VBBipBnnpa. - uusi laatustandardi ammattilaisille. ( hammasteknisen alan erikoislehti 1/94 ) Tassa numerossa: Hammasväline Oriola oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VBBipBnnpa. - uusi laatustandardi ammattilaisille. ( hammasteknisen alan erikoislehti 1/94 ) Tassa numerossa: Hammasväline Oriola oy"

Transkriptio

1 ha VBBipBnnpa ( teknisen alan erikoislehti 1/94 ) Tassa numerossa: Kobolttikromin jäähdyttämisen vaikutus metallin rakenteeseen s ProBase -proteesiakryyli - uusi laatustandardi ammattilaisille Potilasvahinkoasiaa s Hammaslääketiede Odontologi 1994 s Hammasväline Oriola oy IVOCLARS

2 L e h d e n teko m a k s a a Tarkista oikeat hinnat! Uusi tuoteluettelomme poistaa ylimäärät tarvikkeiden hinnoista Plandent oy Asentajankatu 6, HELSINKI Asentaiankatu HELSINKI + Puh. (90) Taloudellinen taantuma on koetellut maatamme jo muutaman vuoden. Myös tekninen ala on saanut tästä osansa. Moni yrittäjä on saanut nähdä liikevaihtonsa pienenevän laman myötä ja työttömyyskortistossa on enemmän teknistä henkilöstöä kuin milloinkaan aikaisemmin. Lamalla tuntuu olevan vaikutuksensa myös tämän lehden julkaisemiseen. Tilaajamäärä, eli jäsenmaksunsa maksaneiden määrä on jäänyt jonkin verran arvioitua pienemmäksi ( noin puolet ammattikunnasta on maksanut jäsenmaksun, jota ryhdyttiin perimään v. 93) ja ilmoitustulot viime vuonna reilusti budjetoituja pienemmiksi. Tämä on johtanut siihen, että lehteä on pakko jo nyt, ja tulevaisuudessa lisää supistaa, ellei tilanne muutu pian paremmaksi. Jos haluamme kehittää alallemme monipuolisen ja laajan ammattijulkaisun on sen eteen myös tehtävä jotain. Täksi kevääksi on maamme hallitus ennustanut taloudellisesti parempaa. Nähtäväksi jää, pitääkö hallituksen ennustukset tässä suhteessa paikkansa. Joka tapauksessa ainakin muutamasta pääkaupunkiseudun laboratoriosta on raportoitu varsinkin suurempien töiden lisääntyneen viime aikoina. Toivottavasti tämä on merkki pysyvästä käänteestä parempaan. Nyt pitää saada Suomen jen keskusliittokin nousuun. Ole mukana Hammaslehden ja koko alan koulutuksen kehityksessä liittymällä viipymättä keskusliiton (seuran) jäseneksi - jos et ole sitä vielä tehnyt - ja osallistumalla aktiivisesti seuran toimintaan. Toivottavasti myös tarvikeliikkeet ja muut alaamme sivuavat yritykset kokevat lehden ja sen kehittämisen tärkeäksi ja käyttävät sitä entistä enemmän ilmoitusvälineenään. Tapio Suonperä Päätoimittaja Julkaisija: Suomen Hammasjen Keskusliitto ry Päätoimittaja: Toimitus ja taitto: Ilmoitusmyynti: Toimituksen osoite: Puh: Tapio Suonperä Pirkka Ruishalme Ideal Point Lämmittäjänkatu HELSINKI Fax: Toimituskunta: Ht Matti Pulkkinen, Helsingin Yliopisto Lehtori, Eht Tapio Suonperä, VHO, Hki HT opiskelija Ilkka Tuominen 51. vuosikerta No 1/1994 SHKL ry:n Hallitus Puheenjohtaja: Hemmo Kurunmäki, Vaasa Jäsenet: Veli Heikkinen, Oulu Sointu Helenius, Tampere Matti Keränen, Oulu Mikko Kääriäinen, Helsinki Tapio Lamminen, Salo Jouko Pohjonen, Helsinki Tapio Suonperä, Helsinki Ilkka Tuominen, Helsinki Vesa Valkealahti, Helsinki ISSN Lehden artikkelit ovat valistusaineistona vapaasti lainattavissa. Lähde mainittava. Hammas -lehti on Suomen Hammasjen Keskusliiton jäsenlehti, joka jaetaan jäsenille jäsenmaksua vastaan. Tämä lehti on ilmaisnumero, joka jaetaan kaikille teknisellä alalla työskenteleville. Liittymällä Keskusliiton jäseneksi varmistat, että saat lehden tulevaisuudesakin. Seuraava Hammas - lehti ilmestyy Aineiston siihen oltava toimituksessa Sisältö: 3 Pääkirjoitus 4 Kobolttikromin jäähdyttämisen vaikutus metallin rakenteeseen - Maarit Taskinen ja Minna Turunen Syventävien opintojen seminaarityö, 1993, Valtion -opisto, Helsinki 13 Potilasvahinkoasiaa -Opiskelija Ilkka Tuominen VHO, Helsinki 16 Puheenjohtajan palsta -Hemmo Kurunmäki 17 Hampaantekijöiden Talvikisat Hammaslääketiede - Odontologi 1994

3 Kobolttikromin jäähdyttämisen vaikutus metallin rakenteeseen Kobolttikromivalun oikea käsittely valutapahtuman jälkeen on hyvin tärkeää, jotta saadaan metallin parhaat ominaisuudet esille. Seminaarityösämme päätimme tutkia jäähtymisen vaikutusta metallin rakenteeseen. Oppimiemme tietojen perusteella nopeasti jäähdytetyssä metallissa raekoko on pieni, jolloin se on kovaa ja kulutusta kestävää mutta taivutuslujuus on heikko. Hitaasti jäähdytettynä hilarakenteet järjestäytyvät lujemmiksi, mutta samalla raekoko kasvaa, mikä heikentää metallia: metallista tulee pehmeä, veltto ja helposti muotoiltava. Hitaalle ja nopealle jäähdyttämiselle täytyisi löytää sopiva kompromissi. Mielenkiintomme tähän aiheeseen heräsi harjoittelujaksolla, jolloin laboratoriossa saamamme ohjeet vaihtelivat valmistajan käyttöohjeiden ja koulussa opittujen menettelyiden välillä. Kokeellisen työn tekemisen mielsimme kiinnostavammaksi ja enemmän tietoa antavaksi kuin pelkästään kirjallisuuteen pohjautuvan tutkielman tekemisen. Tutkimme kobolttikromin ominaisuuksia neljässä käytössä olevassa jäähtymisvaiheessa. Valmistimme koekappaleita useampia samasta työvaiheesta saadaksemme kokeiden tuloksista luotettavampia. Kokeet suoritimme Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa. Kokeissa käyttämämme metalli on Dental Agentin maahantuomaa Remanium GM 800- koboltti kromia. Syventävien opintojen seminaarityö, joulukuu 1993 Maarit Taskinen ja Minna Turunen Valtion opisto, Helsinki Co-Cr-seoksista Kobolttikromi seoksissa pääainesosana oleva koboltti antaa seokselle lujuuden, vahvuuden ja kovuuden. Kromi saa aikaan korroosionkestävyyden. Hiili vaikuttaa jäykkyyteen (suuri määrä aiheuttaa haurautta). Sinkki ehkäisee oksidin muodostumista. Lisäaineina olevat molybdeeni (Mo), mangaani (Mn) ja rauta (Fe) vaikuttavat hiukkaskokoon, valukovuuteen ja ehkäisevät haurastumista. Nikkeliä (Ni) ei allergiariskin vuoksi ole. (Madlung 1988, 76) Pääasiallisten ainesosien keskinäiset suhteet on esitetty kaaviossa 1. Co-Cr-seoksen hyviä ominaisuuksia ovat: - Seokset ovat hyvin kudosystävällisiä ja korroosion kestäviä. -Lämmönjohtavuusjaelektroninen johtamiskyky ovat alhaisia. - Sirot rakenteet voidaan tehdä hyvin kimmoisiksi ja kestäviksi, koska Co- Cr-seos on jäykkää ja lujaa. - Kiillotettu pinta pysyy helpommin kiiltävänä, koska seoson kovaa. - Tiheys on 8-9 eli vain noin puolet kullan tiheydestä. - Seokset ovat myös halpoja verrattuna kultaseoksiin. (Madlung 1988, 77) Co-Cr-seoksen haittoja ovat: - Suurimmassa osassa seoksia valulämpötila on korkea: C. -Valussa käytettävien apuvälineiden ja valulaitteiden pitäisi olla korkeita valulämpötiloja kestäviä. - Kovuuden haittapuolena on vaikea työstäminen. -Tiettyjen seoksien hauraus rajoittaa mahdollisuuksia valaa hyvin toimivia ja retentoivia pinteitä. Molybdeeni 0-7 % Enimmäismäärä himmäismäärä Kaawö 1. CoCr-seoksen yleinen koostumus. (Combe 1986, 276) - Jäähtyessä supistuma on suuri: 2,2-2,4 %:a. - Seokset ovat myös hyvin hiiliarkoja. (mts. 77) Seokset ovat hyvin jäykkiä, niilläon suuri kimmomoduli ja korkea vetolujuus: jännitys sitä pintayksikköä kohti, jossa elastinen muodonmuutos muuttuu pysyväksi on korkea. Karbidit lujittavat metalliseosta, mutta suurina määrinä ne huonontavat taivutettavuutta. Lisääntynythiilipitoisuussuurentaa karbidien määrää prosentuaalisesti, joten Co-Cr-seoksia ei saa sulattaa hiiliupokkaissa. (Sarpila 1991 b, 3) Co-Crseosten tekniset tiedot on esitetty taulukossa 1. Tutkimuksessa käytetty seos Tutkimuksessamme käytimme Remanium GM 800-seosta. Metalli valmistetaan Dentaurumin jatkuvalla valuprosessilla. Tämä tehokas prosessi ja perusteellinen laadunvalvonta Dentaurumin metallurgian osastolla takaavat tehtaan mukaan Co-Crseosten korkean laadun ja korroosionkestävyyden. Tutkittavan metallin koostumus on esitetty kaaviossa 2. Eniten tutkimamme metalliseos eroaa muista vastaavista alhaisemman kovuutensa ansiosta. Tällöin metalli on helpompi viimeistellä ja kiillottaa. Kimmomoduli on vastaavasti korkeampi, joten metallista voidaan valaa hienorakenteisia mutta lujia osia. (ks. taulukko 2). (Remanium GM 800- esite) Jäähtymisen vaikutus metallin ominaisuuksiin Yleisesti kiinteät metallit ovatvahvempiaja tiheämpiä kuin muut alkuaineet mutta pehmeämpiä kuin epämetallit. (Phillips 1991,249). Jähmeässä tilassa metalliseokset ovat puhtaiden metallien tavoin kiteisiä rakenteeltaan. (Valorinta 1982, 27) OMINAISUUS Vetolujuus Kovuus ARVO kg / mm" B Venyvyys 10% Kimmomoduli kg/mm 1 Tiheys 8,3 g / cm 3 Taulukko 1. CoCr.n tekniset tiedot. (Sarpila 1991 b, 3) OMINAISUUS Venymisraja (proof stress) Vetolujuus (tensile strength) Kovuus HV (hardness) ARVO 710 N/mm' 930 N/mm' 360 HV Venyvyys (elongation) 5% Kimmomoduli (modulus of elasticity) Ominaispaino N/mnf 8,2 g/cm' Soliduspiste / kiinteä 1240 C Ligviduspiste / neste 1410 C Valupalan paino n. 6 g Taulukko 2. Remanium GM 800:n tekniset tiedot (Remanium GM 800-esite) Lämpö Tl X L iikvlduspiste X s = soliduspiste TL = taso. Joka jakoa sulan metafln alueen ja puuroalueen Is = taso, joka jakaa puuroalueen ja kiinteän metaln alueen Aika Jähmeän metallin atomit ovat jatkuvassa värähdysliikkeesä, jonka laajuus kasvaa lämpötilan kohotessa. Lämpötilan lähestyessä metallin sulamislämpötilaa alkavat metallin pinnalla ja raerajoilla olevat atomit irrota asemapaikoiltaan ja metallin sulaminen alkaa. Metalliin sulamisvaiheessa tuotu lisälämpötila ei kohota lämpötilaa, vaan sitoutuu metalliin sisäi- Piirros 1. Metalliseoksen jäähtymiskäyrä. (Sarpila 1991 a, 6) Koboltti 63,5% Molybdeeni 5.0 % IHB Mangaani 0.3 % I I Mangaani 0,2 % seksi energiaksi. (Valorinta 1982,23) Sulan metallin lähestyessä sulamispistettä energiasuhde muuttuu. Kun nopean jäähtymisen aikana jäähdytetään alle jähmettymispisteen, atomit alkavat hajaantua ja ne muodostavat säännöllisen hilarakenteen. Nestemäisen ja kiinteän vaiheen välille muodostuu rajapinta. (Phillips 1991, 253) Kiinteän osan pinnalla energia on suurempi kuin sisällä oleva energia, koska pinta-atomien epätasainen vetovoima pyrkii vetämään ne tiivimmin yhteen. Pinnan epätasapainoa kutsutaan pintajännitykseksi. Kiinteä hilarakenne ei voi olla pysyvä. Nesteen ja kiinteän rajapinta syntyy, kunnes on muodostunut oikea suhde pintaenergian ja sisäisen energiajärjestelmän välille. Sisäinen vapaa energia laskee siirryttäessä nesteestä kiinteään olotilaan. Vastaavasti pinnan vapaa energia kasvaa lämpötilan laskiessa. Sisäinen energia tunnetaan laajana vapaana energiana, jota kutsutaan jähmettymiseksi, (mts. 253) Toisin sanoen metallin jäähtyessä atomit ovat hyvin herkkiä muutoksille silloin, kun ne ovat asettumassa tiettyyn hilajärjestykseen. Metallin jähmettyminen Piirroksessa 1. esitetään metallin lämpötila jäähtymisen aikana sulan metalliseoksen jähmettyessä. LikviduspisteX L ja soliduspiste Xg ovat havaittavissa jäähtymisasteen muutoksina. Tason T L yläpuolella metalliseos on täysin sulaa. Puuroalue on tasojen T L ja T s välillä. Tason T s alapuolella seos on täysin kiinteää. (Sarpila 1991 a, 6) 30% Sinkki Kaavio 2. Remanium GM800: n koostumus. (Remanium GM 800-esite) himmu 5

4 Metalliseoksen jähmettyminen tapahtuu määrätyllä lämpötila-alueella, jolla metalliseoksen rakenteessa on samanaikaisesti sulatetta ja kiteitä. Lämpötilan laskiessa kiteiden osuus rakenteesta kasvaa. (Miekk-oja 1986,233) Ydin ja kiteytymiskeskukset Sulan metallin jähmettyminen tapahtuu ytimien muodostumisen ja niiden kasvamisen avulla. Ihannetapauksessa sulan metallin tulisi jähmettyä heti, kun se jäähtyessään saavuttaa sulamislämpötilan. Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan jähmettyminen alkaa sulassa siellä, missä paikallisesti muodostuu hilan pientä osaa vastaava atomi ryhmittymä, ydin. (Valorinta 1982, 23) Nestemäistä tilaa voidaan kuvailla suurena joukkona satunnaisia atomeja tai molekyylejä. Niitä ympäröi paljon vapaita atomikokonaisuuksia tai ryhmiä, jotka yrittävät muodostaa kiteytymiskeskuksia. (Phillips 1991, 253) Valorinnan mukaan (1982, 23) jähmeän hiukkasen syntyessä muodostuu samalla sula - jähmeä rajapinta, jolla on tietty energia. Pintaenergia lisää ytimen kokonaisenergiaa, jolloin ylitetään lämpötilan tasapainotilaa vastaava energia. Seurauksena on ytimen hajoaminen, joka ei ole tässä lämpötilassa pysyvä. Jos syntyvien jähmeiden hiukkasten vapaa energia on pienempi kuin vastaavan sulan osan vapaa energia, on jähmeän aineen ydin pysyvä ja voi alkaa kasvunsa. Korkeassa lämpötilassa rakeita on useita kappaleita ja tavallisesti ne ovat pienikokoisia. Siksi ne liukenevat nopeasti takaisin sattumanvaraisen atomin muotoon. Lähestyttäessä kiteytymislämpötilaa rakeet lisääntyvät määrällisesti ja tulevat isommiksi mutta ovat silti epävakaisia ja taipuvaisia liukenemaan muotoonsa. Jos sulaa metallia jäähdytetään nopeasti niin, että jähmettyminen tapahtuu alhaisessa lämpötilassa, muodostuu yleensä monia pieniä kiteytymiskeskuksia. Tätä kidemuodostustapahtumaa kutsutaan homogeenisesksi ytimenmuodostumiseksi. (Phillips 1991, ) Rakeen kasvaminen Ytimenmuodostusta seuraa jähmettymisen toisena vaiheen ytimen kasvu. Kun ytimeen liittyy atomeja sitä ympäröivästä sulasta, tapahtuu nk. kiteytyminen. Kiteytyminen alkaa kaikkialle metalliin syntyvistä ytimistä, joina voivat toimia myös vieraat kidesirut. Kiinnittyminen tapahtuu muodostuvan hilan pääakselien suunnissa. Kasvaminen on nopeinta suunnassa, joka on kohtisuorassa alhaisimman energian omaavaa tasoa vastaan eli toisin sanoen jäähtymissuunnassa. Alkuvaiheessa kasvaminen tapahtuu puumaisesti ytimestä pääakselien suuntaan lähtevinä haaroina, jolloin syntyy eräänlainen rakeen runko nimeltään dendriitti. Seosmetalleilla voidaan nähdä dendriittimäinen rakenne. (Valorinta 1982, 24) Atomien kiinnittyessä dendriitin haarojen päihin ne luovuttavat liike-energiansa haaran edessä olevaan jäännössulaan. Jos tämä lämpö ei riittävän nopeasti siirry pois, on seurauksena lämpötilan nousu kasvavan dendriittihaaran edessä ja kasvun pysähtyminen. Dendriitin kasvu jatkuu johonkin toiseen, kasvulle edulliseen suuntaan ja palaa myöhemmin, lämpötilan laskettua, keskeytyneelle suunnalle. Dendriitin jokainen haara jatkaa kasvuaan, kunnes se kohtaa naapuriytimestä kasvavan dendriitin, ja kasvu pysähtyy. Tähän muodostuu raeraja, (ks. kuva 1). Lopulta kokonainen tila täyttyy rakeista. (Valorinta Kuva 1. Dendriitin kasvaminen kiteessä. (Sjöding 1970, 17) 1982, 24-25) Phillipsin mukaan (1991, 256) rakeiden koko riippuu kiteytymiskeskusten määrästä ja paikasta jähmettymisen aikana. Valorinta toteaa (1982, 25), että jokainen kide on erilainen naapurikiteeseen verrattuna. Pituuskasvun päästyä hyvään vauhtiin alkavat haarat kasvaa myös paksuutta, ja näin haarojen välillä oleva sula jähmettyessään täydentää rakeen. Miekk-oja esittää (1986, 230) dendriittisen kasvun tapahtuvan siten, että kide ulottaa sulatteeseen teräviä kärkiä, jotka haarautuvat säännöllisellä tavalla muodostuen kuusta muistuttavaksi runkorakenteeksi. Valorinnan (1982, 25) mukaan metallin jähmettymiseen liityy tilavuuden supistuminen. Täysin virheettömän hilan syntyminen edellyttää sulan metallin jatkuvaa syöttöä dendriitin haarojen välisiin taskuihin. Jähmettymisen tukkiessa syöttökanavatjää metalliin pieniä kutistumaonkaloita. Dendriitin täydentyminen rakeeksi aiheuttaa hilavirheitä myös siksi, että eri haaroista sivulle päin kasvavat hilatasot eivät aina tarkalleen yhdykkään toisiinsa. Näin syntyy vakansseja, pinoutumisvikoja sekä dislokaatioita. Raekoon hallinta ja raerajat Yleensä pienempi raekoko on metallissa fysikaalisilta ominaisuuksiltaan parempi. Jähmettymisen aikana suuri joukko rakeista muotoutuu ja liittyy suureen joukkoon kiteytymiskeskusten kiteitä. Kiteytymistä voidaan kontrolloida nopean jäähdytyksen lämpötilalla ja jäähdytysnopeudella. Mitä nopeammin sula muutetaan nesteestä kiinteäksi, sitä pienemmät ja hienommat kiteet ovat. (Phillips 1991, 258) 6 Huomattava tekijä on myös kiteytymisnopeus. Jos kiteet muodostuvat nopeammin kuin kiteytymiskeskuksia syntyy, rae tulee suuremmaksi. Kiteytymiskeskuksien muodostuessa nopeammin kuin kiteiden saavutetaan pieni raekoko. Hitaasta jäähdytyksestä on seurauksena isot, nopeasta vastaavasti pienet rakeet, (mts. 258) Myöhäisemmässä metallin jähmettymisvaiheessa rakeen täytyy imeä sulaa metallia ympäristöstänsä. Tämä lämpö siirtää tarvittaessa lämpötilan nousun, mikä muuttaa suuresti jähmettyneen rakeen muotoa ja kokoa. Ensimmäisen jähmettymisen tuottama myöhäisempi lämpö nostaa lämpötilaa jähmettymisen eturintaman lähellä, ja näin ollen olosuhteet tulevat suosiollisiksi dendriittiselle kasvulle, jonka tuloksena olevia rakeita kutsutaan pylväskiteiksi. Muotin ollessa sylinterimäinen rakeet kasvavat kohtisuoraan muotin seinän pintaa kohden ja raerakenne on säteittäinen, (mts ) Toisaalta rakeet kasvavat pallomaisesti keskeltä ulospäin. Hilatilan suuntautuminen erilaisissa rakeissa on erilainen, vaikka jokainen rae saattaa omata saman tilan kuin naapurirae. Todennäköisyys sille on hyvin pieni, että kaksi naapuriraetta kasvaessaan erilaisiksi kiteyty miskeskuksiksi kohtaisivat toisensa ja että niiden hila-alueet yhdistettäessä olisivat yhtäjaksoisia. Siten kiteiden rajoilla täytyy olla epäjatkumo. (Phillips 1991,259) Kiteen rakenne rajoilla on erilainen kuin kiteen oma rakenne. Kiteen rajan oletetaan olevan siirty mäalue kahden naapurirakeen erisuuntaisten hilaverkostojen välillä. Rakenne on ei-kiteinen erityisesti mentäessä kiderajan keskialuetta kohden. Taipumus rakenteen epämääräisyyteen osoittaa, että korkeampi asteinen diffuusio eli hajoaminen on mahdollista. Diffuusion seurauksena metallista löytyy epäpuhtauksia enemmän raerajoilta kuin itse rakeesta. (mts. 259) Näin voimme todeta raerajan olevan metallin heikko kohta ja murtumisen tapahtuvan yleensä sitä myöden. Raerajat vaikuttavat myös metallin ominaisuuksiin. Koekappaleiden valmistus Kun suunnittelimme koekappaleita, valitsimme vetokokeen pyöreän kiilaistukkasauvan (ks. kuva 12 s. 17) standardimitoistapienimmän mahdollisen. Meidän käytössämme olevilla valulingoilla suuremman sauvan valaminen olisi tullut ongelmalliseksi suuren metallimäärän johdosta. Saadaksemme keskenään samanlaisia testattavia kappaleita suunnittelimme valmistusvaiheet tarkasti. Testikappaleiden valmistaminen aloitettiin sorvaamalla akryylistä sauva, joka on 8 cm pitkä ja halkaisijaltaan 8 mm. Muotti yhtäsuurien vahasauvojen tekemistä varten saatiin upottamalla akryylisauva kipsiin. Kipsin kovetuttua muotti avattiin ja puhdistettiin. Muottiin valutettiin sulaa vahaa, ja vahan annettiin jähmettyä. Rakennetarkasteluun ja kovuuskokeeseen tarvittavat koekappaleet saimme katkaisemalla sauvoja 1 cm pituisiksi pala- Kuva 2. Vetokokeeseen sauva valusylinterissä. käytettävä Kuva 3. Pienemmän koekappaleen asettelu valusylinterissä. siksi. Kipsimuotilla valmistimme myös sauvoille saman paksuiset valukanavat. Teimme muut sauvanvalmistusvaiheet Helsingin yliopiston lääketieteen laitoksen laboratoriossa. Valukanavat kiinnitettiin sauvan molempiin päihin kuvien 1 ja 2 osoittamalla tavalla. Pienissä kappaleissa käytimme 4 mm:n paksuista valukanavaa. Molempien koekappaleiden paikka sylinterissä määrättiin kiinnittämällä valukanavat oikeaan asentoon valukartion muodostajaan. Varsinainen työ asetettiin sylinterin nopeimmin jäähtyvään osaan, kanavat kuumimpaan kohtaan. Näin sauvat saivat sulaa metallia mahdollisimman pitkään valutapahtuman jälkeen. Käytimme hienojakoista ja tarkat valuominaisuudet omaavaa Rema Starin upotusmassaa. Massaa sekoitettiin vakuumissa valmistajan ohjeiden mukaan 60 s:a ja kovetettiin paineessa. Vuorokauden kuluttua sylinterit laitettiin kylmään uuniin ja lämpötilan nostaminen aloitettiin tutkimallemme metallille annettujen ohjeiden mukaan. Porrastetunajansäätömahdollisuuden myötä saimme kaikki lämmitysvaiheet ohjelmoitua tarkasti uuniin. Ensin uunin lämpötila nostettiin 250 C:een ja pidettiin tässä 60 minuutin ajan. Lämmityksen jatkuessa oli seuraava vaihe 580 C:ssa 60 mininuuttia. Loppulämpötilassa: 1000 C sylintereitä pidettiin vielä 40 minuuttia. Tämän jälkeen metallit valettiin muotteihin. Yhteen ve- tokoekappaleen valuun käytimme 50 grammaa ja pieneen kappaleeseen 18 grammaa Remanium GM 800-metallia. Begon fomax 35 E- sähköautomaattiselia sulatuslingolla saimme kaikkiin kappaleisiin saman valuhetken. Jäähdyttäminen ja koekappaleiden viimeistely Valitsimme neljä erilaista laboratoriossa käytettävää jäähdyttämistapaa. Kullakin tavalla jäähdytimme neljä koekappaletta. Ensimmäiset koekappaleet jäähdytimme nopeasti laittamalla sylinterit suoraan valun jälkeen kylmään veteen. Toiset neljä jäähdytimme huoneenlämmössä. Jäähtymiseen kului aikaa noin yksi tunti. Seuraavat koekappaleet jäähdytimme sekä uunissa että huoneenlämmössä. Uuni jäähdytettiin 1000 C:sta 500 C:een, loppu jäähtyminen tapahtui huoneenlämmössä. Tämä jäähdyttäminen kesti yhteensä kolme tuntia. Viimeiset koekappaleet jäähdytettiin kokonaan uunissa. Aikaa sylinterin jäähtymisessä huoneenlämpöiseksi kului 24 tuntia. Massasta poiston jälkeen sauvat ja pienet koekappaleet hiekkapuhallettiin ja niistä katkaistiin valukanavat. Vetokokeen pyöreät kiilaistukkasauvat sorvattiin tarkkoihin mittoihin Valtion -opistossa. Pienemmille kappaleille ei tehty muita käsittelyjä ennen testausta. 7

5 Rakenne-ja aineenkoetuskokeet Tampereen Teknillisen Korkeakoulun valitsimme testauspaikaksi, koska kustannukset siellä olivat alhaisemmat kuin VTT:llä. Korkeakoulusta otaksuimme saavamme ja saimmekin perusteellisempaa ohjausta kokeiden aikana ja tulosten tulkitsemisessa. Koska kobolttikromimetallin ominaisuuksia ei TTKK:Ha tunnettu, kokeen suorittajalla oli ongelmia testausta aloitettaessa. Metalliseosta voidaan sanoa homogeeniseksi, kun seoksen atomit ovat sekaisin ja järjestäytyneet kerroksiin. Homogeenisessa seoksessa atomit ovat sisäsijoitteisia eli hilamuodostuksen ulkopuolella on hiiliatomeja. Atomit ovat liuenneet tasaisesti seokseen. (Sarpila 1991 a, 5) Metallin rakenteen yksityiskohtaiseen tutkimiseen käytetään mikroskooppia. Näyte tutkitaan siitä heijastuvan valon avulla. Näytteen pinta valmistetaan tarkastusta varten hiomalla, kiillottamalla ja syövyttämällä. Kemiallinen syövyte vaikuttaa eri tavoin raerajoihin, epäpuhtauksiin, erilaisiin rakenteisiin ja hilan häiriökohtiin. Pinnasta okulaariin heijastuvaa kuvaa tarkastelemalla saadaan runsaasti tietoa metallin rakenteesta. (Valorinta 1982,11-12) Elektronimikroskooppikuvauksia ei mielestämme ollut tarpeellista tehdä, koska mikroskooppikuvista saimme tarpeeksi tarkat kuvat työhömme. Metallia käsiteltiin ennen syövyttämistä vesihiomapaperilla, jossa hiekka on korvattu piikarbidilla. Hiontaa jatkettiin hienommalla samettikiillotuslaikalla, jossa oli 3 mikronin alumiinioksidia. Lopuksi metalli vielä kiillotettiin hienoimmalla paperilla. Tutkittavan metallin kiillotettu pinta käsiteltiin 5 % bromia ja 95 % metanolia sisältävällä syövytteellä. Syövytteessä metallia pidettiin 10 sekunnin ajan, ja sitten metalli huuhdeltiin juoksevalla vedellä. Rae voidaan helposti mitata ja sen vaikutusta metallin eri ominaisuuksiin voidaan siten tutkia. Raekoon ilmaisemisen perustana on useimmiten rakeen keskimääräinen läpimitta sellaisena, kuin se näkyy tasoleikkauksesta. Mittauksen yksikkönä käytetään tavallisesti millimetriä. (Miekkoja ) Nopea jäähdytys Kuvassa 4. näkyy paljon raerajoja, mikä osoittaa nopealle jäähdytykselle ominaisen pienen raekoon. Myös dendriitit ovat kooltaan pieniä. Raerajoilla nähdään dendriittien kasvun epäjatkumo. Kuvassa 5. nähdään, että on tapahtunut voimakas alijäähtyminen. Pieni määrä karbideja on tasaisesti jakutuneena rakeessa. Nopeassa dendriittimuodostumisessa tapahtuu erkautumista, jolloin karbideja on enemmän raerajoilla. Jäähdytys huoneenlämmössä Kuvassa 6. nähdään hyvin dendriitille ominainen puumainen muoto. Dendriitit ovat epäsäännöllisiä ja suuria. Raerajat ovat hieman epäselvästi näkyvissä. Kuvassa 7. nähdään, että karbidien muodostumista on tapahtunut dendriittien haaroissa. Karbidimuodostus rakeessa on kuitenkin vähäistä ja epäsäännöllistä. Jäähdytys uunissa ja huoneenlämmössä Valutapahtumassa on luultavasti tapahtunut metallin ylikuumeneminen. Syövytysaine ei ole vaikuttanut kohdissa, jotka näkyvät vaaleina. Vaaleilla alueilla näkyvät pisteet ovat kutistumaonkaloita. Kuvasta 8. nähdään, että raerajoja on vähän, rakeet ovat kasvaneet melko suuriksi ja dendriitit pitkiksi. Kuvasta 9. nähdään, että rakeen sisällä on karbidierkautumia, mutta karbidit eivät ole vielä liuenneet rakenteeseen. Karbideja on muodostunut runsaasti. Hidas jäähdytys Kuvassa 10. metallin raerajat ovat selvästi näkyvissä. Raekoko on suuri ja dendriittien koko vaihteleva. Karbidit ovat liuenneet takaisin rakeeseen. Karbidimuodostus on laajaalaista sekä rakeessa että raerajoilla. Mekaaniset ominaisuudet Raekoon vaikutukset ilmenevät erityisen selvinä ja merkittävinä myötölujuudessa, joka kasvaa raekoon pienentyessä. Samoin paranevat muut lujuusominaisuudet, kuten murtolujuus ja kovuus. Murtovenymä ja -kurouma suurenevat raekoon mukana samal- Kuva x suurennos nopeasti jäähdytetyn metallin rakenteesta. Kuva x suurennos nopeasti jäähdytetyn metllin rakenteesta. Kuva x suurennos huoneenlämmössä jäähdytetyn metallin rakenteesta. Kuva x suurennos huoneenlämmössä jäähdytetyn metallin rakenteesta. 8 Kuva x suurennos huoneenlämmössä metallin rakenteesta. Kuva x suurennos huoneenlämmössä metallin rakenteesta. uunissa ja jäähdytetyn uunissa ja jäähdytetyn Kuva x suurennos hitaasti jäähdytetyn metallin rakenteesta. Kuva x suurennos hitaasti jäähdytetyn metallin rakenteesta. la, kun myötölujuus pienenee. Keskimääräinen raekoko hallitsee homogeenisen metallin ominaisuuksia. (Miekk-oja 1986, ) Raekoon perusteella voidaan siis tehdä metallin rakenteesta erilaisia johtopäätöksiä. Mekaanisia ominaisuuksia tutkimme vetokokeen avulla. Keskeisintä vetokokeessa on, kuinka metalli käyttäytyy jännityksen alaisena. Jännitys riippuu metallin rakenteesta, jonka määräävät koostumus ja käsittely. Jatkuvasti vaihtuva jännitys voi synnyttää metalliin väsymismurtuman, vaikka metalli kestää hyvin vastaavan staattisen kuormituksen. Kaikki rakenteeseen liittyvät seikat, jotka estävät plastiseen muodonmuutokseen johtavan liukumisen tapahtumista hilassa, korottavat metallin myötörajaa. (Miekkoja 1986,691) Vetokoe suoritetaan aineesta haettavien ominaisuuksien mukaan eri lämpötiloissa. Testasimme koekappaleet huoneenlämpötilassa. Kokeessa vedetään tasapaksua koesauvaa sen pituusakselin suuntaisella voimalla sauvan katkeamiseen saakka. Tutkittavan koesauvan poikkileikkaus on tässä tapauksessa ympyrä. Kuormitusnopeus valitaan tutkimuksen tar- * koitusta vastaavaksi. Yleensä vetosauva venyy vedettäessä aluksi pitkin pituuttaan mutta kuroutuu sitten joltakin kohdalta, josta se myös lopuksi katkeaa. Kuroutumisen alkamiseen saakka jakautuu yksiakselinen vetojännitys tasaisesti jokaisessa poikkileikkauspinnassa. (Valorinta 1982, 43,64) Kokeiden tuloksena saatuja jännitysvenymäpiirroksia tulkitsimme käyrän muodon perusteella. Käyrän tulkinnassa saattaa olla pieniä eroja, mutta keskimäärin eri jäähdytysvaiheista saadut arvot ovat verrannollisia keskenään eri taulukoissa. Tarkempien mittaustulosten saamiseksi olisi Korkeakoululta löytynyt kehittyneemmät testauslaitteet, mutta testaukseen olisi kulunut enemmän aikaa ja vastaavasti kustannukset olisivat nousseet huomattavasti. Testauskoneessa ei ollut niveltä, joka olisi keskittänyt koekappaleen vetosuuntaan nähden tarkemmin. Kokeita ohjanneen henkilön mukaan nivelen puuttuminen voi hiukan vaikuttaa koekappaleiden katkeamiskohdan syntymiseen. Tämä ja lisäksi koekappaleiden osittainen hauraus aiheuttivat muutamien koekappaleiden katkeamisen joko kiinnitysalueelta tai pyöristysalueelta. Tällöin mittaustuloksia ei voitu hyväksyä. Lo «h * < Lt w Lt = kokonaispituus = 80 mm d1 h = kiinnitysosa = 20 mm d Lc = suora osuus = 30 mm r r- Cl Kuva 12. Vetokokeen pyöreä kiilaistukkasauva. Jännitys R_ R eh. R ei Piirros 2. Jännitysvenymäpiirros. (SSL-standardino3173, 7) r 1.6/ «h - päiden halkaisija = 7 mm = suoran osan halkaisija = 5 mm pyöristyssäde = 5 mm Venymä (SSL-standardino3471,1) = ylempi myötäraja = alempi myötäraja = pysyvä venymisraja = venymä (0,2%) = kimmoinen osa 9

6 Venymisraja Venymisraja (proof stress) määritetään piirtämällä jännitysvenymäpiirrokseen kimmoisen osan suuntainen suora, joka alkaa 0,2 %:n venymää vastaavasta venymäakselin pisteestä (ks. piirros 2). Leikkauspisteestä saadaan pysyvä venymäraja. Erityisesti 0,2 % :n pysyvää venymää vastaavaa jännitystä kutsutaan 0,2-rajaksi. Ellei väärinkäsityksiä tule, voidaan käyttää sanaa venymäraja. Venymärajaa tarkasti määritettäessä käytetään vetopään liikkeestä riippumatonta erillistä venymämittaria. (SSLsatandardi no 3173, 3) R p = venymisraja F = voima 0,2-rajalla S 0 = alkuperäinen poikkipinta-ala koepituudeila Saamamme venymisrajakokeiden tulokset nähdään kaaviosta 3. Kun edellä totesimme myötölujuuden kasvavan raekoon pienentyessä, nähdään veny misraja-arvojen olevan suuremmat nopeassa jäähdytyksessä, jossa on pienempi raekoko. Uuni-huoneenlämpö jäähdytyksessä on kokeissa kaksi epäonnistunutta koekappaletta. Vetolujuus Vetolujuus (tensile strength) eli murtolujuus on jännityksen suurin arvo kokeen aikana. Murtolujuus saadaan, kun sauvaa poikki vedettäessä tarvittu suurin voima jaetaan sauvan pienimmällä ennen kuormitusta mitatulla poikkipinnalla. (SSL-standardi no 3173, 3,8) R m = murtolujuus F m = voiman suurin arvo kokeen aikana S 0 =alkuperäinen poikkipinta-ala koepituudeila n(d/2) 2 Jokaisen vetokoesauvan jännitysvenymäpiirroksesta mitatuilla arvoilla saimme yllä olevan kaavan avulla vetolujuusarvot, jotka näkyvät kaaviosta 4. Vetolujuusarvot ovat suurempia N/mm r Kaavio 3. N/mm r Kaavio 4. N/mm 2 Kaavio 5. Nopea jäähdytys Huoneenlärrpö Uuni-huoneenlärrpö Uuni Ensimmäinen koekappale Toinen koekappale Venymisraja-arvot. Kolmas koekappale Nopea jäähdytys Huoneenlämpö Uuni-huoneenlämpö Uuni O Ensimmäinen koekappale Toinen koekappale Vetolujuusarvot. i i Kolmas koekappale Nopea jäähdytys Huoneenlämpö Uuni-huoneenlämpö Uuni 13 Ensimmäinen testaus Toinen testaus Kolmas testaus Kimmomoduliarvot. isomman raekoon omaavalla metallilla eli hitaassa jäähdytyksessä. Murtolujuusarvoilla ei ole huomattavaa merkitystä teknillisten töiden varmistamisen kannalta. Pysyvää muodonmuutosta on tapahtunut jo ennen murtumista. Kimmomoduli Kuormituksen metallissa aiheuttaman muodonmuutoksen laajuus riippuu kimmoisella alueella atomien välisistä koheesiovoimista. Kun niihin ei voida vaikuttaa muokkauksella eikä lämpö- käsittelyllä, on myös kimmokerroin metallurgisista keinoista riippumaton. (Valorinta 1982,66) Kimmomodulia(modulusofelasticity) laskettaessa käyrästä määritetään epäjatkuvuuskohta (ks.piirros 2) eli jännitys, jolla epäjatkuvuus alkaa, joka on myötöraja. Tällöin ylempi ja alempi mytöraja yhtyvät. Käyrän suora osa on kimmoinen osuus. (SSL-standardi no 3173, 7). Jännityksen poistuttua ennen kimmorajan ylitystä sauva palaa alkuperäisiin mittoihinsa, lukuunottamatta ns. kimmoista jälkivaikutusta. (Miekk-oja 1986, 692) E = E = kimmomoduli FxL S x AL F = voima myötörajalla L = suoran alueen pituus AL = pituuden muutos S 0 = alkuperäinen poikkipinta-ala koepituudeila Kaaviossa 5. on esitetty lasketut kimmomodulitulokset. Korkeimmat arvot saimme nopeassa jäähdytyksessä, jossa on pieni raekoko. Tällöin metalli on sitkeää ja pehmeää kimmoisella alueella, ennen kuin tapahtuu pysyvää muodonmuutosta. Metalli kestää pieniä taivutuksia paremmin nopeassa jäähdytyksessä, kun vastaavasti hitaassa jäähdytyksessä tapahtuu pysyvää muodonmuutosta nopeammin. Venyvyys Venyvyys (elongation) eli murtovenymä saadaan katkenneesta koesauvasta mittaamalla mittapituus Lu sauvan osien ollessa tarkasti ja samansuuntaisesti yhteen puristettuina niin, että murtopinnat mahdollisimman hyvin sopivat yhteen. Murtovenymä on katkenneen koesauvan mittapituuden pysyvä venymä ja lasketaan prosentteina alkuperäisestä mittapituudesta. (SSL-standardi no 3173, 3, 8) A = ^ :^ p A = venyvyys x100% L u = mittapituus koesauvan katkettua L 0 = alkuperäinen mittapituus Koeolosuhteista johtuen koekappaleiden venymäarvoja ei saatu mitattua riittävän tarkasti, jotta voisimme eritellä koekappaleiden mittaustuloksia. Määrittelimme kaavan avulla metallin keskiarvoiseksi venymäarvoksi 2-4%:a. Jos koetta suoritettaessa olisi käytetty lisälaitteena extensometrivenymämittaria, olisi mittapituuden kasvua voitu mitata koko ajan ja saada kokonaisvenymä suoraan tarkempana arvona. Kovuus Metallin kovuudella (hardness) tarkoitetaan sen kykyä vastustaa siihen tunkeutuvaa vierasta esinettä. Metallin kovutta tutkimme suorittamalla kovuuskokeen. Kovuuden mittaamisella on suuri merkitys mm. koska kovuus on metallin käsittelytilalle tunnusomainen suure ja kovuuden perusteella voidaan usein arvioida metallin murtolujuuden arvo. (Valorinta 1982, 75) Vickers-kovuuskokeessa käytetään painimena suoraa neliöpohjaista timanttipyramidia, jonka vastakkaisten sivutahkojen välinen kulma on 136. Pyramidi painetaan sysäyksettömästi kohtisuoraan pintaa vastaan 9,81-98,1 N:n kuormituksella ja vaikutusaika pysytetään sopivissa rajoissa. Kuormituksen poistamisen jälkeen mitataan pintaan jääneen painauman lävistäjät. Vickers-kovuus on kuormituksen ja painauman pinta-alan lukuarvojen suhde, (mts.77-78) Kokeessa käyttämämme kone oli Zvvick-merkkinen. Kuormitimme koekappaleita 29,43 N:n painolla. Pyramidin jättämän halkaisijan pituus luettiin koneesta nähtävältä asteikolta ja taulukosta saatiin vastaava Vickers (HV)-aivo. Kaavion 6. perusteella voidaan todeta, että hitaassa jäähdytyksessä on korkeimmat kovuusarvot. Tuloksen päättelemme johtuvan karbidien isommasta määrästä hitaassa jäähdytyksessä, jolloin timanttipyramidin painallus on todennäköisesti osunut karbidiin. Nopeammissa jäähdytyksissä koetulos on mahdollisesti saatu painalluksesta, joka on osunut kobolttimatriisiin. Huoneenlämmössä jäähdytetystä kappaleesta tehtiin vain yksi mittaus. Pohdinta Kobolttikromiseoksia on muokattu protetiikan vaatimuksia vastaaviksi. Seoksissa on koboltin lisäksi korkea kromipitoisuus, joka saa aikaan korroosionkestävyyden. Hyvin kiillotettuna metallista ei liukene suuhun mitään eli allergiariski on pieni. Metallin korkeasta kimmomoduliarvosta johtuen voidaan metallista valaa siroja mutta lujia rakenteita. Materiaali on myös halpaa. Tekemässämme kokeessa testattiin Co-Cr: n jäähdyttämisen vaikutusta metallin rakenteeseen. Koekappaleet jäähdytettiin neljällä tavalla. Nopea jäähdytys tehtiin heti veteen ja hidas jäähdytys tapahtui kokonaan uunissa. Kokeessa oli mukana myös valmistajan suosittelema huoneenlämpöjäähdytys. Testien yksi jäähdytystapa oli uuni ja huoneenlämpö. Mittasimme koekappaleiden venymistä, vetolujuutta, kimmoisuutta ja kovuutta. Tutkimme metallin ominaisuuksia myös rakennekuvausten avulla. Nopeassa jäähdytyksessä suuri kimmomoduliarvo mahdollistaa rangan pienettaivutukset ilman pysyvää muodonmuutosta. Hitaassa jäähdytyksessä pysyvä muodonmuutos ta- HV [UM irm rt fm n Nopea jäähdytys Huoneenlämpö Uuni- Uuni huoneenlämpö lensimmainen mittaus Toinen mittaus Kaavio 6. Kovuuskoearvot. = 0 ' 10 11

7 pahtuu hieman aikaisemmin. Vetolujuusarvot ovat huomattavasti suurempia valmistajan antamiin arvoihin verrattuna, koska kokeet suoritettiin metallille, jolla oli valutapahtumasta ja koekappaleiden koosta johtuen hauras rakenne. Verrannollisesti korkeampi vetolujuusarvo hitaassa jäähdytyksessä kertoo metallin kovuudesta ennen katkeamista. Kun metallia taivutetaan, tapahtuu pysyvää muodonmuutosta, mutta silti metalli kestää enemmän toistoja ennen katkeamista kuin nopeasti jäähdytetty metalli. Kovuusarvot perustelimme rakenteen avulla. Hidas jäähdytys aikaansai suuremmat arvot suuren karbidimuodostumisen johdosta. Nopeassa jäähdytyksessä metalliin voi syntyä sisäisiä jännityksiä, mutta lämmittämällä metalli uudelleen ominaisuuksia voidaan tasoittaa. Metallilta vaaditaan tilanteen mukaan eri ominaisuuksia, mutta huoneenlämmössä jäähdytetyssä metallissa totesimme keskimääräisesti hyvät ominaisuudet. Kokonaisuudessaan työ oli hyvin mielenkiintoinen ja kokeiden suoritusmenetelmät kiinnostivat jopa hieman enemmän kuin itse tulokset. Jännitysvenymäpiirrosten tulkitsemisessa ja varsinaisten tulosten laskemisessa aktivoimme kaikki tämän alueen matemaattiset tietomme. Saadaksemme vielä luotettavampia tuloksia olisi koekappaleita pitänyt tehdä useampia ja metallin rakennetutkimusta voisi jatkaa paljon syvällisemmällekin tasolle. Monipuolisempaa tietoa metallin jäähtymisestä olisimme saaneet tutkimalla myös metallin istuvuutta mallille jäähdytyksen jälkeen. Kustannuksista ja työn laajuudesta johtuen päätimme jättää ko. ominaisuudet seuraavien seminaarityöntekijöiden tutkittavaksi. MYYTÄVÄNÄ HAMMASLABORATORIO- LAITTEITA TIETOJA ANTAA KAARINA VUOPIO PUHELIN FAX LÄHTEET Combe, E.C Notes on Dental Materials. Fifth edition. New York. Miekk-oja, H. & Lindruus, V. & Sulonen, M. & Veistinen, M Uudistettu Miekk-ojan Metallioppi. Helsinki. Phillips, R. W Skinnerjs Science of Dental Materials. Ninth edition. USA. Sjöding, J Sjödings handbok. Boräs. Suomen Standardisoimisliitto Standardi no 3173, metallien vetokoe. Helsinki. Suomen Standardisoimisliitto Standardi no 3471, vetokokeen pyöreä kiilaistukkasauva. Helsinki. Valorinta, V Koneenrakentajan metallioppi. Tampere. PAINAMATTOMAT LÄHTEET Remanium GM 800 Super Cast-esite Dentalagent Oy. Madlung, R Material Lära. Gymnasial Tandteknikerutbildning, Stocholm. Valtion -opisto, Hki. Sarpila, T a. Aineoppi II: n luentomoniste. Valtion - opisto, Hki. Sarpila, T b. Valumetallit irtoprotetiikassa luentomoniste. Valtion - opisto, Helsinki. OIKOMISHOIDONMATERIAALIT 4f t [^(MLKäöt rstetrtp tl PUHTAAT KOTIMAISET HAMMASKULTASEOKSET & LUOTETTAVA KULTAJÄTEPALVELU LN-DENTAL Lääkintämuovi Oy Rydöntie 12A Turku puh fax Potilasvahinkoasiaa Potilasvahinkolaki on ollut voimassa lähtien. Jokainen Suomessa terveyden-ja sairaanhoitoa saava on vakuutettu henkilövahinkojen varalta lakisääteisellä potilasvakuutuksella. Potilasvakuutus on lakisääteinen, niinpä kaikkien terveyden-ja sairaanhoitoa harjoittavien on otettava vakuutus. Julkisen sektorin potilasvakuutukset myöntää potilasvahinkolain 5 :n 2 momentissa mainittu Potilasvakuutusyhdistys, johon kuuluvat kaikki potilasvakuutustoimintaa harjoittavat vakuutusyhtiöt. Yksityissektorilla on vakuutus otettava jostakin potilasvakuutuksia myöntävästä vakuutusyhtiöstä Ilkka Tuominen HT opiskelija, VHO, Hki Potilasvahinkolaissa määritellään, mitkä terveyden-ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuvat henkilövahingot ovat korvattavia. Potilaiden lisäksi myös terveet henkilöt, esim. verenluovuttajat sekä seulonta- tai muihin tutkimuksiin osallistuvat kuuluvat lakisääteisen potilasvakuutuksen piiriin. Lain piiriin kuuluvat muun muassa sairaalat, terveyskeskukset ja yksityiset lääkäriasemat sekä laillistetut lääkärit ja lääkärit, sairaanhoitajat, teknikot sekä laillistetut hierojat. Lain tarkoittaman korvaustoimen hoitanut Potilasvakuutusyhdistys on mennessä ratkaissut vahinkoilmoitusta, joista 7319 todettiin korvattaviksi potilasvahingoiksi ja jäi lain korvauspiirin ulkopuolelle. Jokaisesta ilmoitetusta vahingosta on tilastoitu potilaan perussairaus, hoitotoimenpide, potilasvahinko ja korvausratkaisu sekä muita ilmoitukseen liittyviä tietoja. Korvattavat vahingot on määritelty potilasvahinkolain 2 ssa Korvattavuuden edellytyksenä ei ole vahingon aiheuttajan tuottamus tai huolimattomuus. Potilasvahinkolain mukaan korvattavat vahingot jaetaan neljään ryhmään : tutkimus-ja hoitovahingot, tartunta-ja tulehdusvahingot, tapaturmavahingot sekä diagnoosiin pääsemiseksi suoritettujen tutkimusten kohtuuttomat seuraukset. Lääketieteen keinot ovat usein riittämättömät. Potilasvakuutus ei korvaa, Potilasvakuutusyhdistyksen vuosina ratkaisemat vahinkoilmoitukset I Korvattavat Vähäiset Ei potilasvahinkoa potilasvahingot potilasvahingot I I jä/zä Lähde: Potilasvahinkolaki käytännössä, Potilasvakuutusyhdistys, 1993 mikäli lääketieteellisesti aiheellinen ja asian mu kaiseti toteutettu hoito ei johda toivottuun lopputulokseen. Hoitotoimenpiteisiin liittyy usein tiedostettu epäedullisten seurausten riski. Kun tällainen tilastollisesti pieni riski toteutuu, eikä seuraus olisi ollut vältettävissä muulla potilaan hoidon kannalta yhtä vakuuttavalla menettelyllä, ei kyseessä ole potilasvahinko. Potilasvahingon korvattavuuden arviointi on usein hankalaa, koska se edellyttää sekä lain nykyisen tulkinnan että lääketieteen tuntemusta. Niinsanottuja "tyyppitapauksia" on varsin pieni osa ilmoituksista. Tästä syystä kaikkiin tapauksiin soveltuvia yleispäteviä ratkaisumalleja on mahdotonta antaa. Korvauspäätökseen tyytymättömällä on mahdollisuus pyytää PVY:ltä oikaisua jolloin asia käsitellään uudelleen. Ratkaisuun tyytymätön voi saattaa asian sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan potilasvahinkolautakunnan käsiteltäväksi. Potilaiden lisäksi lautakunnalta voivat pyytää lausuntoa myös vakuutuksenottaja ja tuomioistuin. Viime kädessä potilasvahinkolain mukaiset korvausriidat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa. Hammashoito kokonaisuudessaan on yleisin hoitovahingon syy. Hammashoidosta aiheutuneet hoitovahingot ovat 15% kaikista korvatuista hoitovahingoista. Tyypillinen hoidossa tapahtuva toimenpidevahinko on juurikanavan seinämän puhkaisu (perforaatio) juurihoidon tai nastakruunun teon yhteydessä. Juuren seinämän puhkaisu johtaa useimmissa tapauksissa kyseisen hampaan poistoon. Kolmannes hoitovahingoista aiheutuu hampaiden poistoista tai muista suukirurgisista toimenpiteistä. Viisaudenhampaan poiston yhteydessä aiheutettu pysyvä alaleuan hermon vaurio on useimmissa tapauksissa ollut korvattava vahinko

8 Potilasvahinkolautakunnan lääketiedettä koskevia päätöksiä ajalta Tapaus 1 Yläposkihampaan poisto. Poskiontelon pohja ja lisäkkeen takaosa irtosivat hampaan mukana. Suositeltiin korvausta, koska rtg-kuva, joka normaalisti tulee ottaa ennen hampaan poistoa, oli otettu vasta ongelmien ilmetessä. Tämän jälkeenkin toimenpidettä oli jatkettu. Vauriot aiheuttivat pitkittyneen kiputilan. Tapaus 2 Hammaskruunun asettaminen ja lopullinen sementoiminen. Hammaskruunun väri poikkesi muiden hampaiden väristä. Ei suositeltu korvausta, koska kruunu olisi normaalisti tullut kiinnittää aluksi koekäyttöön. Potilas oli kuitenkin ilmoittanut hyväksyvänsä kruunun värin sovitusvaiheessa. Tapaus 3 Hammaskruunun irtoaminen. Suositeltiin korvausta, koska lääkäri oli laiminlyönyt tarpeellisen sillan rakentamisen. Lisäksi kruunun sisätappiosa oli tehty liian lyhyeksi. Tapaus 4 Rikkoontuneen kruunun korjaus. Vanhojen kruunujen sementoinnin yhteydessä suoritettu etuhampaiden lyhennys ja siitä seurannut hampaiden jatkuva vihlominen sekä yhden kruunun irtoaminen. Ei suositeltu korvausta, koska etuhampaiden lyhennys on ollut perusteltua sementoinnin yhteydessä. Hammaslääkäri oli suositellut uuden kruunun valmistusta, johon potilas ei ollut suostunut. Potilaan on katsottava ottaneensa itse riskin kruunun irtoamisesta. Vihlominen kuuluu toimenpiteen komplikaatioihin. Tapaus 5 Neljän implantin istutus. Puutuneisuus alaleuassa, kipu ja kosketustunnon aleneminen n. 2 cm läpimittaisella alueella. Ei suositeltu korvausta, koska potilaan on itse myötävaikutettava hoidon onnistumiseen käymällä jälkitarkastuksissa. Potilas oli laiminlyönyt tämän. Tapaus 6 Hammaskruunun valmistaminen. Kruunu irtosi kaksi kertaa ja juuri todettiin haljenneeksi. Ei suositeltu lisäkorvausta. Ei otettu kantaa korvauperusteeseen. Potilasvahingon hoidoksi ehdotettu siltaa, jonka Potilasvakuutusyhdistys on suostunut korvaamaan. Alkuperäisen kruunun valmistuskustannukset eivät ole aiheutuneet potilasvahingosta. Tapaus 7 Hampaiden amalgaamipaikkojen korvaaminen muovipaikoilla. Muovipaikkojen irtoaminen. Suositettiin lisäkorvausta. Ei otettu kantaa korvauksen perusteeseen. Hammaslääkärin selvitys hampaisiin suoritetuista hoitotoimenpiteistä oli puutteellinen. Saadusta muusta selvityksestä kuitenkin ilmeni, että lääkärin suorittamien hoitotoimenpiteiden seurauksena on jouduttu suorittamaan tiettyjä korjaustoimenpiteitä. Tapaus 8 Alaleuan limakalvon liikakasvun poisto leikkauksella. Alaproteesin pysyvyyden huomattava heikkeneminen. Ei suositeltu korvausta. Limakalvon liikakasvun poistaminen on ollut lääketieteellisesti perusteltua myöhemmän lisäkkeen tuhoutumisen estämiseksi. Proteesin pysyvyyden huonominen on ollut leikkauksen seuraus, joka ei olisi ollut vältettävissä muulla, potilaan hoidon kannalta yhtä vaikuttavalla menettelyllä. Tapaus 9 Hammasytimen märkäinen tulehdus. Poranterän osuminen huuleen. Ei suositettu korvausta, vahinko vähäinen. Poran terän osuminen huuleen on korvattava potilasvahinko, koska kyseessä kuitenkin pieni vaurio, on kyseessä potilasvahinkolain 3 pykälän tarkoittama vähäinen vahinko, josta ei suoriteta korvausta. Hampaan paikkaus ei ole aiheuttanut tulehdusta eikä siis voida todeta, että tulehdus olisi lääkärin virheestä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä johtuvaa. Tapaus 10 Juurihoito hampaaseen, kuopan luun puhkeaminen. Suositettiin korvausta. Lautakunta katsoo, että puhkeaman syntyminen on lääkärin hoitotoimenpiteen aiheuttama ja hampaan menetys on siten potilasvahinkolain nojalla korvattava henkilövahinko. Tapaus 11 Hampaan katkeaminen nukutuksessa. Ei suositettu korvausta. Hampaan katkeamisen on aiheuttanut leikkauksen aikana nieluputki. Vaurioita ei olisi voitu ehkäistä suojalla, koska se istuu huonosti alaleukaan. Rtgkuvien perusteella on ollut erittäin heikko ohuimmalta kohdaltaan ja olisi saattanut joka tapauksessa katketa ollessaan kosketuksissa intubaatioputken kanssa. Tapaus 12 Hampaan vihlomisen tutkiminen, rtg- kuvaus, vanhan täytteen purkaminen, hampaan poistaminen. Vihlominen jatkui ja potilas hakeutui muualle hoitoon. Ei suositettu korvausta. Vihlonnan paikallistamiseksi on suoritettu asianmukaisesti rtg- kuvaus ja hampaiden täytteen avaus. Hammaslääkäri on menetellyt hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti, ennen hampaan poistoa potilaalle on selvitetty eri vaihtoehdot. Tapaus 13 Kovien kipukohtausten takia potilas hakeutui lääkärin hoitoon. Hammaslääkäri ryhtyi hampaan juurihoitoon ottamatta rtg- kuvia, sekä poisti yhden paikan. Kipujen jatkuessa toinen lääkäri totesi poskiontelotulehduksen, joka hoidettiin antibioottikuurilla. Potilaalle tarpeettomien hoitotoimenpiteiden aikana lohkesi yksi ja tähän hampaaseen valmistettiin nastakruunu. Suositettiin korvausta. Potilaan kuvaamien oireiden perusteella olisi pitänyt epäillä poskiontelotulehdusta. Hammaslääkäri on laiminlyönyt potilaan tutkimuksen, mikä on johtanut tarpeettomiin toimenpiteisiin. Potilaalle on aiheutunut kipua ja särkyä sekä aiheettomia hoitokustannuksia, jotka tulee potilaalle korvata. Tapaus 14 Hammaskiven poisto ja kahden vastapurennassa olevan hampaan hiominen esikontaktin välttämiseksi. Hampaita hiottiin potilasta informoimatta, ulkonäöllinen haitta. Ei suositettu korvausta. Hampaat hiottiin liikkuvuuden ja ientulehduksen vähentämiseksi. Vaikkei potilasta etukäteen toimenpiteestä informoitu, on hampaiden hiominen pois purentarasituksesta ollut kuitenkin perusteltua ja tavanomaiseen hoitokäytäntöön kuuluva toimenpide, vaikkakin informointi ennen toimenpidettä olisi ollut suotavaa. Hampaiden hionnasta aiheutunut esteettinen haitta on vähäinen. Tapaus 15 Kyseessä implanttihoito, jossa alaleuan luuhun asennettiin kolme implanttipilaria. Tulehduksen vuoksi suoritettiin puhdistus ja määrättiin antibioottikuuri. Myöhemmin irti olevat implantit poistettiin ja tehtiin uusi proteesi. Tämän jälkeen lääkäri teki mk:n kustannusarvion sisältävän hoitosuunnitelman.ei suositettu lisäkorvausta, vahinko vähäinen. Ei otettu kantaa korvauksen perusteeseen. Implanttipilarien irtoamisesta aiheutuneina hoitokuluina on pidettävä implanttien poistosta ja uuden proteesin vuoksi suoritetun hoidon kuluja. Tätä ennen annettu hoito oli potilaan perusvaivan hoitamista, josta aiheutuneita kustannuksia ei korvata potilasvahingosta aiheutuneina. Myöskään uudesta implanttihoidosta johtuvat kustannukset eivät kuulu potilasvakuutuksesta korvattaviksi. Tapaus 16 Osaproteesin pohjaus. EHT:n suorittama pohjaus epäonnistui ja proteesi painoi. Ei suositeltu korvausta. Huomioiden potilaan jäljellä olevien hampaiden kunto, on todennäköistä, että potilaan kertoman kivun syynä ei ole osaproteesin pohjaus tai hionta. Irroitettavaa osaproteesia on pidettävä esineenä ja osaproteesille aiheutettu vahinko on katsottava potilasvahingoksi, jota ei potilasvahinkolain nojalla korvata. Tapaus 17 Alaleuan proteesin sovittaminen. Sopimaton ja huono proteesi aiheutti vammoja suuhun. Ei suositettu korvausta. Proteettisen hoidon onnistuminen vie normaalisti aikaa. Proteesiin tottuminen kestää eri potilailla vaihtelevan ajan. Hammaslääkärin toiminnassa ei havaittu virheitä eikä huolimattomuutta. Tapaus 18 Hammasproteesin valmistus ja sovittaminen. Sopimattomien proteesien käytöstä aiheutunut kipu ja särky. Suositettiin korvausta2000 mk. Rutiinitoimenpiteet, rtg- kuvausja limakalvon liikakasvun kaavinta, oli laiminlyöty. Tämän seurauksena jäännösjuuri oli jäänyt havaitsematta ja proteesit eivät sopineet. f4 15

9 j o k f a j a n p a l s t a E" v 7"7 JUUSOIHIN TAMPEREELLE OHJELMA Lauantai (Pyynikin maasto) Vuosi 199+ on lähtenyt käyntiin/ hyvää alkanutta vuotta. Hammastekniikan syysluentopäivät onnistuivat mielestäni hyvin..suuri kiitos Kuopion -opiston osastonjohtaja Kari Alorkkaselle ja oppilaskunnalle suuresta työstä. Olosuhteetolivatmitä mainioimmatja osallistujia oli n. 100 henkilöä. Hammastarvikefirmat olivat suurella joukolla mukana iloisin ja innostavin mielipitein. Kiitosta saimme näyttelyyn tutustumisajan järjestämisestä. Tulemme jatkamaan samaan malliin. tustyön tekemiselle toivottiin enemmän aikaaja liika hälinä pois. Otamme tästä opiksemme. Kiitokset tarvikejxrmoille ja luennoitsijoille. Tulevaisuudessa Syysluentopäivien luento-osuus voisi olla kaksipäiväinen/ jolloin kaikille sektoreille voitaisiin kohdentaa hyviä asiapitoisia luentoja. Myöskin luentomak- vän huomiota ulkolaisi in luennoitsijoihin. "HT Klaus Muterthies on kansainvä Klo Klo Klo Klo Hiihto 3 km tai 6 km (sarjoja kaikille) Ilmakivääriammunta Tietokilpailu Makkaranpaisto Kuka pisimmälle Tampereen pisimmästä liukumäestä? Jääkiekko-ottelu Tampere - Muu Suomi Squash Illanvietto Hotelli Rosendahlissa Sauna on lämmin koko päivän Sunnuntai (Mustavuori ja City Pelikaani) Slalom ja Sulkapallo Perjantaipäivän implanttiprotetiikan kurssilla oli täysi miehitys. Kurssilaisten arviointikaavakkeen vastausten perusteella arvosana oli hyvä. Viiteen eri kysymykseen vastauksetjakautuivatseuraavasti: paras arvosana hyvä 50 kpl/ tyydyttävä 19 kpl ja huono 2 kpl. Erityisesti huomioisin kysymyksen/joka koski luennoitsijoita: hyvä 14 kpl/ tyydyttävä 1 kpl/ huono 0 kpl. Onneksi tuli myös kritiikkiä. +darjoi- sut tulisi asettaa mahdollisimman alhaisiksi. Tämä vaatii meiltä kaikilta jäseniltäja järjestöiltä ymmärtämystä huomata kuinka järkevää ja edullista on järjestää ja aktivoida tämä pieni ammattikunta yhteisiin tilaisuuksiin kehittämään itseään. (Olem me hyvässä alussa/ mutta on yllättävän vaikea saada ajatusta perille yhteisen asian puolesta.) Hammaslääketiede- ja tekniikanpäivätmessukeskuksessa lähestyvät. ^Aihepiirit ovat hyvin laaja-alaisia. On sopivia luentoja laboranteille, teknikoille ja erikoisteknikoille. Erityisesti haluaisin teidän kiinnittä linen posliiniguru/ jolla on kahden tunnin luento ja lisäksi vielä tunnin pituinen käytännön demonstraatio posliinin kerrostamisesta. Erikoiskiinnikkeiden käytöstä osaprotetiikassa luennoi \A de Sinner Melalorin tehtailta Sveitsistä..Luentoihin hoidetaan tulkkaus. Kaikki muu.aan -Hammasalan yhteiseen päätapahtumaan. Tiedoksi myös/ että torstain luennoille on mahdollista järjestää osallistuminen ilmoittautumalla allekirjoittaneelle. Muistattehan talvikisat/ jotka ovat Tampereella Hankikelejä odotellessa Terveisin Hampaantekijä Hemmo TOIMI HETI Ilmoittautuminen mennessä Markku Järvinen puh: tai Pauli Nurmi puh: W " U m M Huonevaraukset Hotelli Rosendahl puh: (2 hengen huone 390,- = 195,- / hlö ). Illallinen 100,-. Haluatko oppia lisää keramiasta? Järjestän kursseja keramian eri osa-alueilta: 1. Tarkat kruunut - tarkkuuteen vaikuttavat tekijät - eri reunatyypit - mikroskoopin hyväksikäyttö 2. Inlayt / Onlayt ja laminaatit 3. In-Ceram 4. Myös muita aiheita kysynnän mukaan Jokainen kurssi kestää 2-3 pv. Kursseille mahtuu kerrallaan enintään neljä henkilöä. CERAMIKKO OY PUH FAX SÖRNÄISTEN RANTATIE 27 A HELSINKI KYSY LISAA! Mikko Kääriäinen Hammasmestari Koulutustilaisuus KUINKA VALMISTUN ARVONLISÄ VEROTTOMUUTEEN Lauantaina Vanhassa Maestrossa, Helsingissä Järjestää: Hammaslaboratorioliitto, EHT-liitto ja Käsi-ja Pienteollisuuden Koulutussäätiö. Kouluttaja: Joht. Jussi Karilainen, Verohallitus Kurssimaksu : 195,- Lisätiedot ja ilmoittautumiset: puh HALUTAAN OSTAA KÄYTETTY PARALLELLOMETRIJYRSIN BACHMAN, PFG 100, EvL KaVo tai vastaava. KVALIDENT OY , fax

10 Sali Cl 56. HAMMASLÄÄKETIEDE ODONTOLOGI Helsingin Messukeskus Teema: Muutoksen AVAJAISET Helsingin Messukeskus, Sali Cl klo Avajaissanat Suomen Hammaslääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Vuorela Valtiovallan tervehdys: Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Pekka Tuomisto Musiikkia Turun yliopiston lääketieteen laitoksen orkesteri johtajana, prof. Erkki Oksala Apollonia-luento Karieksen ehkäisy nykypäivän Suomessa - väestöstrategiasta riskistrategiaan Dos. Liisa Seppä Skandinaviska Tandläkarföreningens 43. kongressin - Bensovv-palkinto ja esitelmä - Matti Ayräpää-stipendi Colgate-palkinto Vuoden kouluttaja-palkinto Suomen Hammaslääkäri lehden Vuoden kirjoittaja 1993 Torstai 173. Ajankohtaista 9.00 Ajankohtaista huollon sairausvakuutuskorvauksista, asiantuntija Leena Tiainen 9.45 Proteesistomatiitin hoito proteesi lakan avulla, apul.prof. Anja Ainamo Helicobakter pylori, vt.prof. Jukka H. Meurman Viimeaikaiset tutkimustulokset hoi ta mattomien suuinfektioiden ja sydänja verisuonitautien yhteydestä, dos. Ville Valtonen Vitamiinit ja hivenaineet terveyden huollossa, prof. Antti Arstila Yleislääketiedettä lääkäreille Korva,nenä ja kurkkutaudit, EHL,LL Antti Pihakari Silmätaudit, dos. Pekka Ruuskanen Kasvojen alueen luomet, erikoislääkäri Seija Liisa Karvonen Faclal plastlc surgery, erikoislääkäri, EHL Georg Sandor, Kanada Huomionosoitukset Tarjoilua SallCZ Muuttunut vanhuus 9.00 Vanhuus eilen, tänään ja huomenna, prof. Antti Hervonen 9.45 Osteoporoosin hallinta, dos. Matti Välimäki Vanhusten sairaudet ja lääkkeet, LKT.HLL Peter Jungell Huomisen vanhus hymyilee omilla hampaillaan, apul.prof.anja Ainamo Sali El a Klo Suun terveys Maailman terveysjärjestö WHO on ensimmäistä kertaa historiansa aikana nimennyt vuoden 1994 Suun Terveyden Vuodeksi. Tämä maailmanlaajuisesti vietettävä vuosi käynnistyy terveyspäivänä 7. huhtikuuta Terveyspätvä 7.4. on WHO:n virallinen perustamispäivä, jota on alettu viettää maailman terveyspälvänä. Nyt siis terveyspäivänä on hallinta Huom! Jos aiot osallistua torstain luennoille on sinun ilmoittauduttava ennakkoon erikseen Hemmo Kurunmäelle puh: mahdollista tuoda esiin, miten tärkeä merkitys on suun terveydellä. Esitelmät: terveyspäivän viettoa meillä ja muualla Tärkeimmätvaltakunnalliset teemat ja tapahtumat Mitä voin itse tehdä suun terveyden edistämiseksi WHO:n Oral Health teemavuoden luento: Voiko suun lichen-lichenoidi muuttua syöväksi? Va.prof. Maria Malmström Tavallisimmat suusairaudet, vt. prof. Risto-Pekka Happonen Sali Ele Taittuvat taudit vastaanotolla 9.00 HIV ja hepatiitit, erikoislääkäri jukka Suni 9.45 Viimeaikaisia tutkimuksia vastaanoton hygieniasta, apul.prof. Stina Syrjänen Infektiopotilaiden hoito ja vastaanoton hygienia, EHL Pekka Laine Herpes, prof. Erkki Oksala Liiton ajankohtaisohjelma Toiminnanjohtajan katsaus Toiminnanjohtaja Atilla Samaletdin Verotuksen muutoksista Työnhaku Eurooppaan Vastaanoton lakisääteinein potilasasiamies Sali Eld Pitkittyneen kasvokivun käypä hoito 9.00 Kasvokipu psykiatrian kannalta, dos. Veikko Aalberg 9.30 Trigeminusneuralgiasta, neurologian erikoislääkäri Juha Pohjola Kasvojen alueen syöpäkivut, anestesialääkäri Anneli Vainio Fysioterapia kasvokivun hoidossa, fysioterapeutti Jarmo Ahonen Atyyppinen kasvokipu, dos. Göran Hampf Puremalihas ja leukanivelkivut, dos. Heli Forssell Klo Näin me sen teimme - potilastapauseslttely Esittäjinä erikoistumiskoulutuksessa olevia lääkäreltä. Sali Cl Perjantai 183. Klo Cariology today and tomorrovv -is caries disappearing? -future prospects for cariology -the role of different preventive programs Prof. Denis 0'Mullane, Ireland Ongelmat ja virhelähteet hampaanväristen täyteaineiden yhteydessä Lasi-ionomeerit kehittyvät - pysytkö mukana? HLT Helena Forss Mitä teen kun uuden täytteen kontakti, sauma ja purenta on auki? Oikea työskentely uusilla materiaaleilla, EHL Hannu Laamanen Adhesiivisettäyteaineetfissuurakarieksen hoidossa, HLT Eero Kerosuo Yhdistelmämuovienaiheuttamatallergiat, dos. Lasse Kanerva SallC2 Tiedätkö tämän säteilystä? 9.00 Säteilyannos - rtg säteilyn aiheuttama - radioaktiivisen aineen aiheuttama dos. Simo Rannikko 9.45 Röntgentutkimusten säderasitus ja terveyshaittojen riski, prof. Tapio Rytömaa Raportti Tsemobylin alueen asukkaiden suun terveydentilasta, HLT Sergei Kolmakovv Säteilytystä vähentävä tutkimustapa; digitaalinen radiologia, prof. Erkki Tammisalo Muutoksen hallinta oikomishoidossa Risk- benefitappraisal in orthodontics, prof. William Shaw Oikomishoidon järjestäminen - säädösten ja mahdollisuuksien ristiriita, HLT Matti Pöyry Oikomishoidon tulevaisuus terveyskeskuksissa kireän taloudellisen tilanteen aikana, EHL Inkeri Lundan Miten purenta kehittyy, jos purentavirheitä ei hoideta kasvuiässä? EHL Tuula Nieminen Sali Ela Muutoksen hallinta 9.00 Tulevaisuuden tutkimisesta ja ennustamisesta, dos. Mika Mannermaa 9.30 Terveydenhuollon valinnat - hallinnolliset vai potilaskohtaiset, prof. Jorma Palo Kustannukset, laatu ja hoidon etiikka, kehittämispäällikkö Simo Kokko Miten uusi kilpailulaki näkyy yksityissektorilla? HLT Matti Pöyry Hoitosuhteen merkitys hoidon kysynnässä - halukkuudessa, HLT Satu Lahti Klo Paneeli: Hoidon tarve ja luonne muuttuvat muuttuuko lääkäri suulääkäriksi? Pj. prof. Heikki Murtomaa, keskustelijat: apul.prof. Pentti Alanen, prof. Matti Knuuttila, vt.prof. jukkameurman, HLL Riitta Serlachius Sali Elb Halltosis - Tandläkaiyikets glssel eller en alarmslgnal? DAlig andedräkt kopplas spontant ihop med bristande munhygien, men mäste även kritiskt kunna granskas mot bakgrunden av andra lokala och allmänna infektioner och sjukdomar Munnens bakterieliv, tf.prof. Jukka Meurman 9.45 Hals näsa öron regionen, MKD Hans Ramsay Matsmältningskanalen, ML Mikael Railo Diabetes mellitus, MKD Per Henrik Groop Diabetikers orala komplikationer, spec.tandl. Bedia Safkan Seppälä Parodontitbehandling, spec.tandl. Sirkka Aula Diskussion Klo HAMMASTEKNIIKKAPÄIVÄT Avaus Suomen Hammasjen keskusliiton puheenjohtaja, Hemmo Kurunmäki Klo Hammasholtohenkilökunnan yhteinen paneelikeskustelu. Hyvätobnlvayhtelstyö: lääkäri - hoitaja - - erikois Moderaattorina Hemmo Kurunmäki Irtoproteesien vaurioituminen ja sen estäminen, HLK, HT Pekka Vallittu Hammaslääkärin ja erikoisteknikon yhteistyö koko- ja osaprotetiikan alueella, prof. Kauko Virtanen Vaikeat purennat: ortodonttis kirurginen hoito preproteettisena toimenpiteenä, ylilääkäri Kaj Finne Sali Ele HAMMASHOFTAJAPÄIVÄT 9.30 Avaus Hammashoitajaliiton puheenjohtaja Liisa Terävä Laatu Laatu käsitteenä ja jokaista työntekijää koskettavana haasteena, prof. Heikki Murtomaa Laatu päivittäisessä hoitotyössä EHL Kaj Rönnberg Muutoksen hallinta mlelentasolla Arvot ja ihanteet, prof. Timo Airaksinen Myönteinen ajattelu, psykologi Keijo Tahkokallio Sali Eld Parodontiumin hoito - osa kokonaishoitoa 9.00 Diagnoosi - muista paro! EHL Elina Saarikivi 9.30 Mitä hoitoa "tavallisen" potilaan parodontium tarvitsee? EHL Leena Brax Mitä hoitoa parodontilttipotilaan parodontium tarvitsee? H LT, EHL Leena Sandholm Parodontiitin lääkehoito tänään, HLT, EHL Kimmo Suomalainen I 1.00 "High tech" parodontologiaa, EHL Anja Nieminen Kalvoterapia-jokalääkärin keino? EHL Laura Karhuvaara Lapsi Ja karies muuttuvassa maalimassa Mitä huomioitavaa lapsen kasvussa90 luvulla? LT Marja Ala Houhala Onko lapsen psyyke muuttunut? erikoislääkäri Jari Sinkkonen Karieksen ehkäisy kannattaa taloudellisesti, HLT Raili Vehmanen Galleria INFOPISTE Klo Kokeneet kliinikot vastaavat kysymyksiinne hoidon eri osa alueilta. Kariologia: EHL Sirpa Pöyry Ortodontia: HLT Eija Kleemola Kujala Parodontologia: HLT Tuula Hyyppä Pedodontia: HLL Marjukka Koskimies Protetiikka: EHL Marjatta Jokela Purentafysiologia: HLT Yrsa Le Bell Perjantain ja lauantain luennoille saa osallistua vapaasti maksettuaan luentomaksun. Täytä lehden välissä oleva sitova ilmoittautumislomake ja lähetä se mennessä Suomen Hammaslääkäriseuraan. Paluupostissa saat maksulomakkeen. Sali Cl Lauantai Menetetyn kudoksen korvaamiseen käytetyt aineet 1990 luvulla 9.00 Avaus, koulutustoimikunnan puheenjohtaja, HLT Auli Rahkamo 9.10 Lasi ionomeerit, dos. Lennart Forsten 9.35 Yhdistelmämuovit, HLL Kari Pihlman Amalgaami, apul.prof. Inkeri Rytömaa Kruunu-ja siltamateriaalit, EHL Esko Eerikäinen Kulta ja keraamiset aineet paikkamateriaalina, HLT.EHL Tuija Parvinen Titaanit, va.prof. Mauno Könönen Biolasi, prof. Antti Yli-Urpo Klo Muutoksen hallinta...jatkuu Tj Kirsti Paakkanen, Marimekko Sai C2 Muutoksen aika suun terveydenhuollossa 9.00 Suun terveydenhuollon nykytila Euroopassa, ylilääkäri Eeva Widström, STAKES 9.45 Kansaneläkelaitoksen rooli suun terveydenhuollossa, toimistopäällikkö Yrjö Mattila, Kansaneläkelaitos Kuntaliiton rooli suun terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveystoimenpäällikkö Olli Kerola, Suomen Kuntaliitto Terveyskeskuksen huolto vv taloudellinen näkökulma YHL Pekka Utriainen, Seinäjoki Keskustelua

11 Launtai Jatkuu... Sali Ela Instrumenttlhuolto Ja kulmapälden sekä pienkoneiden huolto Käsi instrumentit, EHH Jaana Jaakola Kulmapäät ja pienkoneet, aluepäällikkö Esko Hokkanen Sali Elb HAMMASTEKNIIKKAPÄIVÄT Jatkuu luvun hanunasprotetilkkaa 9.00 Kudosta säästävä preparointi, EHL Hannu Laamanen 9.30 Uudet klinnityssementit, EHL Kalevi Mähönen Klo Oral Art - luonnollisuus metallokeramiikassa - team-työskentely - värinmääritys - posliinin kerrostustekniikka - bioesteettinen muotoilu - potilastapauksia, esim. Bränemark-implanttityö, HT Klaus Muterthies, Saksa ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen on muutettu tämänpäivän pankki käytäntöä vastaavaksi. Hammastekniikkapäiville ilmoittaudutaan tämän lehden välissä olevalla ilmoittautumislomakkeella, jonka on oltava perillä Hammaslääkäriseurassa mennessä ja ilmoittautuminen vahvistetaan maksamalla osallistumismaksu viitepankkisiirrolla, joka lähetetään kaikille ennakkoon ilmoittautuneille. Alennettu osallistumismaksu edellyttää, että maksu suoritetaan lomakkeessa mainittuun eräpäivään mennessä. Samalla ilmoittautumislomakkeella voi tilata lounasliput sekä varata hotellimajoituksen. Tärkeää! - yksi ilmoittautuminen/lomake - merkittävä osallistumispäivä, jos osallistuu vain yhden päivän luennoille - nimi ja osoite selvästi näkyviin KongressimateriaaJin jakaminen Rintamerkki, lounasliput, käsiohjelma ja luentolyhennelmä jaetaan Messukeskuksessa, mitään materiaalia ei lähetetä etukäteen! Klo Demonstraatio: Posliinin kerrostuksesta ja kuinka sen teen, HT Klaus Muterthies, Saksa 90-luvun hanunasprotetilkkaa... Jatkuu Implantaatit, olennainen osa tämänpäivän protetiikassa, EHL Hannu Laamanen Implanttipotilaiden perus ja ylläpitohoito, EHL Veikko Lahti Erikoiskiinnikkeiden käyttö osaprotetiikassa, HTY. desinner, Metallor, Sveitsi Ihotaudit ja allergiat työntekijälle, valokovetteiset aineet, akryylit, ylilääkäri Tuula Estlander Sali Ele Ryhmätyö vastaanotolla 9.00 Parodontaalisen hoidon tavoitteet, yhteistyö ja eri osapuolten hoitovastuu, EHL Elina Jounela Terveyskasvatuksen psykologiaa, HLL Asko Kaartinen Sali Eld Fysioterapia - sormet naksuu, kättä särkee Erilaisia näkemyksiä fysioterapiaan.historia, yms. mihin nyt ollaan menossa? FT, OMT kouluttaja Markku Päätelmä Itsehoito hoitohenkilökunnalle, markkinointisihteeri Anneli Saikko Taukoliikuntaa, markkinointisihteeri Anneli Saikko Fysioterapeuttisesta hoidosta: leukanivel ja niskahartiaseutu, lenkkeily polvi, tenniskyynärpää, FT, OMT kouluttaja Markku Päätelmä Jälki-ilmoittautuminen Hammastekniikkapäivien 1994 (luennot ja näyttely) osallistumismaksu koko ajalta mennessä ilmoittautuneilta ja eräpäivään mennessä maksaneilta on vain 520 mk, jälki-ilmoittautuneilta 640 mk, yhden päivän osanottomaksu on 490 mk. Erillinen näyttelylippu maksaa 80 mk/päivä, ja sen voi ostaa ainoastaan Messu keskuksesta toimiston aukioloaikoina. Lounas Arctia-ravintola tarjoaa erilaisia lounasvaihtoehtoja: buffet-lounas ä 80 mk (kylmä ja lämmin ruoka), linjastolounas ä 35 mk (lämmin ruoka). Lisäksi on kahviloita, joissa voi ruokailla. Lentoalennus Finnair myöntää 25 % alennuksen Hammaslääketiede -94 osanottajille kotimaan lentohinnoista kaikilla muilla paitsi ns. sinisillä vuoroilla. Alennuksen saaminen edellyttää edestakaista lentomatkaa ja vähintään yhtä yöpymistä. Matkaa tilattaessa on mainittava tunnus IT55/4204 sekä osallistuminen Hammaslääketiede-tapahtumaan. Majoitus Matkatoimisto Travekin kautta on varattavissa huoneita tarjoushinnoin seuraavista hotelleista: Helka, Hesperia, Inter-Continental, Marski, Pasila, Ramada Presidentti ja Vaakuna. Hintahaitari on mk/vrk/hlö riippuen huonekoosta ja yöpymisajankohdasta. Hotellivarauksen voi tehdä ilmoittautumislomakkeella.yhteystiedottravekiin: puh tai /Saara Vikkilä tai fax Huonevaraus on tehtävä viimeistään mennessä. Hammaslääketiede -94 tiedustelut: Suomen Hammaslääkäriseuran koulutustoimikunta, puh , -420 tai Sydämellisesti tervetuloa! AUKIOLOAJAT Hammaslääketiede-toimisto: ke klo alkaen to klo pe klo la klo Näyttely, B-halli: to klo pe klo ia klo

Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella.

Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. Aineen koestus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. 1 Väsyminen Väsytyskokeella on

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset

12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset 12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Liitoskohdat ja risteykset aiheuttavat valukappaleen rakenteelle monia vaatimuksia mm. tiiveyden ja jännitysten syntymisen estämisessä.

Lisätiedot

BK10A3500 Materiaalitekniikka

BK10A3500 Materiaalitekniikka BK10A3500 Materiaalitekniikka Raimo Suoranta I periodi h. 1215 F Timo Kärki II periodi Materiaalit muokkaavat ihmiskunnan kehitystä Ihmisen selviytyminen on materiaalien kehittymisen ansiota? Kivikausi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 38 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2007-2358 Esityslistan asia TJA/38 TJA Terveyslautakunta päätti, että tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas)

Lisätiedot

Hienokiteinen ja pehmeä hunaja

Hienokiteinen ja pehmeä hunaja 1 Hienokiteinen ja pehmeä hunaja Hunajan kiteytyminen Hunaja on kemiallisesti ajateltuna sokerien ylikylläinen vesiliuos Hunajassa olevaan veteen on liuennut enemmän sokeria kuin siihen mahtuu. Ylimääräinen

Lisätiedot

Myös hiekan sideaine vaikuttaa sullonnan määrään. Hartsisideainehiekkojen sullontatarve on huomattavasti vähäisempi kuin bentoniittihiekkojen.

Myös hiekan sideaine vaikuttaa sullonnan määrään. Hartsisideainehiekkojen sullontatarve on huomattavasti vähäisempi kuin bentoniittihiekkojen. 12. Muotin lujuus Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Muotti joutuu usein alttiiksi suurille mekaanisille rasituksille sulan metallin aiheuttaman paineen ja painovoiman vaikutuksesta. Jotta

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) Yleistä Uddeholm Unimax on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen muovimuottiteräs, jonka ominaisuuksia ovat: erinomainen sitkeys kaikissa suunnissa hyvä kulumiskestävyys hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä

Lisätiedot

Jos vahingoitut sairaanhoidossa sinulla on oikeus korvauksiin Potilasvahinkolain mukaan

Jos vahingoitut sairaanhoidossa sinulla on oikeus korvauksiin Potilasvahinkolain mukaan Jos vahingoitut sairaanhoidossa sinulla on oikeus korvauksiin Potilasvahinkolain mukaan Jos vahingoitut sairaanhoidossa Jos vahingoitut sairaanhoidon yhteydessä, on sinulla oikeus korvauksiin Potilasvahinkolain

Lisätiedot

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa

Lisätiedot

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen

Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta Infektioturvallisuus Infektioiden torjunta on keskeinen osa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden-

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Alumiinivalujen raaka-ainestandardit

Alumiinivalujen raaka-ainestandardit www.alteams.com Mitä on standardi? Normi, Normaalityyppi Vakio-, yleis- Voiko standardista poiketa? Miksei voisi, kun asiakkaan ja toimittajan kanssa näin sovitaan, esimerkiksi kustannusten pienentämiseksi

Lisätiedot

Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta

Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta Valunhankinta-koulutus 15.-16.3.2007 Marko Riihinen Metso Foundries Jyväskylä Oy Rautavalussa mahdollisesti esiintyviä valuvirheitä Muoto: IV + V ~40

Lisätiedot

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa.

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa. 1 (5) Yleistä Muovimuotteihin kohdistuu yhä suurempia vaati muksia. Niinpä muotteihin käytettyjen terästen on samanaikaisesti oltava sitkeitä, korroosionkestäviä ja suureltakin poikkileikkaukselta tasaisesti

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys 1 (3) Tilaaja Onnettomuustutkintakeskus, Kai Valonen, Sörnäisten rantatie 33C, 00500 Helsinki Tilaus Sähköpostiviesti Kai Valonen 4.12.2012. Yhteyshenkilö VTT:ssä Johtava tutkija Jorma Salonen VTT, PL

Lisätiedot

POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT. Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen

POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT. Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen MÄÄRITELMIÄ Komplikaatio lisätauti, jälkitauti, sivuhäiriö, (hoidon) sivuvaikutus aikaisempaan

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 247 OIKAISUVAATIMUS VAHINGONKORVAUSPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-884 Esityslistan asia TJA/29 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 60. Käyttökohteet. Yleistä. Ominaisuudet. Erityisominaisuudet. Taivutuslujuus. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5)

UDDEHOLM VANADIS 60. Käyttökohteet. Yleistä. Ominaisuudet. Erityisominaisuudet. Taivutuslujuus. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) 1 (5) Käyttökohteet Uddeholm Vanadis 60 on runsasseosteinen jauhemetallurgisesti valmistettu pikateräs, joka sisältää kobolttia. Se sopii erittäin hyvin vaativiin kylmätyösovelluksiin, joissa vaaditaan

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Hinnasto. Normaali Alennus Alennus SV-koodi, toimenpide EUR -25% -20% SAA01 Suun suppea tutkimus 43,00 32,00 34,00

Hinnasto. Normaali Alennus Alennus SV-koodi, toimenpide EUR -25% -20% SAA01 Suun suppea tutkimus 43,00 32,00 34,00 SV-koodi, toimenpide EUR -25% -20% SA Tutkimukset SAA01 Suun suppea tutkimus 43,00 32,00 34,00 SAA02 Suun perustutkimus 63,00 47,00 50,00 SB Täydentävät tutkimukset SBB10 Hampaiston jäljennökset ja kipsimallit

Lisätiedot

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat 10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SNC Ohjaaja: Ari Korhonen Työn tekopvm: 28.03.2008

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

ULTRALIFT TP. Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012

ULTRALIFT TP. Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012 ULTRALIFT TP Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012 Valmistaja: Maahantuoja: Eclipse Magnetics Ltd. Units 1-4 Vulcan Rd Sheffield S9 1EW England OY

Lisätiedot

Kuumana kovettuvat hiekkaseokset

Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Kuumana kovettuvia hiekkaseoksia käytetään sekä muottien että keernojen valmistukseen. Muotteja valmistetaan kuorimuottimenetelmällä.

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Ismo Aaltonen, Jaakko Lajunen Päätös 25.04.2014 108/5L, Tarjouspyyntö 20.5.2014 126/5L VTT Expert Services Oy, Tilausvahvistus 10.6.

Ismo Aaltonen, Jaakko Lajunen Päätös 25.04.2014 108/5L, Tarjouspyyntö 20.5.2014 126/5L VTT Expert Services Oy, Tilausvahvistus 10.6. 1 (17) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Onnettomuustutkintakeskus Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Ismo Aaltonen, Jaakko Lajunen Päätös 25.04.2014 108/5L, Tarjouspyyntö 20.5.2014 126/5L VTT Expert Services Oy,

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten ja hauraitten materiaalien jännitysvenymäkäyttäytyminen

SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten ja hauraitten materiaalien jännitysvenymäkäyttäytyminen TAVOITTEET Jännitysten ja venymien yhteys kokeellisin menetelmin: jännitysvenymäpiirros Teknisten materiaalien jännitys-venymäpiirros 1 SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten

Lisätiedot

SAA02 Suun perustutkimus

SAA02 Suun perustutkimus Hammaslääkäri hinnasto Hammaslääkärin perushoitohinnasto Hinnat ovat hintoja ENNEN Kel SV-koodi, toimenpide SA Tutkimukset Normaali EUR Alennus -25% Alennus -20% SAA01 Suun suppea tutkimus SAA02 Suun perustutkimus

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

Valujen raaka-ainestandardit - Valurauta

Valujen raaka-ainestandardit - Valurauta Valujen raaka-ainestandardit - Valurauta Valunhankinta-koulutus 15.-16.3.2007 Marko Riihinen Metso Foundries Jyväskylä Oy Valurauta / rautavalun valumateriaali - rakkaalla lapsella on monta nimeä Suomugrafiittivalurauta

Lisätiedot

Harjoitustyö Hidastuva liike Biljardisimulaatio

Harjoitustyö Hidastuva liike Biljardisimulaatio Harjoitustyö Hidastuva liike Biljardisimulaatio Tietotekniikka Ammattialan matemaattiset menetelmät Tommi Sukuvaara Nico Hätönen, Joni Toivonen, Tomi Poutiainen INTINU13A6 Arviointi Päiväys Arvosana Opettajan

Lisätiedot

UDDEHOLM DIEVAR 1 (7) Yleistä. Ominaisuudet. Suulakepuristustyövälineet. Kuumataontatyövälineet. Työvälineensuorituskykyä parantavat ominaisuudet

UDDEHOLM DIEVAR 1 (7) Yleistä. Ominaisuudet. Suulakepuristustyövälineet. Kuumataontatyövälineet. Työvälineensuorituskykyä parantavat ominaisuudet 1 (7) Yleistä Uddeholm Dievar on suorituskykyinen kromi/molybdeeni/ vanadiini- seosteinen kuumatyöteräs, jolla on erittäin hyvä kestävyys kuumahalkeilua, yksittäisiä suuria halkeamia, kuumakulumista ja

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon PALVELUSETELI 2014. Informaatiotilaisuus palvelusetelihammaslääkäreille 5.2.2014

Suun terveydenhuollon PALVELUSETELI 2014. Informaatiotilaisuus palvelusetelihammaslääkäreille 5.2.2014 Suun terveydenhuollon PALVELUSETELI 2014 Informaatiotilaisuus palvelusetelihammaslääkäreille 5.2.2014 Tarja Kallio Vastaava hammaslääkäri Ostopalvelut Suun terveydenhuolto Palveluseteli Vakinaistettu Yksi

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 Voimaantulo 1.1.2014 1 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

JIK SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI

JIK SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI JIK SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI Yleistä suun terveydenhuollon palvelusetelistä: Kunnan velvollisuutena on järjestää suun terveydenhuollon palveluja kuntalaisille. Suun terveydenhuollon ammattihenkilö

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Hammaslaboratorio Precident Oy. Hyvä Hammas Oy Hinta euro Hinta euro Hinta euro Hinta euro. Dentec Oy. Tarjoajat: Tilausarvio vuodessa

Hammaslaboratorio Precident Oy. Hyvä Hammas Oy Hinta euro Hinta euro Hinta euro Hinta euro. Dentec Oy. Tarjoajat: Tilausarvio vuodessa HAMMASLABORATORIOPALVELUT H023-12-1 HEL 2011-009227 OSIO 1. TAVANOMAINEN PROTETIIKKA JA PURENTAFYSIOLOGIA Hinnnan painoarvo 80 % Laadun painoarvo 20% = valittu toimittaja Tarjoajat: Tilausarvio vuodessa

Lisätiedot

Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi

Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi c/o Cerablast GmbH & Co.KG Gerhard-Rummler-Str.2 D-74343 Sachsenheim / Saksa Puhelin: 0049 7147 220824 Faksi: 0049 7147 220840 Sähköposti: info@korutec.com

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE Araldite 2014-1 Kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Harmaa tahnamainen epoksi Korkea lämmön-, veden- ja kemikaalinkestävyys Pieni kutistuma Hyvät

Lisätiedot

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen

Lisätiedot

10 YLEISIMMÄN PERUSSAIRAUDEN OSUUS

10 YLEISIMMÄN PERUSSAIRAUDEN OSUUS YLEISIMMAT PERUSSAIRAUDET VUOSINA 2008-2010 RATKAISTUISSA KORVATTAVISSA POTILASVAHINGOISSA PERUSSAIRAUS LEIKKAUS TAI ANESTESIA TOIMENPIDE KLIININEN MUU TUTKIMUS- TOIMEN- TAI HOITO PIDE LUKU- MÄÄRÄ YHTEENSÄ

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n vapaaehtoinen henkilövakuutus

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n vapaaehtoinen henkilövakuutus 18.1.2013 Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n vapaaehtoinen henkilövakuutus 1.1.2013 alkaen 1 Talkootyöntekijöiden tapaturmavakuutus 353-4177916-7 Vakuutettuina ovat Suomessa vakinaisesti asuvat, Suomen asumisperusteisen

Lisätiedot

ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7

ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7 VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1959 Koetusselostus 309 ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7 Koetuttaja: Oy Esso

Lisätiedot

Proteettisen hoidon suunnittelu ja perusteet. Kaija Hiltunen Hammaslääketieteen laitos

Proteettisen hoidon suunnittelu ja perusteet. Kaija Hiltunen Hammaslääketieteen laitos Proteettisen hoidon suunnittelu ja perusteet Kaija Hiltunen Hammaslääketieteen laitos Kurssin sisältöä: peruskäsitteistöä protetiikan mahdollisuudet labravaiheet proteesien jaottelu hoidon tarpeen arvio

Lisätiedot

VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET

VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET 9000 8000 VAHINKOILMOITUSTEN LUKUMÄÄRÄ 7000 6000 5000 4000 3000 7957 7971 7271 7328 7734 7772 2000 1000 0 ILMOITUSVUOSI VUOSINA 2007-2012 RATKAISTUT

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Kon-41.4005 Kokeelliset menetelmät. Koesuunnitelma. 3D-tulostetun muovin materiaaliominaisuuksien mittaus. Janica Aula. Qiongge Tai.

Kon-41.4005 Kokeelliset menetelmät. Koesuunnitelma. 3D-tulostetun muovin materiaaliominaisuuksien mittaus. Janica Aula. Qiongge Tai. Kon-41.4005 Kokeelliset menetelmät Koesuunnitelma 3D-tulostetun muovin materiaaliominaisuuksien mittaus Janica Aula Qiongge Tai Hans Koskinen Tuomas Isomaa Aleksi Kinnunen Sisällysluettelo 1 Tutkimusongelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08052-12. Betonin halkeamien injektointiaineiden,

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08052-12. Betonin halkeamien injektointiaineiden, Betonin halkeamien injektointiaineiden, imeytysaineiden ja sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2013 Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Injektointiaineet... 3 3 Imeytysaineet...

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Ydinjätekapselin deformaatiomekanismit Projektin johtaja: Hannu Hänninen Tutkijat: Kati Savolainen ja Tapio Saukkonen

Ydinjätekapselin deformaatiomekanismit Projektin johtaja: Hannu Hänninen Tutkijat: Kati Savolainen ja Tapio Saukkonen Ydinjätekapselin deformaatiomekanismit Projektin johtaja: Hannu Hänninen Tutkijat: Kati Savolainen ja Tapio Saukkonen Projektin tavoite Selvittää mikroskooppinen ja makroskooppinen plastinen deformaatio

Lisätiedot

LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä "vakuutusyhtiö") yleiset ehdot (voimassa 1.1.

LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä vakuutusyhtiö) yleiset ehdot (voimassa 1.1. LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä "vakuutusyhtiö") yleiset ehdot (voimassa 1.1.2012 alkaen) 1. Vakuutuksen tarkoitus 1.1 Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan

Lisätiedot

Kulutusta kestävät teräkset

Kulutusta kestävät teräkset Kulutusta kestävät teräkset durostat Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen englanninkielinen versio osoitteessa www.voestalpine.com/grobblech Tekniset toimitusehdot durostat Kesäkuu

Lisätiedot

sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4

sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02113-15 Betonin halkeamien injektointiaineiden, imeytysaineiden ja sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö.

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö. Kappaleiden tilavuus Suorakulmainensärmiö. Tilavuus (volyymi) V = pohjan ala kertaa korkeus. Tankomaisista kappaleista puhuttaessa nimitetään korkeutta tangon pituudeksi. Pohjan ala A = b x h Korkeus (pituus)

Lisätiedot

Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela

Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Julkisoikeus Valtiotieteellinen tiedekunta Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Viranomaisen vahingonkorvausvastuu Viranomaisen vahingonkorvausvastuusta on erilliset säännökset vahingonkorvauslaissa

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 23.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Luennon sisältö Hooken laki lineaaris-elastiselle materiaalille (Reddy, kpl 6.2.3) Lujuusoppia: sauva (Reddy,

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! MAA3 Koe 1.4.2014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2015 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2015 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2015 TUOTESELOSTE Araldite 2015 Kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Sitkistetty, tahnamainen epoksi Erinomainen lasikuitukomposiitin ja SMC liimaamiseen Pieni kutistuma

Lisätiedot

LAPPEENRANTA GP 27.4.2013. Joulella pisimmälle Kilpailukutsu ja säännöt

LAPPEENRANTA GP 27.4.2013. Joulella pisimmälle Kilpailukutsu ja säännöt LAPPEENRANTA GP 27.4.2013 Joulella pisimmälle Kilpailukutsu ja säännöt KILPAILUKUTSU: Joulella pisimmälle Lappeenranta GP on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteistyönä

Lisätiedot