Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012"

Transkriptio

1 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa

2 Sisältö 1. Johdanto Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua Lapsen oikeuksien sopimus opetussuunnitelmissa Arvot ja toiminta-ajatus Toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet: Hyvä koulupäivä Oppilaaksi oton valintaperusteet Hyvä esiopetus ja koulunalku Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kehityskeskustelu - kasvun ja oppimisen keskustelu Oppilaan kohtaaminen hyvä opetus ja ohjaus Jokaisen opettajan vastuu opetuksesta ja ohjauksesta Menetelmät Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt ja ryhmä oppimisen tukena Samanaikaisopetus - tiimiopettajuus Osallisuuden mahdollistaminen ja tukeminen Oppilasneuvostot ja yhteistyö nuorisopalveluiden kanssa Ohjaus Oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen Oppiaineen ohjaaminen Opiskeltava oppiaine ja ammatit, koulutus ja työelämä Ohjaus kolmiportaisen tuen eri vaiheissa Ohjauksen nivelvaiheet Varhaiskasvatus Esiopetus Ohjaus alakoulussa Ohjaus yläkoulussa Nivelvaihe toiselle asteelle Opetuksen painotukset Kielikylpyopetus Musiikkiluokkaopetus Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tukeminen Perusopetukseen valmistava opetus Nivelvaiheen tuki... 37

3 Suomi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajataustaisen oppilaan oman äidinkielen opetus Pienryhmäisten uskontojen opetus ja uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen Maahanmuuttajataustaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Käyttäytymisen arviointi Oppilaan itsearviointi Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Päättöarviointi Todistukset Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Tuen kolmiportaisuus Lomakkeet ja oppilaskohtaiset suunnitelmat Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennytty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulujen kerhotoiminta Koulukuljetus Kouluruokailu Joustava perusopetus Porvoossa Oppilashuoltotyö Opettaja oppilashuoltotyössä Moniammatillinen oppilashuoltotyö Oppilashuoltoryhmä - OHR Oppilashuollollinen yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Turvallisuuden edistäminen... 93

4 7.4. Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen... 95

5 1. Johdanto 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua Tämä asiakirja on Porvoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman yleinen osa. Vuoden 2011 opetussuunnitelman yleinen osa korvaantuu tällä. Jaoston hyväksymä tuntijako on otettu käyttöön Ainekohtaisten osioiden osalta noudatetaan edelleen jaoston hyväksymää opetussuunnitelmaa ja siihen perustuvaa taskuopetussuunnitelmaa. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen on kirjattu Koulutuspalveluiden laatusuunnitelma -asiakirjaan (hyväksytty jaostossa keväällä 2011) ja Tietostrategia on kirjattu erikseen omaksi asiakirjakseen (hyväksytty jaostossa kesällä 2011). Tähän asiakirjaan on koottu olemassa olevista perusopetuslaista ja -opetussuunnitelman perusteista, termien määrittelemisestä ja toiminnan kuvauksesta kokonaisuus, joka tukee yhtenäistä oppimispolkua Porvoossa. Asiakirja sisältää 2010 valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen vaatimat osa-alueet ja perusopetuslakiuudistuksen. Laki ja opetussuunnitelma ovat velvoittavia. Tässä asiakirjassa kuvataan oppilaan ohjaamisen, oppilashuollon ja oppilaan tuen toimintamallit ja muodot Porvoossa. Ohjaustoiminta pyrkii kohtaamaan oppilaan tavalla, joka ohjaa häntä oppimaan. Oppilashuollolla pyritään takaamaan oppimiseen tarvittava hyvinvointi ja moniammatillinen tuki oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseksi ennaltaehkäisystä kohdennetun tuen antamiseen. Oppilaan saamat tuen muodot vaihtelevat tarpeen mukaan yleisestä tehostettuun ja erityiseen tukeen. Avainasemassa on tuen tarpeen varhainen huomioiminen, siihen puuttuminen ja oikeanlaisen tuen antaminen. Asiakirjaan on myös koottu tukimateriaalia opettajalle opetussuunnitelman toteuttamisen tueksi. OPPILAANOHJAUS oppilaan kohtaaminen OPPILASHUOLTO oppimiseen tarvittava hyvinvointi esiopetus perusopetus --- varhais- OPPIMISPOLKU toinen aste kasvatus TUEN MUODOT varhainen puuttuminen oikea-aikainen tuki 5

6 1.2. Lapsen oikeuksien sopimus opetussuunnitelmissa Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvänsyyn perusteella. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. POPS2010 Lapsen oikeuksien sopimus on sisällytetty Suomen perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmiin. Opetushallitus uudisti koulujen opetussuunnitelmat erityismääräyksellä elokuussa Uudistuksen myötä YK:n lapsen oikeuksien sopimus, YK:n ihmisoikeusjulistus, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä YK:n toiminta sisällytettiin perus- ja lukioopetuksen arvopohjaan sekä luokkalaisten historian opetuksen sisältöön. Katso Arvot ja toiminta-ajatus Kaiken kasvatuksen ja opetuksen lähtökohtana on eettinen pohdinta, joka perustuu yhteisesti hyväksyttyihin ja kestäviin arvoihin. Porvoon suomenkielinen koulutustoimi painottaa kaikessa toiminnassaan seuraavia arvoja: Oikeudenmukaisuus Porvoon koulutustoimessa toimitaan kaikilla tasoilla oikeudenmukaisesti. Rehellisyys, tasa-arvo ja demokraattinen päätöksenteko ovat kaiken toiminnan perustana. Suvaitsevaisuus Monimuotoisen yhteiskunnan jäsenten erilaisuus hyväksytään ja monikulttuurisuutta arvostetaan. Toisten vakaumusta ja yksilöllisyyttä kunnioitetaan. Ihmisläheisyys ja humaani inhimillisyys ovat kouluissa annettavan kasvatus- ja opetustyön pohjana. Yhteisöllisyys Yhteistyötä tehdään aktiivisesti eri tahojen ja kumppaneiden kanssa. Luottamus ja avoin vuorovaikutus määrittelevät koko koulutustoimen toimintakulttuuria. Työympäristöjen avoimuus ja turvallisuus ovat tärkeitä työ- ja oppimisyhteisöjen laadukasta toimintaa tuke via tekijöitä Yksilöllisyys Koulujen toiminta on asukas- ja asiakaslähtöistä. Ihmisoikeudet ja yksilön oikeudet ja vapaudet ovat perustana kaikelle oppimiselle ja ihmisenä kasvamiselle. Tuloksellisuus Tuloksellinen kasvatus- ja opetustyö muodostuu laadukkaan oppimisen järjestämisestä, hyvän yleissivistyksen takaamisesta ja monipuolisesta osaamisesta kaikilla tasoilla näkyen koulutuksen vaikuttavuutena. Koulutuksen arvostaminen näkyy kehityshakuisuutena ja elinikäisen oppimisen mahdollistamisena Porvoossa. Porvoon suomenkielisen koulutustoimen perus- ja lukio-opetuksen laadukkuus näkyy koulujen vetovoimaisuutena. 6

7 Kestävä kehitys Yksilön asema yhteisön tasavertaisena jäsenenä tiedostetaan ja yksilön vastuullisuutta teoistaan korostetaan. Luonnon ja kulttuurin monimuotoisuuden kunnioittaminen ja ympäristön elinkelpoisuuden suojeleminen luovat mahdollisuudet hyvälle tulevaisuudelle. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö on yksilön terveydelle tärkeää. Kulttuuriperintö Tietoisuus omasta kulttuuritaustasta ja oman kulttuurin arvostaminen ovat perustana muiden kulttuurien ymmärtämiselle ja arvostamiselle. Porvoon ainutlaatuisen kulttuuriperinnön vaaliminen, esteettisten näkökohtien huomioiminen ja kaksikielisyyden arvostaminen ohjaavat Porvoon suomenkielistä koulutustoimea ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden kulttuuritaustaa arvostetaan ja tuetaan monipuolisesti Toiminta-ajatus Porvoossa on tarjolla monipuolista, korkealaatuista ja kilpailukykyistä yleissivistävää ja ammattiin valmistavaa perusopetusta, toisen asteen ja korkea-asteen koulutusta sekä monipuolista aikuiskoulutusta. Porvoon suomenkielisen koulutustoimen perusopetus ja lukio-opetus antavat mahdollisuuden ihmisenä kasvamiseen, tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen, yhteiskunnan osallisuuteen ja vastuullisuuteen kasvamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon lapsen ja nuoren oppimisen edellytykset ja kehitystaso. Opetus toteutetaan laadukkaasti asianmukaisin menetelmin ja välinein turvallisessa ympäristössä Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet: Hyvä koulupäivä 30 Oikeus saada opetusta Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Laki- ja opetussuunnitelmauudistus korostaa jokaiselle oppilaalle kuuluvan hyvän koulupäivän merkitystä. Hyvä koulupäivä koostuu laadukkaasta perusopetuksesta, kasvua ja kehitystä tukevasta toimintakulttuurista, yhteisöllisyydestä, kodin ja koulun yhteistyöstä, osallisuudesta ja turvallisuudesta. Porvoon kaupungin kouluissa painotetaan tavoitteellista yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen oppimisprosessia: Oppilaille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia oppia itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa ohjaajien ja toisten oppilaiden kanssa erilaisissa tilanteissa. Oppilaan aikaisemmat tiedot, motivaatio, tavat oppia ja työskennellä otetaan huomioon opetuksessa ja oppimisessa. Oppimisessa ja opettamisessa kehitetään erilaisia oppimis- ja työskentelytapoja, jossa yksilöllisen oppimisen tarpeet otetaan huomioon. 7

8 Oppimisympäristöt rakennetaan sellaisiksi, että ne tukevat oppilaan kasvua ja oppimista ja mahdollisuuksia jatko-opintoihin sekä elinikäiseen oppimiseen. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalisesti turvallinen oppimisympäristö tukee oppilaan hyvinvointia. Avoimen, rohkaisevan ja myönteisen oppimisympäristön rakentamisessa ja kehittämisessä ovat mukana koulutustoimen johto, opettajat, koulun henkilökunta sekä oppilaat. Porvoon kouluissa painotetaan oppisisältöjä, jotka tukevat ihmisenä kasvamista ja terveen itsetunnon kehittymistä. Opetuksessa käytetään menetelmiä, jotka edistävät kasvua koulutustoimen yhteisesti mietittyihin arvoperustoihin: oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, yhteisöllisyys, yksilöllisyys, tuloksellisuus, kestävä kehitys ja kulttuuriperintö. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. POPS Oppilaaksi oton valintaperusteet Perusopetus Porvoon kaupungin suomenkielisiin kouluihin otetaan oppilaaksi Porvoon alueella asuvia perusopetusikäisiä oppilaita. Koulunkäynnin perusopetuksessa aloittavat oppilaat ovat iältään koulunaloitusvuonna seitsemän vuotta täyttäviä. Psykologin lausuntojen perusteella koulunkäynti voidaan aloittaa säädettyä aikaisemmin tai oppilaalla on mahdollisuus saada vuoden lykkäys koulunkäynnin aloittamiseen. Vuosiluokkien 7-9 oppilaiden lähikoulu on määritelty jaoston päätöksellä siten, että Linnajoen kouluun tulee 7. luokalle kaikki oppilaat Porvoonjoen itäpuolelta ja Pääskytien kouluun Porvoonjoen länsipuolelta. Poikkeuksen muodostavat Kerkkoon koulun oppilaat, jotka menevät Pääskytien kouluun riippumatta siitä kummalla puolella jokea asuvat. Albert Edelfeltin koulun oppilaiden osalta noudatetaan alakoulun oppilaaksi ottoaluetta ja lähikoulun osoittamispäätöksiä myös yläluokkien osalta. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on valmistavan opetuksen jälkeen mahdollisuus tarvittaessa opiskella ns. nivelluokassa noin lukuvuoden ajan riippumatta siitä, mikä on oppilaan lähikoulu. Nivelvaiheen aikana oppilasta pyritään tukemaan niin, että hän pystyy jatkamaan koulunkäyntiään lähikoulussa. Valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen aikana oppilas on tarvittaessa oikeutettu koulukuljetukseen. Porvoon kaupungin oppilaaksi otto perustuu Porvoon kaupungin jaetuille oppilaaksi ottoalueille. Koulunkäynti aloitetaan kaupungin osoittamassa lähikoulussa, jonne oppilaan koulumatka on mahdollisimman lyhyt ja turvallinen. Oppilaaksi ottoalueet määritellään koulutusjaostossa lukuvuosittain. Oppilaaksi oton eli lähikoulun määrittämisen perusperiaatteet ovat: 1. Oppilaat otetaan ensisijassa tietyltä määrätyltä oppilaaksi ottoalueelta. 8

9 luokalle otetaan enintään 25 oppilasta. Luokkakoko on luokilla 3 6 enintään 30. Jos näillä luokilla on HOJKS-oppilaita kolme tai enemmän, luokkakoko on enintään 27. Jos alueelta on tulossa enemmän oppilaita luokalle, kuin edellä mainitut rajat osoittavat, ohjataan lapsi toiseen kouluun tai perustetaan, jos mahdollista, lisäryhmä. Sellaisen luokan koko, jossa on pidennetyn oppivelvollisuuden lapsi, luokkakoko on enintään Sisarussuhde antaa oikeuden tulla kouluun. Tätä sääntöä sovelletaan siinä tapauksessa, että luokalle on tulossa enemmän kuin edellä mainitut rajat osoittavat koulun omalta alueelta. Sellaiset lapset, joilla on sisarus jo koulussa, ovat etuoikeutettuja pääsemään kouluun. 4. Koulun alueen ulkopuolelta tulevien pääsemistä kouluun ei ohjaa sisarussääntö. Muilta alueilta tulevia otetaan kouluun, mikäli siellä on tilaa. Kun kyseessä on ns. toissijainen koulu eli sellainen koulu, johon lasta ei ole koulutoimen taholta osoitettu, hän ei ole oikeutettu koulukuljetuksiin. 5. Koulun ja kodin etäisyys määrittää pääsemistä kouluun silloin, kun kouluun halukkaita on enemmän kuin sinne voidaan ottaa ja ei ole kyse sisarussuhteesta. Lähimpänä koulua asuvat otetaan ensisijassa kouluun. 6. Kun oppilas on muuttanut toiselle oppilaaksi ottoalueelle, hänellä on oikeus lukuvuoden loppuun käydä sitä koulua, jossa on aloittanut koulunsa. Mikäli oppilas haluaa jatkaa tämän jälkeen kyseissä koulussa, se ei ole enää lapsen ensisijainen koulu, ja siksi hän ei ole oikeutettu koulukuljetuksiin, ja hänen pääsemistään kouluun ohjaavat samat säännöt kuin muitakin koulun alueen ulkopuolisia oppilaita. 7. Esiopetus jollakin tietyllä alueella ei anna lapselle oikeutta alueen kouluun. Oppilaalla on mahdollisuus hakea muuhun kuin kaupungin osoittamaan lähikouluun, jos toisessa koulussa on vapaita oppilaspaikkoja. Tällöin huoltajan tulee sitoutua vastamaan oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kielikylpyopetukseen ja musiikkiluokille haetaan erikseen ja valituille järjestetään tarvittaessa kuljetus. Vieraspaikkakuntalaisia oppilaita ei oteta ilman erityistä perustetta, ja tällöin he vastaavat itse kuljetuskustannuksista. 9

10 2. Hyvä esiopetus ja koulunalku Esiopetuksen perustehtävä on tukea ja ohjata lapsen kasvua ja oppimista esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteiden sekä vanhempien kanssa tehtyjen sopimusten suuntaisesti. Tavoitteena on, että jokainen lapsi saa esiopetuksessa hänelle riittävän ja oikeanlaisen kasvuun ja oppimiseen tarvitsemansa tuen. Hyvä esiopetuspäivä on jokaisen lapsen oikeus. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Hyvään esiopetuspäivään kuuluu välittäminen, huolenpito ja myönteisyys. Työyhteisön toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään siten, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista hyödynnetään ja lasten erilaisuus kohdataan mahdollisimman hyvin. Esiopetuksessa tehdään oppimisvalmiuksien kartoituksia seuraavien materiaalien avulla: Mavalka (matematiikka), Sanat paloiksi / Trulle (äidinkieli), Pienten kielireppu (S2- eli suomi toisena kielenä opetus). Askeleittain-opetusohjelma tukee lapsen sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja. Sen avulla opetetaan lapsille empatiataitoja, itsehillintä- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä tunteiden säätelyä. Huoltajien kanssa laaditaan yhdessä syyslomaan mennessä lapsen oppimissuunnitelma esiopetusvuodelle. Lastentarhanopettaja kirjaa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan tuen järjestämiseen liittyvät sopimukset yhteistyössä erityislastentarhanopettajan kanssa. Tarvittaessa erityislastentarhanopettaja voi olla mukana huoltajien kanssa käytävissä keskusteluissa. Kun varhainen tuki on alkanut varhaiskasvatuksessa, on huolehdittava tiedon siirtymisestä esiopetukseen ja aikaisempien kokemusten hyödyntämisestä ja tuen jatkumisesta. Tämä toteutuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen siirtopalaverissa tai lapsen varhaiskasvatussuunnitelman avulla. Tiedon siirtämisestä vastaa lähettävän ryhmän henkilöstö. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä seurataan vuosikalenteria esiopetussuunnitelman liitteenä. Esiopetus kuuluu saman perusopetuslain piiriin ja sielläkin tuki jaetaan kolmiportaisesti yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Esiopetuksen yleinen tuki on jokaiselle lapselle tarkoitettua kasvun ja oppimisen tukea. Esiopetuksen tehostettu tuki Lapselle, joka tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea. Tehostettua tukea annetaan silloin kun yleinen tuki ei riitä. Esiopetuksen erityinen tuki Erityisen tuen piiriin kuuluvat ne lapset, joiden kohdalla tehostettu tuki osoittautuu riittämättömäksi. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden takia. Lapsi siirretään pääsääntöisesti erityisen tuen piiriin silloin, kun hän aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuden. 10

11 3. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Perusopetuslaki Perusopetuslaki 3 3 mom.,26 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 1 mom. Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 ja Lastensuojelulaki 2 2 mom. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön tekemisen lähtökohtana on eri osapuolten keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Yhteistyöhön liittyvät ongelma- ja kurinpitotilanteet pyritään ratkaisemaan vuorovaikutuksessa neuvotellen mahdollisimman lähellä asianosaisia, laajentaen mukaan otettavien tahojen määrää tarvittaessa ja asteittain. Oppilaan ja opettajan väliset ongelmatilanteet pyritään ratkaisemaan ottamalla tilanteeseen mukaan huoltaja. Vaikeimmissa tilanteissa ja opettajan ja huoltajan välisissä ongelmatilanteissa mukaan otetaan asian ratkaisemiseen mukaan ensin koulun rehtori tai apulaisrehtori. Tarvittaessa tilannetta käsitellään koulun moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä tarkoituksenmukaisiksi katsottujen osapuolten ja asiantuntijoiden kesken. Yhteistyön muotoja Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Koulut järjestävät koko koulun tai luokka-asteen yhteisiä vanhempainiltoja eri teemoilla, luokkakohtaisesti järjestetään omia vanhempainiltoja ja yksittäistä oppilasta koskevia kehityskeskusteluita tai muita tarvittavia tapaamisia. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Yhteistyötä tehdään myös erilaisten teemapäivien ja/tai tilaisuuksien merkeissä. Muita yhteistyön ja vuorovaikutuksen muotoja ovat puhelinkeskustelut, sähköposti, luokan kotisivut ja esimerkiksi erilaiset reissuvihkon käytön muodot. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista. Porvoossa monella koululla toimii oma vanhempainyhdistys. Lisätietoa yhdistyksistä löytyy koulujen Internet-sivuilta. Porvoossa toimivien vanhempainyhdistysten yhteinen järjestö on Porvoon vanhempainyhdistykset ry - Föräldraföreningar i Borgå rf. Myös valtakunnallisen Suomen Vanhempainliiton nettisivuihin tutustumalla saa lisätietoa kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämisestä. 11

12 Tiedottaminen Porvoon kaupungin suomenkielinen perusopetus tiedottaa opetuksen järjestämisestä ja toimintatavoista kaupungin kotisivuilla. Kaupungin kotisivuilta löytyvät mm. voimassaolevat Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelmat ja tiedotteet. Näissä annetaan huoltajille tietoa mm. opetuksen ja kasvun tuen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilashuollosta ja huoltajien mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Koulukohtaista tietoa annetaan vuosittaisissa lukuvuositiedotteissa, koulujen kotisivuilla, Wilman (sähköinen viestintäkanava/-järjestelmä) kautta ja koulujen tilaisuuksissa. mm. opetuksen ja kasvun tuen järjestämisestä, koulun toimintakulttuurista, oppilashuollosta, oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tiedonsaantiin, tietojen luovuttamiseen ja salassapitoon liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta ja opintoihin liittyvästä arvioinnista sekä huoltajien mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Koulut huomioivat tiedottamisessaan myös maahanmuuttajaperheet. Huoltajille tarjotaan tietoa suomalaisesta koulusta, opetusjärjestelyistä ja kasvatusperiaatteista. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedottamiseen suomi toisena kielenä opetuksesta, maahanmuuttajien äidinkielen opetuksesta ja pienryhmäisten uskontojen opetuksesta sekä oppimisen tukitoimista ja oppilashuollosta. Kodin ja koulun yhteistyöstä ja tiedottamisesta kerrotaan tarkemmin Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmassa (Porvoon suomenkieliset koulutuspalvelut ). Huoltajille annetaan tietoa: opetussuunnitelmasta opetuksen järjestämisestä opintoihin liittyvästä arvioinnista oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Jokaisella opettajalla on vastuu antaa huoltajille tietoa oppiaineisiin ja opetusmenetelmiin ja toimintatapoihin liittyvistä asioista. Koulujen toimintamallit erilaisissa ongelma- onnettomuus- ja kriisitilanteissa löytyvät koulujen kotisivuilta ja koulujen turvallisuus- ja pelastautumisohjeista. Koulun yhteiset tiedotteet ja viestit lähetetään pääsääntöisesti tämän Wilma-järjestelmän kautta. Opettajat merkitsevät järjestelmään oppilaan poissaolot. Kouluissa voi olla käytössä myös muita tiedottamis- ja yhteistyötapoja, jotka ovat käytössä koulu- ja opettajakohtaisesti. Tarvittaessa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja perheitä opastetaan järjestelmän käyttämisessä. Poissaolot Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan äkillisestä poissaolosta koululle koulupäivän alkaessa. Mikäli oppilas ei ole saapunut kouluun eikä huoltajalta ole tullut ilmoitusta oppilaan poissaolosta, ilmoitetaan oppilaan huoltajalle poissaolosta mahdollisimman pian. 12

13 Huoltaja voi anoa oppilaalle vapautusta koulunkäynnistä. Vapautus voidaan myöntää vain hyväksyttävästä syystä. Luokanopettaja tai luokanvalvoja voi myöntää vapautuksen enintään kolmeksi päiväksi. Sitä pidempää vapautusta anotaan kirjallisesti koulun rehtorilta, joka tekee asiasta päätöksen. Huoltajan velvollisuutena on valvoa, että oppilas suorittaa vapautuksen aikaiset koulutehtävät. Seuraavassa taulukossa on esitetty kodin ja koulun välisen yhteistyön tavoitteita ja toimintatapoja. TAVOITTEET Koulu tukee kotien kasvatustehtävää. Koulu on yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että huoltaja voi osaltaan tukea lastensa tavoitteellisesta oppimista ja koulunkäyntiä. Huoltajille luodaan mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö järjestetään siten, että moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia yhteistyömuotoja kehitetään huoltajien kanssa koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle on annettava tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. TOIMINTATAVAT oppilaan itsearviointi opettajan ja huoltajan tapaamiset ja säännöllinen yhteydenpito esim. viestein ja puhelimitse vanhempainillat poissaolojen seuranta oppilaan henkilökohtaiset suunnitelmat (oppimissuunnitelma, HOJKS) koulun vanhempainillat huoltajan ja opettajan tapaamiset kehityskeskustelut väli-, lukuvuosi- ja päättöarvioinnit oppilaan henkilökohtaiset suunnitelmat (oppimissuunnitelma, HOJKS) kolmiportaisen tukipolun vaiheet oppilashuoltoryhmän säännölliset kokoontumiset koulun ulkopuoliset tukitoimet ja tiivis yhteistyö ja konsultointi niiden toteuttajien kanssa esi- ja alkuopetuksen verkostotyö ja siirtokäytänteet (katso luku 2 Hyvä esiopetus ja koulunalku) vanhempien verkosto /vanhempainyhdistykset luokkatoimikunnat/ siirtopalaverit nivelvaiheessa vanhempainillat tiedotteet keskustelut oppilaanohjaajan kanssa oppilashuoltotyö 13

14 3.1 Kehityskeskustelu - kasvun ja oppimisen keskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan tässä koulun lukuvuosisuunnitelman mukaisia sovittuja keskusteluja ja kodin ja koulun yhteistyömuotoa, jonka tarkoituksena on tukea oppilaan kehittymistä myönteisessä ja kannustavassa hengessä. Se tukee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti oppilaan tiedollista, taidollista ja sosiaalista kehitystä sekä persoonallisuuden kehittymistä. Yhdessä koulun, kodin ja oppilaan kanssa arvioidaan sen hetkistä tilannetta ja asetetaan uusia tavoitteita. Kehityskeskustelusta voidaan kouluissa käyttää myös nimitystä kasvun ja oppimisen keskustelu. Oppilaan ja huoltajan kanssa sovitaan erikseen muita tarvittavia tapaamisia. Keskeiset sisällöt Oppimistaidot: Minä oppijana / Itsearvostus Sosiaaliset taidot: Minä toverina / Itsetuntemus Tunnetaidot / Minä ihmisenä / Itseluottamus Kehityskeskusteluun valmistautuminen Koulun omien käytänteiden ja ajankohdan mukaisesti valmistaudutaan ajoissa tulevaan kehityskeskusteluun. Tapaamisen tavoitteet tulee olla selkeytettynä. Kutsu sisältää seuraavat tiedot: a. aika, paikka b. käsiteltävät asiat c. osallistujat Kotiin lähetetään mahdollinen etukäteisvalmisteluun tarkoitettu kyselylomake d. koti ja oppilas valmistutuvat keskusteluun Kehityskeskustelun järjestelyt koulussa Kehityskeskustelusta on vastuussa luokanopettaja tai luokanvalvoja. Koulussa sovitaan kehityskeskustelun ajankohta/ajankohdat ja pidetäänkö niitä yhden vai kaksi kertaa vuodessa. Kehityskeskusteluiden järjestäminen tulee kirjata koulujen lukuvuosisuunnitelmaan. Syksyn ensimmäisen arvioinnin yhteydessä on tärkeää keskustella yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa oppimisen ja koulunkäynnin kysymyksistä. Oppilaan oppitunteja ei voi kehityskeskustelun vuoksi vähentää, mutta jakotuntien yhdistäminen on mahdollista. Avustajan tai toisen opettajan käyttö ilman korvausta on mahdollista. Suositeltavaa on, ettei opettaja ole yksin koulussa kehityskeskusteluja pitämässä ja että ne pidetään virkaajan puitteissa. 14

15 TUKIMATERIAALIA OPETTAJALLE Asenteen, tunteen ja toiminnan tasolla hyvän ammatillisen vuorovaikutuksen edellytyksenä voidaan pitää seuraavia periaatteita: 1) vuorovaikutusvastuu 2) hyvä taho välittäminen 3) ihmisen kunnioitus 4) vastuu omista ajatuksista, tunteista ja teoista 5) oikein kuuleminen ymmärtäminen 6) tärkeiden asioiden sanominen rehellisyys Vanhempien kanssa vuorovaikutuksen onnistumisesta kantaa vastuun ammattilainen. Se on hänen työtään ja edellyttää aktiivista huolenpitoa omasta vuorovaikutuskanavasta. Lapsen vanhempi on yksityishenkilö. Rehellisyys on vuorovaikutuksen tärkeä kulmakivi. Vuorovaikutustilanteissa on oleellista säilyttää sekä hienotunteisuus että suoruus. (RondoTraining) Rakentavan palautteen antaminen Kohdista palaute toimintaan, älä henkilöön. Anna positiivinen palaute ensin. Ole rehellinen palautetta antaessasi. Suhteuta viesti vastaanottajan tunnetilaan. Anna palaute riittävän tarkkaan, kysymysmuotokin voi olla hyvä. Tarkista onko vastaanottaja ymmärtänyt palautteesi. Palautteen vastaanottaminen Kuuntele tarkasti. Pidä itsesi avoimena tiedolle. Älä puolustaudu, äläkä selittele. Tee tarkentavia kysymyksiä ja pyydä esimerkkejä. Arvosta palautetta tilaisuutena oppia. Seuraa miten reagoit palautetta saadessasi. Kiitä palautteesta. Ohjeita erilaisesta kulttuurista tulevan huoltajan kohtaamiseen (myös esim. viittomakielen kohdalla) Mitä tehdä, kun huoltaja ei osaa kieltä? Puhu selkeästi. Ole rauhallinen. Älä puhu asiakkaasi yli hänen asioistaan tai jätä häntä keskustelun ulkopuolelle. Painota puheesi avainsanoja. Käytä apunasi ilmeitä ja eleitä. Älä aliarvioi osaamista kielitaidon vuoksi. Varaa tulkki (esim. Porvoon kaupungin maahanmuuttajapalveluista). Käytä aina tulkkia, kun epäilet, että huoltajat tai jompikumpi huoltajista ei täysin ymmärrä sanomaasi. Molemmilla huoltajilla on oikeus saada tietoa lapsen koulunkäynnistä. Ohjeita tulkin käytöstä Kohdista puheesi asiakkaalle, ei tulkille. Puhu kuin puhuisit suomenkieliselle huoltajalle. Jaksota puheesi sopivasti, jotta tulkin on helpompi tulkata. Anna tulkin tulkata loppuun rauhassa. Vältä ammattislangia ja murteita. Tulkin tehtävä on ainoastaan tulkata sinun ja asiakkaan välinen keskustelu, tulkki on vaitiolovelvollinen. ÄLÄ KÄYTÄ LASTA TULKKINA! Lapsen edun mukaista ei ole, että hän joutuu aikuisen rooliin suhteessa vanhempiinsa. Hän voi joutua kääntämään asioita, joita ei ymmärrä ja vastaamaan siitä, että sanoma välittyy oikein. (Porvoon kaupungin Maahanmuuttopalvelut) 15

16 4. Oppilaan kohtaaminen hyvä opetus ja ohjaus 4.1. Jokaisen opettajan vastuu opetuksesta ja ohjauksesta Jokaisen opettajan vastuulla on seurata perusopetuslakia ja kunnassa päätettyä opetussuunnitelmaa. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja mm.: ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. POPS Menetelmät Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät POPS

17 Eriyttäminen Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin tyttöjen ja poikien välisiin sekä oppilaiden yksilöllisiin kehityseroihin ja taustoihin. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin työtapoihin koulu- ja kotitehtävien määrään käytettävissä olevaan aikaan oppimisympäristön ja työtapojen muokkaukseen mahdollistaen: o osallistumisen o valinnan mahdollisuuksia o tilankäytön säätelyn o joustavat ryhmittelyt o koulun ulkopuoliset oppimistilanteet Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Opettajan rooli Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukevat eriyttämistä. Eriyttäminen ja oppimissuunnitelma 17

18 Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. POPS2010 Niin sanotulle lahjakkaalle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma ylöspäin eriyttämisen suunnittelemiseksi. Tällaisen oppimissuunnitelman tekoa varten ei tarvita erikseen moniammatillista päätöstä, mutta sen tekemiseen on hyvä ottaa mukaan oppilaan ja huoltajien lisäksi mahdollisesti erityisopettaja ja/tai muita opettajia. Oppimissuunnitelmaa tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Kirjaamiseen käytetään sähköistä Wilma-lomaketta. Oppimissuunnitelma voidaan laatia myös eriytettäessä alaspäin. On tärkeää huomioida, että yleiset opetussuunnitelman tavoitteet pysyvät samana, mutta oppilaan tulee saavuttaa niistä esimerkiksi vain jokin osa saadakseen kuitenkin hyväksytyn suorituksen. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille oppimissuunnitelma laaditaan esimerkiksi silloin, kun vasta kehittymässä oleva suomen kielen taito vaikeuttaa opetussuunnitelman yleisten tavoitteiden saavuttamista. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. POPS

19 TUKIMATERIAALIA OPETTAJALLE Eriyttämisessä huomioitavaa Esitystapa: miten tehtävä annetaan oppilaille (tahti, tehtävien laajuus, vaikeusaste, asiaankuuluvuus, tavoitteiden selkeys, yhteys aiemmin opetettuun, sisällön esittely, resurssit ja materiaali) Tavoitteiden eriyttäminen - samat tai eri tavoitteet - eri tavoitteiden osalta lähtökohtana voi olla aineiston laajuus tai syvyys Toimintatapa: oppilaiden työtavat (ryhmät, tehtävien rakenne ja selvennys, motivointi, aktiiviset metodit, tehtävien ja resurssien variaatio, terminologia, dokumentointi ja keskustelu, yksittäisen oppilaan joustava tuki, oppilaat valitsevat itse sopivan työmenetelmän ja siihen liittyvän työajan). Ajan eriyttäminen - kuinka paljon aikaa oppilas käyttää tehtävien suorittamiseen? - tukiopetus Toiminnan jälkeen: Miten oppilas esittää oppimistuloksensa? (kuulijat ja esitystapa, onnistumisen tunne, työn ja esitystavan valinta, vaihtoehtoiset esitystavat) Eriyttäminen luokassa 1. Hahmottele oppitunti taululla, lähtökohtana oppimistyylit. 2. Opeta oppilasta lukemaan oppikirjaa. 3. Tiivistä kappale reaaliaineista. 4. Käytä eri aisteja ja konkretisoi eri tavoin. 5. Anna oppilaiden opettaa toisiaan. 6. Käytä helppoja ja selkeitä verbejä ja selvitä vaikeat sanat. 7. Anna selkeitä ohjeita koskien esim. matematiikan pitkiä tekstitehtäviä. 8. Artikuloi selvästi ja puhu riittävän hitaasti ja pidä taukoja. 9. Käytä pienryhmäopetusta myös suurissa luokissa. 10. Käytä vaihtelevia opetusmenetelmiä, jotta oppilas voi käyttää eri aisteja ja oppimistyylejä. Eriyttäminen kokeissa - Opettaja lukee tehtävät ääneen. - Tarvittaessa annetaan lisäaikaa kokeen suorittamiseen. - Oppikirjan tai sanakirjan saa ottaa mukaan kokeeseen. - Pidetään suulliset kokeet. - Koe tehdään yhdessä koulunkäyntiavustajan kanssa. - Oppilas tekee ensin kokeen normaalisti, minkä jälkeen suoritetaan suullinen täydennys. - Koe suoritetaan erityisopettajan luona. - Kokeen tavoitteet vastaavat täysillä pisteillä alhaisempaa arvosanaa. Kun saat täydet pisteet tästä kokeesta vastaa se arvosanaa 6, 7 - Koe on sama kuin muilla, mutta siinä enemmän tilaa vastata, isompi kirjasinkoko. Käytännön neuvoja - Kerro oppilaille tavoitteista. - Opeta oppilaalle opiskelutekniikkaa. - Keskustele oppilaan kanssa ja miettikää yhdessä miten oppilas oppii parhaiten. - Huomioi, että oppilaalla voi olla taustalla epäonnistumisia. - Huomio oppilaiden vaikeudet eri työtapoja käytettäessä, esim. ääneen luettaessa. - Iso pistekoko ja lyhyet rivit auttavat opetuksessa. - Vältä puhumista samalla kuin kirjoitat taululle. - Vältä liian pitkiä suullisia ohjeita, kirjoita ohjeet taululle. - Kun kirjoittaminen on hankalaa, voit kertoa pääkohdat etukäteen. - Tee yhteenveto eri osioista. 19

20 Joustavat ryhmittelyt ja ryhmä oppimisen tukena Oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi tulee käyttää monipuolisia tukitoimia ja - muotoja. Tukipolun eri asteilla voidaan huomioida ryhmittely joustavasti eri tarpeiden mukaan sekä koko ryhmän huomioiminen oppimisen tukena. Joustavat ryhmittelyt TUKIMATERIAALIA OPETTAJALLE Oppilaiden tavat oppia vaihtelevat, ja he tarvitsevat erilaisia tukimuotoja oppimiseensa. Oppilaiden ryhmittely joustavasti eri tarpeiden mukaan mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ryhmässä. Joustavassa ryhmittelyssä ryhmiä muodostetaan yhden tai useamman luokan oppilaista ja ryhmät perustuvat sen hetkiseen oppimisen tarpeeseen. Oppilaat ryhmitellään siten, että jokaiselle ryhmälle ja yksilölle saadaan mahdollisimman myönteinen oppimisympäristö ja oppimistilanne. Oppilaita voidaan ryhmitellä erilaisin perustein: Yksi ryhmittelyjen peruste on oppilaan osaaminen ja taitotaso. Oppilaan sosiaaliset tarpeet, sosiaaliset taidot, sosiaaliset suhteet ja motivaatio vaikuttavat ryhmittelyihin. Käytettävissä olevat tilat sekä oppilaiden ja aikuisten määrä ovat ryhmittelyn kannalta oleellisia seikkoja. Tehostetun tuen näkökulmasta on tärkeää, että ryhmitellyt perustuvat lasten tarpeisiin. Koska tarpeet ja tilanteet muuttuvat, myös ryhmittelyperusteet muuttuvat jatkuvasti. Näin oppilaat eivät leimaudu tiettyyn ryhmään tai saa tietynlaisen oppijan leimaa. Joustavilla ryhmittelyillä voidaan tukea sosiaalisia suhteita ja sosiaalisia verkostoja. Oppilaat ryhmäytyvät useisiin ryhmiin sekä saavat vertaistukea ja ystävyyssuhteita eri luokilta ja luokka-asteilta. Oppilaat oppivat toimimaan erilaissa sosiaalisissa tilanteissa. Rooli oppijana vaihtuu erilaisissa ryhmissä. Yksi on hyvä yhdessä ja toinen toisessa. Jokaiselle löytyy tilanteita, joissa voi olla hyvä ja saada onnistumisen kokemuksia. Joustavat ryhmittelyt tukevat koko koulun yhteisöllisyyttä. (lähde: Helsingin kaupungin opetusvirasto) Vertaisoppimisesta Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista, osallisuutta, turvallisuutta ja tasa-arvoa. Tiimityö, samanaikaisopetus ja joustavat ryhmittelyt mahdollistavat vertaisoppimisen. Joskus oppii paremmin, kun kaveri auttaa. Oppilailla on lupa tehdä yhdessä, kaveri saa auttaa ja kaverilta saa katsoa mallia. Luokassa saa mennä auttamaan toista, kun on valmis omista töistään. Auttaessaan kaveriaan oppilas oppii myös itse. Joskus toinen oppilas osaa auttaa toista oppilasta hahmottamaan asian paremmin kuin aikuinen. Vertaisoppimisessa harjaantuvat myös sosiaaliset taidot, on lupa saada ja antaa toiselle ideoita ja niitä voidaan jalostaa yhdessä. Myös aikuiset oppivat kollegaltaan ja oppilailtaan. (lähde: Helsingin kaupungin opetusvirasto) 20

21 Ryhmä tukee oppimista, kun sillä on struktuuri, periaatteet, säännöt ryhmässä toimimisen ja työskentelyn taidot yhteistoiminnallisuus toimiva sisäinen vuorovaikutus, työrauha, kunnioitus sosiaaliset taidot, erilaisuuden hyväksyminen mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen taito erilaisen osaamisen hyödyntämiseen ryhmän jäsenten kesken mahdollisuus joustavaan ryhmittelyyn ja työskentelymahdollisuuksiin. Opettaja tukee ryhmää selkeällä ohjeistamisella ja tavoitteista kertomisella. Samaa ryhmää opettavien opettajien tulisi säännöllisesti tavata suunnitellessaan ja arvioidessaan yhteisiä ryhmälle sopivia toimintamalleja. Jos jonkin ryhmän kanssa tuntuu useammalla opettajalla olevan huolta, tulisi ryhmää tukea esimerkiksi samanlaisilla toimintamenetelmillä Samanaikaisopetus - tiimiopettajuus Samanaikaisopetuksessa kaksi tai useampi opettaja suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opetusta yhdessä. Opettajat jakavat vastuun ja osaamisensa. Osapuolet hyötyvät toistensa tavasta opettaa ja hyödyttävät omalla osaamisellaan kollegaansa. Samanaikaisopetuksen tavoitteena on oppilaan tuen tarpeen havainnointi, ennakointi sekä oikea-aikaisen ja oikeanlaisen tuen antaminen oppilaalle. TUKIMATERIAALIA OPETTAJALLE Samanaikaisopettajuutta voidaan toteuttaa monella tavalla, mutta tärkeää on yhteinen vastuun jakaminen. Suunniteluun tulisi löytää aikaa. Useampi silmä- ja korvapari havainnoivat oppilaan tarpeet paremmin. Kun toinen opettaja opettaa, toisella on mahdollisuus olla tarkkailijan roolissa ja havainnoida oppilaiden vahvuuksia ja tuen tarpeita. Samanaikaisopetus ja tiimiparityö antavat oppilaalle yhteistoimintamallin ja korostaa yhteisöllisyyttä. Oppilas näkee kahden opettajan keskustelevan keskenään sekä neuvottelevan asioista ja olevan positiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Aikuisten työskennellessä tiiminä ja opettaessa samanaikaisesti oppilaat hyötyvät opettajien erilaisista tavoista opettaa. Kun yhteisössä on useampi tuttu aikuinen, myös oppilaiden turvallisuuden tunne lisääntyy. Samanaikaisopettajuutta voidaan toteuttaa joustavan ryhmittelyn tukena, mutta esisijaisesti on tarkoitus, että oppilailla on luokassa samanaikaisesti kaksi tai useampi opettaja. 21

22 4.3. Osallisuuden mahdollistaminen ja tukeminen Osallisuudella tarkoitetaan yhteisöön kuulumisen tunnetta ja mahdollisuutta vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Nämä kokemukset ovat tärkeitä ihmisen kasvulle ja kehitykselle. YK:n Lasten oikeuksien sopimus 12 ja Nuorisolaki (2006/72) toteavat seuraavaa: Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. ja Nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Koulujen oppilas- ja opiskelijakuntatoiminta on yksi keino mahdollistaa oppilaiden osallisuutta. Oppilaskuntatoiminta kehittää oppilaiden vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Oppilaskuntatoiminnan kautta oppilaat oppivat yhteisiin asioihin vaikuttamista ja niistä päättämistä sekä saavat tietoa yhteiskunnan toiminnasta. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa omiin elinolosuhteisiinsa: se lisää oppilaiden aktiivisuutta, tukee elämän kokemista mielekkäänä, vahvistaa sosiaalisuutta ja vastuuntuntoa ja ehkäisee siten syrjäytymistä. Porvoossa Osallisuuden ja yhteistyön tiimi pyrkii kehittämään koulujen oppilaskuntatoimintaa Oppilasneuvostot ja yhteistyö nuorisopalveluiden kanssa Oppilaiden osallisuuden ja kuulemisen vahvistaminen on yksi keskeinen koulun ja nuorisopalveluiden yhteisistä teemoista. Työkaluna käytetään Porvoon kaupungin Osallisuuden ja yhteistyö tiimiä. Tiimin avulla nuorisopalvelut linkittyvät kaupungin kaikkien oppilaskuntien toimintaan tarjoamalla näille tiloja ja tukea erilaisten tapahtumien ja tapaamisten järjestämiseen. Tiimin kautta koordinoidaan myös Nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien välistä yhteistyötä, josta on kehittymässä merkittävä kanava lasten ja nuorten sekä kuntapäättäjien väliseen keskusteluun. 22

23 TUKIMATERIAALIA OPETTAJALLE Esimerkki koulun oppilaskuntatoiminnasta Oppilaskunta Jokainen koulun oppilas kuuluu koulun oppilaskuntaan. Luokkakokous Luokkakokoukseen osallistuvat kaikki luokan oppilaat ja se pidetään koulun oman käytännön mukaan esim. kerran kuussa luokanopettajan, luokanvalvojan tai ryhmänohjaajan tunnilla. Kokouksessa käsitellään oman luokan ja koulun toimintaan liittyviä asioita: mikä luokassa/koulussa/ruokalassa/koulun pihalla/koulumatkoilla on hyvin/huonosti? Oman luokan toimintaan pyritään löytämään yhdessä ratkaisu. Koko koulua koskevat asiat ohjataan oppilaskunnan hallitukselle esim. luottamusoppilaan, oppilaskunnan hallituksen jäsenen tai aloitelaatikon kautta. Oppilaskunnan hallitus Oppilaskunnan hallitus kokoontuu koulun oman käytännön mukaan esim. kerran viikossa välitunnilla tai se pitää pidemmän kokouksen pari kertaa kuussa. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet valitaan koulun oman käytännön mukaan, esim. joka luokalta tai luokkatasolta yksi edustaja. Joissakin alakouluissa oppilaskunnan hallituksessa on edustajia vain tietyiltä luokilta (esim tai luokat). Monissa kouluissa on hyviä kokemuksia siitä, että hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta: toiminta pääsee alkamaan heti syksyisin, kun työskentely on jo edellisestä vuodesta tuttua. Hallitusten jäsenille sovitaan erilaiset tehtävät esim. puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, tiedotusvastaava, taksvärkkivastaava tai aamunavausvastaava. Hallitus käy läpi oppilailta tulleita asioita ja luokittelee niitä ryhmiin (esim. rehtori, opettajat, keittiö, Tilakeskus, kaupunki, liikennöitsijä). Lisäksi keskustellaan, mille asioille voidaan ja halutaan tehdä jotain. Keskustelun pohjalta syntyy oppilaskunnan hallituksen toimintasuunnitelma. Lisäksi oppilaskunnan edustajat voivat osallistua myös opettajankokouksiin ja vanhempainyhdistyksen kokouksiin. Ohjaava opettaja Oppilaskunnan toiminnasta huolehtii oppilaskunnan ohjaava opettaja. Ohjaavan opettajan rooli on auttaa oppilaita työskentelemään yhdessä ja viemään asioita eteenpäin. Esimerkki oppilaiden osallisuuden ja kuulemisen vahvistamisesta: Porvoon Keskuskoulussa oppilaiden osallistumista kouluarjen toimintojen kehittämiseen on lisätty koulun aikuisten, nuoriso-ohjaajan ja oppilaiden suunnitelmallisella yhteistyöllä. Osallisuutta toteutetaan mm. oppilaskunnan hallituksen työskentelyssä, josta vastaavat 5-6-luokkalaiset oppilaat ohjaavan opettajan ja nuoriso-ohjaajan tuella. Hallitus kiertää kuulemassa luokkaneuvostojen toiveet ja terveiset vuosittain. Hallitus poimii saamistaan toiveista käsittelyyn haluamansa kohdat ja etsii niihin ratkaisuja yhdessä koulun aikuisten kanssa. Kouluyhteisön ulkopuolelle rajautuvat ehdotukset kirjataan Aloitekanavaan ja annetaan tiedoksi koulun kumminuorisovaltuutetulle. 23

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA JÄRVENPÄÄNKAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINENOSA Koulutuslautakunta hyväksynyt 17.8.2004 Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset 19.6.2007 48 Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset 17.6.2008

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Lisäopetuksen

Lisätiedot

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Naantalin kaupunki Naantali 2013 NAANTALIN

Lisätiedot

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 LEMPÄÄLÄN KUNTA SIVISTYSTOIMI Sivistyslautakunta 15.12.2010 Kunnanhallitus 24.1.2011 Kunnanvaltuusto 25.1.2012 Sisältö Sisältö... 5 Esipuhe... 3 1. Oppimisen

Lisätiedot

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen Saatteeksi Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2004 ( http://www.oph.fi/info/ops/

Lisätiedot

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Luonnos 19.9.2014 1 Sisällysluettelo LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 4 1.1 Opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.0 Arvot, toiminta-ajatus ja kehittämisstrategiat OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.2 Turvallinen oppimisympäristö Kiusaamisen

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuslautakunta 9.12.2014

Lisätiedot

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI KOULUN KONSTIT II Oppijan polku Eskarista eteenpäin VARKAUDEN KAUPUNKI Oppilashuollon strategia ja toimintatavat Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 1 (101) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Jenni Helenius (toim.) REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Vantaan, Nurmijärven, Suomen Vanhempainliiton ja Turun yliopiston Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto Toimittanut

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto 1 LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018 Oppilashuolto Johdanto Tämä opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Nuorisovaltuusto

Lisätiedot

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luokanopettajan koulutus Huhtikuu

Lisätiedot

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus ISBN 952-13-1832-5 (nid) ISBN 952-13-1833-3 (pdf) ULKOASU Studio Viiva Oy PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2003

Lisätiedot

4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki

4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki 4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki 4.4.1 Oppilashuollon määritelmä Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lukijalle. Helena Ahonen, rehtori

Lukijalle. Helena Ahonen, rehtori Lukijalle Seurakuntaopiston koulutuksen järjestäjänä ja oppilaitosten ylläpitäjänä toimii Kirkkopalvelut ry. Kirkkopalvelut on monialainen toimija, joka palvelee seurakuntia ja järjestöjä, kouluttaa tulevaisuuden

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ

MONIKULTTUURINEN KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ MONIKULTTUURINEN KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 2010 SISÄLTÖ 3... Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö 4... Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohdat 5... Perhe maahanmuuttajataustaisen koululaisen tukena

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 2 (11) 1. Iltapäivätoiminta on laadukasta vapaa-ajan toimintaa... 2 1.1 Tavoitteet... 3 1.1.1 Kodin kasvatustyön tukeminen... 3 2.1.2 Hyvinvoinnin,

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Hyvällä mallilla II. -tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille

Hyvällä mallilla II. -tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille Hyvällä mallilla II -tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille Hyvällä mallilla -tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille II Sisältö... Johdanto 7 I Nuoren elämänhallinnan tukeminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki. Opetusvirasto

Helsingin kaupunki. Opetusvirasto Helsingin kaupunki Opetusvirasto AMMATILLINEN KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Helsingin palvelualojen oppilaitos Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Helsingin tekniikan alan oppilaitos

Lisätiedot

Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015.

Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015. Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015. Kädessäsi on uusi Pöljän koulun SYYSTIEDOTE. Tiedotteeseen on kerätty paljon hyödyllistä tietoa koulumme arjesta

Lisätiedot

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Tukimateriaali kouluyhteisön terveys- ja hyvinvointiohjelman suunnitteluun Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Elina Savola, Koulun terveys- ja hyvinvointihanke 2 Kouluyhteisön

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisältö Alkusanat s. 3 Johdanto s. 4 Päiväkoti Pehtoorin ja lasten vanhempien yhteiset arvot s. 5 Toiminta-ajatuksemme s. 5 Yhteistyö s. 6 Arki Pehtoorissa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Työryhmän raportti 21.4.2005 Moniste 7/2005 Opetushallitus

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas Löydä oma tarinasi -ryhmämalli Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille Ryhmänohjaajan opas Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö.

Lisätiedot