. Hanketyössä todettiin hyväksi työpajamuotoinen työskentely verkoston kokouksissa. Työpajamuotoinen työskentely mahdollisti useamman näkökulman läpikäymisen lyhyessä ajassa, rakensi yhteistä näkemystä yhteistyön suunnasta antamalla kaikille osallistujille mahdollisuuden sanoa mielipiteensä. Valmistelutyössä yksinkertaisena työkaluna kannattaa hyödyntää ennakoinnin vuosikellon laatimista. Vuosikelloon kirjataan verkoston kokoukset ja yleisellä tasolla muut tärkeimmät asiat. Tulevan puolen hahmottaminen etukäteen yleisellä tasolla jäsentää tekemistä ja vähentää valmistelutyöhön käytettävää aikaa. Suositukset Resursoidaan koordinaatiotehtävä riittävästi maakuntaliitossa. Hankkeen päätyttyä verkoston vetäminen edellyttää etenkin alkuvaiheessa ajankäyttöä, jotta hyvään alkuun saatu toiminta juurtuu ja kehittyy edelleen. Suosituksena on, että maakuntaliitossa ennakointiyhteistyön vetäminen resursoidaan siten syksyn 2015 ajaksi, että työaikaa on käytettävissä noin 20 % viikkotyöajasta. Laaditaan ennakoinnin vuosikello. Yhteistyön rytmittämistä varten ensimmäisessä syksyn kokouksessa sovitaan tulevan syksyn kokoukset ja tilaisuudet. Ennakointiverkoston toiminta rytmitetään maakuntaohjelmastrategiatyön kanssa. 9

10 3. Verkostot - hyödynnä muiden osaamista Verkoston vetämiseen liittyvän resursoinnin rinnalla toinen keskeinen asia on verkoston osaamisen hyödyntäminen. Kehittämistyössä on vahvasti nojattu yhdessä tekemiseen. Ennakoinnin toimintatapaa on rakennettu yhdessä ennakointiverkostoksi nimetyn asiantuntijajoukon kanssa, joka muodostui ennakointi - ja seurantaryhmästä ja ennakointiportaalin suunnitteluryhmästä. Yhdessä tekemisestä on hyvä esimerkki myös hankehenkilöstön tiimimäinen työskentely täydentävällä osaamisella varustetut henkilöt ovat toisiaan sparraten kokeilleet ja ideoineet uutta yhdessä. Yhteistyössä tarvitaan asiantuntijajoukon lisäksi käsipareja, jotka hoitavat yhdessä verkoston vetäjän kanssa tilaisuuksien järjestelyjä ja kuiskintaa.fi-sivuston päivittämistä. Ennakointitiimin toiminnan ei tarvitse olla luonteeltaan muodollista vaan ennemminkin hyvin joustavaa, tarpeen mukaan tapahtuvaa yhteistyötä. Oleellista on, että ennakointitiimiin ei nimetä edustuksellisesti jäseniä vaan henkilöitä, joilla on kiinnostus ja valtuutus toimia omassa organisaatiossaan kyseisessä roolissa osana työkuvaansa. Yhdessä tekemisen periaate liittyy myös laajasti eri tahojen osallistamiseen tulevaisuuskeskusteluun. Eri organisaatioiden järjestämiä tilaisuuksia on hyvä sovittaa yhteen ja tuoda niihin ennakointi ja tulevaisuusnäkökulma mukaan. Tässä on järkeä myös resurssinäkökulmasta. Suositukset Muodostetaan ennakointitiimi. Käytännön asioita valmistelevan työryhmän muodostamisesta on keskusteltu kehittämistyön aikana ja sitä esitetään myös ulkoisen arvioinnin johtopäätöksissä. Haetaan ennakoinnista innostuneita mukaan toimintaan. Edustuksellisen ja muodollisen nimeämisen sijaan etsitään jäsenorganisaatioista ennakoinnista kiinnostuneita asiantuntijoita, jotka veisivät yhteistyötä eteenpäin ennakoinnin puolestapuhujina. Tuodaan tulevaisuusnäkökulma mukaan tilaisuuksiin. Tehdään yhteistyötä tilaisuuksien järjestämisessä. Tuodaan tulevaisuusnäkökulma mukaan tilaisuuksiin. 10

11 4. Työote ennakointi on osa strategiatyötä Ennakointi on strategia- ja suunnittelutyötä ja näin osa jokaisen aluekehittämistyötä tekevän organisaatiota perustehtävää. Hanketyön tavoitteena on ollut rakentaa toimintatapa, jota pystytään jatkamaan hankevaiheen jälkeen olemassa olevilla resursseilla. Ennakointityön kuvausten avulla on tehty näkyväksi niin jäsenorganisaatioiden omaa ennakointityötä kuin myös konkretisoitu kunkin roolia yhteistyössä. Tulevaisuusajattelun tulisi olla jokaisen työtehtävää. Ennakointi ei ole vain johtotason henkilöiden tehtävä tai delegoitavissa organisaatiossa jonkun yksittäisen henkilön harteille. On olemassa eritasoista ja erilaista ennakointityötä; työnkuva määrittää sitä, millä tavalla tulevaisuus on läsnä omassa työssä. Strategia- ja suunnittelutyö itsessään on ennakointia - tulevaisuuden eri vaihtoehtojen pohtimista ja toimenpiteitä toivottavan tulevaisuuden toteutumiseksi. Ennakointiosaamista tulisi laajentaa hyödyntämällä tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä tilastojen ja ennusteiden rinnalla. Skenaariot, megatrendit ja trendit sekä heikot signaalit ovat esimerkkejä menetelmistä, joiden avulla voi hahmottaa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yksi helppo tapa tuoda ennakointia osaksi omaa työtä on hyödyntää sosiaalista mediaa ennakointitiedon lähteenä ja erilaisia yhteisöpalveluja keskustelun käymiseen muiden kanssa. Suositukset Viimeistellään yhteistyön kuvaus. Hankkeen ajan on yhteistyössä jäsenorganisaatioiden kanssa työstetty eteenpäin ennakoinnin yhteistyön kuvausta (liite 7). Osa jäsenorganisaatioista kuvasi ennakointityönsä, tavan jolla osallistuu yhteistyöhön ja nimesi yhteyshenkilöt. Suosituksena on, että jokaisen jäsenorganisaation rooli ja vastuu yhteistyössä kuvattaisiin. Palataan tulevaisuusskenaarioihin. Ulkoisen arvioinnin yksi suositus on, että Kainuu ohjelman laatimisen yhteydessä laaditut tulevaisuusskenaariot otettaisiin uudelleen tarkasteluun. Skenaarioiden tarkastelu toisi laadullista näkökulmaa ennakointityöhön tilastojen rinnalle. Valitaan verkostolle yhteisöllinen työalusta. Hankkeen aikana on kokeiltu erilaisia yhteisiä työalustoja wikipohjaisesta Pbworksista Yammeriin. Ulkoisessa arvioinnissa on ehdotettu jonkin yhteisöllisen työalustan valintaa ydinverkoston työkaluksi; yksi vaihtoehto voi olla esimerkiksi suljettu Facebook-ryhmä. 11

12 5. Vuorovaikutus jaa tietoa avoimesti Ennakoinnin toimintatavan ja etenkin toimintakulttuurin kehittämisessä avoimuus on ollut hanketyön peruslähtökohta. Niin ennakointia kuin yleisesti aluekehittämistä tulisi tehdä ulospäin avoimemmin - jakaa tietoa omalta asiantuntijuusalueeltaan sekä osallistaa eri tahoja kehittämistyöhön. Kuiskintaa valittiin ennakointiportaalin nimeksi, koska maakuntalaulun ohella termi viittaa osallistumiseen, keskusteluun ja heikkoihin signaaleihin. Kehittämistyössä ennakointi- ja seurantaryhmän asiantuntemusta on tuotu näkyväksi konseptoimalla tulevaisuuskatsaus, jossa tarkastellaan Kainuun kehitystä tietyssä teemassa tilanteen, tulevaisuuden ja tarvittavien toimenpiteiden näkökulmista. Myös muita maakunnassa toimivia asiantuntijaryhmiä olisi hyvä haastaa mukaan yhteiseen tulevaisuuskeskusteluun. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jaetaan tietoa kokouksissa ja tilaisuuksista keskustelluista asioista ja esimerkiksi luetuista raporteista ja selvityksistä. Avoimuuden periaatetta noudatettiin ennakointisivuston rakentamisessa valitsemalla julkaisujärjestelmäksi avoimeen lähdekoodiin perustuva Wordpress. Sivuston rakenteeksi valittiin artikkelipohjainen teema, joka edistää tiedon jakamista ja näkemyksen vaihtamista toimijoiden kesken. Ennakointisivusto ei kuitenkaan elä ilman sosiaalista mediaa. Sivustolla tapahtuvista päivityksistä ja uudesta sisällöstä on tiedotettava avoimesti. Ilman sosiaalisen median kautta tapahtuvaa tiedottamista sivuston tieto jää kulkematta eri tahojen tietoon. Sosiaalinen media on myös keino osallistaa ihmisiä keskusteluun. Suositukset Hyödynnetään asiantuntijaryhmiä tiedon tuottajina. Maakunnassa toimivia erilaisia asiantuntijaryhmiä haastetaan jakamaan tietoa ja kirjoittamaan ennakointisivustolle. Käytetään sosiaalista mediaa tiedon jakamiseen ja keskusteluun. Kokousten rinnalla sosiaalinen media tarjoaa hyvän tavan käydä epämuodollista ja nopeaa vuorovaikutusta. Ennakointiryhmän vastuulla on toimia esimerkkinä ja jakaa tietoa avoimesti. 12

13 6. Informaatiomuotoilu tiivistäminen lisää vaikuttavuutta Informaatiomuotoiluun eli tiedon esittämisen tapaan on kiinnitetty hanketyössä huomiota. Tietotulva on nykyisin valtava ja voidaan todeta, että pitkien raporttien aika alkaa olla ohi. Hanketyössä on kokeiltu erilaisia selainpohjaisia infografiikan työkaluja (esim. piktochart ja infogr.am) joilla niin määrällistä kuin laadullista ennakointitietoa voidaan esittää visuaalisessa, nopeammin luettavissa muodossa. Onnistuneesti tehtynä infografiikka lisää sekä tiedon ymmärrettävyyttä että käytettävyyttä. Sovellusten käytön vakiintuminen edellyttää kuitenkin tietoa tuottavan tahon sitoutumista ja innostuneisuutta asiaan. Tiedon visualisoinnin ohella myös kirjoittamisen tapaan ja etenkin pituuteen on syytä kiinnittää huomiota. Vaikka kyseessä olisikin asiantuntijateksti, asian voi silti esittää ilman kapulakieltä ja kaikkien taustatekijöiden, varsinkin jo hyvin tiedettyjen, toistamista. Lisätiedon lähteille voi lukijaa opastaa linkitysten avulla. Blogimainen, tiivis ja väliotsikoita hyödyntävä teksti ei vähennä sen arvoa asiantuntijatekstinä vaan lisää sen vaikuttavuutta. Tekstin kirjoittamisessa kannattaa miettiä, mitkä ovat ne muutamat asiat, jotka haluat lukijalle jäävän tekstin jälkeen mieleen. Suositukset Kokeillaan infografiikkaa tiedon esittämisen tapana. Uusien sovellusten käyttämisen ja esittämisen tavan opetteleminen vie alkuun aikaa, mutta infografiikka lisää tuotetun tiedon vaikuttavuutta. Tiivistetään tekstejä blogimaisella kirjoitustyylillä. Pitkien tekstien sijaan pyritään kirjoittamaan kuiskintaa.fi-sivustolle mahdollisimman tiiviisti ja ymmärrettävästi. 13

14 OSA 2: Hankkeen matka: tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset 14

15 1. Tavoitteet ja tulokset Hankkeen tavoitteena on 1. Luoda maakunnan toimijoiden yhteinen ennakoinnin toimintatapa 2. Vahvistaa ennakoivaa työotetta ja lisätä eri tahojen yhteistyötä ennakointitiedon tuottamisessa 3. Rakentaa maakunnallinen ja vuorovaikutteinen ennakointiportaali Ennakoinnin toimintatapa tarkoittaa sitä, että Kainuun maakunnassa on toimijoiden kesken sovittu tapa jolla yhteistyötä alueellisessa ennakoinnissa tehdään. Yhteistyöhön osallistuvien tahojen rooli ja vastuu alueellisessa ennakoinnissa on määritelty. Kainuun ennakointimallissa ennakointi- ja seurantaryhmä koordinoi eri organisaatioiden tekemää ennakointityötä kokonaisuudeksi ja vastaa toimintamallin edelleen kehittämisestä maakunnassa. Ennakointi- ja seurantaryhmällä on nimetty verkostovetäjä. Ennakoinnin toimintamalli kytkeytyy osaksi maakunnallista päätöksentekoa siten, että ennakointi- ja seurantaryhmän rooli suhteessa maakunnalliseen päätöksentekoon on sovittu. Ennakoiva työote tarkoittaa sitä, että tulevaisuutta koskevaa tietoa hyödynnetään päätöksenteossa. Aluekehittämisen kontekstissa tämä tarkoittaa etenkin sitä, että päätöksenteolla on yhteys maakunnan tulevaisuutta suuntaavaan Kainuu -ohjelmaan. Päätöksenteossa hyödynnettävä ennakointitieto on monipuolista sekä eri aluetasot ja aikajänteet huomioivaa. Ennakoinnissa on vahva verkosto tulevaisuuspohdintaan osallistuu laajasti eri tahoja. Myös ylimaakunnallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja hyödynnetään tulevaisuuden kehityksen ennakoinnissa. Ennakointiportaali kokoaa Kainuuta koskevaa ennakointitietoa ja toimii yhteisen tulevaisuuskeskustelun foorumina. Ennakointi- ja seurantaryhmän jäsenorganisaatiot tuottavat yhdessä ennakointiportaaliin Kainuun kehitystä koskevaa ennakointitietoa olennaisista teemoista. Painopisteenä on Kainuu ohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta ja tulevaisuuden kehityksen ennakointi. Ennakointiportaalin teknisestä ylläpidosta vastaa Kainuun liitto. Hankkeen tuloksena 1. Ennakoinnin toimintatapa lisää alueen toimijoiden yhteistyötä, vahvistaa yhdessä tekemisen edellytyksiä ja sosiaalista pääomaa alueella. 2. Ennakointikoulutuksen ja ennakointiyhteistyön myötä ennakoiva toimintatapa suunnittelussa ja päätöksenteossa vahvistuu. 2. Toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen 3. Ennakointitiedon lisääntyvän hyödyntämisen ansiosta suunnittelun ja päätöksenteon laatu ja osuvuus paranevat. 2.1 Ennakoinnin toimintatapa 15

16 TOIMINTA Ennakoinnin toimintatapaa rakennettiin ns. alueellisen ennakoinnin peruskonseptin pohjalta. Toimintatapaan kuuluu ennakointiyhteistyötä koordinoiva ryhmä, yhteisen tulevaisuuskeskustelun foorumit sekä ennakointiportaali. Lähtökohtana on, että toimintatapa muodostuu alueen organisaatioiden olemassa olevan ennakointityön ja käytettävissä olevan resursoinnin pohjalle, jotta yhteistyötä on mahdollista hankkeen päättymisen jälkeen jatkaa. Alkuperäistä hankesuunnitelmaa tarkennettiin projektihenkilöstön aloitettua vuoden 2013 lopussa (liite 1). Kehittämistyötä tehtiin koko hankkeen ajan tiiviissä yhteistyössä ennakointi- ja seurantaryhmän (liite 2) ja ennakointiportaalin suunnittelutyöryhmän kanssa (liite 3). Ennakoinnin toimintatavan rakentamiselle laadittiin vuoden alussa kehittämissuunnitelma (liite 4), joka käytiin läpi ennakointi- ja seurantaryhmän kokouksessa Suunnitelman mukaisesti alueellisen ennakoinnin yhteistyön nykytila arvioitiin Kainuussa ReFo-työkalulla 2. Arvioinnin perusteella (liite 5) kehitettävää löytyi tasaisesti jokaisella osa-alueella, mutta erityisesti ennakointitiedon levittäminen ja viestintä, verkostoyhteistyö sekä ennakoinnin kehittäminen ja arviointi kaipasivat petraamista. Ennakointityön kartoittamiseksi ja yhteensovittamiseksi ennakointi- ja seurantaryhmältä pyydettiin kuvaus jäsenorganisaatioiden ennakointityöstä. Kuvauksessa kartoitettiin ennakoinnin yhteyttä organisaation päätöksentekoon ja johtamiseen, organisaation tuottamaa ennakointitietoa sekä resursointia (liite 6). Jäsenorganisaatioista Kainuun liitto, Kainuun ELY-keskus ja Kainuun TE-toimisto, Kajaanin kaupunki, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kajaanin yliopistokeskus ja Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA sekä Kainuun sote ovat tehneet kuvauksen ennakointityöstään. Ennakointityötä kartoitettiin myös ns. minipalavereilla jäsenorganisaatioiden kanssa. Vuoden 2013 lopulla minipalaveri aloitettiin Kainuun liiton ( ) ja AIKOPAn ( ) kanssa. Vuoden 2014 aikana vastaavat palaverit pidettiin Kajaanin ammattikorkeakoulun ( ), Kainuun ELY-keskuksen ( ), Kainuun TE-toimiston ( ) ja Kainuun ammattiopiston ( ) kanssa. Ennakointi- ja seurantaryhmä ja portaalin suunnitteluryhmä koottiin yhteen ennakointiverkoston kesäkokoukseen , jossa käytiin läpi toimintatapaa prosessien näkökulmasta. Kokouksessa käsiteltiin sitä, millä tavalla yhteistyötä koordinoidaan, miten ennakointi kytkeytyy maakunnalliseen päätöksentekoon, mitä olemassa olevia verkostoja ja asiantuntijaryhmiä ennakoinnissa voidaan hyödyntää ja millä tavalla ennakointiportaali toimii parhaiten työkaluna tässä. Syyskokouksessa teemoina oli Kainuu ohjelman ennakointiin ja seurantaan liittyvän tulevaisuuskatsauksen sisältö, ennakointiyhteistyösopimus, tulevaisuusfoorumi ja sosiaalinen media ennakoinnin työkaluna. Joulukokouksessa jatkettiin yhteistyösopimuksen laadintaa, koottiin ennakoinnin vuosikelloa vuodelle 2015, suunniteltiin tulevaisuus- ja teemafoorumityötä ja pohdittiin tulevaisuuskatsauksen muotoa ja laadintatapaa. Ennakointi- ja seurantaryhmä laati kevään 2015 aikana kolme tulevaisuuskatsausta kehitetyn konseptin pohjalta. Tulevaisuuskatsauksessa tarkasteltiin valittua teemaa tarkastelemalla sen nykytilaa, tulevaisuuden 2 ReFo-työkalu on kehitetty EMMA-hankkeessa, ks. lisää emma.pilkahdus.fi 16

17 kehitystä sekä käynnissä olevia ja tarvittavia toimenpiteitä. Tulevaisuuskatsaukset laadittiin aluerakenteesta ja palveluista, elinkeinoista ja yrittäjyydestä sekä väestöstä ja hyvinvoinnista. Kevään 2015 aikana työstettiin eteenpäin myös ennakoinnin yhteistyön kuvausta (liite 7). Ennakoinnin toimintatavan ohella kuvaus sisälsi jäsenorganisaatioiden roolin yhteistyössä. Tavoitteena oli, että yhteistyönkuvaus olisi käynyt jokaisen jäsenorganisaation johtoryhmässä käsiteltävänä, mutta joidenkin jäsenorganisaatioiden osalta yhteistyön kuvausta ei saatu. Osana Työ- ja elinkeinoministeriön ennakoivan rakennemuutoksen toimintatapaan liittyvää valtakunnallista kierrosta ennakointi- ja seurantaryhmä arvioi alueellisen ennakointityön tilaa ReFo-työkalulla (liite 8). Tulosten mukaan verrattuna vuoden 2014 alussa tehtiin arvioon ennakoinnin toimintakulttuuri, koordinaatio, organisoituminen sekä osallistaminen ja joukkoistaminen alueella on parantunut. Heikentyneeksi todettiin ennakointityön rahoitus ja jatkuvuus. Ennakointiverkoston kesäkokous ja samalla hankkeen päätösseminaari pidettiin Kokouksessa käytiin läpi hankkeen toiminta, ulkoisen arvioinnin tulokset ja suunniteltiin syksyn 2015 toimintaa. TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Hankkeen päätavoitteena on ollut pysyvän ennakoinnin toimintatavan rakentaminen, jonka osalta hankkeen aikana edettiin suhteellisen hyvin. Toimintatavan peruspalikat koordinaatio, päätöksenteko ja vuorovaikutus ovat olemassa. Hankkeen aikana ehdittiin myös pilotoimaan toimintatapaa: koottiin ennakoinnin vuosikello, pidettiin verkostokokouksia, laadittiin tulevaisuuskatsauksia, järjestettiin teema- ja tulevaisuusfoorumeja ja tuotettiin ennakointitietoa tilastojen ja artikkelikirjoitusten kautta. Yhteistyön koordinaation näkökulmasta myönteistä oli, että tunnistettiin tarve työryhmälle, joka toimii ennakointi- ja seurantaryhmän työn tukena. Ennakointiportaalin suunnitteluryhmästä muodostui ennakointitiimi, jonka tehtäväksi määriteltiin pääasiassa ennakointisivuston ylläpitäminen. Yhteistyö edellyttää kuitenkin myös muunlaista valmistelevaa työtä kuten tulevaisuusfoorumien suunnittelua ja käytännön järjestelyjen hoitamista. Hankkeen jälkeen on oleellista miettiä ennakointiyhteistyön organisoituminen uudelleen niin asiantuntijatyöskentelyn kuin käytännön valmistelutyön näkökulmasta. Työryhmien roolit sekä kokoonpanot pitää määritellä selkeästi. Tässä työssä voi hyödyntää ennakointiyhteistyön kuvausta, jota ei saatu hankkeen aikana viimeisteltyä. Koordinoinnin työkaluina sähköpostin rinnalle on kokeiltu wiki-työalustaa pbworks.com, yhteisöpalvelu Yammeria sekä itse ennakointisivustoa. Oleellista on, että ennakointiverkoston jäsenet omaksuvat roolin taustaorganisaationsa solmupisteenä ja välittävät tietoa omassa organisaatiossaan tapahtuvista ennakointiin ja maakunnan kehitykseen liittyvistä asioista. Tärkeää on myös välittää tietoa ennakointiverkoston työssä nousevista asioista takaisin omaan organisaatioon päin. Ennakoinnin kytkeytymisessä osaksi maakunnallista päätöksentekoa on ennakointi- ja seurantaryhmällä keskeinen rooli toimia asiantuntijaryhmänä, joka seuraa ja ennakoi maakunnan tulevaisuuden kehitystä. Keväällä laadittuja tulevaisuuskatsauksia voi pitää erinomaisena onnistumisena siinä, että ryhmän asiantuntemusta on tehty näkyväksi. 17

18 Voisi todeta, että toimintakulttuuria on saatu avoimemmaksi, mutta kehitettävää vielä on siinä, että oman organisaation tekemästä työstä hoksataan välittää tietoa. Ennakointiverkostolta tämä edellyttää uusien työvälineiden omaksumista - toimintatapa ei ole edellytä niinkään lisää tekemistä vaan eri tavalla tekemistä. Sähköisten työkalujen ja sosiaalisen median välineiden hyödyntäminen viestinnässä on avainkysymys. Tässä ennakointiverkostolla on vielä petrattavaa. 2.2 Ennakoiva työote ja verkostot TOIMINTA Ennakoiva työote Ennakoivan työotteen vahvistamisen osalta ennakointi- ja seurantaryhmälle kilpailutettiin ennakoivan työotteen koulutuskokonaisuus. Koulutukseen osallistujia täydennettiin jäsenorganisaatioiden johdolla ja kuntajohdolla. Toteuttajaksi valittiin Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Ensimmäinen koulutuspäivä oli ja siihen osallistui 20 henkilöä. Toinen koulutuspäivä oli ja siihen osallistui 13 henkilöä (liite 9). Ensimmäisessä koulutuspäivässä käytiin läpi tulevaisuusajattelun lähtökohtia sekä ennakointimenetelmiä. Työpajatyöskentelynä hahmoteltiin Kainuun kehityksen kannalta olennaisia muutosvoimia ja heikkoja signaaleja. Toisessa koulutuspäivässä käytiin läpi ennakointityön roolia strategisessa suunnittelussa ja sen juurruttamista sekä tulevaisuuskuvien tuottamisen menetelmiä. Ennakointi- ja seurantaryhmän jäsenorganisaatioiden asiantuntijoille kilpailutettiin ennakoivan työotteen koulutus. Toteuttajaksi valittiin Futures Garden yrittäjä Seija Kiiskilä. Koulutusta järjestettiin kahtena vaihtoehtoisena päivänä ja ja koulutuksiin osallistui 27 henkilöä (liite 10). Keväällä 2015 koulutusta järjestettiin ja ja koulutuksiin osallistui 15 henkilöä (liite 11). Työpajatyöskentelynä toteutetussa koulutuspäivässä keskityttiin tunnistamaan ennakoinnin roolia ja merkitystä omassa työtehtävässä. Koulutuspäivistä tehtiin yhteenvedot infografiikkana 3. Yrittäjille suunnatusta koulutustilaisuudesta käytiin keskustelua yrittäjäjärjestön edustajan kanssa sekä kevään 2015 aikana. Koulutus jäi toteuttamatta. Verkostot Teemapohjaista foorumityöskentelyä on tehty hankkeessa biotalouden, hyvinvoinnin ja maakunnan vetovoimaisuuden teemoissa yhteistyössä Kainuun liiton kanssa. Biotalouden ja hyvinvoinnin foorumitoiminta toteutettiin keväällä 2014 kahtena työpajatyöskentelynä, jossa tarkasteltiin teeman nykytilaa ja määriteltiin kehittämisen painopisteitä osana Kainuu ohjelman valmistelua. Työpajatyöskentelyssä hyödynnettiin trendianalyysia laadullisena ennakointimenetelmänä. Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely (liite 12) toteutettiin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen piti alustuspuheenvuoron hyvinvointi- ja terveyseroista Kainuussa ensimmäisessä työpajassa. Työskentelyyn osallistui 35 henkilöä 23 organisaatiosta. Syksyllä

19 järjestettiin Katse työllisyyteen hyvinvointifoorumi, jossa tarkasteltiin Kainuun työllisyystilannetta. Tilaisuuteen osallistui 25 henkilöä 16 organisaatiosta (liite 13). Keväällä 2014 biotalouden asiantuntijatyöskentely (liite 14) toteutettiin ja Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström piti puheenvuoron biotalouden määritelmästä. Biotalouden työskentelyyn osallistui 34 henkilöä 17 organisaatiosta. Syksyllä biotalouden foorumi kytkeytyi osaksi biotalouden aluetalousvaikutuksia koskevaa selvitystä. Kainuun biotalouden kehittämistyöpaja pidettiin selvityksen toteuttajan Aluekehityssäätiön vetämänä. Työpajaan osallistui 30 henkilöä 23 organisaatiosta (liite 15). Maakunnan vetovoimaa käsittelevä tulevaisuustyöpaja toteutettiin yhteistyönä Pohjoismaisen väestöhankkeen kanssa, jossa Kainuun liitto on mukana. Työpajassa pohdittiin keinoja Kainuun väestökehityksen kääntämiseksi positiivisemmaksi. Työpajaan osallistui 14 henkilöä 10 organisaatiosta (liite 16). Digitalisaation mahdollisuuksia Kainuussa koskevaan selvitykseen liittyvä työpaja järjestettiin Työpajaan osallistui 29 henkilöä 14 organisaatiosta organisaatiosta (liite 17). Laaja, maakunnan toimijoiden yhteiset tulevaisuusfoorumit järjestettiin ja Kevään 2014 tilaisuuteen osallistui 114 henkilöä 37 organisaatiosta (liite 18). Foorumissa käsiteltiin Kainuu ohjelman luonnosta pyydettyjen sidosryhmäkommenttipuheenvuorojen lisäksi työpajatyöskentelyssä, jossa osallistujat pääsivät kommentoimaan ohjelmaluonnosta elinkeinojen, hyvinvoinnin, aluerakenteen ja maakuntakuvan näkökulmista. Keväällä 2015 tilaisuuteen osallistui 73 henkilöä 26 organisaatiosta (liite 19). Foorumissa tarkasteltiin Kainuun tulevaisuutta koulutuksen, kuntien ja biotalouden näkökulmista. Projektihenkilöstön tilaisuudet ja tapaamiset Ennakoinnin ylimaakunnallisten verkostojen osalta projektihenkilöstö osallistui vuosittaiseen alueiden ennakointiseminaariin Rovaniemellä ja Lappeenrannassa Itä-Suomen liittojen virkistyspäivien yhteydessä pidettiin vapaamuotoinen tapaaminen Pohjois-Karjalan ja Etelä- Savon ennakointihankkeiden kanssa. Tapaamisessa keskusteltiin kunkin hankkeen ajankohtaisista asioista sekä ylimaakunnallisen yhteistyön mahdollisuuksista. Keskustelua ylimaakunnallisesta yhteistyöstä tulevalla EU-ohjelmakaudella käytiin ja sekä Itä- ja Pohjois-Suomen liittojen kesken. Projektipäällikkö osallistui ohjausryhmän jäsenenä Kainuun ammattiopiston Pohjois-Suomen TYKE 2013 hankkeen ohjausryhmätyöhön , ja Projektihenkilöstö osallistui Aalto PROn järjestämään Tulevaisuuden ennakointityökalut koulutukseen Koulutuksessa esiteltyjä laadullisen ennakointitiedon tuottamisen menetelmiä hyödynnettiin hyvinvoinnin ja biotalouden toimialafoorumeiden asiantuntijatyöskentelyn toteuttamisessa. Muita seminaareja, tilaisuuksia & tapaamisia, joihin projektihenkilöstö osallistui 4 : Keinoja Kainuun kasvuun työhyvinvoinnilla tulevaisuuteen (ps) Tulevaisuuden työvoimahanke, Kainuun ELY-keskus, Metallin sidosryhmäpalaveri (pp) 4 pp= projektipäällikkö, ps= projektisuunnittelija 19

20 Tulevaisuuden työvoimahanke, Kainuun ELY-keskus (pp) ICT ja hyvinvointipalvelut (ps) Maakuntavaltuustoseminaari, Kainuun liitto (pp, ps) Perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen, Kainuun SOTE (pp, ps) Maakuntaliittojen ennakointivastaavien kokous Helsingissä (pp) Toimitusjohtaja Raija Keuro, Seniorpolis (pp, ps) Kuntaliiton tulevaisuusfoorumi Helsinki (pp) Tietoturvapäivä Kajaanissa (ps) Koulutusasiainneuvottelukunnan työvaliokunta (pp) Biotaloushankepalaveri, Kainuun liitto (pp) Kajaanin kaupungin hyvinvointiryhmä (pp) Avoin Suomi messut, Helsinki (pp, ps) Toimitusjohtaja Pekka Ojalehto, Kainuun yrittäjät (pp) Maakuntaliittojen ennakointivastaavien kokous Helsingissä (pp) Koulutusasianneuvottelukunnan kokous (pp) Bioenergiafoorumi (pp) Kainuun viestintäfoorumi (pp, ps) Terveempi ja liikkuvampi Kainuu. Terveyden edistämisen iltapäivä. Puolivälin Pysäkki hankkeen loppuseminaari TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Ennakoivan työotteen koulutus toteutettiin suunnitellusti ennakointi- ja seurantaryhmälle täydennettynä jäsenorganisaatioiden johdolla ja kuntajohtajilla. Osallistujien täydentäminen jäsenorganisaatioiden johdolla ja kuntajohdolla edesauttaa ennakointiyhteistyön sitoutumista sekä vahvistaa tulevaisuuskeskustelua rakentamalla yhteistä käsitystä siitä, mitä ennakointi tarkoittaa. Ennakoivan työotteen asiantuntijakoulutuksella ennakointiosaamista lavennettiin laajemmalle. Ennakointiverkostossa on nyt osaamista käyttää erilaisia ennakoinnin ja tulevaisuuden tutkimuksen välineitä. Haasteena on se, että ennakointi- ja seurantaryhmän jäsenet ryhtyvät hyödyntämään tätä osaamista. Yrittäjille suunnattu tilaisuus ennakoinnista ei toteutunut. Asiasta keskusteltiin yrittäjäjärjestön edustajan kanssa syksyllä 2014 ja asiaa tiedusteltiin keväällä 2015, mutta sopivaa toteutustapaa ei löytynyt. Teema- ja tulevaisuusfoorumit ovat osallistaneet yhteiseen tulevaisuuskeskusteluun laajasti eri tahoja ja osana ennakoinnin toimintatapaa tukevat eri tahojen vuorovaikutusta. 20

21 2.3 Ennakointiportaali ja tiedontuotanto TOIMINTA Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan ennakointiportaalin rakentaminen oli tarkoitus toteuttaa ulkopuolisen toimittajan vetämänä projektina. Hankesuunnitelmaa tarkennettiin vuoden 2013 puolella siten, että sivusto päätettiin rakentaa kokonaisuudessaan omana työnä. Tuolloin päätettiin, että projektisuunnittelija vastaa sivuston kehittämisprosessista kokonaan ja teknistä tukea ostetaan tarvittaessa asiantuntijapalveluna. Sivuston sisällön rakentamisen tukena toimi ennakointiportaalin suunnitteluryhmä. Ennakointi- ja seurantaryhmän jäseniä pyydettiin nimeämään organisaatioistaan edustajat suunnittelutyöryhmään ja työryhmä aloitti toimintansa marraskuussa Ennakointiportaalin suunnittelutyöryhmä kokoontui kevään 2014 aikana neljään työpajaan, joissa määriteltiin ennakointiportaalin kohderyhmät, teemat ja sisällöt. Tärkeimmiksi kohderyhmiksi määriteltiin maakunnan alueella toimivien julkishallinnon organisaatioiden asiantuntijat, johto ja virkamiehet. Sivuston pääteemoiksi valittiin Kainuu ohjelma, elinkeinot ja yrittäjyys, hyvinvointi, osaaminen ja koulutus, työllisyys, väestö ja ympäristö. Sivuston toimintaperiaate on, että kiinteiltä perussivuilta löytyy eri teemoja koskeva perustilasto ja ennakointitieto-. Keskustelu ja vuorovaikutus tapahtuvat artikkelikirjoitusten kautta. Sivusto rakennettiin Wordpress -julkaisujärjestelmällä ja asennettiin webhotelliin. Julkaisujärjestelmä on helppokäyttöinen ja se perustuu avoimeen lähdekoodiin. Wordpressiin on saatavilla teemoja, eli valmiita malleja, joiden päälle sisältöä voidaan rakentaa. Parhaiten määriteltyihin tarpeisiin vastasi MyThemeShop:sta teema Digitalis. Valitussa teemassa on suuri painoarvo vaihtuvilla artikkelikirjoituksilla, mutta mahdollisuus rakentaa myös staattisia sivuja. Kuiskintaa.fi-sivusto avattiin huhtikuun alussa Sivusto oli tuolloin vielä hyvin keskeneräinen ja sisällöltään kapea, mutta avoimesti ja kokeilukulttuurin hengessä ensimmäinen versio avattiin, jotta siitä oli mahdollistaa tiedottaa tulevaisuusfoorumissa ja hyödyntää sivustoa Kainuu-ohjelman lausuntokierroksella. Sivustoa kehitettiin tämän jälkeen kokeilemalla erilaisia toteutustapoja ja lisäosia. Kesän 2014 aikana teemasivujen rakenne sai nykyisen muotonsa. Jokaisella sivulla on kuvituskuva, johdanto, ajankohtaiset uutiset ja artikkelit teemaan liittyen nostoina, toimintaympäristön kuvaus, tilastoja ja julkaisuja, linkkejä sekä sivun yhteyshenkilöiden tiedot. Kuvituskuviksi valittiin Flickr -kuvapalvelusta Creative Commons - lisensoituja kuvia. Tämä tarkoittaa sitä, että kuvat ovat lisensoituja vapaaseen käyttöön, kunhan lähde ja lisenssi on mainittu. Sivuille on upotettu myös Facebook- ja Twitter -liitännäiset. Sivuilta löytyy tietoa ennakointiverkoston toiminnasta. Kuiskintaa-tunnus luotiin myös Facebookkiin ja Twitteriin. Kuiskintaa.fi-sivuston lisäksi hankkeessa on ylläpidetty kuiskintaa -wikitilaa, johon on voinut kootusti tallentaa hankkeeseen ja portaaliin liittyviä ohjeita, muistioita ja muuta materiaalia. Wikitila perustettiin ilmaiselle wikialustalle Pbworksiin. Ennakointiverkostolle tehtiin myös oma ryhmä yhteisöpalvelu Yammeriin. Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämän tilastotietojärjestelmä Toimiala Onlinen osalta osallistuttiin yhdessä Kainuun ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa kuvakantakoulutukseen ja valittuihin 21

22 kuvakannan päivittyviin tilastoihin luotiin upotettu linkki kuiskintaa-sivuille. Sivustolla kokeiltuja ja käytettyjä infografiikan sovelluksia ovat olleet mm. Piktochart, Easel.ly, Infogr.am, Prezi. Infogr.am - sovelluksessa luotiin interaktiiviset tilastokuvaajat väestön muutoksista. Kuvaajat upotettiin kuiskintaa.fisivuille. Syksyllä 2014 kaikki teemasivut käytiin sisällöltään läpi ja sivuilla sovittiin ylläpitäjät, jotka vastaavat teemasivujen ajantasaisuudesta. Ylläpitäjät kuuluvat ennakointitiimiin, joka tukee ennakointi- ja seurantaryhmän toimintaa ja ylläpitää kuiskintaa-sivustoa. Ylläpitäjille järjestettiin Wordpress ja some -koulutusta sekä informaatiomuotoilun koulutusta Keväällä järjestettiin blogikirjoittaminen ja sosiaalinen media asiantuntijatyön välineenä koulutus. Informaatiomuotoilun ja blogikirjoittamisen koulutuksen toteutti Ilkka Olander Sometekistä. Hankkeen aikana artikkelikirjoituksia on kertynyt yhteensä 30 kappaletta (liite 20). Sivuston kävijämäärät mennessä on henkilöä. Istuntoja on ollut kappaletta ja sivukatseluja yhteensä kappaletta. Twitterissä mennessä seuraajia on 152 kappaletta ja twiittejä on tuotettu 529 kappaletta. Kuiskintaa Facebook-sivulla on vastaavasti 226 tykkääjää ja julkaisuja yhteensä 163 kappaletta. Biotalouden aluetalousvaikutuksista kilpailutettiin ja tilattiin selvitys (liite 21). Selvityksen toteuttajaksi valittiin Aluekehityssäätiö. Selvitys valmistui joulukuussa Digitalisaation mahdollisuuksista Kainuussa kilpailutettiin ja tilattiin selvitys (liite 22). Selvityksen toteuttajaksi valittiin Ramboll Management Consulting ja selvitys valmistui kesäkuussa TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Ennakointiportaalin toteuttaminen ilman ulkopuolista toteuttajaa oli onnistunut valinta. Sivustoa on pystytty kehittämään eteenpäin joustavasti kokeilemalla erilaisten ratkaisujen ja sovellusten toimivuutta. Sivuston ylläpitämisen osalta osalle teemoista on jo olemassa selkeät päivitysvastuut. Myönteistä on myös, että sivustolle on tuotettu sisältöä itsenäisesti ilman projektihenkilöstöä hankkeen aikana. Sivuston artikkelipohjainen teema luo hyvät edellytykset vuorovaikutukselle sosiaalisen median liitännäiset mukaan lukien. Kävijämäärien perusteella sivustoa pitää erittäin onnistuneena. Yli henkilöä noin vuoden aikana on tämänkaltaiselle sivustolle huikea kävijämäärä. Biotalouden aluetalousvaikutuksia ja digitalisaation mahdollisuuksia koskevat selvitykset kytkeytyvät Kainuu ohjelman linjauksiin ja palvelevat näin maakunnan pitkän aikavälin aluekehittämistä. 3. Ongelmat ja suositukset Hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta isoimmat kysymykset liittyvät verkoston vetämiseen eli asian riittävään resursointiin maakuntaliitossa. Lisäksi ydinverkostossa olevien asiantuntijoiden tulisi tunnistaa roolinsa tiedonvälittäjänä verkoston jäsenten tehtävänä on toimia solmukohtana verkoston ja oman taustaorganisaationsa välillä. 22

23 Ennakointiyhteistyö edellyttää verkoston jäsenten keskinäistä viestintää. On syytä huomata, että sosiaalisen median ja muiden sähköisten työkalujen avulla olisi mahdollista korvata kokouksia. Sosiaalinen media tukee myös osaltaan ennakointisivuston toimintaa, sillä sen avulla voi tiedottaa nopeasti ja avoimesti sivustolla tapahtuneista päivityksistä. 4. Hyvät käytännöt Ennakoinnin toimintatavan rakentamisessa hyvänä käytäntönä voi nostaa esiin ennakointiverkoston kokoukset. Kokouksiin koottiin hankkeen ohjausryhmä, ennakointi- ja seurantaryhmä sekä portaalin suunnitteluryhmä ottamaan kantaa yhdessä toimintatavan muotoon ja samalla myös suunnittelemaan käytännön toimintaa. Portaalin suunnitteluryhmän pohjalta muodostui ajatus ennakointitiimistä, joka toimii ennakointi- ja seurantaryhmän työn tukena vastaten etenkin ennakointiportaalin sisällön päivittämisestä. Toisena hyvänä käytäntönä voi nostaa esiin työpajatyöskentelyn hyödyntämisen kehittämistyössä. Työpajatyöskentelyä hyödynnettiin niin ennakointiportaalin kuin toimintatavan rakentamisessa. Hyvin suunnitellulla työpajalla on mahdollista käydä läpi tavallista kokousta tehokkaammin lyhyessä ajassa useita asiakohtia sekä samalla osallistaa ihmisiä suunnittelemaan asioita yhdessä. Kokeilluista sähköisistä työvälineistä etenkin ilmainen wiki-työtila (pbworks.com) tarjoaa paljon mahdollisuuksia organisaatiorajat ylittävän yhteistyön työkaluna. Työtilaa hyödynnettiin hankkeen aikana kokoamalla ennakoinnin toimintatavan koordinaatioon liittyvät kuvaukset ja käytännön ohjeet esimerkiksi ennakointiportaalin päivittämisestä. Työtila toimii myös tiedostopankkina, jolloin kaikilla verkoston jäsenillä on suora pääsy yhteisiin aineistoihin. Myös sidosryhmäpalavereille täytyy antaa myös tunnustusta hyvänä käytäntönä: wiki-työtilan hyödyntämisen verkostoyhteistyössä nosti esiin tapaamisessa perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen. Wiki-työtilaa hyödynnettiin myös biotalousselvityksen ohjausryhmätyöskentelyssä. Loppuvuodesta ennakointiverkostolle tehtiin oma tila myös yhteisöpalvelu Yammeriin, joka tarjoaa hyvän mahdollisuuden käydä epämuodollisempaa keskustelua verkoston jäsenten kesken. Ennakointiportaalin osalta voisi mainita vapailla käyttöehdoilla julkaistun aineistojen hyödyntäminen. Eritoten valokuvien jakopalvelusta Flickrista Creative Commons lisenssillä on saatavilla monipuolisesti aineistoa käytettäviksi kuvituskuvina ennakointiportaalissa. Hankkeen toteutukseen liittyen hyvänä käytäntönä on mainittava projektihenkilöstön tiimimäinen työskentelytapa. Projektipäälliköllä ja projektisuunnittelijalla on omat päävastuualueensa, mutta toimenpiteiden suunnittelua ja ideointia tehdään yhdessä. Parhaimmat oivallukset ovat syntyneet vapaamuotoisissa keskusteluissa. Hyvä käytäntö hankkeen suunnittelussa on ehdottomasti ollut se, että hankkeeseen on palkattu kaksi asiantuntijatyötä tekevää henkilöä sen sijaan, että projektipäällikön lisäksi hankkeeseen olisi palkattu pelkästään hankkeen taloushallintoa hoitava projektisihteeri. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeesta on tiedotettu sidosryhmille kevään aikana eri tavoin. Hankkeesta on tiedotettu erilaisissa tilaisuuksissa. Kainuun tulevaisuusfoorumissa hankkeesta pidettiin lyhyt puheenvuoro. Tilaisuudessa oli jaossa myös esite, jossa kerrottiin perustiedot hankkeesta. Hankkeesta on kerrottu myös 23

24 teemafoorumityöskentelyjen ja koulutusten yhteydessä. Tulevaisuusfoorumissa oli jaossa mainosmateriaalien ohella esite, jolla markkinoitiin kuiskintaa.fi-sivustoa. Laajasti maakunnan eri tahoille hankkeesta on tiedotettu KUISKE uutiskirjeessä, joka ilmestyi tammikuussa ja kesäkuussa 2014 ja tammikuussa Uutiskirjeen sähköpostilistalla on noin sähköpostiosoitetta. Vuoden 2014 lopussa hankkeen toimenpiteisiin osallistuneille lähetettiin sähköpostitse kiitoskirje, johon on koottu keskeisimmät koulutukset ja tilaisuudet vuoden 2014 aikana. Ennakointiportaalissa kuiskintaa.fi on etusivun alatunnisteessa tiedotettu siitä, että sivusto on rakennettu ESR-rahoitteisessa hankkeessa. Hankkeella on lisäksi ollut oma sivunsa Kainuun liiton verkkosivuilla. Facebook-sivulla facebook.com/kuiskintaa ja - tunnuksella on tiedotettu etenkin ennakointiportaalin uusista artikkelikirjoituksista ja muista ajankohtaisista Kainuun tulevaisuuden kehitystä sivuavista uutisista. 6. Ulkopuolinen arviointi Hankkeen ulkopuolinen arviointi (liite 22) toteutettiin keväällä Arvioinnin toteutti Futures Garden yhteistyössä Business Arena Oyn kanssa. Arvioinnin tavoitteena oli ennen kaikkea sparrata ja konsultoida koko verkostoa yhteistyön jatkamiseksi hankevaiheen päättyessä. Ulkoisessa arvioinnissa on annettu suositukset toimintamuodoille sekä ehdotukset vastuutahoista. Pääosin arvioinnin suositukset ovat linjassa kehittämistyön aikana syntyneiden oivallusten kanssa. Hanketyön onnistumisena pidetään keskittymistä yhteistyön koordinaatioon sisällöntuotannon sijasta, tavoitetta laventaa ennakointia osaksi strategia- ja suunnittelutyötä sekä uusien työskentelymenetelmien kokeilua. Kehittämisen paikkoja on hankekehittämisen kytkemisessä ennakointiin, skenaarioiden seurannassa, asiantuntijoiden ja elinkeinoelämän kytkemisessä mukaan vahvemmin yhteistyöhön. 24

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

KAINUUN ENNAKOINTIHANKE

KAINUUN ENNAKOINTIHANKE Kainuun ennakointihankkeen 2013-2015 tavoitteena oli luoda alueen toimijoiden ennakoinnin toimintatapa, vahvistaa ennakoivaa työotetta ja rakentaa ennakointiportaali. Tämä on hankkeen loppuraportti, jossa

Lisätiedot

KAINUUN ENNAKOINTIHANKE

KAINUUN ENNAKOINTIHANKE Kainuun ennakointihankkeessa luodaan alueen toimijoiden ennakoinnin toimintatapa, vahvistetaan ennakoivaa työotetta ja rakennetaan ennakointiportaali. Väliraportissa kuvataan hankkeen toiminta vuoden 2014

Lisätiedot

Kainuun ennakointihanke

Kainuun ennakointihanke 1.11.2013 30.4.2015 Kainuun ennakointihanke Hankesuunnitelma Sisällys Tiivistelmä... 2 Tausta ja tarve... 3 Organisoituminen... 4 Kohderyhmät... 4 Tavoitteet, tulokset ja toimenpiteet... 5 Ennakoinnin

Lisätiedot

Keski-Suomi ennakoi.

Keski-Suomi ennakoi. Keski-Suomi ennakoi. Ennakointi ei ole tulevaisuuden ennustamista, koska tulevaisuus on aina avoin ja myös arvaamaton. Tulevaisuutta on mahdotonta suunnitella tarkkaan, mutta voimme luoda erilaisia vaihtoehtoisia

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kainuun ennakoinnin toimintamallit

Kainuun ennakoinnin toimintamallit Kainuun ennakoinnin toimintamallit Ennakointiseminaari: Kolmitasoisesti ennakoiva Suomi Tampere 10.3.2016 Jouni Ponnikas, aluekehitysasiantuntija, Kainuun liitto Esityksen pääkohdat: Kainuun ennakoinnin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Kainuun ennakointihanke 1.11.2013-31.7.2015. Ulkoinen arviointi 12.6.2015

Kainuun ennakointihanke 1.11.2013-31.7.2015. Ulkoinen arviointi 12.6.2015 Kainuun ennakointihanke 1.11.2013-31.7.2015 Ulkoinen arviointi 12.6.2015 Johdanto 3 Arvioinnin asetelma, arviointikysymykset ja johtopäätökset - kolme näkökulmaa 4 Suositukset toiminalle ja ehdotus vastuutahoista

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi on jatkuva päivittyvä prosessi, joka kulkee käsi kädessä organisaation vision ja strategian kanssa. Hanke-esittely Kevät 2012

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Verkoston uudistuminen 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 TEM,

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 Aikataulu 12.00 Tervetuloa 12.10 Biotalouden määritelmä ja rajaus 12.45 Biotalouden nykytila 13.30 Biotalouden megatrendit

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Ennakointifoorum 7.11.2013 Mari Korpiola/PKS Ennakointi Yhteistyössä Koulutus ja osaaminen pääkaupunkiseudulla Taustaa PKS Ennakoinnille Valmistelu alkoi pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA 1 SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA Seutuhallituksen hyväksymä 29.5.2008 YLEISTÄ...2 SEUTUYKSIKÖN TOIMENPITEET...2 JÄSENKUNTIEN TOIMENPITEET...3 Virka- ja toimihenkilöt...3 Luottamushenkilöt...4

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus ELO Keski-Suomessa TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELO - mistä lähdettiin liikkeelle? Ohjauksen alueellista kehittämis- ja yhteistyötä on

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Satakuntalainen koulutuksen ennakointimalli Sisältö Satakuntalainen ennakointiyhteistyö Hanketoiminta

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA

TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA Rucola Plus/Internet markkinointi ja myynti -toteutus Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelma (OSKE) SISÄLLYS 1 Yhteenveto... 3 2 Rucola Plus/Internet-markkinointi

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Peurunka2 seminaari 15.4.2015 Työryhmä 7 koordinaattori Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.4.2015 MITEN TUEMME JATKUVAA

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia

Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia 25.10.2013 Okimo Clinic Oy 2 (6) Sisällys Sosiaalinen media - hyödyt ja haasteet Lähtökohdat Pääteesit sosiaaliseen mediaan Kohderyhmät Äänensävy Sosiaalisen

Lisätiedot