Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2007"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2007

2 C M Y CM MY CY CMY K

3 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki , Projektikoordinaattori Anitta Tähti-Niemi, , Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo , Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Voit kysyä myös sähköpostilla Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p , arkisin klo Myös sähköpostilla: Hallitus Sirpa Asko-Seljavaara, puheenjohtaja Jukka Arajärvi, Espoo Hanna Harno, Espoo Birgitta Huurre, Turku Päivi Hölttä, Helsinki Hilkka Kettinen, Turku Riitta Nikulainen, Imatra Rita Pöllänen, Vantaa Anneli Kiljunen, Lappeenranta (varajäsen) Marja-Leena Kinnunen, Oulu (varajäsen) Jäsenmaksu Vuoden 2007 jäsenmaksu on 19 e. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy ISSN: Kansikuva: Joel Nakamura, Merckin kokoelmat. Päänsärky 2/2007:n postitusta tukee Suomen MSD Oy. Päänsärky 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 6 Migreenin estohoito 8 Migreenin hoitoketju 11 Migreenin hoito muuttuu iän myötä 13 European Headache Alliance EHA 14 Tukea masentuneen toipumiselle ja työssä jatkamiselle 18 Harry Potter ja päänsäryn kirous 19 Miksi päänsäryistä pitää puhua? 21 WHA World Headache Alliance 22 Kysy asiantuntijalta 24 Poimintoja tiedemaailmasta Migreenin esiintyvyys Yhdysvalloissa ja estolääkityksen tarve Yhteys sydämen eteisväliseinän aukolla ja migreenillä? Familiaalisen hemiplegisen migreenin geneettinen kirjo Tanskassa Päänsäryt ja nuorten mielenterveysongelmat Uusia lääkkeitä migreeniin ja päänsärkyyn? 26 Projektin kuulumisia 27 Katjan selviytymistarina 28 Tapahtumakalenteri Sisältö 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2007

4 Migreenin arvoitus tulee ratkaista Lääkärin käsikirja (dos. Markus Färkkilä) määrittelee migreenin aivorungon tumakkeista alkavana, periytyvänä, kohtauksellisena sairautena. Kuitenkaan migreenin perimmäistä syytä ei ole vielä ratkaistu, eikä kohtauksen esto tai hoito ole täysin selvillä. Uskon kuitenkin, että lääketieteellinen tutkimus edistyy, ja migreenin arvoitus ratkeaa. Tämän vuoksi olen hyvin ylpeä siitä, että saan toimia Suomen Migreeniyhdistys ry:n puheenjohtajana, kun tämän salaperäisen taudin ennaltaehkäisyä ja hoitoa kehitetään. Hiljattain julkaistun katsauksen mukaan, jossa analysoitiin päänsärkysairauksien esiintyvyys vuoteen 2006 julkaistujen tutkimusten perusteella, yleisimmät päänsärkysairaudet, kuten migreeni ja jännityspäänsärky, ovat kymmenen yleisimmän toimintakyvyttömyyttä aiheuttavan sairauden listalla Maailman Terveysjärjestön luokituksessa. Mikäli huomioidaan tulokset naisten osalta, on hyvin todennäköistä, että päänsäryt ovat viiden kärjessä. Menetämme Suomessa kymmeniä tuhansia työpäiviä vuodessa migreenikohtausten vuoksi. Suomen Migreeniyhdistys ry on tehnyt Raha-automaattiyhdistykselle apuraha-anomuksen kehittämisprojektiin, jossa työterveyshuollossa paneudutaan päänsäryn ennaltaehkäisyyn. Työterveyshuolto vastaakin Suomessa suurimmasta osasta kroonista päänsärkyä sairastavista potilaista. On tärkeää, että päänsärkyä sairastavien henkilöiden työolosuhteet, pienin konstein, luodaan mahdollisimman optimaalisiksi, niin että päänsärkykohtausten ennaltaehkäisy toteutuu. Vilkkuva valo tai haju voi provosoida kohtauksen. Esim. Helsingin terveyslautakunnassa on käsitelty kaupunginvaltuustoaloitetta, jossa bussien ikkunoihin ei suositella liimattavaksi mainoksia, jotka aiheuttavat vilisevän kuvan ohikiitävässä maisemassa. Mainoksen seurauksena voi olla migreenikohtaus. Hallitusohjelmassamme mainitaan ennaltaehkäisevä terveydenhuollon politiikkaohjelma, joka on nyt tekeillä. Politiikkaohjelmaa johtaa entinen kansanedustaja ja ministeri Maija Perho Turusta. Ohjelma julkistetaan sitä mukaa, kun jonkin sairauden ennaltaehkäisyyn on luotu kriteereitä. Otan ohjelmassa esille potilasjärjestöjen tärkeän merkityksen sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä valistuksessa. Suomen Migreeniyhdistys ry:llä on erinomaiset lähtökohdat kerätä migreeniä sairastavat kansalaiset yhteen niin, että peruskouluista vanhainkoteihin saakka tietoisuus migreenistä lisääntyy. Toivonkin, että kaikki tätä salaperäistä ja kiusallista sairautta potevat kansalaiset pääsevät yhdistyksemme palvelujen piiriin. Terveydenhuoltoalan toimijoiden yhteistyö tiivistyy, lääkealan yritykset voivat olla mukana toiminnassamme ja saamme puolestapuhujia. Lopulta neurotieteellinen tutkimus ratkaisee migreenin arvoituksen. Kuva: Eduskunta Sirpa Asko-Seljavaara Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Helsingin kaupunginvaltuutettu Helsingin terveyslautakunnan varapuheenjohtaja Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2007 4

5 Uutisia meiltä ja muualta Euroopan Migreenipäivä European Headache Alliance (EHA) organisoi tänä vuonna toisen kerran Migreenipäivän keskiviikkona Tämän vuoden teemana on Naiset, hormonit ja päänsärky. Syyskuu on perinteisesti maailman päänsärkykuukausi, jolloin monet potilasjärjestöt järjestävät ohjelmaa ja tiedotusta migreenistä sekä muista päänsärkysairauksista. EHA käynnisti 2006 Euroopan Migreenipäivän, päivä on joka vuosi EHA:n hallitus järjestää tällöin lehdistötilaisuuden Euroopan Parlamentissa ja toivoo näin voivansa vaikuttaa päätöksentekijöihin. Naisten hormonitoiminta on yksi syy siihen, että migreeniä esiintyy naisilla enemmän kuin miehillä. Raskaus, imetys ja vaihdevuodet vaikuttavat usein migreenin esiintymiseen ja kohtausten vaikeuteen. Monen naisen vaivana on kuitenkin kuukautismigreeni, joka määritellään aurattomaksi migreeniksi, jonka alkamisajankohta vaihtelee +/- kaksi vuorokautta ensimmäisestä vuotopäivästä. Kuukautisten yhteydessä esiintyvät migreenikohtaukset ovat usein vaikeampia kuin muulloin iskevät kohtaukset, ja usein myös hankalampia hoitaa. Suomen Migreeniyhdistys on kampanjoinut aiheesta jo viime talvena ja keväällä. Lisää tietoa saa toukokuussa julkaistusta esitteestä Naisten migreeni. Sitä voi tilata Migreeniyhdistyksen toimistosta tai julkaisut. Soita yhdistykseen ilmaiseksi! ja -sivujen kautta voit soittaa ilmaiseksi Migreeniyhdistykseen. Kirjoita hakusanaksi migreeni tai Migreeniyhdistys, valitse linkki Soita ilmaiseksi ja toimi ruudun ohjeiden mukaan. Jäsenasioita varten yhdistyksen toimisto on auki klo Migreeniyhdistyksen osoitteet on kaapattu! Joku on kaapannut Migreeniyhdistyksen sähköpostiosoitteet ja lähettää niistä kaupallisia viestejä. Jos saat englanniksi otsikoitua sähköpostia osoitteesta, jonka loppu älä avaa viestiä. Migreeniyhdistyksen postit tulevat otsikolla Terveiset Migreeniyhdistyksestä. Jos olet kysynyt jotakin, vastaus tulee oman viestisi otsikolla. Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä HUOM! Voit tehdä osoitteen muutoksen nyt myös netissä. Postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla: Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2007

6 Hanna Harno, neurologian erikoislääkäri, LT, HYKS Artikkelin teksti on ilmestynyt erillisenä esitteenä, johon voi tutustua > julkaisut. Migreenin estohoito Tiheästi toistuvat migreenikohtaukset aiheuttavat herkistymistä kivulle ja migreeni saattaa kroonistua. Kipu tulee katkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tai estää ennakoivasti. Migreeni on invalidisoiva sairaus Maailman Terveysjärjestö WHO luokitteli v vaikean migreenin 19. sijalle toimintakykyä rajoittavien sairauksien joukossa. Yksittäisen migreenikohtauksen estäminen Vältä laukaisevia tekijöitä Monet migreeniä sairastavat tunnistavat yhden tai useampia tekijöitä, jotka laukaisevat kohtauksen. Laukaisevat tekijät, joita sanotaan triggereiksi, voivat vaihdella elämän aikana. Tavallisimpia ovat stressi tai stressin laukeaminen, kuukautisten alkaminen tai nälkä (verensokerin lasku). Muita tavallisia triggereitä ovat kirkkaat tai vilkkuvat valot, hajuärsykkeet, raskas liikunta ja mausteet. Migreenikohtaus voi toisinaan alkaa, vaikka välttäisikin laukaisevia tekijöitä. Kohtauksen hoitoon tarvitaan usein lääkkeitä. Migreenin hallinnassa auttavat myös hyvä fyysinen kunto ja tasapainoinen mieli. Ota lääke tarpeeksi ajoissa Yksittäisessä migreenikohtauksessa tehokkainta mahdollista kohtauslääkettä kannattaa ottaa tarpeeksi suuri annos heti, kun päänsäryn tunnistaa migreeniksi. Kohtauksen voi saada katkeamaan jo alkuvaiheessa, jolloin kipuherkistymistä ei todennäköisimmin tapahdu. Allodynia on tila, jossa migreenipäänsäryn jatkuessa päänahka herkistyy ja esim. hiusten kampaaminen tuntuu kivuliaalta. On tapahtunut keskushermoston herkistymistä eli sentraalinen sensitisaatio. Tällöin otetun kohtauslääkkeen teho on jo heikompi kuin aikaisin otetun ja migreenikohtauksen uusiutumisen riski kasvaa. Otatko lääkettä liian usein? Liian usein otettu kohtauslääke aiheuttaa särkylääkepäänsärkyä tai triptaaniriippuvuutta ja myötävaikuttaa migreenin kroonistumiseen. Kansainväliset suositukset (International Headache Society, IHS) määrittelevät riskikäytön rajat: migreenin täsmälääke eli triptaani enintään 10 päivänä kuukaudessa ja tulehduskipulääkettä enintään 15 päivänä kuukaudessa. Mitä tarkoittaa migreenin kroonistuminen? Migreenikohtausten tiheys saattaa kasvaa jopa päivittäiseksi päänsärkyongelmaksi. Jos migreenipäiviä on yli 15 kuukaudessa yli kolmen kuukauden ajan, puhutaan kroonisesta migreenistä. Päänsäryn voimakkuus yleensä lievenee särkypäivien tihentyessä, samalla kuitenkin särkylääkkeiden ja triptaanien käyttö lisääntyy. Tihentyvän migreenin estohoito Estohoito on migreenin ennaltaehkäisyä lääkkeellisesti tai ei-lääkkeellisin keinoin, kuten esim. akupunktiohoidolla. Estolääke otetaan ennaltaehkäisevästi, päivittäin, kuuriluonteisena. Olennaista on kuitenkin estolääkkeen riit- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2007 6

7 Sopiva estolääke ei ihan ensimmäisellä yrittämällä osunut kohdalle, mutta oli se hieno juttu, kun se sitten löytyi! tävän pitkäaikainen käyttö, jotta migreenikierre ei alkaisi uudestaan. Hoitavan lääkärin kanssa sovitaan käyttöaika yleensä 2 3kk jaksoissa. Toisinaan estolääkettä tarvitaan vuosien ajan. Estolääkkeen vaikutusta migreenien harventumiseen seurataan päänsärkypäiväkirjalla, johon merkitään päänsäryt ja otetut kohtauslääkkeet. Päänsärkypäiväkirjan voi tulostaa esim. > julkaisut. Milloin tarvitset estohoitoa? Migreenin estohoitoa yleensä harkitaan, jos migreeni on viikoittaista tai jos migreeni häiritsee normaalia elämää tai työntekoa tai jos migreenikohtaukset ovat voimakkaita tai pelottavia. Mikä on estohoidon tavoite? Harvemmin estolääke lopettaa migreenikohtaukset kokonaan. Hyvä hoitovaste on 50 % vähenemä kohtaustiheydessä tai kivun voimakkuudessa. Estohoidossa käytettäviä lääkkeitä Estolääkkeiden tarkkaa vaikutustapaa migreenin estossa ei useimmiten tiedetä. Migreenin estolääkkeet on alun perin kehitetty muita sairauksia varten, mutta niillä on huomattu olevan myös migreeniä estävää vaikutusta. Estohoito on aina yksilöllinen, koska lääkkeiden teho ja sivuvaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti. Lääkkeen annostus on yksilöllinen. Esimerkkejä migreenin estohoidossa käytettävistä lääkkeistä Masennuskipulääkeryhmä: amitriptyliini * nortriptyliini * venlafaksiini Verenpaine- ja sydänlääkeryhmä: beettasalpaajat: atenololi * bisoprololi * metoprololi * propranololi * timololi * Sartaanit: kandesartaani Kalsiumsalpaajat flunaritsiini * verapamiili Epilepsialääkeryhmä: valproaatti * topiramaatti ** gabapentiini * Vitamiinit ja hivenaineet: riboflaviini (erityislupavalmiste) magnesium ** Virallinen käyttöaihe mm. migreenin estohoito. * Näyttö perustuu lumekontrolloituihin tutkimuksiin. Näyttö muista puutteellinen tai perustuu kliiniseen kokemukseen. 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2007

8 Markus Färkkilä. LKT neurologian dosentti Migreenin hoitoketju Viime vuosien aikana on laadittu useita lakeja ja päätöksiä potilaiden hoitoon pääsystä. Lisäksi Suomessa on tullut käyttöön laki hoitotakuusta, jonka mukaan mm. tarpeellinen kiireetön hoito on aloitettava viimeistään 6 kk:n kuluessa siitä kun potilas on lähetetty erikoissairaanhoitoon. Seuraavassa on otteita erityisesti migreenipotilaan neurologiseen hoitoon pääsystä. Kaikki ohjeet koskevat julkisen terveydenhuollon antamaa hoitoa; ysityissektorin hoitoon hakeutuva potilas voi tietysti itse päättää hoitopaikkansa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettaman työryhmän selvityksessä on määritelty sairaudet ja periaatteet, joiden perusteella potilas pääsee erikoissairaanhoitoon, ja nämä määräykset ja ohjeet ovat valtakunnalliset. Hoidon aiheet on jaettu oireiden selvittelyyn (A1) ja jo todettu- jen neurologisten sairauksien hoitoon (A2). Päänsärky on yksi näistä oirelähtöisistä tutkimisen syistä. STM:n ohjetekstin mukaan neurologiseen tutkimukseen ja hoitoon pääsee seuraavin perustein: A.1. Oirelähtöiset indikaatiot Neurologiseen erikoissairaanhoitoon lähetettävät kiireettömän hoidon lähetteet ovat pääosin oirelähtöisiä ja niissä voidaan ilmaista perusteltu epäily neurologisesta sairaudesta ilman diagnostisia tutkimuksia. Seuraavat oireet kattavat yli 80 % neurologiseen poliklinikkaan saapuvista ajanvarauslähetteistä ja ne on valittu oirelähtöisten indikaatioiden perustaksi. Lähetteestä erikoissairaanhoitoon tulee ilmetä oireen tai oireiden laatu, alku ja myöhempi kulku, neurologisessa statuksessa todetut löydökset, suoritettujen tutkimusten löydökset, annettu hoito sekä arvio oireen vaikutuksesta potilaan työkykyyn sekä muuhun toimintakykyyn. Toimintakyvyn arvioinnissa sitä tarkastellaan päivittäisten toimien osalta mukaan lukien kodinhoitotoimet, asiointi kodin ulkopuolella, harrastustoiminta ja sosiaalinen kanssakäyminen. Oireet: 1. Neurologinen kipu 2. Tunnon häiriö 3. Päänsärky 4. Aivoperäinen kohtausoire 5. Liikehäiriö 6. Lihasheikkous tai halvaus 7. Muistihäiriö tai muu kognitiivinen häiriö* 8. Keskushermostoperäinen huimaus ja tasapainohäiriö * Yli työikäisten muistihäiriön Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2007 8

9 Päänsärkypotilaalle tehdään aina ensin diagnostiset selvittelyt omalla terveysasemalla tai muualla avohoidossa. tutkimus ja hoito voidaan järjestää myös geriatrian erikoisalan toimesta tai perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon järjestämien toimivien hoitoketjujen puitteissa A.2. Sairauskohtaiset indikaatiot hoitoon pääsyssä Neurologisen erikoissairaanhoidon hoitoindikaatiot täyttyvät myös siinä tapauksessa, että lähetteestä ilmenee luotettavasti diagnosoitu neurologinen sairaus, joka kuuluu erikoissairaanhoidossa hoidettaviin sairauksiin (kts. kohta B). Sairaus katsotaan luotettavasti diagnosoiduksi kun diagnoosi perustuu kliinisessä tutkimuksessa osoitettuihin sairaudelle tyypillisiin löydöksiin tarvittaessa täydennettynä kuvantamistutkimusten löydöksillä, kliinisen neurofysiologian tutkimusten löydöksillä tai laboratoriotutkimusten löydöksillä. B. Pitkäaikaiset neurologiset sairaudet, jotka tulee hoitaa erikoissairaanhoidossa Hoidon toteuttamiseksi tarvittavat käynnit määritetään tapauskohtaisesti samoin kuin erikoissairaanhoidossa tapahtuvan hoidon kesto. STM:n ohjeteksti sanoo päänsäryn hoidosta näin: Vaikea tai komplisoitunut migreeni, sarjottainen päänsärky ja trigeminusneuralgia lähetetään erikoissairanhoitoon, mikäli tavanomaisella hoidolla ei saada vastetta. Tämä tarkoittaa sitä, että päänsärkypotilas kuuluu ensisijaisesti oman terveyskeskuslääkärin, työterveyslääkärin tai muun avohoidon lääkärin hoitoon. Mikäli potilas haluaa, hän voi tietenkin itse valita yksityisen erikoislääkärin, jonka hoitoon varaa ajan. Päänsäryn, kolmoishermosäryn (= trigeminusneuralgian) ja migreenin diagnostiikka kuuluu yleislääkärille, ja vasta kun tavanomaisella tutkimuksella ja hoidolla ei saada apua potilaan särkyongelmaan, niiden tutkimus ja hoito kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Taulukko 1 Migreenin hoitoketju Migreeni diagnosoidaan ja hoidetaan avohoidossa: Terveyskeskuksessa Työterveyshuollossa Yksityislääkärillä Helsingin kaupungin terveysvirasto on näiden lisäksi antanut omat ohjeensa siitä, missä mitäkin helsinkiläisten sairautta tutkitaan ja hoidetaan. Seuraavassa on esimerkiksi potilasohjaus neurologian erikoisalan kohdalta. Nämä ohjeet vaihtelevat eri sairaanhoitopiireissä ja eri kaupungeissa. Helsingin kaupungin potilasohjaus neurologian osalta sanoo, että seuraavat neurologiset asiat hoidetaan Koskelan sairaalassa kaupungin terveyskeskuksen omalla neurologian poliklinikalla: terveyskeskussairaalojen potilaiden neurologiset konsultaatiot muistihäiriöpotilaat (ei ikärajaa) neurologinen kuntoutus 65-vuotta täyttäneet neurologiset potilaat Hoitopaikka on: Koskelan sairaalan neurologian poliklinikka, 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2007

10 Käpyläntie 11, N-talo. Muistihäiriöpotilaita voidaan lisäksi ohjata Herttoniemen, Laakson ja Malmin konsultaatiopoliklinikoille. Helsinkiläiset alle 65-vuotiaat neurologiset potilaat tutkitaan ja hoidetaan Meilahden sairaalassa (HYKS), neurologian klinikka, Haartmaninkatu 4. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja alueen terveyskeskusten yhteisen työryhmän laatimana on syntynyt myös ohje päänsärkypotilaan hoitoon ohjaamisesta. Tämä ohje sanoo seuraavaa: Päänsärkypotilaalle tehdään aina ensin diagnostiset selvittelyt omalla terveysasemalla tai muualla avohoidossa. Tällöin lääkäri haastattelee potilasta, tutkii hänet ja selvittää mistä päänsärky johtuu, ja lääkäri harkitsee, tarvitaanko lisätutkimuksia, esim. verikokeita tai rtg-kuvauksia. Jatkohoitoon lähettämisen kiireellisyys tulee lääkärin aina harkita ja perustella. Terveyskeskuksessa tutkitaan jo etukäteen päänsäryn syytä oireita analysoimalla ja mm. verikokein. Mikäli potilas täytyy lähettää neurologian poliklinikalle, lähetteeseen liitettävinä laboratoriotutkimuksina toimitetaan tulokset seuraavista kokeista: LA, CRP, PVK, B- gluk, P-krea, P-Na, P-K, TSH, virtsakoe, EKG. Laboratoriotutkimuksia ei määritetä, mikäli kyseessä on kiireellistä siirtoa vaativa potilas ja tutkimuksen ottaminen hidastaisi hoitojen aloittamista erikoissairaanhoidossa. Potilas tulee lähettää neurokirurgiseen päivystystutkimukseen, jos epäilynä on aivoverenvuoto tai jos päänsärky on yhteydessä tuoreeseen pään vammaan ja jos potilaalla on lisäksi muita oireita/löydöksiä (tajunnantason lasku, halvausoireita, ym.). Muita päivystykseen lähettämisen syitä on taulukossa 3. Päänsärkypotilas lähetetään poliklinikkatutkimuksiin ajanva rausta varten, mikäli kyseessä ei ole edellä mainittu päivystystilanne, mutta päänsärky on päivien ja viikkojen kuluessa jatkuvasti paheneva, tai se liittyy erityisesti yskimiseen tai ponnistamiseen, tai siihen liittyy aiempi (>1 2 viikkoa) aivoperäinen paikallisoire, joka ei sovi migreeniauraksi. Migreeni- ja tensio särkypotilaista lähetetään jatkotutkimuksiin vain usein oireilevat potilaat edellytyksellä että tavanomaisimmat hoidot on jo kokeiltu (taulukko 2). Lisätiedot: Tämä ohje on valmisteltu HUS piirin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon edustajien yhteistyönä. Taulukko 2 Taulukko 3 Milloin neurologille? Migreenipotilas lähetetään neurologille, jos: Auraoire on epätyypillinen tai halvausmainen Migreeni aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja Toistuvat annetut hoidot eivät tehoa migreeniin Tarvitaan neurologisia lisätutkimuksia muun sairauden poissulkemiseksi Milloin päänsäryn vuoksi lähetetään sairaalan päivystykseen: Kun epäillään aivokalvontulehdusta Kun epäillään muuta aivotulehdusta Kun aivopaineen epäillään olevan koholla Kun potilaalle tulee uudentyyppinen raju päänsärky, johon liittyy esim. Kuumetta, heikotusta, tajunnan sumentumista jne. Kun päänsärkyyn liittyy uusia paikalisoireita aivoista tai kliinisiä löydöksiä (puhehäiriö, toispuolihalvaus, kaksoiskuvat ym.) Kun verenohennuslääkettä (marevan) käyttävällä potilaalla alkaa uudentyyppinen päänsärky Kun todetaan aivoverenvuoto tai sitä epäillään Kun pään rajumpaan vammaan liittyy päänsärkyä Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

11 Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen, Lahti Migreenin hoito muuttuu iän myötä Migreeni alkaa usein helpottaa iän myötä. Naisilla vaihdevuodet toimivat käännekohtana, mutta myös miehillä sairaus alkaa lievittyä vuotiaana. 40 prosenttia migreeniä sairastavista pääsee kokonaan kohtauksistaan eroon. Lisäksi monilla päänsärkyjen voimakkuus helpottuu tai kohtaukset jatkuvat muotoaan muuttaneena. Kuitenkin 70 vuotta täyttäneistä joka kymmenes nainen ja joka 20. mies kärsii yhä erilaisista päänsäryistä ja migreenikin voi edelleen olla aktiivinen. Migreenin alkaminen vasta iäkkäämpänä antaa aina aiheen lisätutkimuksiin. Migreenin yhteys muihin sairauksiin Ikä tuo tullessaan monia sairauksia. Yli 70-vuotiaista yli puolella on erilaisia tukirankakipuja ja nivelrikkoa, lähes puolella on verenpainetauti, lisäksi sydänsairaudet, aivoverenkiertohäiriöt, mielialamuutokset ja dementia lisääntyvät iän myötä. Onko iäkkäällä migreenipotilaalla suurempi riski sairastua muihin sairauksiin? Tupakoivilla, e-pillereitä käyttävillä nuorilla naisilla on todettu lisääntynyt riski sairastua vakaviin verenkiertohäiriöihin, mikäli he sairastavat aurallista migreeniä. Iäkkäämmillä migreeniä sairastavilla henkilöillä tätä riskiä ei ole todettu vaikka verisuonisairaudet lisäntyvätkin iän myötä. Verisuonisairaus (sepelvaltimotauti, aivoverenkiertohäiriöt tai verenpainetauti) vaikuttaa ikääntyneillä kuitenkin migreenilääkityksen valintaan ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin. Migreenipotilaat kärsivät usein masennuksesta ja toisaalta myös masennuspotilailla on useammin migreeniä kuin ei-masentuneilla. Tämä pätee myös iäkkäämmillä. Tuore ruotsalainen tutkimus osoitti, että vuotiailla oli suuri riski sairastua vakavaan masennukseen, jos migreeni oli edelleen aktiivinen. Vaikka migreeni usein lieveneekin, migreeni koetaan edelleen yhtä haittaavana. Masentuneilla migreenin hoitotulos on usein huonompi matalamman kipukynnyksen ja kivun yksilöllisen sietokyvyn takia. Depressiolääkkeet auttavat usein hyvin myös migreeniin ja voivat estää särkylääkepäänsäryn kehittymisen. Liittyykö migreeniin riski sairastua muistihäiriöihin tai dementiaan? Migreenipotilaat kokevat päänsärkykohtauksen aikana usein tarkkaavaisuusongelmia ja muistikatkoksia. Runsas lääkkeiden käyttö ja masennus korostavat oireita. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet aivojen valkean aineen muutoksia migreenipotilailla. Valkean aineen muutoksia pidetään muistihäiriöiden riskite- 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2007

12 Migreenipotilaat kokevat päänsärkykohtauksen aikana usein tarkkaavaisuusongelmia ja muistikatkoksia. kijöinä, mutta tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa ikääntyvilläkään yhteyttä migreenin, valkean aineen muutosten tai muistinheikkenemisen välillä. Jotkin migreenin estolääkkeet saattavat kyllä pahentaa muistivaikeuksia niihin alttiilla henkilöillä. Huimaus on ikääntyneillä yleistä ja sen taustalla voi olla monia eri syitä, kuten verenkiertohäiriöt, korvaperäiset syyt, näköhäiriöt, tukirankavaivat tai lääkkeet. Huimaus on myös yksi tyypillinen migreenin oire. Iäkkäämmillä lisääntyvä huimaus ei kuitenkaan liity migreeniin. Migreenin hoito Ikääntyvien monilääkityksestä kannetaan tänä päivänä suurta huolta. Kuopion yliopistossa äskettäin valmistuneen tutkimuksen perusteella yli 60 % yli 75-vuotiaasta henkilöstä käyttää vähintään kuutta lääkettä samanaikaisesti ja joka kolmannella on käytössä yli kymmenen lääkettä. Lääkemäärän kasvaessa lisääntyvät lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset. Iän myötä plasman albumiinimäärä vähenee ja tämä nostaa lääkkeiden veripitoisuudet korkeammiksi. Maksan verenkierron heikentyessä lääkkeitä hajottavien entsyymien toiminta laiskistuu ja lääkkeen poistuminen verenkierrosta hidastuu. Munuaisten kyky poistaa lääkeaineita kehosta heikkenee iäkkäillä jopa puoleen nuorempiin verrattuna. Vähäinen nesteiden käyttö, ravitsemushäiriöt tai alkoholin käyttö muuttavat lääkkeen pitoisuuksia verenkierrossa. On myös todettu, että ikääntyvä keho on herkempi lääkkeen vaikutukselle ja iäkkäälle riittävät usein suosituksia pienemmät annokset. Tulehduskipulääkkeet, esim. aspiriini, ibuprofeeni ja naprokseeni, aiheuttavat ikääntyneillä herkästi suolistovuotoja, jotka saattavat olla kivuttomia, mutta aiheuttaa anemian ja heikentää yleisvointia. Parasetamolia pidetään turvallisena iäkkäiden kipulääkkeenä ja kofeiinia sisältävä valmiste ei näyttäisi lisäävän sivuvaikutusten riskiä. Jos on maksan ja munuaisten vajaatoimintaa tulee parasetamoliakin käyttää suosituksia pienempiä annoksia. Tiuhaan tarvittavan tulehduskipulääkkeen kanssa suositellaan käytettäväksi vatsansuojalääkkeitä. Uudemmat COX- 2 tyyppiset tulehduskipulääkkeet ovat vatsan ja suoliston kannalta suotuisampia, mutta niitä tulee käyttää harkiten verenkiertohäiriöriskin takia. Migreenipahoinvointiin käytettävä metoklopramidi voi iäkkäillä aiheuttaa tasapainovaikeuksia, vapinaa ja muistin heikkenemistä eikä sitä suositella käyttöön lainkaan. Opioideista migreenin hoitoon käytetään eniten tramadolia, joka iäkkäillä voi herkästi aiheuttaa väsymystä, huimausta, pahoinvointia ja ummetusta. Lääkitys kannattaa aloittaa pienellä annoksella. Migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja ei suositella yli 65-vuotiaiden käyttöön, koska ne supistavat verisuonia ja voivat pahentaa verisuonisairauksia. Poikeuksena on tilanne, jossa henkilö kärsii hankalasta migreenistä, triptaanit ovat siihen saakka toimineet hyvin eikä käyttäjä sairasta verisuonisairauksia tai verenpainetauti on hyvässä hoitotasapainossa. Migreenin estolääkettä valittaessa otetaan huomioon muut sairaudet ja aiempi lääkitys. Perinteisistä estolääkkeistä betasalpaajat ovat käyttökelpoisia ja usein niiden käytölle voi iäkkäillä olla muitakin perusteita, kuten sydämen tykyttely, vajaatoiminta tai verenpainetauti. Alunperin epilepsialääkkeeksi kehitetty topiramaatti on tehokas estolääke ja epilepsiatutkimuksissa lääke oli hyvin siedetty vanhuksillakin. Väsymys, painon lasku ja munuaiskivet ovat tavallisimpia haittavaikutuksia, mutta varovaisella annossäätelyllä nämä ovat usein ehkäistävissä. Trisyklisiä masennuslääkkeitä (esim. Triptyl, Klotriptyl, Noritren) käytetään menestyksellisesti erilaisten kroonisten kipujen ja unihäiriöiden hoidossa. Vanhukset ovat herkempiä näiden lääkkeiden antikolinergisille sivuvaikutuksille, kuten väsymykselle, huimaukselle, ummetukselle ja keskushermostovaikutuksille. Trisyklisiä ei saa käyttää, mikäli henkilö kärsii rytmihäiriöistä, ahdaskulmaglaukoomasta tai taipumuksesta virtsaumpeen. Näillä lääkkeillä on myös paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, minkä vuoksi hoitoannokset pidetään mielellään pieninä. Neuropaattisen kivun hoi- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

13 toon käytettävällä gabapentiinilla (Gabapenin, Neurontin) tai pregabaliinilla (Lyrica) teho iäkkäiden migreenin hoidossa on usein vaatimaton, paitsi jos kyseessä on kroonistunut päivittäinen päänsärky. AT II inhibiittoreita eli sartaaneja ei ole tutkittu ikääntyneillä migreenin hoidossa. Joidenkin lääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluu päänsärky, mikä tulisi ottaa huomioon, jos päänsärky alkaa tai pahenee lääkevaihdoksen tai aloituksen yhteydessä. Näitä lääkkeitä ovat esim nitrovalmisteet, estrogeenikorvaushoidot ja verisuonia laajentavat lääkkeet kuten nifedipiini. Lopuksi Ikääntyvien migreenipotilaiden lääkitys vaatii aikaa sekä aiem pien sairauksien ja jo käytössä olevan lääkityksen huomioimista. Varoituksista ja rajoituksista huolimatta ikääntyvien migreenisärkyjä voidaan hoitaa tehokkaasti ja parantaa elämänlaatua. Ikääntyvien migreenin hoitoon ei aina tarvita lääkkeitä, vaan joskus sosiaaliset virikkeet, riittävä yöuni, ulkoilu, fysikaaliset hoidot ja alkoholin käytön vähentäminen voivat antaa parhaan hoitotuloksen. European Headache Alliance EHA EHA, Euroopan päänsärkyliitto, perustettiin vuonna 2006 lisäämään tietoisuutta päänsärkysairauksista ja koordinoimaan eurooppalaisten potilasyhdistysten toimintaa. Ensimmäisenä toimintavuonna 2006 EHA järjesti julkistamistilaisuuden European Headache Congress:issa Espanjan Valenciassa sekä Euroopan Parlamentissa Brysselissä. Tilaisuus Euroopan Parlamentissa oli EHA:n organisoimana Euroopan Migreenipäivänä. Samalla julkistettiin EHA:n yhdessä päänsärkyasiantuntijoiden kanssa laatima Migreenipotilaiden julistus, jolla pyritään vaikuttamaan Euroopassa siihen, että migreeni ymmärrettäisiin sairautena ja että kaikilla olisi mahdollisuus asianmukaiseen hoitoon ja tukeen ja sen myötä mahdollisimman normaaliin elämään. Vuoden 2007 lopulla EHA järjestää yleiskokouksen. Pyrkimyksenä on saada toimintaan mukaan mahdollisimman monta päänsärky-yhdistystä Euroopasta ja tukea orastavia yhdistyksiä maissa, joissa niitä ei vielä ole. Perustajajäseninä olivat: Alankomaat Peter Vriezen, varapuheenjohta Espanja Elena Ruiz de la Torre Irlanti Audrey Craven, puheenjohtaja Iso-Britannia Ann Turner, rahastonhoitaja Italia Cristina Tassorelli Norja Astri Walseth Ruotsi Eva Ermenz Serbia Srdjan Stretenovic Suomi Hilkka Kettinen Sveitsi Colette Andrée, sihteeri 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2007

14 Teija Honkonen Ylilääkäri, dosentti Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto Tukea masentuneen toipumiselle ja työssä jatkamiselle Masennustilat ovat yleisiä työikäisen väestön keskuudessa. Masennuksen varhainen tunnistaminen ja oikein ajoitettu hoito edesauttavat toipumista ja työssä selviytymistä. Työntekijän psyykkistä vointia ja työkykyä tukee työ, jonka vaatimukset ovat osaamiseen ja muihin voimavaratekijöihin nähden kohtuulliset ja johon työntekijä pääsee itse vaikuttamaan. Työn sisällön lisäksi työpaikan toimivat ihmissuhteet, hyvä ilmapiiri sekä lähiesimieheltä ja työtovereilta saatu tuki kannattelevat työntekijää silloinkin, kun hänellä on terveysongelmia. Masennustilat ovat syiltään monitekijäisiä, helposti uusiutuvia ja usein kroonisiksi jääviä mielenterveyden häiriöitä, jotka aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä. Suomessa vakavan masennustilan sairastaa vuosittain noin 6 % työikäisestä väestöstä; monet kärsivät lisäksi lievemmistä masennusoireyhtymistä tai masentuneisuudesta. Seuraavassa rajaudutaan käsittelemään masennustiloja lähinnä työelämän ja työssä jaksamisen näkökulmasta. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

15 Työelämän vaatimukset ja muutokset heijastuvat työntekijöiden hyvinvointiin. Masennus on monikasvoinen oireyhtymä Vaikka masennustilat ovat viime vuosina olleet paljon esillä, niiden tunnistaminen on edelleen vaikeaa jopa terveysalan ammattilaisille. Tunnistamista voi vaikeuttaa myös se, että valtaosa masennuspotilaista kärsii ns. monihäiriöisyydestä eli samanaikaisesti jostain muusta mielenterveyden häiriöstä tai pitkäaikaisesta ruumiillisesta sairaudesta, jolloin masennustilan oireet (Taulukko 1) voivat yhdistyä hyvinkin monikasvoisiksi oireyhtymiksi. Myös päänsäryn ja masennuksen välillä tiedetään olevan vahva yhteys. Tutkimuksissa on todettu, että jatkuvasta päänsärystä ja etenkin migreenistä kärsivät henkilöt ovat muita alttiimpia sairastumaan masennukseen. Toisaalta masennuspotilailla on lisääntynyt riski saada migreeni. Haitallinen työkuormitus masennuksen taustatekijänä Työelämän muutos on viime vuosikymmenten aikana ollut nopeaa. Monilla toimialoilla työtehtävät ovat monipuolistuneet, niiden fyysinen kuormittavuus on vähentynyt, ja henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat parantuneet. Samanaikaisesti tapahtunut työn vaativuuden kasvu, työtahdin kiristyminen, epävarmuus, kilpailu ja määräaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin lisänneet työn psyykkistä kuormittavuutta. Työelämän vaatimukset ja muutokset heijastuvat työntekijöiden hyvinvointiin. Pitkä altistuminen kuormittaville psykososiaalisille työoloille lisää psyykkisen ja fyysisen terveyden heikentymisen todennäköisyyttä. Tällaisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä ovat muun muassa jatkuva kiire, suuret vaatimukset, vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön, huono ilmapiiri, työhön liittyvä epävarmuus ja epäoikeudenmukaiseksi koettu johtaminen. Psykososiaalisen työkuormituksen ja masennustilojen yhteyttä käsitelleet seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että kielteiset kokemukset työn sisällöstä ja organisoinnista sekä ongelmat työyhteisön toimivuudessa ja johtamisessa voivat lisätä psyykkistä oireilua ja mahdollisesti myös masennustilojen todennäköisyyttä. Työstressi, työuupumus ja masennus Työstressi, työuupumus ja masennus ovat käsitteitä, jotka herkästi arkikielessä menevät sekaisin. Tilapäinen työstressi on varsin tavanomaista eikä se ole vaaraksi terveydelle. Mikäli työstressi muodostuu hyvin pitkäaikaiseksi, se saattaa johtaa työuupumukseen, ellei tilannetta pystytä yhteistoiminnassa muuttamaan tai voimavaroja lisäämään. Työuupumus ilmenee kokonaisvaltaisena väsymyksenä, joka kertyy pitkään jatkuneesta pinnistelystä tavoitteiden saavuttamiseksi ilman riittäviä voimavaroja. Väsymyksen lisäksi uupuneen työntekijän asenteet omaan työhön muuttuvat, samoin käsitykset omasta osaamisesta ja aikaansaamisesta. Työuupunut kokee työn menettäneen merkityksensä ja mielekkyytensä, ja myös hänen ammatillisen pystyvyyden tunteensa vähenee. Suomalaisessa väestötutkimuksessa on selvitetty ensimmäistä kertaa työuupumuksen yhteyttä diagnosoituun masennustilaan. Masennustila oli sitä yleisempi, mitä vakavammasta työuupumuksesta oli kysymys; noin puolet vakavasti työuupuneista työntekijöistä kärsi samanaikaisesta masennustilasta. Tuoreessa hammaslääkäreitä koskevassa suomalaisessa seurantatutkimuksessa on todettu työstressin johtavan masennukseen työuupumuksen kautta. Masennustilat ja työssä suoriutuminen Masennustilat ovat merkittävä sairauspoissaolojen ja ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen peruste Suomessa ja myös kansainvälisesti. Masennuksen vaikutus ilmenee myös työssäkäyvien työn tuottavuuden vähenemisenä. Väestötutkimusten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että masennuksen määrässä ei ole kahden viime vuosikymmenen aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaikka masennustilat eivät ole lisääntyneet, masennuksen oireiden merkitys nykypäivän työelämässä on muuttunut. Tämä voi ainakin osin selittyä työn vaatimusten muuttumisella. Masennustila heikentää keskittymiskykyä ja 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2007

16 Pelkkä sairausloma ilman muita hoitotoimenpiteitä ei ole masennuksen asianmukaista hoitoa. tarkkaavaisuutta, samoin muistia sekä kykyä omaksua uusia asioita ja tehdä päätöksiä. Se voi myös hidastaa psykomotorisia suorituksia ja heikentää omien suoritusten positiivisia arviointeja. Masennustilaan liittyy myös halu vetäytyä vuorovaikutussuhteista. Yhä useamman työ sisältää nykyisin jatkuvaa informaatiotulvaa, uuden tiedon prosessointivaatimuksia sekä monimuotoisia vuorovaikutus- ja ryhmätyötilanteita, jolloin masennustilan aiheuttamat kognitiiviset vaikeudet haittaavat työstä selviytymistä aivan eri tavalla kuin perinteisemmissä työtehtävissä. Työssä selviytymisvaikeudet ja varhainen tuki Masennustilat tulisi tunnistaa ja hoito aloittaa riittävän varhain, huomattavasti ennen työkyvyttömyyden uhkaamista. Edellytykset hyötyä hoidosta ovat yleensä sitä paremmat, mitä aiemmin hoito aloitetaan. Masennuksen ja myös muiden työkykyä uhkaavien Taulukko 1 sai rauksien hoidon oikea-aikaista käynnistämistä voivat edesauttaa työpaikoille työssä selviytymisvaikeuksien tunnistamista ja varhaista tukea varten sovitut yhteiset toimintamallit. Työssä selviytymisen ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi jatkuvasti ylipitkinä työpäivinä, sovittujen aikataulujen laiminlyönteinä tai heikentyneenä kykynä toimia työyhteisössä tai asiakassuhteissa. Nämä ongelmat eivät läheskään aina johdu kuitenkaan työntekijän terveydentilasta, vaan taustalla voi ilmetä esimerkiksi osaamiseen, työoloihin tai työyhteisöön liittyviä ongelmia, joihin tulisi yhteistyössä puuttua. Jos taustalla on terveysongelmia, työterveyshuolto on luonteva paikka arvioida työntekijän työkykyä ja hoidon tarvetta. Esimies, työyhteisö ja työterveyshuolto masennuspotilaan tukena Masennuksesta toipuminen edellyttää aktiivista ja monipuolista Masennustilan oireita masentunut mieliala suurimman osan päivää kiinnostuksen tai mielihyvän kokemisen menetys väsymys tai vähentyneet voimavarat itseluottamuksen tai itsearvostuksen väheneminen päättämättömyys tai keskittymiskyvyttömyys itsemurha-ajatukset tai muut kuolemanajatukset unettomuus tai liikaunisuus ruokahalun ja painon muutos psykomotorinen hidastuneisuus tai kiihtyneisyys hoitoa, jotta sairauden pitkittymiseltä vältyttäisiin. Perusterveydenhuollossa tavallisia hoitomuotoja ovat vuorovaikutuksellinen tuki, esimerkiksi jäsentävät keskustelukäynnit, ja säännöllinen seuranta. Mikäli masennustila uhkaa työja toimintakykyä, yleensä tarvitaan myös lääkehoitoa. Hoidon tuloksellisuutta tukevat myös joustavat erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuudet, esimerkiksi psykoterapian tarpeen arvioimiseksi. Pelkkä sairausloma ilman muita hoitotoimenpiteitä ei ole masennuksen asianmukaista hoitoa. Työterveyshuolto tuntee työntekijän työolot ja työterveyshuollolla on yleensä myös toimiva kontakti työntekijän esimiehiin. Tämä helpottaa sairausloman tarpeen arvioin tia, koska työkykyyn vaikuttavat masennuksen vaikeusasteen lisäksi myös työn vaatimukset ja työpaikan mahdollisuudet sopeuttaa työtä masennuksesta ja mahdollisista muista samanaikaisista sairauksista kärsivän työntekijän voimavaroihin sopivaksi. Asianmukaisen hoidon lisäksi työssä jaksamista voivat edesauttaa muun muas sa työjärjestelyt, ergonomian parantaminen ja mahdolliset uudet apuvälineet, työaikamuutokset, koulutus tai jopa työympäristön muutos. Myös lähiesimieheltä ja työtovereilta saatu tuki voi osaltaan helpottaa masennuspotilaan työssä jatkamista. Monihäiriöisyys hoidon haasteena Monihäiriöisyys liittyy vakavan masennustilan huonoon ennustee- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

17 seen kuten uusiutumisriskiin, osittaiseen toipumiseen ja toimintakyvyn laskuun. Runsas ajankohtainen monihäiriöisyys, samoin kuin masennustilan vaikeusaste, ennustavat pitkää toipumisaikaa. Yli puolella erikoissairaanhoidossa olevista potilaista on suomalaistutkimuksen mukaan vakavan masennustilan lisäksi ahdistuneisuushäiriö, vajaalla puolella persoonallisuushäiriö ja neljänneksellä alkoholiriippuvuus tai alkoholin väärinkäyttö. Kroonisesta somaattisesta sairaudesta kärsii noin puolet masennuspotilaista. Masennustilaan liittyvää monihäiriöisyyttä on runsaasti myös perusterveydenhuollon potilailla. Mikäli työntekijä kärsii masennustilan lisäksi jostain muusta mielenterveyden häiriöstä tai kroonisesta somaattisesta sairaudesta, esimerkiksi jatkuvasta päänsärystä, ennuste hoitotulosten, elämänlaadun ja työssä selviytymisen suhteen luonnollisesti heikkenee, ellei molempia sairauksia oteta huomioon hoitotoimenpiteitä ja myös tarvittavia työhön liittyviä tukitoimia suunniteltaessa. Työhön paluun tuki osaksi työhyvinvointijohtamista Yhteisesti sovitun toimintamallin työhön paluun tukemiseksi tulisi olla osa yrityksen ja työpaikan työhyvinvointijohtamista. Onnistunut pitkältä sairauslomalta työhön paluu edellyttää hyvissä ajoin käynnistyvää suunnittelua yhteistyössä työterveyshuollon, esimiehen ja työntekijän kanssa. Sairausloman aikana esimiehen ja työterveyshuollon olisi hyvä pitää kannustavalla tavalla yhteyttä työntekijään. Työhyvinvointia tukevaan työhön paluuseen kuuluu esimiehen kanssa käytävä paluukeskustelu ja sairauslomalta palaavan työntekijän perehdyttäminen työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin. Joskus koko työyhteisö tarvitsee valmennusta pitkältä sairauslomalta palaavan työntekijän työhön paluun onnistumisen turvaamiseksi. Masennuksesta toipuvan toimintakyky palautuu usein masennusoireiden häviämistä hitaammin; toipilasaika tulisikin tarvittaessa huomioida työnkuvassa. Jos masennuksesta toipuva työntekijä ei kykene entisiin tehtäviinsä, voidaan työterveyshuollon asiantuntemusta apuna käyttäen sopia esimiehen kanssa mahdollisista työhön paluuta tukevista tilapäisistä tai pysyvistä työjärjestelyistä. Pitkältä sairauslomalta paluuta voidaan helpottaa tietyin edellytyksin myös esimerkiksi osasairauspäivärahan tai työeläkekuntoutuksena toteutettavan työkokeilun turvin.

18 Lifting The Burden -kampanjan julkaistusta lehdistötiedotteesta vapaasti suomentanut Virpi Vallasvuo. Harry Potter ja päänsäryn kirous Uusi tutkimus diagnosoi Harryn päänsäryt todennäköiseksi migreeniksi Kesäkuussa 2007 julkaistu tutkimus Harry Potter ja päänsäryn kirous luokittelee Harryn päänsäryt jästien ICHD- II luokituksessa diagnoosin todennäköinen migreeni alle. Tutkimusartikkeli ilmestyi Headachelehdessä, joka on American Headache Societyn päänsärkytutkimuksia raportoiva julkaisu. Tutkimuksen ovat kirjoittaneet maailman johtaviin päänsärkyasiantuntijoihin kuuluvat Tri Fred Sheftell ja Tri Timothy Steiner, yhdessä migreeniä sairastavan teini-ikäisen Hallie Thomasin kanssa. Tutkimus valottaa kuinka Harryn kärsimykset ovat samanlaisia kuin lapsilla ja aikuisilla kaikkialla maailmassa. He analysoivat J.K. Rowlingin Harry Potter -kirjoissa esiintyvät kuvaukset Harryn päänsäryistä. Mikä sitten viittaa siihen, että Harryllä on migreeni? Migreenipäänsäryt alkavat usein teini-iässä, tosin ne voivat alkaa jo lapsena, jopa vauvana. Harryllä pahat päänsäryt alkoivat 11-vuotiaana, kohta sen jälkeen, kun hän sai tietää olevansa velho. Migreenisärky on yleensä (vaikka ei välttämättä) toispuolista. Harryn päänsärky keskittyy ilmeisesti hänen otsassaan olevan salamanmuotoisen arven tienoille. Pahoinvointi ja/tai oksentaminen ovat yleisiä migreeniin liittyviä oireita erityisesti lapsilla. Harryn päänsärkyjen lisääntyessä, myös nämä oireet esiintyivät useam min. Migreeni on invalidisoivaa. Kohtausten aikana Harry oli täysin toimintakyvytön ja putosi kivusta polvilleen. Ainoa migreenin kriteeri, jota Harryn päänsärkykohtaukset eivät täytä on niiden kesto. Harryn kohtauksen ovat ohi minuuteissa, kun taas jästilapsilla ja -teineillä ne kestävät vähintään yhdestä kolmeen tuntiin. Tämän vuoksi tutkimuksessa on päädytty diagnoosiin todennäköinen migreeni. Tri Steiner sanoo: Harry on kärsinyt sietämättömän tuskallisista päänsäryistä, jotka ovat tehneet hänet täysin toimintakyvyttömäksi. Lordi Voldemort on aina aivan kulman takana, joten näiden päänsärkyjen lamauttava vaikutus aiheut taa todellista vaaraa Harrylle. Silti, huolimatta kohtausten ilmeisestä vakavuudesta, Harryn sairaus on taikaministeri Cornelius Toffeen mielestä vain psykologista. Epäilemättä tästä syystä Harry on kärsinyt päänsäryistään hiljaisuudessa. Kaikkialla ihmiset, jotka kärsivät lamauttavista päänsäryistä, tunnistavat tämän ennakkoluulon, koska he törmäävät siihen usein itsekin. Surullista kyllä, Harryn tilanne ilmentää maailmanlaajuista ongelmaa. Päänsäryt ovat todellisia ja usein koko iän kestäviä sairauksia, jotka lamauttavat ihmisiä ja vievät heiltä toimintakyvyn. Silti miljoonat kärsivät hiljaisuudessa, koska päänsärkysairauksia ei tunnisteta, ei hoideta riittävästi tai vielä pahempaa hoidetaan väärin. Tehokkaita hoitoja on olemassa, mutta ne eivät usein tavoita ihmisiä, jotka niitä tarvitsisivat. Tällaiseen välinpitämättömyyteen ei Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

19 Harryllä pahat päänsäryt alkoivat 11-vuotiaana, kohta sen jälkeen, kun hän sai tietää olevansa velho. ole mitään hyvää syytä, ja me pyrimmekin määrätietoisesti nostamaan taakan päänsärkyjä sairastavilta ympäri maailman. John F. Rothrock, Headachelehden päätoimittaja, lisää: Tämä tutkimus valottaa loistavalla tavalla päänsärkyihin liittyviä kysymyksiä. Artikkeli ei ole vain hauska ja vangitseva, se perustuu luotettavaan tieteelliseen tutkimukseen. Olemme innoissamme, kun olemme saaneet julkaista näin erikoislaatuisen ja tärkeän tutkimuksen. Tohtorit Sheftell ja Steiner ovat molemmat Potter-kirjojen lukijoita. Tämän tutkimuksen he tekivät vapaa-ajallaan ja kiinnittääkseen huomiota lasten ja nuorten päänsärkyyn, jota esiintyy oletettua enemmän. Myös se ansaitsee varhaisen, oikean diagnoosin ja asianmukaisen hoidon. Lisätietoa Lifting The Burden -kampanjasta sekä Harry Potter -tutkimuksesta osoitteessa Tutkimus Harry Potter and the Curse of Headache löytyy kokonaisuudessaan Sheftell, F., Steiner, T.J. and Thomas, H. (2007) Headache 47: sekä osoitteesta abs/ /j x WHA M. MacDonald H. Kettinen Miksi päänsäryistä pitää puhua? Lähes 50 prosenttia maailman väestöstä kokee päänsärkyä ja se tekee päänsärystä yhden kymmenestä eniten toimintakyvyttömyyttä aiheuttavasta oireesta todetaan hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessa (Cephalalgia -lehden maaliskuun numero). Professori Lars Jacob Stovnerin (Norwegian University of Science and Technolgy, Trondheim) johtama tutkijaryhmä keräsi kaikki vuoteen 2006 mennessä ilmestyneet julkaistut tukimukset päänsäryn esiintyvyydestä ja sen aiheuttamista seurauksista. Katsaus osoittaa, että päänsärkysairauksia esiintyy todellakin kaikkialla maailmassa, ja niillä on merkittävä vaikutus elämänlaatuun sekä taloudellisia vaikutuksia sekä niitä poteville että yhteiskunnalle. Katsauksen mukaan yhdellä yhdeksästä (eli 11 %) maailman aikuisista on migreeni. Tavallinen päänsärky, jota oikeaoppisesti kutsutaan jännitystyyppiseksi päänsäryksi, koskettaa lähes puolta (42 prosenttia) aikuisväestöstä. Vaikka migreenistä on yleensä enemmän haittaa sitä sairastavalle, artikkelin kirjoittajat väittävät, että koska jännitystyyppistä päänsärkyä potee niin suuri joukko ihmisiä, aiheutuu siitä enemmän taakkaa. Tämä havainto on vahvistettu teollisuusmaissa tehdyissä tutkimuksissa, joissa osoitetaan, että poissaoloja työstä (tai heikentynyttä työkykyä) aiheutuu enemmän jännitystyyppisen päänsäryn kuin migreenin takia. Katsauksesta käy ilmi joitakin mielenkiintoisia eroja päänsärkysairauksien esiintyvyydessä eri maanosissa. Esimerkiksi sekä migreeniä että jännitystyyppistä päänsärkyä esiintyy vähemmän Afrikassa kuin muissa maanosissa. Tosin on huomattava, että Afrikasta ei ole kattavia tutkimuksia. Useimmat ihmiset pystyvät hoitamaan päänsärkynsä melko helposti eikä se ole heille merkittävä haitta. Professori Stovner kuitenkin varoittaa, että tämä johtaa helposti aiheettomaan tyytyväisyyten. Saamme usein kuulla, että 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2007

20 Katsauksen mukaan yhdellä yhdeksästä (eli 11 %) maailman aikuisista on migreeni. päänsärky on mitätön vaiva. Niille, jotka kärsivät todella hankalasta päänsärystä tämä voi olla masentavaa. Huolestuttavin havainto tutkimuksessamme oli, että 3 % maailman väestöstä kärsii niin kutsutusta kroonisesta päänsärystä. Tämä tarkoittaa, että heillä on päänsärkyä enemmän kuin 15 päivänä kuukaudessa eli joka toinen päivä usean kuukauden ajan. Tämä yli 100 miljoonan ihmisen jouko todennäköisesti kantaa suurimman päänsärkyihin liittyvän taakan, ja luultavasti myös sen leiman, että heidän tilansa ei ole todellinen sairaus. Tohtori Timothy Steiner Lontoon Imperial Collegesta, yksi artikkelin kirjoittajista ja kansainvälisen Lifting The Burden -kampanjan johtaja lisää: Tämä tutkimus auttaa meitä ymmärtämään päänsärkysairauksista aiheutuvaa taakkaa maailmanlaajuisesti. Se osoittaa selvästi, miksi tarvitsemme kansainvälistä kampanjaa, ja se myös tukee viestejä, joita pyrimme saattamaan hallitusten ja terveydenhuollon päätöksentekijöiden tietoon. Maailmassa on vielä merkittäviä alueita, kuten Kiina, Intia ja Afrikan manner, joissa kampanjamme täytyy tehdä lisää tutkimusta päänsärkysairauksien esiintyvyydestä ja niiden seurauksista kansanterveydellisesti, mutta muualla todisteet ovat aivan selvät. Monissa tapauksissa esimerkiksi migreeni ja jännitystyyppinen päänsärky voidaan hoitaa helposti ja tehokkaasti, mutta ensin niiden hoidon tarve tulee tunnustaa, ja lääkärit sekä muu terveydenhoitohnekilöstö kouluttaa tekemään oikeat diagnoosit ja hoitamaan päänsärkyjä. Ihmisten tulee saada tietää, että hoitoa on saatavana, ja hallitusten tulee ymmärtää tehokkaan hoidon saatavuuden tuomat hyödyt niin kansanterveydellisesti kuin parantuneena työn tuottavuutenakin. Kansainvälisellä kampanjalla, jossa Maailman Terveysjärjestö on vahvasti mukana, on juuri nämä tavoitteet. Keskeiset havainnot Tutkimuksessa analysoitiin 107 tieteellistä alkuperäisjulkaisua: 48 Euroopasta, 20 Aasiasta, 14 Pohjois-Amerikasta, 13 Keski- ja Etelä- Amerikasta, kahdeksan Afrikasta ja neljä Australiasta tai Tyynenmeren alueelta. Taulukkoon on koottu tämänhetkinen (viimeisen vuoden kuluessa) ja elinikäinen päänsäryn esiintyvyys. Nämä luvut osoittavat, että yleisimmät päänsäryt ovat Maailman Terveysjärjestön toimintakyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien listalla kymmenen vaikeimman sairauden joukossa. Mikäli tarkastellaan lukuja vain naisten osalta, katsauksesta voidaan päätellä, että päänsäryt kuuluvat todennäköisesti viiden kärkeen. [Toim. huom. Maailman Terveysraportissa 2001 migreeni yksin oli vastaavasti sijoilla 19 ja 12.] Yksilökohtainen migreeniin liittyvä taakka keskivaikean migreenikohtauksen aikana on kaksinkertainen verrattuna jännitystyyppiseen päänsärkyyn. Jos verrataan kummankin päänsäryn tiheyttä, (jännityspäänsärky voi olla päivittäistä, migreeni esiintyy kohtauksina, ja lasketaan päänsärkypäiviä henkeä kohden väestössä) jännitystyyppinen päänsärky muodosti 58 % koko taakasta, migreeni 42 %. Tämä katsaus kokoaa julkaistun tutkimustiedon, joka selkeästi osoittaa, että päänsäryt ovat vakava terveydellinen ongelma. Päänsäryt vaativat ja ansaitsevat asianmukaisen hoidon kaikkialla. Stovner, L.J., Hagen, K., Jensen, R., Katsarava, Z., Lipton, R.B., Scher, A.I., Steiner, T.J. and Zwart, J.-A. (2007) The Global burden of headache: a documentation of headache prevalence and disability worldwide. Cephalalgia 27: vuoden esiintyvyys kaikilla 1 vuoden esiintyvyys aikuisilla Elinikäinen esiintyvyys Kaikki päänsäryt Migreeni Jännitystyyppinen päänsärky Krooninen päänsärky 47 % 10 % 38 % 3 % 46 % 11 % 42 % 3 % 66 % 14 % 46 % 3 % Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Hoidatko migreeniä vai itseäsi?

Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 Sisältö Taustaa Kroonistumisen riskitekijöitä Merkittävimmät tekijät Särkylääkkeiden

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Mielenterveys työelämässä

Mielenterveys työelämässä Mielenterveys työelämässä 11.6.2009 Mika Vuorela, Mielenterveyden keskusliitto Vastaajat Potilaita 411 kpl 101 ilmoitti sairastavansa skitsofreniaa 85 kaksisuuntaista mielialahäiriötä 104 vakavaa masennusta

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 2 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki Internet: www.migreeni.org

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot