4. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ"

Transkriptio

1 4. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ 4.1 Terveysneuvonta Vastuualueen tarkoituksena on tarjota kuntalaisille lakisääteisiä terveyspalveluja. Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Lääkärien ja terveydenhoitajien vastaanotot toimivat ajanvarauksella. Neuvolan toiminta ei kohdistu vain odottaviin äiteihin, lapsiin tai lapsiperheisiin, vaan tavoitteena on perehtyä näiden elinolosuhteisiin ja ympäristöön sekä vaikuttaa yhteisön toimintaan ja sen päätöksentekoon niin, että sitä ohjaisi lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Lapsiperheiden kotipalvelusta peritään käyntimaksu, joka asiakasmaksulain 11 mukaan voidaan alentaa tai jättää perimättä, mikäli toimeentuloedellytykset huomioon ottaen siihen on syytä. Perhesuunnitteluneuvolan tavoitteena on hoitaa yksittäisten asiakkaiden ja pariskuntien perhesuunnitteluun ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat. Perustehtäviä ovat raskauden ehkäisyneuvonta, ehkäisyn aloitus ja seuranta. Myös sterilisaatiolähetettä haluavat naiset ja miehet voivat hakeutua vastaanotolle perhesuunnitteluneuvolaan. Perhesuunnitteluneuvolaan voi ottaa yhteyttä jo ennen raskautta, esim. toistuvien keskenmenojen vuoksi. Neuvolassa aloitetaan lapsettomuuden hoidon tarpeen selvittely. Perhesuunnitteluneuvolan toiminnalla pyritään kokonaisvaltaisesti edistämään asiakkaiden seksuaaliterveyttä. Neuvolan asiakkaille annetaan neuvontaa sukupuolitautien sekä muiden tulehdustautien ehkäisyssä ja hoidossa. Lisäksi asiakkaat saavat ohjausta ja neuvontaa raskauden keskeytysasioissa ja tilanteissa, joissa asiakas on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Seksuaalineuvonta on yksi osa perhesuunnitteluneuvolan toimintaa. Äitiyshuollon tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheen paras mahdollinen terveys, raskausaikaisten häiriöiden ehkäiseminen, varhainen toteaminen ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjaaminen. Tavoitteena on tulevien vanhempien ja koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä perheen tukeminen vanhemmuuteen kasvussa ja vuorovaikutuksessa. Neuvolaan on hyvä olla yhteydessä heti raskauden alussa, kun testi on positiivinen. Äitiysneuvolassa seurataan raskauden etenemistä, äidin ja tulevan vauvan terveyttä sekä valmennetaan perhettä synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan. Perheille tarjotaan mahdollisuus raskauden aikaisiin sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontoihin. Työmuotoina ovat vastaanotto, perhe- ja synnytysvalmennukset sekä moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa, jotka työskentelevät perheiden kanssa. Synnytykset hoitaa Lapin Keskussairaala (LKS). Vauva siirtyy äitiysneuvolasta lastenneuvolan asiakkaaksi tavallisesti kahden viikon iässä. Neuvolassa lapsen hyvinvointia seurataan säännöllisin väliajoin terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla. Lastenneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäynnin perheeseen lapsen ollessa 2-4 viikon ikäinen. Terveydenhoitaja tapaa lapsen kuukausittain puolivuotiaaksi ja siitä vuoden ikään kahden kuukauden välein. Kaksivuotiaasta kouluikään käynnit ovat yleensä kerran vuodessa lapsen syntymäpäivän aikoihin. Tarpeen mukaan seurantaohjelmaa voidaan muuttaa vuotiaitten lasten tarkastuksissa käytetään valtakunnallista LENE -arviointimenetelmää. LENEn tarkoituksena on kokonaiskuvan muodostaminen lapsen kehityksestä. Erikoislääkärin tutkimusta tai hoitoa vaativissa tapauksissa lääkäri tekee lähetteen Lapin Keskussairaalaan. Neuvola toteuttaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksia lasten rokottamisesta. Voimassa oleva rokotusohjelma

2 Lastenneuvolan tehtävänä on lasten ja perheiden terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen. Tavoitteena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen seuranta sekä lapsen ja vanhempien välisen kiintymyssuhteen tukeminen. Lastenneuvola toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, sosiaalitoimen ja kouluterveydenhuollon kanssa. Yhteistyötä tehdään myös seurakunnan ja eri vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Lapsiperheen käytettävissä on myös perhetyöntekijä, jonka työpanoksella tuetaan vanhempia selviämään arjen haasteista lapsiensa kanssa. Perhetyön työmuotoina ovat loppuraskauden kotikäynnit ensisynnyttäjien perheisiin, perhevalmennukseen osallistuminen, 6 kk ryhmäneuvola, kotikäynnit tukea tarvitseviin perheisiin, kerhotoiminta sekä yhteistyö eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelusta on säädetty sosiaalihuoltolaissa. Se on konkreettista tukea lasten- ja kodinhoitoon. Kun lapsiperhe saa kotipalvelua, perheessä tehdään normaaliin elämään kuuluvia tehtäviä ja avustetaan näiden toimintojen suorittamisessa. Näin vahvistetaan perheen arkirutiinien hallitsemista ja tuetaan perheen omaa toimintakykyä sekä myös vanhempien jaksamista. Kotipalvelu on tällä hetkellä määräaikaista ja sitä toteuttaa lähihoitaja terveysneuvonnan alaisuudessa. 4.2 Päivähoito Lasten päivähoidon keskeisenä tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus saada tarvittaessa erityishoitoa ja -opetusta. Palveluja järjestetään yhteistyössä kunnan erityispalvelujen asiantuntijoiden kuten neuvoloiden, koulujen, kehitysvammahuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sodankyläläisen varhaiskasvatuksen painotusalueina ovat pohjoinen kulttuuri ja luontokasvatus sekä liikunta kaikissa muodoissaan. Ammatillisuutta tuetaan jatkuvalla koulutuksella ja työyhteisöjen omaehtoisella kehittämisellä. Työntekijät ovat sitoutuneet työhönsä, työyhteisöjensä kehittämiseen ja yhteistyö muiden tahojen kanssa toimii. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki tai yksityisen hoidon tuki, minkä lisänä on yksityisen hoidon tuen kuntalisä. Tuki maksetaan suoraan yksityisen päivähoidon palvelun tarjoajalle. Maksutonta esiopetusta (19h/vk.) järjestetään päiväkodeissa ja kouluilla. Sivukylien esiopetus järjestetään pääsääntöisesti yhdysluokissa. Jokaiselle lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma koskien lapsen kasvatusta ja opetusta. Sodankylässä 4-vuotiaille lapsille tehdään LENE -tutkimus yhteistyössä vanhempien ja neuvolan kanssa. Tutkimuksen avulla pystytään tarvittaessa puuttumaan varhain lapsen kasvun ja kehityksen ongelmiin. Sodankylän päiväkodeissa tilat ja toimintaympäristö ovat laadukkaita. Päiväkodeissa toimii esiopetuksessa oppilashuoltoryhmä. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Esiopetus ohjaa lasta vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Lapsi sisäistää hyvät tavat ja opettelee niiden merkitystä osana jokapäiväistä elämää. Esiopetuksessa lapselle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen oppimisedellytyksiä: Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennaltaehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Saamenkielisen esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa saamen kielen osaamista ja saamelaista identiteettiä sekä rohkaista käyttämään kieltä arkipäivän tilanteissa. Erityisesti painottuvat joiku, käsityö, tarinaperinne, luonto sekä saamelainen elämäntapa. Yhteistyö oman kyläyhteisön kanssa on perusta saamelaiseen kulttuuriin perehdyttäessä. Esiopetusta voidaan antaa pohjoissaameksi sekä tarvittaessa inarinsaameksi ja koltansaameksi. Esiopetuksen arvioinnissa painotetaan lapsen kasvua ja oppimisprosessin

3 edistymistä. Arviointia suoritetaan jatkuvasti työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa. Huoltajalle annetaan palautetta säännöllisesti keskusteluissa. Yhteistyö kotien kanssa on erittäin tärkeää lapsen esiopetuksen toteuttamisessa. Tämän yhteistyön toimivuudella on suuri merkitys lapsen viihtyvyyden, kasvun ja oppimisen kannalta. Sodankylässä on kolme päiväkotia. Vuonna 2012 päivähoidossa oli 300 lasta, joista reilu puolet on päiväkodin puolella. Perhepäivähoitajia on 21 ja perhepäivähoidossa lapsia on 85. Sodankylässä päivähoito on järjestetty niin, että pienet lapset pääsevät perhepäivähoitoon ja isommat lapset päiväkotiin. Paulaharjun päiväkodissa järjestetään erityispäivähoitoa pienryhmissä. Kylälaakson päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa niille lapsille, joiden vanhemmat/vanhempi tekee vuorotyötä. Poikkijoen päiväkodilla on perhepäivähoidon varahoitoryhmä ja perhepäivähoidonohjaajan toimipiste. Päivähoito tarjoaa lastentarhaopettajan vetämää leikkitoimintaa kirkonkylällä ja kahdella sivukylällä kaksi kertaa viikossa kolmen tunnin ajan. Vuotsossa toimii saamenkielinen kielipesä lapsille, kielipesää vetää saamenkielinen lastentarhanopettaja. Vuotsossa on myös aloittanut vuoden 2013 alussa suomenkielinen päivähoitoryhmä, Pikkuporo. 4.3 Koulu Sodankylässä perusopetus huomioi pohjoiset elinolosuhteet ja vahvistaa oppilaan lappilaista sekä suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Jokaisella sodankyläläisellä on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun, uskonnon ja omantunnon vapauteen, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille valmiudet elämiseen Sodankylässä, Suomessa ja maailmalla. Opetuksessa korostuvat ilmasto, luonto, elinkeinot, harrastukset ja saamelaisuus kansainvälisyyden rinnalla. Opetuksessa painotetaan pohjoisen luonnon kunnioittamista ja sen erityispiirteiden ymmärtämistä. Koulussa oppilaalle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Keskeisenä tehtävänä on edistää hänen oppimistaan, tukea ja seurata hänen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystään sekä puuttua mahdollisesti ilmeneviin vaikeuksiin. Uudistumassa olevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaan astuminen tuo lasten ja nuorten tukemiseen muutoksia opiskeluhuollossa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tuomat muutokset koskevat kaikkia lapsia ja nuoria esikouluikäisistä toisen asteen opiskelijoihin. Opiskeluhuolto sisältää yksilökohtaisen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Koulukuraattorit osallistuvat oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuollon suunnitteluun monialaisessa opiskeluhuoltoryhmässä. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskeluhuolto tarkoittaa opetussuunnitelman mukaista opiskeluhuoltoa sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain asettamia oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa toteutetaan varhaisen tuen periaatteella; Oppilas- ja opiskelijahuolto toteutetaan esikouluikäisestä toisen asteen opiskelijaan suunnatuilla palveluilla. Oppilas- ja opiskelijahuolto jakautuu suunnitelmalliseen yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa toteutettavasta opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Monialainen oppilaitoskohtainen

4 opiskeluhuoltoryhmä vastaa osaltaan oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilas- ja opiskelijahuollon suunnittelussa periaatteena on palveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä palvelujen laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Sodankylän kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon piirissä toimii kolme esiopetusryhmän sisältävää päiväkotia, seitsemän perusasteen koulua, lukio sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ylläpitämät Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston Sodankylän toimipisteet. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut ovat suunnatut kaikille oppilaitoksille ja sen lisäksi oppilaalla ja opiskelijalla on mahdollisuus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteena on edistää koulu- ja oppilaitosyhteisön psykososiaalista hyvinvointia ja edistää opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Oppilas- ja opiskelijahuolto sisältää koulu- ja oppilaitoksen yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa ja opiskeluhuollon tavoitteena on edistää kodin ja koulun/oppilaitoksen välistä yhteistyötä sekä ennaltaehkäistä oppimisedellytyksiä sekä muita lasten ja nuorten hyvinvoinnin ongelmia. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisen perusedellytyksiä ja osallisuutta itseään koskevissa asioissa. Tavoitteena on myös tukea oppilaiden ja opiskelijoiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Oppilas- ja opiskeluhuollon tehtävänä on turvata oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus varhaiseen tukeen. Yksilökohtainen opiskeluhuolto sisältää koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden ja psykologi- ja kuraattoripalveluiden lisäksi monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä yhteistyössä oppilaan/opiskelijan ja heidän huoltajiensa kanssa sekä esimerkiksi sivistyspalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluihin kuuluvat kouluterveydenhuolto sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut esiopetuksesta toisen asteen opiskelijaan. Kouluissa tehtävän sosiaalityön eli koulukuraattoreiden työn tavoitteena on tukea lasta ja nuorta koulunkäymisessä sekä muissa hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen vaikuttavissa asioissa. Koulukuraattoreiden työ on lastensuojelulaissa tarkoitettua ennaltaehkäisevää, varhaiseen puuttumiseen tähtäävää lastensuojelutyötä. Oppilaiden ja opiskelijoiden palveluiden tarpeeseen tulee vastata viimeistään seitsemäntenä koulun/oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas/opiskelija on ilmaissut avun tarpeen. Kiireellisissä tapauksissa laki velvoittaa koulukuraattoreja ja psykologeja tarjoamaan keskusteluapua samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Vastaavasti voimaan astuva laki velvoittaa kouluterveydenhuoltoa järjestämään kouluissa/oppilaitoksissa lapsille ja nuorille suunnattua aikaa myös ilman ajanvarausta. Jatkossa oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut järjestetään kouluissa ja oppilaitoksissa lain mukaisesti oppilaiden ja opiskelijoiden saataville viipymättä. Tehostetussa ja erityisessä tuessa opetusta järjestetään kaksiväyläisesti. Opetuksen tasoa ja oppimistuloksia seurataan ja toiminnasta raportoidaan vuosittain lautakunnalle. Käytössä ovat laatukriteerit, joiden avulla laatua seurataan. Laatukriteerien lisäksi oppilaitosten työtä ohjataan vuosikellolla, joka jaksottaa työskentelyä. Kunnassa järjestetään avustaja- ja ohjaajapalveluita Yhteisöllisen opiskeluhuollon sekä oppilaiden ja opiskelijoiden varhaisen tuen vahvistamiseen liittyvät toimet kirjataan opiskeluhuollon ohjausryhmän laatimaan yleiseen suunnitelmaan sekä yksilöidymmin oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuollon suunnitelmaan. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan esimerkiksi tukemalla oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta, ennaltaehkäisemällä kiusaamista ja

5 muodostamalla varhaisen tuen ryhmiä. Oppimisen, terveyden ja muun hyvinvoinnin ylläpitäminen otetaan huomioon opetuksen sisällöissä ja menetelmissä sekä muussa koulun toiminnassa. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan myös suunnitelmallisella kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä sekä muulla yhteistoiminnalla koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Opiskeluhuollon ohjausryhmä ja oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät vastaavat opiskeluhuollon suunnitelman laadinnasta, toteuttamisesta, kehittämisestä ja laadunarvioinnista. Opiskeluhuollon ohjausryhmän laatima yleinen suunnitelma kattaa opiskeluhuollon kokonaisuuden. Oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, oppilaiden/opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjataan arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisyyden edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien että muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa suunnitelma oppilaiden / opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä opiskeluhuollon toteuttamisen ja seurannan toimenpiteet Oppilas- ja opiskelijahuollon toteuttamista ja kehittämistä seurataan opiskeluhuollon ohjausryhmän toimesta ja oppilaitoskohtaisesti koottavissa opiskeluhuoltokertomuksissa. Opiskeluhuollon suunnittelussa ja laadun arvioinnissa ohjausryhmä hyödyntää esimerkiksi kouluterveyskyselyn tuloksia ja oppilaitosten opiskeluhuollon toteumaa ja seurantaa. Tämän lisäksi oppilailla ja opiskelijoilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yksilökohtainen opiskeluhuolto tarkoittaa oppilaalle ja opiskelijalle annettavaa kouluterveydenhuoltoa, psykologi- ja kuraattoripalveluita sekä yksittäistä oppilasta/opiskelijaa koskevaa monialaista opiskeluhuoltoa. Koulukuraattoripalveluiden eli kouluissa tehtävän sosiaalityön tavoitteena on tukea lasta ja nuorta koulunkäynnissä ja muissa lapsen ja nuoren hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koulukuraattoreiden työ on ennaltaehkäisevää, varhaiseen puuttumiseen tähtäävää lastensuojelutyötä. Yksilökeskusteluissa lapsen ja nuoren kanssa aiheina ovat esimerkiksi vaikeudet ikätovereiden ja/tai opettajien kanssa, kiusaaminen, päihteiden kokeilu/käyttäminen, mielialaan sekä perhe- ja muihin ihmissuhteisiin liittyvät huolet. Koulukuraattorit järjestävät kouluissa myös ryhmämuotoista auttamista tarpeellisista aiheista. Sodankylän kunnassa on kaksi koulukuraattoria ja jokaista koulua / oppilaitosta varten on nimetty koulukuraattori. Kouluterveydenhuolto tarkoittaa oppilaan oppimisesta ja fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Kouluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa, terveydenhuoltolaki 1326/2010. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjaa ja valvoo kouluterveydenhuoltoa ja se on tarkoitettu peruskoulun oppilaille. Kouluterveydenhuollon palvelut ovat saatavilla pääsääntöisesti koulupäivän aikana koululta tai sen välittömästä läheisyydestä. Palvelut ovat oppilaille maksuttomia. Peruskoulun aikana kaikilla vuosiluokilla tehdään terveystarkastukset ja luokilla 1., 5. ja 8. on ns. laaja terveystarkastus, jossa selvitetään koko perheen terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on tunnistaa tuen tarpeet entistä varhaisemmassa vaiheessa ja vahvistaa vanhempien tukea.

6 Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät: kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta vuosiluokittain oppilaan kasvun, terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen oppilaan suun terveydenhuolto oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen, pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen sekä jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain alaista, ja on suunnattu luokkalaisille sekä erityisen tuen päätöksen saaneiden luokan oppilaille. Iltapäivätoiminta ei ole koulupäivän jatke, vaan laadukasta vapaa-ajan viettoa aikuisen turvallisessa ohjauksessa. Toimintaperiaatteena on tarjota lapsille kodinomaista ja lapsilähtöistä toimintaa. Lapsi saa ystäviä, leikkii, ulkoilee ja harrastaa sekä saa mahdollisuuden omaan toimintaan, lepoon ja läksyjen tekemiseen. Toiminnan järjestämisestä ja koordinoinnista vastaa kunnan vapaa-aikatoimi, joka ostaa palvelun ostopalveluna Sodankylän seurakunnalta. Koulujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Liikunnallista iltapäivätoimintaa järjestetään "liikuntariihi" - hankkeen puitteissa kolmessa eri sivukylässä ja kirkonkylässä organisoidaan sählykerhoja. Koulun kerhotoiminnan tavoite on tukea lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä perusopetuslain mukaisesti. Kerhotoiminnan kokonaisvaltainen tavoite on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Koulut tarjoavat lukuvuosittain työsuunnitelmissa vahvistettuja kerhoja. Kerhot liittyvät useimmiten liikuntaan ja kädentaitoihin. Tukioppilastoiminta on Sodankylän perusasteen yläluokilla toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaaksi haetaan täyttämällä hakulomake 8. luokan keväällä. Tukioppilaiden valinnan tekevät edellisen vuoden tukioppilaat haastattelun ja hakulomakkeen perusteella. Tukioppilastoiminta alkaa 9. luokan syyslukukaudella. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilastoiminta on vertaistukea: nuoret tukevat toisiaan keskustelemalla ja järjestämällä yhteistä toimintaa. Toiminta lisää nuorten välistä vastuuntuntoa, vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteistyötä koulussa. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Lapin ammattiopistossa Sodankylän toimipisteessä tarjotaan valmentavaa ja ohjaavaa koulutusta. Näitä koulutuksia ovat Ammattistartti sekä Valmentava ja kuntouttava koulutus (VaKu). Ammattistartti on tarkoitettu peruskoulun päättäville tai niille, jotka keskeyttävät opintonsa ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Ammattistartti-koulutus sopii nuorille, jotka vielä miettivät omaa alaansa. Opintojen aikana tutustutaan erilaisiin koulutusaloihin, ammatteihin ja työelämään, sekä vahvistetaan opiskeluvalmiuksia. Ammattistartissa opiskelija suorittaa lisäksi ammatillisia opintoja sekä hän voi halutessaan korottaa peruskoulun arvosanoja. Ammattistartin opintoja suoritetaan yhden lukuvuoden ajan. Ammattistartin jälkeen opiskelija voi hakeutua opiskelemaan mm. ammattikouluun tai lukioon. Valmentava ja kuntouttava koulutus on tarkoitettu nuorelle joka tarvitsee erityistä tukea opiskeluihinsa. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen opiskelija hakeutuu ammatillisiin opintoihin tai on saanut riittävästi tukea omatoimisuuteen ja arkielämäntaitojen vahvistamiseen

7 jatkaakseen itsenäiseen elämään. Opintoja voidaan suorittaa puolesta vuodesta kolmeen vuoteen, opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan. Opinnot koostuvat opiskeluvalmiuksista, toimintakyvyn ylläpitämisestä, ammatinvalinta- ja työelämätietoudesta sekä arkielämäntaidoista. Mahdollisuuksien mukaan opiskelija voi suorittaa lisäksi koulutuksen aikana ammatillisia opintoja. Opiskeluterveydenhuolto on myös osa opiskelijahuoltoa, jolla tarkoitetaan opiskelijan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhdessä STM:n kanssa opiskelijahuoltoa koskevasta lainsäädännöstä. Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille riippumatta heidän kotipaikastaan. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja valvoo opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa, terveydenhuoltolaki 1326/2010. Opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat alle 18-vuotiaille maksuttomia. Sen jälkeen osa maksuista määräytyy asiakasmaksulain mukaisesti. Ehkäisevät palvelut, kuten terveystarkastukset ovat maksuttomia kaikille. Kunnissa laaditaan opiskeluterveydenhuollolle toimintaohjelma. Opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään kokonaisuutena joko oppilaitoksessa tai keskitetyssä opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus sekä seksuaaliterveyttä edistävät palvelut ja suun terveydenhuollon palvelut opiskelijan erityisen tuen ja tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen 4.4 Nuorisotyö Sodankylän kunnan nuorisotoimen painopistealueena on lasten terveen ja turvallisen kasvun tukeminen. Toimintamuotona on pitkäjänteinen päihdetyö, joka aloitettiin v Nuorisotoimi järjestää säännöllisin välein päihteettömiä tapahtumia yhteistyökumppaneiden tukemana. Lapsia kannustetaan ja tuetaan terveelliseen elämäntapaan heidän kasvunsa eri vaiheissa. Liikunnalliset iltapäiväkerhot ovat merkittävä osa tätä tukitoimintaa. Lasten yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämistä kehitetään niin, että lapset kokevat saavansa laaja-alaisessa kunnassamme tasavertaiset mahdollisuudet olla osallisena nuorisotoimen tuottamiin palveluihin (kerhotoimintaan, tapahtumiin, matkoille ja leireille). Sivukylien lapsille järjestetään kuljetuksia kirkonkylän tapahtumiin, heille järjestetään kerhotoimintaa ja heillä on myös mahdollisuus osallistua nuorisotoimen järjestämille leireille ja matkoille. Sodankylän nuorisotoimen erityisnuorisotyön toimintamuotona ovat mm. tukihenkilötoiminta, perhetyö, pienryhmätoiminta, kuntouttava työtoiminta, työelämävalmennus ja yksilöohjaus. Näitä toimintamuotoja toteuttaa etsivä nuorisotyöntekijä yhdessä nuorisotoimen henkilökunnan kanssa. Nuorisotoimen toimitilat sijaitsevat entisen Kitisenrannan koulun tiloissa. Samoissa tiloissa sijaitsee nuorisotalo jonka yhteyteen sijoittuvat nuorisotoimen aktiviteetit. Talossa nuorilla on mahdollisuus viettää vapaa-aikaansa sekä harrastaa erilaisia asioita. Nuorisotoimen toiminnot on suunnattu vuotiaille. Nuorisotoimi tarjoaa avointa toimintaa, kerhotoimintaa, tapahtumia ja

8 leirejä. Avoin toiminta tarkoittaa tilatoimintaa (tietokoneet, biljardi, tv, pelit jne.), punttisalia, pingis- ja mediahuoneita. Avoin toiminta on suunnattu vuotiaille. Nuorisotiloissa toimivat tyttö-, media-, sähly-, moottori-, kaukalopallo- ja ala-asteikäisten kerhot sekä talotoimikunta. Kerhot ovat pääsääntöisesti iltapäiväkerhoja, jotka kokoontuvat iltaisin ennen kello Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut, nuorisovaltuusto Sodankylän kunnan vapaa-aikatoimen tavoitteena on turvata kuntalaisille mahdollisimman monipuolinen liikunta-, nuoriso- ja kulttuuriharrastustarjonta, toimiva vapaa-ajan kenttä, kaikki ikäluokat huomioiva palveluverkosto, ympäristön ja olosuhteet hyödyntävä toiminta, joka mukautuu yhteiskunnallisiin muutoksiin. Vapaa-aikatoimen strategiana on kehittää vapaaaikajärjestöjen kanssa yhteistyöhön tukeutuva monitahoinen toimintaverkosto sekä tarjota monipuolisia liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen palveluja. Näitä palveluja ovat Revontuli-Opisto, kirjasto, elokuvateatteri, jäähalli, nuorisotila, liikuntahalli, uimahalli, koulujen liikuntasalit keskusurheilupuisto, koulutus- ja agilityrata koirille, uimaranta, tasokkaita suunnistuskarttoja, varuskunnan pienoisampumarata. Lisäksi Kommattivaarasta, Luostolta ja Kakslauttasesta löytyy latuja yhteensä n. 200 kilometriä. Kulttuuritoimen tärkeä tavoite on taidekasvatuksen kehittäminen ja saavutettavuuden lisääminen Sodankylän kunnassa. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus osallistua taide- ja kulttuuriopetukseen. Yhteistyö koulujen, Revontuli-opiston ja eri kulttuuriyhdistysten kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Erityisen suuri merkitys on taiteen perusopetuksella, jota organisoi Revontuli - opisto. Nuorilla on mahdollisuus opiskella ammattitaitoisen ohjaajan johdolla kuvataidetta, musiikkia sekä nyky- ja kansantanssia. Sodankylän kulttuuritoimi organisoi vuosittain muutamia lapsille ja nuorille tarkoitettuja taide- ja kulttuuritapahtumia yhteistyössä eri kulttuuriyhdistysten ja koulujen kanssa. Tärkeimmät vuosittaiset tapahtumat ovat kesäkuun alkupuolella järjestettävä lasten ja nuorten taideleiri sekä lokakuussa järjestettävä lasten ja nuorten kulttuuriviikko. Sen lisäksi järjestetään yksittäisiä tilaisuuksia ja tuetaan kulttuuriyhdistyksiä tapahtumien järjestämisessä. Tilaisuudet ovat työpajoja, konsertteja, tapahtumia ja tilaisuuksia, tekemistä ja kokemista. Tapahtumien tavoitteena on luoda lapsille mahdollisuus erilaisiin taide-elämyksiin. Tapahtumien teemat vaihtelevat eri vuosina ja ne ovat avoimia kaikille. Lasten ja nuorten kulttuuriviikon tilaisuudet ovat maksuttomia. Lisäksi tilaisuudet järjestetään koulupäivän aikana ja niihin voivat osallistua myös päivähoidossa olevat lapset. Viikon aikana esittäytyvät eri taidealojen ammattilaisryhmät ja oman kunnan harrastajat. Varsinkin oman kunnan lasten ja nuorten osaamista on pyritty tuomaan esille. Sodankylän kunnan nuorisovaltuusto on kunnanvaltuuston alainen poliittisesti sitoutumaton sodankyläläisten nuorten vaikuttajien ryhmä. Nuorisovaltuusto antaa yhteiskunnallisesta toiminnasta kiinnostuneille nuorille mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia vaikuttamista sekä yhteiskunnallista toimintaa. Nuorisovaltuusto valitaan Sodankylän perusasteen yläluokilta ja toisen asteen oppilaitoksista vaaleilla. Ehdokkaaksi voi asettua vuotias sodankyläläinen. Nuorisovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä edustajan mm. sivistyslautakuntaan ja kunnanvaltuustoon. Kokouksissaan nuorisovaltuusto keskustelee nuorten asioista Sodankylässä ja asioita viedään eteenpäin tarpeen vaatiessa ja resurssien puitteissa. Varsinaista päätös- ja toimeenpanovaltaa sillä ei ole. Nuorisovaltuuston päätökset ovat yksimielisiä. Nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa Sodankylässä. Yhteistyö liittyy yleensä erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Nuorisovaltuusto kutsutaan myös

9 paikalle, kun halutaan nuorten ääni kuuluviin jossakin asiassa. Nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä muiden Lapin kuntien nuorisovaltuustojen kanssa. 4.6 Evankelis-luterilaisen seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Sodankylän seurakunta tarjoaa lapsiperheille erilaisia kerhoja ja pyhäkoulua. Päiväkerho kutsuu alle kouluikäisiä lapsia arkipäivisin kerran tai kaksi kertaa viikossa omaan toimintaryhmään. Ryhmien koko on 3 -vuotiaitten lasten ryhmissä lasta ja 4-6 -vuotiaitten ryhmissä 16 lasta. Ryhmien vetäjinä toimivat ammattitutkinnon suorittaneet lastenohjaajat. Perinteisen päiväkerhon rinnalla toimivat taidepäiväkerho ja musiikkipäiväkerho sekä perhekerhot. Päiväkerhoryhmiä on kaksi (3 - vuotiaille sekä 4 6 -vuotiaille), joista kumpainenkin kokoontuu kerran viikossa Vanhassa Pappilassa. Taidepäiväkerho on tarkoitettu 4 6 -vuotiaille lapsille ja se kokoontuu kerran viikossa Vanhassa Pappilassa. Musiikkipäiväkerho kokoontuu kaksi kertaa viikossa Aleksanteri Kenan koulun Koulutien iltapäivätoiminnan tiloissa, ja se on tarkoitettu 3-6-vuotiaille lapsille. Perhekerhoon voi osallistua lapsensa kanssa ilman erillistä ilmoittautumista. Se on tarkoitettu erityisesti vauva- ja pikkulapsiperheille. Perhekerhossa jutellaan eri aiheista, lauletaan, askarrellaan ja hiljennytään. Perhekerhot kokoontuvat neljä kertaa viikossa; kahtena päivänä Varuskunnan Upseerikerholla ja kahtena päivänä Vanhassa Pappilassa. Pyhäkoulun tarkoituksena on tarjota lapsille mahdollisuus omaan kirkkohetkeen. Pyhäkoulutyön tehtävänä on lasten jumalanpalveluksena totuttaa lapsi hiljentymään Jumalan edessä rukouksin ja lauluin. Pyhäkoulu pidetään kerran viikossa sunnuntaisin jumalanpalveluksen ajan Sodankylän kirkossa. Seurakunnan nuorisotyö jakaantuu varhaisnuorisotyöhön, rippikouluun, tarvittaessa erityisnuorisotyöhön sekä erilaisiin retkiin, leireihin ja isoistoimintaan. Varhaisnuorisotyön tavoitteena on tarjota vuotiaille toimintaa, jossa he voivat kokea olevansa hyväksyttyjä omana itsenään. Myös nuoren perheen tukeminen ja rohkaiseminen kasvatustyöhön on tärkeää. Oman arvomaailman löytäminen on yksilön kasvulle erittäin tärkeää. On lastenleirejä Sattasvaaran - leirikeskuksessa ja kerhoryhmiä kylillä. Toiminnassa pyritään luomaan varhaisnuorille sellaista kristillistä arvopohjaa, joka kestää maailman muutospaineissa. Erityisnuorisotyö on ennalta ehkäisevää toimintaa nuorten hyväksi. Erilaiset perhe- ja pienryhmät ovat tukemassa syrjäytymisvaarassa olevia perheitä niin, että voitaisiin välttyä perheelle vaikeilta ja yhteiskunnalle kalliilta lasten ja nuorten huostaanotoilta. Tällainen toiminta vaatii verkostoitumista eri viranomaisilta. Sodankylän seurakunnassa erityisnuorisotyötä hoidetaan tilanteen mukaisesti silloin kun apua tarvitaan tai kun huomataan jonkun tarvitsevan apua elämän hankalissa tilanteissa. Päihde- ja kriminaalityö on etsivää työtä. Päihdeongelmista kärsiviä tavoitetaan koti- ja vankilakäynneillä, leireillä jne. Tavoitteena on toivon virittäminen tarjoamalla vaihtoehtoisia elämän malleja. Erilaiset työtehtävät, retkeily ja keskustelu toimivat välineinä. Syksyllä järjestetään leiri, joulun alla yksinäisten joulujuhla ja keväällä leirikeskuksen talkooleiri.

10 4.7 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on puolueeton, vapaaehtoinen ja maksuton palvelu, jossa koulutetut ja vaitiolovelvolliset vapaaehtoissovittelijat auttavat osapuolia neuvottelussa. Osapuolet voivat puhua tapahtuneesta rikoksesta tai riidasta, kokemuksistaan ja tunteistaan tapahtumiin liittyen. Sovittelussa käsitellään myös uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja voidaan sopia niiden hyvittämisestä. Rikoksen tai riidan osapuolet saavat itse vaikuttaa oman asiansa käsittelyyn ja asiaansa koskevaan päätökseen. Sovittelijoiden tehtävä on huolehtia siitä, että sovittelun lopputulos syntyy osapuolten yhteisenä päätöksenä. Sovittelu voi olla joko rikosprosessille rinnakkainen tai sitä täydentävä menettely. Sovitteluun soveltuvat mm. vahingonteot, pahoinpitelyt, varkaudet, näpistykset, ryöstöt, kotirauhan rikkomiset ja kunnianloukkaukset. Myös alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia voidaan sovitella sekä lähisuhdeväkivaltaa. Sovittelupalvelu on tarkoitettu kaikenikäisille. Alaikäisten asiakkaiden osuus on vuosittain vaihdellut %:n välillä. Sovittelussa on usein kysymys hyvin pitkälle lapsen tai nuoren tulevaisuuteen vaikuttavista asioista, sillä sovitteluun osallistuminen voi tukea lapsen kasvamista vastuullisuuteen. Lisäksi sovittelulla voidaan tukea vanhemmuutta ja auttaa vanhempia heidän kasvatustehtävässään yhdessä eri viranomaisten kanssa. Sovittelua säätelee laki rikos- ja riita-asioiden sovittelusta (1015/2005). Lapin sovittelutoimisto tuottaa palvelua Kemissä, Keminmaassa, Simossa, Tervolassa, Torniossa, Ylitorniolla, Pellossa, Kolarissa, Muoniossa, Sodankylässä, Savukoskella, Pelkosenniemellä, Sallassa, Kemijärvellä, Enontekiöllä, Kittilässä, Inarissa ja Utsjoella. Sovittelutoimisto sijaitsee Kemissä ja toimipiste on Sodankylässä. Lisäksi jokaisessa kunnassa on sovittelupaikka käytössä. Henkilökuntaan kuuluvat sovittelutoiminnan vastaava, viisi sovitteluohjaajaa ja 60 vapaaehtoista sovittelijaa. Lapin sovittelutoimistoon tulleet sovittelualoitteet ohjautuvat pääsääntöisesti poliisin kautta (92 %). Muita lähettäviä tahoja ovat esim. syyttäjät ja koulut, tai asiakkaat/huoltajat ottavat yhteyttä. Sovittelutoimiston vahvuus on nopea toiminta. Koko sovitteluprosessin kesto on keskimäärin 29 vrk. Alaikäisten sovittelut pyritään järjestämään vieläkin nopeammalla aikataululla. Lisätietoja sovittelusta: 4.8 Sosiaalityö ja perheneuvola Sosiaalityö on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön eli sosiaalityöntekijöiden antamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Tavoitteena on palvella Sodankylän kuntalaisia erilaisissa elämän pulmatilanteissa ja pyrkiä vahvistamaan heidän omia voimavarojaan. Perheitä tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Kaikilla sosiaalityöntekijöillä on pitkä kokemus sodankyläläisten kanssa toimimisesta. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sekä ehkäisevä lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämistä ja turvaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan myös kunnan muiden palveluiden piirissä mm. äitiys- ja lastenneuvolassa sekä päivähoidossa. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa työskentelyä ohjaa lapsen edun periaate. Lastensuojelutyötä Sodankylän kunnassa tekee kolme sosiaalityöntekijää. Työtä tehdään parityönä tai moniammatillisena tiimityönä yhteistyössä perheneuvolan, äitiys- ja lastenneuvolan, koulujen ja

11 mielenterveystoimiston kanssa. Yhteistyössä perheneuvolan kanssa on rekrytoitu tukihenkilöitä ja perheitä ja huolehdittu heidän virkistyksestään ja koulutuksestaan. Lastensuojelun avohuollon yksi tärkeimmistä tukitoimenpiteistä on perhetyö. Perhetyön tavoitteena on tukea lapsia ja perheitä heidän arjen ongelmatilanteissaan. Se voi olla keskusteluapua, konkreettista tukea arjen toiminnoissa tai ryhmämuotoista perhetyötä. Perhetyö on usein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistämistä. Perhetyötä tehdään yhteistyössä perheen ja perheenjäsenten kanssa, keskeistä on aina lapsen edun turvaaminen. Perhetyöllä pyritään lisäämään lapsen turvallisuutta ja hyvinvointia. Perhetyöntekijä voi olla myös sosiaalityöntekijän työparina selvittelemässä lastensuojelun tarvetta lastensuojeluilmoituksen johdosta. Lastenvalvojat hoitavat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden vahvistamiseen liittyvät tehtävät, lasten elatussopimukset sekä lasten huoltajuuteen, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät sopimukset. Lastenvalvojan tehtäviä hoitaa kaksi sosiaalityöntekijää. Lasten huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevissa riitatilanteissa sosiaalityöntekijät laativat käräjäoikeuden pyytämän olosuhdeselvityksen. Toimeentulotuki on lakisääteinen ja viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka ei voi saada tarpeenmukaista toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan tai muulla tavalla. Tuen tarkoituksena on edistää yksilön ja hänen perheensä itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki jaetaan perus-, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Toimeentulotukea voi hakea kirjallisesti tai varaamalla ajan sosiaalityöntekijälle. Kiireellisissä toimeentulotukiasioissa voi asioida sosiaalityön päivystyksessä. Kaikki sosiaalityöntekijät tekevät toimeentulotukipäätöksiä. Vammaispalvelun tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vaikeavammainen henkilö voi saada yleisten sosiaalipalveluiden lisäksi vammaispalvelun tukimuotoja, esimerkiksi kuljetuspalvelua, henkilökohtaista apua, päivätoimintaa ja asunnon muutostöitä sekä apua eri apuvälineiden hankintaan. Vammaispalvelulaki on toissijaista lainsäädäntöä eli sen mukaisia tukitoimia järjestetään silloin kun vammainen henkilö ei saa hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla. Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Kuntouttavan työtoiminnan palveluohjaaja ja sosiaalityöntekijät tekevät yhteistyötä työvoimaneuvojien kanssa asiakkaan sosiaalisen tilanteen ja työllistymisen edistämiseksi. Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään aktivointisuunnitelman laatimisesta pitkäaikaistyöttömille. Suunnitelmassa voidaan sopia erilaisista henkilöä aktivoivista toimenpiteistä. Kuntouttava työtoiminta on kunnan myöntämää sosiaalipalvelua ja sitä voidaan toteuttaa kunnan, valtion, seurakunnan ja järjestöjen työpaikoilla. Kuntouttava työtoiminta on toiminut välivaiheena monille henkilöille ja edesauttanut koulutukseen hakeutumista ja työelämään sijoittumista. Sodankylän kunnalla on myös mahdollisuus hankkia työ- ja yksilövalmennuspaikkoja valmennuspalveluita tuottavalta Seitasäätiöltä. Aktivointisuunnitelmaneuvotteluissa voidaan ottaa huomioon myös lastensuojelulliset näkökohdat (esim. lastensuojelullisten tekijöiden huomiointi priorisoitaessa aktivointisuunnitelmiin kutsuttavia, työmatkojen vaikutus lasten näkökulmasta). Päihdetyöllä pyritään ehkäisemään ja vähentämään päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Päihdetyön tavoitteena on myös edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Alaikäisten huumeidenkäyttöön pyritään vaikuttamaan hoitoonohjausryhmän avulla. Hoitoonohjausryhmä on

12 eri viranomaisten muodostama yhteistyöryhmä, joka pyrkii välittömästi reagoimaan nuoren huumeidenkäyttöön järjestämällä räätälöidyt tukimuodot nuorelle ja tämän perheelle. Sodankylän kunta ostaa talous- ja velkaneuvonnan palvelut Seitasäätiöltä. Vakaviin velkaongelmiin joutunut henkilö voi tietyin edellytyksin velkajärjestelyn avulla saada taloutensa pitkällä tähtäimellä kuntoon. Velkajärjestely on lakiin perustuva järjestelmä, jonka ensisijaisena tavoitteena on, että velallinen sopii velkojen maksusta velkojiensa kanssa. Talousneuvoja antaa myös yksityistalouksille ennaltaehkäisevää tietoa ja apua taloudellisissa ongelmatilanteissa. Sodankylän kunta ostaa sosiaaliasiamiehen palvelut Merikratos sosiaalipalvelut oy:stä Oulunsalosta. Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa asiakasta lain mukaiseen muistutukseen liittyvissä asioissa, tiedottaa asiakkaan oikeuksista, toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittaisen selvityksen kunnanhallitukselle. Kuntalaiset voivat olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen puhelimitse, videoteitse tai sähköpostitse. Perheneuvolassa tuetaan perheitä, lapsia ja nuoria erilaisten kehitykseen ja kasvatukseen liittyvien pulmien ratkaisemisessa. Perheneuvolassa työskentelevät psykologi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja puheterapeutti. Sosiaalityöntekijä osallistuu lastensuojelutyöhön ja on työparina lastensuojelun sosiaalityöntekijälle tehtäessä olosuhdeselvityksiä käräjäoikeudelle. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä puheen, kielen ja äänen häiriöitä. Puheterapiassa hoidetaan pääasiassa alle kouluikäisiä lapsia. Työmuotoja perheneuvolassa ovat ohjaus, neuvonta, tukikeskustelut, psykologin tutkimukset, yksilö-, pari- ja perheterapia sekä perheasioiden sovittelu. Käynnit perheneuvolassa ovat luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja maksuttomia eikä lähetettä tarvita. Perhe voi ottaa suoraan yhteyttä perheneuvolaan, samoin nuoret voivat ottaa yhteyttä myös itse. Sodankylän kunnasta saa perheasioiden sovittelua, sitä voit tarvittaessa pyytää perheneuvolasta tai sosiaalitoimesta. Perheasioiden sovittelu on henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja keskustelua. Perheasioiden sovittelu on tarkoitettu lapsiperheille, kun vanhemmat miettivät eroa tai eropäätös on jo tehty. Perheasioiden sovittelu on tarkoitettu myös jo eronneille pareille, kun he yrittävät sopeutua uuteen elämäntilanteeseen tai lasten tapaamiset eivät suju. Lisäksi puolisot, jotka päättävät jatkaa parisuhteessaan, mutta tarvitsevat tukea ja apua ristiriitatilanteissa, voivat turvautua perheasioiden sovitteluun. Tavoitteena on turvata lasten etu ja asema perheessä. Oikeusministeriön mukaan perheasioiden sovittelu tulisi nähdä tärkeänä psykososiaalisena palveluna sekä ennaltaehkäisevänä työtapana Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminta Sodankylässä toimii Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistys. Paikallisyhdistyksellä on omat internetsivut osoitteessa sekä Facebook-sivut osoitteessa https://www.facebook.com/mllsodankyla. MLL järjestää perheille erilaisia tapahtumia ja retkiä sekä on mukana monenlaisissa tilaisuuksissa. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Perhekahvilatoimintaa on järjestetty ajoittain, mutta tällä hetkellä toimintaa ei ole. Toiminta voidaan käynnistää, jos innokkaita vetäjiä ja kävijöitä löytyy. Isä-lapsi -toiminnassa isillä ja lapsilla on mukavia yhteisiä tapaamisia, aktiivista toimintaa ja erilaista puuhastelua noin kerran kuukaudessa. MLL on järjestänyt myös lapsiparkkitoimintaa erilaisissa tilaisuuksissa. Neuvolan kautta vuokrataan turvakaukaloita ja matkasänkyjä. Kouluissa MLL tukee tukioppilastoimintaa.

13 MLL:n Sodankylän paikallisyhdistys kouluttaa lastenhoitajia, joiden työvälityksen hoitaa MLL:n Lapin piiri. Perhe voi saada lyhytaikaista lastenhoitoapua kotiin kaikkina vuorokauden aikoina. Lastenhoitoapua voi käyttää omien tarpeiden mukaan esimerkiksi silloin, kun lapsi sairastuu tai kun vanhemmat haluavat hetken hengähtää, harrastaa tai viettää kahdenkeskistä aikaa.

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI SUUNNITELMA JÄRVI-POHJANMAAN LASTENSUOJELUN JÄRJES- TÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ VUOSILLE 2013-2016 -ENNALTA EHKÄISYSTÄ KORJAAVAAN TYÖHÖN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3

Lisätiedot

Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta

Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta KHALL 7.9.2009 138, LIITE 2 VALT 13.10.2009 68, LIITE 4 Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta SISÄLLYSLUETTELO 2(2) LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA... 4 I NYKYTILA JA KEHITYKSEN

Lisätiedot

NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016

NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016 Lapuan kaupunki Perusturvalautakunta xx.4.2013 x SISÄLLYS LUETTELO 1. TAUSTAA

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuslautakunta 9.12.2014

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA. Neuvolan toimintaohjelma 2012-2017

KITTILÄN KUNTA. Neuvolan toimintaohjelma 2012-2017 KITTILÄN KUNTA Neuvolan toimintaohjelma 2012-2017 1 SISÄLTÖ 1 TAUSTA 3 1.1 Terveydenhuoltolain velvoitteet 3 1.2 Muut keskeiset valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 4 1.3 Organisaatio ja kuntastrategia

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Laatija Johanna Will-Orava Lapsiperhepalveluiden

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA Kuva Milla von Konow Lohjan kaupunki Terveyden edistäminen Tiivistelmä Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 LEMPÄÄLÄN KUNTA SIVISTYSTOIMI Sivistyslautakunta 15.12.2010 Kunnanhallitus 24.1.2011 Kunnanvaltuusto 25.1.2012 Sisältö Sisältö... 5 Esipuhe... 3 1. Oppimisen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto 1 LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018 Oppilashuolto Johdanto Tämä opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Nuorisovaltuusto

Lisätiedot

Oulunkaaren kuntayhtymä

Oulunkaaren kuntayhtymä 1 Oulunkaaren kuntayhtymä Neuvolapalvelujen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuosille 2011 2012 Palvelutuotantolautakunta 31.8.2011 2 Sisältö 1.Johdanto...1 2. Toimintaohjelman lähtökohdat...3 3.

Lisätiedot

4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki

4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki 4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki 4.4.1 Oppilashuollon määritelmä Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

1 Taustaa 2. 3 Suun terveydenhuolto 8 3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue 8

1 Taustaa 2. 3 Suun terveydenhuolto 8 3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue 8 0 Hyvinvointipalvelut Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman päivitys vuosille 2015-2018 SISÄLLYS LUETTELO 1 1 Taustaa

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI KOULUN KONSTIT II Oppijan polku Eskarista eteenpäin VARKAUDEN KAUPUNKI Oppilashuollon strategia ja toimintatavat Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 1 (101) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön

Lisätiedot

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp. Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh.

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp. Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp l a s t e n s u o j e l u n keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh. (09) 329 6011 Julkaisija: Lastensuojelun

Lisätiedot

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Tukimateriaali kouluyhteisön terveys- ja hyvinvointiohjelman suunnitteluun Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Elina Savola, Koulun terveys- ja hyvinvointihanke 2 Kouluyhteisön

Lisätiedot

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen Saatteeksi Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2004 ( http://www.oph.fi/info/ops/

Lisätiedot

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.0 Arvot, toiminta-ajatus ja kehittämisstrategiat OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.2 Turvallinen oppimisympäristö Kiusaamisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 20. Mervi Uusimäki PERHETYÖTÄKÖ KAIKKI?

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 20. Mervi Uusimäki PERHETYÖTÄKÖ KAIKKI? Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 20 Mervi Uusimäki PERHETYÖTÄKÖ KAIKKI? Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulu 2005 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

1 (22) Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta-ohjelma 13.8.

1 (22) Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta-ohjelma 13.8. 1 (22) Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta-ohjelma 13.8.2010 LUONNOS Sisällysluettelo 1. Taustaa 2. Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015 Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015 Opetussuunnitelman yhteinen osa OSAO LTK 18.11.2014 Sivu 1/39 Lukijalle Tämä julkaisu Opetussuunnitelman yhteinen osa kertoo, kuinka eduskunnan säätämät

Lisätiedot

Lukijalle. Helena Ahonen, rehtori

Lukijalle. Helena Ahonen, rehtori Lukijalle Seurakuntaopiston koulutuksen järjestäjänä ja oppilaitosten ylläpitäjänä toimii Kirkkopalvelut ry. Kirkkopalvelut on monialainen toimija, joka palvelee seurakuntia ja järjestöjä, kouluttaa tulevaisuuden

Lisätiedot

Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijater- veydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2012 2015

Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijater- veydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2012 2015 Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2012 2015 Sisältö JOHDANTO... 3 2. TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1

Lisätiedot

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Naantalin kaupunki Naantali 2013 NAANTALIN

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 2 (11) 1. Iltapäivätoiminta on laadukasta vapaa-ajan toimintaa... 2 1.1 Tavoitteet... 3 1.1.1 Kodin kasvatustyön tukeminen... 3 2.1.2 Hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Toimintamalli tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia ja lastensuojelutarve

Toimintamalli tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia ja lastensuojelutarve Toimintamalli tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia ja lastensuojelutarve..................... Prosessit, toimintamallit ja vastuualueet Sisällysluettelo Johdanto... 3 Hyvät käytännöt

Lisätiedot