Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2010"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2010

2 ISO Medical certified Ota päänsärkypäiväkirja käyttöösi Päänsärkypäiväkirja on päänsäryn omaseurantaan ja Ota parempaan päänsärkypäiväkirja hallintaan tarkoitettu nettipohjainen käyttöösi apuväline. Sen käyttö on maksutonta. Päänsärkypäiväkirja on päänsäryn omaseurantaan ja parempaan hallintaan tarkoitettu Kirjaa päiväkirjan nettipohjainen kalenteriosaan apuväline. milloin kärsit Sen päänsärystä, käyttö on maksutonta. miten hoidit päänsärkyäsi Kirjaa päiväkirjan kalenteriosaan ja mikä milloin oli hoitotulos. kärsit Saat päänsärystä, tallennettujen miten hoidit päänsärkyäsi tietojen perusteella ja mikä jatkuvasti oli hoitotulos. päivittyvän, Saat asiantuntijan tallennettujen laatiman tietojen perusteella analyysin jatkuvasti päänsärystäsi. päivittyvän, asiantuntijan laatiman analyysin päänsärystäsi. Se auttaa Sinua tunnistamaan päänsärkysi erityispiirteet, ehkäisemään ennakoitavissa auttaa Sinua olevia päänsärkykohtauksia tunnistamaan päänsärkysi (esim. kuu- erityis- Päänsärkypäiväkirja piirteet, ehkäisemään kautismigreeni) sekä ennakoitavissa tehostamaan päänsärkysi olevia omahoitoa päänsärkykohtauksia tai kehoittaa Sinua hakeutumaan sekä tehostamaan lääkärin vastaanotolle. päänsärkysi omahoitoa (esim. kuukautismigreeni) tai kehoittaa Päänsärkypäiväkirjan Sinua hakeutumaan avulla lääkärin voit auttaa vastaanotolle. lääkäriäsi; luovuttamalla käyttäjätunnuksesi avulla lääkärille, voit auttaa annat lääkäriäsi; hänelle pääsyn luovuttamalla asiantunti- käyt- Päänsärkypäiväkirjan täjätunnuksesi jalääkärin lääkärille, tekemään annat analyysiin hänelle päänsärkytilanteestasi pääsyn asiantuntijalääkärin hän voi tekemään analyysiin ladata kirjaamasi päänsärkytilanteestasi tiedot potilaskertomukseen. ja hän Jatkossa voi voitte ladata yh-kirjaamadessä seurata päänsärkytietojasi Jatkossa päiväkirjasta voitte yhdessä ja lääkärisi voi seurata an- päänsi tiedot potilaskertomukseen. särkytietojasi taa päiväkirjasta Sinulle hoitoosi ja liittyvää lääkärisi lisätietoa voi antaa yhteisen Sinulle viestitaulun hoitoosi välityksellä myös viestitaulun vastaanottokäyntien välityksellä välisenä myös aikana. vastaanottokäyntien liittyvää lisätietoa yhteisen välisenä aikana. Päänsärkypäiväkirjaan pääset kirjautumaan seuraavilta sivuilta: Päänsärkypäiväkirjaan pääset tai kirjautumaan Rekisteröidy seuraavilta palvelun käyttäjäksi tai sivustolla annettujen ohjeiden mukaisesti. Rekisteröidy palve- sivuilta: lun käyttäjäksi sivustolla annettujen ohjeiden mukaisesti. Kannattajajäsenemme: Käyttäjätunnus: Yhteyshenkilöt alueilla Salasana: Alavus: Seija Jokela Hankasalmi: Senja Härmä , Joensuu: Kouvola: Maila Immonen, Lapsiperheiden vertaistuki Anitta Tähti-Niemi, Kuopio: Saila Vepsäläinen, Lapsiperheiden vertaistuki Päänsärkypvkirja -lehtiö sivu Lahti: Riikka Vierumäki Lappeenranta/ Imatra: Riitta Nikulainen , Oulu: Marja-Leena Kinnunen Pori: Eija Lindroos , Rauma: Tuija Uusluoto Salo: Seinäjoki: Tampere: Leena Kanerva , Marja Vainio, Riitta Salmi, Turku: Hilkka Kettinen Vantaa: Rita Pöllänen , Varkaus: Sirpa Jyräs-Ikonen, ,

3 Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Puhelin: Sähköposti: Toimisto avoinna ma pe klo 10 14, heinäkuussa suljettu. Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki , Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Myös sähköpostilla: Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p Hallitus Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Sirpa Asko-Seljavaara, puheenjohtaja, Jukka Arajärvi, Espoo Hanna Harno, Espoo Birgitta Huurre, Turku Hilkka Kettinen, Turku Marja-Leena Kinnunen, Oulu Riitta Nikulainen, Imatra, varapuheenjohtaja Rita Pöllänen, Vantaa Päivi Hölttä, Helsinki, varajäsen Anneli Kiljunen, Lappeenranta, varajäsen Sisältö Päänsärky-lehti Yhteystiedot 4... Puheenjohtajan palsta 5... Uutisia meiltä ja muualta 8... Familiaalinen hemipleginen migreeni Unettomuus ja sen käsitteleminen Keitä me olemme? Kysy asiantuntijalta Migreeniyhdistys pitää sinut ajan hermolla Poimintoja tiedemaailmasta Mikä ennustaa migreenin kroonistumista? Miksi valo voimistaa migreeniä? Helsingin Päänsärkykeskus Dolores Minun tarinani Tapahtumakalenteri Palveluhakemisto Jäsenmaksu Vuonna 2009 jäsenmaksu oli jäsenmaksun päättää yhdistyksen vuosikokous Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Ky, Paino: Mynäprint Oy, ISSN: Kansikuva: Sirpa Värälä Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

4 Migreenilääkkeiden kelakorvaukset ja saatavuus Osa migreenipotilaista tulee toimeen täysin ilman lääkkeitä tai käyttämällä tavallisia särky- tai tulehduskipulääkkeitä. Vaikean ja invalidisoivan migreenikohtauksen ensisijainen hoito on triptaani. Käypähoito toteaa, että tärkeää migreenikohtauksen hoidossa on tarpeeksi suuri annos lääkettä ja mahdollisimman varhain. Samoin käypähoito-ohje toteaa, että migreeninhoidossa käytettyjä triptaaneja ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen. Ellei tietty triptaani auta tai muuten sovi potilaalle, kannattaa lääkärin määrätä toista lääkettä. Triptaanien jatkuva, lähes päivittäin käyttö voi aiheuttaa särkylääkepäänsäryn (triptanismin). Tästä aiheesta Migreeniyhdistyskin on jakanut jäsenilleen informaatiota. Migreeniyhdistyksen tietoon on tullut, että kaksi triptaania on vuoden vaihteessa menettänyt kela-korvattavuutensa. Saadaksemme selville, mitkä lääkkeet ovat potilaille tärkeitä ja miten potilaat kokevat lääkityksen hyödyn hintaansa nähden, olemme lähettäneet jäsenillemme internetkyselyn, johon on tullut jo yli seitsemänsataa vastausta. Lääkkeiden myyntiluvan antaa Fimea, eli entinen Lääkelaitos, mutta kela-korvattavuuden määrittää sosiaali- ja terveysministeriön alainen Hintalautakunta. Lääkekustannuksia hallitaan siten, että lääke vaihdetaan apteekissa tai lääkemääräyksessä halvempaa lääkkeeseen (geneerinen substituutio), mikä on ollut voimassa vuodesta 2003). Viitehintajärjestelmä astui voimaan viime vuoden huhtikuun alusta ja sen avulla on jo huhti-syyskuun välillä säästetty 43 miljoonaa euroa kela-kustannuksia. Fimea päättää, mitkä lääkkeet ovat vaihtokelpoisia, jolloin kalliimpi lääke saattaa jäädä ilman korvausta ja jopa pudota pois markkinoilta. Potilaskyselyn valmistuttua Suomen Migreeniyhdistys ja Migreenilääkärit ry ottavat yhteyden Fimeaan ja Hintalautakuntaan selvittääkseen onko jokin migreenipotilaille tärkeä lääkeaine kokonaan poistunut markkinoilta tai menettänyt kela-korvattavuutensa. Sirpa Asko-Seljavaara puheenjohtaja kansanedustaja, professori sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Pääkirjoitus Kuva: Eduskunta 4 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

5 Uutisia meiltä ja muualta Triptaanit ja KELA-korvaus Vuoden vaihteessa poistui kahden triptaanin (rizatriptaani ja zolmitriptaani) alkuperäisvalmisteen KELA:n korvaus. Kumpaakin näistä on apteekissa saatavana, mutta hinta on ilman peruskorvausta n. 40 % korkeampi. Molemmille triptaaneille on olemassa geneerinen vastine, jonka FIMEA on liittänyt vaihtokelpoisten lääkkeiden listaan. Kumpaakaan näistä geneerisistä valmisteista ei tätä kirjoitettaessa ole kuitenkaan saatavana. Katso Inhimillinen tekijä! Teemana migreeni Sunnuntaina 7. helmikuuta kello 21.00, uusintana seuraavana torstaina TV2. Migreeniyhdistys tekee tammikuussa internetkyselyn, jossa selvitetään, miten triptaanien käyttö jakautuu kaikkien seitsemän viime vuosina markkinoilla olleen eri triptaanin välillä ja miten käyttäjät perustelevat parhaaksi kokemansa triptaanin eroavuuden muihin kokeilemiinsa verrattuna. Vastauksia kyselyyn on tammikuun puoliväliin mennessä tullut yli 700 ja tulosten analysointi on kuun vaihteessa käynnissä. Ohjelmassa Piia Koriseva, Hilkka Kettinen ja neurologian erikoislääkäri Marja-Liisa Sumelahti. Miksi päänsärkyjä ei tutkita? Päänsäryn hoito ei aina kerralla onnistu ja moni ajattelee, että hoidon tehottomuus johtuu siitä, että asiaa ei ole tutkittu. Päänsärkyjä tutkii maailmalla monta loistavaa tutkijaryhmää, myös Suomessa tehdään jatkuvasti erityisesti migreenin salaisuuden selvittämiseen tähtäävää erittäin ansiokasta tutkimusta. Ongelma on vain niin iso ja monimutkainen. Lääkärijärjestö European Headache Federationin julkaisu kertoi syksyllä, että Pavian (Italia) yliopiston Centre for Adaptive Disorder and Headache ja Casimiro Mondino -säätiö tieteellisine neuvostoineen etsivät sarjoittaiseen päänsärkyyn liittyviä tutkimuksia vuodelta Niitä valittiin arviointiin 38 kappaletta ja niistä parhaaksi valittiin syyskuussa 2008 Cephalalgiassa (arvostettu päänsärkylääkäreiden ammattilehti) julkaistu Reduced habituation of trigeminal reflexes in patients with episodic cluster headache during cluster period. Sarjoittaisen päänsäryn särkyjakson aikana kolmoishermo reagoi yliherkästi ärsykkeisiin. Neuvontaa ja vertaistukea Migreeniyhdistys internetissä Syyskuun puolivälistä viime vuoden loppuun Migreeniyhdistyksen asiantuntijalla, Madame Migreenillä oli tilaisuus vastata kysymyksiin suositun portaalin Suomi24.fi Migreenikeskustelu-palstalla. Vastauksia mitä moninaisimpiin ongelmiin syntyi tuona aikana 94 ja ne ovat palstalla edelleen näkyvillä. Tänä vuonna Madame Migreenin voi tavata Hoitonetissä ja Facebookissa Migreeniyhdistyksen sivulla Keskustelupalstalla. Linkkejä ja puhelinnumeroita neuvontaan ja linkkejä useille migreeni- ja Horton-vertaistukipalstoille löytyy Migreeniyhdistyksen nettisivujen välilehdeltä Neuvontaa ja vertaistukea. Lähes joka toisessa suomalaiskodissa vanhentuneita lääkkeitä Yliopiston Apteekki toteutti kyselyn lääkejätteiden palautukseen liittyvistä toimintatavoista ja asenteista kaikissa 17 toimipaikassaan ympäri Suomen. Kyselyyn vastasi viikolla 38 yhteensä yli henkilöä. Tutkimuksesta käy ilmi, että lähes joka toisella suomalaisella on kotonaan käytöstä poistettuja tai vanhentuneita lääkkeitä. Vuonna 2010 Migreeniyhdistys lisää palvelujaan lähettämällä sähköisiä tiedotteita täydentämään Päänsärky-lehden uutisointia. Muistathan pitää sähköpostiosoitteesi ajan tasalla! Yliopiston Apteekin kyselystä käy ilmi, että lähes joka toisessa suomalaiskodissa on vanhentuneita tai käytöstä poistettuja lääkkeitä. Kotien lääkejätetilanne vaihtelee selvästi alueittain. Vähiten vanhentuneita lääkkeitä oli Kemissä (31 prosentilla) ja eniten Helsingin Töölössä (54 prosentilla). Joka kymmenes ei osaa sanoa, onko hänellä kotona vanhentuneita lääkkeitä. Yleisimmin lääkekaapin tai muun vastaavan lääkkeiden säilytyspaikan sisältö käydään läpi kerran vuodessa. Keskimääräistä useammin eli kahdesti vuodessa kodin lääkkeiden päiväykset käydään läpi muun muassa Jyväskylässä ja Lahdessa. Kotona olevat vanhentuneet lääkkeet voivat aiheuttaa vaaratilanteita, jos aikuiset, lapset tai kotieläimet nauttivat niitä vahingossa. Vanhentuneet lääk- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

6 meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja keet ovat aina ongelmajätteitä, jotka voi vaivattomasti ja veloituksetta palauttaa apteekkiin, Yliopiston Apteekin apteekkari Jari Kokkonen sanoo. Lääkejätteiden hävittämistavoissa yhä parantamisen varaa Yliopiston Apteekin tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisten aktiivisuus lääkejätteiden palauttamisessa on parantunut viime vuosina. Tällä hetkellä noin joka kymmenes suomalainen kertoo laittaneensa lääkejätteitä sekajätteiden sekaan tai viemäriin. Yliopiston Apteekin vastaavassa kyselyssä vuonna 2006 näin kertoi toimineensa kolme kymmenestä. Merkittävin syy lääkejätteiden laittamiseen sekajätteiden sekaan tai viemäriin on se, ettei lääkejätteiden palautusmahdollisuudesta apteekkiin ole tiedetty. Muita kyselyssä mainittuja syitä ovat laiskuus, välinpitämättömyys, huolimattomuus, kiire, apteekin kaukainen sijainti, lääkkeiden vähäinen määrä ja lääkeaineen pitäminen haitattomana. Luontoon kymmeniä tonneja lääkkeitä vuosittain Suomen luontoon päätyy sekajätteen mukana tai viemäriverkoston kautta yhä kymmeniä tonneja käyttämättä jääneitä tai vanhentuneita lääkkeitä vuosittain. Käytöstä poistetut lääkkeet luokitellaan ongelmajätteiksi, koska ne vaikuttavat luonnossa eläviin organismeihin. Yliopiston Apteekki haluaa tehdä lääkejätteiden palauttamisen mahdollisimman helpoksi ja on sen vuoksi ottanut juuri kaikissa myymälöissään käyttöön lääkejäteastiat, joihin asiakas voi itse helposti palauttaa lääkejätteet läpinäkyvässä muovipussissa, apteekkari Kokkonen kertoo. Apteekeista lääkejätteet kuljetetaan Ekokemin ongelmajätelaitokselle, jossa ne tuhotaan polttamalla. Polttamisen yhteydessä syntyvää kaukolämpöä hyödynnetään Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Tiedote julkaistu Lääkepakkausten hävittäminen Käyttämättömiksi jääneiden ja vanhentuneiden lääkkeiden oikea hävitystapa on niiden palauttaminen apteekkiin. Sen sijaan tyhjät tablettiliuskat, muovipakkaukset ja pahvikotelot voi yleensä huoletta lajitella kotitalouden muihin jätteisiin. Muoviset lääkepakkaukset tulisi lajitella poltettavaan energiajätteeseen, jos omalla paikkakunnalla sellaista kerätään. Jollei kerätä, silloin muovijäte tulee lajitella kaatopaikkajätteeseen. Kylmäkuivatut lääkkeet vaativat erillisen muovipakkauksen suojakseen estämään kosteuden pääsemisen tabletteihin. Nämä muovikuoret hävitetään niin kuin muutkin muoviset lääkepakkaukset. Käyttämättömiksi jääneet ja vanhentuneet lääkkeet suositellaan palauttamaan apteekkiin läpinäkyvässä muovipussissa. Elohopeakuumemittarit, jodia sisältävät lääkkeet sekä neulat ja ruiskut pyydetään pakkaamaan erikseen ja palauttamaan henkilökunnalle. Asiantuntijana viestintäjohtaja Jenni Tyrni Yliopiston Apteekista Lajittele lääkepakkaus oikein: tabletit ( joko irrallisina tai läpipainopakkauksissa) lääkejätteisiin pahvikotelo pahvinkeräykseen ohjelippu paperinkeräykseen tyhjät läpipainopakkaukset, muovipurkit ja muut muoviosat poltettavaan energiajätteeseen, tai jos sellaista ei ole tarjolla, sekajätteeseen. Päätä särkee, eikö mikään auta? Joulukuussa Migreeniyhdistys ja Medicity Oy järjestivät yleisötilaisuuden, jossa ylilääkäri Markus Färkkilä kertoi päivitetystä migreenin Käypä hoito -suosituksesta ja odotettavissa olevista migreenin uusista hoidoista ja neurologian erikoislää- käri Hanna Erjanti liikehäiriöistä ja migreenistä. Lisää luennoilta voivat Migreeniyhdistyksen jäsenet nähdä yhdistyksen jäsensivuilla internetissä. Poimintoja luennoista: Markus Färkkilä: Käytännön ohjeita migreenikohtauksessa Hanna Erjanti: Mikä niskassa jumittaa? KÄYTÄNNÖN HOITO- OHJEITA JOS ET OLE VARMA, ONKO KYSEESSÄ MIGREENISÄRKY, ALOITA ASPERIINILLA, PANADOLILLA, BURANALLA JNE. JOS LÄÄKE EI TEHOA, JA TUNNISTAT MIGREENIN PIIRTEET, OTA TÄSMÄLÄÄKETTÄ TAI ANERVANIA LÄÄKKEISTÄ HUOLIMATTA KOVENEVA SÄRKY VIITTAA MIGREENIIN MENE LEPOON PIMEÄÄN, HILJAISEEN PAIKKAAN 6 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

7 muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta Polar Stella Oy hakee Polar Stella Oy hakee Migreeniyhdistyksen kautta testiryhmäänsä migreenipotilaita pääkaupunkiseudun alueelta laitetestausta varten. Jos kärsit aurallisesta migreenistä, sinulla on enemmän kuin kolme kohtausta kuukaudessa ja olet muuten perusterve, sinulla on mahdollisuus päästä testiryhmäämme. Kutsumme halukkaat maksuttomaan informaatiotilaisuuteen Helsingin Alppilaan, jossa jaetaan testilaitteet, seurantalomakkeet ja ohjeet kotiseurantaa varten. Testaus tehdään Polar Stella oy:n laitteilla kotihoidossa 3 kuukauden aikana. kohtaisesti, yleensä joudutaan säätämään muiden mausteiden määrää. Haastavaksi tämän tekee se, että tavoitteenamme on samanaikaisesti vähentää myös suolan määrää, jolla myös on vaikutusta makuun. Vaikuttaako E621:n pois jättäminen olennaisesti tuotteiden hintaan? Ei vaikuta. Netissä eräällä keskustelupalstalla mietittiin siitä, onko hiivauutteessa glutamaattia. Hiivauute on natriumglutamaatin ohella käytetty arominvahvenne. Hiivauutteessa on niin pieni määrä proteiinia, ettei siinä käytännössä ole glutamaattia. Valmisruokien ja leikkeleiden tuoteselosteisiin kannattaa siis tutustua uudelleen. Jo nyt kaupassa on joitakin tuotteita, jossa ei enää ole tuota harmillista päänsäryn aiheuttajaa. Asiantuntijana Ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen HK Ruokatalo Oy:stä. Kyseessä on lääkkeetön vaihtoehto aurallisen migreenin hoitoon (vesi-lämpö-pumppaushoito). Jos olet kiinnostunut ota yhteyttä sähköpostitse: tai Saija Aikoma, testilaitteen kehittäjä Natriumglutamaattia vähennetään valmisruuissa Useissa valmisruuissa, leikkeleissä, maustesekoituksissa ja liemikuutioissa on natriumglutamaattia, (monosodiumglutamate, E621). Monet migreeniä sairastavat ovat huomanneet, että se lisää migreenikohtauksia. Miksi E621 on niin yleinen valmisruuissa? Natriumglutamaatti tuo ruokaan miellyttävää umamin makua, joka korostaa muita perusmakuja. Sen avulla tuotteissa voidaan mm. käyttää vähemmän suolaa. Millä tavalla se eroaa luonnossa esiintyvästä glutamaatista, jota on mm. tomaatissa? E621 on samalla tavalla keinotekoinen kuin E300 (askorbiinihappo eli C-vitamiini). Luontaisella ja keinotekoisella aineilla on kuitenkin samat vaikutukset elimistössä, koska kemiallisesti ne ovat identtisiä. Millaista asiakaspalautetta E621:stä on tullut valmisruokateollisuuteen? Kuluttajapalveluumme ei juurikaan ole tullut palautetta natriumglutamaattiin liittyen, lähinnä aiheesta on keskusteltu mediassa. Nyt, kun olemme ruvenneet poistamaan sitä tuotteistamme, olemme saaneet joitain palautteita, jossa tätä toimenpidettä on kehuttu. Kun kehitätte glutamaatittomia uusia tuotteita, voiko aineen noin vain jättää pois, vai korvataanko se jollakin muunlaisella aineella? Uuden tuotteen kehittäminen glutamaatittomaksi on helpompaa kuin jo olemassa olevasta tuotteesta sen poistaminen. Uuden tuotteen makumaailmaa voidaan näin alusta lähtien kehittää sellaiseksi, ettei glutamaattia tarvita. Olemassa olevista tuotteista glutamaatin poisto tapahtuu tuote- Uudistus päänsärkypäiväkirjaan mahdollisuus kirjata kokonaisia kohtauksia Päänsärkypäiväkirjaan on tulossa uusi ominaisuus, mahdollisuus kirjata kokonaisia päänsärkykohtauksia yksittäisten särkypäivien lisäksi. Kirjaamalla kokonaisia kohtauksia saadaan aikaan laajempi kokonaiskuva päänsärkytilanteesta. Päänsärkykohtauksesta kirjataan päiväkirjaan tietoja kohtauksen kolmesta vaiheesta: ennakoivat oireet, särkyvaihe ja jälkivaihe. Sopivalla ja oikein ajoitetulla lääkityksellä kohtaus saatetaan saada pysähtymään jo ennen varsinaisen päänsäryn ilmenemistä. Näin kirjaudut jäsensivuille a. Valitse b. Mene sivulle JÄSENET ja kohtaan Kirjaudu sisään tästä c. Kirjoita kenttään Username oma jäsennumerosi. Sen löydät Päänsärky-lehden osoitekentästä tai jäsenmaksulaskusta. d. Kirjoita kenttään Password oma postinumerosi ( jäsenrekisterissä oleva postinumero) e. Paina SISÄÄN-painiketta Päänsärkyvaihe voi kestää muutamista tunneista useisiin vuorokausiin. Jos särky särky katoaa, mutta palaa uudelleen 24 tunnin sisällä, katsotaan saman kohtauksen jatkuvan edelleen. Päänsärkykohtauksen jälkivaihe alkaa säryn loputtua. Jälkivaiheessa aivot toipuvat särkykohtauksesta ja palailevat normaalitilaan. Useimmilla ilmenee väsymystä ja raukeutta tässä kohtauksen vaiheessa. tai > päänsärkypäiväkirja netissä f. Jos kirjauduit sisään ensimmäistä kertaa ja haluat vaihtaa salasanasi, klikkaa Päivitä omia tietoja -linkkiä ja täytä salasanakentät. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

8 Neurologian erikoislääkäri, LT Hanna Harno HUS Familiaalinen hemipleginen migreeni Familiaalinen hemipleginen migreeni (FHM) kuuluu aurallisen migreenin ryhmään. Sitä sairastaa ehkä muutama sata suomalaista, kun vastaavasti tavallista migreeniä sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista. Sana familiaalinen viittaa suvussa esiintyvyyteen: tarvitaan ainakin yksi ensimmäisen asteen sukulainen (sisarus, vanhempi tai lapsi), jolla on samantyyppinen halvausoireinen migreeni, jotta FHM-diagnoosi voidaan asettaa. Sana hemipleginen viittaa toispuoleiseen halvausoireistoon. Hemiplegisessä migreenissä se joko edeltää migreenikohtausta tai kestää migreenikohtauksen ajan. FHM periytyy autosomissa* vallitsevasti (vaihtelevalla voimakkuudella), jolloin sairaan henkilön lapsilla on kullakin noin 50 %:n riski periä sairaus. Kaikki kolme löydettyä FHMgeeniä vaikuttavat hermosolun ionikanavaan. Mahdollisesti juuri ionien sekä hermovälittäjäaineiden tasapainomuutokset selittävät migreenin taudinkuvaa. Toisaalta noin kahdella kolmesta FHM-potilaasta esiintyy myös tavanomaista migreeniä, kuten auratonta migreeniä, hemiplegisten kohtausten lisäksi. Tämän vuoksi tavanomaisen migreenin taustalta on etsitty myös FHM-geenejä ristiriitaisin tuloksin, mutta viimeisimmän laajan eurooppalaisen monikeskustutkimuksen tulokset olivat selvän negatiivisia. FHM-geenit Ensimmäinen löydetty FHMgeeni on CACNA1A (FHM1) -kromosomissa 19p13. CAC- NA1A ohjaa hermosolun kalsiumakanavan alayksikön rakentumista. Näitä kalsiumkanavia on koko keskushermoston alueella, mutta erityisesti pikkuaivoissa Purkinjen soluissa. Osalla (noin 20 %:lla) FHM1-potilaista esiintyykin pikkuaivojen rappeumamuutoksia ja tästä johtuvaa pysyvää kömpelyyttä. Myös epilepsiakohtauksia on todettu joko migreenikohtaukseen liittyen tai ilman sitä. Samassa geenissä voi olla mutaatioita virheitä eri kohdissa. Nykyisin esimerkiksi tunnetaan 21 FHM1 mutaatiota. Erään FHM1-mutaa tion kantajalla voi olla hyvin vaikea migreenin taudinkuva, johon voi liittyä jopa kuolema lievän aivovamman seurauksena. Toinen löydetty FHM-geeni on ATP1A2 (FHM2) -kromosomissa 1q23. Se ohjaa hermosolun natrium-kalium -pumpun alayksikön rakentumista. FHM2-mutaatioita tunnetaan nykyisin yli 30. Hemiplegisten migreenioireiden lisäksi FHM2-potilailla ei yleensä ole muita oireita. Kuitenkin osalla näistä potilaista on tutkimustiedon kartuttua todettu myös pikkuaivo-oireita, epilepsiaa tai kehitysvammaisuutta. Tietyt FHM2-mutaatiot ovat liittyneet ei-hemplegiseen migreeniin, kuten basilaarimigreeniin tai jopa tavalliseen migreeniin. Kolmas FHM-geeni on SCN1A (FHM3) -kromosomissa 2q24. SCN1A ohjaa hermosolun jänniteherkän natriumkanavan alayksikön rakentumista. Lapsuuden epilepsiaa aiheuttavia SCN1A-mutaatiota tunnetaan yli 100, mutta vain viiden SC- N1A-mutaation on todettu aiheuttavan hemiplegistä migreeniä. FHM3-potilailla näyttäisi olevan epilepsiaa esiintyen kuitenkin erillään hemiplegisistä migreenikohtauksista. Osalta FHM-perheistä ei ole löytynyt geenivirhettä tunnetuista FHM1-, FHM2- tai FHM3-geeneistä, joten uusia, vielä tuntemattomia FHM-geenejä on olemassa. Sporadinen hemipleginen migreeni Erillisenä esiintyvää eli sporadista hemiplegistä migreeniä (SHM) sairastavien taudinkuva on kuten FHM-potilailla, mutta heillä ei ole hemiplegiseen migreeniin sairastuneita lähisukulaisia. Myös SHM-potilailla voi olla lisäksi tavanomaisia, ei-hemiplegisiä migreenikohtauksia. Lisäksi taudin esiintyvyys väestössä on yhtä vähäinen kuin FHM:ssä, eli noin 0,01 %. Hollantilaisessa tutkimuksessa löytyi 15 %:lla SHM-potilaista FHM-geenimutaatioita, kun taas tanskalaisessa aineistossa ei FHM-geenimutaatioita löytynyt lainkaan. Todennäköisimmin joitakin muita geneettisiä tekijöitä on lisäksi vaikuttamassa taudinkuvaan. Kuinka FHM-mutaatio aiheuttaa sairauden? On pohdittu, voisivatko nämä kolme FHM-mutaatiota aiheuttaa sairauden yhden aiheuttajamekanismin kautta. Eläinmalleissa FHM1-mutaatiot aiheuttavat lisääntynyttä glutamaatin vapautumista pikkuaivokuorella. Näin kynnys auraoireen taustalla olevan etenevän hermosolulaman (cortical spreading depression, CSD) syntymiseen alenee. Natriumkalium -pumpun FHM2-mutaatiot aiheuttavat gliasolun laiskuutta; kaliumionin ja glutamaatin poistuminen hermosolun välisestä raosta (synapsiraosta) vähenee. Natriumkana- 8 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

9 Familiaalin Noin kahdella kolmesta FHM-potilaasta esiintyy myös tavanomaista migreeniä, kuten auratonta migreeniä, hemiplegisten kohtausten lisäksi. van FHM3-mutaatiot puolestaan aiheuttavat hermosolun yliärtyvyyttä. Näin ollen kaikki nämä mutaatiot voivat herkistää CSD:n synnylle ja sitä kautta auraoireen ilmaantumiselle. Jää myöhemmin osoitettavaksi, voiko tämä myös johtaa trigeminovaskulaarisen systeemin aktivoitumiseen ja päänsäryn syntymiseen. Oireet FHM alkaa yleensä ennen 30. ikävuotta. Migreenikohtaus alkaa auratuntemuksella. Yleensä, mutta ei aina, ensin tulee näköhäiriö. Sitten yleensä alkaa käden puutuminen, joka hiljalleen etenee sormista olkapäätä kohden. Oireita voi tulla myös jalkaan ja usein poskeen ja suupieleen. Kieli voi tuntua paksulta ja kömpelöltä, nielu puutuneelta ja puhe vaikeutuneelta. Sen jälkeen voimat heikkenevät ylä- ja/tai alaraajassa ja toisinaan myös suupielessä eli ilmenee jonkinasteinen toispuolihalvaus: suupieli saattaa näyttää selvästi vinolta, jalka voi laahata kävellessä, eikä käsi toimi kuten terveellä puolella (esim. vesilasin nostaminen ei tahdo onnistua). Nämä auraoireet kestävät yleensä kauemmin kuin tavallinen näköaura sahalaitoineen ja mahdollisine näkökenttäpuutoksineen; ne jatkuvat yleensä päänsäryn alettuakin vielä muutamista tunneista vuorokausiin tai jopa kahteen viikkoon asti. Joskus migreenikohtaukseen liittyy samanlainen toistuva psyykkinen elämys, esim. hätääntymisen tunne. Toisinaan tällaisen migreenikohtauksen laukaisee lievähkö pään vamma. On kuvattu myös tapauksia, joissa kohtauksiin liittyy tajunnantason alenema alkaen sekavasta käytöksestä aina tajuttomuuteen asti. Auraoireen lisäksi taudinkuvaan kuuluu migreenin kriteerit täyttävä päänsärky sekä valo- ja ääniherkkyys tai pahoinvointi tai oksentelu. FHM:ää sairastavalla voi ajoittain olla myös pelkkä näköhäiriöön rajautuva aura sekä migreenisärky, tai hänelle voi tulla migreeni ilman auraoiretta. Laaja auraoireisto jonkinasteisen toispuolihalvauksen kanssa tulisi olla ainakin kahdesti, jotta FHM- tai SHM-diagnoosi voidaan asettaa. Hoito Täsmälääkkeiden eli triptaanien käyttö eroaa FHM:n hoidossa tavallisen migreenin hoidosta: triptaaneja ei FHM:n eikä SHM:n hoitoon suositella käytettäväksi, koska niiden vaikutuksia ei ole laajamittaisesti tutkittu tällä potilasryhmällä. Suomalaisessa tutkimuksessa triptaanien käyttö 76:n FHMtai SHM-potilaan migreenikohtausten hoidossa oli turvallista ja tehokasta. Pääsääntöisesti joudutaan kuitenkin suosittelemaan tulehduskipulääkkeiden, asetosalisyylihapon, parasetamolin ja pahoinvointia lievittävien lääkkeiden käyttöä. Jos migreenikohtauksia tulee usein, voi erilaisia migreenin estolääkkeitä kokeilla ilman rajoituksia. Mitä tehdä, jos oireet viittaavat hemiplegiseen migreeniin? Jos tunnistat itsessäsi FHM:n taudinkuvan, on hyvä keskustella lääkärin kanssa. Lähete neurologille on useimmiten paikallaan. Usein tehdään aivojen kuvantamistutkimus, jotta muiden samankaltaisia oireita aiheuttavien neurologisten sairauksien mahdollisuus voidaan tutkia ja poissulkea. *) autosomi = kromosomi, joka ei ole sukupuolikromosomi; ihmisellä kromosomit 1-22 Miltä vaikeasti ymmärrettävä hemipleginen migreeni kokemustasolla tuntuu? Sairastavan kokemuksia sivulla 18. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

10 Jukka Alihanka LKT, fysiologian dosentti, Unihäiriöklinikka Li, vastaava lääkäri Matti Reinikainen Psykoterapeutti (TEO, VET) Psykoanalyytikko (IPA, SPY) Organisaatiopsykologi, liikkeenjohdon konsultti Unettomuus ja sen käsitteleminen Unettomuus on osoittautunut suomalaiseksi kansantaudiksi. 40 % suomalaisista kärsii unettomuudesta vähintään 3:na yönä viikossa, eli n. 1.5 miljoonaa henkilöä. Unettomuus on Suomessa yleisempää kuin muissa Euroopan maissa. Unettomuus on yleensä vain yksi oire laajemmassa kokonaisuudessa. Se on kuitenkin herkkä indikaattori kun elimistön terveyden tai kokonaistilanteen hallinta on häiriintymässä. Unettomuus voi olla tekijä, joka altistaa monelle somaattiselle sairaudelle tai ylläpitää sitä. Unettomuus ei ole oire, joka voidaan nopeasti yhdellä lääkkeellä tai toimenpiteellä poistaa, ei useinkaan yhdellä nukahtamislääkkeellä tai masennuslääkkeellä. Hoidossa vaaditaan laajakatseista ja pitkäjännitteistä lääkärin silmää ja potilaan tuntemista. Sama patenttihoito ei sovi kaikille, vaan vaaditaan hoitokokeiluja ja luottamusta lääkärin ja potilaan välillä. On tärkeää tunnistaa ne tekijät, jotka altistavat, laukaisevat tai ylläpitävät nukkumisen vaikeutta tai riittämättömyyttä. Nämä vaikuttavat tekijät voivat liittyä yksilön taustaan, nykyiseen toimintatapaan, ajattelu- ja kokemistapoihin sekä muihin persoonallisiin ulottuvuuksiin. Ihminen voi esimerkiksi ylitunnollisuutensa tai perfektionistisen asenteensa vuoksi kokea suorituspainetta ja riittämättömyyden tunnetta vaikka ympäristö olisi hyvinkin tyytyväinen hänen aikaansaannoksiinsa. Jatkuva itseltä vaatiminen taas saattaa johtaa korostuneeseen reagointialttiuteen ja ylikierroksilla käymiseen. Unen puute alentaa edelleen tunnetta omasta toimintakyvystä, mikä taas puolestaan lisää riittämättömyyden tunteita ja huolta selviytymisestä. Monesti tilanteeseen liittyy seurauksina myös itsearvostuksen aleneminen ja alavireisyys, joita erheellisesti voidaan pitää unettomuuden syinä. Analyysi on kuitenkin ulotettava kattamaan koko toimintaympäristö: työ ja yksityiselämä, perhesuhteet ja muut elämän ja ihmissuhteiden alueet. Usein päällisin puolin luonteenomaisilta vaikuttavat toiminta- ja tunnereaktiot ovatkin melko suoraa reagointia ympäristön erilaisiin painetekijöihin sekä elämänvoimaa ja tyydytystä nakertaviin itsestä riippumattomiin asioihin. Usein esim. työtilanteeseen liittyy yleistä näköalattomuutta ja keinottomuutta, jonka väsynyt ihminen näkee omana heikkoutenaan. Velvollisuudentuntoinen ja uhrautuva ihminen vetää ns. yleisen ja objektiivisen vaikeuden itseensä ja seurauksena on erilaisia stressioireita. Vielä selvempää on että akuutit elämänkriisit ja koettelemukset altistavat kenet tahansa myös nukkumisen vaikeuksille. Ongelman voittamiseksi on altistavien, laukaisevien ja ylläpitävien tekijöiden tunnistamisen rinnalla löydettävä ihmiseen itseensä sekä ympäristöön liittyvät voimavaratekijät. On tärkeää tunnistaa ne asiat, jotka periaatteessa lisäävät energiaa (vastapainona energiaa syöville tekijöille) ja parhaiten aikaansaavat ilon ja tyydytyksen tunteita. Tyydytyksen lähteiden löytäminen ja niiden hyödyntämisen tiellä olevien esteiden tunnistaminen kuuluu tärkeällä tavalla psykologiseen kartoitukseen. Psykologinen valmennus ja psyykkinen tuki Valmennuksen/psyykkisen sparrauksen perusstrategia on, että yksilöä tuetaan löytämään myönteisiä voimavaroja taustastaan, ajankohtaisesta elämänkentästään sekä tulevaisuuden ennakoinneistaan. Vahva keskiaasialainen sanonta olikin: Kun hevonen väsyy kuormansa edessä, ei piiskaaminen tai pakottaminen auta viisaampaa on nostaa hevosen päätä ylöspäin, jotta se näkee miten lähellä kotia jo ollaan. Se siis näkee miten paljon jo on kuljettu (menneisyys, saatu aikaan) ja miten toiveikas tilanne väsymyksestä (nykyisyys) huolimatta oikeastaan on (tulevaisuus). Myönteisten tekijöiden aktivoimisen rinnalla haetaan myös keinoja ongelmaa ylläpitävien tekijöiden eliminoimiseksi tai rajaamiseksi. Osa näistä keinoista löytyy ihmisestä itsestään: mitä voin tehdä toisin, miten muuttaa asenteita ja tottumuksia. Toinen keinojen ryhmä muodostuu asioista, joihin yksin ei voi suoraan vaikuttaa, mutta yhteistyössä toisten kanssa melko paljonkin. Lopulta löytyy myös alue, jolle ei voi tehdä mitään, mikä on hyväksyttävä elämäntragediana tai realiteettina. Tätä realiteettia ei voi eliminoida, muuttaa tai poistaa, mutta se voidaan surra pois ja lakata kuluttamasta energiaa sen poistaikomiseksi. Tekstit julkaistu kokonaan: Alihanka, J.: Informaatiota toiminnan historiasta ja taustoista Reinikainen M.: Psykologinen kartoitus ja valmennus Unihäiriöklinikka Li, Uniergonomiasta kevään aikana Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Lahdessa, katso lehden Tapahtumakalenteri. 10 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

11 Keitä me olemme? Migreeniyhdistyksen jäsenkysely 2010 Sinun mielipiteesi on arvokas! Olen mies nainen Ikäni on alle yli 75 Olen koululainen opiskelija kotiäiti / -isä vakituisessa työssä pätkätöissä pitkäaikaistyötön työkyvytön migreenin, hortonin neuralgian, kolmoishermosäryn vuoksi työkyvytön jonkin muun sairauden vuoksi vanhuuseläkkeellä muuta, mitä Tämänhetkistä tilaani kuvaa vastaan parhaiten numero 1 Olen oppinut elämään särkyni kanssa Olen epätoivoinen Tietoja sairaudesta saan / hankin pääasiassa lääkärin vastaanotolta sairaalan hoidonohjauksessa työterveyshoitajalta / terveydenhoitajalta omalta perheeltä tai tutuilta vertaisryhmistä sanoma- tai aikakauslehdistä koti- tai ulkomaisista alan ammattilehdistä tai -nettisivuilta luennoilta radiosta tai televisiosta Migreeniyhdistyksen esitteistä ja Päänsärky-lehdestä Migreeniyhdistyksen nettisivuilta muilta nettisivuilta netin keskustelupalstoilta ulkomaisilta alan nettisivustoilta tai keskustelupalstoilta Olen sairauden vuoksi joutunut luopumaan Pääasiallinen päänsärkydiagnoosini on migreeni jännityspäänsärky hemipleginen migreeni (halvausoireinen migreeni) basilaarimigreeni (aivorunkomigreeni) Hortonin neuralgia (sarjoittainen päänsärky) kolmoishermosärky muu, mikä Minulla on pääsärkyä keskimäärin päivänä kuukaudessa. Kohtaus kestää hoidettuna keskimäärin tuntia. Lisäksi haluan kertoa Kysymyksiin voi vastata nimettömänä lähettämällä lomakkeen Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai vastaamalla netin kautta Kiitos vastauksista! Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

12 Tämänkertainen asiantuntijapalsta käsittelee kokonaisuudessaan sarjoittaista pää Aki Hietaharju dosentti, neurologian erikoislääkäri, TAYS Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen elokuun 1. päivään mennessä. K Y S 1. Onko maailmalla tulossa uusia lääkkeitä sarjoittaiseen päänsärkyyn? Tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään uusia lääkkeitä akuutin kohtauksen hoitoon eikä myöskään ennaltaehkäisevään hoitoon. 2. Onko uusi ONS-stimulaattori yleistymässä ja paljonko niitä on asennettu Suomessa? Yksi ONS-stimulaattori, okkipitaali- eli takaraivonhermoon asennettava stimulaattori on asennettu TAYS:ssa, tietääkseni ei muualla Suomessa toistaiseksi. Näiden käyttö todennäköisesti tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa. IHS:n (International Headache Society) kokouksessa Philadelphiassa syyskuussa 2009 tuotiin esiin, että on suositeltavaa kokeilla ensin ONS ennen kuin lähdetään miettimään hypotalamusstimulaatiota, koska jälkimmäinen hoitomuoto ei ole riskitön (aivoverenvuoto mahdollinen komplikaatio) 3. Onko Hortoniin lääkettä jossa on vaikuttavana aineena psilosybiini tai jokin vastaava? Onko psilosybiiniä turvallista käyttää ja onko sitä tutkittu lääketieteellisesti? Psilosybiini on ns. psykedeelinen eli aistiharhoja aiheuttava ja Suomessa huumeeksi luokiteltu alkaloidi, jota esiintyy madonlakkisukuun kuuluvissa sienissä (esim. suippomadonlakki). Neurology-lehdessä julkaistiin v tutkimus, jossa oli haastateltu 53 Horton-potilasta, jotka olivat käyttäneet joko psilosybiiniä tai LSD:tä Horton-kohtauksien hoitoon. 32 potilaalla oli episodittainen muoto ja 21:llä krooninen Horton. 19/32 episodittaista muotoa potevasta oli käyttänyt kielen alle annosteltavaa psilosybiiniä ja 17 potilaista raportoi että kohtaus lievittyi 20 minuutin sisällä. 29 oli käyttänyt psilosybiiniä estolääkkeenä cluster-jakson aikana ja heistä 15 raportoi, että valmiste oli katkaissut jakson kokonaan, 12 raportoi osittaista hyötyä (kohtauksien voimakkuus tai esiintymistiheys väheni, mutta jakso ei katkennut). LSD:tä oli käyttänyt 1 henkilö kohtauksen hoidossa ja tehoa oli tullut, 6 potilasta oli kokeillut LSD:tä jakson katkaisuun ja heistä viidellä näin oli tapahtunut. Kroonisessa muodossa 10/20 psilosybiinin käyttäjää raportoi, että aine oli lopettanut kokonaan cluster-kohtaukset. LSD:n käyttäjiä oli vähemmän, heistä kuitenkin kaikilla yksi annos riitti katkaisemaan cluster-jakson, psilosybiiniä tarvittiin maksimissaan 3 annosta. Tulokset ovat mielenkiintoisia, mutta muita tutkimuksia ei ole tehty. Se johtuu varmastikin siitä, että kyseessä on huumeiksi luokiteltavia aineita, joiden käyttö on laitonta. Psilosybiiniä ei ole toistaiseksi missään lääkeaineessa ainesosana. Tutkimuksen heikkous on siinä, että kyseessä on avoin tutkimus, jossa ei ole lumelääkettä vertailukohteena ja tulokset perustuvat potilaiden muistiin. Toisaalta sarjoittaisessa päänsäryssä lumevaste on usein 0 % toisin kuin esimerkiksi migreenissä. Vastaan ei ole tullut myöskään muuta ainetta, joka pystyisi näin tehokkaasti lopettamaan cluster-jakson. Tutkimuksessa 42 % potilaista käytti subhallusinogeenisiä annoksia psilosybiiniä ja LSD:tä eli niin pieniä määriä, että hallusinaatioita ei syntynyt. LSD:n teho perustunee siihen, että kyseessä on ergotamiinijohdannainen ja psilosybiini on sukulaisaine taas LSD:lle. En suosittele sienien käyttöä kotioloissa, koska nämä madonlakit muistuttavat myrkyllisiä sieniä erehdyttävästi ja oikeita ma- Yasiantuntijalta 12 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

13 nsärkyä. Missään kansainvälisessä tutkimuksessa ei ole osoitettu, että opiaateista olisi merkittävää hyötyä Hortonin päänsäryssä. donlakkejakin käyttämällä riski myrkytysannokseen on olemassa. Sienien kerääminen, hallussapito ja käyttö on rikos. Terveysriskit ovat suurimmalta osalta psyykkisiä ( huono matka, kuolemanpelko, ahdistustilat, psykoosin puhkeamisen riski siihen alttiilla henkilöillä), fyysistä riippuvuutta ei kehity. Myös LSD:n käyttö ja hallussapito on huumerikos. Tutkimus puoltaa ajatusta siitä, että psilosybiinistä ja LSD:stä voisi saada tuotekehittelyn myötä jopa toimivan hoitomuodon. 4. Millainen on Hortonin neuralgian periytymismahdollisuus pojalleni ja missä iässä se yleensä puhkeaa? Periytyykö Horton tytöille? Onko jotain tehtävissä ettei Horton neu ralgia puhkeaisi tietyssä iässä? Ensimmäisen asteen sukulaisilla (eli omilla pojilla ja tyttärillä) on 5 18-kertainen riski sairastua Hortoniin. Periytymismalli on epäselvä toistaiseksi, perimätekijöiden ohella myös ympäristötekijät vaikuttavat. Kyseessä on siis ns. monitekijäinen sairaus, joka ei suoraan periydy kuten tietyt perinnölliset sairaudet. Joissakin suvuissa Horton-taipumus siirtyy kuitenkin herkemmin jälkeläisiin kuin muissa suvuissa. Geneettisiä tutkimuksia on ollut vaikea tehdä, koska kyseessä on kuitenkin suhteellisen harvinainen sairaus. Jo 2000-luvun puolivälissä todettiin yhteys Hortonin ja HCRTR2-geenin välillä (tämä geeni säätelee ihmisen kronobiologisia eli vuorokausi-, kuukausi- ja vuosirytmejä). Ensimmäiset Horton-päänsäryt ilmaantuvat tavallisesti 20 ikävuoden jälkeen. Sairaus on selvästi yleisempi miehillä kuin naisilla (0,4 % esiintyvyys miehillä, 0,08 % esiintyvyys naisilla). 5. Voiko Hortonin kipujakson uusimistiheyteen tai kroonistumiseen jotenkin itse elintavoillaan vaikuttaa? Onko mitään tehtävissä terveiden päivien lisäämiseksi vuodessa? Alkoholin käyttö laukaisee Horton-kohtauksia osalla potilaista, joten väkijuomien käyttöä kannattaa välttää. Myös päiväunet voivat laukaista cluster-jaksojen aikana kohtauksia. Tietyt lääkkeet lisäävät kohtausherkkyyttä (nitrot, verisuonia laajentavat verenpainetautilääkkeet). Osa potilaista hyötyy tupakoinnin lopettamisesta. Muista elintapojen muutoksista ei ole näyttöä. 6. Kasvaako Hortonin neuralgiaa sairastaessa riski muihin aivosairauksiin? Ei kasva. 7. Onko mahdollista että Hortonin neu ralgian krooninen muoto loppuisi iän myötä? Kyllä se voi osalla rauhoittua ja itsestään poistuakin iän myötä. 8. Miksi Horton-kohtauksen kipuun ei auta aina kovimmatkaan kipulääkkeet? Tätä ei tarkkaan tiedetä. Vaikutusmekanismit ovat epäselviä myös osalla niistä lääkkeistä, joista on apua sarjoittaiseen päänsärkyyn (esim. happihoito). Mikäli kovilla kipulääkkeillä tarkoitetaan opiaatteja niin yksi selitys saattaa olla siinä, että hypotalamuksesta (aivojen osa, jonka ajatellaan olevan sarjoittaisen päänsäryn synnyssä keskeinen) ei ehkä löydy riittävästi opiaattireseptoreita, eli kohtia joihin opiaatti kiinnittyisi. 9. Mikä on kanta Suomessa kovien kipulääkkeiden käyttämisessä Hortonin hoidossa? Missään kansainvälisessä tutkimuksessa ei ole osoitettu, että opiaateista olisi merkittävää hyötyä Hortonin päänsäryssä. Näin ollen niitä ei suositella missään maassa käytettäväksi Hortonin päänsäryn hoitoon. Migreeniyhdistys pitää sinut ajan hermolla Yhdistyksestä saat tuoretta ja luotettavaa tietoa päänsärkysairauksista. Voit yksityisesti kysyä neuvoa tai saada ryhmässä tukea. Voit tehdä testejä, käyttää päiväkirjaa ja osallistua kyselyihin. Jäsenlehtesi kertoo uudet tiedeuutiset, taustoittaa ja kertoo, mitä muille päänsärkyjä sairastaville kuuluu. Jos et ole jo jäsen, liity yhdistykseen! Yhdistyksen löydät osoitteesta Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

14 Mikä ennustaa migreenin kroonistumista? Toisilla migreeni kroonistuu, mutta miksi? Pahimmat riskitekijät näyttäisivät olevan yhä useammin tulevat migreenikohtaukset, lihavuus, särkylääkkeiden, triptaanien, opioidien ja barbituraattien liikakäyttö, kahvin liikakäyttö, stressaavat elämäntilanteet, masennus, unihäiriöt ja ihon yliherkistyminen (allodynia). Usein ilmaantuvia migreeneitä kannattaa siis yrittää vähentää lääkkeellisin ja psykologisin keinoin. Onko kohtauslääkkeitä liikaa käytössä? Kofeiinia tai kodeiinia sisältäviä särkylääkkeitä tai triptaaneja ei tulisi käyttää yli 10 päivänä kuukaudessa eikä särkylääkkeitä yli 15 päivänä kuukaudessa. Opioideja ei todennäköisesti kannata käyttää ollenkaan päänsäryn hoitoon. Niiden kohdalla jo 8 päivän käyttö kuukaudessa voi kroonistaa migreeniä. Barbituraateilla haitat tulevat vielä helpommin: jos migreeniä hoitaa näillä lääkkeillä 5 päivänä kuukaudessa tai useammin, voi migreeni kroonistua. Runsas kahvin käyttö näyttäisi olevan myös riski migreenien kroonistumiselle. Tunnettu äkillinen kahvinkäytön lopettamiseen liittyvä oire on päänsärky. Neljässä väestöpohjaisessa tutkimuksessa todettiin lihavuuden ja migreenitiheyden liittyvän toisiinsa. Jos lihavuusindeksi (Body Mass Index, BMI) oli vähintään 30, kroonisen päänsäryn riski oli viisinkertainen normaalipainoisiin verrattuna. Jos BMI vaihteli 25 ja 29 välillä, riski oli kolminkertainen. Tämän yhteyden taustalla saattaa olla erilaisia mekanismeja, kuten tulehdukselliset välittäjäaineet (interleukiinit, calcitonin gene-related peptide, CGRP), hypothalamuksen toimintahäiriö, metabolinen syndrooma, autonomisen hermoston toimintahäiriöt tai sydän- ja verisuonitautien riskitekijät. Kuorsaus ja uniapnea on aiemmassa, laajassa tanskalaisessa tutkimuksessa yhdistetty mihin tahansa päänsärkyyn. Tätä yhteyttä ei täysin ymmärretä. Myös ympäristöön liittyvät tekijät, kuten stressaava elämäntilanne tai pään vammat voivat altistaa krooniselle migreenille. Vakava masennus on myös yleistä kroonista migreeniä sairastavilla. Kaikkiin näihin mahdollisiin tekijöihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta migreenien kroonistumista voitaisiin estää ja hoitaa. Hanna Harno, LT, neurologian erkoislääkäri Bigal M, Lipton R. What predicts the change from episodic to chronic migraine? Curr Opin Neurol 22: , Miksi valo voimistaa migreeniä? Migreeniin liittyvän valoarkuuden mekanismi on selvitetty Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa. Se välittyy silmänpohjan valolle herkkien aistinsolujen ja niistä aivoihin johtavan näköhermon kautta, mutta siihen ei tarvita hahmojen erottamiseen käytettyä näköjärjestelmää. Tutkimus lähti liikkeelle huomiosta, että myös sokeat migreenipotilaat välttävät valoa. Migreeni on voimakas päänsärky, johon liittyy muitakin oireita, kuten pahoinvointia, oksentelua ja väsymystä sekä erittäin voimakas valonarkuus. Valo voimistaa särkyä ja heikonkin valon aiheuttama lisäkipu helpottaa vasta jonkin aikaa pimeässä oleskelun jälkeen. Valonarkuus tekee mahdottomaksi kaikki näkemistä vaativat toiminnat kuten lukemisen. Migreeni syntyy todennäköisesti kallon sisäpuolella olevasta aivokalvosta, meninges-kerroksesta, joka ympäröi aivoja. Kun aivokalvo ärsyyntyy jostain syystä, siinä olevat kipua aistivat reseptorit aktivoituvat. Prosessi tuottaa aivoissa tapahtumaketjun, joka johtaa tietyn tuntohermojen ryhmän pitkittyneeseen aktiivisuuteen. Utahin yliopiston tutkijat selvittivät ensin migreeniin liittyvää valoarkuutta sokeilla ihmisillä. Valonarkuutta ei ollut niillä joiden näköhermo oli kokonaan poikki tai silmänpohja oli täysin tuhoutunut. Sen sijaan ns. toiminnallisesti sokeat, jotka eivät näe enää kuvia, mutta erottavat vielä valon täysin pimeästä, kärsivät valoherkkyydestä migreenin yhteydessä. Migreeniä voimistavan signaalin välittymiseen tarvitaan siis näköhermo mutta ei varsinaista näkökykyä. Silmänpohjassa eli retinassa on valoherkkiä aistinsoluja, ns. melanopsiinisoluja, jotka eivät osallistu näkemiseen, mutta välittävät tiedon valosta ja pimeästä aivojen vuorokausikellolle. Niis- Jatkuu sivulla Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

15 Kuka? Mikä? Yhdistys ottaa selvää! Helsingin Päänsärkykeskus Suomen ensimmäinen alallaan Päänsärkykeskus toimii yksityisen Medicity-lääkäriaseman tiloissa Pääpostin talossa keskellä kaupunkia. Miksi Päänsärkykeskuksia on olemassa, eihän meillä ole vatsakipu- tai polvisärkykeskuksiakaan, neurologian erikoislääkäri, dosentti Markus Färkkilä Helsingin Päänsärkykeskuksesta. Kipupoliklinikoita on, mutta ne ovat profiloituneet muun kuin pään alueen kipujen hoitoon. Päänsärkykeskusten malli on kansainvälinen; niitä on Ruotsissa ja Tanskassa, muusta maailmasta puhumattakaan, mm. Pricess Margaret Migraine Clinic Lontoossa, USA:ssa kymmeniä. näissä asioissa erittäin päteviä lääkäreitä, mutta valitettavasti kaikki terveyskeskuslääkärit eivät voi olla spesialisteja joka asiassa. Samoin neurologia on alkanut jakaantua neuroimmunologiaan, vaskulaaritauteihin, epileptologiaan, ja esim. liikehäiriöihin, eivätkä kaikki neurologit enää voi olla kaiken hallitsevia, kun mennään erityisongelmien tasolle. Silloin tarvitaan päänsärkyyn ja migrenologiaan erikoistuneita lääkäreitä. Päänsärkykeskuksissa on juuri tätä päänsärkyosaamista. aloitettiin? Mehiläisessä Helsingissä oli 70-luvulla migreenipoliklinikka, jonka taustalla oli professori Eero Hokkanen. Turkulainen neurologi Erkki Säkö perusti Helsinkiin ensimmäisen Päänsärkykeskuksen. Nykyisin keskuksen johdossa ovat ylilääkäri Markus Färkkilä ja dosentti Mikko Kallela ja keskuksessa toimii useita päänsärkyihin erikoistuneita neurologeja. Päänsärkykeskus toimii yksityisen Medicity-lääkäriaseman tiloissa Pääpostin talossa keskellä kaupunkia. Onko palveluidea kehittynyt matkan varrella? Olemme paljonkin kehittäneet erilaista palvelua, mm. kortisonitippaa, mutta kalliin hinnan vuoksi sille ei ollut juurikaan kysyntää. Päänsärkykeskuksessa on ollut myös saatavilla dihydroergotamiinipistoshoitoa, jota ei julkisen puolen sairaaloista saa. Helsingin Päänsärkykeskukseen tulee potilaita ympäri maata, kaukaisimmat aina Lapista asti. Miksi potilaat haluavat matkustaa näin pitkiä matkoja? Tarvitaan second opinion, joka on nykyaikainen tapa varmistaa, että hoito on mahdollisimman tehokasta. Onko näiden pitkämatkalaisten kanssa mahdollista saada aikaan pysyvää hoitosuhdetta ja kuinka on tapana menetellä, jos jossakin kaukana on jokin akuutti ongelma, johon potilas Miten osaaminen Päänsärkykeskuksissa poikkeaa perusterveydenhuollon tai muiden neurologien osaamisesta? Joskus terveyskeskuksissa on Ensimmäinen Päänsärkykeskus perustettiin Helsinkiin marraskuussa Kuka keksi tämän ajatuksen ja millaisilla resursseilla aikoinaan Neurologian erikoislääkäri, dosentti Markus Färkkilä Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

16 Maailma ilman triptaaneja Fiktion maailmassa eräänä päivänä valopäinen päättäjä keksi oivallisen säästökohteen: otetaan koukuttavat täsmälääkkeen turhakkeet pois proletariaatin ulottuvilta kansanterveyden edistämisen nimissä, tietysti. Miten se migreeni muka niin erikoinen on, että oikein omia, hienon nimisiä lääkkeitä? Apteekista saa puranaa tai panatoolia ja asperiinia, sitähän muutkin ihmiset päänsärkyyn käyttää. Vetäkää oikein hikijumppa, saunokaa kunnolla niin johan lähtee nuo iänikuiset päänsäryt ja loppuu se ruikutus. Ja kaikki oli valtakunnassa hyvin... vai oliko? Halusiko triptaanien kieltäjä tai naapurin rouva astua paikallisbussiin sinä päivänä, jolloin kuljettaja oli hoidellut migreeniään käsikauppalääkkeillä ja kirousterapialla jo toista kuukautta? Olipa juuri käynyt työterveyslääkärillä kuulemassa diagnoosin: työkykyinen työhaluton, työtä vieroksuva sairasloman kärkkyjä. Valvottujen, säryn riivaamien öiden univelka hartioillaan ja ajokunto kuin kahden promillen rattijuopolla kuljettaja tihrustaa yksisilmäisenä liikennemerkkejä arpapeliksi menee. Päänsärkykohtaus iskee ydinkeskustan vilkkaalla liikekadulla, ruuhkaaikaan. Matkanteko mukulakivillä tuntuu päänupissa helvetilliseltä. Muutaman kadunkulman matkan kuljettaja keskittyy pahoinvoinnin nieleskelemiseen ja lopulta oksentaa näyttävästi hattuunsa; oksennuksessa on verta... sitä se käsikauppaisten särkylääkkeiden mättäminen teettää. Päänsärky helpottaa hetkeksi, kuljettaja nappaa kojelaudalta tehottomaksi tietämänsä särkypillerin ja toivoo selviävänsä vielä tästäkin päivästä. Mitä jos kuljettaja nukahtaa hetkeksi rattiin, herää pleksilasin helinään ja tömähdykseen bussin etukulman törmätessä pysäkin katokseen? Seuraavan aamun paikallislehti otsikoisi: Kuljettajaa epäillään varomattomuudesta liikenteessä, alkoholilla ei osuutta asiaan. Halusiko herra päättäjä oikein totta päästä potilaaksi hammaslääkärille, joka kesken juurihoidon saa migreenikohtauk sen? Tai olla kirurgin leikattavana, hetkenä jolloin lekurilta taas kerran häviää toisen silmän keskeisestä näkökentästä yli puolet? Jospa molemmissa silmissä alkaa lepattaa sateenkaarenväreissä liehuva, kirkas, sahalaitaisen reunuksen kehystämä näkökenttäpuutos? Siinähän sitä sitten yrittää operatööri niska kenossa vilkuilla muina miehinä, ikään kuin syrjäsilmällä, jotta näkisi edes himmeästi, edes jotain... Hoitohuoneen valoakaan ei ilkeä sammuttaa, vaikka valo porautuu aivan kallonpohjille asti ja teräspöydästä ponnahtavat valoheijastukset iskevät kuin miljoona volttia suoraan näköhermoon. Kirjoituspöydän ylälaatikossa on jo valmiina pino potilasvahinkohakemuksen kaavakkeita... jostain syystä niiden menekki on kasvanut suorassa suhteessa triptaanikiellon voimassaoloaikaan. Halusiko triptaanien kieltäjä tai ylipäätänsä kukaan ihminen aikuisten oikeesti viedä lapsensa tai lapsenlapsensa päivähoitajalle, joka näkee pelkkää sahalaitaa ja jonka hermot ovat riekaleina vajaahoidetun migreenin tai muun päänsärkyä tuottavan sairauden jäljiltä? Lapset leikkivät hiiren hiljaa pimeässä, hoitaja ei kestä valoa eikä pienintäkään äkillistä tai kovaa ääntä? Lapset ihmettelevät miksi tädillä on päässä pipo, joka on täynnä lunta. Halusiko kukaan meistä törmätä asiakaspalvelussa merkillisiin sotkuihin, käsittätarvitsee pikaisen vastauksen? Moni pitkämatkalainen on sähköpostilla yhteydessä jatkossa. Antaako Helsingin Päänsärkykeskus hoitoa myös akuutissa hädässä, kun migreenikohtausta ei saa kotona olevin lääkkein katkeamaan ja ehkä pitkäkin jonottaminen muualle pelottaa? Jos päänsärkyneurologeja ei ole paikalla, kuka vastaa kohtauksen hoidosta? Medicityn päivystävät yleislääkärit vastaavat hoidosta ja osaavat sen hyvin, kun heillä on käytössään Päänsärkykeskuksen lääkäreiden potilasasiakirjat ja hoitosuunnitelmat. Millainen potilas on päänsärkylääkärin painajainen? Päänsärkylääkäri ei koe painajaisia, vaan olemme olemassa potilaiden auttamiseksi. Potilas voi olla vaikeasti hoidettava, muttei painajainen. Ehkä hankalin ryhmä ovat opiaattiriippuvaiset, joiden hoito ei avohoidossa tahdo sujua. Vastaanottotoiminnan ohella keskus tekee mm. migreenin ja MS-taudin kliinisiä lääketutkimuksia, joissa etsitään uusia aiempia parempia lääkehoitoja. Tutkimuksista vastaavat lääkärit ja niitä koordinoivat tutkimushoitajat, jotka ovat yhteydessä potilaisiin tutkimuksen aikana. Tämän lisäksi Päänsärkykeskuksessa selvitetään migreenin genetiikkaa suomalaisissa migreenisuvuissa. MH 16 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

17 Lapset ihmettelevät miksi tädillä on päässä pipo, joka on täynnä lunta. mättömään hitauteen ja odottaa kaikessa rauhassa, että kaupan kassaneiti, ydinvoimalan insinööri, Kelan virkailija, tehoosaston sairaanhoitaja, ATK-tukihenkilö, vakuutusvirkailija, päivystävä poliisi, lääkelaitoksen huippuasiantuntija tai ambulanssimies tulee jokseenkin päällisin puolin tolkkuihinsa sairaskohtauksen jäljiltä? Ravintolan työntekijä yrittää laskea lautasia pöydälle... onko siinä nyt neljälle vai kuudelle kattaus, kun järkikulta seisoo eikä mitenkään kykene ymmärtämään montako lautasta pitäisi laittaa tai montako lautasta neljänhengen pöydälle kuuluu kattaa. Sääli apteekkaria, joka yrittää skarpata, mutta säryn täyttämä pää on sanoutunut irti kaikesta ajattelukykyä ja tarkkuutta vaativasta toiminnasta. Sahalaidat vilisevät silmissä ja jokainen lääkekaapin oven kolahduskin on kuin tyrmäysisku. Resepteistä ei saa sitäkään vähää tolkkua kuin normaalisti. Päänsärky yltyy, puhe on sammaltavaa örinää; asiakas mulkoilee jo epäluuloisesti. Kourallinen käsikauppalääkettä ainoana hoitonaan pillerinpyörittäjä yrittää peitellä työkyvytöntä tilaansa ja toivoo, ettei asiakkailla olisi hajuvettä: Kohta lentää nimittäin laatta! Tiesikö säästöjen ideariihi, että arkielämän tasolla täsmälääkkeen puute sysää narikkaan lukuisat aivot sukupuolta, älykkyysosamäärää, puoluejäsenkirjan väriä huomioimatta? Ymmärsivätkö päätösten tekijät, että on aikamoisen vaikeaa löytää työtä, jossa ei tarvittaisi lainkaan aivoja? Tai silmiä? Tai työkykyä? Tuliko mieleen, että kaikki ihmiset tarvitsevat toimintakykyisiä aivojaan ihan arkielämässäkin? ***** Onneksi reaalimaailmassa vielä on triptaaneja saatavilla. Nimittäin jos on sen verran varoissaan, että kykenee itse maksamaan ja ylläpitämään sekä terveytensä että työkykynsä. Kansantalouden kannalta suurinta viisautta olisi päinvastoin nostaa triptaanien korvattavuutta! No, sellaista kaukokatseisuutta ei tapahtune saduissakaan. Valtakunnassa siis kaikki hyvin? Dolores... jatkoa sivulta 14. tä lähtevä signaali kulkee alkumatkan samassa näköhermossa kuin muutkin retinalta lähtevät signaalit. Rotilla tehdyissä jatkokokeissa keskityttiin näihin melanopsiinisoluihin. Niistä osa päätyi alueelle, joka aktivoituu migreenin aikana. Näihin migreenineuroneihin kiinnitettiin pienet elektrodit, joilla voitiin seurata yksittäisen hermosolun aktiivisuutta. Silmään kohdistettu valo aiheutti migreenineuroneissa aktiivisuuden muutamassa sekunnissa. Vaikka valo sammutettiin, aktiivisuus jatkui edelleen. Havainto sopii yhteen migreenipotilaiden kokemuksen kanssa: valon aiheuttama kipu alkaa hellittää vasta minuutin pimeässä oleskelun jälkeen. Havainnosta voi olla hyötyä migreenihoitojen kehittämisessä. Jos löydetty väylä pystytään tilapäisesti sulkemaan, voisivat migreenipotilaat kestää valoa. YLE:n Tiedeuutiset (YLE tiede, Nature Neuroscience) Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

18 Pelotta pelottavaan leikkaukseen Vaikeaa kolmoishermosärkyä sairastava Kikka on ollut Töölön sairaalassa Janetta-leikkauksessa eli hermon vapautusleikkauksessa. Leikkauksen jälkeen hän kertoo: Olo on mahtava, olen soitellut kaikki sukulaiset ja ystävät itkien ja nauraen ja kertonut kuinka hyvä olo minulla on tällä hetkellä. Minulla on kova usko siihen, että tämän jälkeen kipua ei tule, ei ainakaan yhtä rajuna. Sain sukulaisilta ja ystäviltä ihania kannustusviestejä heti sairaalaan siitä, kuinka ylpeitä he ovat, että olen ollut rohkea kovasta pelosta huolimatta. Kolmisen kuukautta leikkauksen jälkeen Kikka kertoo: Täällä voidaan hyvin ja leikkaustulos on hyvä. Kipuja ei ole mutta puutuneisuus on edelleen päällä. Oikea puoli päästä on puutunut, syöminen on vieläkin vähän outoa, kun kitalakikin on puutunut, mutta tämä on pientä kolmoishermosäryn rinnalla. Nyt vain kohentamaan kuntoa. Vierotusoireet ovat olleet kurjia mutta lääkäri sanoi, että kun on ollut niin suuret annokset lääkkeitä, kestää pitemmän aikaa ennen kuin elimistö tottuu uuteen tilanteeseen. En kadu ollenkaan kun lähdin leikkaukseen, vaikka se aluksi vähän mietityttikin. Kyllä elämänlaatu parani huomattavasti. Täyttä paranemista tämäkään leikkaus ei tuo mutta minä ajattelen positiivisesti, että kipua ei minulle enää tule. Tästä elämästä ei tule mitään, jos koko ajan odottaa iskeekö kipu uudelleen. Lääkäri sanoikin, että minulla on ihan oikea asenne kun ajattelen, että kipu ei tule enää uudelleen. Halusin kertoa tämän tarinan kaikille kohtalotovereille, että hekin uskaltaisivat miettiä leikkaukseen menoa. Kolmoishermosärystä lisää Migreeniyhdistyksen esitteessä -> julkaisut taas vasen puoleni alkaa puutumaan, voi helvetti, mikä kituminen taas alkaakaan. en osaa sanoin kuvata kuinka kamalaa, kun et yhtäkkiä jalkaasi tunnekaan. sillä turhaan koitat sänkyä, lattiaa tunnustella, mitään et tunne jalan pohjalla. kun koko vasen puoli toimintansa lopettaa, siihen mihin jäin ei tarvitse vähään aikaan noustakaan. tätä jatkuu koko pitkän yön, turha toivo että nukun tai levolle lyön. pyörimistä ja kunto palaa välillä palaa, alan kävellä samaa rataa. seuraavaa päivää jo pelkään valmiiksi, tulen niin helvetin kipeeksi. verisuonissani päässä kihisee laajalti verta, tunnen sen joka kerta. joka ikisen pumppauksen, se on niin kova ja kivulias että luulisi tekevän räjähdyksen. joskus jopa toivon niin, en jaksaisi pitää elämästä kii. tämä tuska ja kipu on mieletöntä, eikö elämä ole silloin järjetöntä? parempaa huomista ei lupaa kukaan, minäkään en enää siihen jaksa uskoa sen minäkin lupaan. olen kaikille pelkkä taakka, nyt ja aina, elämäni loppuun saakka. Nimimerkki Hemipotilas kuvaa hemiplegistä migreeniä Suomi24.fi:n Migreenikeskustelussa Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

19 Kohtaamin Tuijotin sanattomana mustan hartiahuivin hapsuja, osa niistä oli hömpsyisiä, sellaisia koiran pureskelemia. Kohtaaminen Istuin sängyn reunalla, tylsistyneenä, tippaletkuun kahlittuna. Lääkepisarat putoilivat hiljalleen tippakammioon, pienet ilmakuplat letkussa vaelsivat ylöspäin. Huoneen hämärään loppukesän täyteläinen, lämmin valo langetti sälekaihtimen rakosista seinille auringonläiskiä. Potilassänkyjen pyöristä oli lattiapintaan jäänyt mustia viiruja muistona niistä monista ihmisistä, joita oli sängyillä viety ja tuotu. Ihmiskohtaloita, elämää ja kuolemaa. Oli varmaan melko tavallinen päivä yliopistosairaalan sisätautiosastolla, sairaalan äänineen ja hajuineen. Kerroksessa 13, melkein taivaassa. Askeleet käytävässä lähestyivät ovea. Suoristin selkäni, liian hapuilevia hoitajien askeleiksi. Ovi avautui ripeästi, alun perin valkoinen rullakaihdin kolahti ikkunalasia vasten. Ensin näkyi kävelykeppi, sitten vilkkaasti elehtivä tummatukkainen nainen. Samanikäinen, arvioin mielessäni. Dramaattista mustaa päästä jalkoihin. Muitta mutkitta, rutiinilla, hän otti petipaikkansa haltuun ja kävi taloksi. Tuli verinäytekärry, tuli infuusiovälinekärry ja kohta tippui lääkettä kahteen tippakammioon. Tunsin arvioivan katseen mittailevan itseäni, uteliaana. Pahus, kun tuli laitettua tällaiset proletaarivaatteet, tukka oli laittamatta ja useiden säryntäyteisten, valvottujen öiden mustaamat silmänaluset olivat jääneet pakkeloimatta. Tarkemmin katsottuna eipä kuitenkaan ollut näköjään kovin kummoinen aamu ollut toisellakaan. Samanlainen tule sellaisena kuin olet -näkymä sielläkin. Tosin vaatetus tuskin oli peräisin kotimaan Anttiloista; oli tyyliä, oli laatua. Yritin potkia tyttäreni hylkäämäksi jääneitä maihinnousukenkiä vaivihkaa syvemmälle sängyn alle. Keskustelu polveili vilkkaana, eksyi välillä täysin ja palasi taas uomiinsa. Valkotakkisten tulo keskeytti villisti rehottavat puherönsyt. Ihmeellisiä ihmiskohtaloita, tragikomiikkaa. Huonekaveri kertoi heti alussa olevansa väsynyt ja aikovansa nukkua; liekö lopulta nukkunut koko päivänä silmällistäkään. Väsymys tosin alkoi iltapäivästä näkyä päällepäin, puhetulva kapeni pieneksi noroksi, ja mikä ettei, en voinut itsekään väittää olevani elämäni kunnossa. Aika harva on, jos joutuu sairaalaan ja tiputukseen. Vuorotahtia käytettiin tippatelineitämme potilasvessassa. Miksi senkin oli pakko olla niin kaukana ja tippaneula oikeassa kädessä tämän vitsin ymmärtää vain sellainen ihminen, joka on yrittänyt avata vyötä ja housujaan sillä väärällä kädellä, muusta puhumattakaan. Puhuttiin ja naurettiin. Takaraivossa jossain syvällä nakutti häiritsevästi ja tunsin ilmassa jotain painavaa, mistä ei saanut otetta. Katselin ja kuuntelin, etsin palasia ja se vaivasi. Jotain jäi puuttumaan tai oli vääränmuotoista tähän palapeliin. Osasta palasia kuva oli haalistunut melkein olemattomiin Mutta ne silmät, ne silmät vain eivät jättäneet rauhaan. Kauniisti ehostetuissa silmissä, eloisan pinnan alla, oli aistittavissa tummaa surua. Sanatonta, nujerrettua ja äärimmäisen kipeää toivottomuutta, tuskaa. Suu nauroi, mutta ilo hyytyi jonnekin nenänpielen tasolle ja kuoli hiljalleen pois, pääsemättä koskaan silmiin asti. Ilo näytti hiipuneen enää valjusti valaisevaksi hiilenpalaksi. Suurella surulla ei ole nimeä, ei osoitetta. Ei kyyneleitäkään. Tunsin heti sen nimettömän ja osoitteettoman, koska se sama piileskeli myös oman mustan vaateparteni poimuissa, tarkoin piilossa. Tuijotin sanattomana mustan hartiahuivin hapsuja, osa niistä oli hömpsyisiä, sellaisia koiran pureskelemia. Samanlaisia kuin omistajansa elämä. Elämänlanka oli kulunut takkuiseksi, ohueksi rihmaksi, jonka pinta oli epätoivoisten, hikisten ja takertuvien sormien tahmaama. Langanpätkä, joka roikkuu yksinäisenä vähemmän näppäräsormisen alakansakoululaisen ensimmäisestä pitsinvirkkaustyöstä. Tämä lanka oli kivun kovettama, sydänverellä, kyynelsuolalla kyllästetty ja se oli kestänyt lukuisat myrskyt ja räntäsateet. Hei, hei, meilaillaan ja soitellaan, kiskoin takkia päälleni kaverin jäädessä vielä tippaletkun vangiksi. Kivun sumentamien, niin loppuunajetun uupuneiden silmien väliin oli kiilautunut syvä kipuryppy. Käsi nousi työläästi muutaman sentin tervehdyksen tapaiseen, aamun eloisasta näkymästä oli enää jäljellä vain hiljainen kivun kärvistämä mytty sängyn pohjalla. Nähdäänhän ensi kerralla? Kestä lanka, kestä vielä... Älä herran jumala tee mitään itsellesi, muistan ajatelleeni kun astuin natisevaan potilashissiin. Dolores Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

20 Unesta voimaa ja hyvinvointia! Hyvän Unen ilta. Hyvä uni vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiimme sekä kaikkeen mitä valveilla ollessamme teemme. Unella on vaikutus myös ihmisen mielialaan ja siten ilmapiiriin sekä kotona että töissä. Hyvin levänneet ihmiset ovat luovia, aikaansaavia, hyväntuulisia sekä yhteistyökykyisiä. Unikulman fysioterapeutit Liisa Koukku sekä Päivi Ukkola pitävät uniluennon, kesto 40 min. Uniluennon tarkoitus on lisätä tietoisuutta unen merkityksestä sekä samalla aktivoitua välittämään omasta nukkumisesta osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Uniluennolla saat vastauksen mm. seuraaviin kysymyksiin: mitä on hyvä nukkumisergonomia mitä laadukas uni meille antaa mitä elimistössä tapahtuu nukkuessa miksi uni on yhtä tärkeä osa hyvinvointiamme kuin ravinto ja liikunta miten nukkua paremmin? Uniluennot: Raisio 18.3 klo Unikulman myymälä, Kauppakeskus Mylly, Myllynkatu 3, Raisio Ideapark 15.4 klo Unikulman myymälä, Ideaparkinkatu 4, Lempäälä Petikko 29.4 klo Unikulman myymälä, Petikontie 1, Vantaa Lahti 25.3 klo Unikulman myymälä, Kauppakatu 17, Lahti Unessa on valtava voima, josta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti joka yö. Tilaisuus toteutuu jos ilmoittautuneita on 15 henkilöä, luennolle mahtuu 35 henkilöä Ilmoittauminen: , viimeistään kahta viikkoa ennen tilaisuutta. Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf 20 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14 www.yths.fi/joensuu Uudelle opiskelijalle Lämpimät onnittelut opiskelupaikasta!

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS 2012 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS On valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

MITÄ TIEDETÄÄN PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LÄÄKETIEDON LÄHTEISTÄ JA -TARPEISTA?

MITÄ TIEDETÄÄN PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LÄÄKETIEDON LÄHTEISTÄ JA -TARPEISTA? MITÄ TIEDETÄÄN PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LÄÄKETIEDON LÄHTEISTÄ JA -TARPEISTA? LÄÄKEINFORMAATION JA LÄÄKEINFORMAATIOPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN ERI POTILASRYHMILLE Lääkeinformaatiofoorumi 20.10.2015 proviisori

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Neuvolan käyttäjänopas

Neuvolan käyttäjänopas Neuvolan käyttäjänopas ipana Äitiys Mediware Oy Hermiankatu 8D 33720 Tampere passipaikka@mediware.fi puh. 010 525 1559 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kirjautuminen palveluun... 2 3. Asiakkaan valinta...

Lisätiedot

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Version 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute

Version 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute Etukansi TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot