Oulunkaaren kuntayhtymä

Transkriptio

1 1 Oulunkaaren kuntayhtymä Neuvolapalvelujen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuosille Palvelutuotantolautakunta

2 2 Sisältö 1.Johdanto Toimintaohjelman lähtökohdat Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus Äitiysneuvola Kouluterveydenhuolto ja oppilashuoltotoiminta Opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon asiakirjat Toiminnan, seurannan ja yhteistyön kehittäminen Liitteet... 18

3 1 1. Johdanto Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu toukokuussa 2009 (380/2009). Asetus on tullut täysimääräisesti kuntia velvoittavaksi lähtien. Neuvola-asetuksen 4 :n mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa laadittu yhtenäinen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöihin. Terveystarkastuksissa ja terveysneuvonnassa saatuja seurantatietoja kuntayhtymän kuntien väestön terveydestä ja hyvinvoinnista tulee käyttää palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan, että eri puolilla kuntayhtymän alueilla asuva väestö saa palvelutarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut kuntayhtymän eri toimintayksiköissä. Oulunkaaren kuntayhtymän ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä siihen liittyvän toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaa neuvolapalvelujen esimies. Neuvolapalvelut kuuluvat perhepalvelujen palvelualaan, jossa palvelujohtajana toimii perhepalvelujohtaja. Perhepalvelujohtaja toimii myös sosiaalilainsäädännön mukaisena sosiaalihuollon johtavana viranomaisena Oulunkaaren kuntayhtymässä. Kansanterveyslain mukaisena johtavana lääkärinä toimii terveyspalvelujohtaja, joka toimii terveyspalvelujen palvelujohtajana. Johtava hammaslääkäri vastaa suun terveydenhuollon palveluista. Oulunkaaren kuntayhtymässä kehitetään kuntayhtymän strategian mukaisesti laaja-alaisesti asiakaslähtöisiä palveluja integroitujen terveys- ja sosiaalipalvelujen periaatteella. Neuvola-asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi on vuosien 2010 ja 2011 aikana käyty läpi terveydenhoitajien henkilöstömitoitukset ja terveydenhoitajien työnjakoja ja työkäytäntöjä. Pudasjärvellä neuvolapalvelut tulevat vuosien aikana sijoittumaan terveysasemalle muodostuvaan perhekeskukseen. Tilat on kunnostettu terveysaseman remontin yhteydessä. Pudasjärven perhekeskukseen tulevat sijoittumaan neuvolapalvelujen lisäksi perheneuvolapalvelut, lasten ja perheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelut, perhetyöntekijät sekä puheterapeutit. Ennaltaehkäisevään työhön käytettävissä oleva terveydenhoitajaresurssi on tällä hetkellä pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukainen kuntayhtymän alueella. Pudasjärven ja Iin palvelualueilla käytettävissä olevia resursseja tulee tarkkailla, sillä asiakkaiden määrä suhteessa terveydenhoitajien määrään on siellä suositusten ylärajoilla. Henkilöstöresurssin osalta tulee myös huomioida laajoihin terveystarkastuksiin tarvittava työaika sekä muut neuvolapalvelujen vastuulla olevat toiminnot kuten pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset. Osa näistä tehtävistä hoidetaan tällä hetkellä kuitenkin myös terveyspalvelujen toimesta. Lääkäriresurssin osalta on haasteena asetuksen mukaisen lääkäriresurssin saaminen erityisesti Iin ja Pudasjärven palvelualueilla. Neuvolapalveluihin on nimetty neuvolapalveluista vastaava lääkäri, jonka tehtävänä on kehittää ja koordinoida neuvolapalvelujen lääketieteellistä asiantuntemusta.

4 2 Oulunkaaren kuntayhtymä on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alusta lähtien. Kuntayhtymässä on valmistunut ja on hyväksytty vuoden 2010 aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma vuoteen 2013 saakka. Kuntien kanssa tehdään vuosittain lisäksi kuntakohtaiset palvelujen järjestämissuunnitelmat, jotka pohjautuvat järjestämiskeskuksen kuntien kanssa käymiin neuvotteluihin. Lisäksi kuntayhtymässä on työn alla lukuisia seudullisia strategioita mm. oppilashuollon strategia, seudullinen lastensuojelun suunnitelma ja mielenterveys- ja päihdestrategia. Tekeillä ovat myös kuntakohtaiset ennaltaehkäisevän päihdetyön strategiat. Ennaltaehkäisevän työn toimintasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti mm. kuntayhtymän talousarvion, taloussuunnitelman ja kuntakohtaisten palvelujen järjestämissopimusten yhteydessä sekä pidemmällä aikavälillä valtuustokausittaisten palvelujen järjestämisuunnitelmien päivitysten yhteydessä. Kuntayhtymän ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn moniammatilliset toimintatavat ja työkäytännöt kehittyvät strategiatyön ja toiminnan tasolla työn sisältöihin liittyvän laaja-alaisen yhteistyön ja kehittämistoiminnan avulla. Oulunkaaren kuntayhtymä on mukana monissa käytännön tarpeista lähtevissä kehittämishankkeissa ja kehittämistyö nähdään kiinteänä osana käytännön työtä. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti mm. Kuntamaiseman Maisema-mallin ja asiakas- ja henkilöstöarviointien perusteella. Erityisenä kehittämisen kohteena on jatkossa osallistavien arviointimenetelmien kehittäminen esim. asiakasparlamentit. Oulunkaaren kuntayhtymän toimintamallissa huomioidaan kuntakohtaisesti poikkeavat paikalliset olosuhteet palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Tämän suunnitelma on laadittu Oulunkaaren kuntayhtymän ja peruskuntien lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattihenkilöiden yhteistyönä.

5 3 2. Toimintaohjelman lähtökohdat Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa ja vähentää näin alueellista ja terveyskeskusten välistä eriarvoista palvelutarjontaa. Tasoltaan yhtenäisellä ja suunnitelmallisella toteuttamisella tarkoitetaan sitä, että ehkäisevät terveyspalvelut kattavat koko ikäluokan ja palvelujen sisältö on riittävän yhdenmukainen koko maassa. Neuvola-asetuksessa on tarkasti määritelty terveystarkastusten sisältö. Terveystarkastuksiin on niiden laadun varmistamiseksi varattava riittävästi aikaa. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään ylimääräisiä terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tarkastuksina tai moniammatillisina laajoina tarkastuksina. Suun terveystarkastuksia tekevät hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Terveystarkastusten yhteydessä tehdään yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on tehtävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa. Merkittävästi hyvinvointiin vaikuttava ennaltaehkäisevä työ tehdään juuri erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten parissa. Erityinen, tarpeenmukainen tuki tulee järjestää viiveettä. Kyseisen erityispalveluja tarvitsevan ryhmän lisäksi on lapsia ja nuoria joiden kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista on syntynyt huoli ja heidän tilannettaan tulee seurata. Ennalta ehkäisevässä työssä tulee kiinnittää erityistä huomiota lapsen, nuoren ja perheen mielipiteiden ja kokemusten huomioon ottamiseen.

6 4 3. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus 3.1 Äitiysneuvola Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön ja koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan tehtävä on ohjata, valmentaa ja neuvoa lasta odottavaa äitiä ja perhettä raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi tehtävänä on etsiä mahdollisia riskitekijöitä ja raskauden esiin tuomia sairauksia ja muita poikkeavuuksia. Työ sisältää lääketieteellisen seurannan lisäksi sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea sekä apua uudessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvola toimii läheisessä yhteistyössä synnytyssairaalan kanssa. Äitiysneuvolan resurssit vuosina v 2010 Äitiysnlath Synnyttäneiden Synn/th Äitiysnlalääkärisuositus lkm Pudasjärvi ,1 Ii 1, ,16 Simo 0, ,04 Utajärvi Vaala 0, ,05 STM:n suositusten mukaisesti kokopäiväisellä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 80 synnyttävää asiakasta / vuosi, lääkäreillä vastaava luku on 800. Lasta odottavalle perheelle tehdään vähintään yksi laaja terveystarkastus sekä ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Ensikäynti sisältää koko perheen hyvinvointikartoituksen. Ensisynnyttäjäperheille tehdään raskaudenaikainen kotikäynti raskausviikoilla tai viimeistään synnytyksen jälkeen. Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 1 (äitiysneuvolaohjelma). Määräaikaistarkastuksissa seuloutuu riskiäitejä ja -perheitä, joiden hoito vaatii lisätyötä ja lisätarkastuksia (mm. verenpaine, raskausdiabetes, masennus, päihde- ja sosiaaliset ongelmat). Heitä on noin 15 % äitiysneuvolan asiakkaista. Tästä asiakasryhmästä aiheutuva määräaikaistarkastusten lisäksi tuleva työn määrä arvioidaan olevan noin 25 %, mikä tarkoittaa neljää määräaikaistarkastusta kohti yhtä ylimääräistä käyntiä. Lisäkäyntejä vaativien asiakaskäyntien tarkasta määrästä ei ole vielä käytettävissä tilastotietoa. Oulunkaaren kuntayhtymässä tullaan ottamaan käyttöön Avo-Hilmo, jolloin saadaan tarkennettua tilastointeja. Oulunkaaren kuntayhtymä on mukana Oulun seudun hallinnoimassa lapsiperheiden palvelujen Tukeva-hankkeessa. Tukeva1-hankkeessa kehitettiin Oulunkaaren kuntayhtymään soveltuva perhekeskusmalli ja Tukeva2-hanke keskittyy tämän toimintamallin käyttöönottamiseen ja siihen liittyviin pilotointeihin. Pilotteina ovat mm. moniammatillisen perhevalmennuksen välittäminen videovälitteisesti sekä ennaltaehkäisevät terveydenhoitajan ja perhe- tai sosiaalityöntekijän tekemät kotikäynnit lasta odottaviin perheisiin. Erilaisissa kuntayhtymässä meneillään olevissa päihdemallityöskentelyissä kehitetään yhteistyötä neuvolapalvelujen ja sosiaalipalvelujen välille mm. niissä tapauksissa, jolloin huoli herää perheen vanhempien päihteidenkäytöstä. Tärkeää on myös perheväkivallan ehkäisytyöhön liittyvien toimintamallien käyttöön ottaminen.

7 5 Jos asiakas tarvitsee mahdollisia jatkotutkimuksia, lisätukea tai hoitoa, tehdään yhteistyötä tarvittavien muiden toimijatahojen kanssa (neuvolan psykologipalvelut, mielenterveyspalvelut, perheneuvola, päihdepalvelut, sosiaalityön palvelut). Kuntayhtymä järjestää lastenpsykiatrisia palveluja sekä erikoissairaanhoidon palveluja ostopalveluina. Päihdepsykiatrin palvelut järjestetään omana toimintana terveyspalvelujen toimesta. Psykologityövoiman saatavuudessa on ollut ongelmia ja psykologipalveluja on jouduttu ostamaan ostopalveluna. Tähän pyritään hakemaan ratkaisua mm. työnsisältöjä ja työnjakoja kehittämällä. Oulunkaaren kuntayhtymässä on perheille tarjolla ennaltaehkäisevää perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua ja lastensuojelun perhetyötä. Perhetyön tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Perhetyöntekijän tehtävä on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta. Peruskunnat järjestävät päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut mukaan lukien erityisvarhaiskasvatus- ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Neuvolapalveluilla on tavoitteisen työn toteuttamista varten useita yhteistyökumppaneita ja viranomaisverkostoyhteistyön lisäksi yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lasten ja nuorten ennaltaehkäisevissä palveluissa. Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun resurssit ja järjestämistavat (esim. palvelusetelin käyttöönotto) ovat yksi toiminnan painopistealueista vuonna 2011 ja mahdollisesti tarvittavista lisäresursseista neuvotellaan peruskuntien kanssa kuntaneuvotteluissa. 3.2 Lastenneuvola Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa sekä parisuhteen hoitamisessa. Neuvolassa edistetään lisäksi lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Perheet saavat myös tietoa rokotuksista ja lapsille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvolassa pyritään tunnistamaan ja havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestetään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien tahojen kanssa. Lastenneuvolan resurssit vuosina v 2010 Lastenneuvolath Lasten lkm Lasta/th Lastenneuvolalääkärisuositus Pudasjärvi 1, ,3 Ii 2, ,4 Simo ,1 Utajärvi 0, ,08 Vaala 0, ,06 (Terveydenhoitajan työpanos laskettu suhteutettuna valtakunnallisiin tavoitteisiin 400 lasta/th, lääkäriresurssisuositus on 2400 lasta/kokopäiväinen lääkäri).

8 6 Uuden neuvola-asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta lapsen ollessa neljän kuuden viikon ja kahdeksan kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus neljän kuukauden iässä. Asetuksessa edellytetään, että ainakin yksi kotikäynti tehdään vauvan syntymän jälkeen. Neuvolan ja terveydenhoitajan antaman tuen merkitys korostuu lapsen ensimmäisinä viikkoina. Tällöin useimmat perheet tarvitsevat paljon tukea ja tietoa, varsinkin ensimmäisen lapsen syntyessä. Kun lapsi on puolentoista vuoden - kuuden vuoden ikäinen on järjestettävä vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja neljän vuoden iässä sekä yhteen terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. Kuusivuotiaiden kohdalla asetus velvoittaa toimimaan yhteistyössä koulun ja esikoulun kanssa Lisäksi vanhemmille tehdään terveystarkastuskyselyt (audit/päihde, perheväkivalta, ravinto, diabetesriski). Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 2 (lastenneuvolaohjelma). Neuvolaikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden esim. psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa lapsen ja myös koko perheen hyvinvointia. Tarkastukseen kuuluu vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen, niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajan terveystarkastuksen yhteydessä saaduista tutkimustuloksista ja muista havainnoista tehdään merkinnät myös vanhempien terveyskertomukseen ja tarvittaessa lapsen terveyskertomukseen. Tehtyjen laajojen terveystarkastusten määrä saadaan tilastoinnin kautta selville. Lisäksi myös lasten isien käynnit terveystarkastuksissa tilastoidaan. Oulunkaaren kuntayhtymässä tehdään vuodesta 2011 lähtien laaja nelivuotistarkastus ja viisivuotistarkastus on jatkossa normaali ikäryhmätarkastus. Laajassa nelivuotistarkastuksessa tehdään lene-arvio, jossa on päivähoidon ja vanhempien arvio. Tarkastukseen tarvitaan vanhempien suostumus tietojen luovuttamisesta päivähoitoon. Perhe voi tarvita myös lisäkäyntejä neuvolaan tai kotiin. Lastenneuvolassa lisäkäyntejä aiheuttavia seikkoja ovat esim. imeväisen itkuisuus ja esikouluikäisen keskittymisvaikeudet. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaistarkastuksista poisjääneiden lasten riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Tarkastuksista poisjääneiden tuen ja asioiden jatkoselvittelyn tarve voi olla keskimääräistä suurempi. Lisäkäyntejä vaativien asiakkaiden käyntien määrästä ei ole vielä käytettävissä tilastotietoa, joten määräaikaistarkastusten lisäksi tehtyjen käyntien lukumäärä ei ole tiedossa. Lukumäärät tarkentuvat sitä mukaa, kun tarkempia tilastomenetelmiä saadaan käyttöön. Tämän jälkeen saadaan luotettavaa tietoa erityisen tuen tarpeessa olevista, sillä tilastoinnin avulla saadaan eroteltua esim. fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen syyn vuoksi neuvolassa käyneet. Jatkossa selvitetään tietojärjestelmistä myös vuositarkastuksissa käymättömät lapset. Tuen tarvetta voidaan sen jälkeen selvittää ottamalla suoraan yhteyttä perheeseen. Terveydenhoitajien työaikaa kohdistetaan enemmän erityistä tukea vaativien perheiden vastaanotolla tapahtuvaan ohjaukseen ja neuvontaan sekä kotikäynteihin. Tässä työssä korostuu yhteisen työn toimintamallit eri lapsiperhetoimijoiden kanssa. Oulunkaaren kuntayhtymässä on tarjolla lapsiperheille ennaltaehkäisevää perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua sekä lastensuojelun perhetyötä. Perhetyön tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Terveydenhoitajat tekevät myös harkintansa perusteella kotikäyntejä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen tukemiseksi (varhaisen vuorovaikutuksen työmenetelmät). Oulunkaaren kuntayhtymän palvelualueilla on varhaisen- ja erityisen tuen tarpeeseen vastaavia työryhmiä, mm. neuvolatyöryhmä, varhaisen kuntoutuksen työryhmä ja lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä, joissa toimii moniammatillisesti päivähoidon, neuvoloiden, sosiaalityön ja kuntoutuksen henkilöstöä. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Yhteistyön haasteena on sitouttaa eri toimijat alueellisen verkostoyhteistyön lisäksi seudulliseen yhteistyöhön.

9 7 Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluissa tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle. Varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnan yhteydessä saattaa nousta esille varhaiskuntoutuksen tarve. Tarkoituksenmukaisesta asiantuntija-arvioinnista sovitaan vanhempien kanssa. Varhaista tai erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Lapsen kannalta kasvatuksellinen ja lääkinnällinen kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kuntoutussuunnitelma sisältyy nykyisin lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Laaja-alaisesti tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksessa käytetään myös tarkempia arviointi- ja suunnittelumenetelmiä. Esiopetuksessa, mikäli lapselle on tehty varhaiskasvatuksen aikana kuntoutussuunnitelma, laaditaan hänelle esiopetuksen oppimissuunnitelman liitteeksi Tehostettu tuki esiopetuksessa suunnitelma. Suunnitelman seuranta kirjataan Tehostettu tuki esiopetuksessa/seuranta kaavakkeeseen. Ellei tehostettu tuki riitä esiopetuksessa, tehdään pedagoginen selvitys. Sen pohjalta tehdään päätös erityisestä tuesta. Päätöksen jälkeen lapselle laaditaan Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. HOJKS:n laativat lasta opettavat opettajat, huoltajat, lapsi sekä yhteistyöverkoston jäsenet tilanteen mukaan. Seurantaa tehdään edellä mainittujen henkilöiden yhteistyönä vähintään kerran lukuvuodessa. HOJKS toteutetaan lapsen oppimisympäristössä. Erityiset toimintatavat määritellään HOJKS:ssa. Lapsen opettaja on vastuullinen toimija lapsen HOJKS:n suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lapsen opettaja toimii tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä yhteistyöverkoston kanssa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat lapsi, huoltajat, lapsen opettajat, kuntouttavat henkilöt sekä muut ammatilliset asiantuntijat. 3.3 Kouluterveydenhuolto ja oppilashuoltotoiminta Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kouluterveydenhuollon tulee myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon ja osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Perusopetuksen laatukriteerien mukaan oppilashuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syrjäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille. Toimiva yhteistyö muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja suunnitelmallisuudesta. Koulun oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Koulun oppilashuollollista toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Oppilashuolto on osa välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä. Oppilashuollon toimintatapoja kehitettäessä huomioidaan niin yksilöllisen kuin

10 8 kouluyhteisön tuen näkökulmat. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää. Lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tulee tunnistaa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön vanhempien kanssa varataan riittävästi aikaa. Lukiossa opiskelijahuollon käytännöissä on eroa alaikäisten ja täysi-ikäisten opiskelijoiden välillä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmällisesti säädösten mukaisesti. Oppilashuoltotoiminta koskee myös esikouluikäisiä lapsia. Oppilashuolto on keskeinen peruspalveluja tarjoavan esiopetuksen tukirakenne, jonka tehtävänä on huolehtia lasten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kasvuyhteisön hyvinvointia. Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämisvastuulla on koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminnan järjestäminen. Kuntakohtaisesti on tehty oppilashuollon strategioita ja työn alla on seudullisen kuntakohtaiset oppilashuollon strategiat yhdistävä seudullinen oppilashuoltostrategia. Kouluterveydenhuollon resurssit vuosina v 2010 Kouluth Oppilaita Oppilaita/th Kouluth. lääkärisuositus Pudasjärvi 1, ,6 Ii 2, ,7 Simo 0, ,2 Utajärvi 0, ,16 Vaala 0, ,17 (Terveydenhoitajan työpanos on laskettu suhteutettuna valtakunnallisiin tavoitteisiin 600/th./lääkäriresurssisuositus on enintään 2100 koululaista/kokoaikainen lääkäri.) Asetuksen mukaan oppilaille tulee järjestää sekä määräaikaisia että laajoja terveystarkastuksia, joita toteuttavat terveydenhoitajat ja lääkärit. Oppilaille tehtävissä tarkastuksissa pyritään arvioimaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, jolloin myös opettajan ja muun oppilashuollon henkilöstön antama arvio oppimisesta, kouluselviytymisestä ja kaverisuhteista on huomioitava. Tilastoinnin pohjalta saadaan selville laajojen terveystarkastusten määrä. Tarkempi kuvaus määräaikaistarkastuksista on liitteessä 3 (koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ohjelma). Peruskouluikäisten lasten huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua lastensa terveystarkastuksiin, ennen kaikkea silloin kun on kysymys oppilaan laajasta terveystarkastuksesta. Jokaiselle oppilaalle tehdään laajan terveystarkastuksen pohjalta henkilökohtainen terveydenhoitosuunnitelma, yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa opettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Suunnitelman pohjalta toteutetaan seuraavat tapaamiset terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Terveydenhoitosuunnitelmassa käytetään pohjana ministeriön valtakunnallisia ohjeita terveyssuunnitelmasta. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Havaittu

11 9 tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa esille nousevat lapsuusiässä yleiset allergiset sairaudet, tules - ja liikuntaelimistön oireet ja isona osana erilaiset psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat. Mikäli oppilasta tavatessa tulee ilmi asioita, jotka vaativat lisäselvittelyjä ohjataan oppilas jatkohoitoon. Fyysiseen terveyteen liittyvissä asioissa voidaan ottaa yhteys terveysasemalle tai lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Psyykkiseen toimintakykyyn liittyvissä asioissa oppilas ohjautuu ensisijaisesti koulukuraattorille tai psykologille. Huolen noustessa oppilaan oppimisesta tai koulunkäyntiongelmista, hänet ohjataan opinto-ohjaajalle tai oppimisvaikeustutkimuksiin. Koulujen tämän hetkinen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on pitkälti kouluterveydenhoitajien ja koulupsykologien ja kuraattorien varassa. Erityispalveluja tarvittaessa otetaan yhteys perheneuvolaan, kuntayhtymän mielenterveyspalveluihin, kuntayhtymän ostopalveluina järjestämiin konsultoiviin erityistyöntekijöihin (lastenpsykiatri, psykiatri) tai lähetteellä lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä oppilaan luokanvalvojan, rehtorin, koulun kuraattorin ja lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Psyykkisissä ja sosiaalisissa asioissa jatkoselvittelyihin ohjautumista edeltävät usein moniammatilliset yhteisneuvottelut. Kuntayhtymän alueella kartoitetaan parhaillaan koulukuraattoriresurssin määrää. Tarvittavista lisäresursseista neuvotellaan peruskuntien kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskuksen toimesta. Ii-Simo palvelualueelle lisätään koulukuraattoriresurssia jo syksystä 2011 lähtien. Kouluterveydenhuollon tärkein yhteistyökumppani vanhempien lisäksi on opetuspalvelut. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kaikilla kouluilla. Oppilashuoltoryhmiin kuuluvat rehtori, opettaja, erityisopettajat, koulukuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmässä käsitellään opiskeluun liittyviä asioita ja yleensä oppilaisiin liittyviä huolenaiheita. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Yksittäistä oppilasta koskevien palavereiden kokoonpano määritellään tapauskohtaisesti aina erikseen. Kouluterveydenhuolto on mukana kuntakohtaisissa sivistyspalvelujen KELPO- ja muissa oppilashuollon kehittämishankkeissa, joissa on kehitetty tehostetun tuen ja oppimisen tuen strategiaa oppilashuollollisena hankkeena. Ennaltaehkäisevänä päihdetyötä toteutetaan kuntakohtaisten ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamallien mukaisesti eri toimijatahojen yhteistyönä. Kuntakohtaisia ennaltaehkäisevän työn suunnitelmia ollaan päivittämässä kuntien ja kuntayhtymän edustajista koostuvien ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmien toimesta. Ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamalleja toteutetaan erilaisten ryhmämuotoisten ja varhaisen tuen toimintamallien avulla. Lisänä tarjotaan erilaisia ehkäisevän päihdetyön infoja. Erityisryhmien liikuntaa järjestetään henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Tätä toimintaa järjestävät peruskuntien vapaaaikatoimet. Koulun tasolla osallistutaan terveystiedon opetuksen ja oppilashuollon ennaltaehkäisevän

12 10 toiminnan kehittämiseen. THL:n kouluterveyskyselyjen tuloksia hyödynnetään omalta osaltaan palvelujen kehittämistyössä tavoitteena asiakaslähtöiset palvelutarpeiden mukaiset palvelut koko kuntayhtymän alueella. 3.4 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa (oppilashuollon kokonaisuudesta ks. edellinen kohta). Opiskeluterveydenhuollon resurssit (2011) v 2010 Th:n työpanos Opiskelijoita Opiskelijaa/th Lääkärin työpanos suositus Pudasjärvi 0, ,15 Ii 0, ,04 Simo 0, ,03 Utajärvi 0, ,02 Vaala 0, ,02 (Terveydenhoitajan työpanos on laskettu suhteutettuna valtakunnallisiin tavoitteisiin (600 opiskelijaa). Lääkärisuositus on opiskelijaa/lääkäri). Asetuksen tavoitteena on tehostaa terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Asetuksessa pidetään tärkeänä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja huomion kiinnittämistä erityisesti siirtymävaiheisiin esimerkiksi opiskelun aloitukseen. Asetuksen mukaan opiskeluterveydenhuollossa tulee tehostaa etsivää työtä ja seurata palvelujen ulkopuolelle jäävien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrää. Tarkempi kuvaus määräaikaistarkastuksista on liitteessä 3 (koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelma). Opiskeluterveydenhuollossa hyödynnetään tarvittaessa perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja. Yhteistyökumppaneina toimivat lisäksi mm. opinto-ohjaajat sekä terveyskeskuksen kautta järjestettävät psykiatrisen hoidon ja muut palvelut. Kutsuntatarkastusten yhteydessä syrjäytymisvaarassa oleville asevelvollisille tarjotaan moniammatillista tukea (Time Out-toiminta). TimeOut- ohjaajaverkostoa muodostetaan parasta-aikaa Oulunkaarelle. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille järjestetään peruskunnissa monialaista tukea nuorisolain velvoitteiden mukaisesti peruskuntien nuorisopalvelujen koordinoimana. Työpajatoimintaa ml. starttipajatoimintaa järjestetään peruskuntien järjestämänä. Palvelutarjonta vaihtelee vielä peruskunnittain. Työllistämispalvelujen aktiivinen kehittämistoiminta yhteistyössä

13 11 Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa on meneillään koko kuntayhtymän kuntien alueilla. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset toteutetaan pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitajien toimesta. Yhteistyö sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelujen kanssa on tärkeää. Asiakkaat ohjautuvat työpajoille ja työllistämisen palvelukeskuksiin työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaalipalvelujen, nuorisopalvelujen, peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen lähettäminä. Valmennus on tuotannollisen työn avulla tapahtuvaa työtaitojen ja työelämävalmennuksen kehittämistä, jota yksilöllisistä tarpeista riippuen täydennetään arkielämää ja tulevan työuran suunnittelua tukevalla yksilö- ja ryhmävalmennuksella, liikunta- ja terveyspalveluilla sekä päihde- ja erityispalveluilla. Työpajoissa toimii yksilövalmentajia, jotka toimivat työvalmentajien työpareina em. tehtäviin liittyen. Etsivän nuorisotyön toimintaa on kaikilla palvelualueilla. Oulunkaaren kuntayhtymä on mukana Kaste-rahoituksen saaneessa Virta-hankkeessa, jonka tavoitteina on nuorten syrjäytymiseen ehkäisyyn liittyvien tehokkaiden toimintamallien kehittäminen. Tämä edellyttää uusien aktiivisien toimintamallien mm. aikuissosiaalityön menetelmien kehittämistä. Kainuun maakuntakuntayhtymä hallinnoi Virta-hanketta ja Oulunkaaren osahanke käynnistyi elokuussa Suun terveydenhuolto Suun terveystarkastusten sisältö Suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve sekä tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveystarkastus Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arviointi suun terveydenhuollon ammattihenkilön haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Oulunkaaren kuntayhtymän terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa ensimmäistä lasta odottavat vanhemmat kutsutaan suuhygienistin tai hammashoitajan tekemään vanhempien suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon. Vanhemmille annetaan äitiysneuvolassa aika suoraan suuhygienistille tai pyydetään varaamaan itse aika hammashoitolasta. Arviointikäynnillä haastattelulla selvitetään perheen ruokailutavat, hampaiden harjaustottumukset sekä ksylitolin ja fluorihammastahnan käyttö. Lisäksi selvitetään suun terveyteen vaikuttavat tavat kuten tupakointi. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus suuhygienistin tekemään hampaiston tarkastukseen. Vanhemmat ohjataan käyttämään ksylitolituotteita mutansstreptokokkitartunnan estämiseksi. Mikäli tarkastuksessa ilmenee hoidon tarvetta, vanhemmat ohjataan hammaslääkärin tekemään hampaiston

14 12 tutkimukseen. Syntyvän lapsen hampaiston kariesbakteeritartunnan ehkäisemiseksi vanhemmat voidaan ohjata ilman jonotusta hammaslääkärin tarkastukseen. Alle kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Kunnan on järjestettävä alle kouluikäiselle lapselle terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias. Alle kouluikäisille järjestetään suuhygienistin tai hammashoitajan tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaisesti hammaslääkärin tutkimuksia. Alle 2-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus Oulunkaaren suun terveydenhuollossa lapsen ensimmäiset suun terveystarkastukset tehdään lastenneuvolassa terveydenhoitajan suorittamana. - 6 kuukauden ikäiselle lapselle tehtävässä terveystarkastuksessa terveydenhoitaja selvittää vanhemmille lapsen ensimmäisten hampaiden puhkeamisen. Samalla terveydenhoitaja antaa ohjeet hampaiden harjauksen aloittamiseksi, selvittää mutansstreptokokki bakteeritartunnan estämisen ja sokerin merkityksen hampaiden reikiintymisen ehkäisyyn. Harjaus aloitetaan, kun lapsen ensimmäinen hammas puhkeaa. Harjauksessa vuotiaille käytetään pieni sipaisu lasten hammastahnaa, jossa on enintään 500 ppm fluoria ja 18 kuukauden ikäiselle lapselle tehtävässä terveystarkastuksessa terveydenhoitaja tarkastaa annettujen hammashoito-ohjeiden toteutumisen. Tässä vaiheessa vanhemmille opastetaan ksylitolipurukumin käyttöä lapselle. Terveydenhoitaja tarkastaa hampaiden puhtauden nostamalla ylähuulta ja katsomalla ovatko etuhampaat puhtaat. Mikäli hampaissa on havaittavaa plakkia, kehotetaan vanhempia kiinnittämään huomiota harjaukseen ja varaamaan aika suuhygienistille hampaiston terveystarkastukseen. 2-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus 2-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus on neuvola-asetuksen mukainen koko ikäluokalle tehtävä tarkastus. Lapset kutsutaan hammashoitajan tai suuhygienistin tekemään tarkastukseen. Tarkastuksessa kerrotaan perheelle hampaiston puhkeamisaikataulu ja purentaelimen kehitys sekä selvitetään perheen ravinto-, terveys- ja suunhoitotottumukset. Perheen kanssa laaditaan lapsen hampaiston kotihoitosuunnitelma, joka sisältää harjauksen kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla, ksylitolin käytön ruokailujen jälkeen ja reikiintymistä aiheuttavien ruokien terveellisen käytön opetuksen. Vanhemmille korostetaan, että heidän tulee harjata lapsen hampaat aamuin illoin, vaikka lapsi itsekin harjaa. Lapsen streptokokkibakteerien taso mitataan Mutans-testillä ja tarkastetaan lapsen hampaisto. Mikäli hampaistossa todetaan alkavia reikiä, lapselle laaditaan tehostettu reikiintymisen ehkäisyohjelma. Lapsen kotihoidon onnistuminen kontrolloidaan ja hampaisto

15 13 käsitellään fluorilla hammashoitolassa 3-6 kuukauden välien, kunnes karieksen eteneminen saadaan pysähtymään. Mikäli lapsen hampaistosta löydetään korjattavia reikiä tai useita alkavia reikiä, ohjataan lapsi hammaslääkärin tarkastukseen. Hammaslääkäri korjaa syntyneet reiät ja laatii lapselle henkilökohtaisen hoitosuunnitelman karieksen pysäyttämiseksi yhdessä vanhempien kanssa. Lapsi käy jatkossa hammashoitajan tai suuhygienistin fluoripenslauksessa 3-6 kuukauden välein. Mikäli lapsella todetaan suurentunut riski hampaiden reikiintymiseen, hänet kutsutaan suuhygienistin tai hammashoitajan tarkastukseen 3-vuotiaana. 4-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus 4-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus on neuvola-asetuksen mukainen koko ikäluokalle tehtävä tarkastus. Lapset kutsutaan hammashoitajan tai suuhygienistin tekemään tarkastukseen. Tarkastuksessa selvitetään perheen ravinto- ja suunhoitotottumukset. Lisäksi selvitetään lapsen mahdolliset yleissairaudet ja infektiosairauksien vaikutus lapsen hampaiston terveyteen. Kerrataan perheen kanssa lapsen kotihoidon suunnitelma ja kiinnitetään erityistä huomiota takahampaiden harjaukseen, mehujen ja karkkien nauttimiseen välipalojen yhteydessä sekä ksylitolipurukumin käyttöön. Lapsen hampaisto tarkastetaan ja kiinnitetään huomiota reikiintymisen lisäksi purennan kehitykseen. Varsinkin ohjautuvien ristipurentojen havaitseminen on tässä vaiheessa tärkeää. Mikäli hampaistossa todetaan alkavia reikiä, lapselle laaditaan tehostettu reikiintymisen ehkäisyohjelma, kuten meneteltiin 2-vuotiaan lapsen osalta. Samoin lapsi ohjataan hammaslääkärin tarkastukseen, mikäli alkavia reikiä on useita tai löytyy korjattavia reikiä. Hammaslääkärin hoidon jälkeen lapsi käy suuhygienistin hoidossa 3-6 kuukauden välein, kunnes kotihoito saadaan kuntoon. Mikäli lapsella todetaan suurentunut riski hampaiden karioitumiseen, hänet kutsutaan hammashoitajan tai suuhygienistin tarkastukseen 5-vuotiaana. 6-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus 6-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus on neuvola-asetuksen mukainen koko ikäluokalle tehtävä tarkastus. Lapset kutsutaan hammashoitajan tai suuhygienistin tekemään tarkastukseen. Tarkastuksessa selvitetään perheen ravinto- ja suunhoitotottumukset. Tässä vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota ensimmäisten molaarien puhkeamiseen. Vanhemmat opetetaan harjaamaan puhkeavat hampaat harjoituksen avulla. Harjaus tulee tehdä sivusta päin poskea venyttäen. Samoin pysyvien etuhampaiden harjaukseen kiinnitetään huomiota. Vanhemmille muistutetaan, että heidän tulee harjata edelleen lapsensa hampaat. Mikäli lapsella on paikkoja maitohampaissa tai todetaan muuten suurentunut riski hampaiston reikiintymiseen, lapsen ensimmäiset molaarit pinnoitetaan. Reikiintymisen lisäksi tarkastuksessa kiinnitetään huomiota ensimmäisten molaarien ja etuhampaiden oikeaan puhkeamiseen. Tarkastetaan ohjautuvat ja suorat ristipurennat sekä suurentuneet

16 14 ylipurennat. Tarvittaessa lapsi ohjataan hammaslääkärin tekemään purennan tarkastukseen. Mikäli lapsen hampaistossa todetaan alkavia reikiä, kerrataan vanhempien kanssa kotihoidon onnistuminen ja kontrolloidaan tilanne 3-6 kuukauden välein suuhygienistin vastaanotolla. Mikäli lapsen hampaistosta löydetään korjattavia reikiä tai useita alkavia reikiä, ohjataan lapsi hammaslääkärin tarkastukseen. Hammaslääkäri korjaa syntyneet reiät ja miettii vanhempien kanssa kotihoidossa olevia ongelmia. Lapsi käy jatkossa hammashoitajan tai suuhygienistin fluoripenslauksessa 3-6 kuukauden välein. Kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Neuvola-asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Oppilaalle tehtävät tarkastukset ovat vähintään suuhygienistin tekemiä. Oulunkaaren terveyskeskuksessa oppilaan suun terveystarkastukset tehdään ensimmäisellä, kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Tarkastukset tehdään koko vuosiluokalle ja oppilaat kutsutaan tarkastukseen. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla tarkastuksen tekee hammaslääkäri ja kolmannella luokalla suuhygienisti. Ensimmäisellä luokalla tehtävässä tarkastuksessa korostetaan kotihoidon merkitystä, kiinnitetään huomiota harjauksen onnistumiseen ja jatketaan ksylitolin käyttöä ruokailujen jälkeen. Vanhemmille korostetaan heidän tekemän harjauksen merkitystä. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota ensimmäisen vaihduntavaiheen hampaiden puhkeamiseen, tarkastetaan ristipurennat, kiinnitetään huomiota ylipurentoihin ja tarkastetaan etuhampaiden symmetrinen puhkeaminen. Mikäli oppilaan hampaistossa todetaan alkavia reikiä, hänelle laaditaan tehostettu karieksen ehkäisyohjelma, yksilöllisen tarpeen mukaan. Näissä tilanteissa puhkeavat ensimmäiset molaarit pinnoitetaan ja oppilas kutsutaan toisella luokalla suuhygienistin tekemään terveystarkastukseen. Kolmannella luokalla suuhygienisti tarkastaa koko ikäluokan. Oppilailta tarkastetaan kotihoidon onnistuminen ja kontrolloidaan purennan kehittyminen. Tarvittaessa oppilas ohjataan hammaslääkärin tekemään tarkastukseen ja aloitetaan tehostettu kotihoidon seuranta. Lapsi kutsutaan myös tarpeen mukaan suuhygienistin tarkastukseen neljännellä luokalla. Viidennellä luokalla on lapsella alkamassa toinen vaihduntavaihe. Tällöin kiinnitetään huomiota kulmahampaiden puhkeamiseen toteamalla puhkeava hammas ikenen alta sormella tunnustellen. Hammaslääkärin tekemässä tarkastuksessa kiinnitetään huomiota myös puhkeavien hampaiden harjauksen onnistumiseen. Mikäli oppilaalla on kohonnut kariesriski, kutsutaan hänet suuhygienistin tarkastukseen kuudennella ja seitsemännellä luokalla. Kahdeksannella luokalla kutsutaan koko vuosiluokka hammaslääkärin tarkastukseen. Tässä vaiheessa on tyypillistä runsas makean käyttö ja napostelutyyppinen ruokailutapa sekä riittämätön hampaiden puhdistus. Samaan aikaan ovat toiset molaarit puhkeamassa. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota niiden puhdistukseen. Mikäli suussa on paikattuja hampaita tai on suurentunut kariesriski, toiset molaarit pinnoitetaan. Kahdeksannen luokan tarkastuksessa hammaslääkäri määrittää

17 15 seuraavan tarkastuksen tarpeen. Oppilas voidaan kutsua yhdeksännellä luokalla suuhygienistin tekemään tarkastukseen tai antaa oppilaalle henkilökohtainen tarkastusväli. Opiskelijan suun terveystarkastukset Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetulle opiskelijalle tulee järjestää kerran opiskelun aikana suun terveystarkastus. Oulunkaaren terveyskeskuksen alueella opiskelevat nuoret kutsutaan tarkastukseen toisella vuosikurssilla. Opiskelijoille lähetetään aika, joka heidän tulee vahvistaa, mikäli tulevat hoitoon. Muuten opiskelijat ovat oikeutettuja hoitoon normaalin kiireettömän hoidon kautta. Tämä voi tarkoittaa asettamista jonoon. Opiskelijan terveystarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota hampaiden reikiintymisen lisäksi alkaviin kiinnityskudosvaurioihin. Tässä vaiheessa tulee huomioida myös harjausvauriot, puhkeavat viisaudenhampaat ja leukanivelten oireet. Harjauksen lisäksi hammaslangan käytön opettaminen kuuluu tähän vaiheeseen. Opiskelijalle tehdään tarvittaessa henkilökohtainen ehkäisevän hammashoidon suunnitelma ja määritetään seuraava tarkastusajankohta.

18 16 4. Terveydenhuollon asiakirjat Terveydenhuollossa on käytössä Effica-potilastietojärjestelmä. Työntekijän oikeudet potilasasiakirjoihin määritellään työntekijäryhmäkohtaisilla käyttöoikeuksilla. Moniammatillisessa yhteistyössä tulee olla aina huoltajien lupa alle-15-vuotiasta lasta koskevien asioiden käsittelyyn. Vanhempien kirjallisesta suostumuksesta tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Yli 15-vuotias koululainen tai opiskelija voi antaa luvan itse. Suostumusta pyydettäessä on aina informoitava myös oikeudesta syytä ilmoittamatta peruttaa suostumus tai rajata sitä. Perheen muuttaessa asuinkuntaa potilasasiakirjat voidaan toimittaa (kopiot) vanhempien/asianomaisten itsensä suostumuksella uuteen asuinkuntaan. Potilasasiakirjojen rekisterinpidosta vastaavana säilyy edelleen se kunta, missä tiedot ovat syntyneet.

19 17 5. Toiminnan, seurannan ja yhteistyön kehittäminen Oulunkaaren kuntayhtymä on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alusta lähtien. Kuntayhtymässä on valmistunut ja on hyväksytty vuoden 2010 aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuuunitelma vuoteen 2013 saakka. Kuntien kanssa tehdään vuosittain lisäksi kuntakohtaiset palvelujen järjestämissuunnitelmat, jotka pohjautuvat järjestämiskeskuksen kuntien kanssa käymiin neuvotteluihin. Lisäksi kuntayhtymässä on työn alla lukuisia seudullisia strategioita mm. oppilashuollon strategia, seudullinen lastensuojelun suunnitelma ja mielenterveys- ja päihdestrategia. Tekeillä ovat myös kuntakohtaiset ennaltaehkäisevän päihdetyön strategiat. Ennaltaehkäisevään työhön käytettävissä oleva terveydenhoitajaresurssi on tällä hetkellä pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukainen kuntayhtymän alueella. Pudasjärven ja Iin palvelualueilla käytettävissä olevaa henkilöstöresurssia tulee tarkkailla, sillä asiakkaiden määrä suhteessa terveydenhoitajien määrään on siellä suositusten ylärajoilla. Henkilöstöresurssin osalta tulee myös huomioida laajoihin terveystarkastuksiin tarvittava työaika sekä muut neuvolapalvelujen vastuulla olevat toiminnot kuten pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset. Osa näistä tehtävistä hoidetaan tällä hetkellä kuitenkin myös terveyspalvelujen toimesta. Lääkäriresurssin osalta on haasteena asetuksen mukaisen lääkäriresurssin saaminen erityisesti Iin ja Pudasjärven palvelualueilla. Neuvolapalveluihin on nimetty neuvolapalveluista vastaava lääkäri, jonka tehtävänä on kehittää ja koordinoida neuvolapalvelujen lääketieteellistä asiantuntemusta. Ennaltaehkäisevän työn toimintasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti mm. kuntayhtymän talousarvion, taloussuunnitelman ja kuntakohtaisten palvelujen järjestämissopimusten yhteydessä sekä pidemmällä aikavälillä valtuustokausittaisten palvelujen järjestämisuunnitelmien päivitysten yhteydessä. Henkilöstöresurssien seuranta on osa tätä kokonaisuutta. Kuntayhtymän ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn moniammatilliset toimintatavat ja työkäytännöt kehittyvät strategiatyön ja toiminnan tasolla työn sisältöihin liittyvän laaja-alaisen yhteistyön ja kehittämistoiminnan avulla. Oulunkaaren kuntayhtymä on mukana monissa käytännön tarpeista lähtevissä kehittämishankkeissa ja kehittämistyö nähdään kiinteänä osana käytännön työtä. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti mm. Kuntamaiseman Maisema-mallin ja asiakas- ja henkilöstöarviointien perusteella. Erityisenä kehittämisen kohteena on jatkossa osallistavien arviointimenetelmien kehittäminen esim. asiakasparlamentit. Oulunkaaren kuntayhtymän toimintamallissa huomioidaan kuntakohtaisesti poikkeavat paikalliset olosuhteet palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

20 18 Liitteet Liite 1. Äitiysneuvolaohjelma OULUNKAAREN ÄITIYSNEUVOLAOHJELMA AJANKOHTA TEKIJÄT/OSALLISTUJAT SISÄLTÖ KESKUSTELUNAIHEET/OHJANTA 1.puhelinkontakti TH Monesko raskaus, viim. kuukautiset, raskaustesti, tark. raskausviikot, sairaudet, lääkkeet, yhteystiedot, huomio sikiöseulontatutkimukset rvk TH Perustietojen täyttäminen, BCGrokotuksentarve, laboratoriolähetteet ( VR, Rh ja Rh-va, kardiolipiini, HBsAg, HIV )ja sikiöseulonnat. Audit-kysely, myös kumppanille. Ajanvaraus nlalääkärille. Äiti varaa ajan varhaisuätutkimukseen. Hb, virtsa: Comburtestillä, tarv. herkästi U2-tutkimus, RR, paino. Lähete sok. rasitukseen tarv rvk TH + LÄÄKÄRI Obstetrinen ja gynekologinen anamneesi. Sokerirasituskokeen tarve. Gynekologinen tutkimus ja sikiön syd. äänten kuuntelu. Paino, RR, virtsa, Hb rvk TH Virtsa, RR, paino, sikiön sydämen syke, mahd. sikiön liikkeet, kohdun kasvu rvk TH Hb, virtsa, paino, RR, kohdunpohjan mittaus, sikiön syd. äänet, sikiön liikkeet. Huomio pre-eklampsian oireet. Lähete sok.rasitus kokeeseen tarv. Anna voimavaralomake 1. lasta odottavalle ( tarv. parisuhdeväkivalta kysymys ).Kelan esite ja lomakkeet. Vointi, lääkkeiden ja päihteiden käyttö, esiin tulevat asiat. Neuvola-ajan varaus. Raskauden seurannan merkitys, kulku ja neuvolakäynnit. Sikiöseulonnat ja uä-tutkimukset. Ruokavalio, liikunta, painonhallinta, päihteet, lääkkeet. Hampaidenhoito-ohjelma. Seksuaalisuus raskauden aikana, parisuhde, vanhemmuus, mieliala ja sen vaihtelut. Esitteet: Meille tulee vauva ( THL ), Raskaus ja alkoholi, Savuton raskaus, Lähekkäin, Raskausajan ravitsemus ja liikunta, Neuvokas perhe, Sikiöseulonnat-esite. Raskauden fysiologiset vaikutukset ( lantionpohjan lihaksisto ). Elämäntavat. Perheen esiin tuomat asiat. UÄ sikiön seulontatutkimusten tulokset. Asiakkaan tarpeiden mukaan (ravitsemus, liikunta, parisuhde ja seksuaalisuus ). Asiakkaan tarpeiden mukaan, ravitsemus, liikunta, selän ja lantionpohjan lihaksisto, parisuhde ja seksuaalisuus, tukiverkon kartoitus.