YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI"

Transkriptio

1 YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI SUUNNITELMA JÄRVI-POHJANMAAN LASTENSUOJELUN JÄRJES- TÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ VUOSILLE ENNALTA EHKÄISYSTÄ KORJAAVAAN TYÖHÖN

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 KESKEISET KÄSITTEET Ehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 7 3 ALUEEN NYKYTILA Kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Hyvinvointipalvelut Päivähoito ja varhaiskasvatus Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut Opetus Neuvolapalvelut Verkkopohjainen perhekeskus Kouluterveydenhuolto Aikuisten psykososiaaliset palvelut Sosiaalityö Sosiaalipäivystys Lapsiperheiden kotipalvelu/ehkäisevä perhetyö Ehkäisevä päihdetyö kouluilla Koulukuraattorityö Nuorisotyö Liikuntapalvelut Erityispalvelut Erityislasten kuntoutusohjaus Puheterapia Perheneuvolapalvelut Jelppi-tiimi Kolmannen sektorin palvelut Seurakunnat Mannerheimin Lastensuojeluliitto Muu kolmannen sektorin toiminta (urheiluseurat, palokunta, 4H jne.) 23 4 LASTENSUOJELUN TARVE ALUEELLA Lastensuojelun tarpeista nousevat eri palvelujen haasteet 26 5 LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ JA RESURSSIT SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Avohuollon tukitoimet Lastensuojelun sosiaalityö Taloudellinen ja muu tukeminen Terapiapalvelut Tukiperhetoiminta Perhetyö Huostaanotto ja sijaishuolto Jälkihuolto 32

3 6 YHTEISTYÖ ERI VIRANOMAISTEN SEKÄ LAPSILLE JA NUORILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ 32 7 LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI 33 8 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 35

4 1 JOHDANTO Vuonna 2008 voimaan tullut uudistunut lastensuojelulaki toi mukanaan myös velvoitteen suunnitelmalliseen työhön toimijoiden kesken lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyötä on toki tehty aikaisemmin eri hallintokuntien edustajien ja toimijoiden muodostamissa työryhmissä. Lastensuojelulain 12 : Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma ja se on väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Siinä voidaan esittää myös palvelujärjestelmissä esiin tulleet puutteet ja epäkohdat, jotka olisi korjattava. Se kattaa laajasti eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Palvelujen tulee olla toimivia ja lasten ja perheiden tarpeita vastaavia. Suunnitelman ansiosta lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä sekä perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Suunnitelmassa päätöksentekijät 1) määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeiset sisällöt ja painopisteet ja 2) varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Suunnitelman tulee lain mukaan sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä

5 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko yhteistoiminta-aluetta ja sen eri toimialoja: - yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen - liikunta-, nuoriso- ja kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tarjotessaan mahdollisuuden osallistumiseen yhteisöissä - varhaiskasvatus ja koulu muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön - sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muut erityiset palvelut antavat tukea ennen huolien/ ongelmien syntymistä, varhaista tukea huolten ilmaantuessa sekä korjaavaa työtä/ kuntoutusta huolten ollessa suuria Laaja-alaisen työryhmän aikaansaamiseksi perusturvalautakunta nimesi kokouksessaan ohjausryhmän, joka koostuu eri toimialojen viranhaltijoista ja jossa on luottamushenkilöedustus, sairaanhoitopiirin sekä kolmannen sektorin edustus. Ryhmään ovat kuuluneet perusturvalautakunnan edustaja/ sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto, pj., peruspalvelujohtaja Eija Kellokoski-Kari, v Rauni Lanamäki, osan aikaa lääkäri Arja Lassila, osan aikaa vapaaaikatoimen johtaja Jani Riekko, rehtori Pentti Rentola, varhaiskasvatuspäällikkö Kirsi Pesonen, sosiaalityön johtaja Tuulikki Mäkinen, sihteeri, erikoissairaanhoidon edustajana psykiatrian sairaanhoitaja Sinikka Perälä, seurakuntien edustajana vastaava lapsityön ohjaaja Riitta Kujala ja järjestöjen edustajana (MLL) Susanna Jokela. OHR:n kokouksessa päätettiin vastuuhenkilöiden johdolla jakaantua ohjausryhmätyöskentelyn ohella seuraaviin työryhmiin osaalueiden palveluiden kartoittamiseksi: - lastensuojelu - neuvola, kouluterveydenhuolto, vastaanotto, mielenterveystyö ja perheneuvola - sivistystoimen palvelut - vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja järjestöjen toiminta

6 Järvi-Pohjanmaalla on laadittu aikaisemmin työryhmissä lasten/ nuorten ja asukkaiden hyvinvointia edistäviä ja/ tai ongelmiin puuttumisen toimenpideohjelmia ja strategioita, mm. - varhaiskasvatussuunnitelma - nuorten päihdetyöryhmän toiminta >> julkaissut mm. vuosittain 7. luokalle menevien vanhemmille jaettavan Nuoret ja päihteet -oppaan - mielenterveys- ja päihdestrategian toimintamalli >> painopistealueet: lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen, nuorten mielenterveyden tukeminen, nuorten päihteidenkäytön vähentäminen - perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen toimenpideohjelma >> vaatii päivittämistä - kotouttamisohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi 2 KESKEISET KÄSITTEET Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen oikeuksista on säädetty erikseen Suomen perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, erityisesti lapsen oikeuksien perussopimuksessa. Niissä korostetaan lapsen edun huomioon ottamista kaikessa viranomaistoiminnassa. Lapsen oikeuksia toteutetaan: edistämällä lasten hyvinvointia vaikuttamalla kasvuoloihin ja tukemalla vanhempia kehittämällä palveluja kasvatuksen tukemiseksi toteuttamalla lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua Kasvuolosuhteilla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista kasvuympäristöä. Fyysiseen kasvuympäristöön liittyyvät esim. turvalliset koulumatkat, turvallinen koulu ja asuinalueet. Psyykkiseen kasvuympäristön turvallisuuteen kuuluu esim. turvallisuutta tuovat aikuiset niin kotona, päivähoidossa kuin koulussa ja esim. turvallinen tietoverkkojen käyttö. Keskeinen riskitekijä on erilainen väkivalta lapsen kasvuyhteisössä, minkä ehkäisytoimiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sosiaaliseen kasvuympäristöön kuuluu esim. ihmisten sosiaalisten suhteiden kautta syntyvä turvallisuus ja kasvua suojaavat tekijät. Kehitystä myönteisesti tukevien yhteisöjen olemassaolo ja niissä toteutuva yhteisöllisyys on tärkeä sosiaalisen turvallisuuden kokemiseksi.

7 Laissa määritellään lastensuojelu laajasti: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta ja ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä ja pahenemista. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on neuvolalla, päivähoidolla ja koululla. Lastensuojelu on siis ennaltaehkäisevän sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kokonaisuus, ei ainoastaan sosiaaliviranomaisen toimintaa. 2.1 Ehkäisevä lastensuojelu Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on laaja-alainen yhteiskunnallinen tehtävä, jonka tavoitteena on koko lapsiväestön hyvinvoinnin turvaaminen etsimällä ja järjestämällä lapsille ja perheille palvelu- ja tukimuotoja (primääri) sekä erityisiä joko tietylle lapsiryhmälle tai tiettyihin elämäntilanteisiin liittyviä palveluita (sekundääri). Kasvuoloihin vaikuttamista ja huoltajien tukemista kasvatustehtävässä ovat sinällään jo monet yhteiskunnalliset päätökset, kuten esimerkiksi perheiden sosiaaliturvaetuudet, perhevapaat, koulujen oppilasryhmien koot, varhaiskasvatuksen toiminnalliset puitteet, liikennejärjestelyt jne. Ennaltaehkäisevää toimintaa toteutetaan lähes kaikissa kunnan palveluissa, esim. äitiys- ja lastenneuvolatyössä ja muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa,

8 opetuksessa ja nuorisotyössä. Hyvät peruspalvelut ja niiden riittävät resurssit, (esim. riittävän pienet päivähoito- ja koululuokkaryhmät) edesauttavat ennaltaehkäisevän lastensuojelun toteutumista mm. siten, että lapsen ja hänen vanhempiensa erityisen tuen tarpeen tunnistaminen mahdollistuu paremmin. Riittävä tuki lapsen ja nuoren luonnollisissa kasvuyhteisöissä vähentää tarvetta käyttää kalliimpia erityispalveluja. Kun lasten ja vanhempien tuen tarve huomataan ajoissa, tukea voidaan antaa ilman yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun väliintuloa. Tiedetään, että perheen sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen jättävät jälkiä lapsiin ja nuoriin. Hätään voidaan kuitenkin vastata. Olennaisinta on puuttua riittävän varhain ongelmiin sekä tukea heitä koko yhteiskunnan voimin. Esimerkiksi perhevalmennuksen ja kotipalvelun tiedetään vaikuttavan myönteisesti vanhemmuuteen, ja oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon antaman avun lapset ja perheet kokevat hyväksi. Järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien työllä ja toimintamuodoilla sekä muulla kansalaistoiminnalla on niin ikään merkittävä osuus ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. 2.2 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu perustuu lastensuojelulakiin ja on näiden säädösten ohjaamaa viranomaisen toimintaa ja toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia silloin, kun perusteet lastensuojelutoimenpiteisiin ovat olemassa. Viranomaisen velvollisuutena on ryhtyä tarpeenmukaisiin toimiin ja arvioida käytettävissä olevista keinoista menettely, jolla parhaiten voidaan ratkaista tietyn lapsen ja perheen ongelmat tai puuttua niihin ja joka parhaiten turvaa lapsen edun toteutumisen. Lastensuojelutyön vaiheet ja keinot: - lastensuojeluilmoituksen vastaanottaminen tai muutoin huolen herääminen - lastensuojelutarpeen selvitys - asiakkuudesta päättäminen - asiakassuunnitelma - avohuollon tukitoimet - kiireellinen sijoitus - huostaanotto ja sijaishuolto - jälkihuolto

9 Lastensuojelutyötä ohjaavat seuraavat periaatteet: 1. Kaikkien viranomaisten ja muiden lapsen ja perheen parissa työskentelevien asiantuntijoiden on tuettava vanhempia kaikin tavoin heidän kasvatustehtävässään. Perheitä tuetaan pääsääntöisesti peruspalveluissa, mutta tarvittaessa myös muita tuki- ja erityispalveluja tulee olla käytettävissä 2. Lapsen edun ensisijaisuus ja sen mukaisesti lapsilähtöiset toimintatavat >> lasta koskevat ratkaisut on perusteltava myös lapsen näkökulmasta 3. Lapsen ja vanhempien osallisuus lastensuojeluprosessissa, mikä tarkoittaa asianosaisten kuulemista. Osallisuus syntyy vastavuoroisuudesta, mikä edellyttää toimivaa ja luottamuksellista suhdetta asianosaisten ja työntekijän välillä 4. Yhdenvertaisuuden periaate >> lapsen oikeudet kuuluvat kaikille riippumatta perheoikeudellisesta asemasta ja sosiaalisesta tai etnisestä taustasta 5. Suhteellisuusperiaate: auttamiskeinojen tulee olla oikeassa suhteessa auttamisen päämääriin sekä noudatetaan tehokkaan ja lievimmän puuttumisen periaatetta 6. Suunnitelmallisuus: asiakkaat ja työntekijät asettavat yhdessä tavoitteet, mikä edellyttää toimenpiteiden ja tehdyn työn seurantaa ja arviointia. Tavoitteita määrittävät kuitenkin sosiaalityön reunaehdot ja puitteet, ja on otettava huomioon, että lastensuojelutyössä on edelleen mukana sekä tuen että kontrollin tehtävät 7. Palvelujen oikea-aikaisuus, minkä vuoksi palvelutarpeen arviointi onkin aina tehtävä huolellisesti ja perusteellisesti 3 ALUEEN NYKYTILA 3.1 Kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Alueella oli asukkaita yhteensä : Alajärvellä , Vimpelissä ja Soinissa Väestörakenne alueella poikkeaa koko maan väestörakenteesta, sillä työssäkäyvien osuus (ikäryhmä vuotiaat) on suhteellisesti alhaisempi kuin maassa keskimäärin, vanhusten osuus on suurempi. Lasten osuus (0-14-v.) väestöstä poikkeaa maan keskiarvosta Alajärvellä, jossa se on 2,3 %-yksikköä suurempi koko maan keskiarvoon verrattuna. Näin taloudellinen huoltosuhde ( työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti) myös poikkeaa koko maan 1,2:n keskiar-

10 vosta seuraavasti: Alajärvellä 1,59, Soinissa 1,75 ja Vimpelissä 1,46. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä vaihtelee alueella 34,4 %:sta 36,9 %:iin. Tulotaso on alueella alhainen verrattuna maan keskiarvoon, joka on e. Valtioveronalaiset tulot/ tulonsaaja (v. 2010) ovat alueella seuraavat: Alajärvellä e, Soinissa e ja Vimpelissä e. Työttömyys on jonkin verran suurempaa kuin maassa keskimäärin, Vimpelissä samaa luokkaa kuin maassa keskimäärin. Vaikka alueella on teollisuutta ja pienyrittäjyyttä, erityisesti palvelujen, työpaikkojen osuus on huomattavasti pienempi kuin maassa keskimäärin. Alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet. Koulutustaso on alhaisempi maan keskiarvoon verrattuna. Alhainen tulotaso näkyy myös lapsiperheiden toimeentulon niukkuutena varsinkin yksinhuoltajien ja monen lapsen perheissä. Toimeentulotukitilaston perusteella huonoin tilanne oli Alajärvellä, jossa 12,1 % lapsiperheistä oli toimeentulotuen asiakkaina. Lapsiperheiden köyhyysriski on kasvanut jyrkästi vuoden aikana valtakunnallistenkin tilastojen valossa (THL). Liitteessä 1 on kunnittain tarkempia tilastokeskuksen väestörakennetta kuvaavia tietoja ja muita kuntien avainlukuja. Järvi-Pohjanmaan alue on etäällä maakuntakeskuksesta ja tarjoaa turvallisen asuin- ja kasvuympäristön, hyvät vapaa-ajan palvelut sekä monipuoliset mahdollisuudet erilaisin harrastustoimintoihin myöskin luonnon puolesta, sillä alue on luonnonolosuhteiltaan vaihtelevaa ja alueella sijaitsee paljon vesistöä, jonka pinta-ala on yhteensä 110,50 km2. Alueen väestöstä yli 90 % asuu rivi- ja pientaloissa. Vuokra-asunnoissa asuu asuntokunnista % eli huomattavasti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (30,4 %). Kunnissa on elinvoimaisia kyliä, joiden asukkailla on toimintaa ja kylää yhdistäviä tapahtumia, mikä tukee yhteisöllisyyttä. Nuorison terveystutkimuksen tulokset Nuorison (8. ja 9.-luokkalaiset sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat) on tehty valtakunnallinen terveystutkimus, jonka viimeiset tulokset ovat keväältä Ilon- ja huolenaiheet vaihtelivat kunnittain. Siinä tuli esille myös alueen työttömyys, sillä kunnittain % peruskoulun oppilaista ilmoitti vähintään toisen vanhemmista olevan työttömänä. Alajärvellä (yläasteikäisten tulokset) positiivisia asioita olivat seuraavat: Vanhemmat tiesivät aikaisempaa paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät, ja perheiden yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi. Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän, ja useiden oireiden kokeminen päivittäin väheni, vaikka erilaista särkyä ja väsymystä esiintyikin yli neljäsosalla. Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät, ja humalajuominen vähentyi vastausten perusteella vuoden %:sta 11 %:iin. Kouluun liittyen fyysiset työolot koettiin paremmiksi ja työilmapiiri parani. Koululääkärin, psykologin ja koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koet-

11 tiin helpommaksi. Huolenaiheina nousivat esille seuraavat asiat: Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat lisääntyivät, koulutapaturmat lisääntyivät, tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi. Aamupalan syöminen arkisin vähentyi edelleen. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi, ja avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin koettiin vähentyneen. Huolestuttavaa on lisäksi se, että 14 % ikäluokasta tupakoi päivittäin. Vimpelissä (yläasteikäisten tulokset) positiivisina muutoksina edelliseen kyselyyn verrattuna olivat koulun työilmapiirin paraneminen sekä koululääkärin, -psykologin ja kuraattorin vastaanotolle pääsyn helpottuminen. Huolenaiheina nousivat esille seuraavat: peräti 46 % ilmoitti, etteivät vanhemmat aina tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Opiskeluun liittyvien vaikeuksien koettiin lisääntyneen sekä koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi. Huomattavan suuri osa (63%) ilmoitti, ettei perhe syö yhteistä ateriaa, ja lähes puolet vastanneista ei syö aamupalaa joka aamu. Noin viidesosa oli kokenut fyysistä väkivaltaa. Saman verran oppilaista tuntee vähintään kaksi oiretta päivittäin. Tupakoivia on myös Vimpelissä 14 % ikäluokasta. Humalajuominen (vähintään kerran kuukaudessa) on huolestuttavaa, sillä 21 % on vastannut kysymykseen myöntävästi, ja luku on suurempi kuin koko maan aineistossa keskimäärin (15%). Soinissa positiivisia muutoksia edelliseen kyselyyn verrattuna oli mm. se, että kouluterveydenhoitajalle, -lääkärille, psykologille ja kuraattorille pääsy koettiin helpommaksi. Vastausten perusteella vanhemmat ovat nuorten viikonloppujen viettopaikoista paremmin tietoisia kuin maakunnassa keskimäärin (20 % ei tiedä). Humalahakuinen juominen väheni, ja vähintään kerran kuukaudessa humalassa ilmoitti olevansa 6 % vastaajista; sen sijaan laittomia huumeita ilmoitti kokeilleensa 7 %, mikä on koko aineistoon verrattuna samaa tasoa. Oma terveyden kokeminen hyväksi oli parempaa, masentuneisuus vähäisempää ja koulu-uupumus huomattavasti harvinaisempaa kuin maakunnassa ja aineistossa keskimäärin. Tyytyväisyys työoloihin parani edelliseen kyselyyn verrattuna. Negatiivisia löydöksiä ovat mm. seuraavat: Huolestuttavaa on, että puolet perheistä ei syö yhteistä ateriaa päivän aikana. Fyysistä uhkaa on kokenut vuoden aikana 18 % vastaajista. 38 % vastaajista ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, mikä on merkittävästi yleisempää muuhun aineistoon verrattuna. Myös opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät, ja niitä oli 33 %:lla. Terveystottumuksissa huolestuttavaa on liikunnan harrastamisen vähäisyys/ väheneminen, samoin kuin myöhään nukkumaan meneminen (40 %), ja nämä molemmat luvut ovat huomattavasti korkeampia kuin maakunnassa keskimäärin. Poliisin tilastojen valossa erityyppiset rikokset alueella eivät ole sinänsä lisääntyneet, mutta vuosittaista vaihtelua on esiintynyt jonkin verran. Nuorten tekemät rikokset eivät ole määrällisesti suuria. Poliisin mukaan on nähtävissä se, että väkivalta/ pahoinpitelyt ovat siirtyneet kadulta koteihin. Per-

12 heväkivaltahälytykset ovat lisääntyneet varsinkin Alajärvellä, ja sama suunta on Vimpelissä. Jos näissä tilanteissa on lapsia, poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen. 3.2 Hyvinvointipalvelut Lastensuojelulaki 8 : Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palveluiden avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Peruspalvelut ovat kaikkien oikeus ja mahdollisuus. Ne ovat yksi keino turvata asukkaiden hyvinvointia. Neuvola, päivähoito ja koulu ovat keskeisiä palveluja mielenterveyden edistämisen näkökulmasta. Avainasemassa perheiden tukemisessa on niiden toimivuus. Peruspalveluihin ja varhaiseen puuttumiseen panostamalla säästyy sekä rahaa että resursseja. Kunnissa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat muun muassa palveluiden saatavuuteen ja laatuun, ympäristön viihtyvyyteen ja turvallisuuteen sekä kuntalaisten liikkumiseen, asumiseen ja harrastuksiin. Lähes kaikilla näillä päätöksillä on oma vaikutuksensa ihmisten hyvinvointiin. Lastensuojelussa on siirretty painopistettä avohuollolliseen ja perheiden kanssa tehtävään työhön. Ehkäisevän lastensuojeluun, mm. koulukuraattorityöhön, on siirretty olemassa olleita resursseja. Lapsiperheiden kotipalveluun saatiin uutta resurssia v Myös peruspalveluja on kehitetty sisällöllisesti. Yhteisvoimin peruspalveluissa tehtävällä työllä voidaan ehkäistä lasten ja perheiden pahoinvointia Päivähoito ja varhaiskasvatus Järvi-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä päiväkotia, yhdeksän ryhmäperhepäiväkotia ja lisäksi noin 50 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Esikouluikäisiä lapsia on mukana myös aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnassa kahdeksassa toimipisteessä. Päivähoidon merkitys perheitä tukevana ja lasten kasvuun ja kehitykseen vaikuttavana tekijänä on huomattava. Järvi-Pohjanmaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on järjestää laadukasta, turvallista ja riittävää päivähoitoa alle kouluikäisille lapsille. Yhteisellä varhaiskasvatussuunnitelmalla (VASU) pyritään luomaan koko alueen päivähoitoon yhtenäiset tavoitteet ja

13 menetelmät. Päivähoitoa voidaan käyttää myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena, jolloin tavoitteena on tukea huoltajia vanhemmuudessaan psyykkisesti ja taloudellisesti haastavassa elämäntilanteessa. Vuodesta 2010 alkaen Järvi-Pohjanmaalla on ollut myös kiertävä erityislastentarhanopettaja, joka konsultoi ja tukee päivähoitohenkilöstöä erityispäivähoidollisissa tilanteissa. Varhais-erityiskasvatuksen työryhmä Vekara on J-P:n alueella toimiva viranomaistyöryhmä, jonka tavoitteena on yhdenmukaisten ja kokonaisvaltaisten tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen lapselle, jolla on havaittu erityisen tuen tarvetta: riittävän varhaisen tuen ennakointi, sopiminen lapsen tuen järjestämistavoista ja joustava tiedonsiirto. Periaatteina ovat luottamuksellisuus ja lapsen ja hänen perheensä edunmukaisuus, vanhempien lupa asian käsittelyyn. Työryhmät kokoontuvat joka paikkakunnalla Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut Kiertävä erityislastentarhanopettaja työskentelee alle kouluikäisten lasten asioissa silloin, kun lapsen kehityksessä tai oppimisessa ilmenee erilaisuutta tai tuen tarpeita. Hän on mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa yksittäisen lapsen tarvitsemia tukitoimia sekä lapsiryhmän toimintaa. Työskentely on yhteistyötä vanhempien, päivähoidon, neuvolan, koulujen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kelto antaa perheille ja muulle hoito-/ kasvatushenkilöstölle ohjeistusta siitä, miten lapsen kanssa on mahdollista toimia ja mitä kasvatuksessa tulee erityisesti ottaa huomioon. Lisäksi hän osallistuu arviointiin jatkotutkimusten tarpeellisuudesta Opetus Myös koululla on keskeinen merkitys lapsille ja nuorille voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa on sisäänrakennettuna vahvasti eri vaiheissa ja erilaisiin tarpeisiin kohdennettu oppilaan tuki. Järvi-Pohjanmaa on osallistunut jo vuodesta 2008 alkaen opetushallituksen Kelpo-hankkeeseen, jonka avulla opetushenkilökuntaa on pyritty ohjaamaan, tukemaan ja kouluttamaan siten, että asiantuntemus tuon tuen antamiseen ja erilaisten aiheeseen liittyvien ilmiöiden tiedostamiseen yhä vahvistuisi. Kelpo-toiminnan tavoitteina on luoda strategian mukaisia rakenteita sekä toimintamuotoja ja menetelmiä, joilla taataan oppilaille riittävät tukitoimet opiskelussa. Toiminnan peruslähtökohtina ovat muun muassa

14 yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa, ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, perusopetuksen yhtenäisyyden tukeminen, tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta toiselle asteelle sekä moniammatillinen, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja eri viranomaistahojen välinen yhteistyö. Perusopetuksen lakimuutoksen myötä ( ) sekä opetussuunnitelmamuutoksen myötä ( ) Järvi-Pohjanmaalla otettiin käyttöön varhainen puuttuminen ja kolmiportainen tuki. Varhainen puuttuminen ei tarkoita vain varhaiskasvatuksen, esiopetus- tai alkuopetusvaiheen varhaista puuttumista, vaan myös koko kouluajan puuttumista mahdollisimman varhain niihin asioihin, jotka aiheuttavat lapsen opinpolun eheään etenemiseen esteitä. Tavoitteena on tuen tarpeen havaitseminen mahdollisimman varhain sekä tuen järjestäminen mahdollisimman paljon yleisen tuen tasolla. Kolmiportaisen tuen muodot ovat: yleinen tuki, tehostettu tuki sekä erityinen tuki. JOPO-toiminnan tarkoituksena on tukea nuoria saamaan peruskoulunsa päätökseen ja ehkäistä koulutuksesta pois jäämistä peruskoulun jälkeen. Toimintaa kutsutaan nimellä joustava perusopetus (JOPO). Se tapahtuu perusopetuksen yhteydessä ja yleisopetuksen tavoittein ja sisällöin, mutta työskentelymuodoissa on otettu käyttöön joustavia toimintamalleja, ja opetusta sovitetaan oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Samalla pyritään varmistamaan nuorelle koulutuspaikka toisen asteen koulutuksessa. Opetusmuodossa painotetaan toiminnallisia työmuotoja ja opiskelua työpaikoilla, aidoissa työympäristöissä. Kuntoutusluokan opetus toteutetaan yksilö- ja pienryhmäopetuksena tunne-elämän ongelmista kärsiville 1-6-luokan oppilaille, joiden oireilu näkyy mm. motivoitumattomuutena koulutyöskentelyyn, merkittävinä käyttäytymisongelmina sekä sopeutumattomuutena kouluyhteisöön. Kuntoutusluokka tarjoaa lyhytaikaista ja monipuolista tukea tilanteessa, jossa koulun muut tukitoimet ovat riittämättömiä. Luokka ei kuitenkaan korvaa täysin sairaalakoulua. Kuntoutusluokassa toimivat yhteistyössä erityisopettaja, avustaja ja perhetyöntekijä/psykiatrinen sairaanhoitaja. Oppilashuoltotyö ja oppilaanohjaus ovat merkittävässä asemassa tuentarpeen tunnistamisessa ja kohdentamisessa. Kunnissa on toteutettu erilaisia erityisopetuksen muotoja, joista

15 laaja-alainen erityisopetus ja tupamallinen erityisluokkaopetus ovat yleisimpiä. Koulujen sosiaalisen ilmapiirin tueksi ja parantamiseksi kehitettyjä ohjelmia, kuten Askeleittain-, ja Friends-ohjelma, on käytössä monilla kouluilla. KiVa Koulu on opetusministeriön rahoittama hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Se perustuu tutkimustietoon kiusaamisesta ja sen vastaisista toimenpiteistä. Ohjelman ovat kehittäneet Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen asiantuntijat. Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulupäivän ulkopuolisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen alkuopetusikäisille sekä erityisoppilaille vähentää lasten päivittäistä yksinoloaikaa ja voi toimia mm. läksyjen teon ja oppimisen tukena. Toiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Tavoitteena on myös edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta, lisätä osallisuutta sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain Kansalaisopisto järjestää yksilöopetuksena tapahtuvaa pianon- ja kitaransoiton opetusta toimialueen kouluilla. On myös paljon eri harrasteisiin liittyvää kerhotoimintaa, mm. liikunta-, käsityö- ja musiikkikerhoja kouluilla, ja lisäksi valtakunnalliseen taiteen perusopetukseen perustuvaa kuvataidetta voi opiskella toimialueen jokaisessa kunnassa. Musiikkiopistossa opiskelee noin 180 oppilasta ja musiikkileikkikoululaisten lukumäärä on vuosittain noin 110. Kirjaston perustehtävänä on ruokkia kaikenikäisten lukutottumuksia, mielikuvitusta ja tiedonhalua. Kirjasto välittää luotettavaa ja ajantasaista tietoa eri muodoissa. Kirjasto järjestää lapsille muun muassa satutunteja Neuvolapalvelut Äitiys- ja lastenneuvoloissa kohdataan kaikki lapsiperheet, mikä tarjoaa työntekijöille hyvän näköalapaikan perheiden hyvinvoinnin tilaan sekä ongelmiin. Neuvolat toteuttavat tehtäväänsä vastaanotoilla, kotikäynneillä ja erilaisissa ryhmätilanteissa. Terveystarkastukset ja terveysneuvonta muodostavat toiminnan rungon. Perheen ongelmien tunnistamiseksi käytetään työvälineinä lomakkeita, mm. lapsiperheiden elintavoista, vanhempien alkoholin käytön, parisuhde-/ perheväkivallan, varhaisen vuorovaikutuksen, synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen kehitetyt lomakkeet. Äitiysneuvolassa on käytössä vanhemmuuden voimavara-kysely.

16 Tavoitteena lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi on päihteiden aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisy, vanhemmuuden tukeminen, apua/ tukea tarvitsevien perheiden tunnistaminen, perheiden auttaminen ymmärryksen lisäämisessä, kun kyseessä elämäntapojen/ongelmien vaikutus lapsen elämään ja suotuisaan kehitykseen. Puheeksiotto, terveysneuvonta sekä jatkohoitoon ohjaaminen toimivat jo neuvolan puolella. Puheeksiottoon tarvittaneen kuitenkin päivitystä. Vavu-haastattelu tehdään kaikille ensisynnyttäjäpariskunnille. Perhetyöhön on aikaisempaa parempi mahdollisuus ohjata perheitä. Perhevalmennusta toteutetaan erityisesti ensisynnyttäjäperheille suunnattuna. Sen kehittämiseksi suunnitellaan työryhmää. Laajennetut terveystarkastukset tulivat asetuksen mukaan voimaan vuoden 2011 alussa, ja niitä voidaan toteuttaa resurssien puitteissa osittain. Ne koskevat 4 kk:n, 1,5- vuotiaiden ja 4-vuotiaiden ikäryhmiä. Myös äitiysneuvolassa on yksi laajennettu terveystarkastus. Niiden tavoitteena on taata palvelujen suunnitelmallinen ja yhtenäinen toteuttaminen maan eri osissa. Asetus säätelee niiden sisältöä ja kuka niitä tekee. Työn painopistettä siirretään erityistä tukea tarvitseviin perheisiin ja lapsiin. Tarkastuksissa keskustellaan kaikista lapsen ja perheen hyvinvointiin liittyvistä asioista Verkkopohjainen perhekeskus Kaste-hankkeen alkuaikana kehitettiin mm. verkkopohjainen perhekeskus, jonka pohjana on Kuusiokunnissa ja Järviseudulla kehitetty Kersanet-lapsiperhesivusto. Kersanet on kohdennettu Etelä-Pohjanmaan kuntien 0-12-vuotiaiden lasten vanhemmille. Kersanetistä löytyy tietoa lapsen odotuksesta ja synnytyksestä lapsen kasvusta ja kehityksestä vanhempana olemisesta lapsiperheiden palveluista Arki hallussa-valikon kautta voi tutustua lapsiperheen arkea helpottaviin nikseihin.

17 3.2.6 Kouluterveydenhuolto Tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle yhtäläiset oikeudet hyvin toimiviin kouluterveydenhuollon palveluihin, mukaan lukien suun terveydenhuolto. Kouluterveydenhuolto pyrkii koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistämiseen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukemiseen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Myös tässä palvelussa on tärkeää tunnistaa oppilaan ja hänen perheensä erityisen tuen tarpeet ja järjestää tarvittava tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilaiden vuosittaiset terveystarkastukset ovat osa sisältöä, ja 1., 5. ja 8. luokan oppilaiden terveystarkastukset ovat laajoja, ja niiden tekemiseen osallistuvat lääkäri ja ter-

18 veydenhoitaja. Tarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Niissä arvioidaan sekä oppilaan että vanhempien hyvinvointia. Tarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen lapsen kehitysvaiheen mukainen terveysneuvonta. Vanhemmilla on oikeus osallistua kaikkiin terveystarkastuksiin Aikuisten psykososiaaliset palvelut Aina kun aikuinen on mielenterveysyksikön tai päihdehoidon asiakkaana, näiden työntekijöiden tulee lastensuojelulain velvoitteen mukaisesti varmistaa lapsen tilanne. Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmia hoidetaan ensisijaisesti perustasolla, jossa on psykiatrian sairaanhoitajien sekä päihdetyöntekijän vastaanotot. Erikoissairaanhoidon palveluna on alueella psykiatrian poliklinikka, jossa hoidetaan ja kuntoutetaan mielenterveysongelmista kärsiviä 18 vuotta täyttäneitä potilaita ja heidän perheitään: vastaanotolla tavataan ja hoidetaan yksilöitä, pariskuntia ja heidän perheitään. Aikuisten psyykkinen hyvinvointi on tärkeä asia lapsen ja nuoren suotuisan kasvun ja kehityksen kannalta. Työskentelyssä arvioidaan myös vanhemmuutta ja huolten perustella voidaan tarjota ns. Beardsleen perheinterventiota ongelmien kartoittamista varten. Avun tarpeen ilmetessä ohjataan perheenjäseniä muiden palvelujen piiriin tarpeellisen tuen saamiseksi ja toimitaan tarvittaessa yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Odottavien äitien käynnit pyritään järjestämään mahdollisimman tiiviiksi ja tukea antaviksi. Synnytyksen jälkeen äidillä ja vauvalla on mahdollisuus osallistua ryhmään, jonka tarkoituksena on keskittyä äidin ja lapsen varhaisen vuorovaikutussuhteen muodostumiseen ja tukemiseen Sosiaalityö Sosiaalityö on ammatillista toimintaa, jolla pyritään yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen, vähentämiseen ja poistamiseen niiden asiakkaiden kohdalla, jotka ovat ohjautuneet sosiaalityön asiakkaiksi. Se on prosessi, joka lähtee liikkeelle asiakkaan kanssa tehdystä tilanneselvityksestä ja sen pohjalta laaditusta suunnitelmasta. Sosiaalityö on ensisijaisesti sosiaalista vuorovaikutusta ja sosiaalityön menetelmiä hyödyntävää toimintaa, jonka tavoitteena on ihmisten elämäntilanteisiin vaikuttaminen heidän sosiaalista toimintakykyä vahvistamalla. Työtä säätelevät monet lait, asetukset, ohjeet ja suositukset.

19 3.2.8 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys vastaa kiireelliseen avuntarpeeseen kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Kiireellisen avun tarpeessa voi olla hoivaa vaille jäänyt lapsi, nuori ongelmineen tai muu nopeasti apua tarvitseva henkilö. Vaara- ja uhkatilanteissa sekä onnettomuuksissa voidaan tarvita sosiaalipalveluja kiireellisesti. Tällä alueella sosiaalipäivystys on kuntien yhteinen palvelu, joka on keskitetty Seinäjoella toimivaan sosiaalipäivystyskeskukseen. Päivystäjään saa yhteyden hätäkeskuksen kautta numerosta Lapsiperheiden kotipalvelu/ ehkäisevä perhetyö V myönnetty 1,5 henkilön lisäresurssi on antanut uusia mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja lapsiperheille tarjottavaan kotipalveluun. Perhetyö määrittyy ennaltaehkäiseväksi lastensuojeluksi aina kun lapsi ei ole lastensuojelun asiakkaana. Työskentely voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn ja omien voimavarojen vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen ohjaamiseen vuorovaikutustaidoissa sekä sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Kotiavun tarjoamisen oikea-aikaisesti perheen arkeen on todettu vähentäneen ohjautumista lastensuojelun asiakkuuteen Ehkäisevä päihdetyö kouluilla Sosiaaliohjaaja pitää päihdevalistustunteja kouluilla ja järjestää yhteistyötahojen kanssa päihdevalistustempauksia. Opettajat ja muu oppilashuollon henkilöstö voivat ohjata yksilökäynneille sosiaaliohjaajalle oppilaita, joilla on havaittu tupakan ja/tai muiden päihteiden kokeilua/ käyttöä. Sosiaaliohjaajan vetämänä kokoontuu nuorten päihdetyöryhmä muutaman kerran vuodessa. Siinä on edustus kouluilta, kouluterveydenhuollosta, lastensuojelusta, nuorisotoimesta ja seurakunnasta. Ryhmässä mietitään alueen lasten ja nuorten tilannetta erityisesti ennalta ehkäisevän päihdetyön sekä päihteiden kokeilun ja käytön näkökulmasta. Ryhmä ottaa kantaa mm. tarjolla oleviin valistustilaisuuksiin sekä laatii ajankohtaisista aiheista artikkeleita paikallislehtiin. Ryhmä on laatinut vanhemmille oppaan Nuoret ja päihteet, jota päivitetään tarvittaessa.

20 Koulukuraattorityö Koulukuraattori = koulun sosiaalityöntekijä auttaa oppilaita ja heidän vanhempiaan varhaisen ja riittävän tuen ja ohjauksen saamiseksi erilaisissa huolissa ja pulmatilanteissa. Ne voivat liittyä sekä koulunkäyntiin että sosiaaliseen ja psyykkiseen kehitykseen. Koulukuraattori voi auttaa perhetilanteiden selvittelyssä ja on mukana tukemassa sekä kodin että koulun kasvatustyötä. Koulukuraattorityö on matalan kynnyksen palvelu, jonka tavoitteena on myös ennaltaehkäistä ongelmia. Käytännössä kuraattori tapaa oppilaita ja heidän perheitään, ohjaa tarvittaessa muiden palvelujen piiriin, konsultoi koulun henkilökuntaa sosiaalityön näkökulmasta ja osallistuu koulun oppilashuoltotyöhön. Yhteisötasolla kuraattorin työhön kuuluu luokka- ja kouluyhteisön vuorovaikutuksen ongelmien ratkaisemista Nuorisotyö Nuorisotyötä ja politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Nuorisolain tarkoittamien nuorisopalveluiden tehtävänä on parantaa alueen lasten ja nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalaisvalmiuksille tukemalla nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja sosiaalisuuden vahvistumista mm. harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksilla. Kulttuurinen nuorisotyö näyttäytyy mm. muksu- ja nuorisoteatterin ja sirkuskerhon muodossa. Erilaisilla työmuodoilla voidaan parantaa elämäntaitoja ja ehkäistä syrjäytymistä. Nuorisopalvelut sisältävät nuorisotoimintaa, työpajatoimintaa (Media-pysäkki), etsivää nuorisotyötä, osallisuutta ja nuorten kuulemista. Media-pysäkillä on vuotiaita työttömiä, jotka ovat vailla ammatillista koulutusta, keskeyttäneet koulutuksen ja ovat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Toiminta on ohjaavaa työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi tukemalla nuorten elämänhallintaa, parantamalla kouluttautumista ja lisäämällä työelämävalmiuksia. Nuorisotyön pääasiallinen kohderyhmä ovat vuotiaat, ja toiminnan lähtökohtana on nuorten omalla vapaa-ajalla tapahtuva toiminta. Nuorille tarjotaan mahdollisuus turvalliseen yhdessäoloon ja vapaa-ajanviettoon lähipalveluna nuorisotaloilla Alajärvellä, Lehtimäen kylässä, Vimpelissä ja Soinissa. Niissä toimivat kaikille avoimet kerhot perjantaisin.

21 Taulukossa tilastotietoja vuodelta 2010 Alajärvi +Lehtimäki Soini Vimpeli Aukiolokerrat Kävijät Kesäisin järjestetään leirejä ja retkiä. Koko alueen liikunta- ja nuorisotoimen lapsille ja nuorille kohdistettuja tapahtumia on ollut 192 ja niihin on osallistunut 7200 lasta ja nuorta Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen perustehtävä ja tavoite on ihmisen toimintakyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja elämänlaadun ja viihtyvyyden lisääminen koko elämänkaaren ajan. Lasten ja nuorten liikuntatoiminnan kasvatuksellinen merkitys on liikunnallisten ja motoristen sekä sosiaalisten taitojen oppimisessa ja ylläpitämisessä. Liikunnan harrastaminen on nuorisotyön toiminnan tavoin mielekäs ikätovereiden parissa tapahtuva vapaa-ajanviettotapa, joka ehkäisee syrjäytymistä. Lastensuojelun näkökulmasta liikunta-/ harrastustoiminnan järjestäminen on ennaltaehkäisevää työtä, hyvän elämän edellytyksiä edistävää toimintaa. Sillä on suuri merkitys erilaisia terveysriskejä ehkäisevänä/ vähentävänä keinona. Haasteena ovat ne lapset ja nuoret, jotka eivät harrasta liikuntaa ollenkaan- eivät osallistu liikuntajärjestöjen tai urheiluseurojen toimintaan tai harrasta omaehtoisesti. Toimintamuotoja: uimakoulut, leirit ja retket yhdessä nuorisotoimen kanssa, liikuntakerhot, liikunnan startit, nuorten kouluttaminen ohjaajiksi sekä liikuntakampanjat kaikille ikäryhmille Lisäksi lainataan liikuntavälineistöä eri järjestöjen käyttöön sekä avustetaan lasten ja nuorten harrastustoimintaa. 3.3 Erityispalvelut Erityislasten kuntoutusohjaus Kuntoutusohjaus on osa kehitysvammaisen tai kehitysviiveisen lapsen varhaiskuntoutusta, joka tapahtuu joko lapsen kotona tai hoitopaikassa. Kuntoutusohjaaja on yleensä ensimmäinen työntekijä yhteistyön tekemisessä perheen kanssa. Ohjaaja tukee perhettä lapsen kuntoutuksessa sekä arjessa jaksamisessa. Esille voi tulla lasta tai perhettä koskevia ongelmia ja huolen-

22 aiheita, joiden perusteella ohjaaja antaa tarvittavaa opastusta ja tukea ja ohjaa tarvittaessa asiantuntijataholle, esim. perheneuvolaan Puheterapia Järvi-Pohjanmaan perusturvassa on 2 puheterapeuttia, joiden työ painottuu alle kouluikäisten lasten (2-6-vuotiaat) puhe- ja kielihäiriöiden tutkimiseen ja kuntoutukseen. Puheterapeutit tutkivat ja ohjaavat myös kouluikäisiä lapsia, joilla on puheen ja kielen ongelmia (esim. lukemisen ja kirjoittamisen pulmat, äänihäiriöt ja änkytys). Kouluikäisten lievien artikulaatiovirheiden kuntoutuksesta vastaavat mahdollisuuksien mukaan koulujen erityisopettajat Perheneuvolapalvelut Perheneuvolan tiimissä työskentelee 3 psykologia ja 2 sosiaalityöntekijä-perheterapeuttia. Kerran kk:ssa käy konsultoiva lastenpsykiatri. Perheneuvolapalvelun tehtävänä on tukea lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa, esim. kun - on huoli lapsen käyttäytymisestä tai tunne-elämään liittyvistä asioista - on tarve keskustella vanhemmuudesta, kasvatuksesta tai lapsen kehityksestä - lapsella on pulmia päivähoidossa, koulussa, vapaa-ajalla tai kavereiden kanssa - kotona on ristiriitoja, joihin toivotaan selvittelyapua - perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita vaikeita elämäntilanteita - perheessä harkitaan avioeroa tai perheenjäsenet tarvitsevat tukea erosta selviytymiseen. Perheneuvolan tavoitteena on tukea riittävän ajoissa perheen vuorovaikutusta, psyykkistä hyvinvointia sekä vanhempien kasvatustehtävää lapsen ja nuoren ääntä kuunnellen. Perheneuvolapalvelut ovat maksuttomia ja niihin voi hakeutua oma-aloitteisesti tai esim. terveydenhoitajan tai koulukuraattorin lähetteellä Jelppi-tiimi Paikallisista lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen asiantuntijoista koostuva työryhmä, joka saa käsiteltäviin tapauksiin erityistason konsultaatiota nuorisopsykiatrilta, kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Tiimissä käsitellään sellaisten lasten /nuorten kriisiytyneitä tilanteita, joissa kodin ja/ tai koulun omat keinot eivät enää riitä eivätkä muut tarjotut palvelut ole olleet riittä-

23 viä aikaansaamaan muutosta. Nuori/ perhe on tietoinen asian käsittelystä ja on mukana laatimassa lähetettä tiimille. Moniammatillinen tiimi pohtii esitietojen perusteella, miten tilanteessa olisi hyvä edetä, ja antaa kirjeen muodossa palautteen konsultaatiosta. 3.4 Kolmannen sektorin palvelut Kolmannella sektorilla tarkoitetaan pääasiassa yhdistyksiä, järjestöjä ja säätiöitä, joissa toimivat sekä vapaaehtoistyöntekijät että palkalliset työntekijät. Lastensuojelusuunnitelmassa kolmannen sektorin palveluina esitellään seurakunnat, Mannerheimin lastensuojeluliitto, 4H- yhdistys sekä muun kolmannen sektorin palvelutarjonnat lapsille, nuorille ja perheille Seurakunnat Järvi-Pohjanmaalla seurakunnat tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille monipuolista toimintaa. Tehtävänä on tukea kodin kristillistä kasvatustyötä ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Samalla pyritään tutustuttamaan ja juurruttamaan lapsi omaan kotiseurakuntaansa. Seurakunnat järjestävät myös yhteiskristillistä toimintaa. Evankelis-luterilaisten seurakuntien puitteissa järjestetään päiväkerho- ja pyhäkoulutoimintaa, joiden tavoitteena on toimia koko perheen porttina seurakuntaan. Päiväkerhoryhmät kokoavat ryhmiinsä viikoittain 4-6-vuotiaita lapsia. Myös avoin perhekerho kokoontuu kerran viikossa. Kerho koetaan matalan kynnyksen toimintana, jonne on helppo tulla ja jossa myös aikuiset voivat vaihtaa kuulumisia. Lapsityön puitteissa on viritelty arvokkaaksi koettua isovanhempi-lapsenlapsi-toimintaa. Varhaisnuorten, nuorten ja perheiden eteen tehtävä työ on myös aktiivista ja monipuolista. Nuorisotyön tavoitteena on tarjota nuorille evankeliumia uskon syntymiseksi ja vahvistumiseksi sekä mahdollistaa nuorten seurakuntayhteys ja vastuunkantaminen. Seurakunnissa järjestetään nuorteniltoja, rippikoulu- ja isostoimintaa, leirejä, retkiä, erilaisia kerhoja, tempauksia ja tapahtumia. Muutaman kerran vuodessa Donkkis big night -toimintaillat kokoavat 1-6- luokkalaisia Alajärven seurakuntatalolle. Erilaista leiritoimintaa on tarjolla varsinkin kesäisin. Diakoniatyö tukee lapsia, nuoria ja perheitä. Perheitä tavataan lähinnä vastaanotoilla ja kotikäynneillä. Aviopuolisoille järjestetään parisuhteen hoitamiseen, samoin kuin vanhemmuuteen liittyviä te toja ja päiviä, joiden tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Dia-

24 koniatyö lähettää vuosittain perheitä aviopuoliso- ja perheleireille. Perheasiainneuvottelukeskus palvelee myös parisuhdeongelmissa, sivuvastaanotto Alajärvellä yhtenä päivänä viikossa tai harvemmin tarpeen mukaan. Helluntaiseurakunnilla ja vapaaseurakunnilla on myös erilaisia palveluita lapsille, nuorille ja perheille. Lapsille on mm. kerho- ja pyhäkoulutoimintaa ja nuorille nuorteniltoja sekä erilaisia tapahtumia. Erityistä suosiota varhaisnuorten parissa on saavuttanut Kids` action night tapahtumat Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto kansalaisjärjestönä toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. Sen perusta on lapsiperheiden tarpeisiin vastaavassa vapaaehtoistoiminnassa, tavoitteena edistää lapsiperheiden hyvinvointia sekä kansalaisten aktiivisuutta yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Paikallisyhdistykset järjestävät yksittäisiä kaikille avoimia tapahtumia sekä erilaista toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toimintoihin mukaan lähtemiselle on matala kynnys. Järvi-Pohjanmaan jokaisessa kunnassa on oma paikallisyhdistys. Perhekahvilaan pienten lasten vanhemmat voivat kokoontua hengähtämään kerran viikossa kahvittelun, vapaamuotoisen seurustelun ja eri teemojen ympärille. Alajärvellä toimintamuotoja ovat lisäksi leikkikenttätoiminta, mammajumppa odottaville äideille, kuntosaliryhmät äitien jaksamisen edistämiseksi, vauvauinti, liikuntaleikkikoulu erikseen 3-4-vuotiaille ja 5-6-vuotiaille. Soinissa on joulutori joulukuun alusta jouluun saakka, ja sieltä voi vuokrata myyntipöytiä. Vimpelissä on 2 paikassa viikottaiset salivuorot Muu kolmannen sektorin toiminta (urheiluseurat, palokunta, 4H jne.) Vapaapalokunnan nuorisotyöllä on pitkät perinteet. Toiminta sisältää opetusta palokuntatoiminnan periaatteista ja palomiehen työstä, kalustoon tutustumista ja sen käytön harjoitusta. Lisäksi toiminnassa on kunnon ylläpitämiseksi liikuntaa, mm. sählyn pelaamista paloasemalla sekä joskus uintia. Tällä hetkellä kokoontuu viikoittain Alajärvellä lähes 30 poikaa kolmena eri ryhmänä, Lehtimäellä n. 14 pojan ryhmä ja Soinissa n pojan ryhmä. Urheiluseurat Järvi-Pohjanmaan urheiluseurat tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille monipuolista toimintaa ja erilaisia tapahtumia. Niiden tehtävänä on ohjata lapsia ja nuoria ohjatun liikuntaharrastuk-

25 sen pariin useissa eri lajeissa. Työ on ennaltaehkäisevää työtä, ja seurat innostavat lapsia, nuoria ja perheitä/aikuisia aktiivisen ja monipuolisen harrastustoiminnan pariin. Seurojen toiminnasta löytyykin mm. yksilölajien ja joukkuelajien kilpailu- ja harrastustoimintaa, lajileirejä, liikuntaleirejä sekä erilaista koulutus-, kurssi- ja valmennustoimintaa. Kunnittain ja samalla seuroittain lajit vaihtelevat jonkin verran. Alajärven Ankkurit ry:n toimintalajeina on yleisurheilu, hiihto, pesäpallo, suunnistus ja lentopallo. Alajärven voimistelu ja liikunta ry:n pääpaino on lasten ja nuorten liikuttamisessa ja se tarjoaa harrastustoimintaa 5-vuotiaasta lähtien. Järviseudun Tennis ry edistää tennisharrastusta, Järviseudun Pallokerho ry:n toimintaan kuuluu jääkiekkoa sekä jalkapalloa. Hiihtotoimintaa järjestää Järviseudun Hiihtoseura. Lehtimäen Jyske ry panostaa erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastusten järjestämiseen, lajeina: hiihto, suunnistus, yleisurheilu, jalkapallo, jääkiekko, salibandy ja lentopallo. Lehtimäen Ratsastajat ry ja Järvi-Pohjanmaan Ratsastajat ry järjestävät ratsastukseen liittyvää toimintaa kaikenikäisille. Lehtimäen Ampujat ry:llä on tarjolla lasten ja nuorten ampumakoulutoimintaa sekä aikuisten opastamista turvalliseen aseenkäsittelyyn. S.C. Alajärvi ry:n toimintalajina on salibandy. Soinin Sisu ry:n toiminta sisältää judoa/painia, slalomia, pesäpalloa ja yleisurheilua, ja Soinin Palloseura ry järjestää jalkapallo- ja salibandytoimintaa. Soinin Tiikerit ry:llä on jääkiekko- ja lentopallotoimintaa sekä kuntoliikuntaa. Soinin Naisvoimistelijat ry järjestää lapsi- ja aikuisliikuntaa. Vimpelin Veto ry:n lajit ovat pesäpallo, koripallo, jääkiekko ja yleisurheilu, ja Vimpelin Hiihtoseura ry:n toimintana ovat hiihto, suunnistus ja juoksu. Kuntien ja urheiluseurojen nuoriso- ja harrastustoiminnalla on tärkeä sija kaikkien lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksien organisoijana. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin voidaan tukea harkinnanvaraisella toimeentulotuella, mikäli perheellä ei ole varaa niihin. 4H-yhdistyksen toiminta Yhdistykset alueellamme ylläpitävät 4H-kerhoja ala-asteikäisille tytöille ja pojilla. Niissä opitaan käytännön taitoja ja tietoja: kädentaitoja, liikuntaa, eläimiin tutustumista, kokkausta ja retkiä. Kerhojen määrät tällä hetkellä: Alajärvellä 6, Soinissa 2 ja torstaisin nuoppari-ilta, Vimpelissä 3, ja jäsenmäärät Alajärvellä 356, Soinissa 80 ja Vimpelissä 60. Toiminnan puitteissa järjestetään nuorten osaamista syventäviä koulutuksia ja kursseja: kotipalvelu-, eläintenhoito, kalastus, kädentaidot, yritystieto ja 4H-ajokortti työelämään sekä kerho-ohjaukseen.

26 Partio-toiminta Yhteistoiminta-alueella on aktiivista partiotoimintaa, jonka taustayhteisönä on seurakunta. Jäseniä siinä on Alajärvellä 70, Soinissa 20 ja Vimpelissä 33. Partiotoiminnan perusyksikkö on lippukunta, joka on partion paikallisyhdistys. Yhdistykset voivat olla joko tyttö-, poika- tai yhteislippukuntia. Toimintaa on eri ikäryhmille: sudenpennut 7-10-vuotiaita, vartiolaiset vuotiaita, vaeltajat vuotiaita. Vaeltajaohjelma tukee nuoren kasvua omaksi itsekseen. Ryhmä asettaa itse tavoitteet omalle toiminnalleen. Vaeltaja osaa ottaa vastuuta itsestään ja muista sekä tietää mitä tekee. 4 LASTENSUOJELUN TARVE ALUEELLA Järvi-Pohjanmaan alueella lastensuojelun tarve on kasvanut samansuuntaisesti kuin muuallakin maassa. Taustalla voivat olla moninaiset syyt sekä lapsen että perheen tilanteessa. Entistä useampi viranomainen on nyt ilmoitusvelvollinen, jos hänellä on huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista /epäilee, ettei kaikki ole kunnossa perheessä. Ilmoitus on yksi tapa saada asiat lastensuojelun tietoon. Lapsen tilanteen arviointi on aina viranomaisen, ei ilmoittajan vastuulla. Lastensuojeluilmoitusten määrä on viime vuosina noussut, mihin on osaltaan vaikuttanut toimijoiden parempi tietoisuus ilmoitusvelvollisuudesta. Lastensuojelulaki edellyttää, että ilmoituksista pidetään rekisteriä. Alueen kunnissa on tullut lastensuojeluilmoituksia seuraavasti: lastensuojeluilmoitus ten määrä Alajärvi 87 (70 eri lapsesta) 118 (88 eri lapsesta) 148 (112 eri lapsesta) Soini (11 eri lapsesta) Vimpeli (35 eri lapsesta) Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrä v. 2011: Alajärvi 174 Soini 9 Vimpeli 62

27 Asiakkuuksissa on mukana vuoden 2011 aikana päättyneet sekä siis myös v aikana alkaneet uudet asiakkuudet. Sijaishuollon piirissä (alle 18-vuotiaita) oli Järvi-Pohjanmaalla v lopussa ja v lopussa seuraavasti: Alajärvi perhehoidossa 8 perhehoidossa 9 laitoksissa 15 laitoksissa 10 Soini perhehoidossa 3 perhehoidossa 3 Vimpeli perhehoidossa 6 laitoksissa 2 perhehoidossa 6 laitoksissa Lastensuojelun tarpeista nousevat eri palvelujen haasteet - huolten/ ongelmien varhainen tunnistaminen - huolen puheeksi ottaminen siellä missä huoli havaitaan >> hupu-koulutuksen tarve - lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja siitä kertominen asiakkaille - vanhempien erojen lisääntyminen ja erotilanteissa riittävän tuen antaminen lapsille - laajennettujen terveystarkastusten toteuttaminen neuvoloissa (4 kk, 1,5 v. ja 4 vuoden iässä), jolloin selvitetään koko perheen elämäntilanne - tärkeänä osana lasten hyvinvoinnin tukemista on vanhemmuuden tukeminen eri tahoilla, tavoitteena on nostaa esiin vanhempien ensisijaista vastuuta lapsensa kasvattajina ja huolehtijoina sekä tarjota vanhemmille toimivia arjen kasvatuskäytäntöjä. Vanhempien tehtävänä on asettaa rajat, jotta lapsi tuntisi olonsa turvalliseksi. (Esim. netti ja tietokonepelit tarjoavat myös sellaisia maailmoja, jotka eivät kuulu lapsille. Riittävän levon saamisen valvonta on haasteellista mm. tietokoneella käytettävästä ajasta johtuen) - toimijoiden roolien selkeyttäminen: lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen arvio tehdään lastensuojelun sosiaalityössä - lastensuojelun sosiaalityöntekijäresurssin riittävyys - moniammatillisen yhteistyön toimivuus/ monialainen työskentely - oppilaiden lisääntyneet ongelmat

28 5 LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVE- LUJÄRJESTELMÄ JA RESURSSIT SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET 5.1 Avohuollon tukitoimet Avohuollon tukitoimien käyttöönoton lähtökohtana on aina huoli lapsen/ lasten tasapainoisesta kasvun ja kehityksen vaarantumisesta. Tukitoimet ovat aina ensisijaisia lastensuojelulain hengen mukaisesti. Palvelujärjestelmän mahdollistamista keinoista valitaan ne, jotka parhaiten edesauttavat lapsen ja hänen perheensä ongelmien ratkaisua ja joihin lapsi ja perhe parhaiten sitoutuu. Lastensuojelun asiakkuus alkaa lastensuojelutarpeen selvityksellä, huolellisella lapsen tilanteen kartoittamisella ja asiakkuuden syyn nimeämisellä. Sen johdosta voidaan vastata paremmin ja oikea-aikaisemmin lapsen suojelun ja tuen tarpeisiin sekä arvioida vanhempien mahdollisuutta vastata niihin. Selvitystyö parantaa erityisesti avohuollon työskentelyn vaikuttavuutta ja suunnitelmallisuutta. Seuraava kaavio avaa käsitystä lastensuojelutarpeen selvitysprosessin kulusta, jonka aikana voidaan olla yhteistyössä myös muiden toimijoiden kanssa Lastensuojelun sosiaalityö Lastensuojelun avaintoimija on lapsen palveluprosessista vastaava sosiaalityöntekijä, jonka työn laatu vaikuttaa lapsen ja perheen elämään kauaskantoisesti, mutta samalla myös koko

29 auttamisketjussa mukana olevien onnistumiseen. Sosiaalityöntekijän työ vaikuttaa ratkaisevasti asiakasprosessin toimivuuteen, tuen vaikuttavuuteen ja myös syntyviin kustannuksiin. Sosiaalityöntekijäresursseja on oltava riittävästi työmäärään ja työn vaativuuteen nähden. Laki edellyttää, että lastensuojelutarpeen selvitystyötä tulee tehdä tarvittaessa parityönä, samoin huostaanoton valmistelussa on oltava työpari. Riittävällä resurssoinnilla varmistetaan se, että työaikaa ja tehokkaiksi osoitettuja tukitoimia on mahdollisuus käyttää lasten ja perheiden ongelmien edellyttämällä tavalla. Kaikki lastensuojelutoimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava niin, että ne ovat perusteltuja lapsen edun näkökulmasta ja tuottavat lapsen kannalta mahdollisimman hyvän lopputuloksen. Lastensuojelutyössä tehdään yhteistyötä lapsen ja perheen verkostojen kanssa sekä konsultaatiota eri asiantuntijoiden välillä. Siinä nivotaan yhteen peruspalvelut ja varsinaiset lastensuojelun palvelut lapsen tai perheen kokonaistilanteen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Lastensuojelun sosiaalityö tarvitsee tuekseen siis laajan palvelujen kirjon ja niiden innovatiiviset räätälöinnit. Vaikuttavan lastensuojelutyön edellytys on, että perheitä ja lapsia tuetaan ajoissa ennen ongelmien syventymistä. Lastensuojelun asiakastyön muoto ja sisältö jakautuu psykososiaaliseen kohtaamistyöhön ja lastensuojeluprosessin ohjaustyöhön. Toimintaperiaatteena on lapsikeskeisyys - vaalitaan lapsen osallisuutta, suojelua ja voimavarojen saamisen varmistamista. Sosiaalityön tehtävänä on 1) lapsen kokemusten välittämistä vanhemmille ja vanhempien näkemysten välittämistä lapselle 2) suora työskentely lapsen kanssa 3) vanhempien tukeminen lapsen tarpeisiin vastaamisen tehtävässä

30 Lastensuojelutyön prosessi Taloudellinen ja muu tukeminen Lapselle järjestetään avohuollollisesti taloudellista tukea ja muuta tukea koulunkäyntiin, harrastuksiin osallistumiseen ja muihin henkilökohtaisiin tarpeisiin. Muu tuki voi olla psykososiaalista tukea ja erilaisia räätälöityjä palveluja lapsen haastavissa tilanteissa Terapiapalvelut Lasten ja nuorten on mahdollisuus saada lyhyempiä terapiajaksoja omasta perheneuvolasta ja tarvittaessa lähetteellä lasten- ja nuorisopsykiatrian kautta psykoterapiapoliklinikan järjestämään terapiaan. Myös vanhemmille tarjoutuu mahdollisuus perhe- tai parisuhdeterapiaan perheneuvolassa ja psykiatrian palveluissa. Alueella on yksityisen palveluntuottajan järjestämänä toimintaterapiaa, joka määritellään toimintaterapeutin toteuttamaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi, jonka avulla lasta tuetaan ylläpitämään ja edistämään toimintakykyään ja kehitystään niin, että hän pystyy mahdollisimman omatoimiseen, itseä tyydyttävään elämään. Lasten toimintaterapialla tuodaan apua lapsen, nuoren ja perheen arkeen niin, että lapsi ja nuori toimintakyvyn rajoituksista huolimatta oppii leikkimään ja olemaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa sekä oppii hallitsemaan keinot huolehtia itsestään yksilöllisen kehityksen mukaan.

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot