1 Taustaa 2. 3 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon palvelualue 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Taustaa 2. 3 Suun terveydenhuolto 8 3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue 8"

Transkriptio

1 0 Hyvinvointipalvelut Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman päivitys vuosille

2 SISÄLLYS LUETTELO 1 1 Taustaa 2 2 Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvolan vastuualue 2.2. Hyvinvointineuvolan palvelut ja henkilöstö Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta Henkilöstöresurssit Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Varhaisen tuen palvelut Palveluohjaus ja moniammatillinen työryhmä Lasten ja lapsiperheiden tuki Nuorten ja vanhempien tuki 8 3 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon palvelualue Suun terveydenhuollon henkilöstö ja toiminta Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako Suun terveydenhuolto äitiys- ja lastenneuvolassa Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 9 4 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto 4.2. Varhaisen tuen palvelut 11 5 Yhteistyötahot ja yhteistyön organisointi Kasva Kotkassa työryhmä Yhteistyön periaatteet 11 6 Koulu- ja oppilaitosyhteisöjen terveellisyys ja turvallisuus 13 7 Henkilöstön koulutus ja kehittäminen 13 8 Toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi 13 9 Haasteet ja jatkotoimenpiteet 13 Kirjallisuus LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset Perhevalmennuksen sisältö Kouluterveydenhuollon tarkastukset Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset Suun terveystarkastukset ja tutkimukset lapsilla ja nuorilla

3 1 TAUSTAA 2 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma on laadittu vuosille moniammatillisena yhteistyönä. Toimintaohjelman laatiminen perustuu Valtioneuvoston asetukseen (380/2009). Toimintaohjelmassa on kattavasti kuvattu palvelut ja yhteistyön tekemisen periaatteet sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden palvelut, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen sekä opetustoimen kanssa. Uudessa päivitetyssä Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelmassa vuosille on huomioitu viimeaikaiset lainsäädännölliset muutokset voimaan tullut terveydenhoitolaki (1326/2010) korostaa terveyttä edistäviä näkökulmia, yhdenvertaisia palveluita, yhteistyötä, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista sekä väestön terveyden seurantaa tuli voimaan mahdollisuus valita kiireetön hoitopaikka. Tämä mahdollisuus koskee myös neuvolapalveluita. Oppilashuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan ja opiskeluterveydenhuoltoon on tulossa keväällä 2015 uusi ohjeistus. Sosiaalilaki tuli voimaan osittain , jolloin lapsiperheille tuli oikeus saada välttämätöntä kotipalvelua. Laki tulee voimaan pääosin keväällä Nämä muutokset ja niiden tuomat velvoitteet ovat olleet vaikuttamassa palveluiden kriittiseen tarkasteluun ja uudelleen organisointiin. Päivitetyssä toimintaohjelman versiossa keskitytään tarkemmin niihin muutoksiin, joita on tehty. Päivitetty toimintaohjelma vuosille on osa laajempaa kokonaisuutta ja liittyy Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan , jonka tavoitteiden toteutumista seurataan sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Päivitetyn toimintaohjelman taustalla on vuonna 2011 laadittu ensimmäinen toimintaohjelma. Kotkan kaupungissa Lasten ja nuorten palvelut kuuluvat Hyvinvointipalveluiden tehtäväalueelle ja Lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen. Lasten ja nuorten palveluihin kuuluu hyvinvointineuvolan lisäksi varhaiskasvatus, opetustoimi ja nuorityön yksikkö. Suun terveydenhuollon palvelut kuuluvat terveydenhuoltoon ja sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Terveydenhuollon vastuualuetta johtaa terveysjohtaja. Suun terveydenhuolto on terveydenhuollon palvelualue ja sitä johtaa ylihammaslääkäri. Hyvinvointineuvolan johtaja on vastuualueen johtaja. Hyvinvointineuvolan lääkäripalvelut tuotetaan avoterveydenhuollon palvelualueelta. Avoterveydenhuollon palveluissa on vastaava lastenneuvola- ja koululääkäri, jonka työajasta puolet kuluu varhaisen tuen palveluihin ja puolet ennaltaehkäiseviin palveluihin. Hänen tehtävänsä on koordinoida lääkärityötä ennaltaehkäisevässä työssä.

4 3 2 HYVINVOINTINEUVOLA 2.1 Hyvinvointineuvolan vastuualue Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia Hyvinvointineuvolan palvelut ja henkilöstö Hyvinvointineuvolan työntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Hyvinvointineuvolan ennaltaehkäisevät palvelut kohtaavat lähes kaikki palveluiden piiriin kuuluvat asiakkaat. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, varhaiskasvatusta, opetustoimea ja lastensuojelua tukemaan perustettiin hyvinvointineuvolaan varhaisen tuen palvelut, jotka käynnistyivät vaiheittain Lasten Vatupassi ja Nuorten Vatupassi. Hyvinvointineuvola 2015 Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta Neuvolapalvelut (16 terveydenhoitajaa, 3 neuvolaa) - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut - lastenneuvolapalvelu Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (15 terveydenhoitajaa kouluissa ja oppilaitoksissa) Varhaisen tuen palvelut/vatupassi Lasten Vatupassi/Nuorten Vatupassi Lasten Vatupassi ½ lääkäri palveluohjaaja perheneuvolapalvelut (4 psykologia, 4 sosiaalityöntekijää) puhe- ja toimintaterapiapalvelut (3 puheterapeuttia, 2 toimintaterapeuttia sekä yksi määräaikainen toim.terapeutti) alle kouluikäisten psykologi neuvolan perhetyö (2 perheohjaajaa, 1 perhetyöntekijä) Nuorten Vatupassi sosiaaliohjaajat(2) ohjaaja ja ½ sairaanhoitaja määräaikaisina pieni lääkäriresurssi Oppilashuoltotyötä tekemässä kouluikäisten (3 psykologin vakanssia) määräaikaiset koulupsyykkarit (6) Monialaisen työn koordinointi ja kehittäminen 2.3 Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta Henkilöstöresurssit Kotkassa on kolme neuvolaa, jotka kaikki tarjoavat äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Terveydenhoitajan tuottamat perhesuunnittelupalvelut toimivat keskitetysti. Kotkansaaren neuvola Toivelinnan neuvola Länsi-Kotkan neuvola Jokaiselle koululle ja oppilaitokselle on nimetty oma terveydenhoitaja. Lisäksi jokaiselle perusasteen kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille on nimetty lääkäri.

5 Terveydenhoitaja- ja lääkäriresurssit ja asiakkaat Kotkassa 4 Terveydenhoitaja-resurssit henkilötyövuosina Asiakkaat Lääkärityöpanos henkilötyövuosina Äitiysneuvola, 6 th n.500 synnytystä 0,5 Lastenneuvola, 10 th 3600 alle 7-vuotiaita 1,5 Kouluterveydenhuolto, 9 th 4953 koululaista 1,5 Toinen aste, 4,5 th 2713 opiskelijaa 0,4 Korkea-aste1,5 th 2339 opiskelijaa Neuvolatoiminta Neuvolatyö on osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Neuvola tukee asiakkaitaan perhesuunnittelussa, lapsen odotuksen ja synnytyksen aikana sekä pikkulapsivaiheessa tavoitteenaan perheen voimavarojen vahvistaminen ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen. Työn tarkoituksena on perheen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen. Valtioneuvoston asetus (380/2009) toi neuvolatoimintaan ja kouluterveydenhuoltoon laajat terveystarkastukset. Terveystarkastus on laaja silloin, kun sen suorittamiseen osallistuvat terveydenhoitaja ja lääkäri sekä tarkastuksessa kartoitetaan koko perheen hyvinvointia. Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluita hoitaa 3 pv viikossa terveydenhoitaja, jonka vastaanotto on keskitetty. Palveluita tarjotaan kaikille kotkalaisille sekä ulkopaikkakuntalaisille opiskelijoille, joiden opiskelu kestää yli 2 kk. Käytännössä suurin palveluita käyttävä ryhmä ovat nuoret. Lääkärintarkastus aloittajalle on vuoden kuluttua terveydenhoitajan käynnistä, jos käytössä ei ole ongelmia. Asiakkaan seurantakäynnit terveydenhoitajalla/lääkärillä ovat vuorovuosina. Lääkäripalvelut asiakkaat saavat omalta terveysasemalta. Gynekologiset ongelmat ja sairaudet, lapsettomuusselvitykset ja raskauden keskeytykset sekä sukupuolitautiepäilyt hoidetaan terveysasemalla. Äitiysneuvola Normaalin raskauden aikana terveystarkastuksia on ennen synnytystä 9-12, kotikäynti synnytyksen jälkeen sekä lääkärin tai terveydenhoitajan tekemä jälkitarkastus noin 8 viikkoa synnytyksestä. Terveydenhoitajan suorittamia terveystarkastuksia on ja yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä on 2 ennen synnytystä, joista yksi on laaja terveystarkastus. Säännöllisen synnytyksen jälkeen jälkitarkastuksia tekevät terveydenhoitajat. Neuvolan perhetyöntekijän kotikäynnit järjestetään kaikille ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Synnyttäjä on äitiysneuvolan asiakkaana jälkitarkastukseen asti. Liite 1.:Runko-ohjelma: Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana Lastenneuvola Alle kouluikäiselle lapselle on terveystarkastuksia lastenneuvolassa 15, joista yksin terveydenhoitajan suorittamia on 10. Yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä terveystarkastuksia on 5, joista laajoja, koko perheen hyvinvointia kartoittavia terveystarkastuksia on 3. Laajat terveystarkastukset ovat vauvan ollessa 4 kk, 1 ½ vuotta sekä lapsen täyttäessä 4 v. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat. Neuvolatarkastusten kesto vaihtelee minuuttiin. Liite 2.: Runko-ohjelma: Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset

6 5 Neuvolan perhetyö Perheohjaajat ja perhetyöntekijä kuuluvat varhaisen tuen palveluihin, mutta ovat osa neuvolan toimintaa, silloin kun perhe tarvitsee lyhytaikaista tukea erilaisissa siirtymävaiheissa. Tuki on matalan kynnyksen perhetyötä, jota saa pyytämällä sitä suoraan työntekijöiltä ja tai neuvolan terveydenhoitajilta. Perhevalmennus Monitoimijaisen perhevalmennuksen tavoitteena on tukea vanhempia lapsen hoito- ja kasvatustehtävässä sekä vahvistaa vanhemmuutta ja parisuhdetta. Toimintaperiaatteena on vertaistuen korostaminen, kunnioittava ja arvostava kohtaaminen sekä avoin vuorovaikutus. Perhevalmennus toteutetaan yhdessä varhaiskasvatuksen, suun terveydenhuollon, Kymenlaakson keskussairaalan sekä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen ja /tai Etelä-Kymenlaakson perheasianneuvottelukeskuksen kanssa. Liite 3.: Kotkan monitoimijainen perhevalmennus ensimmäistä lastaan odottaville perheille Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat osa oppilaitosten opiskelijahuoltoa eli hyvinvointityötä. Palvelut ovat ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä peruspalveluita. Kouluterveydenhuolto edistää jokaisen koululaisen mahdollisimman hyvää tervettä kasvua ja kehitystä ja siten luo perustaa terveelle aikuisuudelle. Tavoitteena on myös kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistäminen. Kouluterveydenhuollossa oppilaat tavataan jokaisella luokka-asteella. Kaikki lääkärintarkastukset ovat laajoja terveystarkastuksia, joihin huoltajat kutsutaan mukaan ja jossa arvioidaan koko perheen hyvinvointia. Niitä ovat 1., 5. luokkien tarkastukset sekä luokkien yhdistetty tarkastus. Luokkien 2, 3, 4 ja 6 tarkastukset ovat määräaikaistarkastuksia. Nämä tarkastukset suorittaa terveydenhoitaja. Liite 4.: Runko-ohjelma: Kouluterveydenhuollon tarkastukset Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa: Silmäoptikon ja silmälääkärin tutkimukset: Koululaisten silmätutkimukset hoidetaan porrastetun tutkimuskäytännön mukaan. yli 8-vuotiaat silmätutkimusta tarvitsevat lähetetään ensin optikon tutkimuksiin ja sen jälkeen tarvittaessa silmälääkärin tutkimuksiin. alle 8-vuotiaat ohjataan suoraan sopimussilmälääkärille. Hyvinvointineuvola ostaa silmälääkärin palvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta sopimuksen mukaan. Kuulotutkimukset: koululääkäri lähettää oppilaan tarvittaessa erikoissairaanhoidon tutkimuksiin Psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi: lasten psykiatrian tai nuorisopsykiatrian palveluita käytetään lääkärin lähetteellä Opiskeluterveydenhuolto edistää opiskelijoiden terveyttä ja vastaa heidän sairauksiensa hoidosta yhdessä terveyskeskuksen kanssa. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat toinen aste ja korkea-aste. Toisen asteen opiskelua ovat lukio- ja ammattiopisto-opiskelu. Korkea-asteen opiskelijat opiskelevat ammattikorkeakoulussa. Opiskeluterveydenhuollon palveluita tarjotaan pääsääntöisesti niille opiskelijoille, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa on terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus opiskelujen 1. vuonna ja lääkärintarkastus pääsääntöisesti 2. vuonna. Opiskelija, joka on erityisopetuksessa tai jonka opiskelukykyä selvitellään, lääkärintarkastus on 1. lukuvuonna. Kutsuntarkastuksen vuoksi tehtävä lääkärintarkastus korvaa lukiossa ja ammattioppilaitoksissa suoritettavan terveystarkastuksen ja se tehdään terveysasemilla. Opiskelijoiden perhesuunnittelupalvelut toteutetaan perhesuunnitteluneuvolassa.

7 6 Ammattikorkeakouluissa terveystarkastukset toteutetaan terveyskyselyn perusteella, joka tehdään 1. lukuvuoden alussa. Lääkärin suorittamia terveystarkastuksia ei ammattikorkeakouluopiskelijoille järjestetä. Opiskelijan tulee saada yhteys opiskeluterveydenhuoltoon tai terveysasemalle arkipäivisin ja virkaaikaan välittömästi sairaanhoitoon liittyvissä asioissa voimaan tulleen oppilashuoltolain mukaan. Terveydenhoitajat pitävät opiskelijoille avoimia vastaanottoja. He ovat samalla palveluohjaajia ja ohjaavat opiskelijoita tarvittaessa mm. lääkäripalveluihin. Liite 5.: Runko-ohjelma: Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset 2.4. Varhaisen tuen palvelut Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskus, jonka alaisuuteen on keskitetty lasten, nuorten ja perheiden tukipalveluja, perustettiin Palvelu on matalan kynnyksen palvelua sitä tarvitseville. Toiminnan tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea varhain ja mahdollisimman pitkälti omassa kehitysympäristössään perheen kokonaistilanne huomioiden. Tuki tuotetaan monitoimijaisesti Palveluohjaus ja moniammatillinen työ Palveluohjaus Palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä silloin, kun tarvitaan apua lapsen tai nuoren kehityksen, tunneelämän, käyttäytymisen tai perhetilanteen selvittämiseksi sekä oikean tukimuodon varmistamiseksi. Palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä vanhemmat, nuoret sekä yhteistyökumppanit. Moniammatillinen työryhmä (Vatu -tiimi) Varhaisen tuen palveluissa toimii moniammatillinen työryhmä, joka 1. käsittelee kaikki varhaisen tuen palveluihin tulevat lähetteet ja asiakkaiden suorat yhteydenotot sekä 2. auttaa silloin, kun neuvolan, kouluterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulun oppilashuollon tai nuorisotyön tuki ei riitä ja/ tai tuen tarpeen arviointiin tarvitaan yhteistä työtä. Taho, johon perhe ottaa yhteyttä tai jossa tutkimuksen tai tuen tarve havaitaan, tekee asiasta yhdessä perheen kanssa lähetteen. Lähete toimitetaan tiimille, joka noin viikon sisällä käsittelee tulleet lähetteet ja arvioi tarkoituksenmukaisen tuen sekä miettii mahdollista yhteistyötarvetta eri toimijoiden välillä.

8 Tiimiin kuuluu lääkäri, perheohjaaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, perheneuvolan sosiaalityöntekijä ja psykologi sekä palvelupäällikkö. 7 Tiimissä lapsen, nuoren ja perheen tilannetta kartoitetaan lähetteen sekä olemassa olevien asiakaskertomustietojen pohjalta. Tietojen perusteella arvioidaan alustavasti, millaisesta osaamisesta asiakas hyötyy eniten. Tiimissä sovittu yhteyshenkilö ottaa yhteyttä perheeseen ja lähettäneeseen tahoon ehdotetusta suunnitelmasta. Varsinaisen työskentelyn alkaessa tehdään tiivistä työtä lapsen, nuoren ja perheen omassa ympäristössä yhdessä perustason työntekijöiden kanssa. Ryhmätoiminta Ryhmätoimintaa järjestetään sekä omien työntekijöiden toimesta että yhdessä muiden toimijoiden kanssa päiväkodeilla, kouluilla jne Lasten ja lapsiperheiden tuki Neuvolan perhetyö (neuvolaikäiset perheineen) Neuvolan perhetyön työntekijät toimivat neuvolan terveydenhoitajan työparina silloin, kun perheessä tarvitaan tilapäistä tukea. Tarkoituksena on kohdistaa tuki pikkulapsivaiheeseen ja pääasiassa vauvaperheisiin. Työ on ehkäisevää ja tavoitteena on tukea perheitä mahdollisimman varhain jo silloin, kun ongelmat ovat pieniä. Neuvolan perhetyön asiakkaaksi voi hakeutua soittamalla perheohjaajille tai - työntekijälle. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu tuotetaan palvelusetelillä. Palvelusetelin myöntämisen kriteerit ovat: raskauteen, synnytykseen tai vauvan hoitoon liittyvä avun tarve monikkoperheen vauvavaiheeseen liittyvä avun tarve vanhemman uupumus vanhemman yllättävä fyysinen sairaus tai tapaturma (tilapäisesti alentunut toimintakyky) vanhemman omaan terveyteen liittyvä asiointi (esimerkiksi sairaalakäynnit tai terapiakäyntien aloittaminen) Kotipalvelua tarvitseva asiakas voi hakea palvelua ottamalla yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan tai perheohjaajaan. Perheneuvolatyö ( vuotiaille ja heidän perheilleen) Perheneuvolatyön tehtävänä on lapsiperheiden auttaminen terapeuttisin menetelmin tilanteissa, joissa perheet eivät selviä omin avuin tai peruspalveluiden turvin. Syynä voivat olla esimerkiksi lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän vaikeudet, ongelmat vanhemmuudessa ja perheiden kriisitilanteet. Vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä soittamalla varhaisen tuen palveluihin. Asiakkaaksi voi tulla myös yhteistyökumppaneiden lähetteellä. Vanhemmat sekä lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivat työntekijät voivat myös kysyä neuvoa työntekijöiltä lapsia ja perheitä koskevissa asioissa. Psykologipalvelut (alle kouluikäiset) Varhaisen tuen palveluiden psykologi tutkii alle kouluikäisten lasten kokonaiskehitystä, selvittää erityisvaikeuksia, arvioi lapsen kognitiivisen kehityksen tasoa, muistitoimintoja, oman toiminnan ohjausta, päättelytaitoja sekä sosiaalisia taitoja. Psykologilta voi kysyä neuvoa ja ohjausta lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Varhaisen tuen psykologin vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä. Puheterapia (alle kouluikäiset) Puheterapeutin tehtäviin kuuluu puheen-, kielen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisy, arviointi ja kuntoutus. Puheterapeuteilta voi kysyä neuvoa ja ohjausta lapsen puheen- ja kielenkehitykseen liittyvissä asioissa. Vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä.

9 Toimintaterapia (alle kouluikäiset) Toimintaterapeutin tehtävänä on arvioida ja kuntouttaa lapsen toimintakykyä painottuen karkeamotoriikan, käden taitojen ja näönvaraisen hahmottamisen tukemiseen sekä leikkitaitojen kehittymiseen. Toimintaterapeuteilta voi kysyä myös neuvoa ja ohjausta lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä. Puhe- ja toimintaterapeutit, psykologi ja lääkäri tekevät moniammatillista yhteistyötä ja asiakasasioita käsitellään tarvittaessa asiakastiimissä Nuorten ja vanhempien tuki Nuorten Vatupassi ( vuotiaat) Nuorten vatupassi tarjoaa varhaisen vaiheen tukea ja ohjausta vuotiaille kotkalaisille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Nuorten Vatupassissa työskennellään yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa kunkin yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaan. Tapaamisessa kartoitetaan nuoren ja perheen tilanne, annetaan tilannekohtaista, laaja-alaista ohjausta, tukea ja hoitoa nuorten ongelmissa ja ihmissuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Palveluja voi käyttää esim. tilanteissa, kun nuorella on vaikeuksia kaverisuhteissa tai sosiaalisissa tilanteissa, nuori kokee itsensä masentuneeksi, ahdistuneeksi tai jännittyneeksi, arjen asiat eivät suju ja nuori tuntee tarvetta ulkopuolisen ammatti-ihmisen näkökulmaan, nuorella on ongelmia vanhempien kanssa tai nuoren vanhempi tarvitsee tukea vanhemmuuteen. Nuoret tai vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä Nuorten Vatupassiin Koulupsykologit Varhaisen tuen palvelut tuottavat psykologipalvelut sekä perusasteelle että toiselle asteelle (lukiot ja ammattiopistot). Koulupsykologin tehtäviin kuuluu oppilaan oppimiseen ja/tai kokonaiskehitykseen liittyvien vaikeuksien selvittäminen ja niissä tukeminen. Psykologilta voi myös kysyä neuvoa ja ohjausta oppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologin palveluihin voi hakeutua kuraattorin, erityisopettajan tai terveydenhoitajan kautta. Koulupsyykkarit Toimivat koululla osana Nuorten Vatupassia. Heidän tehtävänään on tukea oppilaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä yhdessä muun koulun ja varhaisen tuen palveluiden työntekijöiden kanssa. Koulupsyykkarille voi hakeutua oppilas itse tai nuorten vatupassin kautta. 3 SUUN TERVEYDENHUOLTO 3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue Suun terveydenhuolto kuuluu terveydenhuollon vastuualueelle. Palvelualueen esimiehenä toimii ylihammaslääkäri. Suun terveydenhuollon toiminta-ajatuksena on, että terve suu kuuluu kaikille. Tavoitteena on myös suun terveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. Tämä edellyttää, että kuntalainen osaa itse vaikuttaa suunsa terveyteen. Tämän tavoitteen toteutumiseksi suun terveydenhuolto antaa kuntalaisille valmiuksia toteuttaa omahoitoa ja luo edellytykset omahoidon onnistumiselle. 3.2 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja toiminta Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako Kotkassa on kolme hammashoitolaa Kotkansaaren hammashoitola Länsi-Kotkan hammashoitola Karhulan hammashoitola

10 Suun terveydenhuollon toimijoina ovat kaksi oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, 18 hammaslääkäriä, 8,5 suuhygienistiä, 28 hammashoitajaa sekä 3 vastaanottoavustajaa. 9 Hammaslääkäri-, suuhygienisti ja hammashoitajaresurssit ja asiakkaat Kotkassa Asiakkaat Hammaslääkäriresurssit/henkilötyövuosina Suuhygienistiresurssit/henkilötyövuosina Hammashoitajapanos/ henkilötyövuosina 1. lasta odottava perhe ,25 2- ja 4-vuotiaat sekä riskilapset ,7 vuotiaat 6-,10- ja 13-vuotiaat sekä riskilapset , ja 15-vuotiaat sekä riskilapset ,0 Oikomishoito 2 0,2 2 Opiskelijat kerran opiskeluaikana ,81 Ryhmäterveys-neuvonta 2 lk (4x/v) 0,3 Ryhmäterveys- 1-, 3-, 4, ja 0,3 neuvonta 5-lk 1x/v Suun terveystunti 5 lk 34 lk 0,3 Monitoimijainen ryhmä- 0,01 perhevalmennus toimintaa Hyvinvointipv 7 lk:lle (2 shg) 6 yläkoulua 0,05 Työvoimatarve yhteensä 3,0 2,3 3, Suun terveydenhuolto neuvolatoiminnassa Suun terveydenhuollon toiminta äitiysneuvolassa Ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille toteutetaan vähintään yksi terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttama maksuton suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Haastattelun perusteella annetaan yksilöllisesti suunnattua terveysneuvontaa. Suuhygienisti ohjaa havaintojensa perusteella tarvittaessa vanhemmat hammaslääkärin vastaanotolle. Tällöin peritään asetuksen mukaiset asiakasmaksut. Suun terveydenhuollon toiminta neuvolaikäisille Suun terveydenhuollon lastenneuvolatoiminta on rakennettu työnjaollisesti niin, että määräaikaiset suun terveystarkastukset tekevät terveydenhoitajat (1-vuotias lapsi). Lapsen ollessa 2-vuotias tehdään suun terveystarkastus ja kunkin lapsen suun sairauksien riskiarvio. Mikäli erityistä riskiä ei havaita, lapselle tehdään määräaikaiset suun terveystarkastukset uudelleen 4- ja 6-vuotiaana. Neuvolaterveydenhuollossa suun terveydenhuollosta vastaanottajina ovat hammashoitajat ja suuhygienistit. Neuvolaikäinen ohjataan hammaslääkärille tarvittaessa eli silloin kun sairautta jo esiintyy tai muussa tilanteessa, jossa tarvitaan hammaslääketieteellistä tutkimusta ja diagnosointia. Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä neuvolaterveydenhuollon henkilökunnan ja puheterapeutin kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös sosiaalitoimen kanssa Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Suun terveydenhuollon toiminta kouluterveydenhuollossa Toiminta tukeutuu toisaalta ryhmittäin kohdistettuun terveydenedistämiseen ja toisaalta yksilökohtaisesti riskiarvioon perustuvaan kutsujärjestelmään. Ryhmittäin tehtävää suun terveydenedistämistä toteutetaan ala- ja yläkoulussa. Koululaisiin kohdistettava ryhmätoiminta painottuu toisluokkalaisten suuhygieniaopastukseen neljä kertaa vuodessa. Myös alakoulun muut luokka-asteet saavat suuhygieniaopetusta kerran vuodessa. Viidesluokkalaisille pidetään terveystiedon yhteydessä suun terveystunti sekä yläkoulun seitsemäsluokkalaisille toteutetaan moniammatillisesti Hyvinvointipäivä. Toimijoina ovat SPR, Syöpäyhdistys, EKAMI, Rannikkopajat, Terveyden edistämisyksikkö, KyAMK, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä, nuorisotoimi, koulupsyykkarit, koulun nuorisotyöntekijät ja suun terveydenhuolto.

11 10 Suun terveydenhuollon tutkimukset ja tarkastukset kouluterveydenhuollossa Koululaisilla, joilla ei riskiarviossa ole todettu erityistä sairastumisriskiä, on ensimmäinen hammaslääkärin tekemä tutkimus sinä vuonna, kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta (1. lk). Tämän lisäksi hammaslääkärin tutkimuksia on 12-vuotiaana (5. lk) ja 15-vuotiaana (8. lk) sekä purennan kehityksen osalta seulontatutkimus 9-vuotiaana. Suuhygienistin tekemät määräaikaiset suun terveystarkastukset toteutuvat 10- ja 13-vuotiaana. Mikäli lapsella todetaan kohonnut sairastumisriski, suuhygienisti tai hammashoitaja ohjaa lapsen jo aiemmin hammaslääkärille, joka tutkimuksensa perusteella määrittää henkilökohtaisen tarkastusohjelman. Purennan seurannan osalta hampaiston kehitysaikataulu saattaa aiheuttaa vaihtelua seulonta-aikatauluun. Suun terveydenhuollon toiminta opiskeluterveydenhuollossa Opiskelijoille järjestetään vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan tarve ja palvelujen tarve. Kotkalaiset 17-vuotiaat kutsutaan suun terveydenhuoltoon, jossa suuhygienisti tekee terveystarkastuksen ja ohjaa tarvittaessa hammaslääkärille. Kaikki yli 18- vuotiaat opiskelijat varaavat itse ajan suun terveydenhuoltoon. Yli 18-vuotiaan opiskelijan käynnistä peritään maksuasetuksen mukaiset maksut. Liite 6.: Suun terveystarkastukset ja tutkimukset lapsilla ja nuorilla 4. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeen tunnistamisen mahdollistavat oikein mitoitetut resurssit ja kaikille tarjottavat peruskäynnit, joilla rakennetaan luottamuksellinen suhde perheisiin. Neuvolan, kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelut tavoittavat lähes kaikki niiden piiriin kuuluvat. Peruskäyntien lisäksi työntekijöillä on mahdollisuus antaa tukikäyntiaikoja asiakkailleen. Peruspalveluiden antamaa tukea on vahvistettu neuvolan perhetyön palveluilla sekä uudistamalla yhteistyön toimintamalleja varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Tavoitteena on, että asiakkaiden/perheiden kokonaistilanne ja tuen tarve selkiytyy jo peruspalveluissa. Samalla tukea pyritään antamaan peruspalveluissa mahdollisimman pitkään hyödyntämällä eri ammattilaisten osaamista. Yhteistyötä tehdään erityisesti 3- vuotiaan lapsen tarkastuksen ja 4-vuotiaan lapsen laajan tarkastuksen toteuttamisessa, kouluun siirtymisen nivelvaiheessa sekä monitoimijaisen perhevalmennuksen toteuttamisessa. Uutena ennaltaehkäisevän työn muotona on aloitettu kotikäynnit jokaisen ensimmäistä lastaan odottavan perheen luo. Neuvolan perhetyön työntekijät tekevät kotikäynnit joko yksin tai terveydenhoitajan kanssa yhteiskäyntinä. Näiden käyntien lisäksi neuvolan perhetyö toimii matalla kynnyksellä niin, että terveydenhoitaja tai päivähoidon työntekijät voivat suositella perhetyötä tai perhe voi ottaa itse suoraan yhteyttä työntekijöihin. Kouluterveydenhuollossa on terveydenhoitajaresurssit saatu asetuksen vaatimalle tasolle. Tavoitteena on läsnäolo ja terveydenhoitajien tavoitettavuus kouluilla. Kouluterveydenhuolto toteuttaa omalta osaltaan yksilökohtaista opiskeluhuoltoa myös niin, että kutsuu tarvittaessa oppilaskohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoon sekä osallistuu pyynnöstä muihin asiantuntijaryhmiin. Haasteena on jatkossa vahvistaa yhteisöllistä työotetta ja kehittää uusia työmuotoja ja toimintamalleja kouluille yhdessä muiden ammattilaisten kanssa lasten ja nuorten omassa toimintaympäristössä. Suun terveydenhuollossa erityistarpeessa olevat perheet otetaan huomioon yksilökohtaisessa riskiarvioinnissa. Erityisen tuen tarve ilmenee yleensä sairastavuuden lisääntymisenä ja poisjääntinä vastaanotolta. Suun terveydenhuollon työntekijät tekevät yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta heikommassa asemassa olevat saadaan palvelujen piiriin sekä edistämään omaa suun terveyttään.

12 4.2. Varhaisen tuen palvelut 11 Silloin, kun tuki peruspalveluissa (neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, kouluterveydenhuollossa, oppilashuollossa tai opiskeluterveydenhuollossa) ei ole riittävä vaan tarvitaan monitoimijaista yhteistyötä tai kehitystason tutkimuksia, voivat työntekijät laittaa lähetteen varhaisen tuen palveluiden Vatu-tiimille. Vatu-tiimissa lähetteet käydään läpi viikoittain, tarkistetaan olemassa olevat palvelut. Perheiden tilanne kartoitetaan yhdessä heidän kanssaan ja suunnitellaan tarvittava tuki ja palvelu. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä, käyntejä päiväkoteihin ja kouluihin, joissa seurataan lapsen toimintaa ryhmässä ja neuvotellaan muiden työntekijöiden kanssa tilanteesta perheen luvalla tai yhdessä heidän kanssaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolinen kuva lapsen ja perheen tilanteesta. Perheelle pyritään löytämään oikea apu mahdollisimman pikaisesti. Neuvolan perhetyö on hallinnollisesti osa varhaisen tuen palveluita, mutta on tiiviisti yhteydessä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajiin. Perhetyön kokonaisuutta mietitään vuoden 2015 aikana. Tilapäisen kotipalvelun palveluseteli otetaan käyttöön alle kouluikäisten lasten perheille keväällä Opetustoimi on palkannut opetushallitukselta saamallaan erityisavustuksella koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin koulupsyykkareita ja yhden toimintaterapeutin, joiden henkilöstöhallintoa johdetaan varhaisen tuen palveluista. Näin varhaisen tuen palveluilla on tiivis yhteys kouluihin ja opiskelijahuoltotyöhön. Lisäksi tällä rahalla on palkattu koulunuorisotyöntekijöitä. 5 YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 5.1 Kasva Kotkassa työryhmä Kotkassa toimii moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä, jossa ovat edustettuina hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, varhaiskasvatus, opetustoimi, nuorisotyön yksikkö, seurakunnan, poliisin ja työja elinkeinotoimiston edustus. Kasva Kotkassa työryhmä toimii myös nuorisolain mukaisena ohjaus- ja palveluverkostona, jolloin sinne tarvittaessa kutsutaan edustajia rannikkopajoilta ja toisen asteen koulutuksesta ym. Kasva Kotkassa työryhmän tehtäviä: 1. toimii vastuullisena lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatijana ja päivittäjänä 2. seuraa vuosittain painoalueiden toteutumista sähköiseen hyvinvointikertomukseen 3. toimii nuorisolain mukaisena ohjaus- ja palveluverkostona 4. toimii oppilashuoltosuunnitelman ohjausryhmänä 5. toimii neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman ohjausryhmänä 6. arvioi ja seuraa lasten ja nuorten tilannetta Kotkassa 7. edistää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä 8. arvioi ja seuraa lasten ja nuorten osalta tavoitteiden toteutumista eri strategioiden ja suunnitelmien osalta 5.2 Yhteistyön periaatteet Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille on sovittu lasten, nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet, joita ovat: 1. Edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia 2. Tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista 3. Turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Lisäksi on yhteisesti sovittu, että se, jolla huoli herää ottaa asiaa hoitaakseen ja käynnistää tarvittavan toiminnan.

13 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma painopisteiden toteutumista seurataan vuosittain Kasva Kotkassa työryhmässä sekä sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta. Hyvinvointineuvolan omat toiminnan painopisteet laaditaan yhteistyössä muiden hyvinvointipalveluiden vastuualueiden kanssa yhteisessä kehittämispäivässä ja tarkistetaan vuosittain. Painopisteet kirjataan omiin tuloskortteihin. Lisäksi laaditaan vuosittain yhteinen lasten ja nuorten palveluiden tuloskortti yhteisine tavoitteineen. Lasten ja nuorten palveluissa vastuualueita yhdistää yhteinen asiakkuus. Varhaiskasvatuksella on oma osionsa lapsen tarkastusten kokonaisuudessa. 4-vuotiaan lapsen laajassa tarkastuksessa on tehty yhteistyötä jo useita vuosia. Koulutulokkaan kohdalla kehitetään toimintamallia neuvolan, kouluterveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhön. Vuoden 2015 painopisteenä on saada 3-vuotiaan lapsen tarkastukseen uusi toimintamalli varhaiskasvatuksen kanssa. Lisäksi varhaiskasvatus osallistuu monitoimijaisen perhevalmennuksen toteuttamiseen yhdessä neuvolan kanssa. Opetustoimen kanssa yhteistyössä tehdään 1., 5. ja 8. luokan laajat terveystarkastukset. Luokkakohtaiset yhteenvedot tehdään 5.- luokan terveystarkastuksessa yhteiseen koulukohtaiseen hyvinvointisuunnitelmaan käytettäviksi. Tätä työtä on jatkossa tarkoitus kehittää edelleen. Koulujen oppilashuollollisista palveluista vastataan yhteistyössä opetustoimen ja terveydenhuollon kanssa. Kouluterveydenhoitajat osallistuvat työryhmiin, jotka työstävät koulukohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia. Koulupsykologit ja koulupsyykkarit ovat varhaisen tuen palveluiden työntekjöitä, mutta toimivat pääasiassa koululla. He kuuluvat Nuorten Vatupassin yhteistyötiimiin ja voivat sitä kautta hyödyntää tarvittaessa muiden ammattilaisten osaamista. Oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelmassa, joka on osa Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, on määritelty voimaan tulleen lain linjaukset Kotkan kouluille. Terveystoimi tuottaa hyvinvointineuvolan lääkäripalvelut. Hyvinvointineuvolaan on vuoden 2015 alusta vahvistettu neljän lääkärin työpanos. Yksi lääkäreistä on nimetty vastaavaksi neuvola- ja koululääkäriksi. Yhteistyössä mielenterveystyön psykiatrisen poliklinikan kanssa on sovittu käytännöt synnytyksenjälkeisen masennuksen hoitoon ohjauksesta. Hyvinvointineuvola on mukana kehittämässä seudullista mielenterveys- ja päihdetyötä. Fysioterapiayksikön kanssa on sovittu käytännöt pikkuvauvojen sensomotorisen ohjauksen hoitopolusta sekä lapsen ja nuoren ryhdin seuraamisesta ja siihen liittyvistä jatkotoimenpiteistä. Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä hyvinvointineuvolan ja kouluterveydenhuollon kanssa. Oikomishoidon erikoishammaslääkärit tarvitsevat työssään neuvolaterveydenhuollon tuottamia tietoja, mm. kasvukäyrän. Hoidosta poisjäävien osalta on syytä myös tehdä yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja tarvittaessa myös oppilashuollon kanssa. Kouluissa toteutettava suun terveydenhuollon ryhmätoiminta edellyttää toimivaa yhteistyötä opetustoimen kanssa. Myös kuljetusten järjestäminen kouluilta hammashoitoon edellyttää tiedon kulkua suun terveydenhuollon ja koulun välillä, vaikka suun terveydenhuolto hoitaakin kuljetusten järjestämisen. Terveydenedistämisyksikkö on tärkeä yhteistyökumppani järjestettäessä moniammatillisia terveyttä edistäviä tapahtumia. Terveyden edistämisen koordinaattori on tärkeä yhteistyökumppani, kun kootaan tilastoja ja pidetään yllä sähköistä terveyskertomusta. Hän on aktiivinen kasva Kotkassa työryhmän jäsen. Sosiaalitoimi Hyvinvointineuvolan yhteistyö on tiivistä lastensuojelun perhetyön ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden sekä nuorisoryhmän kanssa. Uuden sosiaalilain tultua voimaan uudistetaan palvelurakennetta vuoden 2015 aikana, samalla valmistautuen sote-uudistukseen. Kehittämistyötä 12

14 tehdään kokonaisuuksia tarkastellen vuoden 2015 aikana yhteistyössä lastensuojelun ja varhaisen tuen palveluiden kanssa. Painopistettä siirretään korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin. 13 Erikoissairaanhoito Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat toimivat lääkärin lähetteellä, samoin kuin muutkin erikoissairaanhoidon palvelut. Erityisen tiivistä on yhteistyö äitiyspoliklinikan ja synnytysosastojen kanssa. Hoitopolkujen rakentaminen ja päivittäminen on toimintamuoto, jolloin sovitaan yhteiset käytännöt ja työnjaot. Erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteistyötä tiivistetään koko ajan ja suunnitelmat terveyspalveluiden siirtämisestä erikoissairaanhoidon kanssa yhteisiin tiloihin etenee. 6 KOULU- JA OPPILAITOSYHTEISÖJEN TERVEELLISYYS JA TURVALLISUUS Koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olosuhteiden vaatimukset perustuvat terveydensuojelulakiin (763/1994) ja valtioneuvoston asetukseen (380/2009) sekä työturvallisuuslakiin (738/2002) ja työterveyshuoltolakiin(1383/2002). Valtioneuvoston asetus velvoittaa tarkastamaan oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi kouluyhteisön ja opiskeluympäristön joka kolmas vuosi. Tarkastuksista vastaa ympäristökeskus, joka ottaa yhteyttä koulujen ja oppilaitosten rehtoreihin. Tarkastuksiin osallistuu oppilaiden/opiskelijoiden edustaja, koulu/opiskeluterveydenhuollon edustaja, terveystarkastaja, koulun henkilöstön edustaja, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ym. Tarkastuksista nousevien puutteiden korjausta seurataan vuosittain. 7 HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Koulutussuunnitelmat laaditaan vuodeksi kerrallaan, huomioiden vastuualueiden painopisteet ja kehityskeskusteluissa esille tulleet asiat. Seurantaa varten tiedot kootaan seuraavan vuoden alussa ja tarkastellaan onnistuminen. 8 TOIMINNAN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Toimintaa arvioidaan tarkemmin puolen vuoden välein, mutta kuukausittain selvitetään talouteen liittyviä asioita. Vuosittain kootaan raportteja ja tilastotietoja. Toimintakertomukseen arvioidaan valittujen painopistealueiden toteutuminen. 9 HAASTEET JA JATKOTOIMENPITEET 1. Kustannusten kasvun hillitseminen ja tuottavuuden lisääminen toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen, erikoissairaanhoidon kustannusten vähentäminen lasten ja nuorten palveluissa, sijaishuollon kustannusten väheneminen, osaamisen vahvistaminen ja johtaminen, ajantasaisen tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi. 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämistyö työn loppuun saattaminen. painopisteen siirtäminen korjaavasta ennaltaehkäisevään, palveluprosessien sujuvuus ja oikea-aikaisuus, päällekkäisten palveluiden poistaminen, perhetyön vahvistamien, lapsiperheiden kotipalvelun käynnistäminen. 3. Sote-uudistukseen valmistautuminen

15 Kirjallisuutta 14 Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriö: Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Sosiaali- ja terveysministeriö Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Sosiaali- ja terveysministeriö Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2004:14. Stakes Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakes oppaita 51. Sosiaali- ja terveysministeriö Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12. Sosiaali- ja terveysministeriö Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2007:17. Sosiaali- ja terveysministeriö Lapset ja nuoret hyvinvoiviksi. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:16. Sosiaali- ja terveysministeriö Suun terveyttä koko väestölle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:39 Taskinen, S Lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Oppaita 65. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Mäki, P., Wikström, K, Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Äitiysneuvolaopas. suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Opas 29. Toimintaohjelman työryhmä: Jutta Raita-Hasu Päivi Vatanen Maija Rikberg Juha Henriksson Jessica Syrjäläinen Satu Ellonen Tiina Palviainen Hannele Pajanen Vastaava neuvola- koululääkäri Suun terveydenhuollon ylilääkäri Päivähoidon johtaja Opetustoimen johtaja Erityisen tuen suunnittelija/opetustoimi Sosiaalitoimi Varhaisen tuen palveluiden palvelupäällikkö Hyvinvointineuvolan johtaja Kommentteja ja lausuntoja pyydetty:

16 Maija Valta Riitta Johannala- Kemppainen Tarja Tammekas Mervi Jyrkilä Salla Kärki Jaana Länsimies Ulla Tuominiemi Terveysjohtaja Avoterveydenhuollon johtaja Vastaava terveydenhoitaja/neuvolatoiminta Vastaava terveydenhoitaja/neuvolatoiminta Vastaava terveydenhoitaja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Yleisen tuen suunnittelija Vastaava suuhygienisti 15

17 Hyvinvointineuvola Päivitetty /EL/SF/MM/MS Liite 1 Äitiysneuvola Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana H H 8-10 H H H H H H 38,39,40 yli H 40 Kotikäynti Jälkitarkastus Terveydenhoitaja (min.) 90 min 90 min 60 min 60 min 60/150min 20 min 30/60 min 30 min min 60/20min Ks. resurssimitoitus Laaja terv.tarkastus KK ensisynn. kts. * säänn./epäs. Lääkäri (min.) 20 min 20 min epäs. 20min Vanh.ryhmä/ 1. krt 2. krt 3. krt perhevalmennus 120 min / krt H H H Tutkimukset U-bakt.vilj. x RR x x x x x x x x x Paino x x x x x x x x x Virtsa: u-gluk, u-prot, u-nitr x x x x x x x x x Hb x 110g/l tarv. tarv. x 105g/l tarv. tarv. x Mrsa-näytteet tarv. Verinäyte H 8-10 Rh,va,kard.,HBsAg, Hiv, tarv.hepc tarv.rh(äiti+sikiö) xrh tarv. B-streptokokkiseulonta x Sf-mitta x x x x x x Riskiraskauden seuranta Koks:n ohjeen mukaan Gestaatio DM (ohj. mukaan) x2 t sokerir. x2 t sokerir. Terveysneuvonta jatkuva x x Imetys x x x x Ravitsemus jatkuva x ruokatavat kyselyl. Synnytyksen jälkeinen ehkäisy x x x Hampaiden hoito ohj.hammashoitolaan Foolihappolisä ad H 12 Anti-D suojaus tarv. Foolihappoinfo Perheen hyvinvointi anna voimavaralomake ja Neuvokas perhe-kortti x x Audit, ym. Neuvokas perhe Kela *ensisynn.1x/vko puoliso H13 Voimavaralomake Väkivaltakysely/äiti toissynn.1x/2vko käynnille (Epds+isä) mukaan tarv. uudelleen loppuraskaudessa äidille

18 Hyvinvointineuvola Lastenneuvola LIITE 2 Lastenneuvolan määräaikaistarkastuksien runko-ohjelma PÄIV /MJ/TS 2 vk 1 kk 2 kk 3kk L/4kk 5kk 6kk 8kk 10 kk 12kk L/18kk 2v 3v L/4v 5v 6v Gest.D GestDM Terveydenhoitaja (min). Ks. resurssimitoitus M äidit äidit Lääkäri (min) Vanh.ryhmä/ ryhmä nla Neurolog. kehitysarvio x/l x/l x/l x/l x/lene x/lene+l x Paino x x x x x x x x x x x x x x x Pituus ja päänymärys x x x x x x x x x x x x x x x Näkökyky x/l x/l x/l x/l x/th x/th L Lähinäkö x x tarv tarv Kaukonäkö ja/tai x x tarv tarv Peittokoe/Hircshberg x/th x/l tarv tarv Kuulo x/l an. x/l x/tarv. x/l x x x/audio Verenpaine RR Puheen kehitys jatkuva seuranta x x x x Psykososiaal. tilanne jatkuva seuranta ja tuki x/l Somaatt. status xl xl xl xl x/l Terveysneuvonta jatkuva Huomio psykosos. ja kasvatusasiohin jatkuva Ravitsemuksesta x x x x x x x x x x x x Neuvolas perhe x x Hampaiden hoito x x/hh Rokotusohjelma ROTA ROTA ROTA MPR1 MPR2 DTap-IPV- DTap-IPV- DTap-IPV- Hib Hib Hib DTap-IPV Pneum Pneum Pneum Perheen hyvinvointi x/tl x/tl x/tl Perheen hyvinvointimen. voimavatat voimavarat voimavarat TH2PER- Päivähoidon palaute x lomakkeen Mittarit EPDSsj x x täyttö Audit9 äiti/isä Imetys /Täysim AHTUP äiti/isä äiti/isä lpipa x x x x x x x (x)

19 Liite 3 Monitoimijainen perhevalmennus 2015: 1. Muuttuva elämäntilanne (neuvolan 2 terveydenhoitajaa: äitiysneuvolan terveydenhoitajat tai äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja lastenneuvolan terveydenhoitaja) - ryhmäläiset tutustuvat toisiinsa ja sitoutuvat ryhmään - vertaistuki mahdollistuu - raskaudenaikaisista muutoksista, mielikuvavauvasta, parisuhteesta ja seksuaalisuudesta keskusteleminen esim. isä-/ äitiryhmissä - imetysajatusten herätteleminen 2. Vauvatunti (työntekijät kuten edellä) - vauvaperheen vierailu - vauvan hoito - varhainen vuorovaikutus 3. Vanhemmuus (äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja ensi- ja turvakotiyhdistyksen /perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijä) - synnytyksen lähestymisen merkit - synnytykseen liittyvien kysymyksien teko (terveydenhoitaja lähettää ne etukäteen Kymenlaakson keskussairaalaan) - neuvolatoiminta ja perhevalmennus lapsen syntymän jälkeen - kasvu pariskunnista vanhemmiksi > Ensi- ja turvakotiyhdistyksen/ Perheasiainneuvottelukeskuksen osio 4. Kymenlaakson keskussairaalan osuus: synnytysvalmennusluento ja osastoihin tutustuminen - Sairaalaan lähteminen erilaisissa tilanteissa - Kivunlievitysvaihtoehdot sairaalassa - Normaali alatiesynnytys - Epäsäännöllinen synnytys - Vastasyntyneen virvottelu sekä mahdollinen lastenosastohoito - Lapsivuodeosaston toiminta - Imetys - Synnytyssaliin ja lapsivuodeosastoon tutustuminen 5. Elämää vauvaperheenä (terveydenhoitaja ja varhaiskasvatuksen työntekijä) - synnytys ja imetyskokemukset, vauvaperheen arki ja parisuhde isä- ja äitiryhmissä - yhdessä lapsen kanssa > varhaiskasvatuksen osio - lapsiperheen tuki ja palveluverkosto

20 Hyvinvvointineuvola Liite 4 Kouluterveydenhuolto 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Terveydenhoitaja (min) Lääkäri (min) Th+lääkäri ryhti L x x x L x x th+l Paino th x x x x x x th x Pituus th x x x x x x th x Näkökyky th th Kuulo th th Verenpaine th th th Puberteetin kehitys L x x x L x x L x Psykososiaalinen terveys th+l x x x th + L x x th+l x Terveysneuvonta th+l th +L x th+l tarv Erityishuomiota psykosos. ja kasvatusasiohin th+l th + L x th+l koulunkäynti th+l x th+l x Hb tarv tarv tarv. tarv. Värinäkö x Audit huoltajalle/huoltaji mukaan tarv tarv Adsume tarv th tarv R-bdi tarv th tarv Rokotuskortti x Terveyskysyly oppillaalle x x Terveyskysyly huoltajille x x Vanh.roolikartta Yhteistyölupa huoltajajilta x x Kutsukirje x x x x Nuorison terveystodistus x Tupakointi x x x Ammatinvalinta x x x

Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen

Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen Nuorisolaki tunnetaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014-2017 Toimintaa ohjaavat arvot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Yhdessä tehden ja yhdistellen kohti lapsen, nuoren ja perheen parasta monitoimijainen työote Kotkan lasten ja nuorten palveluissa 29.4.

Yhdessä tehden ja yhdistellen kohti lapsen, nuoren ja perheen parasta monitoimijainen työote Kotkan lasten ja nuorten palveluissa 29.4. Yhdessä tehden ja yhdistellen kohti lapsen, nuoren ja perheen parasta monitoimijainen työote Kotkan lasten ja nuorten palveluissa 29.4.2014 VATUPASSI - Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskus Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 29.4.2015, Oulu Marjaana Pelkonen Neuvotteleva

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto 28.10.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa Milloin oppilaitoksessa

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012) 23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta,

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET TORNIOSSA Marianne Junes-Leinonen

LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET TORNIOSSA Marianne Junes-Leinonen LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET TORNIOSSA 2013 Marianne Junes-Leinonen 12.11.2013 1.käynti (rvk 8-10, kesto 60 min) raskaana olevan ja puolison terveydentilan selvitys, sukuanamneesi suun terveydentilan selvittäminen

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Kasvun

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kouluympäristön monialainen tarkastaminen - malli oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaiseen tarkastamiseen

Kouluympäristön monialainen tarkastaminen - malli oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaiseen tarkastamiseen Kouluympäristön monialainen tarkastaminen - malli oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaiseen tarkastamiseen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lounais-Suomen sisäilmapäivä 2016 Miksi oppilaitokset

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Toimintaohjelma Numero 2 (33) SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 ASETUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LAIT, ASETUKSET

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Koulurakennusten yhteistarkastukset - viranomaisyhteistyö terveyshaitan selvittämiseksi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri (THL) Vesa Pekkola,

Koulurakennusten yhteistarkastukset - viranomaisyhteistyö terveyshaitan selvittämiseksi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri (THL) Vesa Pekkola, Koulurakennusten yhteistarkastukset - viranomaisyhteistyö terveyshaitan selvittämiseksi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri (THL) Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies (STM) Ulla Ahonen, ylitarkastaja (AVI)

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Motto: Yhdessä toimien - terveyttä tukien

Motto: Yhdessä toimien - terveyttä tukien Motto: Yhdessä toimien - terveyttä tukien Jyväskylän yhteistoiminta-alue 4 Kuntaa 12 Terveysasemaa 150 000 asukkaan perusterveydenhuolto Henkilökuntaa 1400 115 aluelääkäriä ja muita lääkäreitä 12 terveysasemaa

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot