1 Taustaa 2. 3 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon palvelualue 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Taustaa 2. 3 Suun terveydenhuolto 8 3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue 8"

Transkriptio

1 0 Hyvinvointipalvelut Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman päivitys vuosille

2 SISÄLLYS LUETTELO 1 1 Taustaa 2 2 Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvolan vastuualue 2.2. Hyvinvointineuvolan palvelut ja henkilöstö Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta Henkilöstöresurssit Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Varhaisen tuen palvelut Palveluohjaus ja moniammatillinen työryhmä Lasten ja lapsiperheiden tuki Nuorten ja vanhempien tuki 8 3 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon palvelualue Suun terveydenhuollon henkilöstö ja toiminta Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako Suun terveydenhuolto äitiys- ja lastenneuvolassa Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 9 4 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto 4.2. Varhaisen tuen palvelut 11 5 Yhteistyötahot ja yhteistyön organisointi Kasva Kotkassa työryhmä Yhteistyön periaatteet 11 6 Koulu- ja oppilaitosyhteisöjen terveellisyys ja turvallisuus 13 7 Henkilöstön koulutus ja kehittäminen 13 8 Toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi 13 9 Haasteet ja jatkotoimenpiteet 13 Kirjallisuus LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset Perhevalmennuksen sisältö Kouluterveydenhuollon tarkastukset Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset Suun terveystarkastukset ja tutkimukset lapsilla ja nuorilla

3 1 TAUSTAA 2 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma on laadittu vuosille moniammatillisena yhteistyönä. Toimintaohjelman laatiminen perustuu Valtioneuvoston asetukseen (380/2009). Toimintaohjelmassa on kattavasti kuvattu palvelut ja yhteistyön tekemisen periaatteet sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden palvelut, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen sekä opetustoimen kanssa. Uudessa päivitetyssä Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelmassa vuosille on huomioitu viimeaikaiset lainsäädännölliset muutokset voimaan tullut terveydenhoitolaki (1326/2010) korostaa terveyttä edistäviä näkökulmia, yhdenvertaisia palveluita, yhteistyötä, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista sekä väestön terveyden seurantaa tuli voimaan mahdollisuus valita kiireetön hoitopaikka. Tämä mahdollisuus koskee myös neuvolapalveluita. Oppilashuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan ja opiskeluterveydenhuoltoon on tulossa keväällä 2015 uusi ohjeistus. Sosiaalilaki tuli voimaan osittain , jolloin lapsiperheille tuli oikeus saada välttämätöntä kotipalvelua. Laki tulee voimaan pääosin keväällä Nämä muutokset ja niiden tuomat velvoitteet ovat olleet vaikuttamassa palveluiden kriittiseen tarkasteluun ja uudelleen organisointiin. Päivitetyssä toimintaohjelman versiossa keskitytään tarkemmin niihin muutoksiin, joita on tehty. Päivitetty toimintaohjelma vuosille on osa laajempaa kokonaisuutta ja liittyy Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan , jonka tavoitteiden toteutumista seurataan sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Päivitetyn toimintaohjelman taustalla on vuonna 2011 laadittu ensimmäinen toimintaohjelma. Kotkan kaupungissa Lasten ja nuorten palvelut kuuluvat Hyvinvointipalveluiden tehtäväalueelle ja Lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen. Lasten ja nuorten palveluihin kuuluu hyvinvointineuvolan lisäksi varhaiskasvatus, opetustoimi ja nuorityön yksikkö. Suun terveydenhuollon palvelut kuuluvat terveydenhuoltoon ja sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Terveydenhuollon vastuualuetta johtaa terveysjohtaja. Suun terveydenhuolto on terveydenhuollon palvelualue ja sitä johtaa ylihammaslääkäri. Hyvinvointineuvolan johtaja on vastuualueen johtaja. Hyvinvointineuvolan lääkäripalvelut tuotetaan avoterveydenhuollon palvelualueelta. Avoterveydenhuollon palveluissa on vastaava lastenneuvola- ja koululääkäri, jonka työajasta puolet kuluu varhaisen tuen palveluihin ja puolet ennaltaehkäiseviin palveluihin. Hänen tehtävänsä on koordinoida lääkärityötä ennaltaehkäisevässä työssä.

4 3 2 HYVINVOINTINEUVOLA 2.1 Hyvinvointineuvolan vastuualue Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia Hyvinvointineuvolan palvelut ja henkilöstö Hyvinvointineuvolan työntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Hyvinvointineuvolan ennaltaehkäisevät palvelut kohtaavat lähes kaikki palveluiden piiriin kuuluvat asiakkaat. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, varhaiskasvatusta, opetustoimea ja lastensuojelua tukemaan perustettiin hyvinvointineuvolaan varhaisen tuen palvelut, jotka käynnistyivät vaiheittain Lasten Vatupassi ja Nuorten Vatupassi. Hyvinvointineuvola 2015 Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta Neuvolapalvelut (16 terveydenhoitajaa, 3 neuvolaa) - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut - lastenneuvolapalvelu Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (15 terveydenhoitajaa kouluissa ja oppilaitoksissa) Varhaisen tuen palvelut/vatupassi Lasten Vatupassi/Nuorten Vatupassi Lasten Vatupassi ½ lääkäri palveluohjaaja perheneuvolapalvelut (4 psykologia, 4 sosiaalityöntekijää) puhe- ja toimintaterapiapalvelut (3 puheterapeuttia, 2 toimintaterapeuttia sekä yksi määräaikainen toim.terapeutti) alle kouluikäisten psykologi neuvolan perhetyö (2 perheohjaajaa, 1 perhetyöntekijä) Nuorten Vatupassi sosiaaliohjaajat(2) ohjaaja ja ½ sairaanhoitaja määräaikaisina pieni lääkäriresurssi Oppilashuoltotyötä tekemässä kouluikäisten (3 psykologin vakanssia) määräaikaiset koulupsyykkarit (6) Monialaisen työn koordinointi ja kehittäminen 2.3 Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta Henkilöstöresurssit Kotkassa on kolme neuvolaa, jotka kaikki tarjoavat äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Terveydenhoitajan tuottamat perhesuunnittelupalvelut toimivat keskitetysti. Kotkansaaren neuvola Toivelinnan neuvola Länsi-Kotkan neuvola Jokaiselle koululle ja oppilaitokselle on nimetty oma terveydenhoitaja. Lisäksi jokaiselle perusasteen kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille on nimetty lääkäri.

5 Terveydenhoitaja- ja lääkäriresurssit ja asiakkaat Kotkassa 4 Terveydenhoitaja-resurssit henkilötyövuosina Asiakkaat Lääkärityöpanos henkilötyövuosina Äitiysneuvola, 6 th n.500 synnytystä 0,5 Lastenneuvola, 10 th 3600 alle 7-vuotiaita 1,5 Kouluterveydenhuolto, 9 th 4953 koululaista 1,5 Toinen aste, 4,5 th 2713 opiskelijaa 0,4 Korkea-aste1,5 th 2339 opiskelijaa Neuvolatoiminta Neuvolatyö on osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Neuvola tukee asiakkaitaan perhesuunnittelussa, lapsen odotuksen ja synnytyksen aikana sekä pikkulapsivaiheessa tavoitteenaan perheen voimavarojen vahvistaminen ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen. Työn tarkoituksena on perheen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen. Valtioneuvoston asetus (380/2009) toi neuvolatoimintaan ja kouluterveydenhuoltoon laajat terveystarkastukset. Terveystarkastus on laaja silloin, kun sen suorittamiseen osallistuvat terveydenhoitaja ja lääkäri sekä tarkastuksessa kartoitetaan koko perheen hyvinvointia. Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluita hoitaa 3 pv viikossa terveydenhoitaja, jonka vastaanotto on keskitetty. Palveluita tarjotaan kaikille kotkalaisille sekä ulkopaikkakuntalaisille opiskelijoille, joiden opiskelu kestää yli 2 kk. Käytännössä suurin palveluita käyttävä ryhmä ovat nuoret. Lääkärintarkastus aloittajalle on vuoden kuluttua terveydenhoitajan käynnistä, jos käytössä ei ole ongelmia. Asiakkaan seurantakäynnit terveydenhoitajalla/lääkärillä ovat vuorovuosina. Lääkäripalvelut asiakkaat saavat omalta terveysasemalta. Gynekologiset ongelmat ja sairaudet, lapsettomuusselvitykset ja raskauden keskeytykset sekä sukupuolitautiepäilyt hoidetaan terveysasemalla. Äitiysneuvola Normaalin raskauden aikana terveystarkastuksia on ennen synnytystä 9-12, kotikäynti synnytyksen jälkeen sekä lääkärin tai terveydenhoitajan tekemä jälkitarkastus noin 8 viikkoa synnytyksestä. Terveydenhoitajan suorittamia terveystarkastuksia on ja yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä on 2 ennen synnytystä, joista yksi on laaja terveystarkastus. Säännöllisen synnytyksen jälkeen jälkitarkastuksia tekevät terveydenhoitajat. Neuvolan perhetyöntekijän kotikäynnit järjestetään kaikille ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Synnyttäjä on äitiysneuvolan asiakkaana jälkitarkastukseen asti. Liite 1.:Runko-ohjelma: Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana Lastenneuvola Alle kouluikäiselle lapselle on terveystarkastuksia lastenneuvolassa 15, joista yksin terveydenhoitajan suorittamia on 10. Yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä terveystarkastuksia on 5, joista laajoja, koko perheen hyvinvointia kartoittavia terveystarkastuksia on 3. Laajat terveystarkastukset ovat vauvan ollessa 4 kk, 1 ½ vuotta sekä lapsen täyttäessä 4 v. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat. Neuvolatarkastusten kesto vaihtelee minuuttiin. Liite 2.: Runko-ohjelma: Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset

6 5 Neuvolan perhetyö Perheohjaajat ja perhetyöntekijä kuuluvat varhaisen tuen palveluihin, mutta ovat osa neuvolan toimintaa, silloin kun perhe tarvitsee lyhytaikaista tukea erilaisissa siirtymävaiheissa. Tuki on matalan kynnyksen perhetyötä, jota saa pyytämällä sitä suoraan työntekijöiltä ja tai neuvolan terveydenhoitajilta. Perhevalmennus Monitoimijaisen perhevalmennuksen tavoitteena on tukea vanhempia lapsen hoito- ja kasvatustehtävässä sekä vahvistaa vanhemmuutta ja parisuhdetta. Toimintaperiaatteena on vertaistuen korostaminen, kunnioittava ja arvostava kohtaaminen sekä avoin vuorovaikutus. Perhevalmennus toteutetaan yhdessä varhaiskasvatuksen, suun terveydenhuollon, Kymenlaakson keskussairaalan sekä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen ja /tai Etelä-Kymenlaakson perheasianneuvottelukeskuksen kanssa. Liite 3.: Kotkan monitoimijainen perhevalmennus ensimmäistä lastaan odottaville perheille Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat osa oppilaitosten opiskelijahuoltoa eli hyvinvointityötä. Palvelut ovat ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä peruspalveluita. Kouluterveydenhuolto edistää jokaisen koululaisen mahdollisimman hyvää tervettä kasvua ja kehitystä ja siten luo perustaa terveelle aikuisuudelle. Tavoitteena on myös kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistäminen. Kouluterveydenhuollossa oppilaat tavataan jokaisella luokka-asteella. Kaikki lääkärintarkastukset ovat laajoja terveystarkastuksia, joihin huoltajat kutsutaan mukaan ja jossa arvioidaan koko perheen hyvinvointia. Niitä ovat 1., 5. luokkien tarkastukset sekä luokkien yhdistetty tarkastus. Luokkien 2, 3, 4 ja 6 tarkastukset ovat määräaikaistarkastuksia. Nämä tarkastukset suorittaa terveydenhoitaja. Liite 4.: Runko-ohjelma: Kouluterveydenhuollon tarkastukset Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa: Silmäoptikon ja silmälääkärin tutkimukset: Koululaisten silmätutkimukset hoidetaan porrastetun tutkimuskäytännön mukaan. yli 8-vuotiaat silmätutkimusta tarvitsevat lähetetään ensin optikon tutkimuksiin ja sen jälkeen tarvittaessa silmälääkärin tutkimuksiin. alle 8-vuotiaat ohjataan suoraan sopimussilmälääkärille. Hyvinvointineuvola ostaa silmälääkärin palvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta sopimuksen mukaan. Kuulotutkimukset: koululääkäri lähettää oppilaan tarvittaessa erikoissairaanhoidon tutkimuksiin Psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi: lasten psykiatrian tai nuorisopsykiatrian palveluita käytetään lääkärin lähetteellä Opiskeluterveydenhuolto edistää opiskelijoiden terveyttä ja vastaa heidän sairauksiensa hoidosta yhdessä terveyskeskuksen kanssa. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat toinen aste ja korkea-aste. Toisen asteen opiskelua ovat lukio- ja ammattiopisto-opiskelu. Korkea-asteen opiskelijat opiskelevat ammattikorkeakoulussa. Opiskeluterveydenhuollon palveluita tarjotaan pääsääntöisesti niille opiskelijoille, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa on terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus opiskelujen 1. vuonna ja lääkärintarkastus pääsääntöisesti 2. vuonna. Opiskelija, joka on erityisopetuksessa tai jonka opiskelukykyä selvitellään, lääkärintarkastus on 1. lukuvuonna. Kutsuntarkastuksen vuoksi tehtävä lääkärintarkastus korvaa lukiossa ja ammattioppilaitoksissa suoritettavan terveystarkastuksen ja se tehdään terveysasemilla. Opiskelijoiden perhesuunnittelupalvelut toteutetaan perhesuunnitteluneuvolassa.

7 6 Ammattikorkeakouluissa terveystarkastukset toteutetaan terveyskyselyn perusteella, joka tehdään 1. lukuvuoden alussa. Lääkärin suorittamia terveystarkastuksia ei ammattikorkeakouluopiskelijoille järjestetä. Opiskelijan tulee saada yhteys opiskeluterveydenhuoltoon tai terveysasemalle arkipäivisin ja virkaaikaan välittömästi sairaanhoitoon liittyvissä asioissa voimaan tulleen oppilashuoltolain mukaan. Terveydenhoitajat pitävät opiskelijoille avoimia vastaanottoja. He ovat samalla palveluohjaajia ja ohjaavat opiskelijoita tarvittaessa mm. lääkäripalveluihin. Liite 5.: Runko-ohjelma: Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset 2.4. Varhaisen tuen palvelut Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskus, jonka alaisuuteen on keskitetty lasten, nuorten ja perheiden tukipalveluja, perustettiin Palvelu on matalan kynnyksen palvelua sitä tarvitseville. Toiminnan tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea varhain ja mahdollisimman pitkälti omassa kehitysympäristössään perheen kokonaistilanne huomioiden. Tuki tuotetaan monitoimijaisesti Palveluohjaus ja moniammatillinen työ Palveluohjaus Palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä silloin, kun tarvitaan apua lapsen tai nuoren kehityksen, tunneelämän, käyttäytymisen tai perhetilanteen selvittämiseksi sekä oikean tukimuodon varmistamiseksi. Palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä vanhemmat, nuoret sekä yhteistyökumppanit. Moniammatillinen työryhmä (Vatu -tiimi) Varhaisen tuen palveluissa toimii moniammatillinen työryhmä, joka 1. käsittelee kaikki varhaisen tuen palveluihin tulevat lähetteet ja asiakkaiden suorat yhteydenotot sekä 2. auttaa silloin, kun neuvolan, kouluterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulun oppilashuollon tai nuorisotyön tuki ei riitä ja/ tai tuen tarpeen arviointiin tarvitaan yhteistä työtä. Taho, johon perhe ottaa yhteyttä tai jossa tutkimuksen tai tuen tarve havaitaan, tekee asiasta yhdessä perheen kanssa lähetteen. Lähete toimitetaan tiimille, joka noin viikon sisällä käsittelee tulleet lähetteet ja arvioi tarkoituksenmukaisen tuen sekä miettii mahdollista yhteistyötarvetta eri toimijoiden välillä.

8 Tiimiin kuuluu lääkäri, perheohjaaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, perheneuvolan sosiaalityöntekijä ja psykologi sekä palvelupäällikkö. 7 Tiimissä lapsen, nuoren ja perheen tilannetta kartoitetaan lähetteen sekä olemassa olevien asiakaskertomustietojen pohjalta. Tietojen perusteella arvioidaan alustavasti, millaisesta osaamisesta asiakas hyötyy eniten. Tiimissä sovittu yhteyshenkilö ottaa yhteyttä perheeseen ja lähettäneeseen tahoon ehdotetusta suunnitelmasta. Varsinaisen työskentelyn alkaessa tehdään tiivistä työtä lapsen, nuoren ja perheen omassa ympäristössä yhdessä perustason työntekijöiden kanssa. Ryhmätoiminta Ryhmätoimintaa järjestetään sekä omien työntekijöiden toimesta että yhdessä muiden toimijoiden kanssa päiväkodeilla, kouluilla jne Lasten ja lapsiperheiden tuki Neuvolan perhetyö (neuvolaikäiset perheineen) Neuvolan perhetyön työntekijät toimivat neuvolan terveydenhoitajan työparina silloin, kun perheessä tarvitaan tilapäistä tukea. Tarkoituksena on kohdistaa tuki pikkulapsivaiheeseen ja pääasiassa vauvaperheisiin. Työ on ehkäisevää ja tavoitteena on tukea perheitä mahdollisimman varhain jo silloin, kun ongelmat ovat pieniä. Neuvolan perhetyön asiakkaaksi voi hakeutua soittamalla perheohjaajille tai - työntekijälle. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu tuotetaan palvelusetelillä. Palvelusetelin myöntämisen kriteerit ovat: raskauteen, synnytykseen tai vauvan hoitoon liittyvä avun tarve monikkoperheen vauvavaiheeseen liittyvä avun tarve vanhemman uupumus vanhemman yllättävä fyysinen sairaus tai tapaturma (tilapäisesti alentunut toimintakyky) vanhemman omaan terveyteen liittyvä asiointi (esimerkiksi sairaalakäynnit tai terapiakäyntien aloittaminen) Kotipalvelua tarvitseva asiakas voi hakea palvelua ottamalla yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan tai perheohjaajaan. Perheneuvolatyö ( vuotiaille ja heidän perheilleen) Perheneuvolatyön tehtävänä on lapsiperheiden auttaminen terapeuttisin menetelmin tilanteissa, joissa perheet eivät selviä omin avuin tai peruspalveluiden turvin. Syynä voivat olla esimerkiksi lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän vaikeudet, ongelmat vanhemmuudessa ja perheiden kriisitilanteet. Vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä soittamalla varhaisen tuen palveluihin. Asiakkaaksi voi tulla myös yhteistyökumppaneiden lähetteellä. Vanhemmat sekä lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivat työntekijät voivat myös kysyä neuvoa työntekijöiltä lapsia ja perheitä koskevissa asioissa. Psykologipalvelut (alle kouluikäiset) Varhaisen tuen palveluiden psykologi tutkii alle kouluikäisten lasten kokonaiskehitystä, selvittää erityisvaikeuksia, arvioi lapsen kognitiivisen kehityksen tasoa, muistitoimintoja, oman toiminnan ohjausta, päättelytaitoja sekä sosiaalisia taitoja. Psykologilta voi kysyä neuvoa ja ohjausta lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Varhaisen tuen psykologin vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä. Puheterapia (alle kouluikäiset) Puheterapeutin tehtäviin kuuluu puheen-, kielen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisy, arviointi ja kuntoutus. Puheterapeuteilta voi kysyä neuvoa ja ohjausta lapsen puheen- ja kielenkehitykseen liittyvissä asioissa. Vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä.

9 Toimintaterapia (alle kouluikäiset) Toimintaterapeutin tehtävänä on arvioida ja kuntouttaa lapsen toimintakykyä painottuen karkeamotoriikan, käden taitojen ja näönvaraisen hahmottamisen tukemiseen sekä leikkitaitojen kehittymiseen. Toimintaterapeuteilta voi kysyä myös neuvoa ja ohjausta lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä. Puhe- ja toimintaterapeutit, psykologi ja lääkäri tekevät moniammatillista yhteistyötä ja asiakasasioita käsitellään tarvittaessa asiakastiimissä Nuorten ja vanhempien tuki Nuorten Vatupassi ( vuotiaat) Nuorten vatupassi tarjoaa varhaisen vaiheen tukea ja ohjausta vuotiaille kotkalaisille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Nuorten Vatupassissa työskennellään yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa kunkin yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaan. Tapaamisessa kartoitetaan nuoren ja perheen tilanne, annetaan tilannekohtaista, laaja-alaista ohjausta, tukea ja hoitoa nuorten ongelmissa ja ihmissuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Palveluja voi käyttää esim. tilanteissa, kun nuorella on vaikeuksia kaverisuhteissa tai sosiaalisissa tilanteissa, nuori kokee itsensä masentuneeksi, ahdistuneeksi tai jännittyneeksi, arjen asiat eivät suju ja nuori tuntee tarvetta ulkopuolisen ammatti-ihmisen näkökulmaan, nuorella on ongelmia vanhempien kanssa tai nuoren vanhempi tarvitsee tukea vanhemmuuteen. Nuoret tai vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä Nuorten Vatupassiin Koulupsykologit Varhaisen tuen palvelut tuottavat psykologipalvelut sekä perusasteelle että toiselle asteelle (lukiot ja ammattiopistot). Koulupsykologin tehtäviin kuuluu oppilaan oppimiseen ja/tai kokonaiskehitykseen liittyvien vaikeuksien selvittäminen ja niissä tukeminen. Psykologilta voi myös kysyä neuvoa ja ohjausta oppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologin palveluihin voi hakeutua kuraattorin, erityisopettajan tai terveydenhoitajan kautta. Koulupsyykkarit Toimivat koululla osana Nuorten Vatupassia. Heidän tehtävänään on tukea oppilaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä yhdessä muun koulun ja varhaisen tuen palveluiden työntekijöiden kanssa. Koulupsyykkarille voi hakeutua oppilas itse tai nuorten vatupassin kautta. 3 SUUN TERVEYDENHUOLTO 3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue Suun terveydenhuolto kuuluu terveydenhuollon vastuualueelle. Palvelualueen esimiehenä toimii ylihammaslääkäri. Suun terveydenhuollon toiminta-ajatuksena on, että terve suu kuuluu kaikille. Tavoitteena on myös suun terveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. Tämä edellyttää, että kuntalainen osaa itse vaikuttaa suunsa terveyteen. Tämän tavoitteen toteutumiseksi suun terveydenhuolto antaa kuntalaisille valmiuksia toteuttaa omahoitoa ja luo edellytykset omahoidon onnistumiselle. 3.2 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja toiminta Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako Kotkassa on kolme hammashoitolaa Kotkansaaren hammashoitola Länsi-Kotkan hammashoitola Karhulan hammashoitola

10 Suun terveydenhuollon toimijoina ovat kaksi oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, 18 hammaslääkäriä, 8,5 suuhygienistiä, 28 hammashoitajaa sekä 3 vastaanottoavustajaa. 9 Hammaslääkäri-, suuhygienisti ja hammashoitajaresurssit ja asiakkaat Kotkassa Asiakkaat Hammaslääkäriresurssit/henkilötyövuosina Suuhygienistiresurssit/henkilötyövuosina Hammashoitajapanos/ henkilötyövuosina 1. lasta odottava perhe ,25 2- ja 4-vuotiaat sekä riskilapset ,7 vuotiaat 6-,10- ja 13-vuotiaat sekä riskilapset , ja 15-vuotiaat sekä riskilapset ,0 Oikomishoito 2 0,2 2 Opiskelijat kerran opiskeluaikana ,81 Ryhmäterveys-neuvonta 2 lk (4x/v) 0,3 Ryhmäterveys- 1-, 3-, 4, ja 0,3 neuvonta 5-lk 1x/v Suun terveystunti 5 lk 34 lk 0,3 Monitoimijainen ryhmä- 0,01 perhevalmennus toimintaa Hyvinvointipv 7 lk:lle (2 shg) 6 yläkoulua 0,05 Työvoimatarve yhteensä 3,0 2,3 3, Suun terveydenhuolto neuvolatoiminnassa Suun terveydenhuollon toiminta äitiysneuvolassa Ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille toteutetaan vähintään yksi terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttama maksuton suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Haastattelun perusteella annetaan yksilöllisesti suunnattua terveysneuvontaa. Suuhygienisti ohjaa havaintojensa perusteella tarvittaessa vanhemmat hammaslääkärin vastaanotolle. Tällöin peritään asetuksen mukaiset asiakasmaksut. Suun terveydenhuollon toiminta neuvolaikäisille Suun terveydenhuollon lastenneuvolatoiminta on rakennettu työnjaollisesti niin, että määräaikaiset suun terveystarkastukset tekevät terveydenhoitajat (1-vuotias lapsi). Lapsen ollessa 2-vuotias tehdään suun terveystarkastus ja kunkin lapsen suun sairauksien riskiarvio. Mikäli erityistä riskiä ei havaita, lapselle tehdään määräaikaiset suun terveystarkastukset uudelleen 4- ja 6-vuotiaana. Neuvolaterveydenhuollossa suun terveydenhuollosta vastaanottajina ovat hammashoitajat ja suuhygienistit. Neuvolaikäinen ohjataan hammaslääkärille tarvittaessa eli silloin kun sairautta jo esiintyy tai muussa tilanteessa, jossa tarvitaan hammaslääketieteellistä tutkimusta ja diagnosointia. Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä neuvolaterveydenhuollon henkilökunnan ja puheterapeutin kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös sosiaalitoimen kanssa Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Suun terveydenhuollon toiminta kouluterveydenhuollossa Toiminta tukeutuu toisaalta ryhmittäin kohdistettuun terveydenedistämiseen ja toisaalta yksilökohtaisesti riskiarvioon perustuvaan kutsujärjestelmään. Ryhmittäin tehtävää suun terveydenedistämistä toteutetaan ala- ja yläkoulussa. Koululaisiin kohdistettava ryhmätoiminta painottuu toisluokkalaisten suuhygieniaopastukseen neljä kertaa vuodessa. Myös alakoulun muut luokka-asteet saavat suuhygieniaopetusta kerran vuodessa. Viidesluokkalaisille pidetään terveystiedon yhteydessä suun terveystunti sekä yläkoulun seitsemäsluokkalaisille toteutetaan moniammatillisesti Hyvinvointipäivä. Toimijoina ovat SPR, Syöpäyhdistys, EKAMI, Rannikkopajat, Terveyden edistämisyksikkö, KyAMK, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä, nuorisotoimi, koulupsyykkarit, koulun nuorisotyöntekijät ja suun terveydenhuolto.

11 10 Suun terveydenhuollon tutkimukset ja tarkastukset kouluterveydenhuollossa Koululaisilla, joilla ei riskiarviossa ole todettu erityistä sairastumisriskiä, on ensimmäinen hammaslääkärin tekemä tutkimus sinä vuonna, kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta (1. lk). Tämän lisäksi hammaslääkärin tutkimuksia on 12-vuotiaana (5. lk) ja 15-vuotiaana (8. lk) sekä purennan kehityksen osalta seulontatutkimus 9-vuotiaana. Suuhygienistin tekemät määräaikaiset suun terveystarkastukset toteutuvat 10- ja 13-vuotiaana. Mikäli lapsella todetaan kohonnut sairastumisriski, suuhygienisti tai hammashoitaja ohjaa lapsen jo aiemmin hammaslääkärille, joka tutkimuksensa perusteella määrittää henkilökohtaisen tarkastusohjelman. Purennan seurannan osalta hampaiston kehitysaikataulu saattaa aiheuttaa vaihtelua seulonta-aikatauluun. Suun terveydenhuollon toiminta opiskeluterveydenhuollossa Opiskelijoille järjestetään vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan tarve ja palvelujen tarve. Kotkalaiset 17-vuotiaat kutsutaan suun terveydenhuoltoon, jossa suuhygienisti tekee terveystarkastuksen ja ohjaa tarvittaessa hammaslääkärille. Kaikki yli 18- vuotiaat opiskelijat varaavat itse ajan suun terveydenhuoltoon. Yli 18-vuotiaan opiskelijan käynnistä peritään maksuasetuksen mukaiset maksut. Liite 6.: Suun terveystarkastukset ja tutkimukset lapsilla ja nuorilla 4. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeen tunnistamisen mahdollistavat oikein mitoitetut resurssit ja kaikille tarjottavat peruskäynnit, joilla rakennetaan luottamuksellinen suhde perheisiin. Neuvolan, kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelut tavoittavat lähes kaikki niiden piiriin kuuluvat. Peruskäyntien lisäksi työntekijöillä on mahdollisuus antaa tukikäyntiaikoja asiakkailleen. Peruspalveluiden antamaa tukea on vahvistettu neuvolan perhetyön palveluilla sekä uudistamalla yhteistyön toimintamalleja varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Tavoitteena on, että asiakkaiden/perheiden kokonaistilanne ja tuen tarve selkiytyy jo peruspalveluissa. Samalla tukea pyritään antamaan peruspalveluissa mahdollisimman pitkään hyödyntämällä eri ammattilaisten osaamista. Yhteistyötä tehdään erityisesti 3- vuotiaan lapsen tarkastuksen ja 4-vuotiaan lapsen laajan tarkastuksen toteuttamisessa, kouluun siirtymisen nivelvaiheessa sekä monitoimijaisen perhevalmennuksen toteuttamisessa. Uutena ennaltaehkäisevän työn muotona on aloitettu kotikäynnit jokaisen ensimmäistä lastaan odottavan perheen luo. Neuvolan perhetyön työntekijät tekevät kotikäynnit joko yksin tai terveydenhoitajan kanssa yhteiskäyntinä. Näiden käyntien lisäksi neuvolan perhetyö toimii matalla kynnyksellä niin, että terveydenhoitaja tai päivähoidon työntekijät voivat suositella perhetyötä tai perhe voi ottaa itse suoraan yhteyttä työntekijöihin. Kouluterveydenhuollossa on terveydenhoitajaresurssit saatu asetuksen vaatimalle tasolle. Tavoitteena on läsnäolo ja terveydenhoitajien tavoitettavuus kouluilla. Kouluterveydenhuolto toteuttaa omalta osaltaan yksilökohtaista opiskeluhuoltoa myös niin, että kutsuu tarvittaessa oppilaskohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoon sekä osallistuu pyynnöstä muihin asiantuntijaryhmiin. Haasteena on jatkossa vahvistaa yhteisöllistä työotetta ja kehittää uusia työmuotoja ja toimintamalleja kouluille yhdessä muiden ammattilaisten kanssa lasten ja nuorten omassa toimintaympäristössä. Suun terveydenhuollossa erityistarpeessa olevat perheet otetaan huomioon yksilökohtaisessa riskiarvioinnissa. Erityisen tuen tarve ilmenee yleensä sairastavuuden lisääntymisenä ja poisjääntinä vastaanotolta. Suun terveydenhuollon työntekijät tekevät yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta heikommassa asemassa olevat saadaan palvelujen piiriin sekä edistämään omaa suun terveyttään.

12 4.2. Varhaisen tuen palvelut 11 Silloin, kun tuki peruspalveluissa (neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, kouluterveydenhuollossa, oppilashuollossa tai opiskeluterveydenhuollossa) ei ole riittävä vaan tarvitaan monitoimijaista yhteistyötä tai kehitystason tutkimuksia, voivat työntekijät laittaa lähetteen varhaisen tuen palveluiden Vatu-tiimille. Vatu-tiimissa lähetteet käydään läpi viikoittain, tarkistetaan olemassa olevat palvelut. Perheiden tilanne kartoitetaan yhdessä heidän kanssaan ja suunnitellaan tarvittava tuki ja palvelu. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä, käyntejä päiväkoteihin ja kouluihin, joissa seurataan lapsen toimintaa ryhmässä ja neuvotellaan muiden työntekijöiden kanssa tilanteesta perheen luvalla tai yhdessä heidän kanssaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolinen kuva lapsen ja perheen tilanteesta. Perheelle pyritään löytämään oikea apu mahdollisimman pikaisesti. Neuvolan perhetyö on hallinnollisesti osa varhaisen tuen palveluita, mutta on tiiviisti yhteydessä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajiin. Perhetyön kokonaisuutta mietitään vuoden 2015 aikana. Tilapäisen kotipalvelun palveluseteli otetaan käyttöön alle kouluikäisten lasten perheille keväällä Opetustoimi on palkannut opetushallitukselta saamallaan erityisavustuksella koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin koulupsyykkareita ja yhden toimintaterapeutin, joiden henkilöstöhallintoa johdetaan varhaisen tuen palveluista. Näin varhaisen tuen palveluilla on tiivis yhteys kouluihin ja opiskelijahuoltotyöhön. Lisäksi tällä rahalla on palkattu koulunuorisotyöntekijöitä. 5 YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 5.1 Kasva Kotkassa työryhmä Kotkassa toimii moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä, jossa ovat edustettuina hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, varhaiskasvatus, opetustoimi, nuorisotyön yksikkö, seurakunnan, poliisin ja työja elinkeinotoimiston edustus. Kasva Kotkassa työryhmä toimii myös nuorisolain mukaisena ohjaus- ja palveluverkostona, jolloin sinne tarvittaessa kutsutaan edustajia rannikkopajoilta ja toisen asteen koulutuksesta ym. Kasva Kotkassa työryhmän tehtäviä: 1. toimii vastuullisena lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatijana ja päivittäjänä 2. seuraa vuosittain painoalueiden toteutumista sähköiseen hyvinvointikertomukseen 3. toimii nuorisolain mukaisena ohjaus- ja palveluverkostona 4. toimii oppilashuoltosuunnitelman ohjausryhmänä 5. toimii neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman ohjausryhmänä 6. arvioi ja seuraa lasten ja nuorten tilannetta Kotkassa 7. edistää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä 8. arvioi ja seuraa lasten ja nuorten osalta tavoitteiden toteutumista eri strategioiden ja suunnitelmien osalta 5.2 Yhteistyön periaatteet Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille on sovittu lasten, nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet, joita ovat: 1. Edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia 2. Tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista 3. Turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Lisäksi on yhteisesti sovittu, että se, jolla huoli herää ottaa asiaa hoitaakseen ja käynnistää tarvittavan toiminnan.

13 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma painopisteiden toteutumista seurataan vuosittain Kasva Kotkassa työryhmässä sekä sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta. Hyvinvointineuvolan omat toiminnan painopisteet laaditaan yhteistyössä muiden hyvinvointipalveluiden vastuualueiden kanssa yhteisessä kehittämispäivässä ja tarkistetaan vuosittain. Painopisteet kirjataan omiin tuloskortteihin. Lisäksi laaditaan vuosittain yhteinen lasten ja nuorten palveluiden tuloskortti yhteisine tavoitteineen. Lasten ja nuorten palveluissa vastuualueita yhdistää yhteinen asiakkuus. Varhaiskasvatuksella on oma osionsa lapsen tarkastusten kokonaisuudessa. 4-vuotiaan lapsen laajassa tarkastuksessa on tehty yhteistyötä jo useita vuosia. Koulutulokkaan kohdalla kehitetään toimintamallia neuvolan, kouluterveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhön. Vuoden 2015 painopisteenä on saada 3-vuotiaan lapsen tarkastukseen uusi toimintamalli varhaiskasvatuksen kanssa. Lisäksi varhaiskasvatus osallistuu monitoimijaisen perhevalmennuksen toteuttamiseen yhdessä neuvolan kanssa. Opetustoimen kanssa yhteistyössä tehdään 1., 5. ja 8. luokan laajat terveystarkastukset. Luokkakohtaiset yhteenvedot tehdään 5.- luokan terveystarkastuksessa yhteiseen koulukohtaiseen hyvinvointisuunnitelmaan käytettäviksi. Tätä työtä on jatkossa tarkoitus kehittää edelleen. Koulujen oppilashuollollisista palveluista vastataan yhteistyössä opetustoimen ja terveydenhuollon kanssa. Kouluterveydenhoitajat osallistuvat työryhmiin, jotka työstävät koulukohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia. Koulupsykologit ja koulupsyykkarit ovat varhaisen tuen palveluiden työntekjöitä, mutta toimivat pääasiassa koululla. He kuuluvat Nuorten Vatupassin yhteistyötiimiin ja voivat sitä kautta hyödyntää tarvittaessa muiden ammattilaisten osaamista. Oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelmassa, joka on osa Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, on määritelty voimaan tulleen lain linjaukset Kotkan kouluille. Terveystoimi tuottaa hyvinvointineuvolan lääkäripalvelut. Hyvinvointineuvolaan on vuoden 2015 alusta vahvistettu neljän lääkärin työpanos. Yksi lääkäreistä on nimetty vastaavaksi neuvola- ja koululääkäriksi. Yhteistyössä mielenterveystyön psykiatrisen poliklinikan kanssa on sovittu käytännöt synnytyksenjälkeisen masennuksen hoitoon ohjauksesta. Hyvinvointineuvola on mukana kehittämässä seudullista mielenterveys- ja päihdetyötä. Fysioterapiayksikön kanssa on sovittu käytännöt pikkuvauvojen sensomotorisen ohjauksen hoitopolusta sekä lapsen ja nuoren ryhdin seuraamisesta ja siihen liittyvistä jatkotoimenpiteistä. Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä hyvinvointineuvolan ja kouluterveydenhuollon kanssa. Oikomishoidon erikoishammaslääkärit tarvitsevat työssään neuvolaterveydenhuollon tuottamia tietoja, mm. kasvukäyrän. Hoidosta poisjäävien osalta on syytä myös tehdä yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja tarvittaessa myös oppilashuollon kanssa. Kouluissa toteutettava suun terveydenhuollon ryhmätoiminta edellyttää toimivaa yhteistyötä opetustoimen kanssa. Myös kuljetusten järjestäminen kouluilta hammashoitoon edellyttää tiedon kulkua suun terveydenhuollon ja koulun välillä, vaikka suun terveydenhuolto hoitaakin kuljetusten järjestämisen. Terveydenedistämisyksikkö on tärkeä yhteistyökumppani järjestettäessä moniammatillisia terveyttä edistäviä tapahtumia. Terveyden edistämisen koordinaattori on tärkeä yhteistyökumppani, kun kootaan tilastoja ja pidetään yllä sähköistä terveyskertomusta. Hän on aktiivinen kasva Kotkassa työryhmän jäsen. Sosiaalitoimi Hyvinvointineuvolan yhteistyö on tiivistä lastensuojelun perhetyön ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden sekä nuorisoryhmän kanssa. Uuden sosiaalilain tultua voimaan uudistetaan palvelurakennetta vuoden 2015 aikana, samalla valmistautuen sote-uudistukseen. Kehittämistyötä 12

14 tehdään kokonaisuuksia tarkastellen vuoden 2015 aikana yhteistyössä lastensuojelun ja varhaisen tuen palveluiden kanssa. Painopistettä siirretään korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin. 13 Erikoissairaanhoito Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat toimivat lääkärin lähetteellä, samoin kuin muutkin erikoissairaanhoidon palvelut. Erityisen tiivistä on yhteistyö äitiyspoliklinikan ja synnytysosastojen kanssa. Hoitopolkujen rakentaminen ja päivittäminen on toimintamuoto, jolloin sovitaan yhteiset käytännöt ja työnjaot. Erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteistyötä tiivistetään koko ajan ja suunnitelmat terveyspalveluiden siirtämisestä erikoissairaanhoidon kanssa yhteisiin tiloihin etenee. 6 KOULU- JA OPPILAITOSYHTEISÖJEN TERVEELLISYYS JA TURVALLISUUS Koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olosuhteiden vaatimukset perustuvat terveydensuojelulakiin (763/1994) ja valtioneuvoston asetukseen (380/2009) sekä työturvallisuuslakiin (738/2002) ja työterveyshuoltolakiin(1383/2002). Valtioneuvoston asetus velvoittaa tarkastamaan oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi kouluyhteisön ja opiskeluympäristön joka kolmas vuosi. Tarkastuksista vastaa ympäristökeskus, joka ottaa yhteyttä koulujen ja oppilaitosten rehtoreihin. Tarkastuksiin osallistuu oppilaiden/opiskelijoiden edustaja, koulu/opiskeluterveydenhuollon edustaja, terveystarkastaja, koulun henkilöstön edustaja, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ym. Tarkastuksista nousevien puutteiden korjausta seurataan vuosittain. 7 HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Koulutussuunnitelmat laaditaan vuodeksi kerrallaan, huomioiden vastuualueiden painopisteet ja kehityskeskusteluissa esille tulleet asiat. Seurantaa varten tiedot kootaan seuraavan vuoden alussa ja tarkastellaan onnistuminen. 8 TOIMINNAN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Toimintaa arvioidaan tarkemmin puolen vuoden välein, mutta kuukausittain selvitetään talouteen liittyviä asioita. Vuosittain kootaan raportteja ja tilastotietoja. Toimintakertomukseen arvioidaan valittujen painopistealueiden toteutuminen. 9 HAASTEET JA JATKOTOIMENPITEET 1. Kustannusten kasvun hillitseminen ja tuottavuuden lisääminen toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen, erikoissairaanhoidon kustannusten vähentäminen lasten ja nuorten palveluissa, sijaishuollon kustannusten väheneminen, osaamisen vahvistaminen ja johtaminen, ajantasaisen tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi. 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämistyö työn loppuun saattaminen. painopisteen siirtäminen korjaavasta ennaltaehkäisevään, palveluprosessien sujuvuus ja oikea-aikaisuus, päällekkäisten palveluiden poistaminen, perhetyön vahvistamien, lapsiperheiden kotipalvelun käynnistäminen. 3. Sote-uudistukseen valmistautuminen

15 Kirjallisuutta 14 Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriö: Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Sosiaali- ja terveysministeriö Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Sosiaali- ja terveysministeriö Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2004:14. Stakes Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakes oppaita 51. Sosiaali- ja terveysministeriö Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12. Sosiaali- ja terveysministeriö Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2007:17. Sosiaali- ja terveysministeriö Lapset ja nuoret hyvinvoiviksi. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:16. Sosiaali- ja terveysministeriö Suun terveyttä koko väestölle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:39 Taskinen, S Lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Oppaita 65. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Mäki, P., Wikström, K, Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Äitiysneuvolaopas. suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Opas 29. Toimintaohjelman työryhmä: Jutta Raita-Hasu Päivi Vatanen Maija Rikberg Juha Henriksson Jessica Syrjäläinen Satu Ellonen Tiina Palviainen Hannele Pajanen Vastaava neuvola- koululääkäri Suun terveydenhuollon ylilääkäri Päivähoidon johtaja Opetustoimen johtaja Erityisen tuen suunnittelija/opetustoimi Sosiaalitoimi Varhaisen tuen palveluiden palvelupäällikkö Hyvinvointineuvolan johtaja Kommentteja ja lausuntoja pyydetty:

16 Maija Valta Riitta Johannala- Kemppainen Tarja Tammekas Mervi Jyrkilä Salla Kärki Jaana Länsimies Ulla Tuominiemi Terveysjohtaja Avoterveydenhuollon johtaja Vastaava terveydenhoitaja/neuvolatoiminta Vastaava terveydenhoitaja/neuvolatoiminta Vastaava terveydenhoitaja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Yleisen tuen suunnittelija Vastaava suuhygienisti 15

17 Hyvinvointineuvola Päivitetty /EL/SF/MM/MS Liite 1 Äitiysneuvola Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana H H 8-10 H H H H H H 38,39,40 yli H 40 Kotikäynti Jälkitarkastus Terveydenhoitaja (min.) 90 min 90 min 60 min 60 min 60/150min 20 min 30/60 min 30 min min 60/20min Ks. resurssimitoitus Laaja terv.tarkastus KK ensisynn. kts. * säänn./epäs. Lääkäri (min.) 20 min 20 min epäs. 20min Vanh.ryhmä/ 1. krt 2. krt 3. krt perhevalmennus 120 min / krt H H H Tutkimukset U-bakt.vilj. x RR x x x x x x x x x Paino x x x x x x x x x Virtsa: u-gluk, u-prot, u-nitr x x x x x x x x x Hb x 110g/l tarv. tarv. x 105g/l tarv. tarv. x Mrsa-näytteet tarv. Verinäyte H 8-10 Rh,va,kard.,HBsAg, Hiv, tarv.hepc tarv.rh(äiti+sikiö) xrh tarv. B-streptokokkiseulonta x Sf-mitta x x x x x x Riskiraskauden seuranta Koks:n ohjeen mukaan Gestaatio DM (ohj. mukaan) x2 t sokerir. x2 t sokerir. Terveysneuvonta jatkuva x x Imetys x x x x Ravitsemus jatkuva x ruokatavat kyselyl. Synnytyksen jälkeinen ehkäisy x x x Hampaiden hoito ohj.hammashoitolaan Foolihappolisä ad H 12 Anti-D suojaus tarv. Foolihappoinfo Perheen hyvinvointi anna voimavaralomake ja Neuvokas perhe-kortti x x Audit, ym. Neuvokas perhe Kela *ensisynn.1x/vko puoliso H13 Voimavaralomake Väkivaltakysely/äiti toissynn.1x/2vko käynnille (Epds+isä) mukaan tarv. uudelleen loppuraskaudessa äidille

18 Hyvinvointineuvola Lastenneuvola LIITE 2 Lastenneuvolan määräaikaistarkastuksien runko-ohjelma PÄIV /MJ/TS 2 vk 1 kk 2 kk 3kk L/4kk 5kk 6kk 8kk 10 kk 12kk L/18kk 2v 3v L/4v 5v 6v Gest.D GestDM Terveydenhoitaja (min). Ks. resurssimitoitus M äidit äidit Lääkäri (min) Vanh.ryhmä/ ryhmä nla Neurolog. kehitysarvio x/l x/l x/l x/l x/lene x/lene+l x Paino x x x x x x x x x x x x x x x Pituus ja päänymärys x x x x x x x x x x x x x x x Näkökyky x/l x/l x/l x/l x/th x/th L Lähinäkö x x tarv tarv Kaukonäkö ja/tai x x tarv tarv Peittokoe/Hircshberg x/th x/l tarv tarv Kuulo x/l an. x/l x/tarv. x/l x x x/audio Verenpaine RR Puheen kehitys jatkuva seuranta x x x x Psykososiaal. tilanne jatkuva seuranta ja tuki x/l Somaatt. status xl xl xl xl x/l Terveysneuvonta jatkuva Huomio psykosos. ja kasvatusasiohin jatkuva Ravitsemuksesta x x x x x x x x x x x x Neuvolas perhe x x Hampaiden hoito x x/hh Rokotusohjelma ROTA ROTA ROTA MPR1 MPR2 DTap-IPV- DTap-IPV- DTap-IPV- Hib Hib Hib DTap-IPV Pneum Pneum Pneum Perheen hyvinvointi x/tl x/tl x/tl Perheen hyvinvointimen. voimavatat voimavarat voimavarat TH2PER- Päivähoidon palaute x lomakkeen Mittarit EPDSsj x x täyttö Audit9 äiti/isä Imetys /Täysim AHTUP äiti/isä äiti/isä lpipa x x x x x x x (x)

19 Liite 3 Monitoimijainen perhevalmennus 2015: 1. Muuttuva elämäntilanne (neuvolan 2 terveydenhoitajaa: äitiysneuvolan terveydenhoitajat tai äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja lastenneuvolan terveydenhoitaja) - ryhmäläiset tutustuvat toisiinsa ja sitoutuvat ryhmään - vertaistuki mahdollistuu - raskaudenaikaisista muutoksista, mielikuvavauvasta, parisuhteesta ja seksuaalisuudesta keskusteleminen esim. isä-/ äitiryhmissä - imetysajatusten herätteleminen 2. Vauvatunti (työntekijät kuten edellä) - vauvaperheen vierailu - vauvan hoito - varhainen vuorovaikutus 3. Vanhemmuus (äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja ensi- ja turvakotiyhdistyksen /perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijä) - synnytyksen lähestymisen merkit - synnytykseen liittyvien kysymyksien teko (terveydenhoitaja lähettää ne etukäteen Kymenlaakson keskussairaalaan) - neuvolatoiminta ja perhevalmennus lapsen syntymän jälkeen - kasvu pariskunnista vanhemmiksi > Ensi- ja turvakotiyhdistyksen/ Perheasiainneuvottelukeskuksen osio 4. Kymenlaakson keskussairaalan osuus: synnytysvalmennusluento ja osastoihin tutustuminen - Sairaalaan lähteminen erilaisissa tilanteissa - Kivunlievitysvaihtoehdot sairaalassa - Normaali alatiesynnytys - Epäsäännöllinen synnytys - Vastasyntyneen virvottelu sekä mahdollinen lastenosastohoito - Lapsivuodeosaston toiminta - Imetys - Synnytyssaliin ja lapsivuodeosastoon tutustuminen 5. Elämää vauvaperheenä (terveydenhoitaja ja varhaiskasvatuksen työntekijä) - synnytys ja imetyskokemukset, vauvaperheen arki ja parisuhde isä- ja äitiryhmissä - yhdessä lapsen kanssa > varhaiskasvatuksen osio - lapsiperheen tuki ja palveluverkosto

20 Hyvinvvointineuvola Liite 4 Kouluterveydenhuolto 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Terveydenhoitaja (min) Lääkäri (min) Th+lääkäri ryhti L x x x L x x th+l Paino th x x x x x x th x Pituus th x x x x x x th x Näkökyky th th Kuulo th th Verenpaine th th th Puberteetin kehitys L x x x L x x L x Psykososiaalinen terveys th+l x x x th + L x x th+l x Terveysneuvonta th+l th +L x th+l tarv Erityishuomiota psykosos. ja kasvatusasiohin th+l th + L x th+l koulunkäynti th+l x th+l x Hb tarv tarv tarv. tarv. Värinäkö x Audit huoltajalle/huoltaji mukaan tarv tarv Adsume tarv th tarv R-bdi tarv th tarv Rokotuskortti x Terveyskysyly oppillaalle x x Terveyskysyly huoltajille x x Vanh.roolikartta Yhteistyölupa huoltajajilta x x Kutsukirje x x x x Nuorison terveystodistus x Tupakointi x x x Ammatinvalinta x x x

OSALLISTUJAT Rosendal Anne puheenjohtaja Päätöksentekijät Harkko Mia varapuheenjohtaja

OSALLISTUJAT Rosendal Anne puheenjohtaja Päätöksentekijät Harkko Mia varapuheenjohtaja -1, LANULA 3.3.2015 17:00 OSALLISTUJAT Rosendal Anne puheenjohtaja Päätöksentekijät Harkko Mia varapuheenjohtaja Eerola Seppo jäsen Kansonen Jani Komulainen Rita Nironen Kimmo Silvala Suvi Viitanen Kimmo

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Holmberg Mia Anja Eerolan varajäsen

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Holmberg Mia Anja Eerolan varajäsen -1, SOTELA 25.3.2015 17:00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Holmberg Mia Anja Eerolan varajäsen Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

4 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA 10 4.1 Alakoulut 10 4.2 Yläkoulut 11 4.3 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 11

4 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA 10 4.1 Alakoulut 10 4.2 Yläkoulut 11 4.3 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 11 0 Hyvinvointipalvelut Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille 2011-2014 SISÄLLYS LUETTELO 1 1 TAUSTAA 3 1.1

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11. Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 10 Terveysneuvonta TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset yläkoulu Laatija: kouluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet osasto Asetuksen mukainen neuvolatoiminta Lapsen syntymä Määräaikainen

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 338 30.11.2010 pöydälle pantu asia PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan

Lisätiedot

Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu

Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 9 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu Laatija: Ylläpitäjä: Kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa: Päivitetty: 8.4.2013

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 38/29 Ptl 23.3.21 / Johtava hoitaja Anne Valtonen Asetuksen voimaantulo, sisältö

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v.

TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v. TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v. 2015-2017 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Toiminnan sisältö ja menettelytavat

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Toimintaohjelma Numero 2 (33) SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 ASETUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LAIT, ASETUKSET

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus

Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Lapset, nuoret ja perheet osasto Perhe Pirkko 24 v, raskaana 20 rvk, jakaa postia Pasi 34 v, sähköinsinööri

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia Anu Leinonen pj Elise Lepistö Sinikka Kaakinen Maarit Niemistö Jaana Syväjärvi Anu Tekoniemi Asta Hakala Tarja

Lisätiedot