OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA"

Transkriptio

1 OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

2

3 OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Naantalin kaupunki Naantali 2013

4 NAANTALIN KAUPUNKI 1. painos Kustantaja: Naantalin kaupunki Sivistysvirasto Tullikatu Naantali puh s-posti Ulkoasu ja taitto: Petteri Mero, Mainonnan suunnittelutoimisto Vire Oy Painopaikka: Waasa Graphics, Vaasa. isbn (sid.) isbn (PDF)

5 SISÄLLYS Esipuhe...6 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEITA...8 Hyvä ja turvallinen koulupäivä...9 Lähikouluperiaate...9 Koulun aloittaminen: opetuksen poikkeava aloittamisajankohta...10 Varhainen tukeminen...10 Tukitoimien arviointi...11 Kodin ja koulun yhteistyö...11 Kodin ja koulun välinen viestintä...12 Kasvatuskumppanuus esiopetuksessa...13 Moniammatillisuus...14 Nivelvaiheyhteistyö...15 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN KOLMIPORTAINEN TUKI (YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN)...18 Yleinen tuki...22 Tehostettu tuki...23 Pedagoginen arvio...23 Oppimissuunnitelma...25 Erityinen tuki...28 Pedagoginen selvitys...29 Menettely erityisen tuen päätöksissä...30 HOJKS...30 Oppilaan tukeen liittyvät päätökset ja niiden tekijät...31 TUKIMUODOT...34 Eriyttäminen...35 Opiskelun erityiset painoalueet...36 Joustavat opetusjärjestelyt...37 Tukiopetus...38 Läksykerho...38 Osa-aikainen erityisopetus...39 Oppilaan ohjaus...39 Tulkitsemis- ja avustajapalvelut...40 Joustava perusopetus (JOPO)...40 OPPILASHUOLTO...42 Oppilashuollon rakenteet...44 Esiopetuksen oppilashuollon rakenteet...44 Perusopetuksen oppilashuollon rakenteet...45 Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä...46 Oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen yhteistyössä kodin kanssa...48 Kun huoli oppilaasta herää...50 ERI TOIMIJOIDEN VASTUUT OPPILAAN TUEN JÄRJESTÄMISESSÄ JA OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ...56 Esikoulun ja koulun opetushenkilöstö opetussuunnitelman mukaisen oppilashuoltotyön toteuttajat...57 Oppilashuollon palveluiden henkilöstö...62 Aamu- ja iltapäivätoiminta...68 Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut...69 Puheterapiapalvelut...69 Toimintaterapiapalvelut...69 Terveyskeskuspsykologi...70 Lapsiperheiden sosiaalityö...70 Ulkopuoliset yhteistyötahot...75 Raision perheneuvola...75 Raision lastenpsykiatrian poliklinikka...76 Raision nuortenpsykiatrian poliklinikka...77 TOIMINTAOHJEITA...78 Poissaolot...79 Koulukiusaaminen, häirintä ja väkivalta...79 Mielenterveydenkysymykset...81 Päihteiden käyttö...81 Tapaturmat, onnettomuudet, vakava sairastuminen tai kuolema kouluyhteisössä...81 Väkivalta tai sen uhka...81 KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ...82 SALASSAPITOSÄÄDÖKSET, TIETOSUOJA JA REKISTERIT...86 LÄHTEET...90

6 ESIPUHE Naantali on ollut mukana oppilaan tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnassa vuodesta KELPO-hankkeen nimellä alkanutta tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaa ovat koordinoineet Opetushallitus, Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Koulutuksen arviointikeskus. Opetusministeriö julkaisi vuonna 2007 Erityisopetuksen strategia-asiakirjan, jonka pohjalta alkoi perusopetuksen lainsäädännön uudistaminen ja opetussuunnitelman perusteiden muuttaminen ja täydentäminen. Perusopetuslain muutokset hyväksyttiin Lain pohjalta tehdyt Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset julkaistiin opetushallituksesta Perusopetuslain muutokset oppilashuollon osalta tulivat voimaan Oppilaan tuen osalta uuden lain mukaiset opetussuunnitelmat on ollut mahdollista ottaa käyttöön Opetuksen järjestäjän oli otettava lain mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään Naantalin koulutuslautakunta on käsitellyt oppimisen ja koulunkäynnin tuen prosessikuvauksen Samalla koulutuslautakunta päätti, että opetussuunnitelman muutokset otetaan käyttöön Varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimen alaisuuteen Perusopetuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien paikalliset osuudet laadittiin ja ne hyväksyttiin koulutuslautakunnassa perusopetuksen osalta ja esiopetuksen osalta Molemmat suunnitelmat on otettu käyttöön Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnassa mukana olo on mahdollistanut sen, että opettajille on vuosien aikana voitu järjestää koulutusta, ja opettajat ovat tulleet tietoisiksi tulevista muutoksista oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisessä. Uusien käytänteiden ja toimintamallien vakiinnuttamiseen menee vielä aikaa ja tarvitaan edelleen koulutusta ja jokaisen koulun sitoutumista oppilaan tuen järjestämiseksi mahdollisimman varhain ja oikea-aikaisesti yhtenäisen mallin mukaisesti. Kaupungin esiopetusyksiköt ja koulut ovat toivoneet käytännönläheistä opasta oppilashuoltotyötä varten. Tämän vuoksi käsikirja sisältää myös oppilashuollollisen osuuden. Toivomme käsikirjan yhtenäistävän esikoulujen ja koulujen erilaisia käytäntöjä, jotta voisimme tarjota kaikille oppilaille ja heidän perheilleen tasa-arvoiset oppilashuollon ja oppimisen palvelut. Olemme koonneet tähän sekä esi- että perusopetuksen aihealueita, koska ne molemmat kuuluvat sivistysviraston alaisuuteen, ja erityisesti koska yhtenäistämällä esi- ja perusopetuksen toimintatapoja tuemme oppilaiden siirtymää koulutielle. Opasta on kirjoitettu tilanteessa, jossa esitys uudeksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi on juuri ollut eduskunnan käsittelyssä. Uuden lain on tämän hetkisten tietojen määrä tulla voimaan , ja lakiesityksessä korostuu oppilashuoltotyön suunnitelmallisuus,

7 oppilashuollon kohdentaminen oppilaiden hyvinvointiin ja vaikeuksien ennaltaehkäisyyn sekä oppilashuollon painottuminen yhteisölliseen työhön yksilötyön sijaan. Ohjeistuksia ja käytäntöjä oppilashuoltoon tullaan uudistamaan tämän lain myötä. Tämä opas on tarkoitettu kaikille esiopetuksen ja koulujen opetus- ja kasvatustyöhön osallistuville henkilöille. Oppaassa käytetään pääasiassa koulumaailman termejä, jotka osin eriävät esiopetuksessa käytettävistä. Puhuessamme opettajista tai luokanopettajista tarkoitamme myös esikoulun opettajia ja oppilaalla tarkoitetaan myös esikoululaista lasta. Valinta on tehty tekstin sujuvuuden vuoksi. Käsikirjaa on ollut tekemässä varsin laaja joukko henkilöitä. Eri osa-alueiden valmisteluvastuu on jakautunut seuraavasti: oppilaan tuen kolmiportaisuus: rehtori ja KELPO-koordinaattori Arja Holm oppilashuolto: johtava koulupsykologi Mia Dufva esiopetus: päivähoidon esimies Ritva Parviainen opetuksen järjestäminen: pedagoginen rehtori Kimmo Kuusimäki Sivistystoimenjohtajan nimeämä työryhmä on käsitellyt muutokset. Työryhmään ovat kuuluneet valmistelijoiden lisäksi rehtori Markku Ala-Uotila ja rehtori Vesa Malin. Sivistystoimenjohtajan nimeämä Kelpo-kehittämistyöryhmä, johon ovat kuuluneet Kelpo-koordinaattori Arja Holm, pedagoginen rehtori Kimmo Kuusimäki, päivähoidon esimies Ritva Parviainen, erityisluokanopettajat Arja Mattsson ja Jaakko Rajavaara ja erityisopettaja Marjut Lehti-Laakso Käsikirjan viimeisin päivitetty versio löytyy sähköisenä Naantalin kaupungin internetsivuilta osoitteesta => koulut. Naantalissa, juhannuksena 2013 Arja Holm rehtori Tehostetun ja erityisen tuen koordinaattori Mia Dufva johtava koulupsykologi Ritva Parviainen päivähoidon esimies

8 1 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEITA

9 HYVÄ JA TURVALLINEN KOULUPÄIVÄ Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Hyvä koulupäivä tarkoittaa sitä, että oppilas saa oman ikäkautensa, omien oppimisedellytystensä ja yksilöllisten tarpeidensa mukaista opetusta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea jokaisena koulupäivänä. Hyvä koulupäivä takaa oppilaalle mahdollisuuden vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn ja toiminta ympäristöön ja sitä kautta omalta osaltaan edistää hyvää opiskeluilmapiiriä. Kouluyhteisön tulee olla ilmapiiriltään kunnioittava, ystävällinen, kiireetön ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet asioihin syventymiseen ja yhdessä oppimiseen sekä oppimisen iloon. Sosiaaliseen kehitykseen kuuluvat vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteiden harjoittelun lisäksi olennaisena osana myös lasten keskinäiset riitatilanteet ja niiden ratkaiseminen. Tilanteiden selvittämisellä pyritään tukemaan lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ennaltaehkäisemään kiusaamista ja syrjäytymistä. Tämän vuoksi kiusaamistilanteisiin puututaan, kaikkia osapuolia kuunnellaan ja lasten vanhempia informoidaan asiasta. Tarvittaessa myös lasten vanhemmat ovat mukana keskusteluissa. Naantalin kouluissa on käytössä KiVa-koulu kiusaamisen vastainen ohjelma (www.kivakoulu.fi). LÄHIKOULUPERIAATE Lähikoululla tarkoitetaan opetuksen järjestämispaikkaa, josta oppilaalle osoitettaisiin oppilaspaikka siinä tapauksessa, että hänellä ei olisi erityisen tuen päätöstä. Opetusta järjestettäessä selvitetään aina ensin lähikoulun mahdollisuudet erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opettamiseen. Erityinen tuki edellyttää resurssien varaamista tukitoimien toteuttamiseen. Jos tilannearvio osoittaa, että oppilaan tuen tarve on erityisen vaativa, niin ettei opetusta voida järjestää lähikoulussa, opetus tulee järjestää siellä, missä se voidaan toteuttaa oppilaan edun mukaisesti. Opetus voidaan järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisvaikeuksia ja oppimisen esteitä pyritään ennalta ehkäisemään ja tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja aloittamaan tukitoimet heti tuen tarpeen ilmaantuessa. Tukitoimet pyritään järjestämään pääsääntöisesti yleisopetuksen opetusryhmässä. Tukitoimien toteuttamisessa huomioidaan oppilaiden yksilölliset oppimisvalmiudet ja järjestetään oppimisympäristö ja muut olo suhteet sellaisiksi, että perusopetuksen tavoitteet saavutetaan oppimisen esteistä huolimatta. 9

10 KOULUN ALOITTAMINEN: OPETUKSEN POIKKEAVA ALOITTAMISAJANKOHTA Opetuksen poikkeavasta aloittamisajankohdasta säädetään perusopetuslaissa ( 27). Ehdotus lapsen koulunaloittamisen varhentamisesta tulee yleensä vanhemmilta. Suosituksena on, että vanhemmat ja esikoulun henkilöstö keskustelevat tästä vaihtoehdosta ja mukana neuvottelussa on hyvä olla koulupsykologi. Neuvottelun tavoitteena on keskustella varhentamisen syistä lapsen kehitykselliset tarpeet huomioiden sekä pohtia ja sopia mahdollisista tukitoimista kotona ja koulussa. Päädyttäessä hakemaan varhentamista tarvitaan vanhemmilta vapaamuotoinen hakemus perusteluineen (toimitetaan koulupsykologille) sekä koulupsykologin kannanotto sivistystoimenjohtajan tekemää viranhaltijapäätöstä varten. Koulupsykologi muodostaa kantansa sekä vanhempien ja esikoulun henkilöstön kanssa käytävien keskusteluiden että psykologisten tutkimusten/ selvitysten perusteella. Koulunaloittamisen myöhentäminen tapahtuu myös moniammatillisen verkostotyön pohjalta, johon osallistuvat vanhemmat, esikoulun henkilöstö, koulupsykologi ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Neuvottelun tavoitteena on keskustella mahdollisen myöhentämisen syistä sekä pohtia ja sopia, miten lapsen oppimisen ja kasvun tuki järjestetään, jos lapsi käy esikoulun toiseen kertaan tai jos hän aloittaa koulunsa normaalisti. Vanhempien on tehtävä vapaamuotoinen hakemus perusteluineen, mikä osoitetaan koulupsykologille. Mikäli koulunaloitus myöhennetään, tehdään lapsen tilanteesta pedagoginen arvio ja aloitetaan tehostettu tuki. Koulupsykologi tekee esityksen myöhentämisestä sivistystoimenjohtajalle viranhaltijapäätöstä varten. Päätöksen perusteeksi tarvitaan psykologiset tai lääketieteelliset tutkimukset/selvitykset. Lapsen aloittaessa koulunsa vuotta säädettyä myöhemmin ilmoitetaan hänet kuitenkin 7-vuotiaana kouluun. VARHAINEN TUKEMINEN Varhaisella tukemisella tarkoitetaan tuen tarpeen havaitsemista, huolen puheeksi ottamista ja puuttumista mahdollisimman varhain. Varhainen tukeminen tarkoittaa myös tuen tarjoamista mahdollisimman nopeasti ja oikea-aikaisesti ongelmien ilmaannuttua missä tahansa vaiheessa oppilaan koulupolkua. Tukeminen perustuu usein lasta tai nuorta lähellä olevien toimijoiden huoleen. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja varhainen tuki ovat keskeisessä asemassa kun pyritään ehkäisemään ongelmien pitkittymistä ja syvenemistä. 10 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen periaatteita

11 Opettajan merkitys varhaisessa tukemisessa on keskeinen. Opettajalla on perustyössään mahdollisuus seurata oppilaan kehitystä ja oppimista päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa. Opettajalla on myös velvollisuus antaa oppilaalle hänen tarvitsemaansa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tuen tarpeen määrittelyssä, tukitoimista sopimisessa ja tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnissa tulee opettajan olla tiiviissä yhteistyössä huoltajien kanssa. Tuen toteuttamisessa määritellään sekä koulun että kodin vastuut. TUKITOIMIEN ARVIOINTI Tukitoimien onnistumista, niiden riittävyyttä, vaikuttavuutta ja eri osapuolten sitoutumista sovittuihin toimenpiteisiin seurataan säännöllisesti. Säännöllinen seuranta helpottuu, mikäli tavoitteet ovat mahdollisimman selkeitä, kirjatut toimenpiteet mahdollisimman konkreettisia ja tuen antamiseen käytetty aika määritelty. Seurannan apuna voi käyttää oppimissuunnitelmaa ja seurantaan tarkoitettua tukitoimien luetteloa (löytyy Juunosta ja Intranetistä: Sivistystoimi z Opetuspalvelut z Varhaiskasvatus z Lomakkeet). Tehostetun tuen keinot ovat hyvin samanlaisia kuin yleisen tuen muodot. Yleiseen tukeen verrattuna tehostetussa tuessa tukitoimia lisätään määrällisesti ja laadullisesti ja niitä toteutetaan tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Tehostettua tukea saavan oppilaan tukitoimien riittävyyttä ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan oppimis suunnitelman, pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen avulla. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaiden kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista koulunkäyntiä. Kodin ja koulun välinen yhteistyö edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Lähtökohtana kodin ja koulun yhteistyössä on aina keskinäinen kunnioittava suhtautuminen. Opettajan tulee nähdä oppilaan kotijoukot ensisijaisina yhteistyö kumppaneinaan (ks. esim. Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, 2007). Luodessaan alusta alkaen tiiviin yhteistyön kodin kanssa opettajan on helpompi ottaa yhteyttä vaikeammissakin asioissa. Opettajan kannattaa pyrkiä siihen, että palaute on asiakeskeistä, avointa ja rehellistä. Palautteen lähtökohtana kannattaa pitää sitä, missä on onnistuttu ja vasta sitten pureutua pulmiin. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen periaatteita 11

12 Keskeisiä yhteistyömuotoja ovat: aktiivinen tiedottaminen yhteydenpito myös silloin kun koulunkäynti sujuu (eli positiivinen palaute) välitön yhteydenpito kotiin ja nopea reagointi ongelmien ilmetessä kehityskeskustelut luokkakohtaiset vanhempainillat koulukohtaiset vanhempainillat avoimien ovien päivät teemapäivät, retket, juhlat vanhempainyhdistys KODIN JA KOULUN VÄLINEN VIESTINTÄ Kodin ja koulun välinen viestintätapa valitaan tarpeen ja tilanteen mukaan. Arkaluontoiset tai monimutkaiset asiat edellyttävät henkilökohtaista tapaamista tai vähintään puhelinkeskustelua. Kahdenkeskisissä tapaamisissa keskustellaan rakentavassa hengessä lähinnä yksilötason asioista ja ryhmätapaamisissa laajempaa joukkoa koskevista asioista. Sähköiset välineet kuten Wilma soveltuvat rutiiniasioiden viestintään, mutta käyvät harvoin vuorovaikutteisuutta tarvitsevien asioiden kommunikointiin. Oppilaiden koulunkäyntiä lukuvuoden aikana ja mm. poissaoloja seurataan Wilman kautta. Wilma on hyvä, kun pitää ilmoittaa, tiedottaa yhdelle huoltajalle tai laajemmalle joukolle (esim. palaverin koolle kutsuminen), kun dokumentoidaan tietoa (Harkitse jokainen kirjoittamasi merkki ja sana. Huomaa, että kerran kirjoitettu voi tulla joskus vastaan uudestaan.), kun arkistoidaan tietoa ja koska se vapauttaa aikaa (ei tarvitse odottaa, että saa jonkun puhelimella kiinni). Puhelin on parempi silloin, kun pitää keskustella ja varmistua siitä, että molemmat osapuolet ymmärtävät asiat samalla tavalla, ei tarvitse dokumentoida, ei tarvita useampia henkilöitä paikalle ja pitää ratkaista pieniä ongelmia. 12 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen periaatteita

13 Henkilökohtainen tapaaminen on paras silloin, kun otetaan esille tai ratkaistaan vakavia asioita, esim. kiusaamisasioita tai pitää keskustella ja varmistua esim. asiakirjojen avulla, että molemmat ymmärtävät asiat samalla tavalla. Wilma-viestinnässä on hyvä muistaa, että Wilmaan kirjoitettu on pysyvää, Wilma on virallinen viestintäväline kodin ja koulun välillä, tarvittaessa viestintää näytetään rehtorille tai niille opettajille, joita asia koskee, kirjoitetaan vain sellaista, mitä ollaan valmiita sanomaan myös kasvotusten, tekstiä luetaan ja tulkitaan yleensä kirjaimellisesti ja kannattaa odottaa hetki ja kirjoittaa vasta, kun suurin tunnekuohu tai kiukku on laantunut. KASVATUSKUMPPANUUS ESIOPETUKSESSA Kasvatuskumppanuus on suurimmalla osalla esiopetusikäisistä luotu jo varhaiskasvatuksen ajoilta. Sen luominen ja ylläpitäminen on ammattikasvattajien vastuulla. Kasvatuskumppanuus on kasvattajien hyvää vuorovaikutusta ja yhteistyötä lapsen, vanhempien, toisten kasvattajien ja yhteistyötahojen kanssa. Se rakentuu aloituskeskustelusta, mahdollisesta tutustumiskäynnistä lapsen kotiin, päivittäisistä kohtaamisista, esiopetusikäisen henkilökohtaisesta oppimissuunnitelmasta, vanhempainilloista sekä kullekin yksikölle ominaisista yhteistyömuodoista. Kasvatuskumppanuuteen kuuluu sopimusten tekeminen yhdessä kasvattajien ja vanhempien kesken lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä yhteisistä kasvatusperiaatteista kotona ja esiopetuksessa. Kasvatuskumppanuuden periaatteet, luottamus, kunnioitus, avoimuus ja avoin keskustelu (dialogi), tulee toteutua oppilashuollossa. Luottamus: esiopetusikäisen asioista keskustellaan ensisijaisesti huoltajien kanssa. Tarvittaessa lapsen asioista keskustellaan vanhempien luvalla niiden asiantuntijoiden kanssa, joita lapsen asiat koskevat. Kasvattajilla on lapsen asioista vaitiolovelvollisuus. Avoimuus: kaikki esiopetusikäistä koskeva dokumentointi on vanhempien nähtävissä. Esiopetusikäistä koskevat arvioinnit perustuvat esiopetusikäisille tehtäviin kartoituksiin (kognitiiviset taidot ja sosiaaliset sekä tunnetaidot). Lapsen kehitystä ja kasvua havainnoidaan ja seurataan. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen periaatteita 13

14 Kunnioitus: esiopetusikäinen ja perheet kohdataan omana itsenään. Huoltajia arvostetaan lapsen tuntijoina. Avoin keskustelu (dialogi): keskustelut lapsen asioista ovat kaksisuuntaisia ja avoimuus, luottamus ja kunnioitus toteutuvat. Kasvattajilla ja asiantuntijoilla ei ole valmiita ratkaisuja lapsen asioihin vaan päätökset ja ratkaisut tehdään yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Vastuu lapsen kasvatuksesta on ensisijaisesti vanhemmilla, ja tätä kasvatusvastuuta tukevat ja täydentävät muut tahot, joista esikoululla on omat tehtävänsä ja vastuunsa. Kun kodin ja esikoulun keskinäinen yhteistyö toimii hyvin, puhutaan parhaimmillaan kasvatuskumppanuudesta. MONIAMMATILLISUUS Moniammatillisuudella tarkoitetaan monien eri kasvatus-, opetus- ja ohjaustyössä toimivien ammattilaisten yhteistyötä. Moniammatillisen verkoston ja ryhmän kokoonpano arvioidaan kulloisenkin tilanteen ja oppilaan tuen tarpeen mukaan. Koulujen ja esiopetuksen oppilashuoltoryhmät edustavat moniammatillisuutta. Naantalissa kaikilla kouluilla on säännöllisesti kokoontuva oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja koordinoida koulun oppilashuoltotyötä, hoitaa yksittäisen oppilaan asioita sekä toteuttaa oppilashuoltotyölle asetettuja lakisääteisiä tehtäviä. Moniammatillisuutta on myös eri osaamista edustavien opettajien yhteistyö. Moniammatillisuudella saadaan jo olemassa olevat resurssit yhteiseen käyttöön. Parhaimmillaan moniammatillisuus on myös poikkihallinnollista siten, että eri hallintokuntien edustajat osallistuvat oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Lasta kannatteleva liittouma on moniammatillinen verkosto, jonka tavoitteena on puhua siitä, miten viranomaiset ja läheiset voivat olla lapselle ja hänen perheelleen avuksi niin, että lapsen elämä ja asiat menisivät hyvään suuntaan. Lopputulokseksi pyritään saamaan asiakkaan hyväksi kokema kokoontuminen, ei niinkään viranomaispalaveri. Tärkeänä tavoitteena on siis asiakkaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Keskustelu lähtee liikkeelle kysymyksestä mistä tänään olisi hyvä puhua. Tapaamisessa sovitaan toimenpiteistä ja niiden toteuttajista sekä mahdollisesta seurannasta. Verkoston kutsuu koolle lapsen ja perheen tunteva työntekijä, jolla huoli lapsesta on herännyt. Hän kysyy ensin perheeltä luvan asiakasverkoston kutsumiseen ja miettii perheen kanssa, ketkä viranomaiset ja läheiset kutsutaan koolle. Lapsen läsnäolo on luonnollisesti olennaista. Verkoston vetäjiksi tarvitaan kaksi henkilöä, jotka tuntevat työmallin. Käytettävissä 14 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen periaatteita

15 verkoston vetäjiksi ovat mm. Raision perheneuvolan työntekijät, Naantalin oppilashuollon henkilöstö ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat. Lisätietoja työmuodosta saa oppilashuollon henkilöstöltä. NIVELVAIHEYHTEISTYÖ Yhteistyö koulutuksen nivelvaiheissa on tärkeä, jotta oppilaan yhtenäinen koulupolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saadaan mahdollisimman sujuvaksi. Välttämättömien tietojen välittäminen opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi on jokaisen toimijan velvollisuus. Näin taataan tukitoimien jatkuvuus myös siirtymävaiheissa. Erityistä huomiota kiinnitetään esiopetuksen henkilöstön, tulevan opettajan ja kodin yhteistyömuotojen vakiinnuttamiseen lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun (Taulukko 1). Käytössä on lomake, jonka sekä huoltajat että esiopetuksen opettajat täyttävät ja joka toimitetaan tulevalle opettajalle hyvissä ajoin (löytyy Juunosta ja Intranetistä Sivistystoimi z Opetuspalvelut z Varhaiskasvatus z Lomakkeet). Kiertävät ja ryhmissä työskentelevät varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja koulujen erityisopettajat tapaavat koulukohtaisesti huhtikuussa. Lastentarhanopettajat ja tuleva luokanopettaja sekä mahdollisesti erityisopettaja tapaavat huhti- ja toukokuun aikana. Henkilökohtaisilla tapaamisilla opetushenkilöstön ja vanhempien kanssa varmistetaan tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tietojen siirtyminen kouluun. Koulutulokkaat huoltajineen tutustuvat tulevaan kouluunsa toukokuussa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen periaatteita 15

16 Taulukko 1. Nivelvaiheen käytännöt ja tuki siirryttäessä esiopetuksesta alkuopetukseen AJANKOHTA MITÄ TAPAHTUU? MITEN MENETELLÄÄN? VASTUUHENKILÖ Tammikuu Esiopetukseen ja kouluun ilmoittautuminen Päivähoidon esimies ja koulusihteeri Helmikuu Kielirikasteiselle luokalle haku Pääsykoe Johtava koulupsykologi Erityisen tuen tarpeessa olevat Sijoittamispalaveri Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja koulupsykologit Maaliskuu Lautakunnan päätökset Huhtikuu Koulutulokkaiden lomake Kouluihin huhtikuun loppuun mennessä Esiopettajat KOS/havainnointilomake kouluun, mikäli lapselle on tehty oppimissuunnitelma ja hän kuuluu erityisen tuen piiriin Oppimissuunnitelmat Wilmaan Esiopettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat Toukokuu Tarvittaessa esiopettajien ja luokanopettajien tapaamiset Vanhempainillat Mavalkan kansilehti kouluihin Tuleva ekaluokan opettaja osallistuu eskarin vanhempainiltaan mahdollisuuksien mukaan Esiopettajat ja luokanopettajat Esiopettajat Kouluun tutustumiset 16 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen periaatteita

17 Seitsemännelle luokalle siirtymistä tukevat oppilaiden tutustumiskäynti yläkouluun kuudennen luokan keväällä sekä huoltajille järjestettävä vanhempainilta. Yläkoulusta opinto-ohjaajat ja muut siirtoprosessista vastaavat henkilöt käyvät keväällä alakouluissa haastattelemassa kuudennen luokan opettajia ja oppilaita siirtymisessä oleellisista asioista. Käytössä on myös nivelvaiheen lomake sekä viitteellinen vuosikello (löytyy Juunosta). Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että lomakkeen tiedot välittyvät niille yläkoulun opettajille, joille niistä on hyötyä oppilaan opetuksen järjestämiseksi. Tiedon välittymisestä vastaavat opinto-ohjaajat. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymisessä tärkeä rooli on opinto-ohjaajalla yhdessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Opinto-ohjaaja tukee ja ohjaa oppilasta valintojen tekemisessä ja on yhteistyössä toisen asteen oppilaitoksiin ja työelämään. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen periaatteita 17

18 2 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN KOLMIPORTAINEN TUKI (YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN)

19 Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolmiportaisuus tarkoittaa yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Tuen tarve tulee havaita mahdollisimman varhain. Tuen tarpeeseen vastataan ensisijaisesti jokaiselle oppilaalle suunnatun yleisen tuen avulla. Kuviossa 1 on kuvattu tukimuotojen yleisimpiä järjestämistapoja esi- ja perusopetuksessa ja kuviossa 2 tuen etenemisen prosessia. HYVÄ KOULUPÄIVÄ: LAADUKAS PERUSOPETUS, KASVUA JA KEHITYSTÄ TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI, YHTEISÖLLISYYS, KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ, TURVALLISUUS. Yleinen tuki Zz Tehostettu tuki Zz Erityinen tuki Lakisääteiset prosessit: Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös ja HOJKS OPETUKSEN JA TUEN SUUNNITTELU: Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma (pakollinen) HOJKS (pakollinen) TUKIMUODOT Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollon tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Apuvälineet yms. Avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollon tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Apuvälineet yms. Avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollon tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Kokoaikainen erityisopetus Apuvälineet yms. Avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut TUEN JÄRJESTÄMINEN: JOUSTAVAT RYHMITTELYT, RYHMÄKOKO, SAMANAIKAISOPETUS Kuvio 1. Kolmiportaisen tuen järjestämistavat. Lihavoidut tukimuodot ovat ko. tuen portaan keskeisiä tukimuotoja, esimerkiksi yleisessä tuessa eriyttäminen. Yleinen tuki on jokaisen oppilaan oikeus. Päävastuu tuen antamisesta on luokan opettajalla ja oman oppiaineensa osalta aineenopettajalla. Jokaiselle oppilaalle suunnatut yleisen tuen tukimuodot ovat laaja kirjo erilaisia mahdollisuuksia, joita oppilas saattaa tarvita edetäkseen edellytystensä mukaan opiskelussaan. Yleisessä tuessa keskeisiä toimintatapoja ovat eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, tukiopetus, samanaikaisopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Oppilaan osallistuminen osa-aikaiseen erityisopetukseen ei edellytä erillistä päätöstä. Oppilaalle voidaan laatia opetussuunnitelmaan perustuva oppimissuunnitelma. On huomattavaa, että jo yleisessä tuessa oppilaalle tarjotaan tulkkipalveluja ja apu - välineitä. Mikäli yleinen, kaikille oppilaille suunnattu oppimisen ja koulunkäynnin tuki 19

20 ei ole riittävä, otetaan käyttöön tehostettu tuki. Oppilaan tarve määrittelee tukijakson pituuden, joka voi olla esimerkiksi yhden kuukauden mittainen tai puoli vuotta. Tehostettu tuki tarkoittaa, että tukitoimia lisätään määrällisesti ja laadullisesti ja niitä toteutetaan tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle samanaikaisesti annettavia useitakin tukimuotoja ja tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Ennen tehostetun tuen aloittamista ja järjestämistä laaditaan oppilaan opiskelun pedagoginen arvio, jonka pohjalta rakennetaan oppimissuunnitelma. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Oppimissuunnitelmaan kirjataan eri toimijoiden vastuut tuen antamisessa ja kuvataan millä tavalla tehostettu tuki toteutetaan ja arvioidaan. Mikäli pedagogisen arvion pohjalta laaditun oppimissuunnitelman tehostetun tuen tukimuodot eivät ole riittäviä, otetaan käyttöön erityinen tuki. Erityinen tuki edellyttää sivistystoimenjohtajan päätöstä. Päätöksen perusteena on oppilasta opettavien opettajien laatima pedagoginen selvitys asiantuntijalausuntoineen. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Esiopetuksen osalta oppilaan ohjauksella tarkoitetaan lapsen yksilöllistä ohjausta. Esiopetuksen tukimuotoja ovat myös pienryhmätoiminta ja erilaiset oppimisympäristöjärjestelyt. Sekä esi- että perusopetuksessa tukimuodot ovat pääosin samoja siirryttäessä yleisestä tuesta tehostettuun ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen. Tukimuotojen ensisijaisuus, laatu ja määrä muuttuvat siirryttäessä tukimuodosta toiseen. On huomioitavaa, että siirtymiset tuen muodosta toiseen ovat mahdollisia molempiin suuntiin. 20 Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen)

21 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ YLEINEN TUKI Tehdään jotakin toisin. Jokaiselle oppilaalle tarpeen mukaan annettava tuki. Päävastuu tuen antamisesta on luokan- ja aineenopettajalla. Annettu tuki kirjataan muistiin. Arviointi ja seuranta: tehoaako ja mikä? TEHOSTETTU TUKI Tehdään enemmän toisin. Käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Säännöllistä tukea ja useita eri tukimuotoja. Tuki kirjattava oppimissuunnitelmaan (pakollinen). ERITYINEN TUKI Tehdään intensiivisesti toisin. Lähikoulussa, luontaisessa opetusryhmässä, jos vain mahdollista, erityisopetuksen pienryhmässä tai kokonaan luokkamuotoisessa erityisopetuksessa. OPPIMIS SUUNNITELMA Mahdollista käyttää lisää suunnitelmallisuutta. Tukitoimien seurantalomake voi olla apuna. PEDAGOGINEN ARVIO JA OPPIMISSUUNNITELMA Tehdään, kun yleinen tuki ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Oppilaan opettajat laativat. PEDAGOGINEN SELVITYS Tehdään kun tehostettu tuki ei riitä. Opettajat laativat yhdessä. Tarvittaessa asiantuntijalausuntoja. Käsitellään oppilashuoltoryhmässä. ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS Sivistystoimenjohtajan päätös. Päätös tarkistetaan 2. luokan jälkeen ja 6. luokalla ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä. Päätös erityisen tuen lopettamisesta, mikäli todetaan, että erityisen tuen tarvetta ei ole. HOJKS Pedagoginen asiakirja. Tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJAN KANSSA Kuvio 2. Kolmiportaisen tuen eteneminen. Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen) 21

22 YLEINEN TUKI Jokaisen opettajan tehtävänä on arvioida oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeita ja antaa tukea, kun oppilas sitä tarvitsee. Yleinen tuki sisältää kaikille oppilaille suunnatut oppimisen tukimuodot. Luokanopettajalla ja aineenopettajalla on oman aineensa osalta ensisijainen vastuu tukitoimien järjestämisestä. Luokanopettaja ja aineenopettaja keskustelevat tukitoimien järjestämisestä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tukitoimet kannattaa kirjata muistiin. Yhteistyössä sovitaan koulun, oppilaan ja kodin vastuut. Oppimisen pulmat voivat liittyä oppimisympäristöön tai esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin, joten opettajien tulee tarkastella oppimistilanteita kokonaisuutena ja eri näkökulmista. Oppilaan oma toiminta ei aina ole se, mihin ensisijaisesti pitäisi pyrkiä vaikuttamaan. Oppilaan oppimiseensa saamaa yleistä tukea, sen laatua ja määrää on arvioitava, jotta saadaan selvyys siitä, onko annetulla tuella ollut tavoiteltua vaikutusta. Toimintaa arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että oppimistilannetta on tarpeen tarkastella oppimisympäristön, oppilaan oppimisen ja opettajan toiminnan kannalta. Oppimisen tukitoimia ja niiden vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että vaikutukset alkavat näkyä vasta kun tuki on suunnitelmallista ja sitä toteutetaan pitkäjänteisesti. Tukitoimien arviointilomaketta ja oppimissuunnitelmaa on mahdollista käyttää yleisen tuen aikana. Niiden käyttö lisää tuen järjestämisen suunnitelmallisuutta ja toimii sekä muistin tukena että opettajan oikeusturvan takaajana. Yleisellä tuella voidaan ehkäistä ja poistaa oppimisen esteitä ja vähentää oppilaiden tarvetta tehostettuun ja erityiseen tukeen. Arvioinnin tarkoituksena on myös kartoittaa tuen tarpeen muutoksia: milloin tukea on tarpeen lisätä, milloin puolestaan tukea voisi vähentää. Tukitoimien arviointilomake on kehitetty avuksi käytännön työhön. Siihen listatut toimet ovat esimerkkejä tuen muodoista. Opettajalla voi olla käytössä myös toisenlaisia yleisen tuen keinoja. Opettajan reflektoinnin ja oman toiminnan arvioinnin tukena voi käyttää myös oppimis prosessianalyysin kysymyksiä. (Molemmat lomakkeet löytyvät Juunosta). 22 Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen)

23 TEHOSTETTU TUKI Mikäli yksittäiset tukitoimet eivät riitä tukemaan oppilaan oppimista ja tukea olisi annettava pidemmän aikaa, järjestetään oppilaalle tehostettua tukea. Tällöin lisätään tuen määrää ja sellaisia tuen muotoja, joilla oppilaan olisi mahdollista saavuttaa oppimiselle asetettuja tavoitteita. Tehostetun tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaasta tehdään pedagoginen arvio. Pedagogisen arvion laatii esikoulussa esiopettaja, alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa aineenopettaja oman oppiaineensa osalta yhteistyössä muiden opettajien, erityisopettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Tuen tarpeita selviteltäessä ja tukitoimia suunniteltaessa opettaja on yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa ja huoltajaa kuullaan valmisteltaessa tehostettua tukea. Tehostettu tuki on opetuksen järjestämistä, eikä siitä tehdä muutoksenhakukelpoisia päätöksiä. Huoltajan kieltäytyessä yhteistyöstä opetuksen järjestäjällä on oikeus järjestää oppilaan opetus tehostetussa tuessa päättämällään tavalla. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä, jossa määritellään tehostetun tuen tukitoimet. Oppimissuunnitelmaan kirjataan mahdollisimman konkreettiset tavoitteet, tukitoimet niiden saavuttamiseksi ja eri toimijoiden vastuut, jolloin paremmin pystytään arvioimaan toimenpiteiden riittävyyttä ja tehokkuutta. Pedagoginen arvio Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena, oppilaan saama yleinen tuki (mm. tukiopetus ja arvio sen vaikutuksista), oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet ja arvio siitä millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä ja oppilashuollollisilla ratkaisuilla oppilasta voidaan tukea. Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen) 23

24 Pedagogista arvioita tehtäessä tulee kiinnittää huomiota seuraaviin taitoihin ja valmiuksiin: Työskentelytaidot toiminnanohjaustaidot: toiminnan suunnittelu, aloittaminen, toteuttaminen ja arviointi toiminnan ylläpito, keskittymiskyky tarkkaavaisuus jaksaminen, motivaatio tavaroista ja koulutehtävistä huolehtiminen Sosiaaliset taidot yhteistyötaidot, kuten avun tarjoaminen, muiden huomioiminen ja ryhmätyötaidot käyttäytyminen ja kielenkäyttö, kuten prososiaalinen toiminta tai vaikeudet siinä (esimerkiksi vetäytyminen, häiritsevä tai väkivaltainen käytös) suhtautuminen aikuisiin kaverisuhteet kiusaaminen Oppimiseen liittyvä huoli osaamisen heikkous huoli mahdollisesta oppimisvaikeudesta todettu oppimisvaikeus läksyjen tekemättömyys terveyteen liittyvä Muuta myöhästelyt poissaolot muu huomio Pedagogista arviota tehtäessä arvioidaan oppilaan toiminnan lisäksi sekä jo toteutettuja tukitoimia että mahdollisia oppimisympäristön muutoksia. Oppilaanohjaukselliset, käyttäytymisen ja tunne-elämän tukimuodot opintojen alkuvaiheen tiedot oppiaineen opiskelumenetelmistä, sisällöstä ja tavoitteista miten läksyjen tekoa on ohjattu itsearvioinnin opettaminen ja vahvistaminen, arviointikeskustelut miten oppilaan osallisuutta, yhteistyöja vuorovaikutustaitoja on kehitetty onko oppilas ohjattu koulukuraattorille, terveydenhoitajalle, koulupsykologille tms. oppilaanohjaajan henkilökohtaiset tukimuodot nivelvaiheen ohjaus muut tuki (mikä?) 24 Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen)

25 Oppimisympäristöön liittyviä järjestelyjä istumapaikka luokassa mahdollisuus liikkumiseen ylimääräiset ärsykkeet karsittu tavaroilla paikkansa luokan säännöt apuvälineet (mitkä) opetusryhmäjärjestelyt muut järjestelyt (mitkä?) Oppimisen tukeminen vahvuuksien ja osaamisen säännöllinen huomiointi ennakointi struktuuri ja rutiinit havainto- ja apumateriaalit tehtävien eriyttäminen koetilanteiden järjestelyt lisäajan anto toisen oppilaan tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus tulkitsemis- ja avustajapalveluiden käyttö ja arvio tarpeesta konsultointi samanaikaisopetus muu tuki (mikä?) Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä, opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen pedagoginen asiakirja, jota voidaan käyttää yleisen tuen aikana ja jota tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimis suunnitelman sisältö on määritelty opetussuunnitelman perusteissa. Oppimiss uunnitelmassa kuvataan, millaisilla opetusjärjestelyillä ja tuen muodoilla opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Oppimissuunnitelmaa on mahdollista käyttää selventämään yleisen tuen järjestämistä kuten esimerkiksi opetuksen eriyttämistä, opettajien yhteistyötä, opetusryhmien joustavaa muuntelua, tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Suositeltavaa on laatia oppimissuunnitelma oppilaille, joiden oppimisvaikeuksia tutkitaan ja kartoitetaan ennen mahdollista siirtymistä tehostetun tuen piiriin tai joiden oppimisen edistymistä seurataan esimerkiksi pitkän sairauden jälkeen. Oppimissuunnitelma voidaan laatia myös erityisen lahjakkaalle oppilaalle, joka etenee opiskelussaan yleisopetuksen oppimääristä poiketen. Myös maahanmuuttajaoppilaille voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen) 25

26 tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lapsensa koulunkäyntiä. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas itse ottaa enemmän vastuuta omasta opiskelustaan ja koulunkäynnistään. Oppimissuunnitelma on laadittava tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle, vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti opiskelevalle oppilaalle (vaatii hallintopäätöksen), erityisin opetusjärjestelyin opiskelevalle oppilaalle ja joustavan perusopetuksen oppilaalle. Oppimissuunnitelman laatimisesta pedagogisen arvion pohjalta vastaa oppilaan parhaiten tunteva opettaja. Oppimissuunnitelman laatimiseen voivat osallistua esiopettaja, luokanopettaja, aineenopettaja(t), erityisopettaja, opinto-ohjaaja, luokanvalvoja, oppilas, huoltajat sekä tarvittaessa muut asiantuntijat. Oppilas osallistuu ikätasonsa edellytysten mukaisesti oppimissuunnitelman laatimiseen. Oppilaalle selvitetään, mistä oppimissuunnitelmassa on kysymys. Oppilaan osuus tuen suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Oppimissuunnitelmassa ei voida yksilöllistää oppiaineen oppimäärää vaan opiskelu tapahtuu yleisopetuksen tavoitteiden mukaan. Oppimissuunnitelmassa määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Jos oppilas etenee opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, mainitaan oppimissuunnitelmassa ne opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, määritellään niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimisen tukitoimet kuvataan oppimissuunnitelmassa. Lisäksi siihen sisältyvät arvioinnin periaatteet ja mahdolliset minimisuoritusvaatimukset. Oppimissuunnitelmassa määritellään koulun, oppilaan ja kodin vastuualueet oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisessä. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. 26 Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen)

27 Oppilaan valmiuksien kirjaamisessa voidaan käyttää hyväksi alla olevia valmiuksia. Oppimiseen liittyvät valmiudet muisti: työmuistin ja pitkäkestoisen muistin toiminta motivaatio ajattelun valmiudet: syy seuraus-suhteiden ymmärtäminen, looginen päättely käsitteenmuodostuksen valmiudet ja sanavaraston laajuus Äidinkieleen liittyvät valmiudet kielellinen tietoisuus ja kirjaintuntemus mekaaninen lukutaito ja oikeinkirjoitustaito kuullun ja luetun ymmärtämisen taidot suullinen ja kirjallinen tuottaminen Matematiikkaan liittyvät valmiudet matemaattis-looginen päättely: ryhmittelyt, luokittelut ja sarjoittamiset lukujonotaidot ja lukujen tuntemus mekaaninen laskutaito kertotaulut ja muut ulkoa opeteltavat asiat ongelmanratkaisutaidot avaruudellinen hahmottaminen Työskentelytaidot toiminnanohjaustaidot: toiminnan suunnittelu, aloittaminen, toteuttaminen ja arviointi toiminnan ylläpito, keskittymiskyky tarkkaavaisuus jaksaminen, motivaatio tavaroista ja koulutehtävistä huolehtiminen Sosiaaliset taidot yhteistyötaidot, kuten avun tarjoaminen, muiden huomioiminen ja ryhmätyötaidot käyttäytyminen ja kielenkäyttö, kuten prososiaalinen toiminta tai vaikeudet siinä (esimerkiksi vetäytyminen, häiritsevä tai väkivaltainen käytös) suhtautuminen aikuisiin kaverisuhteet kiusaaminen Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen) 27

28 ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, jotka tarvitsevat sosiaalista tai psyykkistä tukea. Ennen erityisen tuen piiriin siirtymistä annetaan oppilaalle tehostettua tukea. Jos oppilas ei tehostetusta tuesta huolimatta saavuta oppimiselle asetettuja tavoitteita, tekevät oppilaan opettajat ja muut tukitoimissa mukana olleet henkilöt sekä oppilashuollon moniammatillinen ryhmä oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnistä pedagogisen selvityksen. 28 Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen)

29 Pedagoginen selvitys Erityisen tuen antamiseksi sivistystoimenjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen erityisestä tuesta. Päätös perustuu oppilaan opettajien tekemään pedagogiseen selvitykseen sekä tarvittaessa koulupsykologin, lääkärin tai muiden asiantuntijoiden antamiin lausuntoihin ja tutkimustuloksiin. Erityisen tuen piiriin siirtymisestä neuvotellaan huoltajan kanssa. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, mahdolliset yksilölliset oppimäärät ja tarvittaessa oppilaan opetuksen muu poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen päätös on määräaikainen ja se on tarkistettava ja tuen tarve arvioitava uudelleen vähintään toisen vuosiluokan jälkeen ja kuudennen luokan aikana ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella tarvitsemansa tuen määrästä riippuen yleisopetuksen tai osa-aikaisen erityisopetuksen ryhmässä, erityisopetuksen pienryhmässä tai kokonaan erityisopetuksen opetusryhmässä. Erityisen tuen tukitoimien onnistumista arvioidaan ja seurataan HOJKSissa. Mikäli tarvetta erityiseen tukeen ei enää ole, tehdään uusi päätös erityisen tuen lopettamisesta. Päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja uuden pedagogisen selvityksen perusteella. Erityisessä tuessa ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua niin, että oppilaan on mahdollista saavuttaa yleisen oppimäärän tavoitteet. Mikäli oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta edes luokka-asteensa ydinsisältöihin (opiskelun erityiset painoalueet) liittyviä tavoitteita hyväksyttävästi (arvosana 5), voidaan oppimäärä yksilöllistää. Yksilöllistäminen edellyttää aina erityisen tuen päätöstä. Päätöksen oppimäärän yksilöllistämisestä tekee rehtori. Päätöksen perusteena on pedagoginen selvitys ja tarvittavat asiantuntijalausunnot. Oppimäärän yksilöllistämisen tarpeen arviointiin osallistuvat oppilasta opettavat opettajat, oppilaan huoltaja, koulupsykologi ja tarvittaessa muut asiantuntijat tai oppilashuoltoryhmä. Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen) 29

30 MENETTELY ERITYISEN TUEN PÄÄTÖKSISSÄ Sivistystoimenjohtaja tekee aina oppilaan ensimmäisen erityisen tuen päätöksen ja sen yhteydessä päätöksen yksilöllistettävästä oppimäärästä, erityisen tuen päätöksen, josta seuraa koulun vaihto ja päätöksen, jolla erityinen tuki lopetetaan ja oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. Rehtori tekee oppilaan pedagogisen selvityksen perusteella erityisen tuen tarkistamispäätöksen, jossa erityistä tukea jatketaan ja pedagogisen selvityksen perusteella erityisen tuen tarkistamispäätöksen, johon sisältyy uusi yksilöllistettävä oppimäärä. Yksilöllistämisestä tehdään päätös erityisen tuen päätöksen yhteydessä. Mikäli uusia oppiaineita yksilöllistetään, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja uusi erityisen tuen päätös. Oppiaineen yksilöllinen oppimäärä ja oppimiselle asetetut henkilökohtaiset tavoitteet ja arvioinnin kriteerit määritellään oppilaan HOJKSissa. HOJKS Jokaiselle erityistä tukea saavalle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS laaditaan, kun erityinen tuki aloitetaan. Laatimiseen osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita ja mahdollisuuksien mukaan oppilas ja oppilaan huoltajat. HOJKS pohjautuu oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnistä laadittuun pedagogiseen selvitykseen, jossa on koottuna tiedot oppilaan koulunkäynnistä ja oppimisesta. HOJKSista tiedotetaan kaikille niille oppilaan opettajille, joiden oppitunneilla tuen tarve ilmenee. HOJKSin toteutumista arvioidaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa vähintään kerran lukuvuodessa. 30 Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen)

31 OPPILAAN TUKEEN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET JA NIIDEN TEKIJÄT Sivistystoimenjohtaja on tehnyt oheisen ohjeen erityisen tuen päätöksistä. NAANTALIN KAUPUNKI Sivistystoimenjohtaja OHJEET MENETTELYSTÄ ERITYISEN TUEN PÄÄTÖKSISSÄ Päätös erityisen tuen antamisesta Erityisen tuen antamista koskevan päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja pedagogisen selvityksen perusteella koulupsykologin suosituksesta. Kolmiportaisen tuen järjestelmässä erityisen tuen päätös edellyttää moniammatillisen oppilashuoltoryhmän käsittelyä ja oppilashuoltohenkilöstön (psykologi tai kuraattori) tai muun asiantuntijan tekemää tutkimusta tai selvitystä. Erityisen tuen päätöstä edeltävä prosessi etenee esi- ja perusopetuksessa pääpiirteissään seuraavasti: zz zz zz zz zz zz zz tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan tukitoimet todetaan riittämättömiksi opettaja laatii pedagogisen selvityksen yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa oppilashuoltoryhmä käsittelee pedagogista selvitystä ja tekee tarvittaessa täydennyksiä psykologi kirjaa suosituksensa pedagogiseen selvitykseen opettaja hankkii huoltajien kuulemiseen liittyvät allekirjoitukset pedagogiseen selvitykseen selvitys lähetetään koulupsykologille esittelyä varten. allekirjoituksilla varustettu pedagoginen selvitys toimitetaan sivistystoimenjohtajalle päätöstä varten Erityisen tuen päätöksessä tulee määritellä pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut palvelut oppimäärän yksilöllistäminen oppiaineittain opetuksen poikkeava järjestäminen tarvittaessa Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen) 31

32 Edellä mainitut tukimuodot tulee ilmetä selkeästi pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perustella ilmenee, ettei oppilaan opetusta voi antaa muuten. Näissäkin tapauksissa suositus erityisen tuen päätöksen tekemisestä tulee sivistystoimenjohtajalle koulupsykologin kautta. Erillisen oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää aina oppilaan erityisen tuen päätöstä. Oppimäärän yksilöllistämistä ei näin ollen voi tehdä tehostetun tai yleisen tuen piirissä olevalle oppilaalle. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta ao. rehtori/koulunjohtaja tekee erityisen tuen tarkistamispäätöksen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta ennen kouluikää Jos oppilaalla on vamman tai sairauden perusteella pidennetty oppivelvollisuus, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta lääketieteellisen arvion ja koulupsykologin lausunnon perusteella jo ennen kouluikää. Tehtäessä päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään samalla myös päätös erityisestä tuesta. Prosessin kuvaus Lapsi on saanut asiantuntijalausunnon kuulumisesta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin (sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri) ja huoltaja toimittaa sen päivähoitoon zz zz zz päivähoito/varhaiskasvatuksen erityisopettaja valmistelee suunnitelman lapsen esiopetuksen (5 v) ja ensimmäisen oppivelvollisuusvuoden (6 v) järjestämisestä yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimittaa suunnitelman huoltajien suostumuksella johtavalle koulupsykologille esittelyä varten. Suunnitelma sisältää ehdotuksen esiopetuksen ja ensimmäisen oppivelvollisuusvuoden järjestämispaikasta sekä tarvittavista tukitoimista. johtava koulupsykologi toimittaa asiakirjat lausunnollaan sivistystoimenjohtajalle päätöksentekoa varten viimeistään esiopetuksen alkamisvuoden elokuun loppuun mennessä 32 Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen)

33 Erityisen tuen tarkistaminen Erityisen tuen päätös tarkistetaan 2. luokan jälkeen ja 6. luokalla ennen siirtymistä 7. vuosiluokalle. Tarkistamista varten tehdään uusi pedagoginen selvitys, jossa tuen tarpeet määritellään. Erityisen tuen tarkistamisesta päättää ao. koulun rehtori/koulunjohtaja. Päätös voidaan tarkistaa tarvittaessa myös yllä mainittuja ajankohtia useammin, mm. tilanteessa jossa yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen lisätä. Erityisen tuen tarkistamispäätös, johon sisältyy koulun vaihto Jos erityisen tuen tarkistamispäätös sisältää yksittäisen koulun toimivallan ulkopuolelle ulottuvia asioita, kuten oppilaan siirtämisen toiseen kouluun, tekee päätöksen sivistystoimenjohtaja. Erityisen tuen lopettaminen ja oppilaan palaaminen tehostettuun tukeen Jos tarkistamisen yhteydessä arvioidaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, sivistystoimenjohtaja tekee päätöksen erityisen tuen lopettamisesta koulupsykologin esityksestä. Päätös tehdään pedagogisen selvityksen perusteella, moniammatillisen oppilas huoltoryhmän käsittelyn jälkeen. Päätös tuen lopettamisesta tehdään opettajien laatiman selvityksen perusteella. Päätettäessä erityisen tuen lopettamisesta oppilas palaa tehostetun tuen piiriin. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki opetussuunnitelmassa Naantalin kouluissa noudatettava Oppimisen ja koulunkäynnin tukiprosessi kokonaisuudessaan on kuvattu koulutuslautakunnan hyväksymän opetussuunnitelman luvussa 4. Esiopetuksen osalta kasvun ja oppimisen tuki on esitetty koulutuslautakunnan tarkistamassa esiopetuksen opetussuunnitelmassa luvussa 4. Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen) 33

34 3 TUKIMUODOT

35 Kaikilla tuen portailla on käytössä samat tukimuodot. Siirryttäessä tuen portaalta toiselle tukitoimien laajuus ja intensiteetti muuttuvat. Tukitoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee olla tiiviissä yhteistyössä huoltajan kanssa. Eri toimijoiden vastuut tuen toteuttamisessa tulee määritellä ja kirjata oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin. Sovittujen toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Tukitoimien seurantalomake, oppimissuunnitelma ja HOJKS ovat apuna tukitoimien toteuttamisessa ja vaikuttavuutta arvioitaessa. ERIYTTÄMINEN Eriyttäminen on opetuksen ja oppimisympäristön sopeuttamista erilaisten oppilaiden erilaisiin oppimisen tarpeisiin. Eriyttämisen tarkoitus on ottaa huomioon oppilaiden erilaisia oppimisedellytyksiä. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, ei samassa ajassa, eikä samalla tavalla. Oppilaiden erilainen oppimiskyky, oppimisnopeus, motivaatio sekä oppilaiden erilaiset kiinnostuksen kohteet, emotionaaliset tarpeet ja oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon opetusta suunniteltaessa. Eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttää voidaan esimerkiksi opetuksen sisältöä (laajuutta, syvyyttä) oppimistehtäviä (perustehtävät, soveltavat tehtävä) työtapoja (oppilaiden osallisuus, valinnan mahdollisuudet) etenemisnopeutta oppimisen tukemiseksi käytettäviä materiaaleja oppimisympäristöä läksyjen sisältöä ja määrää koetilanteita ja oppimisen arviointia Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessaan. Oppilaiden tuen tarpeita tulee arvioida kaikissa opetustilanteissa ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Kun opettaja huomaa, että joku ryhmän oppilas ei saavuta oppimistavoitteita toivotulla tavalla, hän miettii, miten voisi eriyttämällä tukea oppilaan oppimista. Eriyttämistä käytetään lahjakkaiden oppilaiden kohdalla myös ylöspäin. Oppilailla on oltava mahdollisuus kehittää osaamistaan ja saada omalle taitotasolleen sopivia haasteita ja sitä kautta onnistumisen kokemuksia. 35

36 OPISKELUN ERITYISET PAINOALUEET Opetussuunnitelman tavoitteet ovat kaikille yhteiset, ja niiden mukaisesti opettaja suunnittelee opetettavat asiat ja työskentelytavat ottaen huomioon opetusryhmänsä ja yksittäisten oppilaiden vahvuudet ja oppimisedellytykset. Yhtenä eriyttämisen menetelmänä voidaan käyttää opiskelun erityisten painoalueiden määrittelyä, jolloin oppilas keskittyy niiden opiskeluun. Tavoitteena on ottaa haltuun opinnoissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. On huomattava, että oppilas tarvitsee edelleen myös muuta tukea selviytyäkseen hänelle määriteltyjen painoalueiden opiskelusta ja saavuttaakseen opetussuunnitelmassa asetetut yhteiset tavoitteet. Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan käyttää vain tehostetun ja erityisen tuen aikana, ja painoalueiden määrittely on oppilasta opettavan opettajan tehtävä. Painoalueet määritellään oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa niissä oppiaineissa, joiden oppimäärää ei ole yksilöllistetty. Opiskelun erityiset painoalueet muodostetaan opetussuunnitelmassa määritellyistä, oman vuosiluokan keskeisimmistä sisällöistä eli ns. ydinsisällöistä. Tällöin oppilas pyrkii edelleen oman vuosiluokkansa tavoitteisiin; painoalueet eivät siis voi olla esimerkiksi alempien vuosiluokkien tavoitteita tai sisältöjä. Tässä painoalueittain tapahtuva opiskelu eroaa yksilöllistämisestä, koska yksilöllistämisessä on kyse myös opiskelun tavoitetason madaltamisesta. Opetussuunnitelman perusteiden luvussa Oppilaan oppimäärän yksilöllistäminen todetaan, että, mikäli oppilas ei tuesta huolimatta kykene saavuttamaan edes ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Nämä ydinsisällöt ovat juuri niitä sisältöjä, joihin oppilas ohjataan keskittymään silloin, kun tukikeinona käytetään opiskelun erityisiä painoalueita. Painoalueiden määrittelyssä on olennaista löytää tavoitteiden kannalta keskeiset sisällöt. Paikallisessa opetussuunnitelmassa sisällöt on määritelty vuosiluokittain hyvin tarkasti. Kun opettaja pohtii keskeisiä sisältöjä erityisiä painoalueita varten, on aiheellista käyttää apuvälineenä myös opetussuunnitelman perusteita. Perusteissa on määritelty oppimisen tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaiset sisällöt. Myös hyvän osaamisen kuvaukset ja päättöarvioinnin kriteerit auttavat opettajaa ratkaisemaan, mihin asioihin oppilaan on syytä keskittyä opiskelussaan. Kuvaukset ja kriteerit ovat opettajalle myös tärkeä ohjenuora oppilasta arvioitaessa, koska erityisten painoalueiden mukaan opiskeltaessa oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin. 36 Tukimuodot

37 Oppimissuunnitelma ja siihen sisältyvät opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa laaditaan yhteistyössä oppilaan huoltajan kanssa. Erityisen tuen aikana tehdään vastaavaa yhteistyötä HOJKSin laadinnassa. Huoltajan ja oppilaan tulee tietää, miten suurta osaa oppiaineen sisällöistä oppimissuunnitelmaan kirjatut painoalueet edustavat ja miten niiden hallinta suhteutuu hyvän osaamisen kuvauksiin tai päättöarvioinnin kriteereihin. Erityisten painoalueiden mukaisessa opiskelussa tarvitaan huoltajan antamaa tukea. Tämä tuki kannattaa kirjata oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin. Useimmiten opettaja päättää, mitä oppikirjoja ja muuta opiskelumateriaalia opiskelussa käytetään opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri kustantajat ovat julkaisseet monenlaista eriyttävää opiskelumateriaalia ja joistakin oppikirjasarjoista on myös eri vaikeusastetta olevia kirjoja (ns. E-oppikirjat). Jos yleistä oppimäärää opiskeleva oppilas, jolle on määritelty erityiset painoalueet, käyttää tällaista kirjaa, opettajan on tärkeää arvioida, kattaako kirjan sisältö opetussuunnitelmassa ko. vuosiluokalle määritellyt yleisen oppimäärän tavoitteet. Oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa kuvataan painoalueiksi valittujen sisältöjen ohella myös mahdollisimman konkreettisesti, miten oppilas työskentelee, mitä muuta tukea hän saa ja minkälaisin tavoin hän voi osoittaa osaamisensa. On tärkeää, että oppilas voi antaa erilaisia näyttöjä ja hänellä voi olla kokeita, jotka keskittyvät näihin painoalueisiin. Oppilaan ja huoltajan tulee tietää, kuinka painoalueisiin keskittynyt osaamisen näyttö näkyy oppilaan arvioinnissa todistukseen merkityn arvosanan muodostumisessa. Opiskelun erityisiin painoalueisiin keskittynyt opetus on useimmiten luonteeltaan väliaikainen ratkaisu, ja opetuksen sisältöjä lisätään oppilaan edistymisen mukaisesti. JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT Koulun työjärjestyksen laatimisvaiheessa otetaan huomioon oppituntien palkittamisen mahdollisuus. Oppilaita voidaan ryhmitellä oppilaan oppimisen kannalta erilaisiin ryhmiin. Ryhmiä voidaan ja tulee vaihdella tilannekohtaisesti. Joustavat ryhmittelyt eivät saa johtaa tasoryhmien muodostamiseen. Tavoitteena on tukea opiskelua oppilaan omassa oppimisympäristössä niin, että yleisen oppimäärän tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Joustavissa opetusjärjestelyissä erityisopettaja ja luokanopettaja, kaksi luokanopettajaa tai aineenopettaja ja resurssiopettaja muodostavat työparin. Mahdollisena resurssi opettajana voi toimia luokanopettaja tai aineenopettaja. Resurssiopettaja voi olla samanaikaisopettajana tai pienryhmän opettajana. Resurssiopettaja voi myös järjestää oppilaan tarvitsemia tukitoimia. Tukimuodot 37

38 Samanaikaisopetuksessa luokan/aineenopettaja ja erityisopettaja toteuttavat opetusta yhdessä. Samanaikaisopetus edellyttää opettajilta työskentelytapojen, työnjaon ja tavoitteiden yhteistä suunnittelua. Samanaikaisopetuksessa opettajien on mahdollista ohjata oppilaita yksilöllisemmin ja henkilökohtaisemmin. Esiopetuksessa toimitaan pienryhmissä. Pienryhmätoiminta on työmuoto, jonka avulla edistetään oppimis- ja sosiaalisten taitojen sekä itsetunnon kehittymistä. Toiminnassa on tärkeää myös yksittäisen lapsen nähdyksi ja kuulluksi tuleminen. TUKIOPETUS Oppilaalle, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Opettajalla on velvollisuus järjestää tukiopetusta heti, kun oppimisvaikeudet havaitaan. Esiopetuksessa tukiopetus toteutetaan lapsen yksilöllisenä ohjauksena. Aloitteen tukiopetuksesta tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusaloitteen voi tehdä myös huoltaja tai oppilas itse. Huoltaja ei voi kieltää tukiopetuksen antamista lapselleen, mutta hän voi kanteluteitse saattaa tukiopetuksen lainmukaisuuden arvioitavaksi. Tukiopetusta voidaan antaa kaikkien tukimuotojen aikana. Tukiopetusta tulee antaa niin usein ja siinä laajuudessa kun oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetus annetaan pääsääntöisesti työjärjestykseen merkittyjen tuntien ulkopuolella, mutta tukiopetuksen järjestäminen koulupäivän aikana on mahdollista. Tukiopetus voi olla korjaavaa tai ennakoivaa. Korjaavalla tukiopetuksella tuetaan oppimatta jääneitä asioita. Ennakoivassa tukiopetuksessa oppilasta ohjataan opiskeltavaan asiaan etukäteen. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, tulee oppilaalla olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. LÄKSYKERHO Ohjattu ja valvottu läksyjen tekeminen on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin varhaista tukea. Läksykerhossa ohjaajana voi olla koulunkäynnin ohjaaja tai opettaja. Läksykerhoon oppilas voi tulla omasta, huoltajan tai opettajan aloitteesta. 38 Tukimuodot

39 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi yksittäisen oppiaineen taitoihin, opiskelutaitoihin (tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja itsenäisen työskentelyn taitoihin) tai sosiaalisiin taitoihin. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa samassa luokkatilassa niin sanottuna erityisopettajan antamana saman aikaisopetuksena, luokanopettajan tai aineenopettajan antaman opetuksen ohella tai erillisessä tilassa, jonne tulevat vain ne oppilaat, joiden on arvioitu tarvitsevan erityisopettajan antamaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös tehostettua ja erityistä tukea saaville oppilaille. Osa-aikaista erityisopetusta ei voida olla järjestämättä, mikäli esimerkiksi oppilaalla on yleisessä tuessa opettajan arvion mukaan tarve sitä saada tai tehostetussa tuessa oppimissuunnitelmaan on kirjattu osa-aikainen erityisopetus. Osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys, vaikuttavuus ja tarve arvioidaan kussakin tukimuodossa tarkoin. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on myös ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksien syntymistä, tukea oppilaan oppimista, parantaa oppimisvalmiuksia, edistää opiskelutaitoja, kehittää itsetuntoa ja tuottaa oppimisen iloa sekä auttaa yksilöllisesti kaikkia oppilaita saavuttamaan perusopetuksen tavoitteet. Tarvittaessa osa-aikaista erityisopetusta saavalle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Erityisopettaja ja luokan/aineenopettaja arvioivat yhdessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa, millaista tukea ja kuinka paljon oppilas tarvitsee. Tuen laadun ja määrän arvioinnissa ja tukitoimien suunnittelussa voivat tarvittaessa olla mukana myös muut oppilashuollon asiantuntijat, koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä. OPPILAAN OHJAUS Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisuuden kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa opetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Jokaiselle oppilaalle tarkoitettu jokapäiväinen oppilaanohjaus tarkoittaa siis sitä, että jokainen opettaja kantaa kasvattajan vastuunsa ja tukee oppilasta kaikin keinoin saavut- Tukimuodot 39

40 tamaan parhaansa opettamissaan aineissa. Lisäksi oppilaanohjaus tarkoittaa kaikkien koulussa oppilaan kanssa toimivien aikuisten yhteistyötä. Yläkoulussa oppilaanohjausta opiskellaan erillisenä oppiaineena. Ohjauksessa käsitellään opiskelutaitoja, koulunkäyntiä, itsetuntemusta, jatko-opintomahdollisuuksia, ammatteja ja työelämää. Tavoitteena on varmistaa kaikille sijoittuminen jatko-opintoihin ja siten ehkäistä syrjäytymistä. TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUT Oppimissuunnitelmassa, erityisen tuen päätöksessä ja HOJKSissa kuvataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemispalvelut. Koulunkäynnin ohjaajan työn tavoitteena on tukea, auttaa ja ohjata oppilasta saavuttamaan oppimiselle ja koulunkäynnille asetettuja tavoitteita. Tärkeänä tavoitteena on oppilaan itsenäisyyden ja omatoimisuuden lisääminen oppimisprosessissa. Koulunkäynnin ohjaajat toimivat pääsääntöisesti ryhmäkohtaisina avustajina. Johtava koulupsykologi ohjaa ja koordinoi ohjaajaresurssia. Koulunkäynnin ohjaajan työtä ohjaa vastuuopettaja, jonka rehtori nimeää. Rehtori on koulunkäynnin ohjaajan lähiesimies. JOUSTAVA PERUSOPETUS (JOPO) Joustava perusopetus on tarkoitettu niille luokkien oppilaille, joilta uhkaa jäädä peruskoulun päättötodistus saamatta, joiden opintomenestys ei ole vastannut todellista osaamista ja jotka hyötyvät toiminnallisesta opiskelusta. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan koulumotivaatiota ja itsetuntoa, saada oppilaalle päättötodistus, joka vastaa hänen todellisia kykyjään ja taitojaan sekä varmistaa jatko-opiskelupaikka. JOPOssa opiskellaan pienryhmässä oman oppimissuunnitelman mukaan noudattaen perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Lähiopetus toteutetaan koululla, toiminnallisissa oppimisympäristöissä ja leirikouluissa. Työpaikkaopiskelu tapahtuu työpaikoilla tutustuen eri ammatteihin ja työtehtäviin omaa uravalintaa varten. Joustavaan perusopetukseen kannattaa hakea nuoren, jolla on halu muuttaa koulunkäyntinsä suuntaa, halu saada päättötodistus, halu oppia uusia asioita ja opiskella myös itsenäisesti, halu ja kyky osallistua työpaikkaopiskeluun ja rohkeutta kohdata uusia ihmisiä ja tilanteita. Oppilas valitaan JOPO-opetukseen oppilaan ja hänen huoltajiensa hakemuksen perusteella. Maijamäen koulussa toimiva JOPO-luokka on Naantalin yläkoulujen yhteinen. 40 Tukimuodot

41

42 4 OPPILASHUOLTO 42 Oppilashuolto

43 Oppilashuolto on käsitteenä lavea, sillä se sisältää oppilaan psyykkisestä, fyysisestä, somaattisesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista (Perusopetuslaki, 31 a ). Kyse on myös lapsen oikeudesta turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (Lastensuojelulaki, 1 ). Oppilashuoltotyön tavoitteena on (Naantalin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma, 2011) luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä, edistää kouluyhteisön hyvinvointia, edistää välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä, tukea yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa, edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuolto sisältää siis sekä yksittäisen oppilaan että esikoulu- tai kouluyhteisön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimisen yhdessä huoltajien ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa. Koska oppilashuolto on osa esikoulun ja koulun arkea ja kuuluu kaikkien esikouluissa ja kouluissa työskentelevien vastuulle, tarjoaa oppilashuolto varhaisen tuen lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Tässä kohdin Lastensuojelulaki puhuu ehkäisevästä lastensuojelusta (3a ), jota siis esi- ja perusopetus toteuttavat opetusta, kasvatusta ja erilaisia tukimuotoja antaessaan. Oppilashuolto mielletään usein vaikeiden psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien selvittämiseksi sekä oppilaan ja vanhempien tukemiseksi näissä tilanteissa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että näissä tilanteissa kyse on niistä oppilashuollon palveluista, mitkä painottuvat oppilashuollon viranomaisille, eli koulupsykologeille, -kuraattoreille, -terveydenhoitajille ja -lääkäreille. Käytännössä opetus ja oppilashuolto ovat päällekkäistä toimintaa, jolloin opetuksen, erityisopetuksen ja -kasvatuksen sekä oppilashuollon yhteistyö kannattaa suunnitella ja toteuttaa kokonaisuutena (Honkanen & Suomala, 2009, 42). Oppilashuollon toimintakenttää voidaan kokoavasti kuvata alla olevan kuvion avulla, jossa oppilashuolto on jaettu opetussuunnitelman mukaiseen oppilashuoltoon ja oppilashuollon palveluihin (esim. Vismanen, 2011, 14). Näiden toimintaa koordinoi esiopetuksessa Naantalin esiopetuksen oppilashuollon kehittämistyöryhmä ja perusopetuksessa koulun moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Oppilashuolto 43

44 OPPILASHUOLTOTYÖN KOORDINOINTI: Kunnallinen esiopetuksen oppilashuollon kehittämistyöryhmä Koulun moniammatillinen oppilashuoltoryhmä OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN OPPILASHUOLTOTYÖ Hyvinvoiva ja turvallinen kouluyhteisö Arjen huolenpito Esikoulun ja koulun henkilökunta Vanhemmat OPPILASHUOLLON PALVELUT: TUKI JA HOITO Yhteistyötahot: esimerkiksi terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimi, sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri Koulupsykologi ja -kuraattori Kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri Vanhemmat Kuvio 3. Oppilashuollon toimintakenttä OPPILASHUOLLON RAKENTEET Esiopetuksen oppilashuollon rakenteet Naantalin esiopetuksessa oppilashuoltotyötä tehdään seuraavilla tasoilla Kunnallinen esiopetuksen oppilashuollon kehittämisryhmä Ryhmään kuuluvat koulupsykologit, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, päivähoidon esimies, edustaja neuvolan terveydenhoitajista, sosiaalityöntekijöistä, koulukuraattoreista ja puheterapeuteista sekä lapsiperhepsykologi ja toimintaterapeutti. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukuvuodessa arvioimaan ja kehittämään oppilashuoltotyötä kunnassa. Muita kokouksia vuoden kuluessa pidetään tarpeen mukaan. Yhteistyötahot määrittelevät yhdessä vuoden oppilashuollon tavoitteet valtakunnallisen opetussuunnitelman pohjalta. Tavoitteena on myös oppilashuoltohenkilöstön osaamisen kehittäminen. Kokoonkutsujana toimii johtava koulupsykologi. 44 Oppilashuolto

45 Esiopetusyksikön oppilashuoltoryhmä Yksikön oppilashuollosta vastaa esiopetusyksikön esimies, joka toimii myös ryhmän koollekutsujana. Ryhmän muina jäseninä toimivat esikoulun opettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Tarvittaessa mukaan kutsutaan muita yhteistyökumppaneita Tavoitteena on yksikön henkilökunnan työn tukeminen. Yksikön oppilashuollon tehtävänä on tarkentaa Mitä ja miten tehdään, että oppilashuollollinen suunnitelma toteutuu? Miten pitää toimia, jotta ongelmia voidaan ennaltaehkäistä? Miten taataan tuen jatkuminen nivelvaiheessa? Miten järjestetään oppilashuoltoon liittyvä esiopetuksen sisäinen yhteistyö? Miten tiedonkulusta huolehditaan? Miten arvioidaan edellä mainittujen toimintatapojen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta? Lapsikohtainen oppilashuoltoryhmä Lapsikohtaisesta oppilashuollon toteutumisesta vastaa esiopetusyksikön esimies. Lapsikohtaisia asioita käsitellään verkostotapaamisissa, joissa lapsen vanhemmat ovat läsnä. Tapaamisista tehdään muistio. Verkostotapaamisissa läsnä voivat olla vain ne opetuksen järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin lapsen asian käsittely välittömästi kuuluu. Verkostotapaamiset kutsutaan koolle tarpeen vaatiessa vanhempien toiveita kuunnellen (esimerkiksi osallistujat). Kokoonkutsujana on lapsen kanssa työtä tekevä varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Perusopetuksen oppilashuollon rakenteet Naantalissa perusopetuksen oppilashuoltotyö on: 1. laaja-alaista eri hallintoalat yhdistävää viranomaisten keskinäistä yhteistyötä, 2. kunnan sisäistä yhteistyötä (sivistys-, terveys- ja sosiaalitoimi), 3. oppilashuoltotyötä koulun yhteisöllisenä toimintana ja 4. yksittäisen oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen edistämistä yhteistyössä kodin kanssa. Oppilashuolto 45

46 Kahden ensimmäisen kohdan toimintaa on kuvattu tarkemmin koulutuslautakunnan hyväksymissä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Tässä oppaassa keskitytään kahteen viimeiseen kohtaan ja kuvataan oppilashuoltoryhmän työtä sekä oppilas huollollista prosessia, kun huoli oppilaan hyvinvoinnista kouluyhteisössä herää. MONIAMMATILLINEN OPPILASHUOLTORYHMÄ Koulukohtaista oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, joka toimii jokaisessa koulussa ja kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on arvioida koulun kokonaisvaltaista tilaa, osallistua kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen, suunnitella, kehittää ja arvioida oppilashuoltoa, ennaltaehkäistä oppimisen ongelmia ja kasvuun liittyviä ongelmia sekä ratkoa jo syntyneitä ongelmia, tukea opettajia opetus- ja kasvatustyössä, suunnitella yhdessä opettajien kanssa tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ja koulutyö huolehtia yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista ja määritellä koulun kriisiryhmän kokoonpano. Koulun oppilashuoltotyötä suunnitellaan lukuvuosittain, sille asetetaan tavoitteita ja toimintaa arvioidaan. Tavoitteellista työtä edistävät ryhmän jäsenten selkeä työnjako, sovituista toimenpiteistä ja aikatauluista kiinnipitäminen, ryhmäläisten ammattitaidon arvostaminen, yhteinen suunnittelu- ja kehittämistyö sekä tavoitteiden toteutumisen säännöllinen seuranta ja arviointi (Vismanen, 2011). Vuosikellon laatiminen yhdessä työryhmän jäsenten kanssa on yksi keino jämäköittää työryhmän työtä sekä tasapainottaa ajankäyttöä yksilötyön ja koko koulun hyvinvoinnin tukemisen välillä. Kuviossa neljä on esimerkki vuosikellosta (sisältää sekä ala- että yläkoulun toimintoja). 46 Oppilashuolto

47 ELO SYYSKUU Lukuvuoden toiminnan suunnittelu: mahdollisen painopistealueen määrittely 1. ja 7. luokkalaiset: tuen tarpeiden, ryhmäytymisen ja luokkailmapiirin arviointi yhdessä luokanopettajan ja -valvojan kanssa 9. luokkalaisten huoliseulat LOKAKUU Yläkoulut: poissaololistaukset Kakkosluokkalaisten sosiogrammit ja huoliseulat ja mahdolliset toimenpiteet 8. luokkalaisten huoliseulat Yläkoulun kiusaamiskysely MARRAS JOULUKUU Viidesluokkalaisten sosiogrammit ja huoliseulat ja mahdolliset toimenpiteet Kuudesluokkalaisten sosiogrammit ja huoliseulat ja mahdolliset toimenpiteet 7. luokkalaisten huoliseulat TAMMIKUU Kuudesluokkalaisten yläkouluun liittyvät asiat (mm. pedagogiset asiakirjat) HELMIKUU Kolmasluokkalaisten sosiogrammit ja huoliseulat ja mahdolliset toimenpiteet MAALISKUU Nelosluokkalaiste sosiogrammit ja huoliseulat ja mahdolliset toimenpiteet Yläkoulun kiusaamiskysely HUHTIKUU Koulutulokasasioita TOUKOKUU Toiminnan arviointi uuden suunnittelun pohjaksi Kuvio 4. Esimerkki moniammatillisen oppilashuoltoryhmän vuosikellosta Oppilashuoltoryhmän työtä johtaa rehtori ja sen jäseniä ovat apulaisrehtori, nimetty erityisopettaja ja opettaja, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi ja koulukuraattori. Tarvittaessa myös kunnan muilta sektoreilta on henkilöstöä mukana oppilashuoltotyössä, esimerkiksi sosiaalitoimen lastensuojelun, terveystoimen (puhe- tai toimintaterapeutti) ja nuorisotoimen henkilöstöä. Kunnan monista toimijoista kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri (Terveydenhuoltolaki 2010/1326, 16 ) sekä koulupsykologi ja -kuraattori (Lastensuojelulaki 2007/417, 9 ) muodostavat varsinaisen oppilashuoltotyön henkilöstön, joiden keskeisimpiä tehtäviä koulun oppilashuoltotyö on. Oppilashuolto 47

48 Perusopetuslaki (31 a ) määrittää yksittäistä oppilasta koskevaa oppilashuoltotyötä seuraavilla ohjeilla: Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällöin mukana voivat olla esimerkiksi koulun rehtori, oppilaan oma opettaja, luokanvalvoja tai aineenopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja -kuraattori. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Kouluissa on monipuolisesti erityyppistä yhteisöllistä toimintaa, jonka tavoitteena on tukea kaikkien oppilaiden kasvua, kehitystä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Näitä ovat kaikissa Naantalin peruskouluissa toteutettava kiusaamisen vastainen toiminta (KiVa-koulutoiminta), josta on tarkempi kuvaus turvallisuussuunnitelmassa, sekä oppilaille vapaaehtoinen kerhotoiminta. Oppilashuoltohenkilöstö järjestää myös muita luokka- ja ryhmätasoisia tukimuotoja (esim. FRIENDS-toiminta, hyvinvointi-iltapäivät, vanhempainryhmät) yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Oppilashuoltotyöstä ja oppimisen tukimuodoista tiedotetaan vanhemmille koulukohtaisesti. OPPILAAN HYVINVOINNIN JA OPPIMISEN EDISTÄMINEN YHTEISTYÖSSÄ KODIN KANSSA Oppilashuoltoa toteutetaan aina yhteistyössä kodin kanssa, ja vastuu yhteistyön aloittamisesta ja ylläpitämisestä on koulun henkilöstöllä. Ajatus siitä, että vanhemmat tuntevat lapsensa ja opettaja oppilaansa, kuvaa kahden kasvuympäristön kohtaamisen tärkeyttä. Kun kodin ja koulun yhteistyö on saanut hyvän alun myönteisten ja neutraalien asioiden ja tapaamisten kautta, on vaikeatkin asiat helpompi ottaa puheeksi. Lähtökohtana on, että näissä tapaamisissa oppilas on aina läsnä, vaikka vain osan aikaa. Oppilaan sivuuttaminen antaa hänelle viestin siitä, että hän oppimisensa ja koulunkäyntinsä objekti, ei asioistaan tietävä ja päätöksiin osallistuva subjekti. 48 Oppilashuolto

49 Yhteistyö tarkoittaa yhdessä tekemistä, mikä vaatii osapuolten keskinäistä tuntemusta ja luottamusta, mikä puolestaan syntyy ajan kuluessa. Niinpä yhteistyön kehittyminen on hyvä nähdä prosessina, jonka eri vaiheille on ominaista tietyt piirteet. Yhteistyön aloitukseen kannattaa painostaa niin aikaa kuin vaivaa, jotta vuoropuhelu kodin ja koulun välillä lähtee kehittymään myönteisesti ja luottamuksen mahdollistaen. Tässä vaiheessa keskeistä on osapuolten keskinäinen tutustuminen. Myönteisesti alkanut ja luottamukseen perustuva suhde kestää myöhemmin mahdollisesti eteen tulevia ongelmatilanteita. Seuraavana on kohtia, joita on hyvä ottaa huomioon järjestettäessä tapaamista vanhempien kanssa lapsen kasvuun, kehitykseen tai hyvinvointiin liittyvän huolen tiimoilta (Katso myös Haime ym., 2007). Tavoitteena on kasvatuskumppanuuden ja vanhempien asiantuntijuuden edistäminen. Valmistautuminen Vanhempien on hyvä saada mahdollisimman paljon etukäteistietoa tapaamisen aiheesta, jotta he pystyvät omalta osaltaan valmistautumaan siihen parhaalla mahdollisella tavalla: Missä ja milloin tapaaminen on? Tapaamisen kesto? Keitä tapaamiseen on kutsuttu? Tai keitä olisi hyvä kutsua? Viranomaisella voi ja saa olla oma mielipide osallistujista, mutta vanhempien mielipiteet ja toiveet on aina kuultava. Vakiokokoonpanoa ei ole, vaan osallistujat kutsutaan lapsen tilanteen perusteella. Toisinaan riittävät vanhemmat ja opettaja, toisinaan on tarpeen koota mahdollisimman laaja verkosto niin viranomaistahoista kuin perheen läheisistä ja sukulaisista. Varmista, että molemmat vanhemmat osallistuvat (tarkista mahdollinen yhteishuoltajuus). Mitkä ovat tapaamisen aiheet? Suullinen ja kirjallinen kutsu on usein hyvä käytäntö. Tee tapaamisesta muistio, josta selvästi tulee esille keskustellut teemat ja sovitut toimenpiteet sekä mahdollisen seuraavan tapaamisen ajankohta ja aiheet. Tapaamisen aikana Kuulluksi tuleminen on hyvän yhteistyön perusta. Muista kunnioitus vanhempia kohtaan, vaikka ette jakaisikaan näkemyksiänne tai arvojanne. Kunnioitus tulee esille rehellisyytenä ja valmiutena keskustella aroistakin asioista. Kunnioituksen puute näkyy salailuna, asioiden osittaisena kertomisena, mitätöimisenä tai ohittamisena. Oppilashuolto 49

50 Kun molemmat vanhemmat ovat läsnä, varmista, että kumpikin tulee yhtäläisesti kuulluksi. Vanhempien luottamus koulua kohtaan syntyy mm. oikeudenmukaisuuden kokemuksesta, ja luottamuksen syntyyn tarvitaan aikaa, yhteisiä tapaamisia ja onnistuneita vuoropuheluja. Vuoropuhelu tarkoittaa tasavertaista keskustelua, jonka avulla rakennetaan yhteistä ymmärrystä lapsesta. Vuoropuhelussa on tärkeää käyttää kieltä ja käsitteitä, joita kaikki osapuolet ymmärtävät. Tarvittaessa hankitaan tulkkauspalveluita. Sovitut asiat (tavoitteet, toimenpiteet) ja vastuut on hyvä kerrata tapaamisen lopuksi ja vielä sopia niiden seurannasta. Tapaamisen jälkeen Muistio on hyvä kirjoittaa ainakin silloin kun näkemyksistä on ollut erimielisyyttä. Muistio lähetetään kaikille osallistujille ja huoltajien luvalla muille henkilöille. Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus ja tapaamisessa on vain toinen läsnä, lähetetään muistio myös poissa olleelle vanhemmalle. Huolehdi tavoitteiden ja toimenpiteiden toimeen saattamisesta ja seurannasta. Pidä kiinni seuranta-ajankohdasta. KUN HUOLI OPPILAASTA HERÄÄ Arjen kasvatus- ja opetustyössä oppilaan hyvinvointi tai puutteet siinä tulevat esille monin eri tavoin. Alla olevaan listaan on koottu hyvinvoivan lapsen tai nuoren tunnusmerkkejä, jotka tarjoavat peilauspintaa, silloin kun lapsen tai nuoren vointi herättää huolta. Hyvinvoiva lapsi tai nuori (mukailtu Haasjoki & Ollikainen, 2010) selviytyy päivittäisestä arjesta ilman suurta ahdistusta, selviytyy kykyjensä mukaisesti esikoulun tai koulun asettamista oppivaatimuksista ja lähtee useimmiten mielellään esikouluun/päivähoitoon/kouluun, nukkuu ja syö hyvin ja riittävästi, kykenee toimimaan ryhmässä ja luomaan ystävyyssuhteita, sietää epäonnistumisia ja osaa käsitellä niitä ikätasolleen sopivilla tavoilla, osaa iloita tavallisesta elämästä, kykenee osoittamaan ja hallitsemaan erilaisia tunteitaan kehitystasolleen tyypillisin tavoin, 50 Oppilashuolto

51 tunnistaa oikean väärästä kehitystasonsa mukaisesti, kokee itseensä ja elämäänsä tyytyväisyyttä, uskoo omiin kykyihinsä ja voi olla temperamentiltaan omanlainen ja kykenee tuntemaan empatiaa. Hyvinvoinnin horjunta voi näkyä mitä moninaisimmin tavoin ikätasosta, sukupuolesta ja perhetaustasta riippuen, mutta avun tarpeesta kertovia tunnusmerkkejä (esimerkiksi Väestöliitto ovat: Passiivisuus ja vetäytyminen ikätoverikontakteista: kaverikontaktit vähenevät tai niitä ei enää ole. Nuoren kaveriporukka muuttuu, ja vapaa-ajan viettotavat ovat vahingollisia. Elämänilon menettäminen: lapsen leikki vähenee tai muuttuu (esimerkiksi riehuvaksi, saman toistoksi tai tuhoavaksi), lapsen tai nuoren ilo ja nauru vähenevät. Luopuminen itselle aiemmin tärkeistä asioista: mielenkiinto ja innostus loppuvat, jolloin harrastukset eivät enää innosta ja voivat jäädä pois. Toimintakyvyn aleneminen: koulunkäynti, opiskelusuoritukset ja keskittymiskyky heikkenevät. Häiriökäyttäytymistä esiintyy koulussa ja/tai aamu- ja iltapäiväkerhossa. Lapsella tai nuorella on runsaasti poissaoloja (osa koulupäivästä tai koko päivän) tai myöhästymisiä. Toiminta vapaissa tilanteissa heikkenee aikuisen ohjauksen, rutiinien ja struktuurien vähentymisen myötä: vapaat leikkitilanteet, ulkoilut, välitunnit, siirtymät ja ruokailut karkaavat käsistä tai ahdistavat lasta tai nuorta. Ruokahalussa näkyy muutoksia: joko liiallista syömistä tai ruokahaluttomuutta. Esiintyy nukahtamis- ja univaikeuksia: vaikea nukahtaa illalla, pitkätkään yöunet eivät takaa päiväaikaista virkeyttä, yöaikaista heräilyä tai toistuvia painajaisia tai päiväaikainen väsyneisyys. Nuori on välinpitämätön omasta pukeutumisestaan, terveydestään tai hygieniastaan. Nuori käyttää päihteitä. Puhe tai käytös on yliseksualisoitunut. Puheissa tai käytöksessä näkyy toivottomuuden ja umpikujan tunnetta: viiltely tai muu itsetuhoisuus, karkailut, toivottomuutta ja omaa arvottomuutta heijastelevat puheet. Oppilashuolto 51

52 Edellä olevat oireet ovat vain esimerkkejä, kattavaa listaa ei voi tehdä, eivätkä kaikki tunnusmerkit täyty kaikkien avun tarpeessa olevien lasten ja nuorten kanssa. Muutokset eivät myöskään aina tarkoita, että lapsi tai nuori tarvitsisi psykiatrista apua. Joka tapauksessa, muutosten syistä riippumatta, on huolen havaitsijan (joka useimmiten kouluympäristössä on opettaja) velvollisuus keskustella oppilaan kanssa huolesta ja olla yhteydessä vanhempiin. Erittäin tärkeää on ottaa huoli puheeksi hyvissä ajoin ennen sen muuntumista suureeksi huoleksi. Usein jo huolen puheeksiotto oppilaan ja huoltajien kanssa auttaa, eikä välttämättä muita toimia tarvita. Huolen arvioinnissa voi käyttää huolen vyöhykkeistöä. Alla on muutamia ohjeita ja vinkkejä keskusteluihin oppilaan (ja myös huoltajien) kanssa, silloin kun olet huolissasi hänen hyvinvoinnistaan (mukailtu Veivo, 2011). Pyri välittävään, kuuntelevaan ja aitoon kohtaamiseen. Jos mukana ovat vanhemmat tai muita aikuisia, kohdista puhe oppilaalle (erityisesti kun kyse nuoresta), älä puhu hänen ohitseen. Tarkista, jos et ole ymmärtänyt väärintulkintojen välttämiseksi. Keskustele avoimesti, rehellisesti ja ratkaisua etsivästi. Kerro mitä olet havainnut ja anna konkreetteja esimerkkejä havainnoistasi ja huolestasi. Kysy oppilaan mielipiteitä toimenpiteistä tai ratkaisuista. Ota rohkean ystävällisesti ja ymmärtävästi puheeksi vaikeatkin asiat, joista oppilas ei itse rohkene puhua. Älä lupaa täyttä luottamuksellisuutta ja salassa pitoa. Kerro, että sinulla on velvollisuus tietyissä asioissa (esimerkiksi perheväkivalta tai päihteiden käyttö) olla yhteydessä vanhempiin tai muihin aikuisiin, kuten lastensuojelun työntekijöihin. Kerro myös, että kerrot yhteydenotosta oppilaalle ensin ja että pyrit tekemään yhteydenoton oppilaan läsnä ollessa. Vältä syyttelyä ja tulkitsemista. Älä jää keskustelussa ns. kohteliaisuusvyöhykkeelle vaan puhu asiasta suorasti ja rakentavasti. Älä usko sellaista, mikä ei ole totta vaan ihmettele asiaa ääneen ja haasta oppilasta. Seuraa tilannetta ja jos vain mahdollista sovi aika, jolloin juttelette seuraavan kerran. Pidä ajasta kiinni, sillä sillä luottamustasi punnitaan. Anna palautetta. Edellä olevat ohjeet pätevät pääosin niin esikouluun kuin perusopetukseen. Tässä on vielä muutama lisäohje esikoululaisten kanssa työskenteleville. Kun esikoulun opettajana huolestut lapsiryhmäsi lapsen voinnista, toimi esimerkiksi seuraavalla tavalla: 52 Oppilashuolto

53 1. Kun huoli herää, mieti yksityiskohtaisesti mitkä asiat lapsessa tai vanhemmassa sinua huolestuttavat (esim. onko kyse lapsen epäsiisteydestä, mustelmista tms. ruhjeista, lapsen puheista tai huolestuttavasta käytöksestä mikä näissä kiinnittää huomion). 2. Voit keskustella vanhemman /vanhempien kanssa asiasta. 3. Mikäli asia ei selvene tai tilanne tuntuu vakavalta, keskustele päiväkodin johtajan ja / tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa tilanteesta. Voitte yhdessä miettiä tilanteen vakavuutta ja tehdä suunnitelman, miten asian kanssa edetään. Joitain huolenaiheita voi jäädä seuraamaan, mutta suunnitelmallisuus on tärkeää. Voidaan esimerkiksi sopia, että tilannetta arvioidaan uudelleen viikon päästä. Voit myös konsultoida esimerkiksi alueen sosiaalityöntekijää tai varhaiskasvatuspsykologia ilman, että kerrot lapsen nimeä. 4. Muista, että vakavalta ja kiireelliseltä vaikuttavan asian kohdalla täytyy tehdä lastensuojeluilmoitus. Edempänä (lapsiperheiden sosiaalityö) on vielä ohjeita lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Perusopetuksen oppilashuollon toimintamalli Naantalissa on kuvattu kuviossa 5 (s. 54) ja se antaa yleiset toimintaohjeet yksittäisen oppilaan oppilashuollon etenemisestä. Kun koulun aikuisella herää huoli oppilaan hyvinvoinnista, keskustelee hän ensin esikoulun opettajan, luokanopettajan tai -valvojan kanssa selvittääkseen ovatko muut aikuiset huolissaan samasta asiasta, onko oppilaan kanssa jo keskusteltu huolesta, onko vanhempiin oltu yhteydessä ja onko asiaan jo puututtu. Lisäksi opettaja keskustelee huolenaiheesta oppilaan kanssa ja on yhteydessä oppilaan huoltajiin. Tapaamisen koollekutsujana on alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa luokanvalvoja. Huoltajien ja oppilaan kanssa opettaja sopii konkreettisten tukitoimien (ks. yleinen tuki) aloittamisesta ja niiden vastuuhenkilöistä, kirjaa sovitut asiat ja sopii huoltajien kanssa seuranta-ajasta. Mikäli huoltajat eivät monista yrityksistäkään huolimatta saavu tapaamisiin ja kieltäytyvät yhteistyöstä, voidaan oppilasta koskevat asiat käsitellä niiden opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kesken, joille oppilaan asioiden hoito välittömästi kuuluu. Huoltaja ei siis voi kieltää oppilaan asioiden käsittelyä oppilashuoltoryhmässä. Tällöin tapaamisesta tehdään muistio, joka lähetetään huoltajille ja tapaamisessa olleille henkilöille. Oppilashuolto 53

54 MISSÄ VAIHEESSA TAHANSA: Opettajien ja koulujen välinen kollegiaalinen yhteistyö ja konsultointi Hyvien käytäntöjen jakaminen Koulupsykologin ja koulukuraattorin konsultointi Opettajalla herää huoli oppilaasta (koulutyön laiminlyönti, poissaolot, oppimisvaikeudet, psyykkinen huonovointisuus, kuormittava elämäntilanne). Asia puheeksi oppilaan kanssa Todetaan yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa keskustelujen ja tukitoimien auttaneen: huoli on poistunut Palaveri opettajan, oppilaan, vanhempien, erityisopettajan ja/tai rehtorin kanssa Seuranta Yhteys kotiin ja pedagogisten tukitoimien aloittaminen ja kirjaaminen Keskustelut ja tukitoimet eivät tuota toivottua tulosta: huoli on jäljellä tai voimistunut Yhteys huoltajiin YLEINEN TUKI eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, kodin ja koulun yhteistyö, tukiopetus, kerhotoiminta, aamuja iltapäiväkerho, läksyparkki, kummitoiminta, osa-aikainen erityisopetus, koulukuraattorin palvelut, terveydenhoitajan palvelut, avustajapalvelut, oppimissuunnitelma, moniammatillinen oppilashuolto Sopimukset ja tarvittavat tukitoimet: yleisen tuen tukimuodot ja tarvittaessa tehostetun tuen muodot, yhteistyö koulupsykologin, koulukuraattorin ja/tai terveydenhoitajan kanssa, konsultaatio (lasten- ja nuortenpsykiatria, lastenneurologia, lastensuojelu, lapsiperhepsykologin palvelut) Seuranta TEHOSTETTU TUKI pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, mahdollisuuksien mukaan joustavat ryhmittelyt, oppilashuollollinen tuki, osa-aikainen erityisopetus Todetaan yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa keskustelujen ja tukitoimien auttaneen: huoli on poistunut Keskustelut ja tukitoimet eivät tuota toivottua tulosta: huoli on jäljellä tai voimistunut Opettajan yhteydenotto huoltajiin Opettaja tuo huolen moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään. Sovitaan jatkotoimet ja niistä vastuussa olevat henkilöt, kuten erityisen tuen aloittaminen. Päätetään yhteydenotosta koulun ulkopuolisiin toimijoihin (esim. lastensuojelu, lasten- tai nuortenpsykiatria, lastenneurologia, perheneuvola, poliisi) ERITYINEN TUKI pedagoginen selvitys, psykologiset tutkimukset, sosiaalinen selvitys, HOJKS, oppilashuollon tuki Kuvio Oppilashuolto

55 Jos seurantajakson jälkeen huoli oppilaasta on edelleen olemassa tai on jopa voimistunut, ottaa opettaja uudelleen yhteyttä huoltajiin ja sopii moniammatillisen palaverin, johon osallistuvat oppilas, huoltajat, opettaja, erityisopettaja ja/tai rehtori. Erityisistä tarpeista tai huoltajien toiveesta oppilashuollon erityistyöntekijä (koulupsykologi, -kuraattori, -terveydenhoitaja tai -lääkäri) voi osallistua palaveriin. Mikäli koulukuraattorin palveluita on jo käytetty, osallistuu koulukuraattori myös tähän palaveriin. Palaverissa sekä kerrataan jo sovitut tukitoimet ja arvioidaan miten ne ovat toteutuneet että sovitaan uusista konkreettisista tukitoimista, jotka kirjataan niiden toteutumisen ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Tarvittaessa oppilaalla alkaa tehostettu tuki, jolloin tehdään pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tukimuotona voidaan käyttää koulupsykologin, -kuraattorin tai -terveydenhoitajan tarjoamia tukikäyntejä oppilaalle ja/tai ohjaus- ja neuvontakäyntejä huoltajille. Tarvittaessa voidaan konsultoida Raision lasten- tai nuortenpsykiatrian poliklinikan henkilöstöä tai sosiaalitoimen lastensuojelun henkilöstöä. Lisäksi koulupsykologi voi konsultoida lastenneurologian psykologia. Jos toisen seurantajakson jälkeen huoli oppilaasta on edelleen olemassa tai on jopa voimistunut, ottaa opettaja uudelleen yhteyttä huoltajiin ja vie asian moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään. Ryhmä sopii jatkotoimista, niistä vastuussa olevista henkilöistä ja sopii yhteistyötavoista huoltajien kanssa. Tarvittaessa aloitetaan erityinen tuki. Ryhmä päättää yhteydenotosta koulun ulkopuolisiin toimijoihin, joita voivat olla sosiaalitoimen lastensuojelu, perheneuvola, lastenneurologian poliklinikka, lasten- tai nuortenpsykiatrian poliklinikka tai poliisi. Toimintamallin kuvauksen oikeassa reunassa kulkevat oppimisen ja koulunkäynnin tuen portaat: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Vasemmassa reunassa on mainittu opettajien ja koulujen välinen kollegiaalinen yhteistyö ja konsultointi, jotka ovat opettajan käytössä missä vaiheessa tahansa. Kollegiaalisen yhteistyön tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja jakaa kaupungin koulujen hyvä käytänteitä sekä tukea opettajien työssä jaksamista. Opettaja voi lisäksi konsultoida koulupsykologia tai koulukuraattoria milloin tahansa. Yhteistyötä ja konsultaatiota voi tehdä oppilaiden nimiä mainitsematta. Oppilashuolto 55

56 5 ERI TOIMIJOIDEN VASTUUT OPPILAAN TUEN JÄRJESTÄMISESSÄ JA OPPILASHUOLTO- TYÖSSÄ

57 ESIKOULUN JA KOULUN OPETUSHENKILÖSTÖ OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISEN OPPILASHUOLTOTYÖN TOTEUTTAJAT Oppilashuolto kuuluu kaikille esi- ja perusopetuksessa toimiville aikuisille. Opettajat toteuttavat opetus- ja kasvatustyössään päivittäistä oppilashuoltoa yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. Päävastuu oppilasryhmän oppilashuollosta on opettajalla. Alla on kuvattu esikoulun ja koulun eri toimijoiden oppilashuollollisia tehtäviä ja vastuita. Esikoulun opettaja edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia, nostaa esiin lapsen äänen ja näkökulman päivittäisessä työssä ja yhteistyöverkoissa, rakentaa kasvatuksellisen jatkuvuuden varhaisvuosista kouluun, tuntee lapsen varhaiskehityksen, jolloin normaaliuden tuntemus helpottaa poikkeavuuden tunnistamista, havainnoi lasta yhteistyössä ryhmän muun henkilökunnan kanssa (normaalisti etenevän kehityksen tukeminen sekä oppimisvaikeuksien tai muun kehityksen vaikeuden varhainen tunnistaminen), ottaa huolen puheeksi, toimii lähimpänä päivittäisenä kontaktina perheen ja esiopetuksen välillä, ohjaa vanhempia ottamaan selkoa askarruttavista asioista, ottaa itse yhteyttä vanhempien luvalla mahdollisiin yhteistyötahoihin, toimii läheisessä yhteydessä varhaiskasvatuksen erityisopettajaan, toteuttaa HOJKSin suunnitelmia, on aloitteellinen ja vastuunsa tunteva yhteistyökumppani lasta ja perhettä koskevissa tukiverkoissa, tekee kotien kanssa yhteistyötä. Esikoulun opettaja voi antaa ammatillisista havainnoista tukea vanhemmille ja ohjaa perhettä hakemaan tarvittaessa apua muista palveluista (neuvola, perheneuvola, puheterapia, lastensuojelu). Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tukee lapsen vanhempia ja esiopetuksen työntekijöitä kasvatus- ja opetustyössä, arvioi oppilaan tuen tarvetta ja suunnittelee tukitoimia yhteistyössä vanhempien ja esiopettajan kanssa, toteuttaa suunniteltua tukea ja tukee esiopetushenkilöstöä suunnitelman toteutuksessa, 57

58 kutsuu koolle lapsikohtaisen oppilashuoltoryhmän (moniammatillinen verkosto) ja laatii muistion keskustelun pohjalta, pitää esillä lapsen ja vanhempien näkökulmaa esiopetustyössä, havainnoi lasta arkipäivässä ja ohjaa mahdollisiin tutkimuksiin ja muiden asiantuntijoiden tuen piiriin. Esiopetusyksikön esimies vastaa yksikön oppilashuollosta, toimii yksikön oppilashuoltoryhmän kokoonkutsujana, vastaa lapsikohtaisesta oppilashuollon toteutumisesta, vastaa yksikkökohtaisen kriisisuunnitelman, turvallisuussuunnitelman ja kiusaamisen ehkäisemistä koskevan suunnitelman päivittämisestä ja vastaa kodin ja koulun välisen yhteistyön suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Erityispäivähoitaja voi toimia lapsen kehityksen ja tarpeiden mukaan joko henkilökohtaisena avustajana tai ryhmän avustajana, perehtyy lapsen kuntoutukseen liittyviin tukitoimiin (esim. viittomat, kuvakommunikaatio) ja osallistuu niiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhdessä muun henkilökunnan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa, toimii lapsen apuna, jotta tämä voisi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua kaikkeen ryhmän toimintaan (tavoitteena on lapsen mahdollisimman itsenäinen toiminta) ja antaa yksilö- ja pienryhmäopetusta sopimuksen mukaan. Luokanopettaja on oppilaan lähiaikuinen koulussa, huolehtii yhteydenpidosta huoltajiin oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, vastaa poissaolojen seurannasta, vastaa kiusaamisasioiden selvittelemisestä luokassaan ja vie asian tarvittaessa eteenpäin KiVa-tiimin käsiteltäväksi, ottaa puheeksi huolensa huoltajan kanssa mahdollisimman varhain ja kirjaa huoltajan kanssa sovitut asiat (oppimissuunnitelma voi olla tukena), konsultoi tarvittaessa koulun oppilashuoltohenkilöstöä, laatii kartoituksen luokkansa tukitarpeista ja toteutuneesta tuesta (tukitoimien resurssoinnin peruste), 58 Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä

59 vastaa oman luokkansa oppilashuollollisten asioiden viemisestä tarvittaessa oppilashuoltoryhmään ja sopii yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa tästä huoltajan kanssa etukäteen, laatii pedagogisen arvion, vastaa oppimissuunnitelman laatimisesta ja seurannasta yhdessä huoltajan kanssa, osallistuu oman luokkansa oppilaiden erityisen tuen suunnitteluun ja vastaa omalta osaltaan HOJKSiin kirjattujen tavoitteiden mukaisesta tuesta ja vastaa tiedonsiirrosta nivelvaiheissa. Luokanvalvoja on oppilaan yhteyshenkilö koulussa, huolehtii yhteydenpidosta huoltajiin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, vastaa poissaolojen seurannasta, vastaa kiusaamisasioiden selvittelemisestä valvontaluokassaan ja vie asian tarvittaessa eteenpäin KiVa-tiimin käsiteltäväksi, ottaa puheeksi huolensa oppilaan kanssa mahdollisimman varhain ja sopii tarvittavista toimenpiteistä, ottaa puheeksi huolensa huoltajan kanssa mahdollisimman varhain ja kirjaa huoltajan kanssa sovitut asiat (oppimissuunnitelma voi olla tukena), konsultoi tarvittaessa koulun oppilashuoltohenkilöstöä, vastaa oman luokkansa oppilashuollollisten asioiden viemisestä tarvittaessa oppilashuoltoryhmään ja sopii yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa tästä huoltajan kanssa etukäteen, kokoaa valvontaluokkansa oppilaiden pedagogiset arviot ja osallistuu oman luokkansa oppilaiden erityisen tuen suunnitteluun ja vastaa omalta osaltaan HOJKSiin kirjattujen tavoitteiden mukaisesta tuesta. Aineenopettaja vastaa oppilaan oppimisen tuesta oman oppiaineensa osalta, pitää yhteyttä huoltajiin oman oppiaineensa osalta, ottaa huolensa puheeksi mahdollisimman varhain huoltajan ja luokanopettajan/ luokanvalvojan kanssa, seuraa ja kirjaa oppilaan poissaolot, vastaa kiusaamisasioiden selvittelemisestä opetusryhmässään ja/tai vie asian tarvittaessa eteenpäin luokanvalvojalle ja KiVa-tiimin käsiteltäväksi, konsultoi tarvittaessa koulun oppilashuoltohenkilöstöä, Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä 59

60 osallistuu tarvittaessa oppilashuoltokokouksiin ja oppilaan koulunkäyntiä koskeviin neuvotteluihin, vastaa oman oppiaineensa osalta oppimissuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta, osallistuu oman oppiaineensa osalta pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen ja osallistuu tarvittaessa oppilaan erityisen tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen oman oppiaineensa osalta (HOJKS). Laaja-alainen erityisopettaja selvittää ja kartoittaa oppilaan tuen tarpeita laaja-alaisesti, tekee yhteistyötä oppilasta opettavien opettajien kanssa, vastaa oman koulun laaja-alaisen erityisopetuksen toteuttamisesta, antaa konsultaatiota oppilaan tukea koskevissa asioissa koulun muille toimijoille (opettajat, koulunkäynnin ohjaajat, oppilashuollon toimijat), pitää tarvittaessa yhteyttä huoltajiin oppilaan tukea koskevissa asioissa, osallistuu oppimissuunnitelman laatimiseen, osallistuu pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen, toimii oppilashuoltoryhmässä erityisopetuksen asiantuntijana, tarvittaessa osallistuu/vastaa yleisopetuksen opetusryhmissä opiskelevien erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden HOJKSien laatimisesta ja tarkistamisesta yhteistyössä luokan- tai aineenopettajan ja huoltajan kanssa, tekee oppimisvaikeuksien (lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka) tutkimuksia (katso tarkemmin Juunosta aikataulut ja menetelmät), kirjoittaa pyydettäessä lausuntoja oppilaan tilanteesta ja oppimisesta, ohjaa oppilasta tarvittaessa käyttämään koulun ulkopuolisia palveluja ja osallistuu tiedonsiirtoon nivelvaiheissa ja vastaa oppilaan opiskelun ja tuen järjestämiseksi välttämättömän tiedon siirtymisestä. Erityisluokanopettaja on oppilaan lähiaikuinen koulussa, ottaa puheeksi huolensa oppilaan kanssa mahdollisimman varhain ja sopii tarvittavista toimenpiteistä, huolehtii yhteydenpidosta huoltajiin, vastaa poissaolojen seurannasta, vastaa kiusaamisasioiden selvittelemisestä ja vie asian tarvittaessa KiVa-tiimin käsiteltäväksi, 60 Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä

61 vastaa oppilashuollollisten asioiden viemisestä oppilashuoltoryhmään ja tiedottamisesta huoltajille, tekee moniammatillista yhteistyötä oppilaan tukitoimien järjestämisessä, konsultoi ja tekee yhteistyötä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa, vastaa oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laatimisesta ja toteuttamisesta, laatii pedagogisen selvityksen moniammatillisessa yhteistyössä erityisen tuen tarkistuksen ja lopettamisen yhteydessä ja vastaa tiedonsiirrosta nivelvaiheissa. Resurssiopettaja / samanaikaisopettaja osallistuu oppilaan tuen suunnitteluun ja järjestämiseen yhdessä luokan- ja aineenopettajien kanssa, toimii pienryhmäopettajana, toimii samanaikaisopettajana, osallistuu tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kokouksiin, osallistuu oppimissuunnitelman, pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen, osallistuu moniammatilliseen oppilashuoltoon ja tekee tarvittaessa yhteistyötä huoltajien kanssa. Rehtori vastaa koulun oppilashuoltotyöstä, suunnittelee ja toteuttaa oppilashuoltotyötä yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa, vastaa koulukohtaisen kriisisuunnitelman, turvallisuussuunnitelman ja kiusaamisen ehkäisemistä koskevan suunnitelman päivittämisestä, vastaa kodin ja koulun välisen yhteistyön toimintasuunnitelman laatimisesta, huolehtii tukitoimien järjestämisestä ja resurssoinnista, nimeää HOJKSista vastaavan opettajan yleisopetuksen opetusryhmässä opiskelevien erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden osalta, tekee erityisen tuen tarkistamispäätöksen, mikäli erityistä tukea jatketaan, tekee erityisen tuen päätöksen, jossa oppimäärä yksilöllistetään ja tekee esityksen joustavaan perusopetukseen valittavista oppilaista. Opinto-ohjaaja tukee ja seuraa oppilaan koulunkäyntiä, vastaa oppilaan ohjauksesta uranvalinnassa ja jatko-opintoihin hakeutumisessa, Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä 61

62 vastaa tiedonsiirrosta opiskelun nivelvaiheessa perusopetuksesta toiselle asteelle yhdessä oppilashuollon muiden toimijoiden kanssa, osallistuu oppilashuoltoryhmän työhön opiskelun ja koulutuksen asiantuntijana, osallistuu tarvittaessa pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen ja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa. Koulunkäynnin ohjaaja toimii moniammatillisessa yhteistyössä luokka-, ryhmä- ja/tai henkilökohtaisena ohjaajana, ohjaa ja avustaa tunneilla, välitunneilla, ruokailussa ja koulun erilaisissa tapahtumissa opettajan ja rehtorin kanssa sovittujen toimintaperiaatteiden mukaan, valvoo ja ohjaa läksyjen tekoa, muokkaa oppimateriaalia oppilaalle sopivaksi, toteuttaa pitkäaikaissairaan oppilaan hoitoa yhdessä vanhempien, oppilaan ja terveydenhoidon kanssa, toimii ohjaajana koulujen kerhoissa, toimii KiVa-tiimissä ja osallistuu oppilaita koskeviin palavereihin opettajan työparina. OPPILASHUOLLON PALVELUIDEN HENKILÖSTÖ Oppilashuolto kuuluu opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuollon (terveydenhoitaja ja lääkäri), koulupsykologien ja koulukuraattorien vastuulle, joiden toimenkuva oppilashuollon osalta on opetushenkilöstöä laajempi. Lastenneuvolatoiminta Lastenneuvolan perustehtävänä on alle kouluikäisen lapsen terveyden edistäminen sekä sairauksien ja kehityshäiriöiden varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaus. Oikein suunnatun ja oikeaan aikaan järjestetyn tuen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja pahoinvointia. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Vanhempia tuetaan turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lastenneuvolan keskeiset toimijat ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Lääkäri osallistuu lapsen terveyden ja kasvun seurantaan sekä sairauksien ja kehityksen poikkeavuuksien 62 Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä

63 seulontaan. Tarvittaessa lääkäri tekee lähetteen jatkotutkimuksiin. Lääkäri osallistuu myös moniammatilliseen neuvolatyöryhmään. Määräaikaisten tarkastusten perustelut pohjautuvat seuraaviin kohtiin (sisällöistä tarkemmin hyvinvointisuunnitelmassa): psykososiaalinen kehitys fyysinen terveys, kasvu ja kehitys näkö ja kuulo suun terveys neurologisen kehityksen häiriöt ja ongelmat Tarkastusten pohjalta, yhdessä neuvolalääkärin kanssa, ohjataan lapsi ja perhe tarvittaessa eri asiantuntijoille lisätutkimuksiin. Moniammatillinen yhteistyö on avainasemassa lapsen lisätuen tunnistamisessa ja ohjauksessa. Lastenneuvola tekeekin yhteistyötä, paitsi terveys toimen erityisosaajien kanssa, niin myös muun kaupungin henkilöstön kanssa. Naantalin lastenneuvoloiden tarkastukset toteutetaan asetuksen (380/2009) mukaisesti. Lastenneuvolassa terveydenhoitajan ikäkausitarkastuksia on yhteensä 15 ja lääkärin tarkastuksia viisi kertaa lapsen ollessa 0 6-vuotias. Neurologisen kehityksen arviointi tehdään Lene-tutkimuksen mukaisesti 4- ja 5-vuotiaille. Puheenkehityksen arviointi painottuu 5-vuotistarkastuksissa ja koulunaloitukseen liittyvät kysymykset 6-vuotistarkastuksissa. Neuvolaterveydenhoitajat toimivat moniammatillisissa neuvolatyöryhmissä. Lisäksi he tekevät yhteistyötä alueiden eri lapsi-perheiden toimijoiden kanssa. Näihin lukeutuvat puheterapeutit, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, perhetyöntekijä sekä varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun työntekijät. Lapsen siirtyessä lastenneuvolan piiristä koulu terveyden huoltoon on tapana välittää olennainen tieto lapsesta kouluterveydenhoitajalle. Tällä pyritään järjestämään jatkuvuus ja saumattomuus lapsen kasvun ja kehityksen seurannassa. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon tarjoamaa lakisääteistä terveydenhoitoa sekä olennainen osa oppilashuoltoa. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri vastaavat terveyskeskuksen tarjoamasta maksuttomasta kouluterveydenhuollosta. Koulu terveydenhuollon henkilöstö toimii yhteistyössä oppilaan vanhempien/huoltajien, muun oppilashuollon henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä 63

64 Kouluterveydenhoitaja vastaa kouluterveydenhuollon tiedottamisesta, huolehtii oppilaiden terveydenhoidosta ja vuosittaisista terveystarkastuksista, tapaa huoltajat lääkärin kanssa laajoissa terveystarkastuksissa 1., 5. ja 8. luokalla, antaa pienimuotoista sairaanhoitoa, seuraa ja tukee oppilaan kasvua ja kehitystä, ottaa tarvittaessa yhteyttä huoltajiin, vastaa oppilaiden ohjauksesta koululääkärin tai muiden asiantuntijoiden luokse jatkotutkimuksiin, osallistuu oppilashuoltoryhmissä oppilaiden tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien selvittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen, tekee terveydenedistämistyötä yksilötapaamisissa sekä pitämällä oppilasryhmille oppitunteja (mm. murrosiän muutokset, päihteet, ravitsemus, liikunta uni, seksuaalisuus), edistää, seuraa ja valvoo oppilaiden työoloja ja koulutyön turvallisuutta yhdessä koulun edustajien ja terveystarkastajien kanssa, toimii yhteistyössä terveystoimen eri ammattiosaajien kanssa sekä kaupungin muun henkilöstön kanssa (kuten sosiaalitoimi ja lastensuojelu) ja on tarvittaessa yhteydessä sosiaalitoimeen ja lastensuojeluun. Koululääkäri tekee oppilaan terveystarkastuksen 1., 5. ja 8. luokalla, ohjaa oppilaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin, osallistuu moniammatilliseen oppilashuoltotyöhön. Terveystarkastukset Koko ikäluokkaa koskevat määräaikaiset terveystarkastukset ja seulontatutkimukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen (Stakes 2002). Terveystarkastukset ja tutkimukset muodostavat kokonaisuuden, jossa huomioidaan oppilaan ikä sekä kehitysvaihe. Terveystarkastukset ovat samalla terveysneuvontatilanteita ja ehkäisevää mielen terveystyötä. Yhteistyö huoltajien kanssa ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen ovat osa 64 Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä

65 kouluterveydenhuoltoa. Kouluikäisen hyvinvoinnin ja terveyden seurannassa tehdään arvio, onko lapsella mahdollisuus kehittyä ja menestyä riittävän hyvin niissä olosuhteissa, joissa hän elää, ja niillä ominaisuuksilla, jotka hänellä on (Stakes,oppaita 51.). Oppilaiden terveystarkastukset jaetaan neljään ryhmään: Laaja-alaiset terveystarkastukset, joihin osallistuvat sekä lääkäri että terveydenhoitaja. Terveydenhoitajan ja oppilaan terveystapaamiset laajojen terveystarkastusten välivuosina Seulontatutkimukset ja -tarkastuksia tehdään tiettyjen sairauksien tai ongelmien löytämiseksi vuosittain tai sovitun ohjelman mukaisesti. Kohdennetut terveystarkastukset riskiryhmiin kuuluville tarvittaessa. Laajat terveystarkastukset tehdään Naantalissa oppilaille koulun alkaessa 1.luokalla, murrosiän alkaessa 5.luokalla ja jatko-opintoihin valmistauduttaessa 8.luokalla. Oppilaiden laajoihin terveystarkastuksiin sisältyy lapsen tai nuoren terveydentilan arvioinnin lisäksi lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä lapsen, nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa tekemä koko perheen hyvinvoinnin arvio tarvittaessa huoltajien suostumuksella moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen (STM asetus 380/2009). Yhteistyö vanhempien /huoltajien kanssa ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen ovat tärkeä osa Naantalin kouluterveydenhuoltoa. Terveystarkastusten ajankohdat ja sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (www.naantali.fi/ perhe_ja_sosiaali/fi_fi/hyvinvointisuunnitelma). Kaikki oppilaat kutsutaan hammashoidon määräaikaistarkastuksiin yksilöllisesti määriteltyjen tarkastusvälien mukaan, tarkastuksen tekee joko hammaslääkäri tai suuhygienisti. Koulupsykologi esi- ja perusopetuksen oppilashuollossa Koulupsykologin työn keskeisiä alueita ovat lasten ja nuorten kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, oppimiseen ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset. Mikäli kuitenkin lapsen tunne-elämän vaikeuksien taustalla vaikuttaisi olevan perheeseen, vanhempien tilanteeseen tai parisuhteeseen liittyvät pulmat, parhaiten tilanteeseen vastaa lastensuojelun lapsiperhepsykologi. Koulupsykologin käyttämiä työmuotoja ovat esimerkiksi oppimis- ja koulu vaikeuksien yksilötutkimukset ja tukitoimien suunnittelu yhdessä opettajan ja huoltajan kanssa kaikilla tuen tasoilla, yksilömuotoiset lyhyehköt tukikeskustelujaksot, vanhempien ja opettajien konsultointi sekä ohjaus. Koulupsykologi työskentelee lisäksi luokkien ja Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä 65

66 erilaisten ryhmien kanssa. Koulupsykologi osallistuu pedagogisen selvityksen laatimiseen. Hän tekee yhteistyössä koululääkärin kanssa lähetteet erikoissairaanhoidon lasten- ja nuorisopsykiatrian ja lastenneurologian tutkimus- ja hoitojaksoille. Koulupsykologiin voivat olla yhteydessä niin oppilas, vanhemmat kuin opettajat. Yhteistyö vanhempien kanssa on olennainen osa koulupsykologin työtä. Oppilaskohtaisen oppilashuoltotyön lisäksi koulupsykologi kuuluu koulunsa moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään. Naantalin koulupsykologien työmuodoista tärkeimmät ovat 1. Konsultointi asetetaan ensisijaiseksi työmuodoksi kaikissa kouluissa. Yksittäisten opettajien konsultoinnin lisäksi koulun moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä on keskeinen konsultoinnin foorumi. Jotta psykologin ammattitaito tulisi konsultoinnin kautta parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön, on erittäin tärkeää, että oppilashuoltotyössä käsitellään yhtä lailla yksittäisten tukea tarvitsevien oppilaiden asioita kuin koulumaailman yleisiä ilmiöitä. 2. Verkostotyö sisältää esimerkiksi nivelvaihe- ja HOJKS-palaverit sekä verkostopalaverit muiden toimijoiden (esim. lastensuojelu, psykiatria) kanssa. 3. Psykologiset tutkimukset Koulupsykologien tutkimukset kohdentuvat laaja-alaisten oppimisvaikeuksien, tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeuksien tutkimuksiin sekä tunne-elämän ja käyttäytymisen pulmien arviointeihin. Koulupsykologit eivät siis tee lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan vaikeuksien ensimmäisiä tutkimuksia, vaan nämä ovat aiemman sopimuksen mukaisesti erityisopettajien vastuulla. Tutkimusten pääpaino on a) oppilaissa, joille harkitaan erityistä tukea, b) 6. ja 7. luokkien oppilaissa, joiden aiemmista tutkimuksista on aikaa (noin kolme vuotta) tai joita ei ole tutkittu vielä lainkaan, ja jotka tulevat yläkoulussa tarvitsemaan merkittäviä tukitoimia (= vähintään tehostettua tukea) ja c) peruskoulun päättävissä oppilaissa, jotka tarvitsevat tutkimuksia jatkoopintopaikkaa varten Tutkimusten edellytyksenä on, että muut oppilashuollolliset tukitoimet ovat käytössä ja niitä on kokeiltu riittävän pitkäkestoisesti (ks. oppilashuollon toimintakaavio). Tutkimuspyynnöt tulevat oppilashuoltoryhmän kautta. Kun vanhemmat pyytävät tutkimuksia, keskustelee psykologi oppilashuoltoryhmän kanssa arvioidessaan tutkimustarvetta. Koulupsykologit eivät pääsääntöisesti tee kognitiivisia tutkimuksia silloin, kun oppilaalla ja perheellä on aktiivinen asiakkuus lastensuojelussa, TYKSin lasten- 66 Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä

67 neurologisissa tai psykiatrisissa palveluissa. Koulupsykologi selvittää, onko perheellä asiakkuutta em. paikoissa. 4. Oppilaiden yksilölliset tuki- ja ohjauskäynnit Tukikäyntien syyt voivat olla hyvin moninaiset, kuten lieväasteiset mielenterveyden ongelmat, tarkkaavuuden ja keskittymisen lyhytkestoinen psykoedukaatio tai perhetilanteeseen liittyvät syyt. Työtä rajataan niin, että koulupsykologi ei tarjoa päällekkäisiä tukikäyntejä esimerkiksi koulukuraattoreiden, lastensuojelun tai psykiatrian poliklinikan työntekijöiden kanssa. Tukikäynnit pyritään rajaamaan 5 10 käynnin mittaisiksi. Esikouluikäiset lapset ohjautuvat koulupsykologin palveluiden piiriin pääasiassa varhaiskasvatuksen erityisopettajien kautta sinä keväänä, jolloin lapsi on aloittamassa koulun. Erillisistä kouluvalmiuden ryhmätutkimuksista on luovuttu, eikä yksilömuotoisia, psykologisia kouluvalmiustutkimuksia juuri enää tehdä. Sen sijaan koulupsykologi arvioi ja suunnittelee lapsen koulussa tarvitsemia tukitoimia, lähikoulun edellytyksiä huomioida lapsen erityistarpeita ja maksuttoman koulukyydin tarpeellisuutta yhdessä vanhempien, varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja koulujen erityisopettajien kanssa. Esikouluikäisten kohdalla koulupsykologi voi olla mukana myös kuntoutussuunnitelman tarkistamisessa. Lisäksi koulupsykologit vastaavat kielirikasteisen opetuksen oppilasvalinnoista. Muut kuin oppimiseen tai koulun aloitukseen liittyvät pulmat hoituvat terveyskeskus- ja lapsiperhepsykologien toimesta. Koulukuraattori esi- ja perusopetuksen oppilashuollossa Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka työn tavoitteena on oppilaiden sosiaalisen hyvinvoinnin, myönteisen kehityksen, koulunkäynnin ja elämänhallinnan tukeminen. Koulukuraattori työskentelee yhdessä opettajien kanssa kokonaisten luokkien ja oppilasryhmien kanssa tukien ja edistäen myönteisten sosiaalisten suhteiden syntymistä. Hän osallistuu oppilaiden kaverisuhteisiin, luokkailmapiiriin ja kiusaamiseen liittyvien asioiden hoitamiseen. Koulukuraattori voi antaa konsultatiivista tukea opettajille arjen ongelmatilanteissa, kuten yksittäisen oppilaan hyvinvointiin liittyvissä pulmissa tai ryhmäilmiöiden ymmärtämisessä ja selvittämisessä. Yksilötyö koostuu tilannekartoituksista, joissa kiinnitetään huomiota lapsen ja nuoren arjen sujumiseen tämän erilaisissa toimintaympäristöissä, oppilaan toimintakykyyn ja sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin. Kartoitusten perusteella koulukuraattori voi tarjota lyhytkestoisia tukikäyntejä. Koulukuraattori tekee tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä 67

68 lapsen koulunkäynnin tukemiseksi. Koulukuraattori voi tarvittaessa antaa lausunnon pedagogiseen selvitykseen. Tärkeä osa koulukuraattorin työtä on palveluohjaus ja verkostoyhteistyö esimerkiksi esiopetuksen, sosiaali- ja terveystoimen ja lastensuojelun sekä kaupungin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Hän voi myös osallistua vertaissovittelu-, tukioppilas- ja oppilaskuntatoimintaan sekä kouluyhteisön kehittämistyöhön. Oppilaskohtaisen oppilashuoltotyön lisäksi koulukuraattori kuuluu koulunsa moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta vastaa kunta. Kaupungin sivistystoimi päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Naantalin kaupunki järjestää perusopetuslain 48 a :ssä tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa peruskoulun vuosiluokkien sekä kaikkien vuosiluokkien erityisopetuksessa oleville lapsille. Koulutuslautakunta hyväksyy vuosittain opetushallituksen laatimien perusteiden mukaan laaditun toimintasuunnitelman. Aamu- ja iltapäivätoiminnan lukuvuoden toimintasuunnitelma on nähtävillä kaupungin nettisivuilla. Naantalissa aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään joko koulujen tiloissa tai koulujen välittömässä läheisyydessä olevissa kiinteistöissä. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. Toiminnasta tiedotetaan huoltajille kouluun ilmoittautumisen yhteydessä kaupungin nettisivuilla. Koulujen oppilashuoltotyöryhmä voi suosittaa vanhemmille lapsen ohjaamista toiminnan piiriin. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja toteuttaa kasvatusyhteistyötä vanhempien ja koulun henkilöstön kanssa, huolehtii toiminnan turvallisuudesta, on vastuussa lapsista aamu- ja iltapäivätoiminnan ajan, auttaa ja neuvoo askartelussa ja pelien säännöissä, opastaa erilaisiin urheilulajeihin ja tutustuttaa uusiin harrastuksiin, huolehtii yhteydenpidosta 1. 2.luokkien opettajien sekä rehtorin kanssa ja on tarvittaessa valmis osallistumaan koulun palavereihin. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet löytyvät osoitteesta: koulutus/aamu_ja_iltapaivatoiminta/fi_fi/aamu_ja_iltapaivatoiminta. 68 Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä

69 KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Puheterapiapalvelut Puheterapiaan tullaan yleensä neuvolan tai päivähoidon lähettämänä. Lähetettä ei kuitenkaan välttämättä tarvita, vaan myös vanhemmat voivat ottaa suoraan yhteyttä puheterapeuttiin. Puheterapiapalvelujen muotoja ovat tutkimus, ohjaus, neuvonta (myös puhelimitse puhelinaikoina), seuranta ja terapia. Puheterapiajakson kesto sovitaan asiakkaan kanssa hoidon alussa ja voi olla harvakseltaan ohjantakäyntejä tai säännöllistä tilanteen mukaan. Yhteistyö vanhempien ja päivähoidon sekä muiden ammattikuntien kanssa on osa puheterapiaa. Esikouluikäisten kohdalla puheterapia voi olla: kielihäiriön kuntoutusta (yleensä alkanut jo aiemmin) puheen tuotto, puheen vastaanottotaidot, käsitteiden hallinta lukivalmiuksien tukemista erityisesti ns. lukiriski-lapset, joilla suvussa lukivaikeutta ja nimeämisen hitaus + epätarkkuus ja/tai fonologisen tietoisuuden kypsymättömyys artikulaatiovirheiden korjaamista/kotiharjoittelun ohjaamista Kouluiässä lähetteen puheterapiaan voi tehdä koululääkäri tai -terveydenhoitaja, koulupsykologi, opettaja tai vanhemmat voivat itse ottaa yhteyttä. Puheterapiaan voidaan ohjata koululaisia, joille koulun puheopetuksen tarjoama tuki ei riitä. Koululaisten puheterapia on tutkimusta, ohjantaa ja lyhyitä puheterapiajaksoja. Toimintaterapiapalvelut Toimintaterapia on osa lääkinnällistä kuntoutusta ja sen tavoitteena on tukea lasta ylläpitämään ja edistämään kehitystään niin, että hän pystyy mahdollisimman omatoimiseen ja mielekkääseen elämään. Kehityksellinen viive, vamma tai sairaus voi vaikeuttaa itsenäistä selviytymistä arkitilanteissa, leikeissä tai koulunkäynnissä. Usein lapsen toiminnalliset hankaluudet havaitaan ensimmäisen kerran päiväkodissa, neuvolassa tai kotioloissa. Toimintaterapia-arviointiin voi tulla neuvolan, päiväkodin tai koulun kirjallisella lähetteellä. Toimintaterapeutti tekee vastaanotolla lasten hieno-, havainto- ja karkeamotoristen sekä päivittäisten toimien ja leikin arviointeja. Arviointikertoja on 1 3. Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä 69

70 Arviointimenetelminä ovat haastattelu, havainnointi, kirjalliset kyselylomakkeet sekä standardoidut testit. Arvioinnin pohjalta lapselle suunnitellaan mahdolliset koti-, koulu- tai päiväkotiharjoitus ohjeet ja tarvittaessa lyhyet ohjausjaksot. Pitkäkestoiset ja vaativat terapiat sekä SI-terapiat (sensorisen integraation terapiat) anotaan terveyskeskuksen kuntoutustyö ryhmältä yksityiselle lasten toimintaterapeutille. Toimintaterapiassa tuetaan lapsen kehitystä toiminnallisin menetelmin. Menetelmät valitaan yksilöllisesti lapsen kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan. Terveyskeskuspsykologi Psykologin työn tavoitteena on psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen erityisesti elämän kriisitilanteissa. Psykologi työskentelee pääasiassa aikuisten ja niiden nuorten aikuisten kanssa, jotka eivät kuulu peruskoulun tai Naantalin lukion palveluiden piiriin. Keskustelukäyntien tavoitteena on tukea jaksamista esim. mielialaongelmissa, ahdistuneisuudessa, univaikeuksissa, sairauteen sopeutumisessa tai kivun kanssa selviytymisessä. Keskustelukäyntien avulla on mahdollista työstää elämäntilannetta, jäsentää ajatuksia ja tunteita sekä selvittää omia keinoja voimavarojen tukemiseksi. Tarvittaessa asioita voidaan jäsentää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Aikuisten psykologisia tutkimuksia ja arviointeja tehdään esimerkiksi kuntoutukseen tai toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Alle kouluikäisten lasten psykologisiin tutkimuksiin ohjaudutaan pääasiassa neuvolan, terveyskeskuksen puheterapian tai toimintaterapian kautta tai päivähoidosta erityislastentarhanopettajien (ELTO/varhaiskasvatuksen erityisopettaja) kautta. Tutkimusten tavoitteena on selvittää lapsen taitoja esim. keskittymisen osalta tilanteessa, joissa vanhemmilla tai muilla lasta seuranneilla on herännyt huolta taitojen kehittymisestä. Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsiperheiden sosiaalityön palveluihin kuuluvat mm. lastenvalvojan tehtävät, lastensuojeluasiat, lastensuojelun perhetyö, nuorten palvelut sekä lapsiperhepsykologien palvelut. Perhepalveluissa toteutetaan aluejakoa ja jokaisella alueella toimii sosiaalityöntekijä. Lisäksi alueiden yhteisinä työntekijöinä toimivat perhetyöntekijät, sosiaaliohjaajat, avohuollonohjaajat, lapsiperheiden psykologit sekä psykoterapeutti. Kaupungin internetsivuilla (www.naantali.fi/perhe_ja_sosiaali/perhepalvelut/fi_fi/perhepalvelut) on alueiden työntekijät ja heidän yhteystietonsa. 70 Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä

71 Lastensuojelu Lastensuojelulain ( 1) tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasa painoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Vanhemmilla tai muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen huollosta ja vanhempien tehtävistä on puolestaan säädetty Laissa lapsen huollosta ja tapaamis oikeudesta. Vanhempien ohella viranomaisille on säädetty erityinen vastuu lastensuojelulaissa määritellyn ilmoitusvelvollisuuden ( 25) kautta (eli lasten suojeluilmoitus). Sen mukaan mm. kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon, opetustoimen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön työntekijät sekä kaikki terveydenhuollon ammattilaiset ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan lastensuojeluun, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Samassa pykälässä (25.3) määritellään, että em. henkilöillä on lisäksi velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain 20 luvussa (Seksuaalirikokset) rangaistavaksi säädettyä tekoa. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassa pidon lukuun ottamatta rippisalaisuutta. Vaikka työntekijä olisi muuten velvollinen pitämään salassa työssään esiin tulleita asioita, on hänen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos lapsen tilanne niin vaatii. Ilmoitusvelvollisuus siis syrjäyttää salassapitovelvollisuuden esimerkiksi terveydenhuollossa. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, vaikka lapsi tai perhe kieltää sen tekemisen. Hyvän hallintotavan mukaista kuitenkin on informoida perhettä lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, ellei ole erityisiä syitä jättää tätä tekemättä. Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Yhteistyöpyynnön tarkoituksena on ohjata ilmoitusvelvollisia tahoja toimimaan yhteistyössä perheen kanssa samalla varmistaen, että tieto lapsen mahdollisesta tuen tarpeesta tulee ajoissa lastensuojelun tietoon. Yhteistyöpyyntö on myös tehtävä viipymättä ja sen yhteydessä ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä 71

72 Käytössä on valmiit lomakkeet sekä lastensuojeluilmoituksen että yhteistyöpyynnön tekemiseen kaupungin lastensuojelun internetsivuilla (www.naantali.fi/perhe_ja_sosiaali/ perhepalvelut/lastensuojelu/fi_fi/lastensuojeluilmoitus). Lastensuojeluilmoituksen jälkeen lastensuojelun sosiaalityöntekijä tekee lasten suojelutarpeen selvityksen, missä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita sekä vanhempien mahdollisuuksia huolehtia lapsen turvallisuudesta, perustarpeista sekä kehitystason mukaisesta hoidosta, huolenpidosta ja kasvatuksesta. Selvityksessä sosiaalityöntekijä ottaa kantaa siihen täyttyvätkö lastensuojelun asiakkuuden kriteerit vai ei. Jos ne eivät täyty, päätetään asiakkuus ja huolehditaan muiden tukitoimien toteutumisesta. Kriteerien täyttyessä asiakkuus käynnistetään ja laaditaan yhteistyössä asiakkaan kanssa asiakassuunnitelma, joka sisältää olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan (missä ajassa ja miten), lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja tukitoimet, joilla pyritään vaikuttamaan, arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan, asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä ja vastuuhenkilöt. Lastensuojelun prosessikuvaus löytyy kokonaisuudessaan Intrasta: Sosiaali- ja terveysvirasto z Sosiaalityö z Lapsiperheiden sosiaalityö. 72 Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä

73 PELISÄÄNNÖT LASTENSUOJELUASIOISSA Toteutan velvollisuuttani puuttua rohkeasti asioihin, jotka lapsen tai nuoren elämässä minua huolestuttavat. Toimin samoin jokaisen perheen kohdalla. Huoli voi herätä myös lapsen tai nuoren käyttäytymisen tai puheen perusteella. Kerron lastensuojeluilmoituksesta vanhemmille (hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta). Minun on mahdollista tehdä yhdessä vanhempien kanssa pyyntö lastensuojelutarpeen selvittämiseksi Ilmoitukseen kirjaan huoleni. En tee tulkintoja enkä kirjoita mitä perhe minun mielestäni tarvitsee. Varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen työntekijänä minun tehtäväni ei ole arvioida sitä, tarvitseeko lapsi lastensuojelun asiakkuuden. Mikäli työkaverini tekee lastensuojeluilmoituksen omasta huolestaan, minä en arvioi huolen aiheellisuutta enkä kyseenalaista ilmoitusta. Minulla on aina mahdollisuus kysyä neuvoa lastensuojelun sosiaalityöntekijältä tai sosiaaliohjaajalta mainitsematta lapsen nimeä. Teen ilmoituksen/yhteistyöpyynnön aina kirjallisesti. Esiopetuksessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja johtaja ja perusopetuksessa koulupsykologi tai -kuraattori ja rehtori/koulujohtaja ovat apunani ja tukenani lastensuojeluasioissa ja voin tehdä ilmoituksen heidän kanssaan yhdessä. Viranomaisena toimin lastensuojeluasioissa kuitenkin omalla nimelläni. Kukaan toinen ei voi tehdä asioita puolestani. Ilmoituksessa voi olla useampi nimi. Mikäli minulta kysellään lapsen asioista puhelimessa, en vastaa ellen ole täysin varma siitä, että henkilö on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Kirjallisesta pyynnöstä (virka-apupyyntö) voin toimittaa kirjallista materiaalia lapsesta sosiaalityöntekijälle. En kirjoita kirjallisestikaan pyydettyä kuvausta lapsesta yksin vaan pyydän mukaan johtajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan. Kuvaukseen kirjoitan vain faktoja, en omia tulkintojani. En anna tunteiden vaikuttaa siihen mitä kirjoitan. Ilmoitusvelvollisuuttani ei poista se, että tiedän jonkun muun tehneen ilmoituksen samasta asiasta. Ilmoitusvelvollisuuttani 25 ( /88 ) ei poista se, että tiedän lapsen olevan lastensuojelun asiakkaana. Pelko yhteistyön katkeamisesta tai ilmoituksen seuraamuksista ei ole syy olla tekemättä ilmoitusta. Teen aina uuden ilmoituksen, jos edelleen herää huoli samasta asiasta, tai jos ilmenee uusi huolenaihe. Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä 73

74 Lastensuojelun perhetyö Perhetyö on ehkäisevää ja/tai korjaavaa lastensuojelutyötä perheissä, joissa on alaikäisiä lapsia ja joissa on tuen tarvetta. Perhetyön tarpeellisuuden voi aiheuttaa kriisitilanne, päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat tai perheväkivalta. Asiakkuuteen voi johtaa myös lapsen koulunkäyntiongelmat ja/tai käytöshäiriöt sekä erityinen huoli lapsen kasvun ja kehityksen vaarantumisesta. Perhetyön tarkoituksena on auttaa lapsiperheitä oman elämän hallintaan. Työtä tehdään toimimalla yhdessä perheen kanssa muutoksen aikaansaamiseksi. Perhetyöntekijän työ perustuu sosiaalityöntekijän päätökseen asiakkaaksi ottamiseen. Perhetyö jakaantuu neljään vaiheeseen, joita ovat kartoitus, työskentely- ja lopetusvaihe sekä seuranta. Perhetyölle laaditaan tavoitteet ja tehdään aikataulu. Nuorten palvelut Nuorten avohuollon ohjauksen (suunnattu alle 25-vuotiaille) tavoitteena on tukea nuorten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Avohuollon ohjaaja työskentelee perhepalveluissa osallistuen lastensuojelutyöhön. Asiakkaaksi ohjautuminen tapahtuu ottamalla yhteyttä sosiaalityöntekijään tai suoraan avohuollon ohjaajaan, joka sitten arvioi asiakkuuden yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Nuoren tilanteen kartoittamisen jälkeen nuorelle voidaan tarjota yksilöllistä ohjausta ja tukea elämänhallinnan eri osa-alueilla. Tuen tarve voi liittyä mm. koulunkäyntiin, opiskelupaikan hakuun, työelämäsuunnitelmien selkiyttämiseen, päihdeasioihin tai perhetilanteeseen. Työskentely ja sen kesto riippuu nuoren kokonaistilanteesta. Nuori tai hänen huoltajansa voi ottaa yhteyttä kysyäkseen neuvoja myös puhelimitse, aina ei ole tarpeen sopia tapaamisia. Avohuollon ohjaajalla on tietoa lähialueen nuorten palveluista. Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen lapsiperhepsykologien palvelut Lapsiperhepsykologille ohjautuu asiakkaita oman yhteydenoton perusteella, neuvolasta ja terveydenhuollosta, päivähoidosta ja sosiaalitoimesta. Lapsiperhepsykologien asiakaskuntana ovat alle kouluikäisten lasten perheet, mutta lastensuojelun asiakastyössä psykologit työskentelevät kaikenikäisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Päivähoidosta asiakkaat ohjautuvat lapsiperhepsykologille pitkälti varhaiskasvatuksen erityisopettajien kautta. Päivähoidon henkilökunta tekee yhdessä vanhempien kanssa lähetteen lapsiperhepsykologille. Lapsiperhepsykologin työnkuvaan päivähoidossa kuuluu työskentely perheiden, vanhempien, lapsen ja päivähoidon henkilökunnan kanssa. Lapsiperhepsykologiin voi ottaa yhteyttä, kun on huolta esim. lapsen tunne-elämästä 74 Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä

75 tai käyttäytymisestä, vanhempien jaksamisesta tai parisuhteesta tai kun perhettä on kohdannut kriisi kuten esim. perheenjäsenen sairastuminen, vanhempien avioero tai kuolemantapaus. Lastensuojelun asiakastyössä lapsiperhepsykologi työskentelee sosiaalityöntekijän aloitteesta työparina, tapaa perhettä, lasta tai nuorta omilla tapaamisilla tai verkostoissa, ja on mukana erilaisissa selvityksissä tuoden psykologin näkökulmaa ja arviota lastensuojelutyöhön. Lastensuojelussa lapsiperhepsykologin tavoite on nostaa esiin lapsen tai nuoren näkökulmaa ja tukea hänen ja koko perheen hyvinvointia ennaltaehkäisevästi sekä vaikeissa perhetilanteissa, kuten huoltoriidoissa, vanhempien päihde- ja mielenterveys ongelmissa ja perhe- ja parisuhdeväkivaltatilanteissa. ULKOPUOLISET YHTEISTYÖTAHOT Raision perheneuvola Perheneuvolassa autetaan lapsiperheitä löytämään keinoja ja ratkaisuja perhe-elämän ja kasvatuksen pulmiin. Perheneuvola palvelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia ja vapaaehtoisia. Lähetettä ei tarvita, mutta huoltajien toiveesta esimerkiksi koulu kuraattori tai -psykologi voi sellaisen kirjoittaa. Perheneuvolassa työskentelee psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Perheneuvola palvelee seuraavissa tilanteissa: Vanhemmat haluavat tukea vanhempana toimimiseen ja omaan jaksamiseen. Lapsen tai nuoren kehityksestä, käyttäytymisestä tai psyykkisestä hyvinvoinnista ollaan huolissaan. Lapsella tai nuorella on vaikeuksia kotona, esiopetuksessa, koulussa tai kaverisuhteissa. Vaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi levottomuutena, aggressiivisuutena, pelkoina, arkuutena, masennuksena tai fyysisinä oireina. Perhettä on kohdannut kriisi, esimerkiksi kuolema, vanhempien ero, työttömyys, vakava sairaus tai perheenjäsenten välit ovat kriisiytyneet. Perheessä on parisuhteen ongelmia. Vanhemmat ovat eroamassa tai jo eronneet ja tarvitsevat tukea lapsen asumiseen, huoltoon ja tapaamisiin liittyvissä asioissa. Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä 75

76 Perheneuvolan työmuotoja ovat puhelinneuvonta, yksilö-, pari- tai perhetapaamiset, lapsen tutkimukset, ryhmätoiminta, perheasioiden sovittelu sekä yhteistyökumppaneiden konsultaatiot ja työparina toimiminen. Raision lastenpsykiatrian poliklinikka Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian tulosyksikköön kuuluva Raision lastenpsykiatrian poliklinikka tutkii ja hoitaa alle 13-vuotiaita lapsia. Poliklinikalla työskentelee kaksi lääkäriä, sosiaalityöntekijää ja psykologia sekä sairaanhoitaja, osastonhoitaja ja toimistosihteeri. Poliklinikalle tarvitaan lääkärin lähete. Poliklinikka ottaa asiakkaakseen niitä lapsia perheineen, joilla epäillään erikoissairaanhoitoa tarvitsevaa mielenterveyden ongelmaa. Lievät mielenterveyden ongelmat, kuten lievä masentuneisuus tai ahdistuneisuus, hoidetaan perusterveydenhuollossa kotikunnassa. Työskentelyn tavoitteena on luoda yhteinen ymmärrys tilanteesta, jonka takia lapsesta on tullut lähete poliklinikalle. Erityisen tärkeää on saada lapsen ääni kuuluville. Yhdessä perheen kanssa työntekijät etsivät keinoja auttaa ja tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Perhe on lapsen tärkein kasvuympäristö, ja tämän takia poliklinikalla halutaan aina tavata lapsen kanssa ainakin hänen vanhempiaan ja sisaruksiaan ja mahdollisesti myös muita lähipiiriin kuuluvia aikuisia. Yhteistyön eteneminen: Lähetteen tultua kutsutaan lapsi perheineen ensikäynnille kuuden viikon kuluessa (ns. hoitotakuu). Ensikäynnillä keskustellaan niistä asioista, joista perhe on huolissaan ja johon toivotaan muutosta. Tarvittaessa sovitaan lastenpsykiatrisesta tutkimusjaksosta, joka alkaa kolmen kuukauden kuluessa ensikäynnistä (hoitotakuu). Tutkimusjaksolla tarkoitetaan ensikäynnistä alkavaa käyntijaksoa poliklinikalla, ja sen aikana perehdytään tarkemmin ensikäynnillä esiin nousseisiin asioihin, kuten arjen sujumiseen, lapsen kehitykseen ja perheessä tapahtuneisiin muutoksiin. Osa tutkimusjakson käynneistä on perhekäyntejä, ja osa voi olla lapsen omia käyntejä. Tutkimusjaksoon kuuluu usein myös verkostotyöskentelyä, ts. kokoontumista yhteen muiden hoitavien tahojen, opettajan tai sosiaalitoimen kanssa. Tutkimusjakson päätyttyä arvioidaan lapsen hoidon tarvetta. Hoitosuosituksesta ja mahdollisesta jatkotyöskentelystä keskustellaan perheen kanssa palauteneuvottelussa. Tarvittaessa lapsi perheineen ohjataan jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. 76 Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä

77 Raision nuortenpsykiatrian poliklinikka Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluva Raision nuortenpsykiatrian poliklinikka vastaa kuuden kunnan alueella asuvien vuotiaiden nuorten psykiatrisesta tutkimuksesta ja avohoidosta. Nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon voi lääkärin lähetteellä tulla nuori, jolla on vakava toimintakykyä haittaava psykiatrinen sairaus tai sen perusteltu epäily. Lähettämisen syynä voi olla vakava masentuneisuus, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, syömishäiriöt, käytöshäiriöt tai tarkkaavaisuuden häiriöt. Poliklinikalta on mahdollista pyytää konsultaatiota tai kiireellistä verkostoyhteistyötä hoidon tarpeen arviota varten. Henkilökuntaan kuuluu kaksi erikoislääkäriä, kolme psykologia, kaksi sairaanhoitajaa, sosiaalityöntekijä/psykoterapeutti ja osastonsihteeri. Käynnit ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Yhteistyön eteneminen: Nuorella, vanhemmilla tai koululla herää huoli nuoren mielenterveydestä. Ensin käynnistetään perusterveydenhuollon, oppilashuollon tai sosiaalitoimen tukitoimet. Jos tukitoimet eivät riitä ja herää epäily nuoren vakavasta mielenterveyden häiriöstä, niin lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon. Nuori ja perhe saavat kutsun ensikäyntiin poliklinikalle. Tarvittaessa mukaan voidaan nuoren ja vanhempien luvalla kutsua mukaan myös muita viranomaisia. Ensikäynnillä sovitaan mahdollisesta nuorisopsykiatrisesta tutkimusjaksosta. Tutkimusjakso sisältää nuoren omat sovitut käynnit psykologilla, sosiaali työntekijällä tai sairaanhoitajalla (3 5 kertaa), perheen ja vanhempien käynnit sekä tarvittavat lisä tutkimukset. Tutkimusjakson palautteella käydään läpi tutkimustulokset yhdessä nuoren ja perheen kanssa. Jatkohoitosuositukset määräytyvät nuoren ja perheen tilanteen mukaan joko niin, että jatkohoitosuosituksia ei anneta, ohjataan nuori muihin palveluihin tai nuoren hoito jatkuu poliklinikalla ja tarvittavissa lisätutkimuspaikoissa. Eri toimijoiden vastuut oppilaan tuen järjestämisessä ja oppilashuoltotyössä 77

78 6 TOIMINTAOHJEITA

79 POISSAOLOT Luokanopettaja tai -valvoja seuraa poissaoloja säännöllisesti: Luvattomasta poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle heti ensimmäisenä päivänä. Jos poissaoloja on yli 50 tuntia (mahdollisesti myös aikaisemmin tai myöhemmin, opettajan harkinnan mukaan), opettaja selvittää poissaolojen syitä yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilashuollon toimintakuvauksen mukaisesti. Jos poissaolot jatkuvat, tuo opettaja asian moniammatilliseen oppilashuolto työryhmään, jossa sovitaan toimenpiteistä poissaolojen syistä riippuen, esimerkiksi kouluterveydenhuolto kutsuu vastaanotolle, jos taustalla ovat terveydelliset syyt, koulunkäynnin ohjaaja tukee oppilaan koulunkäyntiä esimerkiksi saattamalla oppilas kouluun, koulukuraattori tai -psykologi tapaa oppilasta selvittäen poissaolojen syitä tarkemmin tai järjestetään verkostopalaveri, jossa mukana myös oppilashuollon henkilöstöä ja jossa sovitaan tukitoimista ja seurannasta. Seurataan tilannetta ja jos poissaolot jatkuvat, tehdään lastensuojeluilmoitus lisätuen saamiseksi. Poissaoloja voi toisinaan selittää pelko tulla kouluun, mitä on selvitettävä ja hoidettava perustasolla ennen oppilaan lähettämistä erikoissairaanhoitoon. KOULUKIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi esiopetuksessa Toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi 1. Tärkeintä kiusaamisen ehkäisemiseksi on aikuisen valpas havainnointi ja koko aikuisten tiimin yhteistyö. 2. Lasten välisiin ristiriitatilanteisiin puututaan välittömästi. 3. Osapuolia ja koko lapsiryhmää kuunnellaan ja asiasta keskustellaan. 4. Pyritään asian selvittämiseen ja sovinnon syntymiseen. Tavoitteena on lapsen osallisuus sekä ymmärrys omasta vaikutuksestaan sosiaalisiin tilanteisiin. 5. Tarvittaessa keskustellaan lasten vanhempien kanssa. 6. Tilannetta seurataan. Päiväkodit laativat turvallisuussuunnitelmaan kiusaamiseen liittyen yksikkökohtaiset soveltamisohjeet sopimalla konkreettisista toimintatavoista, joihin henkilökunta sitoutuu. 79

80 Koulukiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa Naantalissa on käytössä KiVa Koulu -menetelmä (Kiva Koulu on Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava koulu). KiVa koulu on opetusministeriön rahoittama hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Ohjelman ovat kehittäneet Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen asiantuntijat. Vastuullisina johtajina ovat toimineet professori Christina Salmivalli sekä psykologian tohtori Elisa Poskiparta. Hankkeen kotisivuilla on lisätietoa ohjelmasta ja siihen osallistuneista henkilöistä. Koululainsäädäntö on laadittu oppilaan suojaamiseksi ja turvaamiseksi. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet velvoittavat kouluja puuttumaan kaikkeen kiusaamiseen ja kehittelemään kiusaamisen vastaisia toimintatapoja. KiVa Koulu on yksi väline, jonka avulla koulut voivat toteuttaa lakisääteistä kiusaamisen vastaista työtä. KiVa koulu -ohjelman yleiset toimenpiteet on suunnattu kaikkiin oppilaisiin ja niiden tarkoitus on toimia ennaltaehkäisevästi. Yleisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi koulun henkilökunnan kouluttaminen kivatoimintaan, KiVa koulu julisteiden jakaminen ja esillepano, välituntivalvojien huomioliivien käyttö sekä KiVa koulu keskustelufoorumi internetissä. Oppilaille suunnataan KiVa-kyselyitä, joilla pyritään selvittämään oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta ja niihin puuttumisesta. Tämän lisäksi sekä alakoulussa että yläkoulussa pidetään KiVa-tunteja koko lukuvuoden ajan. KiVa-tuntien tavoitteina on herättää tietoisuutta kiusaamisesta ja ryhmän osallisuudesta siihen, lisätä empatiaa kiusattuja kohtaan, tarjota turvallisempia keinoja tukea kiusattuja sekä motivoida oppilaita muuttamaan ja tarkastelemaan omaa toimintaansa niin, että kaikilla on mukavampi olla koulussa. Kouluilta lähtee myös vanhemmille tiedote KiVa koulun toiminnasta heti lukuvuoden alussa. Vanhemmille tulee lisäksi kutsu vanhempainiltaan, missä kerrotaan KiVa koulun toiminnasta. Vanhemmilla on mahdollisuus käydä tutustumassa KiVa koulun toimintaan ohjelman www-sivuilla Kohdennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamisen tultua ilmi. Kohdennetut toimenpiteet kohdistetaan kiusaamiseen osallistuneisiin ja kiusattuihin lapsiin tai nuoriin. Jokaisessa KiVa koulussa toimii ns. KiVa-tiimi. Tiimissä voi olla mukana esimerkiksi luokanopettaja tai -valvoja, aineenopettaja, koulunkäynnin ohjaaja, kouluterveydenhoitaja tai koulukuraattori. KiVa-tiimi suorittaa selvittämiskeskustelut sekä kiusatun oppilaan että kiusaajan/kiusaajien kanssa. Keskustelut kirjataan erillisille lomakkeille. Keskustelua seuraa seurantavaihe, jolloin kiusaajilla on mahdollisuus lopettaa kiusaaminen. Seurantavaihe kestää noin kaksi viikkoa. Seurantavaiheen aikana KiVa-tiimi ei ota yhteyttä kotiin. Seurannan jälkeen tiimi käy läpi vielä tarkistuskeskustelun sekä kiusatun että kiusaajien kanssa. Seurantakeskustelut kirjataan. Seurantakeskustelussa tarkistetaan, ovatko sopimukset pitäneet ja varmistetaan se, että kiusaaminen ei ala uudestaan. Joskus käy niin, että KiVa-tiimin toiminta ei riitä ja kiusaaminen jatkuu. Tässä vaiheessa saatetaan kutsua kiusaamiseen osallistuneiden lasten vanhemmat koululle 80 Toimintaohjeita

81 keskustelemaan asiasta. Myös muut sanktiot, kuten jälki-istunto, ovat mahdollisia. Jos kiusaaminen on sisältänyt esimerkiksi fyysistä väkivaltaa, voi koulu ryhtyä jopa rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Koulun turvallisuuskansiossa on yksityiskohtaiset ohjeet koulukiusaamiseen puuttumisesta. MIELENTERVEYDENKYSYMYKSET Tämän oppaan osiossa Kun huoli oppilaasta herää, on kuvattu sekä hyvinvoivan että apua tarvitsevan lapsen nuoren tunnusmerkkejä. Niitä ja oppilashuollon henkilöstön (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja) konsultaatiota kannattaa käyttää apuna, silloin kun huoli oppilaan mielenterveydestä herää. Hyvä on myös muistaa, että lasten ja nuorten psyykkinen oireilu voi olla erilaista aikuisten oireiluun verrattuna. Esimerkiksi masentuneen lapsen tai nuoren näkyvin oire voi olla ärtyneisyys ja vihaisuus, eikä välttämättä alentunut mieliala ja itkuisuus. Itsemurhauhkailun ja itsemurhan käsittelyä koskevat toimintaohjeet löytyvät koulun turvallisuussuunnitelmasta. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Päihteiden käyttöön puuttumisen toimintaohjeet löytyvät koulun turvallisuussuunnitelmasta. TAPATURMAT, ONNETTOMUUDET, VAKAVA SAIRASTUMINEN TAI KUOLEMA KOULUYHTEISÖSSÄ Kuolemantapauksia koskevat toimintaohjeet löytyvät koulun turvallisuussuunnitelmasta. Toiminnasta vastaa koulun rehtori/esiopetusyksikön esimies. Lisäksi Opetushallituksen sivuilla (www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/turvallisuus_ja_oppilashuolto) on kattavat toimintaohjeet siitä, miten toimia äkillisissä kriisitilanteissa (katso kohdat Kriisitilanteisiin varautuminen sekä Muualla tapahtuneen kriisin käsittely ) VÄKIVALTA TAI SEN UHKA Väkivallan tai sen uhan käsittelyä koskevat toimintaohjeet löytyvät koulun turvallisuussuunnitelmasta. Toimintaohjeita 81

82 6 KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

83 Perustuslaki Perustuslaissa säädetään mm. kansalaisten yhdenvertaisuudesta (6 ), yksityisyyselämän suojasta (10 ), sivistyksellisistä oikeuksista, mm. oikeudesta maksuttomaan perus opetukseen (16 ), oikeudesta sosiaaliturvaan (19 ) ja perusoikeuksien turvaamisesta (22 ). Perusopetuslaki Perusopetuslaissa säädetään mm. opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Myös erilaiset tuen muodot säädetään tässä, mm. tukiopetus, tehostettu ja erityinen tuki sekä erityiset opetusjärjestelyt (16 18 ). Tässä säädetään myös oppivelvollisuudesta (25 ), oikeuteen turvallisesta opiskeluympäristöstä (29 ), oppilashuollon järjestämisestä (oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa) (31a ). Kurinpitoasiat (36 ), henkilötietojen salassapito ja käsittely (40 ) ja tietojensaantioikeus (41 ) liittyen perusopetuksen toimintaan on myös säädetty tässä perusopetuslaissa. Opetuksen järjestämisen kannalta olennaisen tiedon vaihtamiseen on oikeus opetushenkilöstön, terveydenhuollon tai muusta oppilashuollosta vastaavien henkilöiden kesken. Lastensuojelulaki Lastensuojelulaissa säädetään mm. lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamisesta ja edistämisestä (7 ) ja palvelujen kehittämisestä kasvatuksen tukemiseksi (mm. palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve) (8 ). Myös tuesta koulunkäyntiin säädetään lastensuojelulaissa (9 ). Erityisesti lastensuojelulaissa säädetään ilmoitusvelvollisuudesta (25 ), joka liittyy eri toimijoiden velvollisuuteen ilmoittaa lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelutarpeen selvittämistä. Tämä ilmoitusvelvollisuus ylittää viranomaisten ym. toimijoiden salassapitosäännökset. 83

84 Kansanterveyslaki Kansanterveyslaissa määritellään mm. kotikunta (14 ). Kansanterveyslakiin kuuluva Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta /380 (sama kuin 626/2007) määrittelee asetuksen tarkoituksen, soveltamisen ja palvelujen järjestämisen (mm. terveystarkastusten ja -neuvonnan sisältö ja määrä, erikoistutkimukset kouluterveyden huollossa, kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen ja terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille). Neuvolatoimintaa säätelevät kansanterveyslaki (66/1972) 14 sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta /380. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa (Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto :19). Julkisuuslaki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 määrittää mm. kouluun liittyviä salassa pidettäviä asioita. Näitä ovat mm. oppilashuoltoa koskevat asiakirjat sekä oppilashuollon toiminnasta tehdyt kirjaukset, tiedot terveydentilasta, sosiaalihuollon asiakkuudesta, psykologiset tutkimukset ja muu yksityiselämään liittyvä tieto. Myös koulutukseen liittyviä tehtäviä hoidettaessa saatu tieto oppilaiden tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista asioista ovat salassa pidettäviä. Huoltajalla on oikeus saada tietoonsa oppilashuoltoryhmässä käsitellyt asiat omaan lapseensa liittyen. Vaitiolovelvollisuus koskee myös suullista tietoa. 84 Keskeinen lainsäädäntö

85 Henkilötietolaki Tässä määritellään mm. arkaluonteisien tietojen käsittelystä. Tiedot ovat salassa pidettäviä, niiden siirtäminen vaatii ao. henkilön suostumuksen tai jos tiedon siirto esim. viranomaisten välillä on erikseen säädetty. Toisaalta perusopetuslaissa määrätään, että oppilasta koskevaa, opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa voidaan vaihtaa opetushenkilöstön, terveydenhuollon tai muusta oppilashuollosta vastaavien henkilöiden kesken. Oppaasta Huomisen hyvinvointia -kehys oppilashuollon kehittämiselle (2011) löytyy myös ytimekkäät kuvaukset keskeisten lakien sisällöstä. Keskeinen lainsäädäntö 85

86 7 SALASSAPITO- SÄÄDÖKSET, TIETOSUOJA JA REKISTERIT

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA JÄRVENPÄÄNKAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINENOSA Koulutuslautakunta hyväksynyt 17.8.2004 Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset 19.6.2007 48 Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset 17.6.2008

Lisätiedot

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 LEMPÄÄLÄN KUNTA SIVISTYSTOIMI Sivistyslautakunta 15.12.2010 Kunnanhallitus 24.1.2011 Kunnanvaltuusto 25.1.2012 Sisältö Sisältö... 5 Esipuhe... 3 1. Oppimisen

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI KOULUN KONSTIT II Oppijan polku Eskarista eteenpäin VARKAUDEN KAUPUNKI Oppilashuollon strategia ja toimintatavat Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 1 (101) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuslautakunta 9.12.2014

Lisätiedot

Toimintamalli tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia ja lastensuojelutarve

Toimintamalli tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia ja lastensuojelutarve Toimintamalli tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia ja lastensuojelutarve..................... Prosessit, toimintamallit ja vastuualueet Sisällysluettelo Johdanto... 3 Hyvät käytännöt

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Lisäopetuksen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto 1 LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018 Oppilashuolto Johdanto Tämä opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Nuorisovaltuusto

Lisätiedot

4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki

4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki 4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki 4.4.1 Oppilashuollon määritelmä Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen Saatteeksi Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2004 ( http://www.oph.fi/info/ops/

Lisätiedot

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.0 Arvot, toiminta-ajatus ja kehittämisstrategiat OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.2 Turvallinen oppimisympäristö Kiusaamisen

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Euran kunnassa oppilashuoltotyötä tehdään seuraavilla tasoilla (Oppilashuollon ohjeistus, 2010)

Euran kunnassa oppilashuoltotyötä tehdään seuraavilla tasoilla (Oppilashuollon ohjeistus, 2010) 6. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen oppilashuolto

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 2 (11) 1. Iltapäivätoiminta on laadukasta vapaa-ajan toimintaa... 2 1.1 Tavoitteet... 3 1.1.1 Kodin kasvatustyön tukeminen... 3 2.1.2 Hyvinvoinnin,

Lisätiedot

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Jenni Helenius (toim.) REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Vantaan, Nurmijärven, Suomen Vanhempainliiton ja Turun yliopiston Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto Toimittanut

Lisätiedot

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Pro gradu -tutkielma Emmi Jurvelin Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot

Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015.

Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015. Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015. Kädessäsi on uusi Pöljän koulun SYYSTIEDOTE. Tiedotteeseen on kerätty paljon hyödyllistä tietoa koulumme arjesta

Lisätiedot

Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön

Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön 2 (32) Sisältö: 1 Johdanto... 3 2 Erityistä tukea tarvitsevien opetus... 5 2.1 Opinto-ohjaus... 5 2.2 Erityisjärjestelyt...

Lisätiedot

NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016

NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016 Lapuan kaupunki Perusturvalautakunta xx.4.2013 x SISÄLLYS LUETTELO 1. TAUSTAA

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Laatija Johanna Will-Orava Lapsiperhepalveluiden

Lisätiedot

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luokanopettajan koulutus Huhtikuu

Lisätiedot

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Tukimateriaali kouluyhteisön terveys- ja hyvinvointiohjelman suunnitteluun Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Elina Savola, Koulun terveys- ja hyvinvointihanke 2 Kouluyhteisön

Lisätiedot

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Luonnos 19.9.2014 1 Sisällysluettelo LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 4 1.1 Opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Helsingin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas-

Lisätiedot

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI SUUNNITELMA JÄRVI-POHJANMAAN LASTENSUOJELUN JÄRJES- TÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ VUOSILLE 2013-2016 -ENNALTA EHKÄISYSTÄ KORJAAVAAN TYÖHÖN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot