YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI"

Transkriptio

1 YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI SUUNNITELMA JÄRVI-POHJANMAAN LASTENSUOJELUN JÄRJES- TÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ VUOSILLE ENNALTA EHKÄISYSTÄ KORJAAVAAN TYÖHÖN

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 KESKEISET KÄSITTEET Ehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 7 3 ALUEEN NYKYTILA Kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Hyvinvointipalvelut Päivähoito ja varhaiskasvatus Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut Opetus Neuvolapalvelut Verkkopohjainen perhekeskus Kouluterveydenhuolto Aikuisten psykososiaaliset palvelut Sosiaalityö Sosiaalipäivystys Lapsiperheiden kotipalvelu/ehkäisevä perhetyö Ehkäisevä päihdetyö kouluilla Koulukuraattorityö Nuorisotyö Liikuntapalvelut Erityispalvelut Erityislasten kuntoutusohjaus Puheterapia Perheneuvolapalvelut Jelppi-tiimi Kolmannen sektorin palvelut Seurakunnat Mannerheimin Lastensuojeluliitto Muu kolmannen sektorin toiminta (urheiluseurat, palokunta, 4H jne.) 23 4 LASTENSUOJELUN TARVE ALUEELLA Lastensuojelun tarpeista nousevat eri palvelujen haasteet 26 5 LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ JA RESURSSIT SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Avohuollon tukitoimet Lastensuojelun sosiaalityö Taloudellinen ja muu tukeminen Terapiapalvelut Tukiperhetoiminta Perhetyö Huostaanotto ja sijaishuolto Jälkihuolto 32

3 6 YHTEISTYÖ ERI VIRANOMAISTEN SEKÄ LAPSILLE JA NUORILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ 32 7 LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI 33 8 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 35

4 1 JOHDANTO Vuonna 2008 voimaan tullut uudistunut lastensuojelulaki toi mukanaan myös velvoitteen suunnitelmalliseen työhön toimijoiden kesken lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyötä on toki tehty aikaisemmin eri hallintokuntien edustajien ja toimijoiden muodostamissa työryhmissä. Lastensuojelulain 12 : Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma ja se on väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Siinä voidaan esittää myös palvelujärjestelmissä esiin tulleet puutteet ja epäkohdat, jotka olisi korjattava. Se kattaa laajasti eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Palvelujen tulee olla toimivia ja lasten ja perheiden tarpeita vastaavia. Suunnitelman ansiosta lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä sekä perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Suunnitelmassa päätöksentekijät 1) määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeiset sisällöt ja painopisteet ja 2) varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Suunnitelman tulee lain mukaan sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä

5 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko yhteistoiminta-aluetta ja sen eri toimialoja: - yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen - liikunta-, nuoriso- ja kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tarjotessaan mahdollisuuden osallistumiseen yhteisöissä - varhaiskasvatus ja koulu muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön - sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muut erityiset palvelut antavat tukea ennen huolien/ ongelmien syntymistä, varhaista tukea huolten ilmaantuessa sekä korjaavaa työtä/ kuntoutusta huolten ollessa suuria Laaja-alaisen työryhmän aikaansaamiseksi perusturvalautakunta nimesi kokouksessaan ohjausryhmän, joka koostuu eri toimialojen viranhaltijoista ja jossa on luottamushenkilöedustus, sairaanhoitopiirin sekä kolmannen sektorin edustus. Ryhmään ovat kuuluneet perusturvalautakunnan edustaja/ sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto, pj., peruspalvelujohtaja Eija Kellokoski-Kari, v Rauni Lanamäki, osan aikaa lääkäri Arja Lassila, osan aikaa vapaaaikatoimen johtaja Jani Riekko, rehtori Pentti Rentola, varhaiskasvatuspäällikkö Kirsi Pesonen, sosiaalityön johtaja Tuulikki Mäkinen, sihteeri, erikoissairaanhoidon edustajana psykiatrian sairaanhoitaja Sinikka Perälä, seurakuntien edustajana vastaava lapsityön ohjaaja Riitta Kujala ja järjestöjen edustajana (MLL) Susanna Jokela. OHR:n kokouksessa päätettiin vastuuhenkilöiden johdolla jakaantua ohjausryhmätyöskentelyn ohella seuraaviin työryhmiin osaalueiden palveluiden kartoittamiseksi: - lastensuojelu - neuvola, kouluterveydenhuolto, vastaanotto, mielenterveystyö ja perheneuvola - sivistystoimen palvelut - vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja järjestöjen toiminta

6 Järvi-Pohjanmaalla on laadittu aikaisemmin työryhmissä lasten/ nuorten ja asukkaiden hyvinvointia edistäviä ja/ tai ongelmiin puuttumisen toimenpideohjelmia ja strategioita, mm. - varhaiskasvatussuunnitelma - nuorten päihdetyöryhmän toiminta >> julkaissut mm. vuosittain 7. luokalle menevien vanhemmille jaettavan Nuoret ja päihteet -oppaan - mielenterveys- ja päihdestrategian toimintamalli >> painopistealueet: lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen, nuorten mielenterveyden tukeminen, nuorten päihteidenkäytön vähentäminen - perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen toimenpideohjelma >> vaatii päivittämistä - kotouttamisohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi 2 KESKEISET KÄSITTEET Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen oikeuksista on säädetty erikseen Suomen perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, erityisesti lapsen oikeuksien perussopimuksessa. Niissä korostetaan lapsen edun huomioon ottamista kaikessa viranomaistoiminnassa. Lapsen oikeuksia toteutetaan: edistämällä lasten hyvinvointia vaikuttamalla kasvuoloihin ja tukemalla vanhempia kehittämällä palveluja kasvatuksen tukemiseksi toteuttamalla lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua Kasvuolosuhteilla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista kasvuympäristöä. Fyysiseen kasvuympäristöön liittyyvät esim. turvalliset koulumatkat, turvallinen koulu ja asuinalueet. Psyykkiseen kasvuympäristön turvallisuuteen kuuluu esim. turvallisuutta tuovat aikuiset niin kotona, päivähoidossa kuin koulussa ja esim. turvallinen tietoverkkojen käyttö. Keskeinen riskitekijä on erilainen väkivalta lapsen kasvuyhteisössä, minkä ehkäisytoimiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sosiaaliseen kasvuympäristöön kuuluu esim. ihmisten sosiaalisten suhteiden kautta syntyvä turvallisuus ja kasvua suojaavat tekijät. Kehitystä myönteisesti tukevien yhteisöjen olemassaolo ja niissä toteutuva yhteisöllisyys on tärkeä sosiaalisen turvallisuuden kokemiseksi.

7 Laissa määritellään lastensuojelu laajasti: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta ja ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä ja pahenemista. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on neuvolalla, päivähoidolla ja koululla. Lastensuojelu on siis ennaltaehkäisevän sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kokonaisuus, ei ainoastaan sosiaaliviranomaisen toimintaa. 2.1 Ehkäisevä lastensuojelu Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on laaja-alainen yhteiskunnallinen tehtävä, jonka tavoitteena on koko lapsiväestön hyvinvoinnin turvaaminen etsimällä ja järjestämällä lapsille ja perheille palvelu- ja tukimuotoja (primääri) sekä erityisiä joko tietylle lapsiryhmälle tai tiettyihin elämäntilanteisiin liittyviä palveluita (sekundääri). Kasvuoloihin vaikuttamista ja huoltajien tukemista kasvatustehtävässä ovat sinällään jo monet yhteiskunnalliset päätökset, kuten esimerkiksi perheiden sosiaaliturvaetuudet, perhevapaat, koulujen oppilasryhmien koot, varhaiskasvatuksen toiminnalliset puitteet, liikennejärjestelyt jne. Ennaltaehkäisevää toimintaa toteutetaan lähes kaikissa kunnan palveluissa, esim. äitiys- ja lastenneuvolatyössä ja muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa,

8 opetuksessa ja nuorisotyössä. Hyvät peruspalvelut ja niiden riittävät resurssit, (esim. riittävän pienet päivähoito- ja koululuokkaryhmät) edesauttavat ennaltaehkäisevän lastensuojelun toteutumista mm. siten, että lapsen ja hänen vanhempiensa erityisen tuen tarpeen tunnistaminen mahdollistuu paremmin. Riittävä tuki lapsen ja nuoren luonnollisissa kasvuyhteisöissä vähentää tarvetta käyttää kalliimpia erityispalveluja. Kun lasten ja vanhempien tuen tarve huomataan ajoissa, tukea voidaan antaa ilman yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun väliintuloa. Tiedetään, että perheen sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen jättävät jälkiä lapsiin ja nuoriin. Hätään voidaan kuitenkin vastata. Olennaisinta on puuttua riittävän varhain ongelmiin sekä tukea heitä koko yhteiskunnan voimin. Esimerkiksi perhevalmennuksen ja kotipalvelun tiedetään vaikuttavan myönteisesti vanhemmuuteen, ja oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon antaman avun lapset ja perheet kokevat hyväksi. Järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien työllä ja toimintamuodoilla sekä muulla kansalaistoiminnalla on niin ikään merkittävä osuus ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. 2.2 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu perustuu lastensuojelulakiin ja on näiden säädösten ohjaamaa viranomaisen toimintaa ja toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia silloin, kun perusteet lastensuojelutoimenpiteisiin ovat olemassa. Viranomaisen velvollisuutena on ryhtyä tarpeenmukaisiin toimiin ja arvioida käytettävissä olevista keinoista menettely, jolla parhaiten voidaan ratkaista tietyn lapsen ja perheen ongelmat tai puuttua niihin ja joka parhaiten turvaa lapsen edun toteutumisen. Lastensuojelutyön vaiheet ja keinot: - lastensuojeluilmoituksen vastaanottaminen tai muutoin huolen herääminen - lastensuojelutarpeen selvitys - asiakkuudesta päättäminen - asiakassuunnitelma - avohuollon tukitoimet - kiireellinen sijoitus - huostaanotto ja sijaishuolto - jälkihuolto

9 Lastensuojelutyötä ohjaavat seuraavat periaatteet: 1. Kaikkien viranomaisten ja muiden lapsen ja perheen parissa työskentelevien asiantuntijoiden on tuettava vanhempia kaikin tavoin heidän kasvatustehtävässään. Perheitä tuetaan pääsääntöisesti peruspalveluissa, mutta tarvittaessa myös muita tuki- ja erityispalveluja tulee olla käytettävissä 2. Lapsen edun ensisijaisuus ja sen mukaisesti lapsilähtöiset toimintatavat >> lasta koskevat ratkaisut on perusteltava myös lapsen näkökulmasta 3. Lapsen ja vanhempien osallisuus lastensuojeluprosessissa, mikä tarkoittaa asianosaisten kuulemista. Osallisuus syntyy vastavuoroisuudesta, mikä edellyttää toimivaa ja luottamuksellista suhdetta asianosaisten ja työntekijän välillä 4. Yhdenvertaisuuden periaate >> lapsen oikeudet kuuluvat kaikille riippumatta perheoikeudellisesta asemasta ja sosiaalisesta tai etnisestä taustasta 5. Suhteellisuusperiaate: auttamiskeinojen tulee olla oikeassa suhteessa auttamisen päämääriin sekä noudatetaan tehokkaan ja lievimmän puuttumisen periaatetta 6. Suunnitelmallisuus: asiakkaat ja työntekijät asettavat yhdessä tavoitteet, mikä edellyttää toimenpiteiden ja tehdyn työn seurantaa ja arviointia. Tavoitteita määrittävät kuitenkin sosiaalityön reunaehdot ja puitteet, ja on otettava huomioon, että lastensuojelutyössä on edelleen mukana sekä tuen että kontrollin tehtävät 7. Palvelujen oikea-aikaisuus, minkä vuoksi palvelutarpeen arviointi onkin aina tehtävä huolellisesti ja perusteellisesti 3 ALUEEN NYKYTILA 3.1 Kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Alueella oli asukkaita yhteensä : Alajärvellä , Vimpelissä ja Soinissa Väestörakenne alueella poikkeaa koko maan väestörakenteesta, sillä työssäkäyvien osuus (ikäryhmä vuotiaat) on suhteellisesti alhaisempi kuin maassa keskimäärin, vanhusten osuus on suurempi. Lasten osuus (0-14-v.) väestöstä poikkeaa maan keskiarvosta Alajärvellä, jossa se on 2,3 %-yksikköä suurempi koko maan keskiarvoon verrattuna. Näin taloudellinen huoltosuhde ( työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti) myös poikkeaa koko maan 1,2:n keskiar-

10 vosta seuraavasti: Alajärvellä 1,59, Soinissa 1,75 ja Vimpelissä 1,46. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä vaihtelee alueella 34,4 %:sta 36,9 %:iin. Tulotaso on alueella alhainen verrattuna maan keskiarvoon, joka on e. Valtioveronalaiset tulot/ tulonsaaja (v. 2010) ovat alueella seuraavat: Alajärvellä e, Soinissa e ja Vimpelissä e. Työttömyys on jonkin verran suurempaa kuin maassa keskimäärin, Vimpelissä samaa luokkaa kuin maassa keskimäärin. Vaikka alueella on teollisuutta ja pienyrittäjyyttä, erityisesti palvelujen, työpaikkojen osuus on huomattavasti pienempi kuin maassa keskimäärin. Alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet. Koulutustaso on alhaisempi maan keskiarvoon verrattuna. Alhainen tulotaso näkyy myös lapsiperheiden toimeentulon niukkuutena varsinkin yksinhuoltajien ja monen lapsen perheissä. Toimeentulotukitilaston perusteella huonoin tilanne oli Alajärvellä, jossa 12,1 % lapsiperheistä oli toimeentulotuen asiakkaina. Lapsiperheiden köyhyysriski on kasvanut jyrkästi vuoden aikana valtakunnallistenkin tilastojen valossa (THL). Liitteessä 1 on kunnittain tarkempia tilastokeskuksen väestörakennetta kuvaavia tietoja ja muita kuntien avainlukuja. Järvi-Pohjanmaan alue on etäällä maakuntakeskuksesta ja tarjoaa turvallisen asuin- ja kasvuympäristön, hyvät vapaa-ajan palvelut sekä monipuoliset mahdollisuudet erilaisin harrastustoimintoihin myöskin luonnon puolesta, sillä alue on luonnonolosuhteiltaan vaihtelevaa ja alueella sijaitsee paljon vesistöä, jonka pinta-ala on yhteensä 110,50 km2. Alueen väestöstä yli 90 % asuu rivi- ja pientaloissa. Vuokra-asunnoissa asuu asuntokunnista % eli huomattavasti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (30,4 %). Kunnissa on elinvoimaisia kyliä, joiden asukkailla on toimintaa ja kylää yhdistäviä tapahtumia, mikä tukee yhteisöllisyyttä. Nuorison terveystutkimuksen tulokset Nuorison (8. ja 9.-luokkalaiset sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat) on tehty valtakunnallinen terveystutkimus, jonka viimeiset tulokset ovat keväältä Ilon- ja huolenaiheet vaihtelivat kunnittain. Siinä tuli esille myös alueen työttömyys, sillä kunnittain % peruskoulun oppilaista ilmoitti vähintään toisen vanhemmista olevan työttömänä. Alajärvellä (yläasteikäisten tulokset) positiivisia asioita olivat seuraavat: Vanhemmat tiesivät aikaisempaa paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät, ja perheiden yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi. Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän, ja useiden oireiden kokeminen päivittäin väheni, vaikka erilaista särkyä ja väsymystä esiintyikin yli neljäsosalla. Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät, ja humalajuominen vähentyi vastausten perusteella vuoden %:sta 11 %:iin. Kouluun liittyen fyysiset työolot koettiin paremmiksi ja työilmapiiri parani. Koululääkärin, psykologin ja koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koet-

11 tiin helpommaksi. Huolenaiheina nousivat esille seuraavat asiat: Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat lisääntyivät, koulutapaturmat lisääntyivät, tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi. Aamupalan syöminen arkisin vähentyi edelleen. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi, ja avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin koettiin vähentyneen. Huolestuttavaa on lisäksi se, että 14 % ikäluokasta tupakoi päivittäin. Vimpelissä (yläasteikäisten tulokset) positiivisina muutoksina edelliseen kyselyyn verrattuna olivat koulun työilmapiirin paraneminen sekä koululääkärin, -psykologin ja kuraattorin vastaanotolle pääsyn helpottuminen. Huolenaiheina nousivat esille seuraavat: peräti 46 % ilmoitti, etteivät vanhemmat aina tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Opiskeluun liittyvien vaikeuksien koettiin lisääntyneen sekä koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi. Huomattavan suuri osa (63%) ilmoitti, ettei perhe syö yhteistä ateriaa, ja lähes puolet vastanneista ei syö aamupalaa joka aamu. Noin viidesosa oli kokenut fyysistä väkivaltaa. Saman verran oppilaista tuntee vähintään kaksi oiretta päivittäin. Tupakoivia on myös Vimpelissä 14 % ikäluokasta. Humalajuominen (vähintään kerran kuukaudessa) on huolestuttavaa, sillä 21 % on vastannut kysymykseen myöntävästi, ja luku on suurempi kuin koko maan aineistossa keskimäärin (15%). Soinissa positiivisia muutoksia edelliseen kyselyyn verrattuna oli mm. se, että kouluterveydenhoitajalle, -lääkärille, psykologille ja kuraattorille pääsy koettiin helpommaksi. Vastausten perusteella vanhemmat ovat nuorten viikonloppujen viettopaikoista paremmin tietoisia kuin maakunnassa keskimäärin (20 % ei tiedä). Humalahakuinen juominen väheni, ja vähintään kerran kuukaudessa humalassa ilmoitti olevansa 6 % vastaajista; sen sijaan laittomia huumeita ilmoitti kokeilleensa 7 %, mikä on koko aineistoon verrattuna samaa tasoa. Oma terveyden kokeminen hyväksi oli parempaa, masentuneisuus vähäisempää ja koulu-uupumus huomattavasti harvinaisempaa kuin maakunnassa ja aineistossa keskimäärin. Tyytyväisyys työoloihin parani edelliseen kyselyyn verrattuna. Negatiivisia löydöksiä ovat mm. seuraavat: Huolestuttavaa on, että puolet perheistä ei syö yhteistä ateriaa päivän aikana. Fyysistä uhkaa on kokenut vuoden aikana 18 % vastaajista. 38 % vastaajista ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, mikä on merkittävästi yleisempää muuhun aineistoon verrattuna. Myös opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät, ja niitä oli 33 %:lla. Terveystottumuksissa huolestuttavaa on liikunnan harrastamisen vähäisyys/ väheneminen, samoin kuin myöhään nukkumaan meneminen (40 %), ja nämä molemmat luvut ovat huomattavasti korkeampia kuin maakunnassa keskimäärin. Poliisin tilastojen valossa erityyppiset rikokset alueella eivät ole sinänsä lisääntyneet, mutta vuosittaista vaihtelua on esiintynyt jonkin verran. Nuorten tekemät rikokset eivät ole määrällisesti suuria. Poliisin mukaan on nähtävissä se, että väkivalta/ pahoinpitelyt ovat siirtyneet kadulta koteihin. Per-

12 heväkivaltahälytykset ovat lisääntyneet varsinkin Alajärvellä, ja sama suunta on Vimpelissä. Jos näissä tilanteissa on lapsia, poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen. 3.2 Hyvinvointipalvelut Lastensuojelulaki 8 : Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palveluiden avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Peruspalvelut ovat kaikkien oikeus ja mahdollisuus. Ne ovat yksi keino turvata asukkaiden hyvinvointia. Neuvola, päivähoito ja koulu ovat keskeisiä palveluja mielenterveyden edistämisen näkökulmasta. Avainasemassa perheiden tukemisessa on niiden toimivuus. Peruspalveluihin ja varhaiseen puuttumiseen panostamalla säästyy sekä rahaa että resursseja. Kunnissa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat muun muassa palveluiden saatavuuteen ja laatuun, ympäristön viihtyvyyteen ja turvallisuuteen sekä kuntalaisten liikkumiseen, asumiseen ja harrastuksiin. Lähes kaikilla näillä päätöksillä on oma vaikutuksensa ihmisten hyvinvointiin. Lastensuojelussa on siirretty painopistettä avohuollolliseen ja perheiden kanssa tehtävään työhön. Ehkäisevän lastensuojeluun, mm. koulukuraattorityöhön, on siirretty olemassa olleita resursseja. Lapsiperheiden kotipalveluun saatiin uutta resurssia v Myös peruspalveluja on kehitetty sisällöllisesti. Yhteisvoimin peruspalveluissa tehtävällä työllä voidaan ehkäistä lasten ja perheiden pahoinvointia Päivähoito ja varhaiskasvatus Järvi-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä päiväkotia, yhdeksän ryhmäperhepäiväkotia ja lisäksi noin 50 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Esikouluikäisiä lapsia on mukana myös aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnassa kahdeksassa toimipisteessä. Päivähoidon merkitys perheitä tukevana ja lasten kasvuun ja kehitykseen vaikuttavana tekijänä on huomattava. Järvi-Pohjanmaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on järjestää laadukasta, turvallista ja riittävää päivähoitoa alle kouluikäisille lapsille. Yhteisellä varhaiskasvatussuunnitelmalla (VASU) pyritään luomaan koko alueen päivähoitoon yhtenäiset tavoitteet ja

13 menetelmät. Päivähoitoa voidaan käyttää myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena, jolloin tavoitteena on tukea huoltajia vanhemmuudessaan psyykkisesti ja taloudellisesti haastavassa elämäntilanteessa. Vuodesta 2010 alkaen Järvi-Pohjanmaalla on ollut myös kiertävä erityislastentarhanopettaja, joka konsultoi ja tukee päivähoitohenkilöstöä erityispäivähoidollisissa tilanteissa. Varhais-erityiskasvatuksen työryhmä Vekara on J-P:n alueella toimiva viranomaistyöryhmä, jonka tavoitteena on yhdenmukaisten ja kokonaisvaltaisten tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen lapselle, jolla on havaittu erityisen tuen tarvetta: riittävän varhaisen tuen ennakointi, sopiminen lapsen tuen järjestämistavoista ja joustava tiedonsiirto. Periaatteina ovat luottamuksellisuus ja lapsen ja hänen perheensä edunmukaisuus, vanhempien lupa asian käsittelyyn. Työryhmät kokoontuvat joka paikkakunnalla Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut Kiertävä erityislastentarhanopettaja työskentelee alle kouluikäisten lasten asioissa silloin, kun lapsen kehityksessä tai oppimisessa ilmenee erilaisuutta tai tuen tarpeita. Hän on mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa yksittäisen lapsen tarvitsemia tukitoimia sekä lapsiryhmän toimintaa. Työskentely on yhteistyötä vanhempien, päivähoidon, neuvolan, koulujen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kelto antaa perheille ja muulle hoito-/ kasvatushenkilöstölle ohjeistusta siitä, miten lapsen kanssa on mahdollista toimia ja mitä kasvatuksessa tulee erityisesti ottaa huomioon. Lisäksi hän osallistuu arviointiin jatkotutkimusten tarpeellisuudesta Opetus Myös koululla on keskeinen merkitys lapsille ja nuorille voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa on sisäänrakennettuna vahvasti eri vaiheissa ja erilaisiin tarpeisiin kohdennettu oppilaan tuki. Järvi-Pohjanmaa on osallistunut jo vuodesta 2008 alkaen opetushallituksen Kelpo-hankkeeseen, jonka avulla opetushenkilökuntaa on pyritty ohjaamaan, tukemaan ja kouluttamaan siten, että asiantuntemus tuon tuen antamiseen ja erilaisten aiheeseen liittyvien ilmiöiden tiedostamiseen yhä vahvistuisi. Kelpo-toiminnan tavoitteina on luoda strategian mukaisia rakenteita sekä toimintamuotoja ja menetelmiä, joilla taataan oppilaille riittävät tukitoimet opiskelussa. Toiminnan peruslähtökohtina ovat muun muassa

14 yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa, ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, perusopetuksen yhtenäisyyden tukeminen, tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta toiselle asteelle sekä moniammatillinen, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja eri viranomaistahojen välinen yhteistyö. Perusopetuksen lakimuutoksen myötä ( ) sekä opetussuunnitelmamuutoksen myötä ( ) Järvi-Pohjanmaalla otettiin käyttöön varhainen puuttuminen ja kolmiportainen tuki. Varhainen puuttuminen ei tarkoita vain varhaiskasvatuksen, esiopetus- tai alkuopetusvaiheen varhaista puuttumista, vaan myös koko kouluajan puuttumista mahdollisimman varhain niihin asioihin, jotka aiheuttavat lapsen opinpolun eheään etenemiseen esteitä. Tavoitteena on tuen tarpeen havaitseminen mahdollisimman varhain sekä tuen järjestäminen mahdollisimman paljon yleisen tuen tasolla. Kolmiportaisen tuen muodot ovat: yleinen tuki, tehostettu tuki sekä erityinen tuki. JOPO-toiminnan tarkoituksena on tukea nuoria saamaan peruskoulunsa päätökseen ja ehkäistä koulutuksesta pois jäämistä peruskoulun jälkeen. Toimintaa kutsutaan nimellä joustava perusopetus (JOPO). Se tapahtuu perusopetuksen yhteydessä ja yleisopetuksen tavoittein ja sisällöin, mutta työskentelymuodoissa on otettu käyttöön joustavia toimintamalleja, ja opetusta sovitetaan oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Samalla pyritään varmistamaan nuorelle koulutuspaikka toisen asteen koulutuksessa. Opetusmuodossa painotetaan toiminnallisia työmuotoja ja opiskelua työpaikoilla, aidoissa työympäristöissä. Kuntoutusluokan opetus toteutetaan yksilö- ja pienryhmäopetuksena tunne-elämän ongelmista kärsiville 1-6-luokan oppilaille, joiden oireilu näkyy mm. motivoitumattomuutena koulutyöskentelyyn, merkittävinä käyttäytymisongelmina sekä sopeutumattomuutena kouluyhteisöön. Kuntoutusluokka tarjoaa lyhytaikaista ja monipuolista tukea tilanteessa, jossa koulun muut tukitoimet ovat riittämättömiä. Luokka ei kuitenkaan korvaa täysin sairaalakoulua. Kuntoutusluokassa toimivat yhteistyössä erityisopettaja, avustaja ja perhetyöntekijä/psykiatrinen sairaanhoitaja. Oppilashuoltotyö ja oppilaanohjaus ovat merkittävässä asemassa tuentarpeen tunnistamisessa ja kohdentamisessa. Kunnissa on toteutettu erilaisia erityisopetuksen muotoja, joista

15 laaja-alainen erityisopetus ja tupamallinen erityisluokkaopetus ovat yleisimpiä. Koulujen sosiaalisen ilmapiirin tueksi ja parantamiseksi kehitettyjä ohjelmia, kuten Askeleittain-, ja Friends-ohjelma, on käytössä monilla kouluilla. KiVa Koulu on opetusministeriön rahoittama hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Se perustuu tutkimustietoon kiusaamisesta ja sen vastaisista toimenpiteistä. Ohjelman ovat kehittäneet Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen asiantuntijat. Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulupäivän ulkopuolisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen alkuopetusikäisille sekä erityisoppilaille vähentää lasten päivittäistä yksinoloaikaa ja voi toimia mm. läksyjen teon ja oppimisen tukena. Toiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Tavoitteena on myös edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta, lisätä osallisuutta sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain Kansalaisopisto järjestää yksilöopetuksena tapahtuvaa pianon- ja kitaransoiton opetusta toimialueen kouluilla. On myös paljon eri harrasteisiin liittyvää kerhotoimintaa, mm. liikunta-, käsityö- ja musiikkikerhoja kouluilla, ja lisäksi valtakunnalliseen taiteen perusopetukseen perustuvaa kuvataidetta voi opiskella toimialueen jokaisessa kunnassa. Musiikkiopistossa opiskelee noin 180 oppilasta ja musiikkileikkikoululaisten lukumäärä on vuosittain noin 110. Kirjaston perustehtävänä on ruokkia kaikenikäisten lukutottumuksia, mielikuvitusta ja tiedonhalua. Kirjasto välittää luotettavaa ja ajantasaista tietoa eri muodoissa. Kirjasto järjestää lapsille muun muassa satutunteja Neuvolapalvelut Äitiys- ja lastenneuvoloissa kohdataan kaikki lapsiperheet, mikä tarjoaa työntekijöille hyvän näköalapaikan perheiden hyvinvoinnin tilaan sekä ongelmiin. Neuvolat toteuttavat tehtäväänsä vastaanotoilla, kotikäynneillä ja erilaisissa ryhmätilanteissa. Terveystarkastukset ja terveysneuvonta muodostavat toiminnan rungon. Perheen ongelmien tunnistamiseksi käytetään työvälineinä lomakkeita, mm. lapsiperheiden elintavoista, vanhempien alkoholin käytön, parisuhde-/ perheväkivallan, varhaisen vuorovaikutuksen, synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen kehitetyt lomakkeet. Äitiysneuvolassa on käytössä vanhemmuuden voimavara-kysely.

16 Tavoitteena lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi on päihteiden aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisy, vanhemmuuden tukeminen, apua/ tukea tarvitsevien perheiden tunnistaminen, perheiden auttaminen ymmärryksen lisäämisessä, kun kyseessä elämäntapojen/ongelmien vaikutus lapsen elämään ja suotuisaan kehitykseen. Puheeksiotto, terveysneuvonta sekä jatkohoitoon ohjaaminen toimivat jo neuvolan puolella. Puheeksiottoon tarvittaneen kuitenkin päivitystä. Vavu-haastattelu tehdään kaikille ensisynnyttäjäpariskunnille. Perhetyöhön on aikaisempaa parempi mahdollisuus ohjata perheitä. Perhevalmennusta toteutetaan erityisesti ensisynnyttäjäperheille suunnattuna. Sen kehittämiseksi suunnitellaan työryhmää. Laajennetut terveystarkastukset tulivat asetuksen mukaan voimaan vuoden 2011 alussa, ja niitä voidaan toteuttaa resurssien puitteissa osittain. Ne koskevat 4 kk:n, 1,5- vuotiaiden ja 4-vuotiaiden ikäryhmiä. Myös äitiysneuvolassa on yksi laajennettu terveystarkastus. Niiden tavoitteena on taata palvelujen suunnitelmallinen ja yhtenäinen toteuttaminen maan eri osissa. Asetus säätelee niiden sisältöä ja kuka niitä tekee. Työn painopistettä siirretään erityistä tukea tarvitseviin perheisiin ja lapsiin. Tarkastuksissa keskustellaan kaikista lapsen ja perheen hyvinvointiin liittyvistä asioista Verkkopohjainen perhekeskus Kaste-hankkeen alkuaikana kehitettiin mm. verkkopohjainen perhekeskus, jonka pohjana on Kuusiokunnissa ja Järviseudulla kehitetty Kersanet-lapsiperhesivusto. Kersanet on kohdennettu Etelä-Pohjanmaan kuntien 0-12-vuotiaiden lasten vanhemmille. Kersanetistä löytyy tietoa lapsen odotuksesta ja synnytyksestä lapsen kasvusta ja kehityksestä vanhempana olemisesta lapsiperheiden palveluista Arki hallussa-valikon kautta voi tutustua lapsiperheen arkea helpottaviin nikseihin.

17 3.2.6 Kouluterveydenhuolto Tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle yhtäläiset oikeudet hyvin toimiviin kouluterveydenhuollon palveluihin, mukaan lukien suun terveydenhuolto. Kouluterveydenhuolto pyrkii koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistämiseen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukemiseen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Myös tässä palvelussa on tärkeää tunnistaa oppilaan ja hänen perheensä erityisen tuen tarpeet ja järjestää tarvittava tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilaiden vuosittaiset terveystarkastukset ovat osa sisältöä, ja 1., 5. ja 8. luokan oppilaiden terveystarkastukset ovat laajoja, ja niiden tekemiseen osallistuvat lääkäri ja ter-

18 veydenhoitaja. Tarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Niissä arvioidaan sekä oppilaan että vanhempien hyvinvointia. Tarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen lapsen kehitysvaiheen mukainen terveysneuvonta. Vanhemmilla on oikeus osallistua kaikkiin terveystarkastuksiin Aikuisten psykososiaaliset palvelut Aina kun aikuinen on mielenterveysyksikön tai päihdehoidon asiakkaana, näiden työntekijöiden tulee lastensuojelulain velvoitteen mukaisesti varmistaa lapsen tilanne. Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmia hoidetaan ensisijaisesti perustasolla, jossa on psykiatrian sairaanhoitajien sekä päihdetyöntekijän vastaanotot. Erikoissairaanhoidon palveluna on alueella psykiatrian poliklinikka, jossa hoidetaan ja kuntoutetaan mielenterveysongelmista kärsiviä 18 vuotta täyttäneitä potilaita ja heidän perheitään: vastaanotolla tavataan ja hoidetaan yksilöitä, pariskuntia ja heidän perheitään. Aikuisten psyykkinen hyvinvointi on tärkeä asia lapsen ja nuoren suotuisan kasvun ja kehityksen kannalta. Työskentelyssä arvioidaan myös vanhemmuutta ja huolten perustella voidaan tarjota ns. Beardsleen perheinterventiota ongelmien kartoittamista varten. Avun tarpeen ilmetessä ohjataan perheenjäseniä muiden palvelujen piiriin tarpeellisen tuen saamiseksi ja toimitaan tarvittaessa yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Odottavien äitien käynnit pyritään järjestämään mahdollisimman tiiviiksi ja tukea antaviksi. Synnytyksen jälkeen äidillä ja vauvalla on mahdollisuus osallistua ryhmään, jonka tarkoituksena on keskittyä äidin ja lapsen varhaisen vuorovaikutussuhteen muodostumiseen ja tukemiseen Sosiaalityö Sosiaalityö on ammatillista toimintaa, jolla pyritään yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen, vähentämiseen ja poistamiseen niiden asiakkaiden kohdalla, jotka ovat ohjautuneet sosiaalityön asiakkaiksi. Se on prosessi, joka lähtee liikkeelle asiakkaan kanssa tehdystä tilanneselvityksestä ja sen pohjalta laaditusta suunnitelmasta. Sosiaalityö on ensisijaisesti sosiaalista vuorovaikutusta ja sosiaalityön menetelmiä hyödyntävää toimintaa, jonka tavoitteena on ihmisten elämäntilanteisiin vaikuttaminen heidän sosiaalista toimintakykyä vahvistamalla. Työtä säätelevät monet lait, asetukset, ohjeet ja suositukset.

19 3.2.8 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys vastaa kiireelliseen avuntarpeeseen kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Kiireellisen avun tarpeessa voi olla hoivaa vaille jäänyt lapsi, nuori ongelmineen tai muu nopeasti apua tarvitseva henkilö. Vaara- ja uhkatilanteissa sekä onnettomuuksissa voidaan tarvita sosiaalipalveluja kiireellisesti. Tällä alueella sosiaalipäivystys on kuntien yhteinen palvelu, joka on keskitetty Seinäjoella toimivaan sosiaalipäivystyskeskukseen. Päivystäjään saa yhteyden hätäkeskuksen kautta numerosta Lapsiperheiden kotipalvelu/ ehkäisevä perhetyö V myönnetty 1,5 henkilön lisäresurssi on antanut uusia mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja lapsiperheille tarjottavaan kotipalveluun. Perhetyö määrittyy ennaltaehkäiseväksi lastensuojeluksi aina kun lapsi ei ole lastensuojelun asiakkaana. Työskentely voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn ja omien voimavarojen vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen ohjaamiseen vuorovaikutustaidoissa sekä sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Kotiavun tarjoamisen oikea-aikaisesti perheen arkeen on todettu vähentäneen ohjautumista lastensuojelun asiakkuuteen Ehkäisevä päihdetyö kouluilla Sosiaaliohjaaja pitää päihdevalistustunteja kouluilla ja järjestää yhteistyötahojen kanssa päihdevalistustempauksia. Opettajat ja muu oppilashuollon henkilöstö voivat ohjata yksilökäynneille sosiaaliohjaajalle oppilaita, joilla on havaittu tupakan ja/tai muiden päihteiden kokeilua/ käyttöä. Sosiaaliohjaajan vetämänä kokoontuu nuorten päihdetyöryhmä muutaman kerran vuodessa. Siinä on edustus kouluilta, kouluterveydenhuollosta, lastensuojelusta, nuorisotoimesta ja seurakunnasta. Ryhmässä mietitään alueen lasten ja nuorten tilannetta erityisesti ennalta ehkäisevän päihdetyön sekä päihteiden kokeilun ja käytön näkökulmasta. Ryhmä ottaa kantaa mm. tarjolla oleviin valistustilaisuuksiin sekä laatii ajankohtaisista aiheista artikkeleita paikallislehtiin. Ryhmä on laatinut vanhemmille oppaan Nuoret ja päihteet, jota päivitetään tarvittaessa.

20 Koulukuraattorityö Koulukuraattori = koulun sosiaalityöntekijä auttaa oppilaita ja heidän vanhempiaan varhaisen ja riittävän tuen ja ohjauksen saamiseksi erilaisissa huolissa ja pulmatilanteissa. Ne voivat liittyä sekä koulunkäyntiin että sosiaaliseen ja psyykkiseen kehitykseen. Koulukuraattori voi auttaa perhetilanteiden selvittelyssä ja on mukana tukemassa sekä kodin että koulun kasvatustyötä. Koulukuraattorityö on matalan kynnyksen palvelu, jonka tavoitteena on myös ennaltaehkäistä ongelmia. Käytännössä kuraattori tapaa oppilaita ja heidän perheitään, ohjaa tarvittaessa muiden palvelujen piiriin, konsultoi koulun henkilökuntaa sosiaalityön näkökulmasta ja osallistuu koulun oppilashuoltotyöhön. Yhteisötasolla kuraattorin työhön kuuluu luokka- ja kouluyhteisön vuorovaikutuksen ongelmien ratkaisemista Nuorisotyö Nuorisotyötä ja politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Nuorisolain tarkoittamien nuorisopalveluiden tehtävänä on parantaa alueen lasten ja nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalaisvalmiuksille tukemalla nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja sosiaalisuuden vahvistumista mm. harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksilla. Kulttuurinen nuorisotyö näyttäytyy mm. muksu- ja nuorisoteatterin ja sirkuskerhon muodossa. Erilaisilla työmuodoilla voidaan parantaa elämäntaitoja ja ehkäistä syrjäytymistä. Nuorisopalvelut sisältävät nuorisotoimintaa, työpajatoimintaa (Media-pysäkki), etsivää nuorisotyötä, osallisuutta ja nuorten kuulemista. Media-pysäkillä on vuotiaita työttömiä, jotka ovat vailla ammatillista koulutusta, keskeyttäneet koulutuksen ja ovat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Toiminta on ohjaavaa työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi tukemalla nuorten elämänhallintaa, parantamalla kouluttautumista ja lisäämällä työelämävalmiuksia. Nuorisotyön pääasiallinen kohderyhmä ovat vuotiaat, ja toiminnan lähtökohtana on nuorten omalla vapaa-ajalla tapahtuva toiminta. Nuorille tarjotaan mahdollisuus turvalliseen yhdessäoloon ja vapaa-ajanviettoon lähipalveluna nuorisotaloilla Alajärvellä, Lehtimäen kylässä, Vimpelissä ja Soinissa. Niissä toimivat kaikille avoimet kerhot perjantaisin.

21 Taulukossa tilastotietoja vuodelta 2010 Alajärvi +Lehtimäki Soini Vimpeli Aukiolokerrat Kävijät Kesäisin järjestetään leirejä ja retkiä. Koko alueen liikunta- ja nuorisotoimen lapsille ja nuorille kohdistettuja tapahtumia on ollut 192 ja niihin on osallistunut 7200 lasta ja nuorta Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen perustehtävä ja tavoite on ihmisen toimintakyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja elämänlaadun ja viihtyvyyden lisääminen koko elämänkaaren ajan. Lasten ja nuorten liikuntatoiminnan kasvatuksellinen merkitys on liikunnallisten ja motoristen sekä sosiaalisten taitojen oppimisessa ja ylläpitämisessä. Liikunnan harrastaminen on nuorisotyön toiminnan tavoin mielekäs ikätovereiden parissa tapahtuva vapaa-ajanviettotapa, joka ehkäisee syrjäytymistä. Lastensuojelun näkökulmasta liikunta-/ harrastustoiminnan järjestäminen on ennaltaehkäisevää työtä, hyvän elämän edellytyksiä edistävää toimintaa. Sillä on suuri merkitys erilaisia terveysriskejä ehkäisevänä/ vähentävänä keinona. Haasteena ovat ne lapset ja nuoret, jotka eivät harrasta liikuntaa ollenkaan- eivät osallistu liikuntajärjestöjen tai urheiluseurojen toimintaan tai harrasta omaehtoisesti. Toimintamuotoja: uimakoulut, leirit ja retket yhdessä nuorisotoimen kanssa, liikuntakerhot, liikunnan startit, nuorten kouluttaminen ohjaajiksi sekä liikuntakampanjat kaikille ikäryhmille Lisäksi lainataan liikuntavälineistöä eri järjestöjen käyttöön sekä avustetaan lasten ja nuorten harrastustoimintaa. 3.3 Erityispalvelut Erityislasten kuntoutusohjaus Kuntoutusohjaus on osa kehitysvammaisen tai kehitysviiveisen lapsen varhaiskuntoutusta, joka tapahtuu joko lapsen kotona tai hoitopaikassa. Kuntoutusohjaaja on yleensä ensimmäinen työntekijä yhteistyön tekemisessä perheen kanssa. Ohjaaja tukee perhettä lapsen kuntoutuksessa sekä arjessa jaksamisessa. Esille voi tulla lasta tai perhettä koskevia ongelmia ja huolen-

22 aiheita, joiden perusteella ohjaaja antaa tarvittavaa opastusta ja tukea ja ohjaa tarvittaessa asiantuntijataholle, esim. perheneuvolaan Puheterapia Järvi-Pohjanmaan perusturvassa on 2 puheterapeuttia, joiden työ painottuu alle kouluikäisten lasten (2-6-vuotiaat) puhe- ja kielihäiriöiden tutkimiseen ja kuntoutukseen. Puheterapeutit tutkivat ja ohjaavat myös kouluikäisiä lapsia, joilla on puheen ja kielen ongelmia (esim. lukemisen ja kirjoittamisen pulmat, äänihäiriöt ja änkytys). Kouluikäisten lievien artikulaatiovirheiden kuntoutuksesta vastaavat mahdollisuuksien mukaan koulujen erityisopettajat Perheneuvolapalvelut Perheneuvolan tiimissä työskentelee 3 psykologia ja 2 sosiaalityöntekijä-perheterapeuttia. Kerran kk:ssa käy konsultoiva lastenpsykiatri. Perheneuvolapalvelun tehtävänä on tukea lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa, esim. kun - on huoli lapsen käyttäytymisestä tai tunne-elämään liittyvistä asioista - on tarve keskustella vanhemmuudesta, kasvatuksesta tai lapsen kehityksestä - lapsella on pulmia päivähoidossa, koulussa, vapaa-ajalla tai kavereiden kanssa - kotona on ristiriitoja, joihin toivotaan selvittelyapua - perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita vaikeita elämäntilanteita - perheessä harkitaan avioeroa tai perheenjäsenet tarvitsevat tukea erosta selviytymiseen. Perheneuvolan tavoitteena on tukea riittävän ajoissa perheen vuorovaikutusta, psyykkistä hyvinvointia sekä vanhempien kasvatustehtävää lapsen ja nuoren ääntä kuunnellen. Perheneuvolapalvelut ovat maksuttomia ja niihin voi hakeutua oma-aloitteisesti tai esim. terveydenhoitajan tai koulukuraattorin lähetteellä Jelppi-tiimi Paikallisista lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen asiantuntijoista koostuva työryhmä, joka saa käsiteltäviin tapauksiin erityistason konsultaatiota nuorisopsykiatrilta, kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Tiimissä käsitellään sellaisten lasten /nuorten kriisiytyneitä tilanteita, joissa kodin ja/ tai koulun omat keinot eivät enää riitä eivätkä muut tarjotut palvelut ole olleet riittä-

23 viä aikaansaamaan muutosta. Nuori/ perhe on tietoinen asian käsittelystä ja on mukana laatimassa lähetettä tiimille. Moniammatillinen tiimi pohtii esitietojen perusteella, miten tilanteessa olisi hyvä edetä, ja antaa kirjeen muodossa palautteen konsultaatiosta. 3.4 Kolmannen sektorin palvelut Kolmannella sektorilla tarkoitetaan pääasiassa yhdistyksiä, järjestöjä ja säätiöitä, joissa toimivat sekä vapaaehtoistyöntekijät että palkalliset työntekijät. Lastensuojelusuunnitelmassa kolmannen sektorin palveluina esitellään seurakunnat, Mannerheimin lastensuojeluliitto, 4H- yhdistys sekä muun kolmannen sektorin palvelutarjonnat lapsille, nuorille ja perheille Seurakunnat Järvi-Pohjanmaalla seurakunnat tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille monipuolista toimintaa. Tehtävänä on tukea kodin kristillistä kasvatustyötä ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Samalla pyritään tutustuttamaan ja juurruttamaan lapsi omaan kotiseurakuntaansa. Seurakunnat järjestävät myös yhteiskristillistä toimintaa. Evankelis-luterilaisten seurakuntien puitteissa järjestetään päiväkerho- ja pyhäkoulutoimintaa, joiden tavoitteena on toimia koko perheen porttina seurakuntaan. Päiväkerhoryhmät kokoavat ryhmiinsä viikoittain 4-6-vuotiaita lapsia. Myös avoin perhekerho kokoontuu kerran viikossa. Kerho koetaan matalan kynnyksen toimintana, jonne on helppo tulla ja jossa myös aikuiset voivat vaihtaa kuulumisia. Lapsityön puitteissa on viritelty arvokkaaksi koettua isovanhempi-lapsenlapsi-toimintaa. Varhaisnuorten, nuorten ja perheiden eteen tehtävä työ on myös aktiivista ja monipuolista. Nuorisotyön tavoitteena on tarjota nuorille evankeliumia uskon syntymiseksi ja vahvistumiseksi sekä mahdollistaa nuorten seurakuntayhteys ja vastuunkantaminen. Seurakunnissa järjestetään nuorteniltoja, rippikoulu- ja isostoimintaa, leirejä, retkiä, erilaisia kerhoja, tempauksia ja tapahtumia. Muutaman kerran vuodessa Donkkis big night -toimintaillat kokoavat 1-6- luokkalaisia Alajärven seurakuntatalolle. Erilaista leiritoimintaa on tarjolla varsinkin kesäisin. Diakoniatyö tukee lapsia, nuoria ja perheitä. Perheitä tavataan lähinnä vastaanotoilla ja kotikäynneillä. Aviopuolisoille järjestetään parisuhteen hoitamiseen, samoin kuin vanhemmuuteen liittyviä te toja ja päiviä, joiden tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Dia-

24 koniatyö lähettää vuosittain perheitä aviopuoliso- ja perheleireille. Perheasiainneuvottelukeskus palvelee myös parisuhdeongelmissa, sivuvastaanotto Alajärvellä yhtenä päivänä viikossa tai harvemmin tarpeen mukaan. Helluntaiseurakunnilla ja vapaaseurakunnilla on myös erilaisia palveluita lapsille, nuorille ja perheille. Lapsille on mm. kerho- ja pyhäkoulutoimintaa ja nuorille nuorteniltoja sekä erilaisia tapahtumia. Erityistä suosiota varhaisnuorten parissa on saavuttanut Kids` action night tapahtumat Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto kansalaisjärjestönä toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. Sen perusta on lapsiperheiden tarpeisiin vastaavassa vapaaehtoistoiminnassa, tavoitteena edistää lapsiperheiden hyvinvointia sekä kansalaisten aktiivisuutta yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Paikallisyhdistykset järjestävät yksittäisiä kaikille avoimia tapahtumia sekä erilaista toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toimintoihin mukaan lähtemiselle on matala kynnys. Järvi-Pohjanmaan jokaisessa kunnassa on oma paikallisyhdistys. Perhekahvilaan pienten lasten vanhemmat voivat kokoontua hengähtämään kerran viikossa kahvittelun, vapaamuotoisen seurustelun ja eri teemojen ympärille. Alajärvellä toimintamuotoja ovat lisäksi leikkikenttätoiminta, mammajumppa odottaville äideille, kuntosaliryhmät äitien jaksamisen edistämiseksi, vauvauinti, liikuntaleikkikoulu erikseen 3-4-vuotiaille ja 5-6-vuotiaille. Soinissa on joulutori joulukuun alusta jouluun saakka, ja sieltä voi vuokrata myyntipöytiä. Vimpelissä on 2 paikassa viikottaiset salivuorot Muu kolmannen sektorin toiminta (urheiluseurat, palokunta, 4H jne.) Vapaapalokunnan nuorisotyöllä on pitkät perinteet. Toiminta sisältää opetusta palokuntatoiminnan periaatteista ja palomiehen työstä, kalustoon tutustumista ja sen käytön harjoitusta. Lisäksi toiminnassa on kunnon ylläpitämiseksi liikuntaa, mm. sählyn pelaamista paloasemalla sekä joskus uintia. Tällä hetkellä kokoontuu viikoittain Alajärvellä lähes 30 poikaa kolmena eri ryhmänä, Lehtimäellä n. 14 pojan ryhmä ja Soinissa n pojan ryhmä. Urheiluseurat Järvi-Pohjanmaan urheiluseurat tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille monipuolista toimintaa ja erilaisia tapahtumia. Niiden tehtävänä on ohjata lapsia ja nuoria ohjatun liikuntaharrastuk-

25 sen pariin useissa eri lajeissa. Työ on ennaltaehkäisevää työtä, ja seurat innostavat lapsia, nuoria ja perheitä/aikuisia aktiivisen ja monipuolisen harrastustoiminnan pariin. Seurojen toiminnasta löytyykin mm. yksilölajien ja joukkuelajien kilpailu- ja harrastustoimintaa, lajileirejä, liikuntaleirejä sekä erilaista koulutus-, kurssi- ja valmennustoimintaa. Kunnittain ja samalla seuroittain lajit vaihtelevat jonkin verran. Alajärven Ankkurit ry:n toimintalajeina on yleisurheilu, hiihto, pesäpallo, suunnistus ja lentopallo. Alajärven voimistelu ja liikunta ry:n pääpaino on lasten ja nuorten liikuttamisessa ja se tarjoaa harrastustoimintaa 5-vuotiaasta lähtien. Järviseudun Tennis ry edistää tennisharrastusta, Järviseudun Pallokerho ry:n toimintaan kuuluu jääkiekkoa sekä jalkapalloa. Hiihtotoimintaa järjestää Järviseudun Hiihtoseura. Lehtimäen Jyske ry panostaa erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastusten järjestämiseen, lajeina: hiihto, suunnistus, yleisurheilu, jalkapallo, jääkiekko, salibandy ja lentopallo. Lehtimäen Ratsastajat ry ja Järvi-Pohjanmaan Ratsastajat ry järjestävät ratsastukseen liittyvää toimintaa kaikenikäisille. Lehtimäen Ampujat ry:llä on tarjolla lasten ja nuorten ampumakoulutoimintaa sekä aikuisten opastamista turvalliseen aseenkäsittelyyn. S.C. Alajärvi ry:n toimintalajina on salibandy. Soinin Sisu ry:n toiminta sisältää judoa/painia, slalomia, pesäpalloa ja yleisurheilua, ja Soinin Palloseura ry järjestää jalkapallo- ja salibandytoimintaa. Soinin Tiikerit ry:llä on jääkiekko- ja lentopallotoimintaa sekä kuntoliikuntaa. Soinin Naisvoimistelijat ry järjestää lapsi- ja aikuisliikuntaa. Vimpelin Veto ry:n lajit ovat pesäpallo, koripallo, jääkiekko ja yleisurheilu, ja Vimpelin Hiihtoseura ry:n toimintana ovat hiihto, suunnistus ja juoksu. Kuntien ja urheiluseurojen nuoriso- ja harrastustoiminnalla on tärkeä sija kaikkien lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksien organisoijana. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin voidaan tukea harkinnanvaraisella toimeentulotuella, mikäli perheellä ei ole varaa niihin. 4H-yhdistyksen toiminta Yhdistykset alueellamme ylläpitävät 4H-kerhoja ala-asteikäisille tytöille ja pojilla. Niissä opitaan käytännön taitoja ja tietoja: kädentaitoja, liikuntaa, eläimiin tutustumista, kokkausta ja retkiä. Kerhojen määrät tällä hetkellä: Alajärvellä 6, Soinissa 2 ja torstaisin nuoppari-ilta, Vimpelissä 3, ja jäsenmäärät Alajärvellä 356, Soinissa 80 ja Vimpelissä 60. Toiminnan puitteissa järjestetään nuorten osaamista syventäviä koulutuksia ja kursseja: kotipalvelu-, eläintenhoito, kalastus, kädentaidot, yritystieto ja 4H-ajokortti työelämään sekä kerho-ohjaukseen.

26 Partio-toiminta Yhteistoiminta-alueella on aktiivista partiotoimintaa, jonka taustayhteisönä on seurakunta. Jäseniä siinä on Alajärvellä 70, Soinissa 20 ja Vimpelissä 33. Partiotoiminnan perusyksikkö on lippukunta, joka on partion paikallisyhdistys. Yhdistykset voivat olla joko tyttö-, poika- tai yhteislippukuntia. Toimintaa on eri ikäryhmille: sudenpennut 7-10-vuotiaita, vartiolaiset vuotiaita, vaeltajat vuotiaita. Vaeltajaohjelma tukee nuoren kasvua omaksi itsekseen. Ryhmä asettaa itse tavoitteet omalle toiminnalleen. Vaeltaja osaa ottaa vastuuta itsestään ja muista sekä tietää mitä tekee. 4 LASTENSUOJELUN TARVE ALUEELLA Järvi-Pohjanmaan alueella lastensuojelun tarve on kasvanut samansuuntaisesti kuin muuallakin maassa. Taustalla voivat olla moninaiset syyt sekä lapsen että perheen tilanteessa. Entistä useampi viranomainen on nyt ilmoitusvelvollinen, jos hänellä on huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista /epäilee, ettei kaikki ole kunnossa perheessä. Ilmoitus on yksi tapa saada asiat lastensuojelun tietoon. Lapsen tilanteen arviointi on aina viranomaisen, ei ilmoittajan vastuulla. Lastensuojeluilmoitusten määrä on viime vuosina noussut, mihin on osaltaan vaikuttanut toimijoiden parempi tietoisuus ilmoitusvelvollisuudesta. Lastensuojelulaki edellyttää, että ilmoituksista pidetään rekisteriä. Alueen kunnissa on tullut lastensuojeluilmoituksia seuraavasti: lastensuojeluilmoitus ten määrä Alajärvi 87 (70 eri lapsesta) 118 (88 eri lapsesta) 148 (112 eri lapsesta) Soini (11 eri lapsesta) Vimpeli (35 eri lapsesta) Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrä v. 2011: Alajärvi 174 Soini 9 Vimpeli 62

27 Asiakkuuksissa on mukana vuoden 2011 aikana päättyneet sekä siis myös v aikana alkaneet uudet asiakkuudet. Sijaishuollon piirissä (alle 18-vuotiaita) oli Järvi-Pohjanmaalla v lopussa ja v lopussa seuraavasti: Alajärvi perhehoidossa 8 perhehoidossa 9 laitoksissa 15 laitoksissa 10 Soini perhehoidossa 3 perhehoidossa 3 Vimpeli perhehoidossa 6 laitoksissa 2 perhehoidossa 6 laitoksissa Lastensuojelun tarpeista nousevat eri palvelujen haasteet - huolten/ ongelmien varhainen tunnistaminen - huolen puheeksi ottaminen siellä missä huoli havaitaan >> hupu-koulutuksen tarve - lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja siitä kertominen asiakkaille - vanhempien erojen lisääntyminen ja erotilanteissa riittävän tuen antaminen lapsille - laajennettujen terveystarkastusten toteuttaminen neuvoloissa (4 kk, 1,5 v. ja 4 vuoden iässä), jolloin selvitetään koko perheen elämäntilanne - tärkeänä osana lasten hyvinvoinnin tukemista on vanhemmuuden tukeminen eri tahoilla, tavoitteena on nostaa esiin vanhempien ensisijaista vastuuta lapsensa kasvattajina ja huolehtijoina sekä tarjota vanhemmille toimivia arjen kasvatuskäytäntöjä. Vanhempien tehtävänä on asettaa rajat, jotta lapsi tuntisi olonsa turvalliseksi. (Esim. netti ja tietokonepelit tarjoavat myös sellaisia maailmoja, jotka eivät kuulu lapsille. Riittävän levon saamisen valvonta on haasteellista mm. tietokoneella käytettävästä ajasta johtuen) - toimijoiden roolien selkeyttäminen: lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen arvio tehdään lastensuojelun sosiaalityössä - lastensuojelun sosiaalityöntekijäresurssin riittävyys - moniammatillisen yhteistyön toimivuus/ monialainen työskentely - oppilaiden lisääntyneet ongelmat

28 5 LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVE- LUJÄRJESTELMÄ JA RESURSSIT SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET 5.1 Avohuollon tukitoimet Avohuollon tukitoimien käyttöönoton lähtökohtana on aina huoli lapsen/ lasten tasapainoisesta kasvun ja kehityksen vaarantumisesta. Tukitoimet ovat aina ensisijaisia lastensuojelulain hengen mukaisesti. Palvelujärjestelmän mahdollistamista keinoista valitaan ne, jotka parhaiten edesauttavat lapsen ja hänen perheensä ongelmien ratkaisua ja joihin lapsi ja perhe parhaiten sitoutuu. Lastensuojelun asiakkuus alkaa lastensuojelutarpeen selvityksellä, huolellisella lapsen tilanteen kartoittamisella ja asiakkuuden syyn nimeämisellä. Sen johdosta voidaan vastata paremmin ja oikea-aikaisemmin lapsen suojelun ja tuen tarpeisiin sekä arvioida vanhempien mahdollisuutta vastata niihin. Selvitystyö parantaa erityisesti avohuollon työskentelyn vaikuttavuutta ja suunnitelmallisuutta. Seuraava kaavio avaa käsitystä lastensuojelutarpeen selvitysprosessin kulusta, jonka aikana voidaan olla yhteistyössä myös muiden toimijoiden kanssa Lastensuojelun sosiaalityö Lastensuojelun avaintoimija on lapsen palveluprosessista vastaava sosiaalityöntekijä, jonka työn laatu vaikuttaa lapsen ja perheen elämään kauaskantoisesti, mutta samalla myös koko

29 auttamisketjussa mukana olevien onnistumiseen. Sosiaalityöntekijän työ vaikuttaa ratkaisevasti asiakasprosessin toimivuuteen, tuen vaikuttavuuteen ja myös syntyviin kustannuksiin. Sosiaalityöntekijäresursseja on oltava riittävästi työmäärään ja työn vaativuuteen nähden. Laki edellyttää, että lastensuojelutarpeen selvitystyötä tulee tehdä tarvittaessa parityönä, samoin huostaanoton valmistelussa on oltava työpari. Riittävällä resurssoinnilla varmistetaan se, että työaikaa ja tehokkaiksi osoitettuja tukitoimia on mahdollisuus käyttää lasten ja perheiden ongelmien edellyttämällä tavalla. Kaikki lastensuojelutoimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava niin, että ne ovat perusteltuja lapsen edun näkökulmasta ja tuottavat lapsen kannalta mahdollisimman hyvän lopputuloksen. Lastensuojelutyössä tehdään yhteistyötä lapsen ja perheen verkostojen kanssa sekä konsultaatiota eri asiantuntijoiden välillä. Siinä nivotaan yhteen peruspalvelut ja varsinaiset lastensuojelun palvelut lapsen tai perheen kokonaistilanteen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Lastensuojelun sosiaalityö tarvitsee tuekseen siis laajan palvelujen kirjon ja niiden innovatiiviset räätälöinnit. Vaikuttavan lastensuojelutyön edellytys on, että perheitä ja lapsia tuetaan ajoissa ennen ongelmien syventymistä. Lastensuojelun asiakastyön muoto ja sisältö jakautuu psykososiaaliseen kohtaamistyöhön ja lastensuojeluprosessin ohjaustyöhön. Toimintaperiaatteena on lapsikeskeisyys - vaalitaan lapsen osallisuutta, suojelua ja voimavarojen saamisen varmistamista. Sosiaalityön tehtävänä on 1) lapsen kokemusten välittämistä vanhemmille ja vanhempien näkemysten välittämistä lapselle 2) suora työskentely lapsen kanssa 3) vanhempien tukeminen lapsen tarpeisiin vastaamisen tehtävässä

30 Lastensuojelutyön prosessi Taloudellinen ja muu tukeminen Lapselle järjestetään avohuollollisesti taloudellista tukea ja muuta tukea koulunkäyntiin, harrastuksiin osallistumiseen ja muihin henkilökohtaisiin tarpeisiin. Muu tuki voi olla psykososiaalista tukea ja erilaisia räätälöityjä palveluja lapsen haastavissa tilanteissa Terapiapalvelut Lasten ja nuorten on mahdollisuus saada lyhyempiä terapiajaksoja omasta perheneuvolasta ja tarvittaessa lähetteellä lasten- ja nuorisopsykiatrian kautta psykoterapiapoliklinikan järjestämään terapiaan. Myös vanhemmille tarjoutuu mahdollisuus perhe- tai parisuhdeterapiaan perheneuvolassa ja psykiatrian palveluissa. Alueella on yksityisen palveluntuottajan järjestämänä toimintaterapiaa, joka määritellään toimintaterapeutin toteuttamaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi, jonka avulla lasta tuetaan ylläpitämään ja edistämään toimintakykyään ja kehitystään niin, että hän pystyy mahdollisimman omatoimiseen, itseä tyydyttävään elämään. Lasten toimintaterapialla tuodaan apua lapsen, nuoren ja perheen arkeen niin, että lapsi ja nuori toimintakyvyn rajoituksista huolimatta oppii leikkimään ja olemaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa sekä oppii hallitsemaan keinot huolehtia itsestään yksilöllisen kehityksen mukaan.

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Kainuun sote. Perhekeskus

Kainuun sote. Perhekeskus Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot