Oulunkaaren kuntayhtymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulunkaaren kuntayhtymä"

Transkriptio

1 1 Oulunkaaren kuntayhtymä Neuvolapalvelujen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuosille Palvelutuotantolautakunta

2 2 Sisältö 1.Johdanto Toimintaohjelman lähtökohdat Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus Äitiysneuvola Kouluterveydenhuolto ja oppilashuoltotoiminta Opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon asiakirjat Toiminnan, seurannan ja yhteistyön kehittäminen Liitteet... 18

3 1 1. Johdanto Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu toukokuussa 2009 (380/2009). Asetus on tullut täysimääräisesti kuntia velvoittavaksi lähtien. Neuvola-asetuksen 4 :n mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa laadittu yhtenäinen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöihin. Terveystarkastuksissa ja terveysneuvonnassa saatuja seurantatietoja kuntayhtymän kuntien väestön terveydestä ja hyvinvoinnista tulee käyttää palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan, että eri puolilla kuntayhtymän alueilla asuva väestö saa palvelutarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut kuntayhtymän eri toimintayksiköissä. Oulunkaaren kuntayhtymän ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä siihen liittyvän toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaa neuvolapalvelujen esimies. Neuvolapalvelut kuuluvat perhepalvelujen palvelualaan, jossa palvelujohtajana toimii perhepalvelujohtaja. Perhepalvelujohtaja toimii myös sosiaalilainsäädännön mukaisena sosiaalihuollon johtavana viranomaisena Oulunkaaren kuntayhtymässä. Kansanterveyslain mukaisena johtavana lääkärinä toimii terveyspalvelujohtaja, joka toimii terveyspalvelujen palvelujohtajana. Johtava hammaslääkäri vastaa suun terveydenhuollon palveluista. Oulunkaaren kuntayhtymässä kehitetään kuntayhtymän strategian mukaisesti laaja-alaisesti asiakaslähtöisiä palveluja integroitujen terveys- ja sosiaalipalvelujen periaatteella. Neuvola-asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi on vuosien 2010 ja 2011 aikana käyty läpi terveydenhoitajien henkilöstömitoitukset ja terveydenhoitajien työnjakoja ja työkäytäntöjä. Pudasjärvellä neuvolapalvelut tulevat vuosien aikana sijoittumaan terveysasemalle muodostuvaan perhekeskukseen. Tilat on kunnostettu terveysaseman remontin yhteydessä. Pudasjärven perhekeskukseen tulevat sijoittumaan neuvolapalvelujen lisäksi perheneuvolapalvelut, lasten ja perheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelut, perhetyöntekijät sekä puheterapeutit. Ennaltaehkäisevään työhön käytettävissä oleva terveydenhoitajaresurssi on tällä hetkellä pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukainen kuntayhtymän alueella. Pudasjärven ja Iin palvelualueilla käytettävissä olevia resursseja tulee tarkkailla, sillä asiakkaiden määrä suhteessa terveydenhoitajien määrään on siellä suositusten ylärajoilla. Henkilöstöresurssin osalta tulee myös huomioida laajoihin terveystarkastuksiin tarvittava työaika sekä muut neuvolapalvelujen vastuulla olevat toiminnot kuten pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset. Osa näistä tehtävistä hoidetaan tällä hetkellä kuitenkin myös terveyspalvelujen toimesta. Lääkäriresurssin osalta on haasteena asetuksen mukaisen lääkäriresurssin saaminen erityisesti Iin ja Pudasjärven palvelualueilla. Neuvolapalveluihin on nimetty neuvolapalveluista vastaava lääkäri, jonka tehtävänä on kehittää ja koordinoida neuvolapalvelujen lääketieteellistä asiantuntemusta.

4 2 Oulunkaaren kuntayhtymä on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alusta lähtien. Kuntayhtymässä on valmistunut ja on hyväksytty vuoden 2010 aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma vuoteen 2013 saakka. Kuntien kanssa tehdään vuosittain lisäksi kuntakohtaiset palvelujen järjestämissuunnitelmat, jotka pohjautuvat järjestämiskeskuksen kuntien kanssa käymiin neuvotteluihin. Lisäksi kuntayhtymässä on työn alla lukuisia seudullisia strategioita mm. oppilashuollon strategia, seudullinen lastensuojelun suunnitelma ja mielenterveys- ja päihdestrategia. Tekeillä ovat myös kuntakohtaiset ennaltaehkäisevän päihdetyön strategiat. Ennaltaehkäisevän työn toimintasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti mm. kuntayhtymän talousarvion, taloussuunnitelman ja kuntakohtaisten palvelujen järjestämissopimusten yhteydessä sekä pidemmällä aikavälillä valtuustokausittaisten palvelujen järjestämisuunnitelmien päivitysten yhteydessä. Kuntayhtymän ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn moniammatilliset toimintatavat ja työkäytännöt kehittyvät strategiatyön ja toiminnan tasolla työn sisältöihin liittyvän laaja-alaisen yhteistyön ja kehittämistoiminnan avulla. Oulunkaaren kuntayhtymä on mukana monissa käytännön tarpeista lähtevissä kehittämishankkeissa ja kehittämistyö nähdään kiinteänä osana käytännön työtä. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti mm. Kuntamaiseman Maisema-mallin ja asiakas- ja henkilöstöarviointien perusteella. Erityisenä kehittämisen kohteena on jatkossa osallistavien arviointimenetelmien kehittäminen esim. asiakasparlamentit. Oulunkaaren kuntayhtymän toimintamallissa huomioidaan kuntakohtaisesti poikkeavat paikalliset olosuhteet palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Tämän suunnitelma on laadittu Oulunkaaren kuntayhtymän ja peruskuntien lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattihenkilöiden yhteistyönä.

5 3 2. Toimintaohjelman lähtökohdat Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa ja vähentää näin alueellista ja terveyskeskusten välistä eriarvoista palvelutarjontaa. Tasoltaan yhtenäisellä ja suunnitelmallisella toteuttamisella tarkoitetaan sitä, että ehkäisevät terveyspalvelut kattavat koko ikäluokan ja palvelujen sisältö on riittävän yhdenmukainen koko maassa. Neuvola-asetuksessa on tarkasti määritelty terveystarkastusten sisältö. Terveystarkastuksiin on niiden laadun varmistamiseksi varattava riittävästi aikaa. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään ylimääräisiä terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tarkastuksina tai moniammatillisina laajoina tarkastuksina. Suun terveystarkastuksia tekevät hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Terveystarkastusten yhteydessä tehdään yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on tehtävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa. Merkittävästi hyvinvointiin vaikuttava ennaltaehkäisevä työ tehdään juuri erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten parissa. Erityinen, tarpeenmukainen tuki tulee järjestää viiveettä. Kyseisen erityispalveluja tarvitsevan ryhmän lisäksi on lapsia ja nuoria joiden kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista on syntynyt huoli ja heidän tilannettaan tulee seurata. Ennalta ehkäisevässä työssä tulee kiinnittää erityistä huomiota lapsen, nuoren ja perheen mielipiteiden ja kokemusten huomioon ottamiseen.

6 4 3. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus 3.1 Äitiysneuvola Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön ja koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan tehtävä on ohjata, valmentaa ja neuvoa lasta odottavaa äitiä ja perhettä raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi tehtävänä on etsiä mahdollisia riskitekijöitä ja raskauden esiin tuomia sairauksia ja muita poikkeavuuksia. Työ sisältää lääketieteellisen seurannan lisäksi sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea sekä apua uudessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvola toimii läheisessä yhteistyössä synnytyssairaalan kanssa. Äitiysneuvolan resurssit vuosina v 2010 Äitiysnlath Synnyttäneiden Synn/th Äitiysnlalääkärisuositus lkm Pudasjärvi ,1 Ii 1, ,16 Simo 0, ,04 Utajärvi Vaala 0, ,05 STM:n suositusten mukaisesti kokopäiväisellä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 80 synnyttävää asiakasta / vuosi, lääkäreillä vastaava luku on 800. Lasta odottavalle perheelle tehdään vähintään yksi laaja terveystarkastus sekä ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Ensikäynti sisältää koko perheen hyvinvointikartoituksen. Ensisynnyttäjäperheille tehdään raskaudenaikainen kotikäynti raskausviikoilla tai viimeistään synnytyksen jälkeen. Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 1 (äitiysneuvolaohjelma). Määräaikaistarkastuksissa seuloutuu riskiäitejä ja -perheitä, joiden hoito vaatii lisätyötä ja lisätarkastuksia (mm. verenpaine, raskausdiabetes, masennus, päihde- ja sosiaaliset ongelmat). Heitä on noin 15 % äitiysneuvolan asiakkaista. Tästä asiakasryhmästä aiheutuva määräaikaistarkastusten lisäksi tuleva työn määrä arvioidaan olevan noin 25 %, mikä tarkoittaa neljää määräaikaistarkastusta kohti yhtä ylimääräistä käyntiä. Lisäkäyntejä vaativien asiakaskäyntien tarkasta määrästä ei ole vielä käytettävissä tilastotietoa. Oulunkaaren kuntayhtymässä tullaan ottamaan käyttöön Avo-Hilmo, jolloin saadaan tarkennettua tilastointeja. Oulunkaaren kuntayhtymä on mukana Oulun seudun hallinnoimassa lapsiperheiden palvelujen Tukeva-hankkeessa. Tukeva1-hankkeessa kehitettiin Oulunkaaren kuntayhtymään soveltuva perhekeskusmalli ja Tukeva2-hanke keskittyy tämän toimintamallin käyttöönottamiseen ja siihen liittyviin pilotointeihin. Pilotteina ovat mm. moniammatillisen perhevalmennuksen välittäminen videovälitteisesti sekä ennaltaehkäisevät terveydenhoitajan ja perhe- tai sosiaalityöntekijän tekemät kotikäynnit lasta odottaviin perheisiin. Erilaisissa kuntayhtymässä meneillään olevissa päihdemallityöskentelyissä kehitetään yhteistyötä neuvolapalvelujen ja sosiaalipalvelujen välille mm. niissä tapauksissa, jolloin huoli herää perheen vanhempien päihteidenkäytöstä. Tärkeää on myös perheväkivallan ehkäisytyöhön liittyvien toimintamallien käyttöön ottaminen.

7 5 Jos asiakas tarvitsee mahdollisia jatkotutkimuksia, lisätukea tai hoitoa, tehdään yhteistyötä tarvittavien muiden toimijatahojen kanssa (neuvolan psykologipalvelut, mielenterveyspalvelut, perheneuvola, päihdepalvelut, sosiaalityön palvelut). Kuntayhtymä järjestää lastenpsykiatrisia palveluja sekä erikoissairaanhoidon palveluja ostopalveluina. Päihdepsykiatrin palvelut järjestetään omana toimintana terveyspalvelujen toimesta. Psykologityövoiman saatavuudessa on ollut ongelmia ja psykologipalveluja on jouduttu ostamaan ostopalveluna. Tähän pyritään hakemaan ratkaisua mm. työnsisältöjä ja työnjakoja kehittämällä. Oulunkaaren kuntayhtymässä on perheille tarjolla ennaltaehkäisevää perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua ja lastensuojelun perhetyötä. Perhetyön tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Perhetyöntekijän tehtävä on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta. Peruskunnat järjestävät päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut mukaan lukien erityisvarhaiskasvatus- ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Neuvolapalveluilla on tavoitteisen työn toteuttamista varten useita yhteistyökumppaneita ja viranomaisverkostoyhteistyön lisäksi yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lasten ja nuorten ennaltaehkäisevissä palveluissa. Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun resurssit ja järjestämistavat (esim. palvelusetelin käyttöönotto) ovat yksi toiminnan painopistealueista vuonna 2011 ja mahdollisesti tarvittavista lisäresursseista neuvotellaan peruskuntien kanssa kuntaneuvotteluissa. 3.2 Lastenneuvola Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa sekä parisuhteen hoitamisessa. Neuvolassa edistetään lisäksi lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Perheet saavat myös tietoa rokotuksista ja lapsille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvolassa pyritään tunnistamaan ja havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestetään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien tahojen kanssa. Lastenneuvolan resurssit vuosina v 2010 Lastenneuvolath Lasten lkm Lasta/th Lastenneuvolalääkärisuositus Pudasjärvi 1, ,3 Ii 2, ,4 Simo ,1 Utajärvi 0, ,08 Vaala 0, ,06 (Terveydenhoitajan työpanos laskettu suhteutettuna valtakunnallisiin tavoitteisiin 400 lasta/th, lääkäriresurssisuositus on 2400 lasta/kokopäiväinen lääkäri).

8 6 Uuden neuvola-asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta lapsen ollessa neljän kuuden viikon ja kahdeksan kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus neljän kuukauden iässä. Asetuksessa edellytetään, että ainakin yksi kotikäynti tehdään vauvan syntymän jälkeen. Neuvolan ja terveydenhoitajan antaman tuen merkitys korostuu lapsen ensimmäisinä viikkoina. Tällöin useimmat perheet tarvitsevat paljon tukea ja tietoa, varsinkin ensimmäisen lapsen syntyessä. Kun lapsi on puolentoista vuoden - kuuden vuoden ikäinen on järjestettävä vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja neljän vuoden iässä sekä yhteen terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. Kuusivuotiaiden kohdalla asetus velvoittaa toimimaan yhteistyössä koulun ja esikoulun kanssa Lisäksi vanhemmille tehdään terveystarkastuskyselyt (audit/päihde, perheväkivalta, ravinto, diabetesriski). Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 2 (lastenneuvolaohjelma). Neuvolaikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden esim. psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa lapsen ja myös koko perheen hyvinvointia. Tarkastukseen kuuluu vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen, niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajan terveystarkastuksen yhteydessä saaduista tutkimustuloksista ja muista havainnoista tehdään merkinnät myös vanhempien terveyskertomukseen ja tarvittaessa lapsen terveyskertomukseen. Tehtyjen laajojen terveystarkastusten määrä saadaan tilastoinnin kautta selville. Lisäksi myös lasten isien käynnit terveystarkastuksissa tilastoidaan. Oulunkaaren kuntayhtymässä tehdään vuodesta 2011 lähtien laaja nelivuotistarkastus ja viisivuotistarkastus on jatkossa normaali ikäryhmätarkastus. Laajassa nelivuotistarkastuksessa tehdään lene-arvio, jossa on päivähoidon ja vanhempien arvio. Tarkastukseen tarvitaan vanhempien suostumus tietojen luovuttamisesta päivähoitoon. Perhe voi tarvita myös lisäkäyntejä neuvolaan tai kotiin. Lastenneuvolassa lisäkäyntejä aiheuttavia seikkoja ovat esim. imeväisen itkuisuus ja esikouluikäisen keskittymisvaikeudet. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaistarkastuksista poisjääneiden lasten riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Tarkastuksista poisjääneiden tuen ja asioiden jatkoselvittelyn tarve voi olla keskimääräistä suurempi. Lisäkäyntejä vaativien asiakkaiden käyntien määrästä ei ole vielä käytettävissä tilastotietoa, joten määräaikaistarkastusten lisäksi tehtyjen käyntien lukumäärä ei ole tiedossa. Lukumäärät tarkentuvat sitä mukaa, kun tarkempia tilastomenetelmiä saadaan käyttöön. Tämän jälkeen saadaan luotettavaa tietoa erityisen tuen tarpeessa olevista, sillä tilastoinnin avulla saadaan eroteltua esim. fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen syyn vuoksi neuvolassa käyneet. Jatkossa selvitetään tietojärjestelmistä myös vuositarkastuksissa käymättömät lapset. Tuen tarvetta voidaan sen jälkeen selvittää ottamalla suoraan yhteyttä perheeseen. Terveydenhoitajien työaikaa kohdistetaan enemmän erityistä tukea vaativien perheiden vastaanotolla tapahtuvaan ohjaukseen ja neuvontaan sekä kotikäynteihin. Tässä työssä korostuu yhteisen työn toimintamallit eri lapsiperhetoimijoiden kanssa. Oulunkaaren kuntayhtymässä on tarjolla lapsiperheille ennaltaehkäisevää perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua sekä lastensuojelun perhetyötä. Perhetyön tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Terveydenhoitajat tekevät myös harkintansa perusteella kotikäyntejä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen tukemiseksi (varhaisen vuorovaikutuksen työmenetelmät). Oulunkaaren kuntayhtymän palvelualueilla on varhaisen- ja erityisen tuen tarpeeseen vastaavia työryhmiä, mm. neuvolatyöryhmä, varhaisen kuntoutuksen työryhmä ja lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä, joissa toimii moniammatillisesti päivähoidon, neuvoloiden, sosiaalityön ja kuntoutuksen henkilöstöä. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Yhteistyön haasteena on sitouttaa eri toimijat alueellisen verkostoyhteistyön lisäksi seudulliseen yhteistyöhön.

9 7 Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluissa tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle. Varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnan yhteydessä saattaa nousta esille varhaiskuntoutuksen tarve. Tarkoituksenmukaisesta asiantuntija-arvioinnista sovitaan vanhempien kanssa. Varhaista tai erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Lapsen kannalta kasvatuksellinen ja lääkinnällinen kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kuntoutussuunnitelma sisältyy nykyisin lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Laaja-alaisesti tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksessa käytetään myös tarkempia arviointi- ja suunnittelumenetelmiä. Esiopetuksessa, mikäli lapselle on tehty varhaiskasvatuksen aikana kuntoutussuunnitelma, laaditaan hänelle esiopetuksen oppimissuunnitelman liitteeksi Tehostettu tuki esiopetuksessa suunnitelma. Suunnitelman seuranta kirjataan Tehostettu tuki esiopetuksessa/seuranta kaavakkeeseen. Ellei tehostettu tuki riitä esiopetuksessa, tehdään pedagoginen selvitys. Sen pohjalta tehdään päätös erityisestä tuesta. Päätöksen jälkeen lapselle laaditaan Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. HOJKS:n laativat lasta opettavat opettajat, huoltajat, lapsi sekä yhteistyöverkoston jäsenet tilanteen mukaan. Seurantaa tehdään edellä mainittujen henkilöiden yhteistyönä vähintään kerran lukuvuodessa. HOJKS toteutetaan lapsen oppimisympäristössä. Erityiset toimintatavat määritellään HOJKS:ssa. Lapsen opettaja on vastuullinen toimija lapsen HOJKS:n suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lapsen opettaja toimii tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä yhteistyöverkoston kanssa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat lapsi, huoltajat, lapsen opettajat, kuntouttavat henkilöt sekä muut ammatilliset asiantuntijat. 3.3 Kouluterveydenhuolto ja oppilashuoltotoiminta Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kouluterveydenhuollon tulee myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon ja osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Perusopetuksen laatukriteerien mukaan oppilashuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syrjäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille. Toimiva yhteistyö muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja suunnitelmallisuudesta. Koulun oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Koulun oppilashuollollista toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Oppilashuolto on osa välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä. Oppilashuollon toimintatapoja kehitettäessä huomioidaan niin yksilöllisen kuin

10 8 kouluyhteisön tuen näkökulmat. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää. Lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tulee tunnistaa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön vanhempien kanssa varataan riittävästi aikaa. Lukiossa opiskelijahuollon käytännöissä on eroa alaikäisten ja täysi-ikäisten opiskelijoiden välillä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmällisesti säädösten mukaisesti. Oppilashuoltotoiminta koskee myös esikouluikäisiä lapsia. Oppilashuolto on keskeinen peruspalveluja tarjoavan esiopetuksen tukirakenne, jonka tehtävänä on huolehtia lasten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kasvuyhteisön hyvinvointia. Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämisvastuulla on koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminnan järjestäminen. Kuntakohtaisesti on tehty oppilashuollon strategioita ja työn alla on seudullisen kuntakohtaiset oppilashuollon strategiat yhdistävä seudullinen oppilashuoltostrategia. Kouluterveydenhuollon resurssit vuosina v 2010 Kouluth Oppilaita Oppilaita/th Kouluth. lääkärisuositus Pudasjärvi 1, ,6 Ii 2, ,7 Simo 0, ,2 Utajärvi 0, ,16 Vaala 0, ,17 (Terveydenhoitajan työpanos on laskettu suhteutettuna valtakunnallisiin tavoitteisiin 600/th./lääkäriresurssisuositus on enintään 2100 koululaista/kokoaikainen lääkäri.) Asetuksen mukaan oppilaille tulee järjestää sekä määräaikaisia että laajoja terveystarkastuksia, joita toteuttavat terveydenhoitajat ja lääkärit. Oppilaille tehtävissä tarkastuksissa pyritään arvioimaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, jolloin myös opettajan ja muun oppilashuollon henkilöstön antama arvio oppimisesta, kouluselviytymisestä ja kaverisuhteista on huomioitava. Tilastoinnin pohjalta saadaan selville laajojen terveystarkastusten määrä. Tarkempi kuvaus määräaikaistarkastuksista on liitteessä 3 (koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ohjelma). Peruskouluikäisten lasten huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua lastensa terveystarkastuksiin, ennen kaikkea silloin kun on kysymys oppilaan laajasta terveystarkastuksesta. Jokaiselle oppilaalle tehdään laajan terveystarkastuksen pohjalta henkilökohtainen terveydenhoitosuunnitelma, yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa opettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Suunnitelman pohjalta toteutetaan seuraavat tapaamiset terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Terveydenhoitosuunnitelmassa käytetään pohjana ministeriön valtakunnallisia ohjeita terveyssuunnitelmasta. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Havaittu

11 9 tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa esille nousevat lapsuusiässä yleiset allergiset sairaudet, tules - ja liikuntaelimistön oireet ja isona osana erilaiset psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat. Mikäli oppilasta tavatessa tulee ilmi asioita, jotka vaativat lisäselvittelyjä ohjataan oppilas jatkohoitoon. Fyysiseen terveyteen liittyvissä asioissa voidaan ottaa yhteys terveysasemalle tai lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Psyykkiseen toimintakykyyn liittyvissä asioissa oppilas ohjautuu ensisijaisesti koulukuraattorille tai psykologille. Huolen noustessa oppilaan oppimisesta tai koulunkäyntiongelmista, hänet ohjataan opinto-ohjaajalle tai oppimisvaikeustutkimuksiin. Koulujen tämän hetkinen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on pitkälti kouluterveydenhoitajien ja koulupsykologien ja kuraattorien varassa. Erityispalveluja tarvittaessa otetaan yhteys perheneuvolaan, kuntayhtymän mielenterveyspalveluihin, kuntayhtymän ostopalveluina järjestämiin konsultoiviin erityistyöntekijöihin (lastenpsykiatri, psykiatri) tai lähetteellä lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä oppilaan luokanvalvojan, rehtorin, koulun kuraattorin ja lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Psyykkisissä ja sosiaalisissa asioissa jatkoselvittelyihin ohjautumista edeltävät usein moniammatilliset yhteisneuvottelut. Kuntayhtymän alueella kartoitetaan parhaillaan koulukuraattoriresurssin määrää. Tarvittavista lisäresursseista neuvotellaan peruskuntien kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskuksen toimesta. Ii-Simo palvelualueelle lisätään koulukuraattoriresurssia jo syksystä 2011 lähtien. Kouluterveydenhuollon tärkein yhteistyökumppani vanhempien lisäksi on opetuspalvelut. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kaikilla kouluilla. Oppilashuoltoryhmiin kuuluvat rehtori, opettaja, erityisopettajat, koulukuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmässä käsitellään opiskeluun liittyviä asioita ja yleensä oppilaisiin liittyviä huolenaiheita. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Yksittäistä oppilasta koskevien palavereiden kokoonpano määritellään tapauskohtaisesti aina erikseen. Kouluterveydenhuolto on mukana kuntakohtaisissa sivistyspalvelujen KELPO- ja muissa oppilashuollon kehittämishankkeissa, joissa on kehitetty tehostetun tuen ja oppimisen tuen strategiaa oppilashuollollisena hankkeena. Ennaltaehkäisevänä päihdetyötä toteutetaan kuntakohtaisten ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamallien mukaisesti eri toimijatahojen yhteistyönä. Kuntakohtaisia ennaltaehkäisevän työn suunnitelmia ollaan päivittämässä kuntien ja kuntayhtymän edustajista koostuvien ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmien toimesta. Ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamalleja toteutetaan erilaisten ryhmämuotoisten ja varhaisen tuen toimintamallien avulla. Lisänä tarjotaan erilaisia ehkäisevän päihdetyön infoja. Erityisryhmien liikuntaa järjestetään henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Tätä toimintaa järjestävät peruskuntien vapaaaikatoimet. Koulun tasolla osallistutaan terveystiedon opetuksen ja oppilashuollon ennaltaehkäisevän

12 10 toiminnan kehittämiseen. THL:n kouluterveyskyselyjen tuloksia hyödynnetään omalta osaltaan palvelujen kehittämistyössä tavoitteena asiakaslähtöiset palvelutarpeiden mukaiset palvelut koko kuntayhtymän alueella. 3.4 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa (oppilashuollon kokonaisuudesta ks. edellinen kohta). Opiskeluterveydenhuollon resurssit (2011) v 2010 Th:n työpanos Opiskelijoita Opiskelijaa/th Lääkärin työpanos suositus Pudasjärvi 0, ,15 Ii 0, ,04 Simo 0, ,03 Utajärvi 0, ,02 Vaala 0, ,02 (Terveydenhoitajan työpanos on laskettu suhteutettuna valtakunnallisiin tavoitteisiin (600 opiskelijaa). Lääkärisuositus on opiskelijaa/lääkäri). Asetuksen tavoitteena on tehostaa terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Asetuksessa pidetään tärkeänä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja huomion kiinnittämistä erityisesti siirtymävaiheisiin esimerkiksi opiskelun aloitukseen. Asetuksen mukaan opiskeluterveydenhuollossa tulee tehostaa etsivää työtä ja seurata palvelujen ulkopuolelle jäävien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrää. Tarkempi kuvaus määräaikaistarkastuksista on liitteessä 3 (koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelma). Opiskeluterveydenhuollossa hyödynnetään tarvittaessa perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja. Yhteistyökumppaneina toimivat lisäksi mm. opinto-ohjaajat sekä terveyskeskuksen kautta järjestettävät psykiatrisen hoidon ja muut palvelut. Kutsuntatarkastusten yhteydessä syrjäytymisvaarassa oleville asevelvollisille tarjotaan moniammatillista tukea (Time Out-toiminta). TimeOut- ohjaajaverkostoa muodostetaan parasta-aikaa Oulunkaarelle. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille järjestetään peruskunnissa monialaista tukea nuorisolain velvoitteiden mukaisesti peruskuntien nuorisopalvelujen koordinoimana. Työpajatoimintaa ml. starttipajatoimintaa järjestetään peruskuntien järjestämänä. Palvelutarjonta vaihtelee vielä peruskunnittain. Työllistämispalvelujen aktiivinen kehittämistoiminta yhteistyössä

13 11 Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa on meneillään koko kuntayhtymän kuntien alueilla. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset toteutetaan pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitajien toimesta. Yhteistyö sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelujen kanssa on tärkeää. Asiakkaat ohjautuvat työpajoille ja työllistämisen palvelukeskuksiin työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaalipalvelujen, nuorisopalvelujen, peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen lähettäminä. Valmennus on tuotannollisen työn avulla tapahtuvaa työtaitojen ja työelämävalmennuksen kehittämistä, jota yksilöllisistä tarpeista riippuen täydennetään arkielämää ja tulevan työuran suunnittelua tukevalla yksilö- ja ryhmävalmennuksella, liikunta- ja terveyspalveluilla sekä päihde- ja erityispalveluilla. Työpajoissa toimii yksilövalmentajia, jotka toimivat työvalmentajien työpareina em. tehtäviin liittyen. Etsivän nuorisotyön toimintaa on kaikilla palvelualueilla. Oulunkaaren kuntayhtymä on mukana Kaste-rahoituksen saaneessa Virta-hankkeessa, jonka tavoitteina on nuorten syrjäytymiseen ehkäisyyn liittyvien tehokkaiden toimintamallien kehittäminen. Tämä edellyttää uusien aktiivisien toimintamallien mm. aikuissosiaalityön menetelmien kehittämistä. Kainuun maakuntakuntayhtymä hallinnoi Virta-hanketta ja Oulunkaaren osahanke käynnistyi elokuussa Suun terveydenhuolto Suun terveystarkastusten sisältö Suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve sekä tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveystarkastus Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arviointi suun terveydenhuollon ammattihenkilön haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Oulunkaaren kuntayhtymän terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa ensimmäistä lasta odottavat vanhemmat kutsutaan suuhygienistin tai hammashoitajan tekemään vanhempien suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon. Vanhemmille annetaan äitiysneuvolassa aika suoraan suuhygienistille tai pyydetään varaamaan itse aika hammashoitolasta. Arviointikäynnillä haastattelulla selvitetään perheen ruokailutavat, hampaiden harjaustottumukset sekä ksylitolin ja fluorihammastahnan käyttö. Lisäksi selvitetään suun terveyteen vaikuttavat tavat kuten tupakointi. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus suuhygienistin tekemään hampaiston tarkastukseen. Vanhemmat ohjataan käyttämään ksylitolituotteita mutansstreptokokkitartunnan estämiseksi. Mikäli tarkastuksessa ilmenee hoidon tarvetta, vanhemmat ohjataan hammaslääkärin tekemään hampaiston

14 12 tutkimukseen. Syntyvän lapsen hampaiston kariesbakteeritartunnan ehkäisemiseksi vanhemmat voidaan ohjata ilman jonotusta hammaslääkärin tarkastukseen. Alle kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Kunnan on järjestettävä alle kouluikäiselle lapselle terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias. Alle kouluikäisille järjestetään suuhygienistin tai hammashoitajan tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaisesti hammaslääkärin tutkimuksia. Alle 2-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus Oulunkaaren suun terveydenhuollossa lapsen ensimmäiset suun terveystarkastukset tehdään lastenneuvolassa terveydenhoitajan suorittamana. - 6 kuukauden ikäiselle lapselle tehtävässä terveystarkastuksessa terveydenhoitaja selvittää vanhemmille lapsen ensimmäisten hampaiden puhkeamisen. Samalla terveydenhoitaja antaa ohjeet hampaiden harjauksen aloittamiseksi, selvittää mutansstreptokokki bakteeritartunnan estämisen ja sokerin merkityksen hampaiden reikiintymisen ehkäisyyn. Harjaus aloitetaan, kun lapsen ensimmäinen hammas puhkeaa. Harjauksessa vuotiaille käytetään pieni sipaisu lasten hammastahnaa, jossa on enintään 500 ppm fluoria ja 18 kuukauden ikäiselle lapselle tehtävässä terveystarkastuksessa terveydenhoitaja tarkastaa annettujen hammashoito-ohjeiden toteutumisen. Tässä vaiheessa vanhemmille opastetaan ksylitolipurukumin käyttöä lapselle. Terveydenhoitaja tarkastaa hampaiden puhtauden nostamalla ylähuulta ja katsomalla ovatko etuhampaat puhtaat. Mikäli hampaissa on havaittavaa plakkia, kehotetaan vanhempia kiinnittämään huomiota harjaukseen ja varaamaan aika suuhygienistille hampaiston terveystarkastukseen. 2-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus 2-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus on neuvola-asetuksen mukainen koko ikäluokalle tehtävä tarkastus. Lapset kutsutaan hammashoitajan tai suuhygienistin tekemään tarkastukseen. Tarkastuksessa kerrotaan perheelle hampaiston puhkeamisaikataulu ja purentaelimen kehitys sekä selvitetään perheen ravinto-, terveys- ja suunhoitotottumukset. Perheen kanssa laaditaan lapsen hampaiston kotihoitosuunnitelma, joka sisältää harjauksen kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla, ksylitolin käytön ruokailujen jälkeen ja reikiintymistä aiheuttavien ruokien terveellisen käytön opetuksen. Vanhemmille korostetaan, että heidän tulee harjata lapsen hampaat aamuin illoin, vaikka lapsi itsekin harjaa. Lapsen streptokokkibakteerien taso mitataan Mutans-testillä ja tarkastetaan lapsen hampaisto. Mikäli hampaistossa todetaan alkavia reikiä, lapselle laaditaan tehostettu reikiintymisen ehkäisyohjelma. Lapsen kotihoidon onnistuminen kontrolloidaan ja hampaisto

15 13 käsitellään fluorilla hammashoitolassa 3-6 kuukauden välien, kunnes karieksen eteneminen saadaan pysähtymään. Mikäli lapsen hampaistosta löydetään korjattavia reikiä tai useita alkavia reikiä, ohjataan lapsi hammaslääkärin tarkastukseen. Hammaslääkäri korjaa syntyneet reiät ja laatii lapselle henkilökohtaisen hoitosuunnitelman karieksen pysäyttämiseksi yhdessä vanhempien kanssa. Lapsi käy jatkossa hammashoitajan tai suuhygienistin fluoripenslauksessa 3-6 kuukauden välein. Mikäli lapsella todetaan suurentunut riski hampaiden reikiintymiseen, hänet kutsutaan suuhygienistin tai hammashoitajan tarkastukseen 3-vuotiaana. 4-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus 4-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus on neuvola-asetuksen mukainen koko ikäluokalle tehtävä tarkastus. Lapset kutsutaan hammashoitajan tai suuhygienistin tekemään tarkastukseen. Tarkastuksessa selvitetään perheen ravinto- ja suunhoitotottumukset. Lisäksi selvitetään lapsen mahdolliset yleissairaudet ja infektiosairauksien vaikutus lapsen hampaiston terveyteen. Kerrataan perheen kanssa lapsen kotihoidon suunnitelma ja kiinnitetään erityistä huomiota takahampaiden harjaukseen, mehujen ja karkkien nauttimiseen välipalojen yhteydessä sekä ksylitolipurukumin käyttöön. Lapsen hampaisto tarkastetaan ja kiinnitetään huomiota reikiintymisen lisäksi purennan kehitykseen. Varsinkin ohjautuvien ristipurentojen havaitseminen on tässä vaiheessa tärkeää. Mikäli hampaistossa todetaan alkavia reikiä, lapselle laaditaan tehostettu reikiintymisen ehkäisyohjelma, kuten meneteltiin 2-vuotiaan lapsen osalta. Samoin lapsi ohjataan hammaslääkärin tarkastukseen, mikäli alkavia reikiä on useita tai löytyy korjattavia reikiä. Hammaslääkärin hoidon jälkeen lapsi käy suuhygienistin hoidossa 3-6 kuukauden välein, kunnes kotihoito saadaan kuntoon. Mikäli lapsella todetaan suurentunut riski hampaiden karioitumiseen, hänet kutsutaan hammashoitajan tai suuhygienistin tarkastukseen 5-vuotiaana. 6-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus 6-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus on neuvola-asetuksen mukainen koko ikäluokalle tehtävä tarkastus. Lapset kutsutaan hammashoitajan tai suuhygienistin tekemään tarkastukseen. Tarkastuksessa selvitetään perheen ravinto- ja suunhoitotottumukset. Tässä vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota ensimmäisten molaarien puhkeamiseen. Vanhemmat opetetaan harjaamaan puhkeavat hampaat harjoituksen avulla. Harjaus tulee tehdä sivusta päin poskea venyttäen. Samoin pysyvien etuhampaiden harjaukseen kiinnitetään huomiota. Vanhemmille muistutetaan, että heidän tulee harjata edelleen lapsensa hampaat. Mikäli lapsella on paikkoja maitohampaissa tai todetaan muuten suurentunut riski hampaiston reikiintymiseen, lapsen ensimmäiset molaarit pinnoitetaan. Reikiintymisen lisäksi tarkastuksessa kiinnitetään huomiota ensimmäisten molaarien ja etuhampaiden oikeaan puhkeamiseen. Tarkastetaan ohjautuvat ja suorat ristipurennat sekä suurentuneet

16 14 ylipurennat. Tarvittaessa lapsi ohjataan hammaslääkärin tekemään purennan tarkastukseen. Mikäli lapsen hampaistossa todetaan alkavia reikiä, kerrataan vanhempien kanssa kotihoidon onnistuminen ja kontrolloidaan tilanne 3-6 kuukauden välein suuhygienistin vastaanotolla. Mikäli lapsen hampaistosta löydetään korjattavia reikiä tai useita alkavia reikiä, ohjataan lapsi hammaslääkärin tarkastukseen. Hammaslääkäri korjaa syntyneet reiät ja miettii vanhempien kanssa kotihoidossa olevia ongelmia. Lapsi käy jatkossa hammashoitajan tai suuhygienistin fluoripenslauksessa 3-6 kuukauden välein. Kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Neuvola-asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Oppilaalle tehtävät tarkastukset ovat vähintään suuhygienistin tekemiä. Oulunkaaren terveyskeskuksessa oppilaan suun terveystarkastukset tehdään ensimmäisellä, kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Tarkastukset tehdään koko vuosiluokalle ja oppilaat kutsutaan tarkastukseen. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla tarkastuksen tekee hammaslääkäri ja kolmannella luokalla suuhygienisti. Ensimmäisellä luokalla tehtävässä tarkastuksessa korostetaan kotihoidon merkitystä, kiinnitetään huomiota harjauksen onnistumiseen ja jatketaan ksylitolin käyttöä ruokailujen jälkeen. Vanhemmille korostetaan heidän tekemän harjauksen merkitystä. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota ensimmäisen vaihduntavaiheen hampaiden puhkeamiseen, tarkastetaan ristipurennat, kiinnitetään huomiota ylipurentoihin ja tarkastetaan etuhampaiden symmetrinen puhkeaminen. Mikäli oppilaan hampaistossa todetaan alkavia reikiä, hänelle laaditaan tehostettu karieksen ehkäisyohjelma, yksilöllisen tarpeen mukaan. Näissä tilanteissa puhkeavat ensimmäiset molaarit pinnoitetaan ja oppilas kutsutaan toisella luokalla suuhygienistin tekemään terveystarkastukseen. Kolmannella luokalla suuhygienisti tarkastaa koko ikäluokan. Oppilailta tarkastetaan kotihoidon onnistuminen ja kontrolloidaan purennan kehittyminen. Tarvittaessa oppilas ohjataan hammaslääkärin tekemään tarkastukseen ja aloitetaan tehostettu kotihoidon seuranta. Lapsi kutsutaan myös tarpeen mukaan suuhygienistin tarkastukseen neljännellä luokalla. Viidennellä luokalla on lapsella alkamassa toinen vaihduntavaihe. Tällöin kiinnitetään huomiota kulmahampaiden puhkeamiseen toteamalla puhkeava hammas ikenen alta sormella tunnustellen. Hammaslääkärin tekemässä tarkastuksessa kiinnitetään huomiota myös puhkeavien hampaiden harjauksen onnistumiseen. Mikäli oppilaalla on kohonnut kariesriski, kutsutaan hänet suuhygienistin tarkastukseen kuudennella ja seitsemännellä luokalla. Kahdeksannella luokalla kutsutaan koko vuosiluokka hammaslääkärin tarkastukseen. Tässä vaiheessa on tyypillistä runsas makean käyttö ja napostelutyyppinen ruokailutapa sekä riittämätön hampaiden puhdistus. Samaan aikaan ovat toiset molaarit puhkeamassa. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota niiden puhdistukseen. Mikäli suussa on paikattuja hampaita tai on suurentunut kariesriski, toiset molaarit pinnoitetaan. Kahdeksannen luokan tarkastuksessa hammaslääkäri määrittää

17 15 seuraavan tarkastuksen tarpeen. Oppilas voidaan kutsua yhdeksännellä luokalla suuhygienistin tekemään tarkastukseen tai antaa oppilaalle henkilökohtainen tarkastusväli. Opiskelijan suun terveystarkastukset Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetulle opiskelijalle tulee järjestää kerran opiskelun aikana suun terveystarkastus. Oulunkaaren terveyskeskuksen alueella opiskelevat nuoret kutsutaan tarkastukseen toisella vuosikurssilla. Opiskelijoille lähetetään aika, joka heidän tulee vahvistaa, mikäli tulevat hoitoon. Muuten opiskelijat ovat oikeutettuja hoitoon normaalin kiireettömän hoidon kautta. Tämä voi tarkoittaa asettamista jonoon. Opiskelijan terveystarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota hampaiden reikiintymisen lisäksi alkaviin kiinnityskudosvaurioihin. Tässä vaiheessa tulee huomioida myös harjausvauriot, puhkeavat viisaudenhampaat ja leukanivelten oireet. Harjauksen lisäksi hammaslangan käytön opettaminen kuuluu tähän vaiheeseen. Opiskelijalle tehdään tarvittaessa henkilökohtainen ehkäisevän hammashoidon suunnitelma ja määritetään seuraava tarkastusajankohta.

18 16 4. Terveydenhuollon asiakirjat Terveydenhuollossa on käytössä Effica-potilastietojärjestelmä. Työntekijän oikeudet potilasasiakirjoihin määritellään työntekijäryhmäkohtaisilla käyttöoikeuksilla. Moniammatillisessa yhteistyössä tulee olla aina huoltajien lupa alle-15-vuotiasta lasta koskevien asioiden käsittelyyn. Vanhempien kirjallisesta suostumuksesta tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Yli 15-vuotias koululainen tai opiskelija voi antaa luvan itse. Suostumusta pyydettäessä on aina informoitava myös oikeudesta syytä ilmoittamatta peruttaa suostumus tai rajata sitä. Perheen muuttaessa asuinkuntaa potilasasiakirjat voidaan toimittaa (kopiot) vanhempien/asianomaisten itsensä suostumuksella uuteen asuinkuntaan. Potilasasiakirjojen rekisterinpidosta vastaavana säilyy edelleen se kunta, missä tiedot ovat syntyneet.

19 17 5. Toiminnan, seurannan ja yhteistyön kehittäminen Oulunkaaren kuntayhtymä on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alusta lähtien. Kuntayhtymässä on valmistunut ja on hyväksytty vuoden 2010 aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuuunitelma vuoteen 2013 saakka. Kuntien kanssa tehdään vuosittain lisäksi kuntakohtaiset palvelujen järjestämissuunnitelmat, jotka pohjautuvat järjestämiskeskuksen kuntien kanssa käymiin neuvotteluihin. Lisäksi kuntayhtymässä on työn alla lukuisia seudullisia strategioita mm. oppilashuollon strategia, seudullinen lastensuojelun suunnitelma ja mielenterveys- ja päihdestrategia. Tekeillä ovat myös kuntakohtaiset ennaltaehkäisevän päihdetyön strategiat. Ennaltaehkäisevään työhön käytettävissä oleva terveydenhoitajaresurssi on tällä hetkellä pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukainen kuntayhtymän alueella. Pudasjärven ja Iin palvelualueilla käytettävissä olevaa henkilöstöresurssia tulee tarkkailla, sillä asiakkaiden määrä suhteessa terveydenhoitajien määrään on siellä suositusten ylärajoilla. Henkilöstöresurssin osalta tulee myös huomioida laajoihin terveystarkastuksiin tarvittava työaika sekä muut neuvolapalvelujen vastuulla olevat toiminnot kuten pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset. Osa näistä tehtävistä hoidetaan tällä hetkellä kuitenkin myös terveyspalvelujen toimesta. Lääkäriresurssin osalta on haasteena asetuksen mukaisen lääkäriresurssin saaminen erityisesti Iin ja Pudasjärven palvelualueilla. Neuvolapalveluihin on nimetty neuvolapalveluista vastaava lääkäri, jonka tehtävänä on kehittää ja koordinoida neuvolapalvelujen lääketieteellistä asiantuntemusta. Ennaltaehkäisevän työn toimintasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti mm. kuntayhtymän talousarvion, taloussuunnitelman ja kuntakohtaisten palvelujen järjestämissopimusten yhteydessä sekä pidemmällä aikavälillä valtuustokausittaisten palvelujen järjestämisuunnitelmien päivitysten yhteydessä. Henkilöstöresurssien seuranta on osa tätä kokonaisuutta. Kuntayhtymän ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn moniammatilliset toimintatavat ja työkäytännöt kehittyvät strategiatyön ja toiminnan tasolla työn sisältöihin liittyvän laaja-alaisen yhteistyön ja kehittämistoiminnan avulla. Oulunkaaren kuntayhtymä on mukana monissa käytännön tarpeista lähtevissä kehittämishankkeissa ja kehittämistyö nähdään kiinteänä osana käytännön työtä. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti mm. Kuntamaiseman Maisema-mallin ja asiakas- ja henkilöstöarviointien perusteella. Erityisenä kehittämisen kohteena on jatkossa osallistavien arviointimenetelmien kehittäminen esim. asiakasparlamentit. Oulunkaaren kuntayhtymän toimintamallissa huomioidaan kuntakohtaisesti poikkeavat paikalliset olosuhteet palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

20 18 Liitteet Liite 1. Äitiysneuvolaohjelma OULUNKAAREN ÄITIYSNEUVOLAOHJELMA AJANKOHTA TEKIJÄT/OSALLISTUJAT SISÄLTÖ KESKUSTELUNAIHEET/OHJANTA 1.puhelinkontakti TH Monesko raskaus, viim. kuukautiset, raskaustesti, tark. raskausviikot, sairaudet, lääkkeet, yhteystiedot, huomio sikiöseulontatutkimukset rvk TH Perustietojen täyttäminen, BCGrokotuksentarve, laboratoriolähetteet ( VR, Rh ja Rh-va, kardiolipiini, HBsAg, HIV )ja sikiöseulonnat. Audit-kysely, myös kumppanille. Ajanvaraus nlalääkärille. Äiti varaa ajan varhaisuätutkimukseen. Hb, virtsa: Comburtestillä, tarv. herkästi U2-tutkimus, RR, paino. Lähete sok. rasitukseen tarv rvk TH + LÄÄKÄRI Obstetrinen ja gynekologinen anamneesi. Sokerirasituskokeen tarve. Gynekologinen tutkimus ja sikiön syd. äänten kuuntelu. Paino, RR, virtsa, Hb rvk TH Virtsa, RR, paino, sikiön sydämen syke, mahd. sikiön liikkeet, kohdun kasvu rvk TH Hb, virtsa, paino, RR, kohdunpohjan mittaus, sikiön syd. äänet, sikiön liikkeet. Huomio pre-eklampsian oireet. Lähete sok.rasitus kokeeseen tarv. Anna voimavaralomake 1. lasta odottavalle ( tarv. parisuhdeväkivalta kysymys ).Kelan esite ja lomakkeet. Vointi, lääkkeiden ja päihteiden käyttö, esiin tulevat asiat. Neuvola-ajan varaus. Raskauden seurannan merkitys, kulku ja neuvolakäynnit. Sikiöseulonnat ja uä-tutkimukset. Ruokavalio, liikunta, painonhallinta, päihteet, lääkkeet. Hampaidenhoito-ohjelma. Seksuaalisuus raskauden aikana, parisuhde, vanhemmuus, mieliala ja sen vaihtelut. Esitteet: Meille tulee vauva ( THL ), Raskaus ja alkoholi, Savuton raskaus, Lähekkäin, Raskausajan ravitsemus ja liikunta, Neuvokas perhe, Sikiöseulonnat-esite. Raskauden fysiologiset vaikutukset ( lantionpohjan lihaksisto ). Elämäntavat. Perheen esiin tuomat asiat. UÄ sikiön seulontatutkimusten tulokset. Asiakkaan tarpeiden mukaan (ravitsemus, liikunta, parisuhde ja seksuaalisuus ). Asiakkaan tarpeiden mukaan, ravitsemus, liikunta, selän ja lantionpohjan lihaksisto, parisuhde ja seksuaalisuus, tukiverkon kartoitus.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oulunkaaren kuntayhtymä

Oulunkaaren kuntayhtymä 1 Oulunkaaren kuntayhtymä Neuvolapalvelujen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuoteen 2018 Palvelutuotantolautakunta 9.3.2016 2 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Toimintaohjelman lähtökohdat... 3 2.1. Yhteistoiminta...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 9.10.2014 Kehittämistarpeita kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Vanhempien mukaan saaminen

Lisätiedot

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4. Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.2016 11.4.2016 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Laki perusopetuslain

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma 2012 NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO 1 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Toimintaohjelman perusta...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen

Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen Kehitysjohtaja Markku Rimpelä 24.10.2007 Osaamisen ja sivistyksen asialla Kunta- ja palvelurakenneuudistus Laki kunta-ja palvelurakenneuudistuksesta 9.2.2007/169,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma, perusopetus

Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma, perusopetus Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma, perusopetus YLEISTÄ Koulujen oppilashuoltotyö koostuu yhteisöllisestä oppilashuollosta ja yksilökohtaisesta oppilashuollosta. Oppilashuoltotyö järjestetään Iitissä

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Oppilashuollon kehittämishankkeen valtakunnallinen seminaari Merja Hallantie Merja Hallantie

Oppilashuollon kehittämishankkeen valtakunnallinen seminaari Merja Hallantie Merja Hallantie Oppilashuollon kehittämishankkeen valtakunnallinen seminaari 24.10.2007 Merja Hallantie merja.hallantie@edu.hel.fi 1 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilashuollon tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot