NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA"

Transkriptio

1 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA Kuva Milla von Konow Lohjan kaupunki Terveyden edistäminen

2 Tiivistelmä Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annettiin vuonna 2011 terveydenhuoltolain (1326/2010) pykälän 23 nojalla. Terveydenhuoltolakia sovelletaan kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) säädetyn kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön, jollei muussa laissa toisin säädetä. Terveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, koskee vastaavasti kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007) tarkoitettua yhteistoiminta-aluetta. (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa). Kuntien tulee laatia neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle yhtenäinen toimintaohjelma, jonka kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy. Toimintaohjelmalla varmistetaan, että kunnan eri osissa asuva väestö saa eri väestöryhmien tarpeet huomioiden yhtenäiset palvelut. Toimintaohjelma voi muodostua osakokonaisuuksista, mutta sen tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus. (STM 2010, 23). Toimintaohjelman tulee liittyä lastensuojelulain edellyttämään kokonaissuunnitelmaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Toimintaohjelma laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Tavoitteena on, että kunnan eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta eri ikävaiheet kattavan mielekkään kokonaisuuden. Toimintaohjelmassa sovitaan myös toimijoiden välisestä yhteistyöstä, työnjaosta ja vastuuhenkilöistä. (STM 2010, 23). Tämän toimintaohjelman kokoamisesta on vastannut terveyden edistämisen osastonhoitaja Anita Lindevall. Suun terveydenhuollon osalta ylihammaslääkäri Jari Lindén on työntekijöineen koonnut paikalliset tiedot. Kommenttikierroksella toimintaohjelma on ollut terveyden edistämisen oman henkilöstön lisäksi sivistystoimen ja sosiaalitoimen esimiehillä. Ohjelma on myös esitelty monitoimijaisten aluetyöryhmien johtoryhmässä MoNetissa, jossa kaikkien hallintokuntien esimiehet olivat läsnä. Samassa ryhmässä päätettiin myös jatkotyöskentelystä rajapintojen ja epäselvien asioiden selvittämiseksi.

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 TERVEYDEN EDISTÄMISEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Neuvolatoiminta ja neuvolan ehkäisevä perhetyö Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuollon palvelut Nuorten ehkäisy-, ihmissuhde- ja seksuaalineuvonta ja muut keskitetyt palvelut MÄÄRÄAIKAISTARKASTUSTEN JÄRJESTÄMINEN ÄITIYSNEUVOLA Terveystarkastukset Terveysneuvonnan sisältö ja vertaistukiryhmät Erityisen tuen tarpeen huomioiminen äitiysneuvolassa LASTENNEUVOLA Terveystarkastukset Terveysneuvonnan sisältö Vanhempien osallistaminen ja vertaisryhmät Erityisen tuen tarpeen huomioiminen lastenneuvolatyössä KOULUTERVEYDENHUOLTO Terveystarkastukset Terveysneuvonnan sisältö Vanhempien osallistaminen Erityisen tuen tarpeen huomioiminen kouluterveydenhuollossa OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Terveystapaamiset Terveysneuvonnan sisältö Vanhempien osallistaminen Erityisen tuen tarpeen huomioiminen opiskeluterveydenhuollossa LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET Laaja terveystarkastus raskauden aikana Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa (4kk, 18kk, 4v) Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa (1.lk, 5.lk. ja 8.-9.lk) MONITOIMIJAISEN YHTEISTYÖN KÄYTÄNTEET Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto KOULU- JA OPISKELUYMPÄRISTÖN TERVEELLISYYS JA TURVALLISUUS Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Perheohjaajien verkostokartta Varhaisen vuorovaikutuksen haastattelulomake, raskausaika Äitiysneuvonnan ydinprosessikuvaus Varhaisen vuorovaikutuksen haastattelulomake, vauva-aika Lastenneuvolatyön ydinprosessikuvaus Kouluterveydenhuollon ydinprosessikuvaus Kouluterveydenhuollon tarkastuksen sisältötaulukko Opiskeluterveydenhuollon ydinprosessikuvaus

4 Taulukot Taulukko 1. Käynnit raskausaikana ja synnytyksen jälkeen äitiysneuvolassa. Taulukko 2. Seulonnat äitiysneuvolassa. Taulukko 3. Käynnit lastenneuvolassa. Taulukko 4. Seulonnat lastenneuvolassa. Taulukko 5. Terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Taulukko 6. Terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa. Kuvat Kuva 1. Erityinen tuki äitiysneuvolapalveluissa. Kuva 2. Erityinen tuki lastenneuvolapalveluissa. Kuva 3. Erityinen tuki kouluterveydenhuollossa. Kuva 4. Erityinen tuki opiskeluterveydenhuollossa. Kuva 5. Voimaryhmät varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan yhteistyössä Lähteet

5 1 1 TERVEYDEN EDISTÄMISEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 1.1 Neuvolatoiminta ja neuvolan ehkäisevä perhetyö Lohjan alueella toimii yhdeksän neuvolaa. Toimipisteet sijaitsevat Mäntynummella, Nummentaustassa, Keskusaukiolla, Routiolla, Ojamolla, Virkkalassa, Sammatissa, Karjalohjalla, ja Nummella. Neuvoloissa työskentelee 15 terveydenhoitajaa ja kolme ehkäisevän perhetyön perheohjaajaa. Neuvoloissa tehdään yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolatyötä. Lastenneuvolapalveluita on saatavissa myös ruotsinkielisille perheille omalla äidinkielellä. Synnytyksiä terveydenhoitajaa kohden on vuosittain keskimäärin 32 (tilastovuosi 2012), alle vuoden ikäisiä keskimäärin 31 (21-43) ja 1-6 vuotiaita lapsia keskimäärin 205 ( ). Terveyden edistämisen yksikössä on imetysohjaajakouluttajan, solmuneuvojan (parisuhdeongelmat) ja seksuaalineuvojan täydennyskoulutuksen käyneet terveydenhoitajat. Lääkäripalvelut neuvoloihin saadaan terveysasemilla toimivilta lääkäreiltä; yksi osa-aikaisessa virassa oleva lääkäri toimii neuvola- ja kouluterveydenhuollon lääkärinä. Neuvolan perhetyössä perheohjaajat antavat tukea elämän eri vaiheissa oleville pikkulapsiperheille mm. parisuhteeseen, vanhemmuuteen, kasvatukseen tai muihin arjen tilanteisiin liittyen. Työ on pitkälti palveluohjausta ja erilaisissa tilanteissa perheiden tukena ja apuna olemista perheen omia voimavaroja vahvistaen. Perheohjaajat ohjaavat myös Uuma - vertaistukiryhmää, missä elämän haasteissa eri syistä uupumassa olevat vanhemmat lapsineen voivat saada vertaistukea ja voimaa omaa elämäänsä. Perheohjaajien laaja yhteistyöverkosto on kuvattuna liitteessä Kouluterveydenhuolto Kouluverkosto on alueella laaja ja moninainen aina pienistä kyläkouluista suuriin ala ja yläkouluyhdistelmiin. Alakouluja on Lohjan alueella 30 ja yläkouluja kuusi. Jalavan erityiskoulussa ja Sammatin Vapaassa kyläkoulussa opetusta on koko oppivelvollisuusiän ajalle luokkaan Jalavan koulussa opiskelu alkaa jo lapsen ollessa 5 vuotias. Kouluterveydenhoitajia on yhteensä 13, joista kaksi tekee osa-aikatyötä. Asiakasmäärä työntekijää kohden vaihtelee välillä (tilastovuosi 2012). Terveydenhoitajalla, jolla on vastuullaan useampi koulu, on asiakasmäärä pienempi. Useilla eri kouluilla toimiminen vaikuttaa kouluterveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen. Joillakin alueilla kouluterveydenhuollossa hoidetaan myös esikoululaisten terveystarkastukset, jolloin perhe tutustuu jo tässä vaiheessa lapsensa kouluterveydenhoitajaan. Vuoden 2013 alusta pyritään täyttämään yksi uusi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärin vakanssi. 1.3 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon yksiköitä on alueella yhdeksän, joista vastaa päätoimisena kolme opiskeluterveydenhoitajaa ja osana työtään opiskeluterveydenhuoltoa tekee lisäksi neljä terveydenhoitajaa. Yksiköistä suurimmat ovat Ammattikoulutuskuntayhtymä Luksian Toivonkadun ja Nummentien yksiköt, jonka kanssa samassa rakennuksessa toimii myös Laurea ammattikorkeakoulun yksikkö, sekä Lohjan Yhteislyseon lukio. Pienempiä toisen asteen oppilaitoksia ovat TTS Sammatti, Kanneljärven Opisto, Kisakallion urheiluopisto, Nummi-Pusulan lukio ja Virkby gymnasium. Keskuspuiston ammattiopistolla on myös pieni yksikkö Lohjan keskustassa, jossa käy terveydenhoitaja tarpeen mukaan. Päätoimisten opiskeluterveydenhoitajien

6 2 asiakasmäärät vaihtelevat välillä (tilastovuosi 2012). Lääkäripalvelut on pystytty toistaiseksi järjestämään vain kutsuntaikäisille nuorille. Kiireinen sairaanhoito järjestetään terveysasemilla. 1.4 Suun terveydenhuollon palvelut Eri-ikäisten kuntalaisten suun terveydenhuollon palvelut järjestetään kahdessatoista erikokoisessa hammashoitolassa, jotka sijaitsevat pääasiassa koulujen yhteydessä. Yksi keskushammashoitola hoitaa vaativampaa suun terveydenhuoltoa. Kiireellinen hammashoito on järjestetty siten, että virkaajan päivystys on omaa toimintaa ja virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan Uudenmaan kuntien yhteistyönä yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Suun terveystarkastukset toteutetaan neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon asetukseen pohjautuen. Tämän valtioneuvoston antaman asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että raskaana olevien naisten sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia sekä tasoltaan yhtenäisiä ja suunnitelmallisia kunnallisessa terveydenhuollossa. (Finlex 2011, 338/2011, 1.) Terveysneuvonta sekä -tarkastukset tulee järjestää siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarvittava tuki järjestetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Terveyskeskuksessa annettu suun ja hampaiden hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille mukaan lukien erikoisalakohtaiset tutkimukset ja -hoito. Suun terveystarkastukset suoritetaan pääsääntöisesti koulupäivien aikana oman alueen hammashoitolassa. (THL 2013.) 1.5 Nuorten ehkäisy-, ihmissuhde- ja seksuaalineuvonta ja muut keskitetyt palvelut Nuorten ehkäisy-, ihmissuhde- ja seksuaalineuvonta (= nuorten neuvonta) palvelee alueen nuoria perhesuunnittelua, ihmissuhteita ja seksuaalisuutta koskevissa asioissa. Seksuaalineuvontaan on mahdollisuus yksilönä tai parivastaanotolla. Terveydenhoitajan palveluita tarjotaan nuorille ja nuorille aikuisille ennen ensimmäistä synnytykseen johtavaa raskautta. Lääkäripalveluja tarjotaan 25 ikävuoteen saakka synnyttämättömille asiakkaille. Nuorten neuvonnassa työskentelee terveydenhoitaja, jolla on myös seksuaalineuvojan täydennyskoulutus. Synnyttäneiden ja yli 25- vuotiaiden asiakkaiden ehkäisyasiat hoidetaan terveysasemien lääkärivastaanotoilla. Nuorten neuvonnan asiakkaat saavat raskaudenehkäisyohjauksen ohella ohjausta ja lähetteitä tarvittaviin sukupuolitautitutkimuksiin laboratorioon; tarvittaessa järjestetään hoito ja seuranta (klamydia suurimpana tautiryhmänä) niin kyseiselle asiakkaalle kuin hänen kumppanilleenkin. Raskaudenkeskeytysten ja spontaanien keskenmenojen jälkeisen jälkitarkastuksen hoitopolku on sovittu niin, että asiakkaat saavat nuorten neuvonnan yhteystiedot gynekologian poliklinikalta toimenpiteen jälkeen ja ohjauksen yhteydenottoon. Terveydenhoitaja ohjaa asiakkaat laboratoriotutkimukseen, tukee heitä tilanteessaan ja varmistaa osaltaan, että raskaudenehkäisyasiat ovat kunnossa tarvittaessa asiakas ohjataan takaisin erikoissairaanhoitoon. Nuorten kaltoin kohtelun yhteydessä nuorten neuvonta on usein ensimmäinen kohtauspaikka, josta käsin tilannetta lähdetään purkamaan ja hoitamaan yhteistyössä muiden tahojen kanssa (nuorisotyö, nuorisopsykiatrian poliklinikka, poliisi, sosiaalityö).

7 3 Perusterveydenhuollon muut keskitetysti palveluja tuottavat toimijat ovat ravitsemusterapeutti ja diabeteshoitaja. Raskausdiabeetikkojen ohjaus hoidetaan kuitenkin neuvoloissa äitiyspoliklinikan antamien ohjeiden ja käypähoitosuositusten mukaisesti. Insuliinihoitoisten lapsidiabeetikkojen hoito on keskitetty Lohjan sairaalan diabeteshoitajalle. Matkailijoiden rokotukset ja muun muassa työttömien terveystarkastukset hoitaa keskustan terveysasemalla toimiva aikuisterveysneuvonnan terveydenhoitaja. Maksuton hoitotarvikejakelu toimii keskustan terveysasemalla tiettyinä viikonpäivinä. Psykiatriset sairaanhoitajat työskentelevät aluejaon mukaisesti eri terveysasemilla. Terveyskeskuspsykologin vakanssi on sijoitettu Keskustan terveysasemalle. Päihdeklinikka toimii keskustassa, samoin päihdeklinikan alainen toimintayksikkö Helppi, jonka sairaanhoitaja hoitaa muun muassa huumeiden käyttäjien terveydenhuoltoa, rokotuksia ja välineiden vaihtoa. Lastenneurologi, lasten neuropsykologi, toimintaterapeutit ja fysioterapeutit toimivat toistaiseksi Keskustan terveysasemalla. Puheterapeutit ovat kahdessa eri toimipisteessä. Perheneuvola on myös oma toimipisteensä. Vuonna 2013 kehitetään uusia toiminta-ajatuksia ja tapoja yhteistyölle, koska kaupunkiin perustetaan ensimmäinen perhekeskus keskustassa sijaitsevaan kauppakeskus Lohjantähteen, jossa fyysisesti sijaitsee myös sosiaalitoimi eri palveluineen. Lohjantähden uusittaviin tiloihin siirtyvät myös kolme terveydenhoitajaa, perheohjaajat ja terveyden edistämisen esimiehet. Uutena toimijana saamme myös neuvolapsykologin terveyden edistämisen yksikköön. 2 MÄÄRÄAIKAISTARKASTUSTEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 ÄITIYSNEUVOLA Terveystarkastukset Ensimmäinen yhteydenotto äitiysneuvolaan tulee asiakkaalta puhelimitse, kun raskaustesti on näyttänyt positiivista tulosta. Tarpeen mukaan annetaan puhelinneuvontaa jo ensimmäisen kontaktin aikana. Tuleville vanhemmille lähetetään postitse kotiin täytettäväksi esitietolomake ja päihdekysely Audit, jotka ovat saatavissa myös internet-sivujen kautta. Tuleva äiti kutsutaan yhdessä kumppaninsa kanssa ensimmäiselle neuvolakäynnille. Tarvittaessa asiakas ohjeistetaan jo alkuraskauden sikiötutkimusaikojen varaamiseen, jos raskausviikot sen vaativat. Sikiötutkimukset toteutetaan pääosin Lohjan sairaalan äitiyspoliklinikalla. Verinäytteissä asiakas voi käydä haluamassaan HusLab:n toimipisteessä. Äitiysneuvolan alkuhaastattelussa tehdään asiakkaiden kanssa yksilöllinen hoitosuunnitelma. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan terveydentila ja henkilökohtaiset tarpeet määrittävät muun muassa tapaamistiheyttä. Kaikille tarjotaan yhdessä sovitun hoitoprosessin mukaiset käynnit, joita raskauden ajalle tulee keskimäärin 13 kertaa ja synnytyksen jälkeisiä käyntejä vauvan kanssa tarpeen mukaan. Näistä lääkärikäyntejä on kaksi sijoittuen toiseen ja kolmanteen raskauskolmannekseen sekä synnytyksen jälkitarkastus. Äidit, joilla on jokin perussairaus tai lääkitys, johon lääkärin pitää ottaa kantaa, kutsutaan neuvolalääkärille myös ensimmäisen raskauskolmanneksen alkuvaiheessa. Muutoin äiti ohjautuu tässä kohtaa erikoissairaanhoitoon alkuraskauden sikiötutkimuksiin, jotka korvaavat valtaosalta väliin jäävän neuvolalääkärikontaktin.

8 4 Rv h7-10 h10-12 h16-18 h20-22 h24-26 h28-30 h32 h34 h36 h37 h38 h39 h40 h41 Ktk Nlatap. Th x x x x x x x x x x x x x x x x Lääk x x x Äpkl uä uä Fys Suun th Fysioterapian perhevalmennus h Kuntoneuvolamahdollisuus koko raskausajan. Suun hoidon terveystottumus -kysely h7-10, suuhygienistin ohjaustapaaminen sovitusti Taulukko 1. Käynnit raskausaikana ja synnytyksen jälkeen äitiysneuvolassa. Jt Ensimmäisellä tapaamiskerralla kerrotaan myös suun terveydenhuollon tärkeydestä ja annetaan tuleville vanhemmille täytettäväksi suun terveydenhuoltoon liittyvä kysely. Asiakkaiden suostumuksella kyselyt palautetaan suun terveydenhuollon lähimpään toimipisteeseen sovitulle suuhygienistille, joka puhelimitse on yhteydessä asiakkaisiin ja sopii heidän kanssaan ohjaustapaamisen. Suuhygienisti tekee suun terveydentilan arvion haastattelemalla sekä hoidon tarpeen arvion. Vanhemmat ohjataan neuvolasta suun terveyspalveluihin, jos heillä on hoidon tarvetta tai edellisestä käynnistä on kulunut vuosia. Tavoitteena on, että vanhempien suu ja hampaat olisivat terveet ennen lapsen syntymää ja luodaan yhteistyössä perusta perheen hyville terveystottumuksille. (THL 2013.) Perustutkimuksina jokaisella neuvolakäynnillä ovat verenpaineen mittaus, painon seuranta, virtsanäytteen proteiinin ja glukoosin määritykset ja sikiön kasvun ja hyvinvoinnin seuranta. Tarpeen mukaan seurataan äidin hemoglobiinia pikamittauksin ja ohjataan asiakas tarkempiin jatkotutkimuksiin laboratorioon, neuvola-/työterveyslääkärille tai erikoissairaanhoitoon. Jokaiseen tapaamiskertaan varataan aikaa minuuttia ja ensikäyntiin sekä keskiraskauden laajaan käyntiin minuuttia. Lääkärille varatut ajat ovat 20 minuutin mittaisia, mutta aikaa voidaan tarvittaessa varata enemmänkin. Raskauden edetessä käytetään seulontoina alkoholin käyttöön liittyvää Audit - kyselyä, jonka liitteenä on myös lääkkeiden ja muiden päihteiden käytön kyselylomake molemmille vanhemmille. Raskausviikoilla tehdään haastatellen parisuhdeväkivaltakysely äidille ja annetaan kotiin täytettäväksi molemmille vanhemmille täytettäväksi tarkoitettu lasta odottavan perheen voimavarakysely (THL). Kyselylomake palautetaan seuraavalla neuvolakäynnillä, jolloin se käydään keskustellen läpi ja arkistoidaan äidin terveystietokansioon. Lääkäri ottaa osaltaan kantaa voimavaraseulaan omalla tapaamiskerrallaan. Neuvolatyötä tekevistä terveydenhoitajista on valtaosa suorittanut varhaisen vuorovaikutuksen koulutuksen ja osalla on meneillään siihen liittyvä ryhmätyönohjaus (tilanne 2013). Varhaisen vuorovaikutuksen haastattelua käytetään tarpeen mukaan niiden asiakkaiden kohdalla, joista nousee huoli raskauden edetessä. Lapsen synnyttyä voidaan saman perheen kanssa käydä varhaisen vuorovaikutuksen haastattelu uudelleen joko kotikäynnillä tai neuvolassa omine tähän elämäntilanteeseen liittyvine kysymyksineen. Osin tähän menetelmään liittyviä kysymyksiä nousee automaattisesti kaikkien raskaana olevien äitien ja heidän kumppaneittensa kanssa esille eri raskauden vaiheissa. (Liite 2). Tarpeen mukaan käytetään jo raskauden aikana mielialaseulaa (EPDS) ja kaikille seula tehdään lapsen syntymän jälkeen. Lomake annetaan äidille kotiin lapsen kahden kuukauden tarkastuksen

9 yhteydessä ja pyydetään palauttamaan se seuraavalla käynnillä. Tuolloin lomake käydään läpi ja keskustellaan sen pohjalta. 5

10 6 Rv h7-10 Audit h32 h34 h36 h37 h38 h39 h40 h41 Ktk Nlatap. Väkivalta Voimavarat h10-12 x h16-18 x h20-22 h24-26 h h28-30 Vavu h28-32 EPDS Mielialaseulaa voidaan käyttää tarpeen mukaan koko raskausaikana x Taulukko 2. Seulonnat äitiysneuvolassa. Jt Seulontalomakkeet siirretään lapsen terveystietokansioon, josta ne ovat hyödynnettävissä seuraavan kerran samaa seulontaa tehtäessä. Lapsen syntymän jälkeen ensimmäisen lapsensa saaneiden perheiden luokse tehdään kotikäynti ja uudelleensynnyttäjien perheisiin tilanteen mukaan. Tarvittaessa käynti tehdään parityönä joko toisen terveydenhoitajan tai neuvolan perheohjaajan kanssa. Tapaamisia lapsivuodeaikana toteutetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Jälkitarkastus tehdään neuvoloissa niin, että terveydenhoitaja ottaa jälkitarkastusnäytteet vauvan ollessa kuukauden ikäinen ja neuvolalääkäri tapaa äidin, kun synnytyksestä on kulunut keskimäärin kuusi viikkoa. Jälkitarkastuksen tutkimukset ovat verenpaineen ja hemoglobiinin mittaus, virtsan proteiinin ja glukoosin tutkiminen (tarvittaessa bakteerit), painon mittaus sekä synnytyksestä toipumisen kartoittaminen yksilöllisesti. Lääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen ja keskustelee äidin kanssa sopivasta raskaudenehkäisymenetelmästä. Lääkäri myös ohjeistaa osaltaan ja tekee lähetteet irtosolunäytteenottoon ja tarvittaessa sokerirasitus- ja lipiditutkimuksiin, jotka tehdään noin puoli vuotta synnytyksen jälkeen (viimeksi mainittu koskien gestaatiodiabeetikoita) Terveysneuvonnan sisältö ja vertaistukiryhmät Raskauden ensimmäinen käynti sisältää paljon asiaa varsinkin ensimmäistä lastaan odottavan pariskunnan kyseessä ollen. Keskustellen käydään läpi ruokailu- ja liikuntatottumukset, suun terveydentila ja työelämän kuulumiset sekä raskauden vaikutukset niihin. Uudelleen synnyttäjien kohdalla keskustellaan myös aiemmista raskauksista sekä synnytys- ja imetyskokemuksista, koska niillä on vaikutusta myös seuraavan raskaudenseurannan hoitosuunnitelmaan. Samalla terveydenhoitaja ohjaa ja antaa neuvoja asiakkaalle hänen elämäntilanteensa ja tarpeensa huomioiden sekä jakaa kirjallista materiaalia kotona perehtymistä varten. Molempien tulevien vanhempien terveystottumuksia kartoitetaan ja kirjataan äidin ja puolison terveystietoihin soveltuvin osin. Jaettava materiaali on tutkittuun tietoon perustuvaa valtakunnallista materiaalia ja osin itse alueellisesti muokattuja tiedotteita tai ohjeistuksia. (Liite 3). Perhevalmennuksia tarjotaan kaikille ensimmäistä lastansa odottaville pariskunnille tai äidille tukihenkilöineen; valmennuksista tiedotetaan myös niitä vanhempia, joista toinen on saamassa ensimmäistä lastaan tai edellisestä synnytyksestä on kulunut pitkä aika. Fysioterapian osasto tarjoaa koko alueen odottaville pareille valmennuskerran raskausviikoilla keskitettynä palveluna ja toisen kerran vauvan ollessa kahdesta kuuteen kuukauden ikäinen. Neuvolat tarjoavat

11 7 pääsääntöisesti neljän kokoontumiskerran perhevalmennuksen raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Tapaamisissa käydään läpi parisuhdetta ja vanhemmuutta, synnytyksen kulkua ja kivunlievitystä, imetystä ja vauvanhoitoa. Lohjan sairaala järjestää vielä erikseen synnytysvalmennus- ja tutustumisillan suomen ja ruotsin kielellä. Neuvoloiden perhevalmennusta kehitetään parhaillaan paremmin tulevien vanhempien tarpeita vastaavaksi. Lohjalla kokoontuu säännöllisesti kuukausittain imetystukiryhmä, jota ohjaavat kaksi terveydenhoitajaa. Toisella heistä on imetysohjaajakouluttajan koulutus. Ryhmä on avoin vertaistukiryhmä odottaville ja lapsen saaneille perheille. Kaikilla neuvolatyöntekijöillä on imetysohjaajan koulutus Erityisen tuen tarpeen huomioiminen äitiysneuvolassa Mikäli raskauden edetessä odottava äiti tai hänen perheensä jäsen nostaa esille huolen omasta tai läheisensä hyvinvoinnista tai terveydentilasta tai neuvolan terveydenhoitaja huomaa perheellä erityisen tuen tarpeita, on ensimmäinen toimenpide suunnitella yhdessä asiakkaan yksilöllinen hoitosuunnitelma raskauden seurannan ajaksi ja vauvan syntymän jälkeistä aikaa ajatellen. Perheen tai asiakkaan tilanteen kartoittamisessa voidaan yksilöllisen tarpeen mukaan hyödyntää käytössä olevia seulontamenetelmiä (parisuhdeväkivaltaseula, mielialaseula EPDS, varhaisen vuorovaikutuksen haastattelu). Ensimmäinen toimenpide on sopia tihennettyjä neuvolakäyntejä terveydenhoitajan ja tarpeen vaatiessa neuvolalääkärin vastaanotolle. Neuvolan ehkäisevän perhetyön perheohjaajat otetaan mukaan yhteistyöhön hyvin matalalla kynnyksellä. Terveydenhoitaja ja perheohjaaja voivat tehdä kotikäyntejä tai tavata yhdessä tai erikseen perhettä vastaanotolla neuvolassa. Perheohjaajan ammattitaidolla saadaan usein yksinäisille äideille tai muunlaisten pulmien kanssa painiskeleville asiakkaille palveluohjauksella ja tuella kohtuullinen verkosto ja suunnitelma tehtyä jaksamisen tueksi. Työturvallisuuden takaamiseksi tehdään tarvittaessa parityötä. Työntekijöille on hankittu kotikäyntejä varten matkapuhelimet vuonna Sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa toimeentuloon liittyvissä asioissa ja isyyden tunnustamiseen liittyen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä raskauden kuluessa, jolloin suunnitelma perheen tukemiseksi vauvan syntyessä on parhaiten toteutuessaan jo mietittynä. Mielialaongelmissa tärkeinä kontakteina perusterveydenhuollossa ovat psykiatriset sairaanhoitajat ja perheneuvola, parisuhdeongelmissa perheasiain neuvottelukeskus. Kaikissa erilaisissa erityisen tuen tarpeissa otetaan yhteistyöhön mukaan myös äitiyspoliklinikka ja synnytysosaston henkilöstö, jotta myös erikoissairaanhoidossa osataan ottaa perheen erityistarpeet huomioon. Harvoin toteutuvana neuvolatyön osana ohjataan odottava äiti myös tarvittaessa adoptioneuvontaan esim. Pelastakaa Lapset ry:n piiriin. Nuorten synnyttäjien on mahdollisuus hakea tukea elämänhallintaan liittyvissä asioissa erityisnuorisotyön yksiköstä Linkistä, jossa työskentelee kaksi erityisnuorisotyöhön suuntautunutta alan ammattilaista. Linkissä voidaan tukea nuoria vanhempia yksilöllisen suunnitelman mukaan vastaanotto- tai kotikäynnein tai vertaisryhmissä. Päihdeongelmaisia odottajia ohjataan Lohjan sairaalan äitiyspoliklinikalle, HAL (huumeet, alkoholi, lääkkeet) poliklinikalle Helsingin Naistenklinikalle ja tarvittaessa päihdeklinikalle. Vuoden 2013 aikana Lohjan sairaalaan perustetaan oma HAL - poliklinikka. Perheen tilannetta voivat olla tässä tapauksessa avaamassa neuvolan ja äitiyspoliklinikan tai synnytysosaston

12 8 työntekijöiden lisäksi myös muut yhteistyökumppanit, sosiaalityöntekijät, psykiatriset sairaanhoitajat, perheohjaajat, seurakunnan diakoniatyöntekijät tai erikoissairaanhoidon yksiköt. Päihdeongelmaisen odottajan palveluketjusta tehdään prosessikuvaus vuonna Mikäli mielenterveys horjuu, voidaan perheohjaajien, psykiatristen sairaanhoitajien ja neuvola- tai terveyskeskuspsykologin keskusteluavun ohella ohjata asiakas lääkärille, joka voi harkintansa mukaan aloittaa lääkehoidon ja/tai tehdä lähetteen Paloniemen psykiatriseen avoyksikköön, jossa on äidille ja alle kymmenkuiselle lapselle vuodepaikka viikko-osastolla. Joskus apua tarvitaan tässä tilanteessa myös perheneuvolasta tai perheasiain neuvottelukeskuksesta, joihin asiakas pääsee ilman lähetettä. Kotiutumisvaiheessa neuvolan ehkäisevän perhetyön perheohjaajat ovat usein mukana tukemassa odottajaa tai vauvaperhettä. Perheneuvola järjestää äiti-vauva pareille, joilla on keskinäisessä varhaisessa vuorovaikutuksessa ongelmia, pieniä suljettuja ryhmiä, joihin ohjaudutaan ensisijaisesti neuvolan kautta. Asiakkaat kokoontuvat perheneuvolassa psykologin ja sosiaalityöntekijän johdolla kymmenen kertaa. - Lisäkäynnit / kotikäynnit neuvolasta / moniammatillisesti (terveydenhoitaja, perheohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, neuvolan psykologi) - Neuvolan ehkäisevä perhetyö (perheohjaaja) - Avosairaanhoidon palvelut (psykiatrinen sairaanhoitaja, terveyskeskuspsykologi, lääkäri) - Päihdeklinikka - Perheneuvola - Perheasiain neuvottelukeskus - Sosiaalitoimen palvelut (ennakollinen lastensuojeluilmoitus) - Aikuissosiaalityö - Erityisnuorisotyö (nuoret synnyttäjät: Linkki) - Seurakunta (perhetyö, diakoniapalvelut) - Kolmas sektori (MLL, Pelastakaa Lapset, Hope) - Erikoissairaanhoito (äitiyspoliklinikka, psykiatrinen poliklinikka, HAL -poliklinikka) Kuva 1. Erityinen tuki äitiysneuvolapalveluissa. 2.2 LASTENNEUVOLA Terveystarkastukset Perhe siirtyy lastenneuvolan asiakkaaksi vauvan ollessa kuukauden ikäinen. Perhe tapaa terveydenhoitajan vähintään kahdesta kolmeen kertaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Omat potilaskertomusjärjestelmän lastenneuvolasivut perustetaan lapselle jo ensimmäisen tapaamisen yhteydessä ja lapsi saa neuvolakortin. Terveydenhoitaja tutkii lapsen kasvua ja kehitystä, kuuloa ja näköä sekä antaa tarvittavat rokotukset. Merkittävä tehtävä on ohjata ja tukea vanhempia kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Pohjana tarkastusten sisällölle ja fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen arvioimiselle on tällä hetkellä potilaskertomusjärjestelmän sisältämä kuhunkin ikäkauteen perustuva runko. Neljävuotiaiden kehitystä arvioidaan leikki-ikäisen lapsen neurologisen arviointimenetelmän LENE:n avulla. Syksyllä 2013 ollaan ottamassa LENE - arviointimenetelmä käyttöön myös muiden ikäryhmien tarkastuksissa.

13 9 Tapaamisia on vauvavuoden aikana kaikkiaan kymmenen ellei tarvetta lisäkäynteihin ilmene. Ensimmäisen puolen vuoden aikana vauva huoltajineen käy neuvolassa kerran kuukaudessa, sen jälkeen joka toinen kuukausi lapsen yksivuotissyntymäpäivään saakka; jos perheessä on useita lapsia ja perheen tilanne sen sallii, voidaan kymmenen kuukauden iässä tehtävä tarkastus jättää väliin (muutos tehdään 2013). Seuraavat tapaamiset ovat lapsen ollessa puolitoistavuotias, kaksivuotias ja siitä lähtien kerran vuodessa. Lääkäri tutkii lapsen kuudesta kahdeksaan viikon iässä, neljän ja kahdeksan kuukauden iässä, puolitoistavuotiaana ja neljävuotiaana. Yksilölliset ja tarpeenmukaiset käynnit ovat mahdollisia tämän perusohjelmassa tarjotun suunnitelman lisäksi. Myös kotikäyntejä tehdään vähintään ensimmäisen lapsensa saaneisiin perheisiin synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen. Lisäkäyntejä suunnitellaan ja toteutetaan huomioiden perheen kokonaistilanne, vanhempien huolet ja lapsen kehitykseen tai kasvuun liittyvät lisäseurannan tarpeet. Lastenneuvolakäyntiä varten terveydenhoitaja varaa aikaa yleensä 60 minuuttia lapsen iästä riippumatta. Laajaan 4-vuotiaan tarkastukseen varataan terveydenhoitajalle 90 minuuttia ja lääkärille tarpeen mukainen aika, mutta vähintään 20 minuuttia. 4-vuotiaan tarkastus toteutuu kahtena erillisenä käyntinä. Neljän kuukauden ja puolitoistavuotiaan lapsen kohdalla perhe tavataan yleensä terveydenhoitajan ja lääkärin yhteisvastaanotolla. Lapsen ikä Th Alle 7 vrk x ktk 0-1 kk 1kk 6 vko tarp. muk. 2kk 3kk 4kk 5kk 6kk 8kk 10 kk 12 kk 18 kk 2 v 3 v 4v 5 v x x x x x x x x (x) x x x x x x x Lääk x x x x x Suun th Fys Terveydenhoitaja toteuttaa vauvan suun tarkastuksen ja hoidon ohjauksen vauvan ollessa 6-12 kk; suuhygienistin tarkastus 1-2v, 3-4v ja 5-6v Fysioterapian perhevalmennuksen toinen osa vauvan ollessa 2-6 kk Taulukko 3. Käynnit lastenneuvolassa. 6v Terveydenhoitaja toteuttaa vauvan suun terveystarkastuksen ja suun hoidon ohjauksen lapsen ollessa kuukauden ikäinen. Suun terveydenhuollon kanssa yhteistyönä on tehty runko tarkastettavista ja ohjattavista asioista. Suun terveydenhuollosta on myös saatu tiedote, joka jaetaan kaikille vauvaperheille tarkastuksen yhteydessä. Seulontoina lastenneuvolassa käytetään samoja lomakkeita kuin äitiysneuvolan puolellakin. Äidin mielialan seulontamenetelmänä käytetään EPDS -lomaketta, johon on tehty paikallisessa moniammatillisessa masu -työryhmässä oma hoitopolkunsa. Se perustuu seulassa esiin tulevaan pisteytykseen ja pitää sisällään selkeän toimintaohjeistuksen. Vauvaperheen voimavaralomake (THL) annetaan vanhemmille täytettäväksi kahden kuukauden neuvolakäynnillä samoin kuin edellä mainittu mielialaseulakin. Vanhemmat palauttavat lomakkeet vauvan ollessa kolmekuisena neuvolassa ja terveydenhoitaja käy keskustellen lomakkeet läpi. Paperit arkistoidaan lapsen kansioon, jossa ne ovat myös neuvolalääkärin nähtävänä laajoissa terveystarkastuksissa. Lapsen ollessa puolivuotias perheen äidin kanssa keskustellaan parisuhdeväkivaltaseulan pohjalta parisuhteen asioista ja mahdollisista väkivallan kokemuksista. Puolitoistavuotiaan ja neljävuotiaan neuvolakäynneillä keskustellaan pikkulapsiperheen voimavarat -lomakkeen pohjalta, jonka perhe on saanut postitse kirjallisen neuvolakutsun mukana. Huoltajien päihteiden käyttöä kartoitetaan Audit - ja lääkeseulalla lapsen puolitoista- ja neljävuotistarkastusten

14 yhteydessä. Synnytyksen jälkeinen varhaisen vuorovaikutuksen haastattelulomake on myös käytettävissä noin kaksi kuukautta synnytyksestä tai tarpeen mukaan jakaen eri tapaamiskerroille keskustelun lomaan. (Liite 4). 10

15 11 Lapsen ikä 1kk 6 vko 2kk 3kk 4kk 5kk 6kk 8kk 10 kk Voimavaraseula 2kk 4kk x x Vavu -haastattelu x Väkivaltaseula x Audit -seula x x EPDS -seula Taulukko 4. Seulonnat lastenneuvolassa. 18 kk 2v 3v 4v 5v 6v Mielialaseulaa käytetään tarpeen mukaan lapsen iästä riippumatta Suun terveystarkastuksia järjestetään alle kouluikäisille koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina, sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina vuotiaiden suun terveystarkastukset sekä suuhygienian neuvonnan suorittaa pääasiassa hammashoitaja, mutta tarpeen mukaan myös suuhygienisti tai hammaslääkäri (Finlex 2011, 338/2011, 8 ). Tätä vanhempien tarkastuksen ja terveysneuvonnan suorittaa suuhygienisti. Tarkastuksissa selvitetään hampaiston kehitys, suun terveydentila ja hoidon tarve sekä tehdään tarvittaessa henkilökohtainen hoitosuunnitelma. (Finlex 2011, 338/2011, 8.) Koululaisten terveydenhuollossa huolehditaan määräaikaistarkastuksen toteutumisesta sekä mahdollisesta jatkohoidosta yhdessä lapsen huoltajan kanssa (Finlex 2011, 338/2011, 6 ). Tarvittaessa lapsi voidaan ohjata hammaslääkärin tutkimukseen (THL 2013). Edellytykset suunterveyden elinikäiselle ylläpitämiselle luodaan jo lapsuudessa. Vanhempien tulee huolehtia siitä, että lapsi toteuttaa itse kotona tarpeellista omahoitoa puhdistamalla hampaat kahdesti päivässä. (THL 2013.) Terveysneuvonnan sisältö Vauvavuoden aikana terveysneuvontaa ja vauvan hoito-ohjeita annetaan hyvin paljon eri aihepiireistä. Ensimmäisenä painottuvat hoivaan liittyvät imetys- ja ravitsemusasiat, unen ja ulkoilun tarve, puhtaudesta huolehtiminen ja vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä. Lapsen kasvaessa korostuvat rajojen asettaminen ja vuorokausirytmit, puheenkehitys ja kotitapaturmien ehkäisyyn liittyvät asiat. Vanhempana jaksaminen ja parisuhdeasiat huomioidaan jokaisella tapaamiskerralla, keskustelussa käytetään motivoivan haastattelun menetelmää. Yksilölliset erot lapsen kehityksessä ja toisaalta vanhempien taholta heräävät kysymykset huomioidaan siinä, missä vaiheessa asioita nostetaan keskusteluun. Jaettava materiaali on valtakunnallista tutkittuun tietoon perustuvaa materiaalia ja osin itse koottua. (Liite 5) Vanhempien osallistaminen ja vertaisryhmät Lastenneuvola on paikka, johon lapsi tulee vanhempineen / huoltajineen matalalla kynnyksellä. Käyttöaste on erittäin hyvä, lastenneuvolassa tarkastuksista jää pois prosentti kaikista ikäluokista. Vuosittain Lohjalla kerätään omaa tilastoa tarkastuksista poisjäävien lasten lukumäärästä. Vanhempia rohkaistaan kertomaan tavoistaan toimia lapsen ja koko perheen hyväksi ja tuetaan vanhempien valintoja. Vanhempien omia mielipiteitä kunnioitetaan ja ne huomioidaan ohjauksessa ja neuvonnassa, vaikka ne joskus olisivat ristiriidassakin tutkittuun tietoon perustuvan ohjauksen kanssa.

16 12 Neuvolatyöntekijät ohjaavat perheitä vertaistukiryhmiin, joita seurakunta ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset alueella järjestävät. Joissakin neuvoloissa vanhemmat kokoontuvat lapsineen myös omiin vapaamuotoisiin kerhoihinsa. Perheohjaajien organisoimaan Uuma-ryhmään ohjataan asiakkaita neuvoloista ja neuvolan perhetyön kautta ja siellä saavat vertaistukea myös ne vanhemmat lapsineen, joilla ei ole voimavaroja lähteä yleisiin perhekerhoihin tai -kahviloihin. Imetystukiryhmästä informoidaan vauvaperheen vanhempia, vaikka äiti ei enää imettäisikään lastaan. Kaksoslasten vanhemmilla on oma itsenäisesti toimiva vertaistukiryhmänsä kuten myös yksin- ja yhteishuoltajuudessa olevilla vanhemmilla. Vuonna 2013 avautuu kaksi uutta avointa päiväkotia, jotka tulevat lisäämään vertaistuen mahdollisuuksia isompienkin lasten vanhemmille. Avoimen päivähoidon ja perhekeskuksen yhteisiä toimintamalleja kehitetään verkostokoulutuksin, jotka liittyvät myös syksyllä 2013 avautuvaan perhekeskus-hankkeeseen Erityisen tuen tarpeen huomioiminen lastenneuvolatyössä Lapsen ensisijaiset aikuiset, omat vanhemmat tai huoltajat, antavat pohjan sille, miten ja mistä lähtökohdista erityistä tukea lähdetään miettimään ja suunnittelemaan. Vanhemmille annetaan tarpeen vaatiessa kädestä pitäen ohjausta ja opetusta lapsen hoitamiseen ja kasvatusasioihin liittyen neuvolavastaanotoilla, kotikäynneillä tai ryhmätapaamisissa. Perheohjaajilla voi olla arjen mallintamisessa ja rytmittämisessä suuri rooli, joka toteutetaan perheen kotiympäristössä. Vanhempien omat tarpeet huomioidaan ja heidät ohjataan sellaisen tuen piiriin, mistä perhe ja erityisesti lapsi parhaiten hyötyy. Vanhemmista itsestään riippuu, hyödyntävätkö he tarjotun tuen. Moniammatillista yhteistyötä perheen ympärillä tehdään paljon eri tahojen kanssa (varhaiskasvatus, lastensuojelu, perusterveydenhuollon erityispalvelut ja erikoissairaanhoito, kolmas sektori ja seurakunnan perhetyö). Usein ensimmäinen ja monesti riittäväkin yhteistyökumppani lapsen kehityksen tueksi löytyy varhaiskasvatuksesta. Puolin ja toisin on luotu tiedonsiirto- ja palautekäytänteet, joiden kautta esimerkiksi neuvolasta voidaan viestittää niistä kehityksen osa-alueista, joihin päivähoidossa voidaan kiinnittää enempi huomiota ja tarkentaa juuri tietyn taidon harjoittamista. Vastaavasti päivähoidon henkilöstö välittää tietoa siitä, miten lapsi edistyy. Huoltajilta kysyttävistä yhteistyöluvista huolehditaan molemmilla tahoilla. Jos lapsen hyvinvoinnista tai kehityksestä nousee huolta varhaiskasvatuksessa, asiaan tarttuu erityislastentarhanopettaja, joka tekee yhteistyötä neuvolaterveydenhoitajan kanssa ja lapsen asia voidaan viedä esimerkiksi lasten tuki- ja kuntoutustyöryhmän LATUKU:n käsiteltäväksi. Perusterveydenhuollossa tehdään yhteistyötä fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, puheterapeuttien ja perheneuvolan työntekijöiden kanssa. Jos lapsella ilmenee selkeästi jollakin tietyllä kehityksen osa-alueella ongelmia tai kehitysviivettä, terveydenhoitaja tekee sähköisen lähetteen potilaskertomusjärjestelmän kautta kyseiseen jatkotutkimustahoon ja ohjeistaa vanhempia varaamaan lapselleen ajan erityistyöntekijälle. Mikäli ongelmia esiintyy monella eri kehityksen osaalueella, vanhempien suostumuksella lapsen asioissa konsultoidaan lasten tuki- ja kuntoutus - työryhmä LATUKU:a, joka perusterveydenhuollon lastenneurologin johdolla käsittelee ryhmälle lähetetyt asiat ja suosittelee ensisijaista jatkotutkimus- tai terapiatahoa. Lastenneurologin lisäksi säännöllisesti kokoontuvassa ryhmässä ovat lasten neuropsykologi, perheneuvolan psykologi sekä kappaleen alussa mainitut erityistyöntekijöitten edustajat. Puheenjohtajana toimiva lastenneurologi on yhteydessä perheeseen ja ohjaa vanhemmat oikean tuen piiriin. Hän lähettää myös palautteen sovituista jatkotutkimuksista lähettävälle terveydenhoitajalle tai lääkärille. Lähetteet perusterveydenhuollossa toimivalle lastenneurologille tai erikoissairaanhoidon yksiköihin (lastenpsykiatria, lastentautien tai muiden erikoisalojen poliklinikat) tekee neuvolalääkäri.

17 13 Neuvolakäyntien jäädessä väliin terveydenhoitaja ottaa yhteyttä perheeseen puhelimitse ja/tai kirjeitse. Varsinkin puhelinliittymien ja sitä myötä puhelinnumerojen muuttuminen hankaloittaa yhteyden saamista aika ajoin. Perheet saattavat myös muuttaa usein ilmoittamatta siitä lapsen neuvolaan. Kirjeitse tapahtuvaan yhteydenottoon on laadittu positiivisesti asiaa lähestyvä muistutuskirje lapsen puuttuvasta neuvolakäynnistä. Viime kädessä on asiakkaan valinta, käyttääkö hän perheineen neuvolapalveluja vaiko ei, mutta työntekijän velvollisuus on selvittää syy tähän valintaan. Ellei perheen huoltajia tavoiteta puhelimitse tai kirjeitse, neuvolasta otetaan yhteyttä alueen varhaiskasvatuksen yksiköihin ja kartoitetaan päiväkodin johtajan kautta heidän asiakkuuttaan. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa jalkautua päiväkotiin, jonne sovitaan yhteistapaaminen perheen kanssa koollekutsujana toimii päivähoidon edustaja. Tällöin lapsen kehityksen ja perheen tilanteen arviointia voidaan toteuttaa päiväkotiolosuhteissa. Ellei asiakkuutta varhaiskasvatukseen ole, otetaan seuraavaksi yhteyttä lastensuojeluun ja kartoitetaan perheen mahdollinen lastensuojeluasiakkuus. Vasta viimeisenä keinona on lastensuojeluilmoituksen tekeminen perheen tilanteen selvittämiseksi. Osa perheistä käyttää pääkaupunkiseudun yksityisiä palveluntuottajia, jolloin tarvetta kunnalliseen neuvolapalveluun ei ole. Yhteydenotot kirjataan potilaskertomusjärjestelmään samoin kuin peruuttamattomat ajanvaraukset. Tällöin muodostuu dokumentti siitä, miten ja milloin asiakasta tai hänen huoltajiaan on yritetty tavoittaa. - Lisäkäynnit / kotikäynnit neuvolasta / moniammatillisesti (terveydenhoitaja / neuvolalääkäri, perheohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, neuvolapsykologi) - Neuvolan ehkäisevä perhetyö (perheohjaajan kotikäynnit, uuma-ryhmä) - Varhaiskasvatus (yhteistyö lapsen päivähoitopaikan kanssa) - Lasten tuki- ja kuntoutustyöryhmä LATUKU (konsultaatio jatkotutkimuksiin liittyen) - Jatkotutkimus- ja terapiatahot perusterveydenhuollossa (fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, lastenneurologi, lasten neuropsykologi) - Avosairaanhoidon palvelut (psykiatrinen sairaanhoitaja, terveyskeskuspsykologi, lääkäri) - Päihdeklinikka - Perheneuvola - Perheasiain neuvottelukeskus - Sosiaalitoimen palvelut (lastensuojeluilmoitus, avohuollon tukitoimenpiteet) - Aikuissosiaalityö - Erityispalvelut (vammaisuus) - Erityisnuorisotyö (nuorten vanhempien perheet: Linkki) - Seurakunta (perhetyö, diakoniapalvelut) - Kolmas sektori (MLL, Pelastakaa Lapset, Hope) - Erikoissairaanhoito (lastentautien poliklinikka yms.) Kuva 2. Erityinen tuki lastenneuvolapalveluissa. 2.3 KOULUTERVEYDENHUOLTO Terveystarkastukset Vuonna 2009 Lohjan alueella lisääntyneen työntekijäresurssin myötä on päästy siihen, että jokainen koululainen pääsee terveydenhoitajan vastaanotolle terveystarkastukseen vuosittain.

18 14 Lääkärintarkastukset järjestetään lääkäriresurssin saatavuudesta riippuen pääosin ensimmäisen kouluvuoden toisella lukukaudella, jolloin oppilaalla, huoltajilla ja opettajalla on jo mielikuva siitä, miten koulutie on alkanut ja oppiaineet sujuvat. Seuraava alakoululla toteutuva lääkärintarkastus on viidennellä luokalla ja kolmas yläkoulussa joko kahdeksannen luokan aikana tai yhdeksännen luokan syksyllä. Kaikkiin luokkatarkastuksiin perhe saa kirjallisen kutsun oppilaan mukana ja tarkastuksista lähetetään myös viestiä koulun sisäisen sähköisen viestintävälineen Wilman kautta. Elleivät huoltajat voi osallistua tarkastukseen, heillä on mahdollisuus olla yhteydessä terveydenhoitajaan puhelimitse tai kirjallisesti. Luokkaaste 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk Th x x x x x x x x x Lääk x x 8.lk kevät - 9.lk syksy Suun th x x x Taulukko 5. Terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Terveystarkastuksissa seurataan lapsen / nuoren fyysistä kasvua ja kehitystä, mutta merkittävän roolin saavat myös psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat, perhe- ja ystävyyssuhteet. Päivittäiset taidot ovat kouluikäisellä jo yleensä hallinnassa, joten ikäkausiin liittyvät erilaiset kehityshaasteet ovat pohja keskusteluille. Kasvun ja ryhdin seuranta kuuluu jokaiseen tapaamiseen. Kuuloa, näköä ja verenpainetta tutkitaan laajojen terveystarkastusten yhteydessä ja oppilaat saavat kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. (Liite 6). Erikoislääkärin tekemät näön ja kuulon tarkemmat tutkimukset järjestetään tarvittaessa kerran perusopetusiän aikana niin, että lapsi / nuori saa kouluterveydenhuollosta lähetteen, jolloin tutkimus on perheelle maksuton. Terveydenhoitaja tai koululääkäri voi myös tarpeen mukaan tehdä jatkotutkimuslähetteitä fysioterapiaan, lastenneurologille, nuorisopsykiatrian poliklinikalle, ravitsemusterapeutille tai erityisnuorisotyön tiimiin. Kouluterveydenhuoltoon ei kuulu varsinaista sairaanhoitoa, vaan ensiavun antaminen äkillisissä tapaturmissa tai sairastumisen yhteydessä ja hoitoon ohjaus. Vastuu ensiavusta ja hoitoon ohjaamisesta on kaikilla koulun aikuisilla. Sairastuneen lapsen hoidosta, sairaanhoidon järjestymisestä ja hoitoon viemisestä vastaavat ensisijaisesti huoltajat. Lohjalla sijaitsee myös Jalavan erityiskoulu, joka palvelee perheitä, joissa on kehitysvammainen tai muutoin erityinen lapsi. Koulussa on vuosiluokat varhennetusta esiopetusiästä aina yhdeksänteen luokkaan. Koululääkärinä toimii perusterveydenhuollon lastenneurologi. Kouluterveydenhuolto pystyy tämän takia vastaamaan varsin hyvin muun muassa erilaisiin Kelan lausuntotarpeisiin. Osa Jalavan oppilaista jatkaa opiskeluaan Keskuspuiston ammattiopistossa, jossa käy sama terveydenhoitaja, joka työskentelee myös Jalavan yksikössä. Terveystarkastukset ja terveysneuvonta toteutetaan kullekin oppilaalle soveltuvalla tavalla. Perheellä on ensimmäinen luonnollinen kosketus kouluterveydenhuoltoon lapsen aloittaessa koulutiensä. Pääosin jo ennen ensimmäisen kouluvuoden alkua huoltaja varaa lapselleen ajan kouluuntulotarkastukseen, joka on osa laajaa ensimmäisen lukuvuoden terveystarkastusta. Tapaamisen aikana somaattisen tarkastuksen lisäksi käydään läpi huoltajien täyttämä terveystietolomake ja keskustellaan niin perheen taholta tulevista odotuksista tulevaa elämänvaihetta kohtaan kuin siitäkin, mitä koulu ja kouluterveydenhuolto voi tarjota.

19 15 Kevätlukukaudella lapsi huoltajineen kutsutaan vielä tarvittaviin kasvun tai kehityksen kontrolleihin ja koululääkärin tutkittavaksi ensimmäinen kouluiän laaja terveystarkastus toteutuu. Myös luokanopettajan näkemys lapsen koulunkäynnistä ja oppimisesta huomioidaan. Esikoulusta on annettu raportti tulevista ykkösluokkalaisista oppilashuoltoryhmässä keväällä ennen kuin koulu alkaa. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä ja hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea, josta huolehtiminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä sekä oppimista. Kuraattori on oleellinen oppilashuollon yhteistyökumppani. Oppilailla saattaa olla psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseensä tai oppimiseensa liittyviä ongelmia, joita lähdetään purkamaan kuraattorin vastaanotolla. Koulupsykologi on tässä kohtaa myös tärkeä yhteistyökumppani, joskin useimmilla psykologeilla työote on keskittynyt erilaisten tutkimusten ja arviointien tekemiseen varsinaisen oppilaiden kanssa käytävään ennaltaehkäisevään keskusteluun perustuvan vastaanottotoiminnan jäädessä vähemmälle. Yhdessä terveydenhoitaja, kuraattori ja koulupsykologi muodostavat koulun edustajien (erityisopettaja, asianomaiset opettajat) kanssa rehtorin koolle kutsumana oppilashuoltoryhmän. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti jokaisella koululla. Kokouksissa käsitellään oppilaiden ja kouluyhteisön asioita ja päätetään siitä, miten käsiteltävänä olevia asioita lähdetään viemään eteenpäin ja kuka siitä milloinkin on vastuussa. Opetushenkilöstö on lapsen kanssa useita tunteja päivässä ja heidän oppilastuntemuksensa tuo arvokasta lisätietoa myös kouluterveydenhoitajalle. Yhteistyön tavat vaihtelevat eri kouluissa, mutta tavoitteena on, että kouluterveydenhoitaja ja luokanopettaja tai luokanvalvoja käyvät keskustelua luokkayhteisön asioista jo ennen kuin terveydenhoitaja aloittaa kyseisen ryhmän terveystarkastukset. Terveystarkastusten jälkeen terveydenhoitaja kokoaa loppupalautteen huomioimistaan asioista. Jotta terveydenhoitaja ja opetushenkilöstön edustaja voivat tätä keskustelua käydä, on huoltajilta pyydetty kirjallinen yhteistyölupa kouluuntulotarkastuksen yhteydessä, yhteistyölupa vahvistetaan vielä yläkouluun siirryttäessä. Koululaisten suun terveystarkastuksiin kutsutaan koko ikäluokkana 1., 3., 5. ja 8. luokkien oppilaat. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, järjestetään tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset myös asetuksen mukaisten luokkien välillä. Alakoululaisten sekä riskiryhmään kuuluvien lasten suun terveystarkastukset suorittaa pääasiassa suuhygienisti ja kahdeksannen luokan oppilaiden tutkimuksen suorittaa hammaslääkäri. Kolmasluokkalaisen tarkastuksen yhteydessä suuhygienisti tekee oikomishoidon tarpeen seulonnan ja tarvittaessa ohjaa lapsen oikojahammaslääkärin tutkimukseen. Lapset kutsutaan koulua lähimpänä olevaan hammashoitolaan ja vakiintuneena tapana on, että vanhemmat ovat mukana lapsen saattajina. Näin mahdollinen terveysneuvonta voidaan antaa suoraan perheelle. (Terveyskasvatus 2013.) Kaikkien oppilaiden suun terveystarkastuksiin voi sisältyä myös hammaslääkärin tutkimuksia, jotka kohdennetaan aina tarpeen mukaan (THL 2013). Ensimmäisellä luokalla suun terveystarkastuksessa korostetaan oppilaan omahoidon ja hyvien terveystapojen kehittymistä sekä seurataan pysyvien hampaiden puhkeamista ja purennan kehittymistä. Kolmasluokkalaisilla on ensimmäinen vaihduntavaihe lopuillaan tai jo ohi. Tällöin on hyvä kontrolloida yleisimmin synnynnäisesti puuttuvien hampaiden tilanne sekä kulmahampaiden

20 16 puhkeamisessa tavallisimmin esiintyvät poikkeamat. (Koululaisten purennan rekisteröinti ja seulontatarkastus 2013.) Viidesluokkalaisilla on alkamassa niin sanottu toinen vaihduntavaihe, jolloin loput maitohampaat vaihtuvat pysyviin. Tässä vaiheessa ruokailu- ja makeankäyttötapoihin sekä suun puhdistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä vastapuhjenneet hampaat reikiintyvät helposti. Erityistä huomiota on kohdistettava puhkeavien hampaiden hyvään puhdistukseen. Kahdeksannella luokalla oppilaalla voi edelleen olla suussa helposti reikiintyviä puhkeamassa olevia hampaita. Tässä iässä runsas makean käyttö ja napostelutyyppinen ruokailutapa sekä riittämätön suun puhdistus uhkaavat suun terveyttä kuten myös mahdollinen tupakointi ja muiden päihteiden käyttö. Suun terveystarkastuksissa selvitetään purennan poikkeamat oikomishoidon tarpeen arviointia varten. (THL 2013.) Hammashoitajat käyvät päiväkodeissa ja kouluissa pitämässä terveyskasvatustilaisuuksia 2., 4., ja 6. luokilla suun ja hampaiden hoidosta. Ennaltaehkäisevän hammashoidon tilaisuudet pidetään yleensä ryhmittäin tai luokittain, mutta joskus myös isommille ryhmille. (Terveyskasvatus 2013.) Terveysneuvonnan sisältö Terveystottumuksiin liittyvät asiat ovat oleellinen osa kouluterveydenhuollon terveysneuvontaa. Eri kehitysvaiheisiin liittyviä asioita muun muassa fyysiseen ja seksuaaliseen kehitykseen liittyen käydään läpi ja niistä annetaan myös kirjallista materiaalia tietyn suunnitelman mukaisesti. Lisäksi jokaisella tapaamiskerralla kartoitetaan lapsen / nuoren ravitsemus-, liikunta-, lepo- ja harrastustottumuksia ja tapoja, mahdollista päihteiden käyttöä sekä psykososiaalista hyvinvointikokemusta. Perheen hyvinvoinnin tilanne vaikuttaa lapsen elämään ja koulunkäyntiin, joten myös siihen liittyvistä kuulumisista jutellaan. (Liite 6) Vanhempien osallistaminen Huoltajia / vanhempia kutsutaan kirjallisella kutsulla jokaiseen tarkastukseen korostaen varsinkin laajoihin terveystarkastuksiin osallistumisen tärkeyttä. Alakoulun ensimmäisellä luokalla olevien lasten huoltajat tai ainakin toinen huoltajista osallistuu sataprosenttisesti tarkastuksiin. Viidennellä luokalla huoltajien osallistumisprosentti laskee noin 50:een ja yläkoulun luokilla vähenee selkeästi, arviolta kahdeksasta kymmeneen prosenttiin. Merkittävimmät syyt tähän ovat tarjolla olevien aikojen sijoittuminen huoltajien työajalle ja varsinkin valittavissa olevien lääkäriaikojen niukkuus. Ensimmäisen ja viidennen luokan tarkastuksiin liittyy terveyskysely, jonka huoltajat täyttävät. He voivat tällä lomakkeella kertoa perheen tilanteesta, lapseen liittyvistä huomioista ja huolista, elleivät he voi osallistua tarkastukseen. Kahdeksannen luokan laajaan terveystarkastukseen liittyen tullaan myös vuoden 2013 aikana kehittämään vastaava huoltajille suunnattu kysely nuoren ja perheen tilanteesta. Viidennellä ja kahdeksannella luokalla tehtävissä tarkastuksissa myös lapsi / nuori itse vastaa oppilaalle tarkoitettuun terveyskyselyyn omasta näkökulmastaan. Kahdeksannen luokan tarkastukseen tullessaan oppilas täyttää myös päihdeseulan (ADSUME). Valtakunnallisten kouluterveyskyselyiden tulokset käydään läpi yläkoulujen vanhempainilloissa ja huoltajia tiedotetaan yleisesti lohjalaisten nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista myös lehdistön ja kaupungin internet-sivujen välityksellä. Huoltajia rohkaistaan osallistumaan keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

21 Erityisen tuen tarpeen huomioiminen kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhoitajat tapaavat kaikki koululaiset terveystarkastuksissa vuosittain. Tämä antaa hyvän pohjan sille, että muutokset lapsen terveydentilassa tai hyvinvoinnissa tulevat esille. Jos lapsi ei saavu kutsun saatuaan annetulle ajalle, terveydenhoitaja hakee lapsen luokasta luokseen. Uusia kutsuja lähetetään myös kotiin tilanteen vaatiessa niin reppupostilla oppilaan mukana kuin koulun sähköisen viestivälineen Wilmankin kautta. Puhelimitse ollaan herkästi yhteydessä huoltajiin. Myös koulujen opetushenkilöstö on valveutunutta ja nostaa huolensa herkästi esiin. Oppilashuoltoryhmässä oppilaiden tilannetta avataan laajemminkin. Ryhmässä mietitään, kuka ja miten lähdetään yksittäisen lapsen tai luokan asioita selvittämään. Lastensuojeluilmoitusten teko on alueellamme lisääntynyt lastensuojelulain uudistuttua vuonna 2008, koska kynnys tehdä ilmoitus on madaltunut. Ennen lastensuojeluilmoituksen tekemistä terveydenhoitaja keskustelee lapsen / nuoren kanssa henkilökohtaisesti nousseen huolen pohjalta. Apuna voidaan käyttää päihdeseulaa (ADSUME), mielialaseulaa (BDI-13) tai syömishäiriöseulaa (SCOFF) huolen aiheesta riippuen. Huoltajiin terveydenhoitaja on puhelimitse yhteydessä. Kuraattorin ja koulupsykologin kanssa tehdään saumatonta yhteistyötä. Yhdessä heidän kanssaan voidaan myös suunnitella kotikäynti perheeseen. Näitä ei toteuteta paljoa, mutta toimintatapa on olemassa. Psyykkisten ongelmien ilmetessä kouluterveydenhuollosta tehdään lähete lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Koulu- tai terveyskeskuslääkäri tekee lähetteen ja nuorisopsykiatrian poliklinikalle myös terveydenhoitaja voi tehdä lähetteen. Syömishäiriöisten nuorten hoitopolku on valmisteltu moniammatillisena perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Perheneuvolassa voidaan tukea alakouluikäistä koululaista huoltajineen lapsen psyykkiseen kehitykseen tai kasvatuksellisiin pulmiin liittyvissä asioissa. Selkeä puute on Lohjalla vuotiaiden lasten / nuorten perheneuvolapalveluissa tällä hetkellä. - Lisäkäynnit / kotikäynnit kouluterveydenhuollossa / moniammatillisesti (terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, tarv. koululääkäri) - Oppilashuolto (rehtori, opetushenkilöstö, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) - Lasten tuki- ja kuntoutustyöryhmä LATUKU - Perusterveydenhuollon lastenneurologi ja lasten neuropsykologi - Nuorisotyö (erityisnuorisotyö Linkki, Omin jaloin -menetelmä, ehkäisevä päihdetyö) - Katupalvelu Kartsa (erityisnuorisotyöntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden ilta- ja yöpartio viikonloppuna ja juhlapyhien aikaan) - Erityispalvelut (vammaisuus) - Helppi (päihdetyö) - Sosiaalitoimen palvelut (lastensuojeluilmoitus, avohuollon tukitoimenpiteet) - Perheneuvola - Perheasiain neuvottelukeskus - Erikoissairaanhoito (lastenpsykiatrian poliklinikka, nuorisopsykiatrian poliklinikka, lastentautien poliklinikka) - Poliisi Kuva 3. Erityinen tuki kouluterveydenhuollossa.

22 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Terveystapaamiset Kaikille toisen asteen opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus tulla terveystapaamiseen ensimmäisen opiskeluvuoden kuluessa. Terveystapaamiseen kutsumisen pohjana on opiskelijoiden täyttämä laaja ja monipuolinen terveyskysely. Opiskeluun liittyviin harjoittelujaksoihin liittyvät rokotukset hoidetaan opiskeluterveydenhuollon kautta. Muutoin opiskelijoille järjestetään yksilöllisen tarpeen mukainen terveystapaaminen tarvittaessa. Muissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa terveydenhoitaja suunnittelee aikataulun, jonka mukaan jokainen opiskelunsa aloittava opiskelija saa kutsun terveystapaamiseen. Kirjalliset terveysja päihdekyselyt ovat käytössä myös tässä tarkastuksessa. Toisen asteen opiskelijoiden kanssa terveydenhoitaja käy läpi psykososiaaliseen hyvinvointiin, terveystottumuksiin ja opiskeluun liittyviä kysymyksiä, tarvittaessa mittaa ja punnitsee opiskelijan ja tarpeen mukaan tutkitaan myös näkö, kuulo, verenpaine ja hemoglobiini. Toisen opiskeluvuoden aikana terveydenhoitaja tapaa lähinnä kutsuntatarkastuksiin tulevat nuoret. Opiskeluterveydenhuollon lakisääteisiä lääkäripalveluja on voitu järjestää tähän saakka vain kutsuntatarkastuksiin tuleville nuorille toisena opiskeluvuotena. Vuonna 2013 ollaan rekrytoimassa yksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri täyttämään tämä tarve. Kiireellinen sairaanhoito on järjestetty terveysasemilla. 1. vuosi /ammatillinen ja lukiokoulutus 2.vuosi /ammatillinen ja lukiokoulutus Terveydenhoitaja x x (kutsuntatarkastukseen tulevat pojat) Lääkäri Suun terveydenhuolto x (kutsuntatarkastukset) 3.vuosi tarvittaessa Opiskelija varaa itse ajan suun terveydenhuoltoon, 1 x opiskeluaika Taulukko 6. Terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa Terveysneuvonnan sisältö Terveysneuvontaa annetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan terveyskyselyn ja päihdemittarin vastauksiin perustuen tupakointiin, päihteisiin, ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyen ravitsemusasioita, liikuntatottumuksia, harrastuksia, unta ja lepoa unohtamatta. Raskauden ehkäisyyn ja seksuaalisuuteen liittyvät erityispalvelut on Lohjan alueella opiskeleville nuorille järjestetty nuorten neuvonnan keskitetyssä palvelupisteessä. Varsin säännöllisesti on opiskeluterveydenhuollossa järjestetty tupakasta vieroitus- tai elämänhallinnan ryhmiä, terveysmessuja tai terveyden ja hyvinvoinnin eri osa-alueisiin liittyviä teemapäiviä Vanhempien osallistaminen Kaikissa alueemme toisen asteen oppilaitoksissa on opiskelijoina alaikäisiä nuoria, jolloin yhteistyö kodin ja huoltajien kanssa korostuu. Nuori ei vielä itse päätä kaikista asioistaan kuten täysi-ikäiset opiskelijat voivat tehdä. Alaikäisenkin opiskelijan itsemääräämisoikeutta ja vaitiolovelvollisuutta hänen asioissaan kunnioitetaan, mutta terveydenhoitaja pyrkii myös selvittämään asiat huoltajien

23 19 kanssa nuoren suostumuksella, jos tilanne sitä edellyttää. Kotiin ollaan yhteydessä tavallisimmin puhelimitse, mutta yhtälailla kirjeitse tai sähköpostitsekin. Jos nuorella on pulmia terveytensä ja hyvinvointinsa kanssa, voidaan opiskelijahuollon taholta kutsua koolle huoltajapalaveri. Tapaamisessa ovat mukana asian mukaan huoltajien ja nuoren lisäksi terveydenhoitaja, kuraattori ja / tai opintojenohjaaja tai muita asiaan kuuluvia henkilöitä, esimerkiksi koulupsykologi tai erityisopettaja Erityisen tuen tarpeen huomioiminen opiskeluterveydenhuollossa Terveydenhoitaja pyrkii kutsumaan opiskelijan uudelleen vastaanotolleen, mikäli hän ei tule ensimmäisen kutsun saatuaan. Rajoituksena on ajoittainen aikaresurssin puuttuminen. Opiskelija yritetään tavoittaa oppilaitoksessa kasvokkain tai puhelimitse ja / tai tekstiviestimuistutuksin. Opiskelija, joka on osittain tai kokonaan erityisopetuksessa (HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) tai jolle ei ole suoritettu opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä lääkärintarkastusta, pyritään järjestämään lääkärintarkastus opiskeluterveydenhuollossa ensimmäisen opiskeluvuoden kuluessa resurssit tähän ovat olleet huonot toistaiseksi eikä tämä ole toteutunut aukottomasti. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat puheenjohtajana toimivan rehtorin lisäksi terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi ja opintojenohjaaja ryhmän kokoonpano vaihtelee oppilaitoksittain jonkin verran. Myös opiskelijahuoltoryhmän jäsenet seuraavat ja tukevat kukin tahollaan opiskelijan selviytymistä. Mielenterveysongelmien ilmaantuessa voidaan nuori lähettää nuorisopsykiatrian poliklinikalle tai täysi-ikäinen nuori myös perusterveydenhuollossa toimivan psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Väliinputoajina ovat opiskelijoista erityisesti vuotiaat nuoret, jotka eivät Lohjalla toistaiseksi ole saaneet perheneuvolan palveluita tarvittavan resurssin puuttumisen takia. Elämänhallinnan ongelmissa yhteistyötä tehdään muiden terveyspalvelujen tuottajien, sosiaalitoimen, nuorisotoimen, erikoissairaanhoidon ja muun muassa poliisin kanssa. - Lisäkäynnit opiskeluterveydenhuollossa / moniammatillisesti (terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, ryhmänohjaaja / opintojenohjaaja, erityisnuorisotyöntekijät / etsivä nuorisotyö) - Opiskelijahuolto (rehtori, opintojenohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, ryhmänohjaaja tai erityisopettaja kokoonpano vaihtelee oppilaitoksittain) - Lasten kuntoutustyöryhmä LATUKU (18 -vuotiaaksi saakka) - Perusterveydenhuollon lastenneurologi (18-vuotiaaksi saakka) - Nuorisotyö (erityisnuorisotyö Linkki, Omin jaloin -menetelmä, ehkäisevä päihdetyö) - Katupalvelu Kartsa (erityisnuorisotyöntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden ilta- ja yöpartio viikonloppuna ja juhlapyhien aikaan) - Erityispalvelut (vammaisuus) - Helppi (päihdetyö) - Sosiaalitoimen palvelut (lastensuojeluilmoitus, avohuollon tukitoimenpiteet) - Perheneuvola - Perheasiain neuvottelukeskus (nuorten omat keskinäiset ja perheen huoltajien parisuhdeongelmat) - Erikoissairaanhoito (lastenpsykiatrian poliklinikka, nuorisopsykiatrian poliklinikka, lastentautien poliklinikka ym.) - Poliisi - Oppilaspastori Kuva 4. Erityinen tuki opiskeluterveydenhuollossa.

24 20 3 LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET 3.1 Laaja terveystarkastus raskauden aikana Alkuraskaudessa kartoitetaan psykofyysinen terveys molempia tulevia vanhempia koskien ja keskiraskaudessa tarkastus täydentyy voimavaralomakkeen pohjalta käydyssä keskustelussa, johon lääkäri ottaa kantaa omalla tapaamiskerrallaan. Odottavan äidin terveyttä kartoitetaan keskustellen ja tutkitaan kliinisin mittauksin; puolison läsnä ollessa myös hänen terveydentilastaan käydään keskustelua ja tarpeen mukaan tehdään esimerkiksi verenpaineen, hemoglobiinin tai painon mittausta, jotka kirjataan hänen omaan potilaskertomukseensa (AvoHilmo -tilastointijärjestelmän myötä tullut muutos v. 2012). Suvun ja perheen sairauksia kartoitetaan ja ne otetaan huomioon hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Laaja tarkastus muodostuu Lohjalla raskauden keskivaiheen terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottokäynnit yhdistämällä. Tilastoinnissa laajan tarkastuksen merkinnät terveydenhoitaja tekee raskausviikon 22 käynnillä ja lääkäri omalla vastaanotollaan keskiraskauden tarkastuskäynnillä. Seulontoina kaikkien odottavien parien kanssa toteutuvat voimavarakysely (THL), parisuhdeväkivaltakysely ja päihdekysely Audit. Tarpeen mukaan hyödynnetään varhaisen vuorovaikutuksen heräämisen seurantaan suunnattua raskauden aikaista varhaisen vuorovaikutuksen haastattelua, mikä tehdään teemoista keskustellen joko tietyn neuvolakäynnin yhteydessä, kotikäyntinä yhtenä kokonaisuutena tai jakaen kysymyksiä eri tapaamiskerroille. 3.2 Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa (4kk, 18kk, 4v) Laajat terveystarkastukset toteutetaan neljän ja 18 kuukauden ikäisille sekä neljävuotiaille lapsille perheineen. Perhe saa kutsun neuvolaan jo edellisellä neuvolakäynnillään suullisesti. Puolitoista- ja neljävuotiaan perheeseen lähetetään kirjallinen kutsu postitse noin kuukautta ennen lapsen syntymäpäivää. Kirjeen mukana lähetetään tiedote laajan tarkastuksen sisällöstä ja seulontalomakkeet täyttöohjeineen. Neljän kuukauden ikäinen vauva huoltajineen tavataan terveydenhoitajan ja lääkärin yhteisvastaanotolla kuten puolitoistavuotiaskin lapsi. Neljävuotias kutsutaan ensin terveydenhoitajan vastaanotolle ja erikseen neuvolalääkärille. Terveydenhoitaja on jo tavannut perheen aiemmin ja pohjatutkimuksia ja keskusteluja on tehty, joten terveydenhoitaja voi raportoida lääkärille jo omat havaintonsa ja tehdyt seulontoihin liittyvät tulokset ennen perheen tapaamista. Perheen kanssa terveydenhoitaja ja lääkäri keskustelevat vielä yhdessä ja tapaamisessa sovitaan jatkotoimenpiteistä ja/tai seuraavasta tapaamiskerrasta. Laajoissa terveystarkastuksissa koko perheen terveyttä ja hyvinvointia huomioidaan lapsen tilanteesta, iästä ja tarpeista lähtien apuna käytetään päihteidenkäyttöä mittaavaa Audit seulaa nelivuotistarkastuksessa ja voimavaralomaketta (THL) kaikissa laajoissa terveystarkastuksissa. Uusperheiden tai eroperheiden lähi- ja etävanhempaa pyritään molempia kuulemaan ja huomioimaan. Puolitoistavuotiaan lapsen laajaa terveystarkastusta kehitetään vuoden 2013 aikana, koska se ei aukottomasti täytä laajan terveystarkastuksen kriteereitä nykyisessä muodossaan. Nyt lapsi käy vain yhdellä vastaanottokerralla, jolloin terveydenhoitaja tekee lapsen mittaukset, samalla pyritään

25 21 käymään voimavaralomaketta muiden asioiden ohella läpi yhdessä lääkärin tutkiessa lapsen somaattista terveyttä. Lääkäriresurssia pyritään saamaan lisää tälle ikäryhmälle. Neljävuotiaan tarkastuksessa somaattisen terveyden kartoittamisen lisäksi arvioidaan lapsen kehitystä LENE -arviointimenetelmän avulla. Perheen hyvinvointia kartoitetaan voimavaralomakkeella (THL), jonka pohjalta käydään keskustelu huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksesta saadaan 4-vuotias päivähoidossa - havainnointilomake, jonka lapsen hoitoryhmän hoitajat ja lapsen huoltajat ovat täyttäneet. Lomake käydään läpi varhaiskasvatussuunnitelmaan pohjautuvassa keskustelussa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa ja toimitetaan sen jälkeen neuvolaan. Terveydenhoitaja ja neuvolalääkäri ottavat myös osaltaan kantaa lomakkeessa kirjattuihin asioihin. Huoltajilta pyydetään yhteistyölupa jatkotutkimuksia ja tiedonsiirtoa varten. Jos yhteistyölupa on saatu, neuvolasta toimitetaan palaute tarkastuksesta päivähoitoon. Tarvittaessa terveydenhoitaja tai lääkäri tekee lähetteen jatkotutkimuksiin tai konsultoi lasten tuki- ja kuntoutustyöryhmä LATUKU:a. 3.3 Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa (1.lk, 5.lk. ja 8.-9.lk) Ensimmäisellä luokalla laaja terveystarkastus tarkoittaa koulutulokkaalle tehdyn terveydenhoitajan toteuttaman tarkastuksen ja kevätlukukaudella toteutettavan koululääkärintarkastuksen yhdistelmää. Lapsen psykosomaattisen terveyden tarkastuksen lisäksi perheen hyvinvointia kartoitetaan terveyskyselyssä, jossa on kysymyksiä myös tähän asiaan liittyen. Osallistumisprosentti on erinomainen vielä tässä vaiheessa, ainakin toinen huoltajista on aina lapsen mukana tarkastuksessa. Viidennellä luokalla oppilas ja huoltajat täyttävät kumpikin omat terveys- ja hyvinvointikyselynsä, joita käsitellään laajassa terveystarkastuksessa. Huoltajia tiedotetaan tarkastuksen ajankohdasta kirjallisella kutsulla, jossa korostetaan huoltajien osallistumisen merkitystä juuri tähän tarkastukseen. Huoltajien osallistumisprosentti jää kuitenkin noin puoleen toivotusta. Kahdeksannen luokan keväällä tarkastukseen kutsutaan kevään aikana 15 vuotta täyttävät nuoret huoltajineen ja syyskaudella loput ikäluokasta. Jako pohjautuu nuorison terveystodistuksen antamisessa suositeltuun 15 vuoden ikään. Nuori täyttää itse terveyskyselyn ja päihdeseulan, joiden pohjalta terveydenhoitaja keskustelee nuoren kanssa ja tekee fyysistä kasvua ja kehitystä sekä psyykkistä hyvinvointia kartoittavan tarkastuksen. Koululääkäri tapaa nuoren omassa tarkastuksessaan ja ottaa kantaa myös ammatinvalinta-asioihin ja jatkokoulutustoiveisiin. Huoltajien osallistuminen kahdeksannen luokan tarkastuksiin näyttää olevan heikkoa, vain alle kymmenen prosenttia tulee mukaan joko terveydenhoitajan tai lääkärin tekemään tarkastukseen. Tämän takia vuoden 2013 aikana tehdään huoltajille oma kysely, jolla kartoitetaan perheen hyvinvointia. 4 MONITOIMIJAISEN YHTEISTYÖN KÄYTÄNTEET 4.1 Neuvolatoiminta Niin äitiys- kuin lastenneuvoloissakin tärkeä yhteistyökumppani on neuvolalääkäri. Monissa asioissa raskauden seurannan aikana tarvitaan kuitenkin erikoissairaanhoidon osaamista ja palveluja; äitiyspoliklinikka ja synnytysosasto ovat luonnollisia tahoja säännölliselle yhteistyölle. Viimeisin yhteinen hanke on kuvata päihdeäitien hoitoprosessi. Perusterveydenhuollon palveluista voidaan mainita fysioterapeutit, psykiatriset sairaanhoitajat, terveyskeskuspsykologi ja

26 22 perheneuvola. Parisuhdeasioissa yhteistyötä tehdään kirkon perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa, johon asiakkaat voivat hakeutua ilman lähetettä. Kirkon diakonia- tai perhetyö on myös yksi mahdollinen taho, joka voi auttaa mielenterveys- ja ihmissuhdeongelmissa sekä taloudellisissa pulmissa. Lohjan Liikuntakeskukseen asiakas voi hakeutua henkilökohtaiseen ohjaukseen liikuntalähetteellä, joka on valmisteltu yhteistyössä ja otettu käyttöön vuoden 2012 aikana. Vakavasti ylipainoiset lapset huoltajineen voidaan ohjata ravitsemusterapeutin vastaanotolle ja ohjaukseen. Lohjan Liikuntakeskus järjestää myös erityisryhmille tarkoitettuja liikuntaryhmiä. Ylipainoisten lasten terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan on kuvattu hoitoprosessi, jossa eri toimijoina neuvolan terveydenhoitajan lisäksi ovat neuvolalääkäri, laboratorio, ravitsemus- ja fysioterapeutit ja Liikuntakeskus. Lasten erilaisissa kehitysviiveissä ja ohjausta tai muuta apua tarvitsevat perheet saavat lähetteen tarpeen mukaan joko puhe-, toiminta- tai fysioterapiaan. Ruotsinkieliset palvelut järjestetään pääsääntöisesti ostopalveluna; vuonna 2012 saatiin ruotsinkielinen puheterapeutti, mikä siltä osin vähentää ostopalvelujen tarvetta. Mikäli lapsella on ongelmia usealla eri kehityksen osa-alueella, terveydenhoitaja voi tehdä konsultaatiolähetteen joko suoraan perusterveydenhuollossa toimivalle lastenneurologille tai hänen johtamalleen lasten tuki- ja kuntoutustyöryhmälle LATUKU:lle. Tässä ryhmässä toimivat lastenneurologin lisäksi jo aiemmin mainitut perusterveydenhuollon terapiatahojen edustajat. Ryhmä käy läpi lapsen neuvolatarkastuksessa tehdyt havainnot ja mahdolliset terveystarkastuksessa kootut arviointilomakkeet sekä varhaiskasvatuksen kokoaman kartoituksen, jotka huoltajien suostumuksella on ryhmän arvioitavaksi lähetetty, ja antaa palautteen ensisijaisesta jatkotutkimus- ja terapiatahosta suoraan lapsen huoltajille. Lastenneuvoloiden tärkein perustason ammatillinen yhteistyökumppani on varhaiskasvatus eri yksiköineen. Erityisesti päiväkotien kanssa tehdään hyvinkin tiivistä yhteistyötä yhteisten asiakasperheiden asioissa. Kolmevuotiaan kohdalla perhepäivähoitaja tai päivähoitoryhmän henkilöstön edustajat kokoavat Napero-lomakkeelle havaintojaan lapsen päivittäisistä taidoista ja toiminnasta ryhmässä. Lomake kulkeutuu huoltajien mukana neuvolaan. Tarkastuksen yhteydessä terveydenhoitaja puolestaan kirjaa omat huomionsa palautteeseen, joka palautuu huoltajan mukana hoitopaikkaan. Neljävuotiaiden laajaan terveystarkastukseen liittyy havainnointilomake, jonka sekä huoltajat että päivähoitopaikan henkilöstön edustajat täyttävät. Lomakkeessa esille nousevista asioista käydään keskustelu päivähoidossa hoitajan ja huoltajan kesken jo ennen kuin perhe tulee lapsensa kanssa neuvolakäynnille; lomake lähetetään yleensä päivähoidosta suoraan neuvolaan ennen lapsen neuvola-aikaa. Havainnointilomake palautetaan ja arkistoidaan neuvolaan lapsen terveystietokansioon. Neljävuotiaan LENE arvioinnista (leikki-ikäisen neurologinen arviointi) menee myös palaute päivähoitoon. Viisivuotiaista päivähoitopaikan henkilöstö täyttää oman 5- vuotias päivähoidossa - havainnointilomakkeensa, joka toimii hyvänä tiedonvälitystapana edelleen neuvolaan päin. Viisivuotiaista tai vanhemmista lapsista kirjallisia palautteita lähetetään neuvolasta varhaiskasvatukseen päin vain tarvittaessa terveystarkastuksen jälkeen. Varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettajat, tarvittavat muut päivähoidon henkilöstön edustajat ja neuvolaterveydenhoitajat kokoontuvat säännöllisesti myös voimaryhmien tai varhaiskasvatuksen oppilashuoltoryhmien palavereihin, joissa käsitellään yhteisiä asioita ja välitetään tietoa puolin ja toisin sovitulla tavalla (kuva 2). Erityislastentarhanopettajien kanssa voidaan myös tarvittaessa pitää yhteisiä muita palavereja ja tehdä yhteisiä kotikäyntejä asiakasperheisiin. Varhaiskasvatuksen oppilashuoltotyöskentelyä, johon neuvolatyöntekijät osallistuvat, kehitetään vuoden 2013 aikana. Se perustuu kolmiportaiseen tukeen, joita ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki.

27 23 Kuva 5. Voimaryhmät varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan yhteistyössä Lohjan kaupungissa on avautumassa vuoden 2013 alkupuolella uusi päiväkoti, jossa on myös avoimen päivähoidon ryhmä. Kyseisessä ryhmässä on alustavia suunnitelmia tehdä yhteistyötä neuvolan kanssa siten, että niin ehkäisevän perhetyön perheohjaajat kuin perhekeskuksessa työskentelevät terveydenhoitajatkin suunnitellusti vierailevat avoimessa päiväkodissa, jolloin asiakkailla on mahdollisuus kysyä mielessä olevia asioita asiantuntijoilta. Lohjalla on jo aiemmin tuotettu Lapsi eri ikäkausina materiaali ja vanhempainiltarungot, joiden pohjalta niin uusissa avoimen päivähoidon ryhmissä kuin päiväkodeissakin alueittain voidaan pitää yhteistyössä ikäkausi-iltoja tai muita lapsen kasvuun ja kehitykseen tai vanhemmuuteen liittyviä keskusteluiltoja. Lastensuojelun rooli on korostunut tilanteissa, joissa jollakin perhettä kohtaavalla taholla on noussut huoli lapsen tai lasten hyvinvoinnista. Kynnys tehdä lastensuojeluilmoituksia on vuosien myötä madaltunut ja lainsäädäntökin vaatii tässä erityistä tarkkuutta sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Jo raskauden aikana voidaan tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on odotettavissa erityistä tuen tarvetta lapsen synnyttyä. Kaupungissa on pidetty moniammatilliset huolen puheeksi otto koulutukset ja niitä järjestetään vuoden 2013 aikana uudelleen kuntaliitoksen ja uusiutuvan henkilöstön takia. Näissä ryhmissä yhteistyössä toimivat terveyden edistämisen, varhaiskasvatuksen, opetustoimen ja sosiaalitoimen henkilöstön edustajat. Etsivä työ neuvolassa niiden perheiden kohdalla, jotka eivät käytä / halua käyttää neuvolapalveluja säännöllisesti tai joiden kohdalla nousee erityistä huolta vanhemmuudesta tai lapsen hyvinvoinnista, tulee vielä tuomaan oman lisänsä niin yhteistyöhön varhaiskasvatuksen kuin lastensuojelunkin kanssa. Tätä toimintaa mietitään ja kehitetään jatkuvasti. Perheneuvolan kanssa on myös yhteisiä asiakkuuksia. Useimmiten neuvola toimii ohjaavassa roolissa eikä perhe perheneuvolaan hakeutuessaan tarvitse lähetettä. Perheneuvolan työntekijät siirtyvät kokonaisuudessaan uuteen perhekeskukseen, minkä takia vuonna 2013 työtä kehitetään verkostokoulutuksin.

28 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa aivan ensisijainen verkosto muotoutuu juuri siihen toimipisteeseen, missä kulloinkin toimitaan. Sisäinen ilmasto heijastuu yhteistyöhön, jota koulujen ja kotien välillä tapahtuu. Jo varhaiskasvatuksen puolella puhutaan kasvatuskumppanuudesta, jota koulumaailmassa sitten jatketaan hieman erilaisella otteella koulun ja kodin välisessä yhteistyössä. Toisen asteen oppilaitoksissa, lukioissa ja ammatillista koulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, tärkein verkosto muodostuu myös siitä työyhteisöstä, missä milloinkin toimitaan. Opintosihteeri auttaa käytännön järjestelyissä, kuraattorin ja psykologin palvelut jakautuvat useille eri oppilaitoksille ja yhteistyö muotoutuu paljolti sen mukaan, miten resurssit sen sallivat. Opiskelijahuoltoryhmät toimivat toimipistekohtaisesti ja muodostuvat eri paikoissa hieman eri toimijoista. Kouluterveyskyselyihin osallistutaan valtakunnallisen ohjelman mukaisesti, seuraava kysely tehdään keväällä 2013 yläkouluilla ja toisen asteen oppilaitoksissa sovitulle ikäryhmälle. Lisäksi Lohjalla on tehty 5-luokkalaisille ja 4-vuotiaille lapsille hyvinvointiselvitykset yhteistyössä Sosiaalitaidon kanssa; tämä tutkimus tehtiin viimeksi vuonna Kouluterveyskyselyn tulokset käydään kouluittain läpi, sen pohjalta oppilaat saavat valita kahdesta kolmeen kehittämiskohdetta omaan kouluunsa ja oppilashuoltoryhmä tekee vielä sen pohjalta lopullisen päätöksen, mitä asiaa lähdetään kehittämään. Tuloksista on järjestetty myös yleinen tilaisuus huoltajille ja päättäjille. Yläkoulualueittain Lohjalla toimii niin kutsuttuja MoNet aluetyöryhmiä, joissa ovat edustajat neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, opetustoimesta, varhaiskasvatuksesta ja nuorisotoimesta. Ryhmä voi kutsua kokouksiinsa myös alueen muita toimijoita. MoNet aluetyöryhmiä ohjaa eri hallintokuntien esimiehistä muodostunut johtoryhmä. Kehittämiskohteina ovat niin neuvolatoiminnan kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuollonkin monitoimijaisessa yhteistyössä toimintojen nivelkohtien saumaton hoitaminen ja pirstaleisen toimipisteverkon mukanaan tuomat haasteet. Lähetekäytänteitä pitää entisestään selkeyttää. Tavoitteena on löytää riittävän ajoissa erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet sekä kehittää luontevaa varhaisen tuen monitoimijaista mallia. 5 KOULU- JA OPISKELUYMPÄRISTÖN TERVEELLISYYS JA TURVALLISUUS Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveys ja turvallisuus on tarkastettava yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. ( ). Yllä kuvattu asetuksen 338/2011 pykälän 12 sisältämä tekstisisältö toteutuu tällä hetkellä (2/2013) Lohjalla työterveyshuollon ja työsuojelun edustajien koulun / oppilaitoksen henkilöstön edustajien kanssa tehtävinä työpaikkaselvityskäynteinä. Asetuksen mukainen koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastelu otetaan käsittelyyn tarkemmin vuoden 2013 aikana yhteistyössä sivistystoimen edustajien kanssa. Kouluterveyskyselyn tuloksia on myös jatkossa tarkoitus huomioida aiempaan tarkemmin koulu- tai oppilaitoskohtaisesti. Tähän liittyvä

29 25 jalkauttamissuunnitelma tehtiin oppilashuollon hankkeessa ja meneillään on opiskelijatyönä tehtävä kartoitus siitä, miten jalkautussuunnitelma on toteutunut käytännössä. Jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa on rehtorin johdolla valmisteltu kriisisuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Kouluissa ja oppilaitoksissa on myös ajoittain pelastautumisharjoituksia. Terveyden edistämisen yksikössä tehdään organisoidusti fyysisten, psyykkisten ja muiden riskien arvioinnit terveydenhuoltotiloja ja ympäristöä koskien. Jatkohaasteena on saada asetuksen kuvaama yhteistyö aukottomasti toimimaan. Koulujen ja oppilaitosten verkko on laaja ja moninainen: pienistä kyläkouluista suuriin ala- ja yläkoulun yhdistelmiin ja erilaisia opiskelumahdollisuuksia tarjoaviin toisen asteen oppilaitoksiin. Monissa kouluissa on sisäilmaongelmia, jotka ovat suuri haaste. Kaupungissa työskentelee sisäilmatyöryhmä, jossa pohditaan korjaustarpeita ja aikatauluja.

30 Liite 1. Perheohjaajien verkostokartta 26

31 Liite 2. Varhaisen vuorovaikutuksen haastattelulomake, raskausaika 27

32 28 Liite 3. Äitiysneuvonnan ydinprosessikuvaus Lohjan terveyskeskus/terveyden edistäminen 1 / 2013 ÄITIYSNEUVONTA Kontakti Tutkimukset Keskustelun aihe Jaettava aineisto Raskausviikot 8-10 th rv th Tarvittaessa: lääkäri Yleisvaikutelma Haastattelu: -henkilötiedot -anamneesi -perustutkimukset: *verenpaine *virtsan valkuainen ja sokeri *Hb *paino -verinäytteet labrassa: *veriryhmä ja va (4469) ja Hbs Ag, kardiolipiini, HIV lähetteet (8704) Pegasokseen ja paperilähete äidille mukaan (THL) *Audit-kysely äiti/isä * sähköinen lähete sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimukseen (4548) -virtsan bakteerit -perustutkimukset -ulkotutkimus -sisätutkimus -sydänäänet -subjektiivinen vointi -tupakointi -alkoholi ja huumeet -lääkkeet -ravinto -hammashoito -liikunta -työnkuva -isän osallistuminen odotukseen ja käynteihin -uä-tutkimukset -tuberkuloosikysely + merkintä rokotuksen tarpeesta nlakorttiin -ohjaus sikiön seulontatutkimuksista -suun terveydenhuolto: anna kyselylomake molemmille vanhemmille -> palautus alueen suuhygienistille (1.lasta odottavat vanhemmat) -keskustelua asiakkaan erityiskysymyksistä -seksuaalisuus, parisuhde -tukiverkko -synnytyspelot -mieliala -lantionpohjalihakset -tarvittavat lähetteet -keskustelua asiakkaan erityisongelmista -tupakointitilanne Meille tulee vauva. (Stakes/ Raija Rantamäki, PL 220,00531 HELSINKI) Odotusaika tai Vi väntar (tarv.) (www.liberovaipat.fi) Vauvan odotus äidille/ isälle, Vau'kirja (www.vaukirja.com) Hei Vauva, pienet keuhkosi haukkaavat jo happea! (tarvittaessa) (p ) Raskaus ja alkoholi (tarv.) (www.alko.fi) Ruokaa kahdelle (www.maitojaterveys.fi ) Oppaana vanhemmuuden polulla -DVD Tämä käynti ei ole välttämätön, koska uätutkimus tehdään samoilla viikoilla! Kontakti Tutkimukset Keskustelun aihe Jaettava aineisto rv th rv th perustutkimukset -sydänäänet perustutkimukset -ulkotutkimus -sydänäänet -sikiön liikkeet -subjektiivinen vointi -väkivaltakysely äidille -fysioterapiainfo -jos suuri riski gestaatiodiabetekseen, ohjaus 2t sok.ras. kokeeseen jo nyt -vanhempainetuudet -esikoisen huomioiminen -jaksaminen työssä -vanhemmuuteen valmentaminen -tiedote fysioterapian perhevalmennuksesta ja kuntoneuvolasta (moniste) -voimavaralomake vanhemmille Kela. Lapsiperheelle (-tulevat vuosittain automaattisesti) -vanhempainetuushake-

33 29 Kontakti Tutkimukset Keskustelun aihe Jaettava aineisto rv th rv th lääk perustutkimukset -sydänäänet perustutkimukset tarpeen mukaan -tarvitt. veriryhmävastaainenäyte à lähete labraan (6095 tai 4469) ulkotutkimus sisätutkimus sydänäänet -subjektiivinen vointi -väkivaltakysely äidille -fysioterapiainfo -jos suuri riski gestaatiodiabetekseen, ohjaus 2t sok.ras. kokeeseen jo nyt -voimavarakyselyn palautus ja keskustelu -subjektiivinen vointi -sokerirasitustutkimuksen lähete tarvittaessa (tehdään omassa laboratoriossa rv 26-28) -keskustelua asiakkaan erityiskysymyksistä -tupakointitilanne -tiedote fysioterapian perhevalmennuksesta ja kuntoneuvolasta (moniste) -voimavaralomake vanhemmille mus (SV9) -raskaustodistus (SV75sr) rv th perustutkimukset -ulkotutkimus -sydänäänet -sikiön liikkeet -subjektiivinen vointi -tarvitt. dieettiohjaus* (gestaatiodiabetes) -ihokutina (mahd.hepatogestoosi) -imetys -esitietolomake -sairaalaan tutustumis- ja valmennuskäynti (moniste) -neuvolan perhevalmennus -tarv.gest.diab.dieettiohjeet (monisteet) -Äidinmaito (www.berner.fi/ainu) rv th perustutkimukset -ulkotutkimus -sydänäänet -sikiön liikkeet -sikiön tarjonta -subjektiivinen vointi -rintojen kunto -imetys -synnyttämään lähtö -lepo ja liikunta -vavu-haastattelu rv 34 th perustutkimukset -ulkotutkimus -sydänäänet -sikiön liikkeet -subjektiivinen vointi -synnytys/synnytystapa (tarv. lähete äitiyspkl:lle) -pelot ja muut tunteet lääk Rv th perustutkimukset -tarvitt. veriryhmävastaainenäyte à lähete labraan (6095 tai 4469) ulkotutkimus sisätutkimus sydänäänet sikiön liikkeet -subjektiivinen vointi -keskustelua synnytyksestä -tarvittaessa synnytystapa-arvio (lähete äitiyspkl:lle viimeistään tässä vaiheessa) -tarvittaessa liikelaskentalomake (ei tarpeen kaikille) Rv 37 perustutkimukset -subjektiivinen vointi

34 30 th Rv 38 th Rv 39 th Rv 40 th Rv 41 tai tarv. th -ulkotutkimus -sydänäänet -sikiön liikkeet perustutkimukset -ulkotutkimus -sydänäänet -sikiön liikkeet perustutkimukset -ulkotutkimus -sydänäänet -sikiön liikkeet perustutkimukset -ulkotutkimus -sydänäänet -sikiön liikkeet perustutkimukset -ulkotutkimus -sydänäänet sikiön liikkeet -psyykkinen hyvinvointi -rinnat (imetys) -isän osallistuminen odotukseen ja kotitöihin -tukiverkko -synnytykseen liittyviä kysymyksiä -subjektiivinen vointi -subjektiivinen vointi -subjektiivinen vointi -subjektiivinen vointi -loppuraskauden tehostettu seuranta -ajanvaraus äitiyspkl:lle Los=12 vrk yli lasketun ajan (41+5) * Tarvittaessa verensokeriseuranta erillisen ohjeen mukaan loppuraskauden ajan.

35 31 Liite 4. Varhaisen vuorovaikutuksen haastattelulomake, vauva-aika Lohjan kaupunki Terveyden edistäminen Lapsen syntymää seuraava VAVU Nimi: Haastattelupäivä: 1)Miltä synnytyskokemuksesi nyt tuntuu? 2)Miltä tuntuu olla vauvan kanssa kotona; tuntemuksia kohdistuen lapseen, itseen, ympäristöön? myönteisiä tunteita: kielteisiä tunteita: 3)Miten lapsen isä suhtautuu vauvan syntymään? 4)Miten muut perheenjäsenesi/ läheisesi suhtautuvat vauvan syntymään? 5)Millainen vauvasi on ja miten hän on kehittynyt? -kuinka syötät vauvaasi? - kuinka vauvasi nukkuu? - pystytkö erottamaan vauvasi erilaiset itkut? - kestätkö vauvasi itkua? 6)Millainen on nyt perheenne taloudellinen tilanne ja asumistilanne? 7)Onko elämässänne tapahtunut viime aikoina jotain merkittävää vauvan syntymän lisäksi? 8)Onko vielä jotain muuta, mitä haluaisit mainita? Äidin ja lapsen vuorovaikutuksen havainnointi: - lapsen pitely: - lapsen käsittely: - katsekontakti: - lapselle puhuminen: - lapsesta nauttiminen: - lapsen pahanolon sieto: - lapsen viestien ymmärtäminen ja niihin vastaaminen: Kuinka voisin rohkaista äitiä vuorovaikutuksen kehittymisessä?

36 32 Liite 5. Lastenneuvolatyön ydinprosessikuvaus LASTENNEUVOLA Kontakti Tutkimukset Keskustelun aihe Jaettava aineisto 1kk TH (45-60min) 6 8 vko LÄÄKÄRI (th + lääk yht.20min, samassa yhteydessä äidin jt 20min) 2kk TH (RYHMÄ- NEUVOLA) (45-60min) 3kk TH (45-60min) - heijasteet - paino - pituus - päänympärys - katsefiksaatio - kuulo Obs. äidin jälkitarkastusnäytteet, EPDS annetaan kotiin 2kk käynnillä ja pyydetään palauttamaan 3kk neuvolakäynnillä! - heijasteet - näkökyky,karsastus - kuulo - vatsan palpaatio - sydämen auskultaatio - reisivaltimopulssit - kiveskontrolli - lonkkien stabiilius - heijasteet - paino - pituus - päänympärys - katsekontakti, katseella seuraaminen -kuulo -EPDS äidille -rokotus - heijasteet - paino - pituus - päänympärys - rokotukset - varhainen vuorovaikutus - äidin mieliala+ isän suhtautuminen vauvaan + sisarukset - imetys, ravinto - vauvantahtinen elämä (äidin lepo) - ilmavaivat + itkut + lohduttaminen - navan hoito, iho - calmetterokotuskohdan seuranta rokotetuilla vauvoilla - ulkoilu - D-vitamiini -rokotusinfo -tarkista perhetietolomake Pegasoksessa -kuulumiset, vauvan kasvu, imetys - perheen päivärytmin muotoutuminen - imetys, ravinto - vauvan tarpeiden tunnistaminen+ temperamentti - vuorovaikutus - äidin mieliala (lomake kotiin) - perheen sosiaalinen verkosto - rokotusreaktiot - vauvan ravinto (kiinteän ruuan aloitus 4-6kk iässä) - päivärytmi - kehityksen eteneminen (motorinen ja sosiaalinen) - Hyvää vointia vauvaperheelle MLL 0-12kk (tilataan keskitetysti 1x/v) - Vauvan hoito-opas MLL _hameen_piirin_kotineuvola/h oito-oppaat_ja_muovitaskut/ -moniste rokotusohjelmasta - Bona-aurinko >hoitohenkilökunta, käyttäjätunnus on 1234 ja salasana nutrition tai - monisteet: lapsen puheenkehityksestä -Käsiteltävä varoen (annetaan vastasynt) - Nestle/Bona: Ruokaa lapselleni (p ) - voimavaralomake, palautus 3kk käynnillä - mielialakysely Käydään pöytään od/yhteinen.nsf/tilaus?openf orm Ensimmäinen ruokavuosi

37 33 -- rokotusreaktiot -käydään läpi äidin täyttämä EPDSmielialaseula ja voimavaralomake Service?groupID=312&pageI D=3&OpenGroups=312&acti on=view&file=& (tilataan keskitetysti 1xv) Kontakti Tutkimukset Keskustelun aihe Jaettava materiaali 4kk TH - paino - kuulumiset - pituus - päänympärys 4kk LÄÄKÄRI (th+lääk 20-40min) - heijasteet - näkökyky,karsastus - kuulo - vatsan palpaatio - sydämen auskultaatio - reisivaltimopulssit - kiveskontrolli - lonkkien stabiilius -lääkäri voi tarvittaessa vielä ottaa kantaa äidin mielialaseulan ja voimavarakyselyn vastauksiin 5kk TH (45-60min) 6kk TH (45-60min) 8kk TH 8kk LÄÄKÄRI (th+lääk 20-40min) 10kk TH RYHMÄ- NEUVOLA - paino - pituus - päänympärys -rokotukset - suojeluheijasteet - paino - pituus - päänympärys -väkivaltakysely - paino - pituus - päänympärys - suojeluheijasteet - näkökyky,karsastus - kuulo - sydämen kuuntelu - vatsan palpaatio - kivesten palpaatio - paino - pituus - päänympärys - motoriikka - ruokavalion muutokset - yöheräily - kääntyminen, lapsen pitäminen lattialla - leluun tarttuminen - kehityksen eteneminen - jokeltelu - säännöllinen ruokarytmi, karkeampi ruoka, muki - tapaturmien ehkäisy - lapsen lohduttaminen - vierastaminen - hoitojärjestely tai suunnitelmat - suun terveystarkastus - kuulumiset - ravinto (hapanmaitovalm.), d-vit - vanhempien terveys, työtilanne,parisuhde,sosiaalinen verkosto - kehityksen eteneminen - Turvallisesti kotona (p ) - moniste: tapaturmien ehkäisy, yli ½-vuotias lapsi -suun terveyteen liittyvä materiaali

38 34 1v TH (45-60min) 1½v TH r - paino - pituus - päänympärys - rokotus - motoriikka - paino - pituus - päänympärys - puhekuulo -rokotus (motoriikka, puhe) - yölevottomuus - kenkähankinta - ravinto (d-vit, tavall.maito + öljylisä tarvittaessa, purtava ruoka) - yhteiset ruokahetket - lusikan käyttö ruo- rr- ruokahalun vaihtelut s - sylissä pitäminen, juttelu, lorut, laulut, leikit - kehityksen seuranta(oma minä, oto motoriikka, puhe) kie- kieltäminen ja rajojen asettaminen tap- tapaturmien ehkäisy - tutin käytön rajaaminen - muistuta äitiä papasta ja mahd.ogt -neuvolakortin mukaan jo valmiiksi voimavaralomake, josta muistutetaan ajanvarauksen yhteydessä - kuulumiset 1½v pu - puhe pu - puheen ymmärrys ja tuotto LÄÄKÄRI ky - kyky vuorovaiku-etukseen - esineiden mielekäs käsittely sa sairastelu (th+lääk 20-40min) - motoriikka, lihastonus - vanhempien jaksaminen, voimavaralomakkeen pohjalta nä - näkö, karsastus keskustelua ku - kuulo, tärykalvot vasta 2v.??? Ei oikein toimi. -auskultaatio, iho, 2v TH (60min) kivekset - paino - pituus - päänympärys - puhekuulo m - motoriikka - puheen kehitys - tahtoikä - siisteys kasvatus - tutista luopuminen - lapsen pelot - television katsomisen rajoittaminen - D-vitamiini - Iso, pieni ihminen oppii uutta MLL 1-3 v (tilataan keskitetysti 1xv) - Leikki-ikäisen lapsen hoitoopas MLL (ks. tilausosoite yllä) - monisteet: 1v-lapsen vanhemmille, 1v lapsi ja tapaturmien ehkäisy, - -Arajärvi:"poppakonsteilla ei lapsia voi kasvattaa" Leikki-ikäisen ruokavuodet Service?groupID=312&pageI D=3&OpenGroups=312&acti on=view&file=& (tilataan keskitetysti 1xv) Käydään pöytään leikkiikäisen ruoka-opas (riitta.stirkkinen(a)lihatiedotus.fi) w/fi/aineistot/index.php -puhelimitse ajanvaraustilanteessa ohjataan tulostamaan ja täydentämään pikkulapsiperheen voimavarakysely + Audit -käydään läpi voimavarakysely (ohjaa ajanvarauksen yhteydessä huoltaja tulostamaan kysely Lohjan internet-sivuilta) - monisteet: 2v lapsen vanhemmille, 2v lapsi ja tapaturmat

39 35 3v TH (60min) - paino - pituus - päänympärys - näkökyky (kuvakortit) -kuiskauskuulo - motoriikka - puheen kehitys - tapaturmien ehkäisy - ruokahalun vaihtelut - siisteyskasvatus - lapsen unihäiriöt, pelot - leikkiminen - kyselykausi - lapsen osallistuminen kodin askareisiin - tavallinen arki, aikaa olla yhdessä - Napero-lomake /palauteosio (päivähoidossa olevat) - monisteet: 3v-lapsen vanhemmille, 3v lapsi ja tapaturmat Kontakti Tutkimukset Keskustelun aihe Jaettava materiaali 4v TH (75-90min) - paino - pituus - päänympärys - näkökyky - kuulo - motoriikka - rokotus -4v tehtävät LENE - puheen kehitys - leikkiminen - satujen kuuntelu - mahd.yökastelu liik-liikennekasvatus -LENE- kysely vanhemmille ja - - Arki on lapselle arvokasta MLL 4-6 v - Kulkunen, Liikenneturva (p ) - monisteet: 4v lapsen vanhemmille, 4v lapsi ja tapaturmat 4v LÄÄKÄRI (20-40min) 5v TH (45-60min) - verenpaine - sydämen auskultointi - karsastus - neurologinen status - motoriikka kiv- kivekset K - LENE -tehtävien arvio - paino - pituus - päänympärys - näkökyky - kuulo - kevennetty Kehutehtävistö (erillinen ohje) hoitajalle, palautus neuvolakäynnin yht - pikkulapsiperheen voimavarakyselyn ja Audit+lääke/huume/tupakkakyselyn läpikäyminen keskustellen -palautekopio päivähoitoon, perhepäivähoitajalle alueen päiväkodin johtajan kautta -voimavaralomakkeen huomiointi - vanhempien täyttämän - monisteet: kyselylomakkeen pohjalta nousevat 5v lapsen vanhemmille, kysymykset (jos lapsi päiväkodissa on 5v lapsi ja tapaturmat tehnyt Kehu-arvioinnin tehtävistön ja vanhemmat täyttäneet havaintolomakkeen) -tarkista edellisenä vuonna tehty Lenearviointi ja keskustelu / tehtävistö sen mukaisesti 6v TH (60min) - paino - pituus - päänympärys - näkökyky - motoriikka - rokotus - 6v. kehitysvaihe - koulukypsyys - tv:n ja pelien katselun/pelaamisen rajoittaminen - yhteenveto neuvolakäynneistä - monisteet: 6v lapsen vanhemmille, 6v lapsi ja tapaturmat

40 36 Liite 6. Kouluterveydenhuollon ydinprosessikuvaus KOULUTERVEYDENHUOLTO Kontakti Tutkimukset Keskustelun aihe Jaettava aineisto Kouluuntulotarkastus paino perus- - Esikoululaisesta pituus tutki- koululaiseksi (MLL) terveydenhoitaja ryhti mukset ennen koulutyön o ryhtilomake tarv. - Stora barnet, lilla alkua o Taivutuskoe skoleleven, o Kts. Skolioosin laaja-alainen seurantaprosessi (Folkhälsan) terveystapaaminen puberteetti vanhemmat näkö - Lujita luitasi mukana kuulo: 20 db:n seula kalsiumilla ja koululääkäri 1 luokan aikana RR kuntoilulla (Maito ja terveyskysely Terveys) rokotukset tarkistetaan ruokavaliotodistus - Stärk o tarvittaessa benbyggnaden med puheenkehitys kalsium och motion o tieto erityisopettajalle (Maito ja Terveys) koulukypsyys o keskittymiskyky o 2 luokka Terveydenhoitaja vanhemmat mukana pohjana kouluntulotarkastus huomioi lupa tietojensiirtoon tk:n ulkopuolelle koululääkärin tutkimukset perustutkimukset Tarvittaessa lähetteet Tarvittaessa hoitosuunnitelma iltapäivähoito liikenneturvallisuus suhtautuminen kouluun perhesuhteet kaverisuhteet alle 10 v. sairaslomalappu info kouluterveydenhuollosta sekä hammashoidosta tiedotus kouluterv. huollon ja kodin välillä (tieto tarkastuksista) vuorokausirytmi (lomake) ravinto harrastukset puhtaus sairaudet, lääkitys è info koulun puolelle, tietojen siirto hoitavalta lääkäriltä kouluterveydenhuoltoon Tarvittaessa hoitosuunnitelma (Hojks/Hoppi) Tarvittavat lähetteet: toimintaterapia fysioterapia perheneuvola silmälääkäri äänieriöön o kuulokäyrä koulukiusaaminen kaverisuhteet koulussa pärjääminen pitkäaikaiset sairaudet fyysinen tilanne psykososiaalinen kehitys - Syökää porkkanaa - Ät morötter (Terveyttä kasviksilla)

41 37 Kontakti Tutkimukset Keskustelun aihe Jaettava aineisto 3 luokka perustutkimukset tarvittaessa - Miten olisi välipala terveydenhoitaja hoitosuunnitelma (Terveyttä kasviksilla) Löytyy myös 4 luokka terveydenhoitaja 5 luokka laaja-alainen terveydenhoitaja lääkäri vanhemmat perustutkimukset murrosikä, kuukautiset hygienia uni ravinto perustutkimukset RR näkö kuulo kirjallinen terveyskysely murrosikä puhtaus ravinto kyselyn pohjalta aiheet: esim. päihteet, masennus ruotsinkielisenä. - Tytöt ja ruoka - Pojat ja ruoka - Flickor och mat -Pojkar och mat (Maito ja terveys) -Täältä tullaan nuoruus! (MLL) -Flickor och pojkar och pubertet (Folkhälsan) Tytöille: Tyttöjen pieni punainen / Tjejernas lilla röda (Libresse) 6 luokka terveydenhoitaja perustutkimukset yläasteelle siirtyminen murrosikä päihteet,tupakka puhtaus seksuaalisuuden portaat Hei mitä mulle tapahtuu (Väestöliitto) 7 luokka -terveydenhoitaja -perustutkimukset -värinäkö -tarvittaessa seulat: masennus, nuorten päihdemittari -sopeutuminen yläasteelle -ravitsemus (tarvittaessa erityisruokavalio todistus) -sairaudet, lääkitys? Luvalla info koulun puolelle -perhesuhteet -alkoholi, tupakka -uni Tarvittaessa hoitosuunnitelma ja jatkolähetteet (Väestöliiton esite murrosiästä)

42 38 Kontakti Tutkimukset Keskustelun aihe Jaettava aineisto 8/9 luokka -laaja-alainen -terveydenhoitaja ja lääkäri -ammatinvalinta, jatko-opinnot -allergiat -ehkäisy - Aika rakastaa, - När det är dags att älska (Schering) -perhesuhteet 9 lk - terveydenhoitaja -perustutkimukset -näkö -kuulo -RR -terveyskysely + Nuorten päihdemittari -tarvittaessa seulat: masennus -nuorison terveystodistus (-terveyskortti) Suuntaamattomat seulontatutkimukset, Kouluterveydenhuolto 2003 s dtap rokotus tarv. - Perustutkimukset tarvittaessa - terveyskortti (rokotuskortti) dtap rokotus viim. -alkoholi, tupakointi, huumeet Tarvittaessa hoitosuunnitelma ja lähetteet: -nuorisopsykiatria, nuortenneuvonta, silmälääkäri/optikko, äänieriö

43 Liite 7. Kouluterveydenhuollon tarkastusten sisältötaulukko

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 9.10.2014 Kehittämistarpeita kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Vanhempien mukaan saaminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET TORNIOSSA Marianne Junes-Leinonen

LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET TORNIOSSA Marianne Junes-Leinonen LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET TORNIOSSA 2013 Marianne Junes-Leinonen 12.11.2013 1.käynti (rvk 8-10, kesto 60 min) raskaana olevan ja puolison terveydentilan selvitys, sukuanamneesi suun terveydentilan selvittäminen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Kutsutaan molemmat vanhemmat Ainakin

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Kasvun

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus 9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012) 23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta,

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot