KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYS OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.0 Arvot, toiminta-ajatus ja kehittämisstrategiat OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.2 Turvallinen oppimisympäristö Kiusaamisen estäminen (kts. oppilashuolto) 3.3 Koulun toimintakulttuuri OPETUKSEN YLEINEN TUKI.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.3 Ohjaustoiminta 4.5 Oppilashuolto 4.6 Koulun ja kulttuurin yhteistyö ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.0 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus 5.4 Hojks-suunnitelmat KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 6.4 Mamu-opetus OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Aihekokonaisuudet Oppilaiden osallisuus 7.3 Oppiainesisällöt vuosiluokittain Valinnaisaineiden opetus OPPILAAN ARVIOINTI 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset 8.4 Koulun toiminnan itsearviointi TUNTIJAKO JA OPETUKSEN PAINOTUKSET 10.0 Koulun tuntijako ja opetuksen painotukset Porin kaupungin koulujen yhteinen tuntijako 2

3 TIETOSTRATEGIAT 11.0 Tietostrategiat KIELIOHJELMA 12.0 Kieliohjelma LASTENSUOJELULAKI 13.0 Kuntakohtainen ops-lisäys/ uusi lastensuojelulaki 6. LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA Tuntijako Oppiainesisällöt LIITTEET Turvallisuussuunnitelma Kriisisuunnitelma Oppilashuollon menettelylomake Oppilashuollon huolen vyöhykkeet -lomake 2.0 ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA KEHITTÄMISSTRATEGIAT 3

4 ARVOT Koulun toimintaa ohjaavina arvoina ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittaminen, monikulttuurisuuden hyväksyminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. Koulu perehdyttää oppilaita hyvän elämän edellytyksiin (hyveet, työ, hyvinvointi, elintaso, elämisen laatu, persoonallinen kasvu). Terveen itsetunnon vahvistaminen luo pohjan hyvälle oppimiselle. TOIMINTA-AJATUS Kuninkaanhaan koulusta vahvoina elämän jatkokoulutukseen. Opetuksen ja kasvatustyön päämääränä on oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittäminen. Oppilaita kasvatetaan perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti isänmaataan kunnioittaviksi ja yhteistyökykyisiksi. He ymmärtävät myös muiden maiden kulttuureja. Tehtäväänsä koulu toteuttaa tiiviissä yhteistyössä kotien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. KOULUN KEHITTÄMISSTRATEGIAT Koulun kehittämisstrategioista vastaavat kullekin osa-alueelle nimetyt kehittämistiimit, jotka organisoituvat tarvittaessa työryhmiin Kaikilla strategia-alueilla on mukana vanhempien ja osin oppilaiden edustus. Strategia I Oppilastoiminnan kehittäminen Oppilastoiminnan kehittämisellä pyritään tiivistämään kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla oppilaita voidaan aktivoida opiskelemaan, osallistumaan koulun yhteisiin toimintoihin sekä tarvittaessa tukea oppilaiden koulunkäyntiä. Kehittämistoiminnalla pyritään kokonaisvaltaiseen, kaikkia oppilaita koskevaan toimintaan ja sen kehittämiseen. Kehittämisstrategia pitää sisällään aiemmat oppilastoimintaa kehittäneet osa-alueet Terve Itsetunto ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Oppilastoiminnan tiimi koordinoi oppilaiden hyvinvointia ja oppilastoimintaa kehittävien ryhmien työtä, tehtävänä on välttää päällekkäinen toimintaa, tehdä selkeä työnjako ja vastuuttaa toimintaan parhaat asiantuntijat. 4

5 Strategian osa-alueet Hyvinvoinnin ja viihtyvyyden edistäminen Oppilaiden hyvinvointiin tähtäävien kehittämishankkeiden edistäminen. Yhteistyö huoltajien/vanhempainyhdistyksen kanssa ja heidän näkemystensä huomioiminen. Oppilashuollon kehittäminen Oppilashuollon tavoitteiden, tehtävien ja merkityksen selkiyttäminen koko työyhteisössä, erilaisiin tukitoimenpiteisiin perehdyttäminen sekä henkilökunnan kouluttaminen kokonaisvaltaisen oppilashuollon mahdollisuuksiin, asennemuokkaus. Oppilashuollon jatkuva kehittäminen uudistustarpeiden mukaisesti. Tukioppilastoiminnan kehittäminen Vuorovaikutustaitoihin ja ryhmässä toimimiseen perehdyttäminen (7.luokkien vuorovaikutustaidot) Tukioppilaiden toiminta erityisesti 6.-7.luokkien tukihenkilöinä Tukioppilaiden toiminta kiusaamistilanteissa Tukioppilaiden valinta ja koulutus Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen Oppilaskunnan rooli oppilaiden viihtyvyyden lisäämiseksi (juhlat, virkistyskihaukset, pr-toiminta, kilpailut ja haasteet, varainhankinta kioskitoiminnan avulla) Nuorten vaikuttaminen omassa kouluyhteisössä tavoitteena luoda toimintamalli, jonka kautta kaikki oppilaat voivat vaikuttaa koulussa hyvinvoinnin, päätöksenteon ym asioiden kehittämiseksi Strategia 2 Tietoyhteiskunta ja kansainvälisyys Strategia-alueen toimintaa ohjaa OPH:n TietoSuomi-hanke sekä Porin koulutoimen informaatioteknologiaa koskevat hankkeet. Koulu on laatinut strategia-alueen tueksi oman tietostrategiansa. Tietostrategian avulla luodaan pohja kaikelle koulun IT-toiminnalle. Tietoyhteiskunta on keskeinen valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisalue vuosille Koulun tulee luoda toimillaan oppilaille sellaiset edellytykset, että he kykenevät jatko-opintoihin ja saavat elinikäiseen oppimiseen tarvittavat tietotekniikan perustaidot. 5

6 Strategia 3 Koulun toimintakulttuurin kehittäminen Koulun toimintakulttuurin kehittäminen yhteistyötä, jaksamista ja hyvinvointia edistäväksi..2 TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Turvallinen oppimisympäristö Ennalta ehkäisevä toiminta kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi on kulmakivi varmistettaessa turvallinen oppimisympäristö koulussa. Oppilaiden häiriökäyttäytymiseen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat koulu pyrkii hoitamaan kasvatuksellisin keinoin. Fyysinen kouluympäristö Koulu toimii 1960-luvulla valmistuneessa koulurakennuksessa, joka on korjattu peruskoulun tarpeisiin 1970-luvun lopulla. Rakennuksessa toimii kaksi eri koulumuotoa (peruskoulu/lukio), joiden kummankin opetussuunnitelmat ja -menetelmät ovat ajan myötä muuttuneet niin, että koulutiloille asetettavat vaatimukset ja rakennuksen toimivuus eivät vastaa nykykoulun vaatimuksia. Koulun fyysiseen turvallisuuteen kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet, eikä koulurakennus täytä kaikilta osin turvallisuuskriteereitä. Opettajat ovat perehtyneet kukin oman oppiaineensa turvallisuusohjeisiin ja määräyksiin sekä varmistavat opetuksessaan tilojen, laitteiden ja ympäristön turvallisuuden. Pelastustoimenlain mukainen turvallisuussuunnitelma on koulun opetussuunnitelman liitteenä. Turvallisuussuunnitelmassa on nostettu esiin mm. paloturvallisuuteen ja väestösuojelun puutteet. Koulun työskentelyolosuhteet sekä oppilaiden että henkilökunnan työturvallisuuden osalta on todettu puutteellisiksi (Turun ja Porin Työsuojelupiirin tarkastus ptk 3386/2001) Psyykkinen kouluympäristö Koulun henkilökunta pyrkii työssään turvaamaan ja edistämään myönteisen opiskeluilmapiirin syntymistä. Koulun kehittämishankkeiden joukossa opiskelumotivaation edistäminen, turvallinen opiskeluympäristö sekä kouluyhteisön hyvinvointi ovat keskeisellä sijalla. Koulutyössä korostuu koko henkilökunnan vastuu työrauhan ylläpitäjinä kaikissa koulun tilanteissa. Kaikki aikuiset toimivat kasvattajina kouluyhteisössä. Välituntivalvonnoista, koulun yhteisten tilaisuuksien valvonnoista sekä muista erityistilanteista vastaavat erikseen nimetyt valvojat. Pääsääntönä koulun työskentelyssä on, että kaikki työn- 6

7 tekijäryhmät voivat tarvittaessa puuttua epäkohtiin ja saattaa asiat koulun johdon tietoisuuteen. Oppilashuollon suunnitelma oppilaiden opiskelumotivaation ylläpitämiseksi sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäynnin turvaamiseksi esitetään erillisenä opetussuunnitelman osana. Koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseen on koulussa kiinnitetty erityistä huomiota ja kiusaamistapaukset hoidetaan oppilashuollon osana olevan toimintasuunnitelman mukaisesti. Oppilaita kehotetaan kaikissa kiusaamiseen liittyvissä tilanteissa turvautumaan koulun henkilökuntaan, joista keskeisessä rooleissa ovat luokanvalvojat, kuraattori ja terveydenhoitaja. Kaikille oppilaille suunnatun koulutuksen ja informaation avulla nuoria rohkaistaan viestittämään kiusaamiseen ja väkivaltaan liittyvät tiedot koulun henkilökunnan tietoisuuteen joko kertomalla asiasta itse tai huoltajien toimesta. Kriisisuunnitelma erilaisten kouluyhteisöä mahdollisesti kohtaavien erityistilanteiden varalle on opetussuunnitelman liitteenä. Koulun järjestyssäännöt on laadittu opettajakunnan toimesta ja oppilaat ovat osallistuneet niiden muokkaamiseen. Myös koulun vanhempainyhdistys on käsitellyt järjestyssääntöjä. Koulumatkojen turvallisuuteen koulu on kiinnittänyt vuosittain huomiota järjestämällä koulutusta yhteistyössä koulupoliisin ja Terveys ry:n liikennekoulutuksen kanssa. 3.3 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Koulun toiminta-ajatus vahvoina elämän jatko-opintoihin sisältää paitsi koulun pedagogiseen painotukseen liittyvän fyysisen vahvuuden myös ajatuksen terveestä, vahvasta itsetunnosta, sosiaalisen vuorovaikutuksen taidoista sekä kyvystä ja uskalluksesta ilmaista itseään ja toimia luovasti. Kun oppilaat elävät oman kehityksensä kiivainta murrosvaihetta, joutuu 7.-9 luokkien aikainen kouluvaihe monessa suhteessa luottamaan nuoren kasvamiseen tasapainoiseksi yksilöksi koulun antamin eväin vasta yläkouluvaiheen jälkeen. Koulu ottaa toiminnassaan huomioon nuoren kehitysvaiheen ja pyrkii löytämään yksilöllisiä ratkaisuja erilaisissa ongelmatilanteissa. Oppilaan erilaisuus otetaan huomioon opetuksessa ja kasvatuksessa opetuslainsäädännön, opetussuunnitelman ja koululle myönnettyjen resurssien puitteissa. Oppiminen on koulun keskeinen tehtävä ja sen tukemiseen liittyviä toimenpiteitä etsitään oppilaan tarpeiden mukaisesti yhteistyössä erityisopetuksen ja oppilashuollon toimin. Opiskelua ja tukitoimien tarvetta seurataan oppilashuollon säännöllisen työskentelyn avulla. Koulun sisäistä asiantuntijaverkkoa (erityisopettajat, kuraattori, terveydenhoitaja, muu henkilökunta) täydennetään oppilaan huoltajilla ja tarvittaessa kou- 7

8 lun ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Oppilas ja hänen menestymisensä opinnoissa ohjaa koulun päivittäistä työskentelyä ja ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi. Oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia koulun toimintaan on pyritty lisäämään. Oppiaineiden opiskelussa välitön vuorovaikutus ja palaute oppilaan menestymisestä on keskeistä. Yhteistyötä arvioidaan ajoittain oppilaskyselyillä ja tehdään tarvittavia muutoksia. Osallisuus ja koulun toimintaan vaikuttaminen tapahtuu oppilaskunnan kautta. Oppilaat tuovat koulun toimintaan liittyviä esityksiä henkilökunnalle ja järjestävät oppilaiden kouluviihtyvyyttä edistävää toimintaa. Välitöntä vuorovaikutusta on pyritty lisäämään yhteisten keskustelujen ja luokissa tapahtuvan työskentelyn kautta. Oppilaskunnan ohella tukioppilaiden toiminta erityisesti kiusaamisen ehkäisemiseksi, erilaisten sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden huomioimiseksi ja nuorille suunnattujen tapahtumien järjestämiseksi on merkittävää ja oppilaita kannustavaa. Kiusaamista kartoitetaan vuosittain koko koululle suunnatuilla kyselyillä sekä luokanvalvojan toimenpitein. Kouluyhteisön jäsenten turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota sekä säädösten mukaisilla toimenpiteillä että koulun omilla toimilla. Järjestyssääntöjen lisäksi opettajakunta on laatinut yhteiset sopimukset ja toimintaohjeet, joilla pyritään turvaamaan kaikille oppilaille tasavertainen asema. Yhteisillä ohjeilla turvataan sekä oppilaan että opettajan asema ja oikeusturva. Yhteiset sopimukset selvitetään ja perustellaan vuosittain oppilaille. Ohjeet koskevat tavallisten arkikäytänteiden (luokkatyöskentely, käyttäytyminen, kännykät, opiskeluvälineet, läksyt, myöhästymiset, poissaolot, huoltajan ilmoitukset oppilaan asioissa) ohella myös rangaistuskäytänteitä. Sopimusten on koettu edistävän työrauhaa ja turvaavan kaikille oppilaille lain edellyttämän oikeuden oppimiseen ilman jatkuvaa kiistelyä siitä, saako osa murrosikäisistä häiritä opetusta ja pyrkiä johtamaan luokan toimintaa. Sopimusten osalta esiin on noussut yhteisöllisyyden merkitys: oppilaat tuovat varsin nopeasti esiin, jos joku poikkeaa sovituista menettelyistä. Opettaja- ja henkilökunta joutuu jatkuvasti pohtimaan ohjeita ja sopimuksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Sopimuksia ei ole koettu kiveen kirjoitetuksi tauluksi, vaan arvioinnin pohjalta sopimuskäytänteitä voidaan muuttaa nopeastikin. Koulun monista yhteistyötahoista oppilaan vanhemmat ovat keskeisin ryhmä. Kodin ja koulun yhteistyössä lähtökohtana on jatkuva yhteydenpito, joka tapahtuu luokanvalvojan toimesta. Luokanvalvojan on luokkansa toiminnanjohtaja, joka parhaiten tuntee oppilaat ja heidän taustansa. Luokanvalvojan asema ja rooli koulun ja kodin välisessä yhteydenpidossa selvitetään huoltajille keväisin tulevien 7.luokkien tutustumispäivänä. Yhteistyö jatkuu paitsi luokanvalvojan yhteydenpitona erilaisiin koulunkäyntiin liittyen asioiden tiimoilta niin luokanvalvojien ja huoltajien keskustelutuokioina 7. ja 8. luokalla. Näiden lisäksi tulevat luokkatasojen yhteiset tapaamiset sekä luokkatapaamiset. 9.luokan oppilaiden huoltajatapaamiset kohdistuvat ensisijaisesti jatko-opintomahdollisuuksien selvittämiseen. 8

9 Oppilashuollon kautta tapahtuva yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa on automaattista ja säännöllistä silloin, kun oppilas tarvitsee opetuksellisia, kasvatuksellisia tai muita tukitoimia. Koulun itsearviointia toteutetaan opetukseen, oppilaiden jaksamiseen ja koulunkäyntiin liittyvin kyselyin. Huoltajien palaute otetaan huomioon koulun itsearvioinnissa ja toiminnan suunnittelussa tärkeänä vaikuttajaryhmän näkemyksenä. Vanhempien palaute on ollut rakentavaa ja toiveet muutoksista ovat kohdistuneet lähinnä oppilaiden viihtyvyyden edistämiseen (ruokailu, koulupäivien pituus ym). Rehtorin rooli kodin ja koulun yhteistyössä on yhteisten koko koulua koskevien tilaisuuksien järjestäminen, tiedotteiden lähettäminen, oppilashuollon yhteyshenkilönä toimiminen yhdessä kuraattorin, terveydenhoitajan, erityisopettajien ja luokanvalvojan kanssa. Koulun toiminnan arviointi on jatkuvaa ja arvioinnin kohteena on oppilaiden hyvinvointi, opetus- ja kasvatustyö, koulun toimintakulttuuri, henkilöstön työskentely ja työssä jaksaminen sekä yhteistyö eri tahojen kanssa. Arviointi tapahtuu oppilaille, huoltajille, koulun henkilökunnalle tai yhteistyötahoille suunnattujen kyselyjen, haastattelujen, kehityskeskustelujen ja yhteistyöpalaverien kautta. Itsearviointi on osa koulun arkea, josta vastaavat yhteistyössä rehtori, opettajat, arviointitiimi, henkilökunta ja yhteistyötahojen edustajat. Arviointipalautetta käsitellään asianomaisissa ryhmissä sekä vanhempaintilaisuuksissa. Asioista tiedotetaan yhteistyöpalavereissa (opettajankokous, henkilöstöpalaverit, oppilaille järjestettävät tilaisuudet) ja tiedotuskanavien kautta (tiedotteet, henkilöstön intranet, oppilaiden infokanava). Koulu pyrkii toiminnassaan avoimeen vuorovaikutukseen kaikkien osapuolten kesken (oppilaat, henkilökunta, vanhemmat, viranomaiset, yhteistyötahot). Avoimuus, selkeät pelisäännöt, yhteiset linjaukset, asioiden ennakointi ja välitön epäkohtiin puuttuminen on koettu toimiviksi käytänteiksi murrosikäisten opetuksen ja kasvatuksen turvaamiseksi. Koulu pyrkii edellä mainittujen käytänteiden toteuttamisella luomaan ilmapiirin, jossa koulun muulle toiminnalle luodaan hyvät onnistumisen edellytykset. Koulun arkeen tuovat vaihtelua juhlat ja tapahtumat, jolloin opitaan ottamaan vastuu toiminnasta. Oppilaiden toisilleen organisoima toiminta koetaan tärkeäksi, ja monet sellaiset oppilaat, joiden vahvuudet eivät välttämättä tule esiin luokkatyöskentelyssä, saavat tilaisuuden näyttää osaamistaan ja mahdollisuuden onnistua. Yhteinen tekeminen ja toiminta on koettu tärkeäksi sekä luokan että koko koulun tasolla. Luokkien suunnittelemat retket toteutuvat kotimaan retkinä tai vuosittain muutamien luokkien osalta ulkomaan leirikouluina. Retkien valmistelu vahvistaa luokkahenkeä. Retkien käytännön ratkaisut ja taloudelliset panostukset sovitaan aina luokka- ja retkikohtaisesti vanhempien kanssa. Retkien ja leirikoulujen tavoitteena on yhteistyön ja ponnistelujen tuloksena tarjota kaikille oppilaille mahdollisuus kokemukseen, jollaista ei ehkä enää muilla koulutusasteilla voi kokea. Opetussuunnitelma koulun keskeisenä asiakirjana antaa mahdollisuuden koulukohtaisiin painotuksiin. Liikuntakasvatuksen ohella kehittämisen kohteena on ollut muun muassa 9

10 oppilastoiminta, kansainvälisyys, informaatioteknologian opetuskäyttö ja toimintakulttuuri. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sen kuvaaminen on kouluyhteisön osalta on haastava tehtävä. Monitasoisessa ja monimutkaisessa organisaatiossa osallisuus ja vaikuttaminen voidaan kokea hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Varsinkin oppilaat kokevat, että heidän äänensä ei aina tule kuulluksi. Koulu toimii osana yhteiskuntaa ja noudattaa sille asetettuja säädöksiä, joiden ensisijaisena tavoitteena on turvata oppiminen ja kasvaminen tasavertaisesti kaikille oppilaille. Säädösten kautta myös työnjako koulussa on kohtuullisen selkeä, mikä osaltaan helpottaa niin oppilaiden kuin koulussa työtään tekevien roolia. Pyrkimys siihen, että koulun eri ryhmittymät tuovat esiin oman näkemyksensä ja kokemuksensa, auttaa kehittämään koulun toimintaa ja luo ilmapiirin, jossa jokainen voi kokea olevansa osa Kuninkaanhaan kouluyhteisöä. 4.1 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö vanhempien kanssa koulun opetustyön kulmakivi. Koulun toimintakulttuurin kehittämisessä on erityisesti kiinnitetty huomiota kodin ja koulun yhteistyömuotoihin. 7.luokalle tulevat oppilaat tutustuvat kouluun jo 6.luokan keväällä. Oppilaat sijoitetaan luokkiin ja he tapaavat luokanvalvojansa. Tukioppilaiden johdolla ryhmäydytään ja tutustutaan luokkatovereihin. Tutustumispäivän päätteeksi pidetään vanhempaintilaisuus, jossa huoltajat tapaavat ensimmäisen kerran koulun opettajia ja oppilaan luokanvalvojan. 7.luokan alussa syksyllä luokanvalvoja haastattelee luokkansa oppilaiden vanhemmat erikseen ja syyslukukauden lopussa luokanvalvoja ja vanhemmat tapaavat luokan yhteisessä vanhempainillassa. Kaikkien 7.luokkien vanhempaintilaisuus järjestetään kevätlukukauden alussa valinnaisainemessujen muodossa. 8.luokkien luokanvalvoja ja vanhemmat kokoontuvat syyslukukaudella luokittain ja kevätlukukaudella järjestetään luokanvalvojan, oppilaan ja huoltajan yhteinen haastattelukierros. 9.luokkien vanhemmat kokoontuvat luokanvalvojan johdolla syyslukukaudella sekä keväällä toisen asteen oppilaitosten järjestämissä esittelytilaisuuksissa. Tiedotteet Kodin ja koulun välistä yhteistyötä helpottamaan on kehitetty jokaiselle oppilaalle jaettava opiskeluvihko, jonka avulla huoltajat voivat seurata oppilaan poissaoloja, koearvosanoja, rangaistuksia, itsearviointia, yksittäisten opettajien viestejä sekä lähettää huoltajina terveisiä koulun suuntaan. 10

11 Lukuvuoden alussa koteihin lähetetään yleistiedote, jossa kerrotaan koulunkäyntiin liittyvistä kaikille oppilaille yhteisistä asioista. Tiedotteen liitteenä on koulun järjestyssäännöt. Koulun tapahtumiin, jatko-opiskeluun ja koulun yhteistyötahojen kanssa tehtävään toimintaan liittyviä erillisiä tiedotteita oppilaat saavat tarvittaessa. Vanhempainyhdistys Koulun vanhempainyhdistys on perustettu syksyllä 1997 ja sen tehtävänä on tiivistää kodin ja koulun yhteistyötä, edistää oppilaiden kouluviihtyvyyttä ja -turvallisuutta sekä järjestää huoltajille tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ajankohtaisissa nuoria ja heidän vanhempiaan koskevissa asioissa. 4.3 OHJAUSTOIMINTA Ohjaustoiminnalla tuetaan oppilaan kasvua ja kehitystä, edistetään opiskelutaitojen kehittymistä ja opintojen kulkua sekä selkeytetään ammatillista suuntautumista. Koulun koko henkilökunta osallistuu ohjaustoimintaan kukin omassa tehtävässään ja roolissa. Kasvun ja kehityksen ohjauksesta huolehtivat ensisijaisesti luokanvalvojat oppilashuoltohenkilöstön tukemana (terveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja). Aineenopettajat vastaavat opiskelutaitojen ja opiskelun ohjauksesta omissa oppiaineissaan. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus on pääasiassa oppilaanohjaajan tehtävä, jonka tehokkaan hoitamisen tueksi tarvitaan yhteistyötä koko opettajakunnan kesken. Koulun muu henkilökunta osallistuu ohjaustoimintaan omien työtehtäviensä puitteissa mm. ohjaamalla koulun tet-toimintaa ruokahuollossa ja siivouksessa. Ohjaustoiminnassa otetaan huomioon koulutuksen vallitsevat tavoitteet ja yhteistyön tarve. Erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin. Koulu osallistuu eri yhteistyötahojen ohjaustoiminnan kehittämishankkeisiin (Opetushallitus, Työterveyslaitos, Työvoimahallinto, toisen asteen koulutus ym). Ohjausta tukevat koulun oppilashuoltotoiminta, tukea tarvitseville oppilaille suunnatut tukitoimet sekä oppiaineista erityisesti oppilaanohjaus ja terveystieto. Ohjaustoiminnassa korostuu koulun ja kodin yhteistyö, jonka tehostaminen ja saumattomuus koko perusopetuksen ajan luo pohjaa nuoren itsenäistymiselle ja urakehitykselle. 4.5 OPPILASHUOLTO 11

12 Oppilashuolto koulun toimintaympäristössä Oppilashuollon toimenpitein huolehditaan oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuoltotyön avulla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertaiset oppimisen mahdollisuudet. Kouluyhteisön turvallisuus OPH Arjen huolenpito Tukitoimet ja hoito Oppilashuoltotyö tapahtuu kaikilla koulun toiminnan tasoilla ja jokainen työyhteisön jäsen on omalta osaltaan vastuussa yhteisön hyvinvoinnista. Oppilashuollon kokonaisuus muotoutuu yleisestä turvallisuudesta, arjessa tapahtuvasta huolenpidosta sekä toimenpiteistä, joita tukea tarvitsevat nuoret kaipaavat kasvaakseen tasapainoisiksi ja itsenäisiksi yksilöiksi. Oppilaiden osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa opiskeluilmapiiriin ja nuorten hyvinvointiin on kehitetty luokkatoiminnan, oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan muodoin. Koulun henkilökunnan työnjakoa on kehitetty niin, että työntekijän asiantuntijaroolin lisäksi jokainen osallistuu tiimityön kautta koulun kehittämistyöhön. Oppilashuoltotyön kehittäminen tapahtuu yhteistoiminnallisesti tiimien työskentelyn kautta. Ennalta ehkäisevä oppilashuoltotyö on pysyvä kehittämistyön kohde. 12

13 Oppilashuoltotyötä koordinoi oppilashuoltoryhmä, joka toimii aktiivisesti koulun henkilökunnan, oppilaiden vanhempien ja koulun erilaisten sidosryhmien kanssa. Kasvatusja oppilashuoltotyön kulmakivi on vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö: työ tapahtuu pääosin luokanvalvojan koordinoimana ja työtä tukevat oppilashuollon asiantuntijat (erityisopettajat, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori) sekä koulun henkilöstöryhmät omien toimenkuviensa mukaisesti (koulusihteeri, keittiöhenkilökunta, siistijät, kiinteistönhoitajat, koulunkäyntiavustajat). Vanhempainyhdistys edistää osaltaan oppilaiden kouluviihtyvyyttä ja turvallisuutta järjestäen huoltajille tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ajankohtaisista nuoria ja heidän vanhempiaan koskevista asioista. Ennalta ehkäisevä toiminta Oppilashuollon ennalta ehkäisevä rooli on keskeisessä asemassa kouluyhteisön jäsenten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja turvallisuutta uhkaavien riskien minimoimiseksi. Koulua koskevat yleiset säädökset sekä yhteiset pelisäännöt ohjaavat toimintaa. Tärkeimmäksi ennalta ehkäiseväksi tekijäksi muodostuu henkilökunnan tietoisuus hyvinvointia uhkaavista tekijöistä sekä tapa toimia niin, että oppimisympäristö muodostuu oppilaiden työskentelyä tukevaksi. Ennalta ehkäisevän oppilashuoltotyön ja varhaisen puuttumisen konkreettisena toimenpiteenä käytetään huolilomaketta (liite), jossa tukea tarvitsevan nuoren tilannetta arvioidaan huolen harmailla vyöhykkeillä ja arvioinnin tuloksena etsitään toimivia ratkaisuja tilanteeseen. Ennalta ehkäisevän oppilashuoltotyön kehittämiseksi henkilöstöryhmät ja kehittämistiimit työstävät koulun toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita ja yleisiä yhteiskunnallisia teemoja. Työtä koordinoi oppilashuoltoryhmä. Henkilöstökoulutusta kohdennetaan erilaisiin oppilashuollon teemoihin. Turvallisuuteen liittyvä koulutus ja ohjeistus käydään vuosittain läpi henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Aihekokonaisuuksiin ja koulun teemapäiviin liittyvinä aiheina käsitellään hyvinvointiin ja yleiseen tuvallisuuteen liittyviä asioita (liikenne- ja paloturvallisuus, poistumisharjoitukset, kiusaaminen, väkivalta, nuorten mielenterveys, yhteisöllisyys, välittäminen jne). Terveyskasvatus on osa koulun toimintakulttuuria ja kasvatustyöhön osallistuvat kaikki koulussa työtään tekevät. Terveystiedon opetus antaa oppilaille valmiuden tunnistaa omaan terveyteensä liittyviä viestejä, tulkita niitä ja toimia oman hyvinvoinnin edistämisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja elämänhallintataidot kuuluvat nuorten terveyden lukutaitoon. Oppilaiden terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota sekä koulun omien toimenpiteiden että valtakunnallisten kehittämishankkeiden kautta (OPH Terve itsetunto, Stakes/Hyvinvointi koulussa, OPH/Osallistava ja yhteistoiminnallinen oppilashuolto). Oppilaiden ryhmäytymiseen, oppilastoiminnan eri osa-alueisiin 13

14 (oppilaskunta, tukioppilaat) sekä luokanvalvojan toimintaan luokkansa yhteyshenkilönä kiinnitetään erityistä huomiota. Oppilashuollon toimivuuden ja ennalta ehkäisevän työn kannalta on tärkeää, että keskeisten oppilashuollon asiantuntijoiden palvelut ovat helposti saatavilla: kouluterveydenhoitaja on pääsääntöisesti tavattavissa koululla koulupäivien aikana, koulukuraattori työskentelee koululla kolmena päivänä viikossa, koulupsykologin tavoitettavuus ja nuorten mielenterveyspalvelut kaipaavat kehittämistä. Opinto-ohjaaja ja erityisopettajat ovat työnsä puolesta avainasemassa nuorten ongelmien havaitsemiseksi ja tukitoimien käynnistämiseksi. Oppilaiden koulunkäynnin seuraaminen Kodin ja koulun välistä yhteistyötä helpottamaan on kehitetty jokaiselle oppilaalle jaettava opiskeluvihko, jonka avulla huoltajat voivat seurata oppilaan poissaoloja, koearvosanoja, itsearviointia, kurinpitotoimia, yksittäisten opettajien viestejä sekä lähettää huoltajina terveisiä koululle. Välitön oppilasta koskeva informaatio saadaan sähköisestä tarkkailurekisteristä, jonne kirjautuvat oppilaan poissaolot ja myöhästymiset, opiskeluun liittyvät laiminlyönnit sekä rangaistukset. Informaatio on ajantasaista ja opettajien sekä vanhempien käytettävissä tietoverkon välityksellä. Rekisteri toimii tärkeänä oppilashuollon tiedonlähteenä ja vuorovaikutuskanavana koulun ja kodin välillä. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on monipuolistunut tietoliikenteen kehittyessä: vuorovaikutuskanavina ovat tekstiviestit, sähköposti sekä sähköinen tarkkailurekisteri. Edellä mainittujen ohella käytössä ovat nk. vanhempainvartit: 6.-7.luokilla kohtaavat luokanvalvoja ja vanhemmat, 8.luokalla mukana on myös oppilas, 9.luokalla luokanvalvojan ohella opinto-ohjaaja käy huoltajakeskusteluja oppilaan jatko-opintosuunnitelmista. Koulun työskentely rytmittyy viiteen jaksoon ja jokaisen jakson jälkeen luokanvalvojat selvittävät luokkansa oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä asioita ja tuovat esiin tukea tarvitsevat oppilaat. Opettajankokouksissa ovat läsnä myös terveydenhoitaja ja koulukuraattori. Oppilaiden hyvinvoinnin mittareina toimivat lukukausittain tehtävät kyselyt tupakoinnista ja päihteistä, koulukiusaamisesta ja poissaoloista Koulu osallistuu joka toinen vuosi toteutettavaan kouluterveyskyselyyn ja hyödyntää kyselyn tuloksia oppilashuoltotyössään. Opiskeluun, jaksamiseen ja koulussa viihtymiseen liittyviä kyselyjä tehdään osana kehittämistyötä tiimien perustehtävän mukaisesti (oppilaan hyvä osaaminen, yhteistyö eri tahojen kanssa, työhyvinvointi). 14

15 Oppilaan tuki ja ohjaus Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilashuoltotyötä koordinoi moniammatillinen ryhmä, jossa noudatetaan eri ammattiryhmien työtä koskevia säädöksiä. Oppilashuoltoryhmässä noudatetaan yhteisesti sovittua työn- ja vastuujakoa kuitenkin niin, että toimijoista päätetään tapaus- ja tilannekohtaisesti. Opettajat Oppilaan huoltajat rehtori Muu henkilökunta opintoohjaaja erityisopettaja kuraattori Oppilashuoltoryhmä Luokanvalvoja terveydenhoitaja verkostoyhteistyö Oppilashuoltotyö Kuninkaanhaan koulussa Koulun henkilökunta pyrkii tunnistamaan varhaisessa vaiheessa oppilaan koulunkäyntiin ja elämään liittyviä vaikeuksia. Henkilökunnan lisäksi tukioppilaat on koulutettu vertaistoimintaan havaitsemaan ja tunnistamaan erilaisia ikäryhmänsä vaikeuksia. 15

16 Tukioppilastoimintaa ohjaavat opettajat sekä kuraattori, terveydenhoitaja ja luokanvalvojat toimivat tukioppilaiden lähiverkostoina tukitoimien käynnistämiseksi. Oppilashuollon toimivuuden edistämiseksi on yhteistoiminnallisesti laadittu toimintamenettely (liite), jossa määritellään opettajan, luokanvalvojan ja oppilashuoltoryhmän rooli tukitilanteissa. Oppilaan vaikeuksiin pyritään puuttumaan ensi vaiheessa opetuksen yhteydessä keskusteluin ja neuvotteluin ja portaittain etenemään tukitoimiin, jossa toimijoina ovat oppilas, opettaja, oppilashuollon edustaja sekä huoltajat. Tilannearvioinneissa määritellään huolen vyöhyke sekä toimenpiteet, joilla oppilasta tuetaan (liite). Oppilashuoltoryhmän asiantuntijoiden lisäksi käytettävissä on koulun ulkopuolinen yhteistyöverkosto (sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, poliisi, nuorisovaltuusto, kansalaisjärjestöjen asiantuntemus). Asiantuntijoiden yhteistyö ja tukiverkostot Oppilashuoltoryhmä työskentelee tiimityön periaatteita noudattaen. Työskentelytapa on ratkaisukeskeinen, jossa pyritään löytämään välittömät tukitoimet koulun sisältä ja tarvittaessa asiantuntijapalvelut koulun ulkopuolelta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain, puheenjohtajana toimii erityisopettaja. Oppilashuoltoryhmän työn- ja vastuunjako on joustavaa ja toimii tilanteen mukaan seuraavan työnjaon pohjalta: Rehtori Erityisopettajat Kuraattori Terveydenhoitaja Opinto-ohjaaja Luokanvalvoja työskentelyn yleisvastuu oppimisvaikeudet, integraatio, joustavat opetusjärjestelyt yhteistyössä aineenopettajien kanssa kasvun ja kasvatuksen tukeminen erityisesti sosiaalisissa vaikeuksissa olevien oppilaiden kohdalla, sosiaalitoimen verkostotyöskentely terveydenhuollon asiantuntija, kouluterveydenhuollon yhteyshenkilö oppimisvaikeuksien ennakointi, yhteistyö koulun henkilökunnan kanssa toimii luokkansa oppilaiden asioiden hoitajana (mukana oppilashuoltoryhmässä tarvittaessa) Koulukuraattorin perustehtävänä on sosiaalityön menetelmien avulla edistää hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä oppilaiden ja heidän perheidensä keskuudessa. Kuraattori toimii yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa, häntä kasvattavien ja hoitavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Terveydenhoitaja vastaa päivittäisistä terveydenhuoltopalveluista koulussa. Tapaturmaja sairaustapauksissa oppilas ohjataan terveyskeskukseen tai sairaalahoitoon. Koululääkäri on tavattavissa erikseen sovittuina ajankohtina. 16

17 Osa-aikainen erityisopetus pyrkii ongelmien ennalta ehkäisyyn mm. jakamalla tietoa oppimisvaikeuksista sekä opettajille että muille tahoille tilanteen mukaan. Erityisopettaja selvittää opinto-ohjaajan kanssa kouluun tulevien ja toisen asteen koulutukseen siirtyvien oppilaiden mahdollisia ongelmia eli toimii aktiivisena tiedonjakajana koulutuksen nivelkohdissa. Erityisopettaja huolehtii oppilaiden testaamisesta ja toimii oppimisvaikeuksien osalta yhteistyössä koulupsykologien kanssa. Erityisopettaja vastaa koulun hojks/hops -käytänteistä. Erityisopettajan antama opetus voi olla samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetusta. Perusopetuksen vuosiluokkien oppilaat elävät nopeaa kasvun ja kehityksen vaihetta, jossa sekä fyysiseen, psyykkiseen että sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia, ja oppilas saattaa kohdata vaikeuksia jollakin osa-alueella, Oppilashuoltotyön onnistumisen edellytyksenä on varhainen nuorten vaikeuksien tunnistaminen ja tukitoiminen käynnistäminen. Keskeiseen asemaan tunnistamisen osalta nousee yksittäinen opettaja ja hänen oppitunneilla tekemänsä havainnot. Opettajien informaatio luokanvalvojalle ja oppilashuoltoryhmälle on välittömien toimenpiteiden edellytys. Yksittäisen oppilaan tuki- ja ohjaustilanteissa toimitaan kunkin tilanteen mukaan. Oppilashuoltoryhmä toimii kaikissa tilanteissa yhteistyössä oppilaan huoltajan kanssa ryhmässä sovittujen menettelyjen mukaisesti. Siirtyminen koulu- ja koulutusasteelta toiselle Oppilaan siirtyessä 6.-7.luokalle oppilashuoltoryhmän edustajat vierailevat lähikouluissa tutustumassa uusiin oppilaisiin ja keskustelemassa luokanopettajien kanssa oppilashuoltoon liittyvistä asioista. Uudet oppilaat tutustuvat kouluun keväällä ennen lukuvuoden päättymistä. Tutustumispäivän aikana perehdytään uuteen kouluun luokanvalvojan ja tukioppilaiden ohjauksessa. Huoltajat tutustuvat kouluun ja luokanvalvojaan saman päivän iltana, jolloin on mahdollista keskustella myös oppilashuoltoon liittyvistä asioista. Siirtyminen toisen asteen oppilaitoksiin on pääasiassa opinto-ohjaajan ja oppilaan yhteistyötä. Koulu saa tiedot oppilaiden sijoittumisesta eri oppilaitoksiin ja opinto-ohjaaja saa yhteistyöpalaverien kautta seurantatietoa oppilaiden toisen asteen opiskelusta. Erityisseurantaa kaipaavat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Toimenpiteet ongelma- ja kriisitilanteessa Opetussuunnitelmaan liittyvät omana kokonaisuutenaan turvallisuussuunnitelma sekä kriisisuunnitelma. Koulukiusaamiseen liittyvät toimenpiteet on esitetty kriisisuunnitelmassa. Kiusaamisen ehkäisemiseksi selvitetään lukuvuoden alussa rehtorin ja kuraattorin toimesta kaikille 17

18 oppilaille luokkatasoittain, mitä koulukiusaaminen on, miten menetellään kiusaamistapauksissa sekä henkilöt, joihin oppilas voi kaikissa tapauksissa ottaa yhteyttä. Yhteydenotoissa korostetaan luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta. Koulukiusaamiseen liittyvää valistustyötä jatketaan lukuvuoden aikana kahdessa luokkatasoittain pidettävässä informaatiotilaisuudessa. Kuraattori pitää luokkakohtaiset valistustunnit koulukiusaamisesta luokille sekä tarvittaessa muille luokille. Luokanvalvojat selvittävät turvallisuuteen liittyviä asioita säännöllisesti pidettävillä luokanvalvojan tunneilla. Koko opettajakunta ja halukkaat, tehtävään soveltuvat oppilaat on koulutettu vertaissovitteluun (Verso), jossa ensi vaiheessa tukioppilaiden toimin selvitetään kiusaamistapauksia. Vertaissovittelua ohjaa 4-5 opettajan sovitteluryhmä, joka tarvittaessa konsultoi kuraattoria ja terveydenhoitajaa. Tupakoinnin, päihteiden ja huumeiden käyttöä ennalta ehkäisevä valistustyö on keskeinen osa terveyskasvatusta. Opetus- ja valistustyö tapahtuu terveystiedon opetuksen yhteydessä sekä eri oppiaineisiin liittyvänä aihekokonaisuutena. Oppilaiden terveyskäyttäytymistä seurataan lukukausittain tehtävien kyselyiden avulla sekä valtakunnallisesta kouluterveyskyselystä saatavan informaation avulla. Terveydenhoitajan henkilökohtainen ohjaus terveyteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa on ensiarvoisen tärkeää. Oppilaille suunnataan erilaisia savuttomuuteen, päihteettömyyteen ja huumeettomuuteen liittyviä tapahtumia. Koulumatkakuljetukset Suurimmalla osalla koulun oppilaista koulumatka on alle 5 km ja koulumatkat sujuvat jalan tai pyörällä. Ahlaisten oppilaiden koulukuljetukset organisoi koulutusvirasto. Mahdollisten odotustuntien ajaksi oppilaille varataan oleskelutila, jossa he voivat tehdä tehtäviään. Opintoretkillä, leirikouluissa, kilpailumatkoilla ym. noudatetaan niistä erikseen annettuja ohjeita. Kouluruokailu Kouluruokailun tavoitteena on varmistaa, että oppilaat saavat kerran päivässä lämpimän aterian. Ruokailuun liittyy myös tapakulttuuriin ja käyttäytymiseen liittyviä tavoitteita. Ruokailussa otetaan huomioon lukuvuoden aikana vietettävät juhlat ja erityisteemat, joiden yhteydessä on mahdollisuus siirtää suomalaiseen kulttuuriperinteeseen liittyviä traditioita. Ruokailu rytmittää osaltaan koulupäivää ja antaa oppilaille välituntia pidemmän hengähdystauon. Koulun toiminnassa ja myös ruokailussa tulee ottaa huomioon oppilaiden kehitysvaiheet ja ohjata heitä itsenäiseen toimintaan. Murrosikäinen oppilas kaipaa etäisyyttä opettajiin ja vapautta toimia itsenäisesti. Koulun henkilökunnan tehtävänä 18

19 on varmistaa, että ruokailu sujuu joustavasti ja oppilaat noudattavat ruokailusta annettuja ohjeita ja käyttäytymissääntöjä. Oppilaiden ruokailua valvotaan opettajien ja keittiöhenkilökunnan toimesta. Erityistä huomiota on viime vuosina kiinnitetty erityisruokavaliota tarvitseviin sekä ruokailusta kokonaan poisjääviin oppilaisiin. Terveydenhoitaja osallistuu ruokailun seurantaan yhdessä emännän kanssa niiden oppilaiden osalta, jotka noudattavat erityisruokavaliota. Työyhteisön hyvinvointi Hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistetään ensisijaisesti oppilastoimintaa kehittämällä. Oppilaskunnan ja tukioppilaiden kouluttaminen, toiminnan koordinoiminen sekä oppilaiden osallisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen ovat kehittämistoiminnan avainasioita. Koulun henkilökunta on kouluttautunut koko kouluyhteisön hyvinvointia koskeviin, oppilaiden elämänhallintaan liittyviin ja oppilashuoltoa yleisesti koskeviin asioihin (työssä jaksaminen, nuorten mielenterveysongelmat, tupakointi ja päihteet ym). Koulutus- ja suunnittelutilaisuuksissa on pyritty edistämään koulun toiminnan hahmottamista kokonaisvaltaisesti siten, että jokainen voisi kokea toimivansa kasvattajana ja olevansa omalta osaltaan vastuussa työyhteisön toimivuudesta ja hyvinvoinnista. Koulun toiminnan kehittäminen edellyttää jatkuvaa työtä ja sitoutumista yhteisiin päämääriin. Yhteissuunnittelun, kouluttautumisen ja kehittämiskeskustelujen kautta etsitään ratkaisuja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteisillä tapahtumilla, juhlilla ja teemapäivillä rakennetaan koulun arjesta poikkeavilla tavoilla yhteisöllisyyttä ja annetaan oppilaille mahdollisuus luovaan toimintaan ja itsensä ilmaisemiseen koulun virallisen toiminnan ohella. 4.6 KOULUN JA KULTTUURIN YHTEISTYÖSUUNNITELMA Tiedot ja yhteyshenkilöt löytyvät lukuvuosittain ilmestyvässä Kulttuurikoukussa Kulttuurilaitos Vuosiluokka Sisältö Satakunnan museo X Kotiseutu Satakunnan maakuntakirjasto X X X Teemaopastus Tutustuminen+lastenosasto X Satakunta ja Pori 1800-luvulla Porin taidemuseo X Taidemuseo tutuksi Tiedonhaku+nuortenkirjallisuus 19

20 Porin teatteri Teatteriesitys * Pori Sinfonietta X Orkesterin soittimet X Konsertin valmistaminen Luontotalo Arkki X Multivisio+näyttely Rakennuskulttuuritalo Toivo/Korsmannin talo Tanssikoulu Liisa Nojonen Porin rakentaminen ja asuminen Palmgren-konservatorio Sekk Kinokellari Rakastajat-teatteri X X X X X X X Multivisio+näyttely Porilaiskoti 50-luvulla Tanssilajien esittely Tanssitunti Konsertti Palmgrensalissa Bändi-ilta Valimosalissa Koulukonsertti Elokuvaesitys sop. mukaan Elokuvaesitys sop. mukaan Esitys sop. mukaan * Teatteriesitys tarjonnan mukaan luokille. Yhdeksäsluokkalaiset normaaliesityksissä. 5.0 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OHJAUS Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta koulu pyrkii löytämään yksilöllisiä, joustavia ratkaisuja opetuksen järjestämisessä. Oppilaskohtaiset toimenpiteet sovitaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa siten, että aineenopettaja, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, rehtori ja tarvittaessa oppilashuollon muut asiantuntijat ovat mukana henkilökohtaisen oppimissuunnitelman suunnittelussa. Oppilas ja hänen edistymisensä opinnoissa on aina ratkaisujen lähtökohta. 20

21 Erityisopetuksen toteuttaminen Tukea tarvitseva oppilas ohjataan ensivaiheessa aineenopetuksen tukiopetukseen. Jos tukiopetustoimilla ei saada aikaan toivottuja oppimistuloksia, oppilaalla on mahdollisuus siirtyä osa-aikaiseen erityisopetukseen, jolloin erityisopettaja yhdessä aineenopettajan kanssa laatii oppilaalle henkilökohtaisen oppimissuunnitelman. Opetuksen järjestämiseen suunnattujen resurssien salliessa käytettävissä on myös samanaikaisopetus joko aineenopettajien tai aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyönä. Oppilas voi kerrata vuosiluokan oppilaan arviointia koskevien yleisten ohjeiden mukaisesti. Erityisopetuksen kohderyhmät Erityisopetusta voivat saada kaikki oppilaat yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tilapäisesti opinnoista jälkeen jääminen, oppimisvaikeudet yleensä, puhumiseen, lukemiseen tai kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet, oppimista haittaavat oireyhtymät sekä murrosikään liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset vaikeudet ovat yleisimpiä syitä, joilla oppilas siirtyy opetuksen tukitoimien piiriin tai osa-aikaiseen erityisopetukseen. Erityisopetuksen tilat ja oppimisympäristö Koulun fyysiset tilat on suunniteltu yleisopetuksen tarpeisiin, ja opetus tapahtuu pääosin luokkaopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen käyttöön on osoitettu oma tila, jossa voi kerrallaan opiskella 5 oppilasta. Varhainen tunnistaminen Opettajien, luokanvalvojan ja oppilashuoltotiimin asiantuntijuus ja välitön puuttuminen on keskeisessä roolissa tukea tarvitsevan oppilaan tunnistamisessa. Myös koulun muu henkilökunta osallistuu kasvattajan roolissa oppilaiden toiminnan seuraamiseen ja raportoi asioista rehtorille. Oppilashuoltotiimi saa kirjallista informaatiota tilanteissa, joissa opettaja kokee oppilaan tarvitsevan erilaisia tukitoimia. Yhteistyöstä eri asiantuntijatahojen kanssa sovitaan oppilashuoltotiimin jäsenten kesken tilannekohtaisesti. Testaus ja tutkimukset Esitys oppilaan testaamiseen voi tulla huoltajilta, aineenopettajalta tai erityisopettajalta. Oppilaan testaaminen oppimisvaikeuksien selvittämiseksi tapahtuu kirjallisesti yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja koulun edustajan kesken. Oppimisvaikeuksia koskeva ensi testaaminen tapahtuu koulussa erityisopettajan johdolla. Jos tilanne edellyttää 21

22 jatkotoimia edetään yhteistyössä koulupsykologin ja perheneuvolan kanssa. Myös työvoimatoimiston psykologipalvelut tulevat kyseeseen erityisesti ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Oppimissuunnitelma ja hojks Oppilas voi noudattaa opinnoissaan henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa (hops), joka laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, erityisopettajan ja aineenopettajien toimesta. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opintojen tavoitteet, sisällöt, toteuttamisaikataulu seuranta sekä vastuuhenkilöt. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (hojks) laadinnassa noudatetaan perusopetuslain ja Porin koulutoimen yhteisiä ohjeita. Suunnitelma laaditaan oppilaalle, joka siirretään erityisopetukseen tai joka opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa mukautetun oppimäärän mukaisesti. Suunnitelman ensi mainitussa tilanteessa hyväksyy koulutuslautakunta ja jälkimmäisessä koulun rehtori. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, erityisopettajan, aineenopettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman toteuttamisesta ja sen seurannasta vastaavat erityisopettaja yhdessä nimettyjen aineenopettajien kanssa. Paitsi oppimisen tukitoimia liitetään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan myös muut oppilaan kasvua ja kehittymistä tukevat toimenpiteet. Tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus Tukea tarvitsevien oppilaiden ohjauksesta vastaa yhteistyössä oppilashuoltotiimi, jossa sovitaan kulloinkin vaadittavan asiantuntija-avun ja tukitoimien määrästä, laadusta ja vastuuhenkilöstä. Koulun toimintakulttuuri erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukena Oppilastoiminnan ja oppilaiden osallisuuden yhtenä kehittämistavoitteena on perehtyä vertaistoimintaan ja toimia erilaista tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäynnin ja elämänhallinnan apuna. Tukioppilaat ja oppilaskunta ovat yhdessä kouluttautuneet oppilastoimintaan ja vastaavat sopimansa työnjaon kautta toiminnasta vertaisryhmissä. Oppilastoiminnan keskeisenä kehittämisalueena on luokan yhteistoiminta ja luokkahenki. Ryhmäytyminen ja yhteistyö luokanvalvojan ja oppilaiden kesken on tärkeä oppilaiden oppimista edistävä tekijä. Lukuvuoden alussa luokat käyttävät aikaa ryhmäytymiseen ja yhteisten työskentelytavoitteiden asettamiseen. Koulun henkilökunta kokonaisuudessaan on sitoutunut koulun kasvatustavoitteisiin oman tehtäväkuvansa mukaisesti. Koulun ja kodin tiiviillä yhteistyöllä ja uudistuvilla yhteistyömenetelmillä koulu pyrkii huolehtimaan omasta kasvatusvastuustaan unohtamatta vanhempien roolia lastensa 22

23 pääasiallisina kasvattajina. Luokanvalvojan rooli korostuu kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Oppiaineesta vapauttaminen Oppilaan vapauttaminen jonkin oppiaineen opetuksesta tapahtuu yleisten säädösten mukaisesti ja on äärimmäinen toimenpide. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat osallistuvat opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen heille erikseen laadittujen tukitoimien avulla. Opetusmenetelmälliset ratkaisut Opetusmenetelmät ovat avainasemassa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemisessa. Luokkaopetustilanteissa eriyttäminen, samanaikaisopetus, informaatioteknologian mahdollisuudet ja yhteistoiminnallinen oppiminen auttavat tukea tarvitsevaa oppilasta mahdollisten erityisopetuksen tukitoimien ohella. Yksilöllisten oppimismenetelmien kehittämiseen kiinnitetään huomiota opetusta kehitettäessä..4 HOJKS-SUUNNITELMAT Liitteenä.4 MAMU-OPETUS Porin koulutoimen yhteinen suunnitelma. 23

24 7.1 AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuuksien tavoitteena on kasvatuksen ja koulutuksen yleisten päämäärien korostaminen, oppimiseen liittyvien ja sitä tukevien kokonaisuuksien hallinta sekä erilaisten ilmiöiden välisten syy-yhteyksien ymmärtäminen elämän eri aloilla. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa korostuvat perustaidot ja niiden soveltaminen yli oppiainerajojen. Aihekokonaisuudet toteutuvat osin eri oppiaineissa niille luontaisella tavalla. Koulun yhteisinä teemoina aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon yhteistyö koulun sisällä ja sen ulkopuolisten tahojen kanssa, yhdessä tekemisen merkitys koulun toimintakulttuurin kehittämisessä sekä kouluyhteisön jäsenten erityisasiantuntijuus ja -osaaminen. Aihekokonaisuuksien toteutuminen oppiaineissa Opetussuunnitelman perusteisiin valittujen aihekokonaisuuksien sisältöjä kuuluu eri oppiaineiden sisältöalueisiin ja ne painottuvat oppiaineen opetuksessa eri tavoin. Osa aihekokonaisuuksista toteutuu kaikkien oppiaineiden opetuksessa (mm. ihmisenä kasvaminen, ihminen ja teknologia) ja joidenkin aihekokonaisuuksien kohdalla sisältöalueita sivutaan eri oppiaineissa, mutta niiden toteutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota joko osoittamalla oppiaine tai oppiaineet, joiden opetuksessa varmistetaan aihekokonaisuuksien toteutuminen (mm. turvallisuus ja liikenne) tai valitsemalla yhteisiä teemoja ja tapahtumia, joiden kautta aihekokonaisuudet toteutuvat keskitetysti joko koko koulun yhteistyönä tai eri luokkatasojen teemoina. Oppiaine Äidinkieli x x x x Vieraat kielet x x x x x x Matematiikka x x x x Biologia x x x x Maantieto x x x x x Fysiikka, kemia x x x x x Terveystieto x x x x x Uskonto x x x x Historia x x x x Yhteiskuntaoppi x x x x x x x Musiikki x x x Kuvataide x x x x x x x Käsityö x x x x x Liikunta x x x x x x x Kotitalous x x x x x x x Tietotekniikka x x x x x x Oppilaanohjaus x x x x 24

25 Aihekokonaisuuksien toteutuminen oppiaineissa. 1.Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuudet toteutuvat seuraavissa oppiaineiden opetukseen ja koulun kehittämis-strategioihin liittyvissä toiminnoissa Kuninkaanhaan koulun nettilehti HakaNetti (yhteistyö Satakunnan Kansan kanssa) Aikakauslehti opetuksessa (yhteistyö Aikakauslehtiliiton kanssa) Oppilastoiminnan kehittäminen, osallisuus ja vaikuttaminen (yhteistyö Porin koulutusviraston kanssa) Suomen Tammi (OPH:n kulttuurihistorian ja maailmanperinnön hanke) Informaatioteknologia opetuksessa (WSOY:n Opit -ohjelma) Kunkun kruunaus (nuorten musiikkiharrastuksen edistäminen) Liikenne- ja mopokoulutus (yhteistyö Terveys ry:n kanssa) Aihekokonaisuuksien toteutuminen koulun yhteisinä teemoina ja tapahtumina Aihekokonaisuudet koulun yleisessä kasvatustyössä Aihekokonaisuuksien sisällöt toteutuvat koulun yleisessä kasvatustyössä monilla tasoilla. Keskeisiä alueita ovat oppilashuolto kokonaisuudessaan sekä koulun turvallisuussuunnitelma. Oppilashuolto sitoo koulun eri osajärjestelmät toisiinsa ja toiminnan yhteisvaikutukset kohdistuvat muun muassa seuraaviin aihekokonaisuuksiin: ihmisenä kasvaminen, vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista, turvallisuus. Koulun kehittämisstrategioiksi on valittu oppilastoiminnan kehittäminen, informaatioteknologia ja kansainvälisyys sekä toimintakulttuurin kehittäminen. Strategioiden kautta toteutuvat muun muassa seuraavat aihekokonaisuudet: kulttuuri-indentiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus, ihminen ja teknologia. Lukuvuosittain valittavat painopistealueet tukevat paitsi strategiatoimintaa myös yksittäisten aihekokonaisuuksien toteutumista painotetusti. Aihekokonaisuuksien toteutuminen koulun yhteisinä teemoina Aihekokonaisuudet toteutuvat koulun yhteisinä teemoina seuraavien tapahtumien, projektien ja yhteistyöhankkeiden kautta 25

26 Koulun juhlat ja perinteet Kouluvuoden perinteiset juhlat vahvistavat suomalaista juhlaperinnettä ja auttavat oppilaita mieltämään niiden merkityksen kansallisina juhlatapahtumina (itsenäisyysjuhla, joulujuhla, pääsiäinen, kansallisrunoilijoiden ja kirjailijoiden merkkipäivät, kansainväliset juhlapäivät, vappu). Lisäksi koululla on omia juhlaperinteitä, joita kehitetään ajanhengessä ja joiden suunnittelussa ja toteutuksessa oppilaiden osuus on merkittävä (9.luokkien päätöslounas ja juhlalliset päättäjäiset, Kuninkaanhaan päivä, ystävänpäivä). Leirikoulut, opintokäynnit Leirikoulujen toteuttaminen sekä eri aineiden opintokäynnit vahvistavat opetussuunnitelman mukaista oppimiskäsitystä, laajentavat oppimisympäristöjä ja avartavat oppilaiden käsitystä oppimisesta (oppia voi muuallakin kuin koulussa) sekä mahdollistavat konkreettisen oppimisen toiminnallisuuden ja kokemusten kautta. Leirikoulujen, luokkaretkien ja opintokäyntien toteuttamisessa korostuvat vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen oppiminen Sanoma- ja aikakauslehti opetuksessa Viestintä- ja mediakasvatuksen keskeisinä välineinä toimivat lehdet. Sanomalehti opetuksessa on saanut vakiintuneen aseman ja yhteistyö Aikakauslehtiliiton kanssa on käynnistymässä. Sähköisten viestintävälineiden käyttö lisääntyy informaatioteknologian hyödyntämisen myötä. Oppilaat toimittavat koulun omaa nettilehteä osana tietotekniikan opetusta. Osallisuus ja vaikuttavuus Koulun kehittämisstrategiana on oppilastoiminnan kehittäminen kaikilla tasoilla. Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta toteuttavat erikseen ja yhdessä nuorten vaikuttavuutta ja osallisuutta kouluyhteisön toiminnassa. Koulu on mukana Porin koulutusviraston nuorten vaikuttavuushankkeessa. Projektit, teemapäivät, tapahtumat Aihekokonaisuudet koulun toimintakulttuurin rakentajina Aihekokonaisuuksien avulla kannustetaan koko kouluyhteisöä yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen. Yhteisten teemojen kautta on mahdollista nostaa esiin sellaista erikoisosaamista, joka ei toteudu oppiaineiden opetuksessa (esim. harrastustoiminnan kautta hankittu osaaminen). 26

27 Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa korostetaan oppilaiden osuutta sekä suunnittelijoina että toimeenpanijoina. Työtapojen ja menetelmien valinnalla pyritään edistämään kouluyhteisön avoimuutta, luottamusta eri osapuolten kesken sekä aitoa vuorovaikutusta. Aihekokonaisuuksien toteuttamisen avulla korostetaan oppivan organisaation periaatteita: kaikki oppijoina, oppimista tapahtuu kaikkialla koko ajan, yhteinen toiminta ja osaamisen jakaminen oppimisen edistäjänä. Aihekokonaisuuksien toteuttamisen yhteydessä tulee pohtia koulun toimintakulttuurin kehittämisen keskeisiä kysymyksiä: Miten toimitaan? Minkälaiseksi muodostuu vuorovaikutus eri toimijoiden välillä? 7.1 OPPILAIDEN OSALLISUUS Oppiminen O S A L L I S U U S O PE- TUS H Y V I N V O I N T I Perusopetuslaki Opetussuunnitelman perusteet Valtioneuvoston päätökset Osallisuus, hyvinvointi ja oppiminen Tavoite Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toimintaa yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen yhteisistä asioista 27

28 osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla asioiden hoitamiseen omassa koulu- ja paikallisyhteisössä kohtaamaan muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan pitkäjäntei sesti yhteisten päämäärien saavuttamiseksi ymmärtämään koulun toimintaa nuorten ja aikuisten yhteisenä toimintaympä ristönä Toimintamuodot Nuorten osallisuutta kehitetään oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan kautta. Ryhmätkouluttautuvat yhdessä ja päättävät toimintalinjoista ja tehtävistä päällekkäistoiminnan välttämiseksi. Koulutustoiminta järjestetään yhteistyössä nuorten toiminnasta vastaavien kansalaisjärjestöjen kanssa (mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Allianssi). Oppilaskunnan ja tukioppilaiden toimintaa ohjaavat tehtävään nimetyt opettajat. Oppilaskunta Oppilaskunnassa on kaikkien luokkien edustus ja edustajan tehtävänä on toimia linkkinä luokan ja oppilaskunnan välillä. Edustajan merkitys luokkatoiminnan kehittämisessä on merkittävä. Oppilaskunta tekee esityksiä kouluyhteisön toiminnan kehittämiseksi vastaa kioskitoiminnasta kehittää osaltaan luokkatoimintaa on mukana työstämässä kouluyhteisön erilaisia prosesseja (ops, järjestyssäännöt ym) oman koulutustoiminnan järjestäminen (2x kahden päivän koulutustilaisuus lukuvuodessa) järjestää kulun tapahtumia ja juhlia on mukana kaupungin alueparlamenteissa Tukioppilaat Tukioppilaat valitaan luokan oppilaista. Tukioppilas on vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa tarvittaessa muita oppilaita. Tukioppilaat huolehtivat tukioppilastoiminnan järjestämisestä vertaistuen kehittämisestä (kouluviihtyvyys, toverisuhteet, turvallinen ja kannus tava ilmapiiri) vertaissovittelusta yhdessä opettajien ja valittujen oppilaiden kanssa järjestävät koulun tapahtumia 28

29 Osallisuus ja yhteistyötahot Koulun sisäinen yhteistyö oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan ohjaavat opettajat vuosiluokat opettajakunta ja rehtori koulun henkilökunta Koulun ulkoinen yhteistyö nuorten alueparlamentti vanhempainyhdistys hallintokunnat (koulutus, vapaa-aika, kulttuuri ym) muut oppilaitokset kansalaisjärjestöt kansainvälisten suhteiden hoitaminen (OPH, Unesco) Osallisuuden portaat Autonomia Kohti itsenäistä päätöksen- Luova yhteistyöprosessi Vuoropuhelu, jota aikuiset ohjaavat Yksisuuntainen vuorovaikutus näennäisdemokratia Osallisuuden kehittämistä edistävät oppilaiden toiminnan kehittäminen yhdessä opettajien kanssa toimintamääräraha (koulutus, tapahtumien järjestäminen) yhteistyön lisääminen (vanhempainyhdistys, nuorisovaltuusto, muut koulut) luokkatoiminnan kehittäminen.1 Osallisuushanke Porin koulutoimessa Porin koulutoimen yhteinen suunnitelma. 29

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot