Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijater- veydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijater- veydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2012 2015"

Transkriptio

1 Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

2 Sisältö JOHDANTO TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Toimintaohjelman taustalla olevat suositukset ja oppaat Julkaisut TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Toiminta-ajatus Palvelustrategia neuvolassa PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Henkilöstöresurssit Laajat ja muut määräaikaistarkastukset Ehkäisy- ja muu seksuaalineuvonta Naisten kohdunkaulaosan syöpäseulonnat Matkailijoiden sekä muun aikuisväestön rokotussuojan ylläpito Ryhmätoiminta Muut toimintaan liittyvät palvelut ja tehtävät Äitiyshuolto Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto Koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olojen seuranta MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ Huolen vyöhykkeet työskentelyn tukena Asiakaslähtöisyys ja osallisuus Yhteistyökäytännöt Laaja lastenneuvolatyöryhmä Oppilashuoltotyöryhmät/ hyvinvointityöryhmät Muut sovitut yhteistyökäytännöt KIRJAAMINEN JA TIEDONKULKU TOIMINTAOHJELMAN OMA-VALVONTA JA MUU SEURANTA SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveystarkastusten sisältö ja suorittaja Ensimmäistä lastaan odottavan perheen suun terveystarkastus Alle kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Opiskelijoiden suun terveyspalvelut...15 LIITTEET

3 JOHDANTO Lasten ja nuorten ehkäisevistä terveyspalveluista säädetään voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009, päivitettynä 338/ 2011). Asetuksen 4 :n pykälä edellyttää, että kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa laadittu yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tasoltaan yhtenäinen ja tarpeen mukaan moniammatillinen sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Yhtenäinen toimintaohjelma on osa lastensuojelulain edellyttämää suunnitelmaa, joka tehdään lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Pääpaino on kansallisten linjausten mukaan ennakoivassa ja ehkäisevässä toiminnassa sekä varhaisen tuen järjestämisessä. Asetus velvoittaa, että määräaikaistarkastuksista poisjäävien erityisen tuen tarve selvitetään. Myös lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöön on kiinnitettävä huomiota. Toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan se, että kuntayhtymän eri kunnissa asiakkaat saavat yhtenäiset palvelut. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on aloittanut toimintansa vuoden 2008 alusta. Lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevät terveyspalvelut on järjestetty lähipalveluina kaikissa Kallion neljässä kunnassa Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä siihen liittyvän toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaa neuvolapalvelujen esimies. Neuvolapalvelut kuuluvat hallinnollisesti terveyspalveluihin, jossa toimialajohtajana toimii terveyspalvelujohtaja. Ylihammaslääkäri vastaa suun terveydenhuollon palveluista. Vuonna 2010 valmistui Kallion alueelle lastensuojelulain edellyttämä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jonka jälkeen perustettiin laaja-alainen lapsiasiainneuvosto seuraamaan ja raportoimaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilaa ja heille suunnattujen palvelujen toimivuutta. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa lasten, nuorten ja perheiden palvelut kuuluvat palvelustrategiakauden erityisen kehittämisen ja resursoinnin painopistealueisiin. Palveluja kehitetään verkostomallisen perhekeskusmallin mukaisesti, laajassa yhteistyössä viranomaisten, vapaaehtoisjärjestöjen, oppilaitosten, seurakuntien ja yksityisten palveluyrittäjien kanssa. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa on vuosina käyty läpi terveydenhoitajien henkilöstömitoitukset sekä vuonna 2011 terveydenhoitajien työnjako. Ennaltaehkäisevään työhön käytettävissä oleva terveydenhoitajaresurssi on tällä hetkellä pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukainen. Laajojen terveystarkastusten toteutus asetuksen mukaisesti vie suosituksia enemmän työaikaa, henkilöstömitoitussuosituksia jouduttanee tarkistamaan lähitulevaisuudessa valtakunnan tasolla. Lääkäriresurssit sen sijaan eivät riitä asetuksen mukaiseen toimintaan. Työkäytäntöjä ja sisältösuunnitelmia on yhtenäistetty ja päivitetty vuodesta 2008 sitä mukaan kun henkilöstöresurssit ovat lisääntyneet tai uudet kansalliset ohjeet ovat valmistuneet.

4 Vuonna 2012 pystytään keskittymään moniammatillisten hoitopolkujen/-prosessien kehittämiseen erityisen tuen tunnistamisessa ja tuen järjestämisessä. 2. TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Toimintaohjelman taustalla olevat suositukset ja oppaat - Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa (Stakes 1999, oppaita 34) - Lastenneuvola lapsiperheiden tukena opas työntekijöille (STM 2004:14) - Kouluterveydenhuollon opas (Stakes 2002, oppaita 51) - Kouluterveydenhuollon laatusuositukset (STM, oppaita 2004:8) - Opiskeluterveydenhuollon opas (STM, julkaisuja 2006:12) - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma (STM2007a) - Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa (STM2004:6) - Imetyksen edistäminen Suomessa, toimintaohjelma Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus 2004:11 - Terveyden edistämisen laatusuositus, Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, menetelmäkäsikirja (THL 2011,opas 14) - Terveys-2015-kansanterveysohjelma 2.2 Julkaisut Oppilashuollon käsikirja, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala, Kallio 2010 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala, Kallio 2010 Kuntayhtymän kuntien (Alavieska ja Sievi) ja kaupunkien (Nivala ja Ylivieska) hyvinvoinnin ja terveyden edistämissuunnitelmat v Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelustrategia vuosille

5 3. TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET 3.1 Toiminta-ajatus Neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on edistää asiakkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja sairauksien syntymistä yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla yhteistyössä kuntien muiden peruspalveluiden kanssa. 3.2 Palvelustrategia neuvolassa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion strategiaa noudattaen neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta painottuu ennalta ehkäisyyn, terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen. Asiakastarpeiden tunnistaminen, varhainen puuttuminen ja asiakaslähtöisyys sekä toimialat ja tulosalueet ylittävien palveluprosessien toimivuus ja joustavuus ovat keskeisiä menestystekijöitä terveyttä ja hyvinvointia edistävässä työssä. Palvelustrategian toimeenpano-ohjelmassa (liite 1) on tarkemmin kuvattu tavoitteet, keinot ja mittarit, joilla asiakaslähtöisyyttä sekä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä toteutetaan v PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Toiminta kattaa jokaisessa kunnassa kaikki odottavat naiset ja perheet sekä lapset ja nuoret oppivelvollisuuden päättymiseen saakka ja lisäksi kaikki erikseen määritellyn opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat päätoimiset opiskelijat, joiden opiskelu kestää vähintään kaksi kuukautta. Perinteisen neuvolatyön lisäksi neuvolan henkilöstö huolehtii matkailijoiden rokotussuojan antamisesta, yleisen rokotusohjelman mukaisesta koko väestön rokotussuojan ylläpidosta sekä naisten lakisääteisestä kohdun kaulaosan syöpäseulonnasta. Neuvolapalvelut ovat maksuttomia lähipalveluja eli toimipisteet ovat kaikissa Kallion kunnissa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään oppilaitoksissa lukuun ottamatta ammattikorkeakoulua Ylivieskassa, jossa ei ole toimitiloja opiskeluterveydenhuollon käyttöön. 4.1 Henkilöstöresurssit Asetuksen mukainen toiminta edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja. Ennaltaehkäisevässä työssä peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuonna 2012 on 28.6 terveydenhoitajan tointa, yksi avoterveydenhuollon osastonhoitaja ja 1. 6 terveyskeskusavustajaa. Lääkärityöpanosta on yhteensä 1.8.

6 Valtakunnalliset suositukset asiakkaat / henkilötyövuosi äitiysneuvola lastenneuvola kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto terveydenhoitaja lääkäri 80 synnytystä 800 synnytystä 340/ 0-6v ( ) /0-6v ( ) Valtakunnallisista suosituksista laskettu henkilöstömäärä, perustuen v asiakasmääriin Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio yht th/lääkäri th/lääkäri th/lääkäri th/lääkäri th/lääkäri Äitiysnla 0.37/ / /0.12 2,63/0.26 6,43/0.66 Lastennla 0.7/0.09 4/ / / /1,34 Kouluterv. 0.7/ / / / /0.9 Opiskeluterv / / / /0.97 Perhesuunn. 0.03/ / / / /0.27 yht. 1.8/ ,54/ / / /4,14 V **/ **/0.65 5**/ */ /1.8 (11.6.) *Ylivieskan toimista 0.4 terveydenhoitajan työpanosta käytetään Alavieskaan **Alavieskassa, Nivalassa ja Sievissä on vastaavat terveydenhoitajat, joiden esimiestehtäviin käytettävää aikaa ei ole huomioitu asiakasmäärissä 4.2 Laajat ja muut määräaikaistarkastukset Äitiys- ja lastenneuvolaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on laadittu erilliset asetuksen mukaiset sisältösuunnitelmat, joissa on kuvattu yksityiskohtaisesti kaikki määräaikaistarkastukset ja niihin sisältyvä terveysneuvonta (liitteet: 2 äitiysneuvola, 3 lastenneuvola, 4 alakoulu, 5 yläkoulu, 6 opiskeluth).

7 Uutena asetuksen myötä on ohjelmiin otettu laajat terveystarkastukset, jolloin selvitetään koko perheen hyvinvointia, tavoitteena on tunnistaa perheen tuen tarpeet ja kohdentaa tukea mahdollisemman varhain sitä tarvitseville. Yhteisesti on sovittu, mitä työmenetelmiä / lomakkeita käytetään tuen tarpeen tunnistamiseksi. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan mukaan molemmat vanhemmat ja vanhempien suostumuksella tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen kanssa. Asetuksen mukaisten määräaikaistarkastusten lisäksi tarvitaan yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä, ns. ylimääräisiä käyntejä, joihin valtakunnallisten suositusten mukaan pitäisi varata 25 % asiakastyöajasta. Terveystarkastuksissa esille tulleiden tarpeiden pohjalta suunnitellaan yksilöllinen saumattomasti jatkuva palvelukokonaisuus. Arvio terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta tehdään yhdessä lapsen, nuoren ja ikävaiheen mukaisesti myös hänen huoltajiensa kanssa. Tarvittaessa tehdään hyvinvointi ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä. Terveystarkastusten pohjalta suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen hyvinvointia tukeva kokonaisuus. Terveysneuvonnan tarkoituksena on tukea lapsen, nuoren ja perheen omia voimavaroja, terveyttä edistävienvalintojen tekemisistä ja vastuunottamista omasta terveydestään. Terveysneuvonta on osa hyvinvoinnin edistämistä ja tarkoittaa kasvuympäristön hyvinvoinnin tukemista suunnitelmallisella terveyslähtöisellä vuorovaikutuksella ja viestinnällä yksilö-, ryhmä- ja väestötasolla. Asiakkaat varaavat itse aikansa äitiys- ja lastenneuvolaan. Tarkastuksesta poisjääneitä lapsia seurataan puolivuosittain potilastietojärjestelmän avulla ja heidät kutsutaan määräaikaistarkastukseen. 4.3 Ehkäisy- ja muu seksuaalineuvonta Ehkäisyneuvolapalvelut järjestetään Alavieskassa ja Sievissä osana äitiysneuvolatoimintaa, Ylivieskassa ja Nivalassa toimii osa-aikainen terveydenhoitaja perhesuunnittelussa. Vuonna 2012 on tarkoitus kehittää toimintaa niin, että ehkäisyneuvontapalveluja saa myös opiskeluterveydenhuollossa. Raskauden ehkäisyneuvontaan sisältyy paitsi asiakkaalle sopivan ehkäisymenetelmän valinta ja sen käyttöön liittyvä seuranta myös kokonaisvaltainen seksuaaliterveyden edistäminen esim. sukupuolitautien ehkäisy. 4.4 Naisten kohdunkaulaosan syöpäseulonnat Naisten kohdunkaulaosan syöpäseuloihin kutsutaan vuosittain seitsemän ikäluokkaa ( vuotiaat). Näytteet tutkitaan Suomen syöpäyhdistyksen tutkimuslaboratoriossa, joka toimittaa vastaukset suoraan asiakkaille.

8 4.5 Matkailijoiden sekä muun aikuisväestön rokotussuojan ylläpito Neuvoloissa sekä opiskelijaterveydenhuollossa toteutetaan aikuisten kansallisen, yleisen rokotusohjelman mukaiset tehosterokotukset sekä riskiryhmille suunnatut muut rokotukset. Ulkomaille matkustaville laaditaan rokotusohjelmat ja annetaan muutoinkin matkailuun liittyvää terveysneuvontaa Ryhmätoiminta Perhevalmennus järjestetään keväästä 2012 alkaen monitoimijaisena yhteistyönä. Tämän lisäksi MLL: n aluetyöntekijä on lupautunut vetämään isäryhmiä. Vuoden aikana olisi tarkoitus käynnistää äideille suunnattujen vertaistukiryhmien pitäminen myös Nivalassa, Sievissä ja Alavieskassa, muokaten se kuhunkin kuntaan sopivaksi. 4.7 Muut toimintaan liittyvät palvelut ja tehtävät Äitiyshuolto Raskaana oleville naisille tarjotaan mahdollisuus raskauden aikaisiin sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontoihin, jotka tehdään Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Kuntayhtymässä käy gynekologi noin kerran viikossa, hänelle ohjataan pääsääntöisesti riskiraskaudet ja lääkärin lähetteellä muut gynekologiset asiakkaat Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto Kallio palveluksessa on oma osa-aikainen lastenlääkäri, jolle asiakkaat ohjautuvat joko lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolta Lastenlääkäri vastaa myös suurelta osin Kallion alueen alle 16- vuotiaiden lasten ja nuorten astmakontrolleista. Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti tämän terveydentilan toteamiseksi seuraavat erikoistutkimukset:asianomaisen alan erikoislääkärin tekemän näön ja kuulon tutkimus, psykiatrin tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi ja psykologin tutkimus. Silmälääkärin tutkimuksia tarvitsevat alle 8-vuotiaat lapset ohjataan lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä joko erikoissairaanhoitoon silmäpoliklinikalle tai paikkakunnilla yksityisvastaanottoa pitäville silmälääkäreille. Kuuloasioissa ohjataan erikoissairaanhoitoon. Psykiatrin/ psykologin tutkimukset tehdään iästä riippuen joko terapiayksikössä tai nuorten kohdalla erikoissairaanhoidossa. Terveydenhuollossa toimivat erityistyöntekijät: puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit sekä terveyskeskuspsykologi tekevät tiivistä yhteistyötä lastenneuvolan terveydenhoitajien ja lääkärien kanssa. Erityistyöntekijöille lapset ohjautuvat joko terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä.

9 4.7.3 Koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olojen seuranta Peruskoulujen ja lukioiden terveydellisten olojen tarkistuskierrokset tehdään joka kolmas vuosi. Terveystarkastajat ohjelmoivat koulukohtaiset tarkastukset, joihin oppilaitosten edustajien lisäksi osallistuu kouluterveydenhuollon ja kiinteistön haltijan edustajat. 5. MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ 5.1 Huolen vyöhykkeet työskentelyn tukena ei huolta pieni huoli harmaa vyöhyke, huoli kasvaa, suuri huoli, toimenpiteitä vaaditaan heti! työntekijä suhtaudun luottavaisesti omiin mahdollisuuksiini Huolen puheeksi otto ja jakaminen lapsen/ nuoren/ perheen kanssa >>tehostan huoleni seurantaa, toimin huoleni pienentämiseksi Luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee> sovin verkoston koolle kutsumisesta tai vien asian laajaan neuvolatyöryhmään/oppilashuoltoryhmään Huoli lapsen/ nuoren turvallisuudesta suuri, vaaditaan välitöntä puuttumista kuka voisi auttaa? keneen otan yhteyttä? < konsultoin työkaveria/ yhteistyökumppania esim. lastensuojelu lapsi/ nuori/ perhe saa tukea omista verkostoistaan jaettu ymmärrys tuen tarpeesta On läsnä ja tuo oman näkemyksensä huolesta ja tarvitsemastaan tuesta Antaa luvan käsitellä asiaansa, jos ei osallistu yhteistyöpalaveriin Tehdään yhdessä vanhempien kanssa pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimisesta tai vanhempien tiedottamisen jälkeen tehdään lastensuojeluilmoitus Peruspalvelut peruspalvelut toimivat, koen yhteistyön sujuvana Tarvittaessa ohjaan tai yhdessä asiakkaan kanssa/ luvalla otan yhteyttä muihin toimijoihin, esim. ennalta ehkäisevä perhetyö, varhaiskasvatus, koulu, huolen käsittely eri tahojen näkökulmista Toimintasuunnitelma mitä tehdään, kuka tekee, aikataulu ja seuranta Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelutarpeen Moniammatillinen yhteistyö jatkuu ja sitä arvioidaan

10 Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta/ nuoresta tai perheestä ja tavoitteena on huolen poistuminen. Työntekijä, jolla huoli herää, ottaa sen puheeksi ja käynnistää jatkotyöskentelyn. 5.2 Asiakaslähtöisyys ja osallisuus Neuvola-koulu ja opiskeluterveydenhuollon yksi keskeinen tehtävä on tunnistaa asiakkaidensa tuen tarpeet ja siksi on käytettävä työmenetelmiä, joiden vaikuttavuudesta on tutkittua näyttöä (esim. Audit, EPDS-seulat). Tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää paitsi yksilöllisten lisäkäyntien tekemistä myös moni ammatillisesti sovittuja hoitopolkuja, kun tuen tarve tunnistetaan. Kallion alueella on osa hoitopoluista sovittu ja kuvattu, mutta työ jatkuu vuosina Toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon lapsen, nuoren ja koko perheen oikeus osallisuuteen ja oikeus saada tukea. Osallisuuden mahdollistaminen ja tukeminen edellyttävät lapsen, nuoren ja perheen aktiivista kuuntelua, riittävää tuntemista, tilanneherkkyyttä, asiakkaan oikeuksien ja päätöksenteon kunnioittamista sekä luottamuksen hankkimista. Asetuksessa tarkoitettujen palvelujen neuvoloiden, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tehtävänä on osaltaan tukea kehitysympäristöjä. Kasvuympäristön tulisi paitsi ennakoivasti tukea terveyttä ja hyvinvointia myös olla mahdollisuuksien mukaan ympäristö, jossa annettava tuki toteutetaan. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelustrategiassa on linjattu että perheiden palveluja kehitetään verkostomallisen perhekeskusmallin mukaisesti. Tavoitteena on, että lapsiperheiden palvelut muodostavat perhelähtöisen kokonaisuuden, jossa yhteiskunnan vastuunotto asiantuntijana muodostuu tasavertaiseksi kumppanuudeksi ja vanhemmilta odotetaan ja suodaan enemmän osallistumista perheensä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nuorten osalta itsehoidon tukeminen on osa terveyspalveluiden käytön ohjausta. 5.3 Yhteistyökäytännöt Laaja lastenneuvolatyöryhmä Laaja lastenneuvolatyöryhmä on ryhmä, jossa konsultoidaan ja keskustellaan lasten ja perheiden seurannan, tuen ja tutkimusten mahdollisemman tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Järjestelmällisen tiimityön avulla saadaan työryhmään osallistuvien ammattitaito ja osaaminen parhaiten lasten ja perheiden hyödyksi. Kaikissa Kallion kunnissa kokoontuu oma laaja lastenneuvotyöryhmä, jonka yhdyshenkilönä ja vastuullisena kokoonkutsujana on yksi, nimetty terveydenhoitaja joka kunnassa. Ryhmän kokoonpanoon kuuluvat lapsen terveydenhoitaja ja lääkäri sekä tarvittaessa erityistyöntekijä(t) (puhe-, toiminta- tai fysioterapeutti, psykologi), ennalta ehkäisevän perhetyön edustaja, sosiaalityöntekijä lastensuojelusta, varhaiskasvatuksen edustaja (kiertävää erityislastentarhan opettaja, lastentarhanopettaja, perhepäivähoidon ohjaaja)ja kehitysvammahuollon edustaja. Lähtökohtana on, että perhe osallistuu asiansa käsittelyyn ja jos ei halua osallistua, pyydetään kirjallinen lupa käsitellä

11 lapsen asioita ja perhe saa muistion palaverista. Työryhmä kutsutaan koolle tarpeen mukaan ja kutsu osoitetaan niille henkilöille, joita ko. lapsen/perheen asia koskee. Kutsun esittäjä voi olla kuka tahansa työryhmään kuuluva asiantuntija eli se kenellä huoli herää Oppilashuoltotyöryhmät/ hyvinvointityöryhmät Oppilashuoltotyöstä ja oppilashuoltoryhmien kokoontumisista peruskouluissa vastaa koulunjohtaja tai rehtori tai muu koulun nimeämä vastuuhenkilö. Kallion alueella on laadittu v 2010 oppilashuollon käsikirja, jossa on mallinnettu oppilashuoltotyö kokonaisuudessaan. Ammattioppilaitoksissa vastaava ryhmä kokoontuu joko oppilashuoltotyöryhmän tai hyvinvointiryhmän nimellä. Terveydenhoitajat osallistuvat kaikissa oppilaitoksissa oppilashuoltotyöryhmien työskentelyyn. Kehittämiskohteena vuonna 2012 on laajoista terveystarkastuksista tehtävä luokkakohtainen yhteenveto, jota tulee käsitellä oppilashuollon tilaa ja kehittämistarpeita arvioitaessa Muut sovitut yhteistyökäytännöt Neuvolatoimintaan sekä koulu - ja opiskelijaterveydenhuoltoon liittyy useita seulontamenetelmiä, joilla tunnistetaan asiakkaiden erityisen tuen tarvetta. Yhteistyötä tarvitaan sekä tuen tarpeen tunnistamisessa että tuen järjestämisessä. Yhteistyöstä on sovittu varhaiskasvatuksen kanssa liittyen 4-vuotiaan lapsen laajan terveystarkastuksen toteuttamiseen sekä lapsen siirtyessä esiopetukseen. Myös esiopetuksesta kouluterveydenhuoltoon siirrettävästä tiedonkulusta on sovittu. Yhteistyö aikuissosiaalityön ja äitiysneuvolan kanssa on mallinnettu (Vahvuutta vanhemmuuteen, liite 7) samoin masentuneen äidin hoitopolku (liite 8). 6. KIRJAAMINEN JA TIEDONKULKU Asiakastyössä potilasasiakirjoihin kirjaamisen tehtävä on palvella potilaan/asiakkaan hoidon suunnittelua ja toteutusta sekä edistää hoidon jatkuvuutta. Lisäksi ne ovat tärkeitä potilaan tiedonsaantioikeuden ja oikeusturvan kannalta sekä vastaavasti henkilökunnan oikeusturvan toteutumisessa Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa terveydenhuollossa on käytössä Effica-potilas-tietojärjestelmä. Asiakirjojen käsittelyssä potilasasiakirja asetuksen 4 mukaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat saavat käsitellä potilasasiakirjoja vain siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä tai vastuunsa sitä edellyttää. Tietoja luovutettaessa on tehtävä merkintä asiakirjoihin, josta käy ilmi milloin, mitä tietoja on luovutettu, kenelle luovutettu ja kuka on luovuttanut sekä onko luovutus perustunut potilaan/asiakkaan kirjalliseen, suulliseen tai asiayhteydestä ilmenevään suostumukseen tai lakiin. Merkintä tehdään myös tilanteissa, joissa potilas kieltää tietojen luovuttamisen. Terveydenhuollossa toimivien velvollisuutta suojata potilastietoja sivullisilta korostuu mutta silti on tilanteita, joissa on välttämätöntä poiketa salassapitovelvoitteista jonkun henkilön edun tai oikeuksien taikka yleisen edun toteuttamiseksi. Vaitiolovelvollisuudesta voi poiketa samoin perustein kuin asiakirjasalaisuudesta. Siten viranomaisten yhteistyötilanteissa on mahdollista keskustella myös sellaisista vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista, jotka eivät sisälly asiakirjoihin, jos samat tiedot voitaisiin toimittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti.

12 Tietojen luovutuksen edellytyksenä on henkilön suostumus. Suostumuksen tulee olla pääasiallisesti kirjallinen. Ollakseen pätevä tulee myös asiayhteydestä ilmenevän suostumuksen olla vapaaehtoinen ja annettu tietoisena tietojen luovuttamisesta, luovutuksen saajasta, luovutettavista tiedosta sekä luovutettavien tietojen käyttötarkoituksesta ja merkityksestä. Lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, jäljempänä potilaslaki) sovelletaan asetuksen mukaisten terveystarkastusten ja terveysneuvonnan järjestämiseen. Potilaslaissa on säännökset tiedonsaanti oikeudesta sekä itsemääräämisoikeudesta. Asetuksessa puolestaan korostetaan avoimuuden merkitystä ehkäisevässä terveydenhuollossa. Alaikäisen mielipide toimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Lisäksi on huolehdittava kirjallisesta huoltajan suostumuksen hankkimisesta yhteistyön edellyttämään tietojen vaihtoon ja luovutukseen. Tietojen vaihdosta on sovittu yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa ja laadittu kirjalliset suostumus-lomakepohjat tietojen vaihtoon lastenneuvolatyössä samoin koulujen oppilashuoltotyöhön (liite 9 varhaiskasvatus, 10 esikoulu). 7. TOIMINTAOHJELMAN OMA-VALVONTA JA MUU SEURANTA Toimintaa arvioidaan kolmannesvuoksittain Maisema-mallin mukaisesti ja toimintasuunnitelmaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen osalta on siirrytty kansalliseen Avo-Hilmon mukaiseen tilastointiin, jonka avulla saadaan tilastotietoa toiminnan sisällöstä: käynneistä, kotikäynneistä, ryhmätoiminnasta jne. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista seuraa lapsiasiainneuvosto ja antaa vuosittain raportin lasten ja nuorten hyvinvoinnintilasta ja heille suunnattujen palvelujen toimivuudesta. Terveyden edistämistä seurataan kansallisesti vuosittain järjestettävällä Tea-kyselyllä, jossa on omat osionsa neuvola-asetuksen toteutumisen seurannassa. Tavoitteena Kalliossa on, että terveyden edistämistä ja sen koordinointia kehitetään edelleen. Asiakastyytyväisyyskyselyt ja muulla tavoin saatu asiakaspalaute ovat keinoja seurata palvelujen toimivuutta niiden käyttäjien näkökulmasta.

13 8. SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveydenhuollon yhtenä painopisteenä on suun terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostetaan ohjaamalla lasten vanhempia, alle kouluikäisiä, koululaisia ja opiskelijoita omahoitoon. Keinoina käytetään vuorovaikutteista yksilöneuvontaa sekä ryhmätilaisuuksia ja tapahtumia. 8.1 Suun terveystarkastusten sisältö ja suorittaja Suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys, hoidon tarve ja tehdään henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Kuuden kuukauden ikäisen lapsen suun terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja. Muut alle kouluikäisten lasten suun terveystarkastukset tekee suuhygienisti tai hammashoitaja ja tarpeen mukaan hammaslääkäri. Kouluikäiset tarkastaa hammaslääkäri ja suuhygienisti. Jokaisen suun terveystarkastuksen tai tutkimuksen yhteydessä tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma. 8.2 Ensimmäistä lastaan odottavan perheen suun terveystarkastus STM:n asetuksen mukaan on perusteltua suunnata terveydenhuollon ennaltaehkäiseviä voimavaroja ensimmäistä lastaan odottavan perheen terveyttä suosivan elämäntyylin rakentamiseen. Moniammatillinen yhteistyö terveydenhoitajien kanssa on tiivistä, jotta ohjeet olisivat ajantasaiset ja yhtenäiset. - Perhevalmennuksen yhteydessä suuhygienisti esittää luennon ja keskustelee odottavien vanhempien kanssa lapsen suun terveyden edistämisestä. - Terveydenhoitaja ottaa sylkitestin odottavilta vanhemmilta neuvolakäynnin yhteydessä. Testin avulla selvitetään hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien (mutansstreptokokkien) määrää vanhempien suussa ja arvioidaan syntyvän lapsen riskialttiutta bakteeritartuntaan ja hampaiden reikiintymiseen. (Mikä on karies?) Odottaville vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta suun terveystarkastukseen, joka on yhtymähallituksen päätöksen perusteella ppky Kalliossa maksuton. Tarkastuksen tekee suuhygienisti, joka tarvittaessa varaa uuden vastaanottoajan hammaslääkärille. - Suun terveystarkastuksessa selvitetään vanhempien ruokailutavat, tupakointi, hampaiden harjaustottumukset sekä ksylitolin ja fluorihammastahnan käyttö. Suun terveydentila tarkastetaan ja annetaan tarvittava neuvonta ja ohjaus. Suun terveystarkastuksessa korostetaan vanhempien oman suunterveyden merkitystä. Odottavia vanhempia ohjataan aloit-

14 tamaan säännöllinen ksylitolin käyttö (suositus 5g/pv; 1 2 täysksylitolipurukumityynyä 3 5 x/pv tai 2 pastillia 5x/pv). Lapsen syntymän jälkeen vanhempia neuvotaan välttämään sylkikontaktia lapseen kariesbakteerien tartunnan ehkäisemiseksi. Lapsen hampaiden harjaus neuvotaan aloittamaan heti ensimmäisen hampaan puhjettua. Hampaiden puhdistamiseen käytetään fluoripitoista hammastahnaa (500 ppmf) pieni sipaisu. Täysksylitolipastillien imeskelyn voi aloittaa jo vauvaikäisenä, kun lapsi osaa syödä kiinteitä ruokia. Täysksylitolipurukumin pureskelun opettamista suositellaan 2-3 -vuotiaana. Purennan kehittymisen kannalta imettäminen on suositeltavaa, mutta yli 1-vuotiaiden yöimettäminen lisää lapsen hampaiden reikiintymisriskiä merkittävästi. Rintamaidon runsas sokeripitoisuus edistää mutansstreptokokkien tarttumista hampaisiin. Huvitutti tulee jättää pois kahteen ikävuoteen mennessä. Lapsi on hyvä totuttaa säännölliseen ruokailurytmiin. Lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio toimintamalli (Kuvio 1). 8.3 Alle kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Lapsen ensimmäisen suun terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja, kun lapsi on puolivuotias. Yli yksivuotiaat lapset tarkastaa hammashoitaja tai suuhygienisti, ja tarpeen mukaan myös hammaslääkäri. Jokaisen suun terveystarkastuksen yhteydessä annetaan terveyttä edistävää neuvontaa ja ohjausta. Suuhygienia- ja ravitsemustottumukset luodaan jo lapsena. Ohjauksessa painotetaan hampaiden harjausta 2x/pv fluorihammastahnaa käyttäen ( ppmf maitohammasvaiheessa ja 1500 ppmf, kun pysyvät hampaat alkavat puhjeta), säännöllistä ruokailurytmiä (5-6x/pv) sekä makeiden ja happamien juomien käytön välttämistä. Täysksylitolia suositellaan 1-2 purukumityynyä 3-5x/pv tai pastillia 5x/pv. Tarkastuksessa kartoitetaan riskitekijät, jotka vaikuttavat yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Merkittäviä riskitekijöitä hampaiden reikiintymiselle ovat mm. varhainen mutansstreptokokkitartunta, huonot suuhygienia- ja ruokailutottumukset ja ravintoaineista erityisesti sokeriset ja happamat elintarvikkeet. (Käypä hoito -suositus: Karieksen hallinta) Alle kouluikäisten suun terveyden edistämisen yhteistyötoimintamalli (kuvio 2). Alle kouluikäiset ja kouluikäiset riskipotilaat (kuvio 3). 2-vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksessa otetaan lisäksi mutansstreptokokkisylkitesti. Jos syljen mutansstreptokokkien määrä on suuri tai lapsella on muita riskitekijöitä, lapsi kutsutaan seuraavan kerran tarkastukseen jo 3-vuotiaana. 3-vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksessa annetaan riskipreventio, johon voi kuulua lisäfluorin käyttö, mutta edelleen painotetaan erityisesti hyviä suuhygieniatottumuksia ja ravitsemussuosituksia. 4-vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksessa korostetaan vanhemmille, että harjausapu on tarpeen 10 -vuotiaaksi asti. 5- ja 6 -vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksessa näytetään puhkeavien ensimmäisten poskihampaiden harjaus ja niihin laitetaan fluorilakka. Tarkastuksessa arvioidaan myös ensimmäisten puhkeavien poskihampaiden pinnoitustarve.

15 8.4 Kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset STM:n asetuksen mukaisesti määräaikainen suun terveystarkastus on järjestettävä vähintään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Oppilaat kutsutaan ppky Kalliossa suun terveystarkastukseen asetuksen mukaisesti. Kaikki ensimmäisen vuosiluokan oppilaat kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle, jolloin määritetään koko alakouluajan kattava yksilöllinen hoitoväli. Siihen kuuluu myös käynnit suuhygienistillä tai hammashoitajalla. Yksilöllinen hoitoväli vaihtelee riskien arvioinnin mukaan. 8. vuosiluokalla suun tutkimuksen tekee hammaslääkäri ja 7-9 vuosiluokilla oppilaat kutsutaan tarkastukseen joko suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle. Lapsen ja nuoren suun terveydenedistämisessä korostetaan hänen omaa vastuutaan (alakouluikäisillä myös vanhempien vastuuta) kannustamalla ja ohjaamalla toimivaan omahoitoon. Jokaisen tarkastuksen yhteydessä annetaan oppilaalle kirjallinen ilmoitus hänen suunsa terveydentilasta kotiin vietäväksi. Neuvontaa annetaan yksilökohtaisesti, ryhmätilaisuuksissa ja erilaisissa tapahtumissa. Kouluikäisen terveyden edistämiseen kuuluu yhteistyö myös opetustoimen kanssa. Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden suun terveyden edistäminen ja suun terveystarkastukset (kuvio 4). Tarvittaessa hammastoimenpiteet on mahdollista tehdä ilokaasua apuna käyttäen. Kaikki hampaiden oikomishoitoa tarvitsevat pääsevät hoitoon, hoidon toteuttaa oikomishoidon erikoishammaslääkäri tai hoito tapahtuu hänen ohjauksessa. Myös kliinistä erikoishoitoa ja suukirurgiaa tarvitseville järjestetään hoito pääosin omana toimintana. 8.5 Opiskelijoiden suun terveyspalvelut Peruskoulun päättäville ppky Kallion kuntien alueella asuville oppilaille tarjotaan mahdollisuutta jäädä kutsujärjestelmään, jolloin heille tulee automaattisesti yksilöllisen hoitosuunnitelman mukainen kutsu. Opiskelijoilla (toisen asteen oppilaitokset ja ammattikorkeakoulu) on mahdollisuus varata omatoimisesti aika hammaslääkärin suun terveystarkastusta varten. Hoidon tarpeessa olevat opiskelijat otetaan kokonaishoitoon. Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden suun terveyden edistäminen ja suun terveystarkastukset (kuvio 4).

16 KUVIO 1. Lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvion toimintamalli. Yleiset tavoitteet - Ryhmätilaisuudet tavoittavat mahdollisimman suuren kuulijajoukon - Yhteistyö neuvolan ja suun terveydenhuollon välillä on yhteneväistä ja suunnitelmallista - Vanhemmat ymmärtävät, että hyvät suun terveystottumukset periytyvät - Vanhemmat tietävät, että karies on tarttuva mikrobisairaus - Vanhemmat ottavat vastuun lapsen suun terveydestä Toimenpiteet - Ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille toteutetaan ilmainen suun terveysneuvonta ja -tarkastus suuhygienistin vastaanotolla - Perhevalmennukseen sisältyy suuhygienistin pitämä ryhmätilaisuus perheen suun terveyden edistämisestä - Tunnistetaan perheet, jotka tarvitsevat erityistukea - Vakiinnutetaan suun terveyttä edistäviä tapoja ja tottumuksia - Annetaan yksilöllistä terveysneuvontaa - Huomioidaan kulttuuritekijät - Perhe osallistuu aktiivisesti neuvontatapahtumaan, jossa yhdessä määritellään terveyskäyttäytymisen muutostarpeet ja asetetaan tavoitteet - Seurataan suunniteltujen tavoitteiden toteutumista Haastattelukysymyksiä - Terveydentila (sairaudet, lääkitykset) - Käynnit suun terveydenhuollossa (säännöllisyys, oireet) - Ravintottumukset (ruokailun säännöllisyys, napostelu, makean käyttö, janojuoma) - Suuhygieniatottumukset (harjauskerrat, aineet ja välineet) - Ksylitolin käyttö (mitä, kuinka usein) - Tupakointi, nuuskan käyttö

17 KUVIO 2. Alle kouluikäisten suun terveyden edistämisen yhteistyötoimintamalli. Yleiset tavoitteet - Vanhemmat ymmärtävät oman suun terveyden merkityksen yleisterveydelle ja lapsen suun terveydelle - Vanhemmilla on hyvä suuhygienia ja ravintotottumukset ja täysksylitoli käytössä Ikä Tavoitteet Toimenpiteet: Suun terveydenhuolto Odotusaika 0-2 vuotiaat vuotiaat -Vanhempien suu on terve ennen lapsen syntymää -Vanhemmat tietävät miten kariesbakteerit tarttuvat -Vanhemmat tietävät, että perheen suuhygienia- ja ravintottumukset siirtyvät lapselle - Vanhemmat ymmärtävät vastuunsa lapsen suun terveydestä - Mutansstreptokokkitartunnan estäminen - Oikeaoppinen lapsen suun puhdistaminen - Oikeat ravintotottumukset - Täysksylitolin käyttö - Tutin ja tuttipullon käytön lopettaminen 2. ikävuoteen mennessä - Vanhemmilla on vastuu lapsen suun terveydestä - Lapsi on tottunut hampaiden harjaukseen - Vanhemmat harjaavat lapsen hampaat - Fluorihammastahna käytössä - Säännöllinen ruokailurytmi - Janojuomana vesi - Täysksylitolin käyttö - Makean ja mehujen käytön riskit - Ensimmäistä lastaan odottavan perheen ilmainen suun neuvonta- ja tarkastuskäynti suuhygienistin vastaanotolla - Suuhygienisti varaa tarvittaessa ajan hammaslääkärille - 1- ja 2-vuotiaat kutsutaan suun terveystarkastukseen hammashoitajalle tai suuhygienistille - 2-vuotiailta otetaan mutansstreptokokkitesti - Yksilölliset suun hoito-ohjeet ja hoitosuunnitelma - Harja ja MLL-esite (2- vuotiaille) ja Hyvää pikkuhampaille (1-vuotiaille) - Kariesriskin arviointi; 2- vuotiaiden vanhemmat täyttävät kyselylomakkeen, jota käytetään apuna kariesriskin arvioimisessa - Jos mutansstreptokokkitestin tulos on 0 tai 1, eikä ole muita riskitekijöitä, ei kutsuta 3-vuotis -tarkastukseen - Kutsutaan 4- vuotistarkastukseen - Tarkastus tehdään hammashoitotuolissa - Vanhemmille korostetaan harjausavun merkitystä - Yksilölliset suun hoito-ohjeet - Yksilöllisen hoitosuunnitelman päivittäminen Toimenpiteet: Neuvola - Terveydenhoitaja ottaa Str. Mutans testin vanhemmilta - Ohjaa vanhemmat suun terveystarkastukseen suuhygienistille - 6 kk: terveydenhoitajan suorittama suun tarkastus muun neuvolakäynnin yhteydessä - Terveydenhoitaja antaa ohjausta lapsen suun terveyden edistämisessä - sekä antaa harjan ja tahnan (500 ppmf) ja esitteen maitohampaat ovat tärkeät - Jos neuvolassa huomataan suun terveydenhoidos-sa puutteita, ohjataan suun terveydenhuol-toon

18 5-6vuotiaat Lapsi harjaa itse hampaat, vanhemmat apuna Fluorihammastahna käytössä Säännöllinen ruokailurytmi - Yksilölliset suun hoito-ohjeet - Huomioidaan ensimmäinen vaihduntavaihe - Jos neuvolassa huomataan suun terveydenhoidos-sa puutteita, ohjataan suun terveydenhuoltoon Janojuomana vesi Täysksylitolin käyttö Makean ja mehujen käytön riskit - Puhkeavien ensimmäisten poskihampaiden harjaustekniikka ja fluoraus - Arvioidaan pinnoitustarve - Riskinarvioinnin mukaan määritellään hoitoväli ja tarvittaessa tehostettu ennaltaehkäisy KUVIO 3. Alle kouluikäiset, joilla kohonnut kariesriski Riskit Suun terveydenhuolto Neuvola Kohonnut riski - Yleissairaus, johon jatkuva lääkitys - Napostelu, ei säännöllistä ruokailurytmiä - Plakki, alkavat kariekset, paikatut maitohampaat - Vanhempien välinpitämätön asenne suun terveydenhoitoon - Perheen syrjäytyneisyys - Säännölliset kontrollikäynnit - Tehostettu yksilöllinen ehkäisevän hoidon ohjaus; Ravinto- ja harjausneuvonta Fluorilakkaus ja tarvittaessa pinnoitus(kuutoset) - Vanhempia tuetaan lapsen omahoitoon - Kehotetaan varaamaan aika suun terveydenhuol-toon mikäli siihen huomataan tarve

19 KUVIO 4. Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden suun terveyden edistäminen ja suun terveystarkastukset. Yleiset tavoitteet - Lasten ja nuorten suun terveyden edistäminen, opastaminen ja ylläpitäminen - Koululainen oppii ottamaan vastuuta oman suunsa terveydestä iän karttuessa - Kaikki peruskoulun aloittavat kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle - Tarkastukset vähintään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla (hammaslääkäri) - Suuhygienistien ja hammashoitajien työpanosta pyritään hyödyntämään optimaalisesti - Hammaslääkäri määrittää yksilöllisen hoitovälin, mikä vaihtelee riskien arvioinnin mukaan - Käynnit yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisella ammattiryhmällä koko peruskoulun ajan (hoitoon kutsutaan koulusta) - Purennan seuranta tehdään asetuksen mukaisesti ja mahdollisen hoidon tarpeen määrittää oikomishoidon erikoishammaslääkäri (omana toimintana) - Peruspreventio kaikille tarkastuskäynnillä (tarvittaessa suuhygieniaopetus ja fluoraus) - Korostetaan vanhempien vastuuta alle 10-vuotiaiden suun terveydenhoidossa (apu harjauksessa) - Yksilöneuvonta tehdään vuorovaikutteisesti käyttäen osallistavaa keskustelua - Yhteisöllinen terveyden edistäminen (tapahtumat, ryhmätilaisuudet, terveellisten välipalojen suosiminen, ei makeiden ruokien tai juomien myyntiä koulussa) - Moniammatillinen yhteistyö opettajien ja kouluterveydenhoitajien kanssa Ikäluokka Tavoitteet Toimenpiteet 1. ja 2. vuosiluokka - Vanhemmat ymmärtävät vastuunsa lapsensa suun terveydenhoidosta - Terveelliset välipalat koulun jälkeen - Kaikki 1. lk:n oppilaat tarkastaa hammaslääkäri ja tekee yksilöllisen hoitosuunnitelman - Suunhoitotottumusten arviointi ja kirjaaminen, vanhempien apu harjauksessa - Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaiset käynnit (kutsujärjestelmä) suunnitelman mukaisella ammattiryhmällä - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio) 3. ja 4. vuosiluokka - Oppilas osaa itse harjata hampaansa (tarvittaessa vanhemmat auttavat) - Suun terveystarkastus ja ehkäisevä hoito yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti - Suunhoitotottumusten arviointi ja kirjaaminen - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio)

20 5. ja 6. vuosiluokka - Oppilas tietää kuinka suu pysyy terveenä (plakki, tupakka, nuuska, erosiiviset juomat) 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka / opiskelija - Oppilas tietää, mikä merkitys ravinnolla on hänen suunsa terveyteen - Oppilas osaa harjata hampaansa puhtaaksi - Nuori tietää, että vastuu hänen oman suunsa terveydestä on hänellä itsellään - Osaa puhdistaa hampaat, hammasvälit, kielen - Tietää terveellisen ravinnon merkityksen suun terveydelle - Tietää tupakan ja nuuskan vaikutukset suun terveydelle - Tietää alkoholin haitalliset vaikutukset - Tietää suun alueen lävistysten riskit - Nuori ymmärtää, että vastuu suun terveyden ylläpitämisestä on hänellä itsellään - Nuori on omaksunut terveelliset ravintotottumukset - Suun ja hampaiden puhdistus on säännöllistä - Suun terveystarkastus ja ehkäisevä hoito yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti (5-lk tarkastus hammaslääkärillä) - Suunhoitotottumusten arviointi ja kirjaaminen - Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaiset käynnit suunnitelman mukaisella ammattiryhmällä - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio) - 7. luokkalaiset kutsutaan suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle - 8. luokkalaiset kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle - Suun terveystarkastus ja ehkäisevä hoito - Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaiset käynnit suunnitelman mukaisella ammattiryhmällä - Suunhoitottumusten arviointi ja kirjaaminen - Tarvittaessa harjausopetus - Lankausopetus - Tarvittaessa tupakka, nuuska, alkoholi, lävistys -valistus - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio) - 9. luokkalaiset kutsutaan joko suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle - Uudet opiskelijat varaavat itse ajan hammaslääkärin vastaanotolta - Yksilöllisen hoitovälin määrittely - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio)

21 Toimeenpano-palveluohjestrategia: Tulosalue / vastuuyksikkö; neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 1. Kallio toimii ja kehittää palvelujaan asiakaslähtöisesti ja järjestää palvelujaan kohdennetusti eri asiakasryhmille. Nykyhetki; Miten asiakaslähtöisyys ja palvelujen kohdentaminen toteutuvat tällä hetkellä? Tarkoittaa, että Tavoitteet Toimenpiteet /projektit Arviointikriteerit/mittarit Vastuut Aikataulu 1. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan Kallion resurssit huomioon ottaen 5. Palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti. Asiakkaat kokevat että heidän mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan palveluja kehitettäessä ja niitä toteutettaessa Asiakkaan näkemys tilanteestaan/ tuen tarpeesta kirjataan terveyskertomuksiin tarkastuksen/ käynnin yhteydessä. Asiakastyytyväisyyskyselyt (joka toinen vuosi) ja muulla tavoin saatu palaute. Effica-tilastot: toteutuneiden yksilöllisten tarpeiden mukaiset käynnit vrt kaikki käynnit Kaikki työntekijät jälkeen 7. Asiakkaiden palvelutarpeita arvioidaan ja asiakkaita ryhmitellään palvelutarpeiden perusteella. Palveluja suunnitellaan ja kohdennetaan niin, että ne ovat vaikuttavia ja taloudellisesti tuotettuja. Lapsi/ nuori/ perhe saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja tarvittaessa moni- ammatillisesti Sovitaan moniammatillisesta yhteistyöstä ja kuvataan hoitopolut eritystä tukea tarvitsevien perheiden tunnistamisessa ja tuen järjestämisessä. *kaikki käytössä olevat seulontamenetelmät on ohjeistettu myös jatkotoimien osalta Kuvatut hoitopolut kpl/ seulontamenetelmät sektoreittain Osastonhoitaja ja nimetyt vastuuhenkilöt (terveydenhoitajat ja yhteistyökumppanit) Palveluja tarjotaan ryhmämuotoisesti silloin, kun asiakas hyötyy saamastaan vertaistuesta ja toiminta on kustannustehokasta. Tuetaan vanhemmuuteen valmistautumista ja vanhemmuutta terveysneuvonta vertaistuen mahdollistaminen palveluista tiedottaminen -eri toimijoihin Neuvola järjestää moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta kaikille l ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille ja vertaistukiryhmiä niille vauvaikäisten äideille, jotka eivät aiemmin ko. ryhmään osallistuneet Toteutuneet (kplmäärä)) perhevalmennustilaisuudet ja vertaistukiryhmät kunnittain Kokoamisvastuu äitiysneuvolan työntekijät. Toteutusvastuu kaikilla perhevalmennusrungon toteuttajilla 2012-

22 ja heidän työhönsä tutustuminen Mitä yhteistoimintaa Kallion toimijoiden, yksityisten, 3.sektorin tai peruskuntien kanssa tarvitaan? (kirjataan) Mitä tulisi parantaa nykyisestä? Voimmeko luopua jonkin asian tekemisestä? (kirjataan) Mitä tunteita (pelkoa, epävarmuutta, innostusta, iloa, turhautuneisuutta jne.) tai ajatuksia linjaus ja sen toimeenpano herättää? (keskusteltavaksi, ei kirjata) 2. Kallion terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on tavoitteellista, suunnitelmallista ja koordinoitua toimintaa ja ammattilaiset edistävät päivittäisessä työssään terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Nykyhetki; Miten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuvat tällä hetkellä? Tarkoittaa, että Tavoitteet Toimenpiteet /projektit Arviointikriteerit Vastuut Aikataulu 1. Kallio edistää yhdessä peruskuntien ja järjestöjen kanssa asukkaidensa kokonaisvaltaista hyvinvointia HYTE toiminnasta sovitun työnjaon pohjalta (kuntien HYTE ryhmät.) 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen muodostaa toimialat ja tulosalueet ylittävän prosessin, jota kehitetään niin, että asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti ja työntekijät tunnistavat vastuunsa prosessissa. 3. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, varhaista tukemista kohdennetaan niin, että palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat hyvässä suhteessa keskenään. (tiedostetaan asiakkaiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät haasteet) 4.Tuetaan asiakasta ottamaan Tuotetaan päätöksen teon ja järjestettävien palvelujen suunnittelun tueksi seurantatietoa, jotka kuvaavat: lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa tuotettujen palvelujen toimivuutta Varhaisella puuttumisella pyritään ennalta ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia tuomalla tukea riittävän varhaisessa vaiheessa Toiminta painottuu ennalta ehkäisyyn ja erityistä tukea tarvitsevien varhaiseen tunnistamiseen. Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuolto kattaa 100 % koko ikäluokan Tuetaan itsehoitoa Kehitetään kirjausta ja tilastointia seurantatiedon saamiseksi. Koululaisten laajojen tarkastusten osalta sovitaan käytäntö, miten luokkayhteenveto (asetus 7 ) toteutetaan Arvioidaan neljännesvuosittain erityistä tukea tarvitsevien lasten/nuorten/ perheiden tukipalveluja ja niihin liittyvien hoitoketjujen/-polkujen toimivuutta Lakisääteiset määräaikaistarkastukset toteutuvat 100 % ja tarkastuksissa seulotaan kattavasti lapsen/nuoren/perheen tuen tarvetta tarkastuksesta poisjääneisiin otetaan yhteyttä Itsehoidon Abcyläkoulujen oppilaille. Nettiin oppaita tai linkkejä esim sairaan lapsen hoidosta Potilasasiakirjoista saadut tilastot Ennalta ehkäisevän perhetyön tarve/ riittävyys Nuorten mielenterveyspalvelut tarve/ riittävyys Moni- ammatillisten vertaisryhmien toteutuminen, kpl Määräaikaistarkastusten toteutuminen % Yhteydenottojen määrä (kpl) lastenneuvolasta poisjääneiden lasten vanhempiin osa-vuosikatsaukseen arviot Osastonhoit ja työntekijät Atktuki Os hoit kokoaa maisemaraportin yhteydessä, koko henkilöstö arvioi Tv-avustaja ja osastonhoitaja seuraa, toteutumisvastuu koko henkilöstö Henkilöstö lukuvuosi alkaen alkaen, kun Avo- Hilmosta tietoja saatavissa

23 vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. 6. Otetaan käyttöön toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeviä sähköisiä palveluja ja teknologiaa Sähköisen asioinnin mahdollistava palveluiden kehittämisselvitys käynnistetään ja valitaan Kallion sähköisen asioinnin toteuttamiskohteet. Selvityksessä arvioidaan mm. ikäihmisten turvallisuutta edistävän teknologian käyttöönottamista ja prosessien tehostamista sähköisten palvelujen avulla. Millaisia sähköisiä palveluja tai teknologiaa on jo käytössä? Mitä mahdollisuuksia näette e-asioinnin lisäämiseen? Joukkoseulontojen kutsujärjestelmä. Kallion netti-sivuille linkkejä/oppaita itsehoitoon. Nettineuvola. Miten asiakkaan vastuuta omasta hyvinvoinnista/itsehoitoa voidaan lisätä sähköisesti? kts yllä Vastaukset em. kysymyksiin tarvitaan em. kehittämisselvitystä varten. Tavoitteet Toimenpiteet /projektit Arviointikriteerit Vastuut Aikataulu Yhteinen toimintaohjelma on laadittu v 2011 Toimintaohjelman päivitys v 2012 ja tarvittaessa myöhemminkin asiakastarpeiden muuttuessa. Neuvolatyön valvontaohjelma, Tea-viisari terveyspalvelujen jory Mitä yhteistoimintaa Kallion toimijoiden, yksityisten, 3.sektorin tai peruskuntien kanssa tarvitaan? (kirjataan) Peruskuntien päätöksentekoon osallistuvan luottamushenkilöstön kanssa olisi käytävä keskusteluja asiakastarpeista ja niiden

24 muutoksista eli väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta. Siltä pohjalat pitäisi suunnitella tuotettavat palvelut ja niiden painopistealueet. Eli palvelustrategia-illat: poliittiset päättäjät, asiakkaat ja palvelujen tuottajat Mitä tulisi parantaa nykyisestä? (kirjataan) Voimmeko luopua jonkin asian tekemisestä? (kirjataan) Mitä tunteita (pelkoa, epävarmuutta, innostusta, iloa, turhautuneisuutta jne.) tai ajatuksia linjaus ja sen toimeenpano herättää? (keskusteltavaksi, ei kirjata)

25 TOIMINTASUUNNITELMA RASKAUSAJAN KÄYNNEISTÄ ÄITIYSNEUVOLASSA Ajankohta/ suorittaja I. käynti h 9 th/kätilö 90 min 2.käynti h13 lääkäri 20min 3. käynti h18 th/kätilö 60min Määräaikaistarkastuksen sisältö Terveysneuvonta ja muu ohjaus Jaettava materiaali Vanhempien henkilötiedot ja anamneesi Elämäntilanne kartoitus (kyselyjen jako) Perustutkimukset (RR, paino, virtsanäyte, PLV ja Hb tarvittaessa ) Verikokeet: pvk, kardiolipiini,hbsag,hiv veriryhmä, u-klamydia ensisynnyttäjiltä ja tarv.uudelleen synnyttäjiltä UÄ kaikille Lähete sokerirasitukseen h 12-16, jos aikaisemmin GDM, voimakas sukurasite,pco tai BMI> 35. Jos hypotyreoosi ja Thyroxin-lääkitys lisäys 0.25 µg (OYS ohje) Perustutkimukset (terveydenhoitaja) Aikaisempi synnytysanamneesi UÄ, lasketun ajan varmistaminen Gynekologinen tutkimus, PAPA (jos edellisestä yli 2v tai aiempia luokkamuutoksia) tarv.muut tulehdusnäytteet (fluor, ) Perustutkimukset (RR, paino, virtsanäyte, Hb tarv.) Kohdun koko (sf-mitta) Sikiön sydänäänet (liikkeet) Raskauden perheelle tuomat fyys.,psyykk. ja sos. muutokset Äidin työ/raskaus Ravitsemus, liikunta, lääkkeet, tupakka, päihteet Parisuhde ja seksuaalisuus raskauden aikana Info 1. lasta odottaville mahdollisuudesta maksuttomaan käyntiin hammashygienistillä. Sikiöseulonnoista tiedottaminen (yli 40v ja ne, joiden suvussa on kromosomi- poikkeavuuksia halutessaan suoraan istukkanäytteeseen tai lapsivesipunktioon) Ilmoitus KPKS:aan, jos halukkuutta seulontatutkimuksiin Jos huumekokeilua tai -käyttöä; Drugscan x1 raskauden aikana Parisuhde, jaksaminen, valmentautuminen vanhemmuuteen Käydään läpi kyselyt, jotka jaettu 1.kerralla Meille tulee vauva (Stakes) DVD Oppaana vanhemmuuden polulla ( Helistin) Saamme vauvan (MLL) Raskausajan ravitsemus ja liikunta (MLL) Savuton raskaus (MLL) tarvittaessa Alkoholi ja raskaus tarvittaessa Sikiöseulonnat (Stakes)

26 Ajankohta Määräaikaistarkastuksen sisältö Terveysneuvonta ja muu ohjaus Jaettava materiaali 4. käynti h th./kätilö 30min Rakenne Uä KPKS halukkaille 5.käynti h 26 th/kätilö 30min 6.käynti h lääkäri 20min 7.käynti h 32 th/kätilö 30min Perustutkimukset Kohdun koko Sikiön sydänäänet tarv. lähete sokerirasitukseen h (Käypä hoito -suosituksen mukaisesti) Perustutkimukset, kohdun koko, sikön sydänäänet ja liikkeet Rh-va-seula II( Rh-negatiiviset ) Perustutkimukset (terveydenhoitaja) UÄ: sikiön kasvu, rakenteet, lapsiveden määrä, istukan paikka Sisätutkimus, cx-tila, gynekologiset infektionäytteet tarvittaessa Ennaltaehkäisy: - ennenaikainen synnytys - äidin sokeritasapaino - pre-elampsian oireet Perustutkimukset Kohdun koko, sikiön liikkeet ja sydänäänet Parisuhde, jaksaminen kotona ja työsä, valmentautuminen vanhemmuuteen Informaatio sosiaaliturvaetuuksista, todistus KELA (h22 jälkeen) BCG-rokotustarpeen arviointi Suun terveydenhoito, sylkinäytteen otto molemmilta vanhemmilta Parisuhde, jaksaminen kotona ja työssä Informaatio perhevalmennuksesta Selviytyminen työssä Liikelaskentaohjaus ja kirjallinen ohje Synnytyspelot (tarv. lähete pelkopolille) Imetyssynnytyssairaalaa varten Esitietolomake synnytyssairaalaa varten

27 Ajankohta/ suorittaja 8.käynti h th/kätilö 30 min 9.käynti h lääkäri 20 min 10.käynti Määräaikaistarkastuksen sisältö Terveysneuvonta ja muu ohjaus Jaettava materiaali Perustutkimukset Kohdun koko, sikiön sydänäänet, liikkeet ja tarjonta Perustutkimukset (terveydenhoitaja) Rh-vasta-aineseula III Sisätutkimus, cx-tila. Sikiön tarjonta Painoarvio Synnytystapa arvio Äidin ja sikiön perustutkimukset Synnytykseen liittyvät ohjeet (sairaalaan lähtö) Tarv aika synnytyssairaalaan ulkokäännöstä varten Lähete synnytystapa-arvioon äitiyspkl viikolle 37 (ensisynnyttäjät tai edellinen synnytys sektiolla) Äitiyspkl-käynnit sairaalaan, johon menossa synnyttämään h x viikossa th/kätilö 30min 11. Yliaikaiset 2 x viikossa th/kätilö 30min Äidin ja sikiön perustutkimukset Tilataan aika äitiyspoliklinikalle päiväksi, jolloin raskaus on kestänyt 10 vrk yli lasketun ajan.

28 Ajankohta/ suorittaja Synnytyksen jälkeen kotikäynti th/kätilö 90min Määräaikaistarkastuksen sisältö Terveysneuvonta ja muu ohjaus Jaettava materiaali Vastasyntyneen vointi paino, silmät, suu, napa, iho, rintaruokinta Synnyttänyt äiti mieliala, parisuhde, vanhemmuus vointi ja jaksaminen lepo ja liikunta jälkivuoto rinnat Vauvan hoitoon liittyvät asiat Perheen tukiverkosto ja voimavarat Vanhempina jaksaminen, isän rooli, parisuhde, sisarukset D-vitamiinitipat vauvalle Informaatio jälkitarkastuksesta ja ryhmätapaamisesta Vauvalle aika lastenneuvolan kotikäynnille (1kk) ja lääkärille 6vkon iässä Imettävän äidin ravitsemus ja liikunta Äidinmaito Käsiteltävä varoen - lehtinen D-vitamiini ohje Jälkitarkastus 5-12 viikkoa synnytyksestä th/klö/lääkäri 60 min th tai lääkäri 20min Perustutkimukset Tulehdukset, leikkausarvet Kohdun koko, laskeumat, lantiopohjalihasten kunto Rinnat Kaikille mielialakysely-lomake Todistus jälkitarkastuksesta KELA:lle Vanhempina jaksaminen, oma aika, isän työ, parisuhde, tukiverkosto Ehkäisyn suunnittelu tarvittaessa Vauvan hoitoon liittyvät asiat, imetys Jos raskauden aikainen dieettihoitoinen diabetes, lähete sokerirasitukseen 12kk, jos ins.hoit, 3kk:n päähän, josta merkintä lapsen perhe-lehdelle (äidin GDM)

29 Käynti-ikä LASTENNEUVOLATOIMINTA Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjaus ja jaettava materiaali Kotikäynti 1 kk (tarjotaan kaikille mahd. kotikäyntiin 90min Perheeseen tutustuminen Äidin ja isän kokemukset raskauden ja synnytyksen kulusta sekä vauvanhoidosta kotona Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen - äidin vointi (masennus) - kokemukset äitinä ja isänä, vauvan viestien tulkitseminen - vauvan ja vanh. välinen vuorovaikutus (katsekontakti, seurustelu) Neuvolapalvelujen esittely (palvelutiedote) Materiaali: Lapsi eri ikävuosina 0-6kk Pikku nuppu (MLL) ensisynnyttäjille Rokotusopas (ensisynn) Vanhempien jaksamisen seuranta ja tukeminen - perheen työnjako (vauvanhoito, kotityöt) - perheen sosiaalinen tukiverkosto - Vauvan. yleisvaikutelma, kasvuun, kehitykseen ja hoitoon liittyvät asiat - mitat - jäntevyys, refleksit - iho, silmät, napa, suu - vuorokausirytmi, itkuisuus, mahavaivat - imetys /ravinto Tarvittaessa: Koliikkivauva perheessä (MLL) Perhelehti täytettäväksi kotiin 2kk nlakäynnillä palautus Käynti-ikä Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjaus ja jaettava materiaali

30 6 vk (änlan th antanut ktk:llä ajan lääknla ajan) (20min) Vauvan kasvu (th) (Paino on ylittänyt syntymäpainon) Imetys, ravinto Yleisvaikutelma, jäntevyys, vireys Kasvu Varhaisheijasteet Sydänäänet ja femoraalipulssi Aistit, punaheijaste Lonkat ja genitaalit Vaikeat synnynnäiset vammat ja sairaudet Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus Äidin jaksaminen/perheen tilanne 2 kk (60min) Vauvan kasvu ja kehitys, yleisvaikutelma vauvasta - mitat - jäntevyys ja refleksit - vuorovaikutus; katsekontakti, hymy, ääntely Vauvan hoito ja vanhempien jaksaminen Perhe-lehden läpikäyminen - kuinka perheessä riidellään - väkivalta Rotarokote Lattialla pitäminen D-vitamiini Tietoa tulevista rokotuksista ja vauvan kuumeen hoidosta Materiaali:

31 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjaus ja jaettava materiaali 3 kk (60min) Vauva: yleisvaikutelma, kasvu Vauvan hoitoon liittyvät asiat - iho, nukkuminen, ravinto - käsien käyttö aktiivista Vuorovaikutus, vastavuoroisuus Ilon aiheet Perheen jaksaminen - EPDS-kaavake (masennus) - Perhe-lehti täytetty? (4kk laaja terv.tark) Infanrix 5 Rotarokote Pneumokokki Imetyksen tukeminen / Keskustelu lisäruuista alustavasti Materiaali: Ruokaa lapselleni kirjanen Tapaturmat Kutsutaan molemmat vanhemmat seuraavaan tarkastukseen LAAJA th+lääkäri 4 kk (20min) Vauvan kasvu (th) Perheen hyvinvointi ja mahd. lisätuen tarpeen tunnistaminen* Vanhempien esille tuomat asiat Yleisvaikutelma Kasvu Iho, vatsa, lonkat Tonus, traktiokoe Asento- ja liikemallit, puolierot Primääriheijasteet Aistit, karsatus, punaheijaste Kivekset Vuorovaikutus vauvan ja vanhempien välillä Sydänäänet ja femoraalipulssi Perheen vointi ja mahd. lisätuen tarpeen tunnistaminen(kts perhelehti) Lisäruokien aloitus tarvittaessa Vauvaperheen voimavara kaavake annetaan kotiin täytettäväksi molemmille vanhemmille

32 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 5 kk Vauvan kasvu ja kehitys Infanrix 5 Ruokavalion laajentaminen mitat motoriikka (kääntyminen, varpailla leikkiminen, lelun käsittely) Rotarokote ruokailurytmi: vanhemmat ja lapsi imetyksen tukeminen (60min) Havainnot lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta vierastaminen nauru, äänen keksiminen vastavuoroinen leikkiminen vanhempien kanssa Vanhempien jaksaminen, vauvaperheen arjen voimavarat kaavakkeen läpikäyminen Pneumokokki Vauvan istuttamisesta ja liikkumisesta keskustelu Nukkuminen, yöheräily Perheen sosiaaliset suhteet Työhön paluu kysymykset Perheväkivalta *Koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen tarkoittaa perehtymistä perheen elinoloihin (asuminen, toimeentulo, mahdollisuudet saada läheisiltä tukea, tms.), vanhempien terveyteen ja erityisesti sellaisiin tauteihin tai muihin ongelmiin, joilla on merkitystä lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle (psyykkiset taudit, päihderiippuvuus, yms.), parisuhteeseen ja vanhemmuuteen.

33 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 6 kk Vauvan kasvu Ruokailurytmi (60min) Motoriikka - pivottaa - kämmenote - neonataaliheijasteet hävinneet Iho (allerg) karkea ruoka mukista juominen ruokavalion laajentaminen Tapaturmat Suun terveydentilan arviointi ja hampaiden harjaus Materiaali: 6-12kk Pieni Tutkija (MLL) (ensisynn.) Tunteiden ilmaisu Abc-maitohampaat ovat tärkeät, jaetaan hammasharja ja tahna 8 kk th+ lääkäri (20min) Vauvan kasvu (th) Suuntakuulo uikku/helistin (th) Näkö (helmi) Yleisvaikutelma Kasvu Ääntely, jokeltelu Sydämen kuuntelu Syönti, suu ja hampaat Aistit (karsastus, näkö ja kuulo) Kivekset pojilta Motoriikka, varvastaminen Suojeluheijasteet Psykososiaalinen kehitys, vuorovaikutus, vierastaminen Rajat, kodin turvallisuus Ensikengät, Tallustellaan esite Ravintoasiat; mukista juominen, karkea ruoka, lusikka käteen, hapanmaitovalmisteet(10kk) Perheen päivärytmi Materiaali: Turvallisesti kotona Perheen hyvinvointi

34 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 10 kk th Isä ja vauva (45-60min) Lapsen kasvu Motoriikka Leikit isän kanssa Isän osallistuminen perheen arkeen Isän jaksaminen Ravintoasiat Perheen päivärytmi Kodin turvallisuus Audit-kysely molemmille vanhemmille kotiin täytettäväksi 12 kk (60min) Lapsen kasvu Kehityksen arviointi - puheen kehitys (ymmärtäminen, sanat) - motoriikka (kävely, pinsettiote, lusikan käyttö) Vanhempien ja lapsen vuorovaikutukseen ja kasvatukseen liittyvät asiat - lapsen temperamentti - vanh. kokemukset lapsen tunnetilojen tunnistamisesta ja suhtautumisesta kieltoihin - miten lapsi kestää vanhempien lyhyen poissaolon Perheen päivärytmi Vanhempien jaksaminen Itsensä ja parisuhteen hoitaminen Inf nrix 5 Pneumokokki a Ruokailu D-vitamiini Tuttipullo Syömään opettelu Siisteyskasvatus Puheen kehityksen tukeminen - kirjat, lukeminen - vastavuoroinen juttelu - tutin käyttö Lapsen omatoimisuuden tukeminen ja kehitykseen kuuluva, itsenäistymisen mukanaan tuoma uhma Audit-kaavakkeen läpikäyminen Neuvolakorttiin merkintä molempien vanhempien mukanaolosta seur. käynnillä (18kk) Materiaali: 1-2v Ikiliikkuja (MLL)

35 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali LAAJA 18 kk th+lääkäri (20min) Lapsen kasvu Motoriikka (kävely, kiipeily, tornin rakentaminen, lusikan käyttö) Omatoimisuus (syöminen, vaatteiden riisuminen) Lapsen suhtautuminen rajoituksiin Lapsen voimakas oppiminen Perheen hyvinvointi *(Perhe-lehden päivitys Audit-lomake Yleisvaikutelma, kasvu Neurologinen kehitys, motoriikka, käsien käyttö Karsastus Sydämen kuuntelu Puheenkehityksen häiriöt, puheen ymmärtäminen Henkinen kehitys, tahtokausi(käyttäytyminen) Mahd. ruokarajoitusten tarkistus Kivesten laskeutuminen pojilta MPR I Kasvatuslinjat kotona Parisuhde Tutti ja tuttipullo Siisteyskasvatus Tahtokausi Materiaali: Tyynen rauhallisesti MLL: Leikki-ikäisen opas 2 v Lapsen kasvu D-vitamiini (60min) Kehityksen arviointi: - puhe - motoriikka - miten suhtautuu ympäristöön ja tutkijaan Uhman ilmaiseminen, rajat, oma tahto Siisteyskasvatus Tv:n katselun rajoittaminen (½h) Omatoimisuuden tukeminen, liikunta Materiaali: 2-3 v Iso Tyttö/Poika MLL (ensisyn.) Itsetarkkailu: Audit-kyselykaavake kotiin

36 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 3 v (75min) Lapsen kasvu Kehityksen arviointi: - LENE - Omatoimisuus (riisuminen, syöminen, wc-asiat) Näkö: Lea-symb.testi: lähinäkö 0,5 Ruutuaika (sisältö + sopimus) D-vitamiinilisä ympäri vuoden Leikit Perheen yhdessä olo Pettymysten sieto ja vanhempien asettamat rajat Suhtautuminen toisiin lapsiin, päivähoito Materiaali: 3-v Utelias tarinaniskijä (MLL) (ensisyn.) LAAJA Kehityksen arviointi (th) Yleisvaikutelma, kasvu Infanrix 4 Samaistuminen samaan sukupuoleen 4 v th + (90min) lääkäri (20min) LENE: 4-v tutkimus RR (1-5v: 115/75) Kasvu Näkö: Lea-symbolitesti : lähi- ja kaukonäkö (0,5) Päivähoidon täyttämä lomake ja palaute päivähoitoon Perheen hyvinvointi* (perhe-lehti) Somaattinen status, syd kuuntelu Kehitys, (lene) Puhe Mahdolliset sairaudet, neurolog. tutkim. Karsastus Kasteluasiat Lapsen käyttäytyminen Perheen hyvinvointi* Mielikuvitus Leikki Ruutuaika Suhtautuminen liikuntaan D-vit. ympäri vuoden Materiaali: 4-5v Isän ja äidin pikku apulainen (MLL) (ensisynn) Kulkunen opas Palaute päivähoitoon nlakäynnistä Audit-lomake

37 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 5 v (60-75min) Kehityksen arviointi: - LENE: 5-v tutkimus: (suppea tai laaja, laajasta aina palaute päivähoitoon) - Lumiukko-testi Kasvu Näkö: tarvittaessa Kuulo: 20dB seula ( Hz) ei 3000Hz Lapsen oma käsitys terveydestään ja suoriutumisestaan Omatoimisuus ja itsenäisyys Kyky toimia toveriryhmässä sekä aikuisten kanssa Roolileikit Erottaa toden ja epätoden (mielikuvitus) Kastelu Ruutuaika suhteessa liikuntaan D-vit. ympäri vuoden Itsetarkkailu: Audit-lomake kotiin Palaute tarkastuksesta kaikista. päivähoidossa olevista palaute päivähoitoon, kotona tai kerhossa olevista kansioon esikoulua varten. Materiaali: 5-v Puuhatyttö/-poika

38 6 v (60-90min) Kehityksen arviointi: - LENE: 6-v tutkimus (suppea tai laaja versio, laajasta aina palaute päivähoitoon) - Karkeamotoriikka (pyöräily, hiihto, luistelu) Kasvu Näkö: tarvittaessa Puhehäiriöt Kastelu, tuhriminen Kouluvalmius; vanhempien ja esikoulun mielipide MPR Ruutuaika suhteessa liikuntaan Itsenäistyminen ja kodista irrottautuminen Uni Syöminen, D-vit ympäri vuoden Itsetarkkailu: Audit-lomake kotiin Palaute päivähoitoon tarvitt. Materiaali: 6v Iso lapsi pieni koululainen (MLL) (ensisyn)

39 KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ALAKOULUISSA Luokka Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Terveysneuvonta ja muu sisältö 1 Laaja Terveystietoja oppilaasta kysely vanhemmille Pituus, paino Näkö + lähinäkö Kuulo (20dB HZ, ei 3000 eikä 6000) RR ja pulssi Sopeutuminen koulunkäyntiin Mahd. oppimisvaikeudet Perheen elämäntilanne ja hyvinvointi* Puberteettikehitys Fyysisen kunnon arviointi Pojilta phimosis Yhteenveto luokkakohtaisesti erityistä tukea tarvitsevien lukumäärästä Tiedote kouluterveydenhuollon toiminnasta Terveet elämäntavat: ravinto, liikunta uni, Kaverisuhteet Koulukiusaaminen Yhteydenpito: palaute esikoulusta, luokan opettaja (vanhempien kirjallisella suostumuksella) 2 lk Pituus, paino (ylipainoiset RR) Puberteettikehitys 3 lk Pituus, paino (ylipainoiset RR) Puberteettikehitys 4 lk Pituus, paino (ylipainoiset RR) Ryhti (skolioosimittarilla) Puberteettikehitys Terveet elämäntavat Harrastukset Yhteydenpito: lopettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin Kaverisuhteet Harrastukset, vapaa-ajan vietto, televisio, tietokone, videot Uni, ulkoilu Koulukiusaaminen Yhteydenpito: opettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin Asenne tupakointiin Uni ja lepo Tarv. murrosikään liittyvät asiat Yhteydenpito: opettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin

40 Luokka Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Terveysneuvonta ja muu sisältö 5 lk Laaja Kyselylomake ennen tarkastusta oppilaalle ja kotiin Pituus, paino RR, pulssi Perheen elämäntilanne ja hyvinvointi * Näkö Ryhti Puberteettikehitys Fyysinen ja psyykkinen kehitys Fyysinen kunto Arviointi S-kol-kokeen tarpeesta riskiperheen lapsilta Ryhti Yhteenveto luokkakohtaisesti erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden lukumäärästä Harrastukset Ruutuaika (tv, video, tietokone) Luokkahenki, koulukiusaaminen Tupakointi Mahd. oppimisvaikeudet Tunti murrosiästä, tarv. yksilöllistä keskustelua Materiaalia murrosiästä (Tytöt ja ruoka, Pojat ja ruoka) Yhteydenpito: opettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin, jos vanhemmat eivät ole läsnä tarkastuksessa 6 lk Pituus ja paino Ryhti, mittaus skolioosimittarilla Puberteettikehitys (Ylipainoiset RR) Hygienia Tupakka, huumeet, alkoholi tunti tarv Koettu terveys ja koulunkäynti Täältä tullaan nuoruus-koululaisen opas Yhteydenpito: opettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin Vanhemmilla on aina mahdollisuus tulla mukaan tarkastuksiin! Kotiin ilmoitetaan oppilaan välityksellä tieto tulevan tarkastuksen ajankohdasta. Ensimmäisen luokan kyselyssä kysytään halukkuus osallistua tarkastukseen. Opettajan kanssa yhteydenpitoon pyydetään kirjallinen lupa vanhemmilta. Hb vain tarvittaessa: urheilijat, alipainoiset, kasvisruokailijat, runsaat kuukautiset. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa tehdä lähetteen: tvk, pvk, CRP, LA, virtsanäyte, nieluviljely, TSH, rasva-arvot *Koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen tarkoittaa perehtymistä perheen elinoloihin (asuminen, toimeentulo, mahdollisuudet saada läheisiltä tukea, tms.), vanhempien terveyteen ja erityisesti sellaisiin tauteihin tai muihin ongelmiin, joilla on merkitystä lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle (psyykkiset taudit, päihderiippuvuus, yms.), parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Terveydenhoitaja osallistuu joka kolmas vuosi tehtävään kouluyhteisön terveys ja turvallisuus selvitykseen, jonka kutsuu koolle ympäristöterveydenhuolto. Kouluterveydenhoitaja osallistuu koulun oppilashuoltotyöryhmän työskentelyyn, josta tarkempi ohjeistus oppilashuollon käsikirjassa, joka on luettavissa peruskuntien ja peruspalvelukuntayhtymä Kallioon www-sivuilta.

41 KOULUTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA YLÄKOULUISSA Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö 7. lk Pituus, paino Ryhti skolioosimittarilla Värinäkö 8. lk Laaja Pituus, paino Näkö+ lähinäkö Kuulo (ei 3000hz, 6000hz) Ryhti skolioosimittarilla RR Rokotusohjelman tarkistus Perheen elämäntilanne Vanhemmat halutessaan mukaan tarkastukseen Lääkärin määräaikaistarkastus Fyysisen kunnon arviointi Puberteettikehitys Pojilta phimosis Ryhti Muut esille tulevat ongelmat (paino) Nuorison terveystodistus Ammatinvalintaan vaikuttavat sairaudet Yhteenveto luokkakohtaisesti erityistä tukea vaativien oppilaiden lukumäärästä Terveysneuvonta ja muu sisältö Tiedote kotiin kouluterveydenhuollosta koulun syystiedotteessa Terveet elämäntavat, murrosikä Päihteiden käyttö ja tupakointi Harrastukset ja vapaa-ajan vietto Sopeutuminen yläkouluun Mielenterveys, ihmissuhteet, koulukiusaaminen Materiaalia murrosiästä Yhteydenpito: opettajat/ohr (kirjallinen lupa), vanhemmat Kotiin palaute tarkastuksesta ja sen sisällöstä Itsehoidon ABC- lehtinen Terveyskysely: oppilaalle ja vanhemmille Mielialatesti: BDI-13 Päihdemittari: Adsume Terveet elämäntavat, terveysneuvonta Harrastukset/ vapaa-ajan vietto, mielenterveys Ihmissuhteet ja seurustelu Koulukiusaaminen, väkivalta Riskikartoitus: kansantauteihin sairastuminen Yhteydenpito: opettajat/ohr, vanhemmat Kotiin palaute tarkastuksesta (th+lääkäri) Materiaalia seksuaalikasvatuksesta

42 9. lk Pituus, paino Terveet elämäntavat, päihteet, tupakointi Harrastukset, mielenterveys, ihmissuhteet, seurustelu, koulukiusaaminen, väkivaltakokemukset Ammatinvalinta Yhteydenpito: opettajat/ohr, vanhemmat Kotiin palaute tarkastuksesta Terveyskortti (rokotustiedot) Terveydenhoitaja voi tarvittaessa tehdä lähetteen: tvk, pvk, CRP, LA, virtsanäyte, nieluviljely, TSH, rasva-arvot, sokerirasitus, gluc, ALAT ja ASAT, NTA Hb vain tarvittaessa: urheilijat, alipainoiset, kasvisruokailijat, runsaat kuukautiset. Opettajan kanssa yhteydenpitoon pyydetään kirjallinen lupa vanhemmilta. Oppilaille jaetaan yläkoulun alkaessa itsehoito-opas, joka on laadittu yläkouluikäisille. Terveydenhoitaja osallistuu joka kolmas vuosi tehtävään kouluyhteisön terveys ja turvallisuus selvitykseen, jonka kutsuu koolle ympäristöterveydenhuolto. Kouluterveydenhoitaja osallistuu koulun oppilashuoltotyöryhmän työskentelyyn, josta tarkempi ohjeistus oppilashuollon käsikirjassa, joka on luettavissa peruskuntien ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion www-sivuilta.

43 OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 10 LK JA LUKIOT 10.lk lukio 1lk th 60min lääkäri min lukio 2.lk lukio1-4 Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus tarkastuksen sisältö Infotunti aloittaville lukuvuoden alussa Terveystarkastus Terveyskysely ennen tarkastusta Perustutkimukset: pituus, paino, BMI. RR, HB näkö, tarv. kuulo tarv. vs., rasva-arvot, muut laboratoriokokeet rokotusohjelman tarkistus kyselyt: Audit, BDI tarvittavat seurantakäynnit sairasvastaanotto Lääkärin määräaikaistarkastus Miesopiskelijat, muut(tytöt) joko 1.tai 2.vuosi Terveysneuvonta ja muu sisältö Elämäntilanne (perheolot, asuminen jne.) Elämäntavat ja terveystottumukset Päihteiden käyttö, tupakointi, huumeet Koettu terveys ja mahdollinen oireilu Mielenterveys, stressin hallinta Sosiaaliset suhteet, perhe, ystävät, luokkayhteisö Harrastukset ja vapaa-ajan vietto (mahd. netti-, peli- ym. riippuvuudet) Seurustelu ja seksuaaliterveys Ammatinvalinta/ terveys Opiskelumotivaatio ja opintojen eteneminen tarv. lähete laboratoriokokeisiin, nuorisopkl, terapiakeskus, A-klinikka jne. Terveydenhoitajat kaikissa oppilaitoksissa voivat tarvittaessa tehdä lähetteen seuraaviin laboratoriokokeisiin: pvk, tvk, CRP, la, fb-gluc, K, NA. KREA, Alat, TSH, keliakiakokeet, LAKT-D, rasva-arvot, U-tutkimukset, raskaustesti, hiivaviljelyt, gc, klamydia, salmonella, MRSA, ekg, HBs-AG, Hiv Opiskeluterveydenhuollossa kaikissa oppilaitoksissa ulkokuntalaisten opiskelijat ovat oikeutettuja opiskelupaikkakunnallaan käyttämään yleislääkäritasoisia sairaanhoitopalveluita ja päihdepalveluita, Kallion omiin erikoislääkäripalveluihin ja niihin liittyviin tutkimuksiin tarvitaan maksusitoumus kotikunnasta. Muualla annetusta erikoissairaanhoidosta sairaanhoitopiiri laskuttaa suoraan opiskelijan kotikuntaa.

44 OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TOISEN ASTEEN AMMATILLISET OPPILAITOKSET (YSO, NAO) Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja tarkastuksen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Terveysneuvonta ja muu sisältö 1. vuosi th. 60min lääkäri 20-30min Infotunti aloittaville lukuvuoden alussa Terveystarkastus, jota ennen terveyskysely Perustutkimukset: -pituus,paino, BMI -näkö, kuulo, tarv. värinäkö -RR, HB -tarv. Vs, rasva-arvot, muut laboratoriokokeet- Rokotusohjelman tarkistus Kyselyt: Audit, BDI ja diabetesriski Erityisopiskelijoille ja niille, joilla on opiskelualaan tai tulevaan ammattiin vaikuttava pitkäaikaissairaus Elämäntilanne (perheolot, asuminen) Elämäntavat ja terveystottumukset Päihteiden käyttö, tupakointi, huumeet Koettu terveys ja mahdollinen oireilu Sosiaaliset suhteet, perhe, ystävät, kouluyhteisö Harrastukset ja vapaa-ajan vietto ( mahd. peli-, netti- ym. riippuvuudet) Seurustelu ja seksuaaliterveys Ammatinvalinta/terveys Opiskelumotivaatio ja opintojen eteneminen, poissaolot 2. vuosi Miesopiskelijat kutsuntavuonna, muut joko 1. tai 2.vuosi Poikkeus: lääkärintarkastusta ei tarvita, jos opiskelupaikan vastaanotto edellyttää T-todistuksen esittämistä ( nuorison terveystodistus ei riitä) vuosi tarvittavat seurantakäynnit sairasvastaanotto tarv. lähete laboratorioon, terapiayksikköön, nuorisopoliklinikalle Opiskelijat toimittavat Nuorison terveystodistuksen ja tarvittaessa salmonella todistuksen, ulkokuntalaisille ei tilata terveyskertomuksia

45 OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AMMATTIKORKEAKOULUT Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Terveysneuvonta ja muu sisältö 1.vuosi th.60min Infotunti aloittaville opiskelijoille Terveyskysely Terveystarkastus tarvittaessa 1.Opiskelija itse haluaa 2.Opiskelija altistuu opiskelun aikana vaaraa aiheuttavalle työlle 3.opiskelija terveyskyselyn perusteella hyötyy tarkastuksesta tai tarvitsee ammattihenkilön apua/ ohjausta Perustutkimukset: -pituus, paino, BMI -näkö ja kuulo tarvittaessa -RR, Hb, tarv, vs, rasva-arvot, muut laboratoriokokeet -rokotusohjelman tarkistus -kyselyt Audit, BDI Tarvittaessa terveydenhoitajan lähettämänä Elämäntilanne (perheolot, asuminen, talous jne.) Elämäntavat ja terveystottumukset Päihteiden käyttö, tupakointi, huumeet Koettu terveys ja mahdollinen oireilu Mielenterveys ja stressin hallinta Sosiaaliset suhteet, perhe, ystävät, opiskeluyhteisö Harrastukset ja vapaa-ajan vietto ( mahd. netti-, peli-, ym. riippuvuudet) Seurustelu ja seksuaaliterveys Ammatinvalinta/ terveys Opiskelumotivaatio ja opintojen eteneminen 1-4. vuosi tarvittavat seurantakäynnit ja sairasvastaanotto Ulkomaalaisilta Eu-alueen opiskelijoita otetaan kopio Eu-sairausvakuutuskortista, koska lääkärin vastaanottokäynneistä voidaan laskuttaa Kelaa, kopio toim Sirpa Raudaskoskelle

46 VAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN - PPKY Kalliossa aloitetaan äitiysneuvolan ja aikuissosiaalityön moniammatillinen yhteistyö tuen tarjoamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vauvaperheille. Menettelytavat: - neuvolan terveydenhoitaja käy läpi vanhemman /vanhempien kanssa kolmannella tapaamiskerralla (noin 18 raskausviikolla) vanhempien täyttämät kyselylomakkeet. - keskustelun perusteella terveydenhoitaja arvioi moniammatillisen yhteistyön tarpeen yhdessä sovittujen kriteerien perusteella. - asiakkaille kerrotaan mahdollisuudesta ottaa sosiaalityöntekijä mukaan seuraavalle tapaamiskerralle asiakkaan suostumuksesta. - yhteydenotto aikuissosiaalityöhön, jossa sovitaan kuka työntekijä tulee työpariksi - yhteisessä tapaamisessa tehdään suunnitelma jatkosta (kuka ja mitä) Kriteerit yhteydenottoon aikuissosiaalityöhön vanhemman suostumuksella: - yhteisasiakkuus, (neuvolassa kysytään onko asiakkuutta sosiaalitoimeen) - taloudelliset pulmatilanteet (Esim. ylivelkaantuminen, työttömyys) - vanhemmalla / vanhemmilla ei ole ammattia - puutteelliset asumisolosuhteet tai ei ole asuntoa - yksinhuoltaja, jolla ei ole tukiverkostoa Yhteystiedot aikuissosiaalityöhön: - Alavieska- Ylivieska: Pia Sipilä p Nivala: Marja-Liisa Autio p Sievi: Sari Junttila p

47 Masentuneen äidin hoitopolku raskausaikana ja vauvavaiheessa EPDS seula tai muu kysely tarvittaessa raskauden aikana jälkitarkastuksessa vauvan ollessa 3kk Kartoita perheen tilanne Jos pisteitä 13 tai yli tai muuten epäilet masennusta, kysy Kauanko tällainen olo on jatkunut? Onko olo suurimman osan päivää samanlainen? Onko päivittäinen toimintakyky selvästi huonontunut? Jos EPDS 13 Terveydenhoitajan tehostettu tuki (kuuntelu, keskustelu, tihennetyt tapaamiset ) Perheen verkoston kartoitus ja aktivointi Informoi alueen palveluista (perhekahvila vertaistukiryhmät) Tarvittaessa -Ota yhteys ennalta ehkäisevään perhetyöhön -konsultoi terveyskeskuspsykologia tai depressiohoitajaa Jos ei riitä Anna aika ensin neuvolalääkärille diagnoosi, lääkityksen arviointi, lääkekokeilu, lähetteet) Tee lähete depressiohoitajalle, Nivalassa vaihtoehtoisesti terapiakeskukseen Parisuhdeasioissa ohjaus perheasianneuvottelukeskukseen tai perheneuvolaan Tarvittaessa lastensuojelun konsultaatio ja/ tai tukitoimet/ verkostopalaverit Taloudelliseen tilanteeseen aikuissosiaalityön tuki Jos ei riitä Lähete terapiayksikköön (ennen sitä kaksi lääkettä kokeiltu) Jos akuutti tilanne, ohjaa päivystävälle lääkärille HETI yhteys terveyskeskus lääkäriin tai ensiapuun, mikäli äidillä on vakavia itsemurha-ajatuksia

48 ki- Suostumus neuvolan ja varhaiskasvatuksen/esiopetuksen väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on lapselleni tehtävän muksen/kuntouksen/ hoidon tai muun palvelun järjestäminen. Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka/esikoulu Oma hoitaja/esikouluopettaja Terveydenhoitaja/erityistyöntekijä Yhteistyötä koskevat tiedot/asiat Tietojen käyttötarkoitus (esim. lapsen kehityksen arviointi tai tukeminen, kuntoutuksen suunnittelu tai toteutus, lapsen sairauden hoitaminen) Aika ja paikka Huoltajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus

Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2016 2018

Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2016 2018 Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2016 2018 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 perusturva ja terveydenhuolto terveydenhuolto 4/2014 LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 Riskiseulonta Tehostettu ehkäisyohjelma Purenta/ oikominen Odottavat vanhemmat neuvolaterveydenhoitaja

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA

PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA Neuvolapalvelujen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuosille 2012-2016 Sisältö 1.Johdanto 3 2. Toimintaohjelman lähtökohdat.. 5 3. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT tuovi.hakulinen-viitanen@thl.fi 9.10.2013 Tuovi Hakulinen-Viitanen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 Leinonen Anu Kaakinen Sinikka Niemistö Maarit Syväjärvi Jaana Tekoniemi Anu Hakala Asta Koivumäki Raija Issakoff-Talala Katja

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 1 Hyvinvointipalvelut Terveysneuvonta Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2011 2014 1.3.2011 2 Saatesanat ohjelman

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015 2 Sisällysluettelo JOHDANTO...

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 10 Terveysneuvonta TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset yläkoulu Laatija: kouluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7.

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 ; voimaan 1.7.09 Miksi uusi asetus? lisääntyneet kuntien väliset erot

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v.

TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v. TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v. 2015-2017 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Toiminnan sisältö ja menettelytavat

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 38/29 Ptl 23.3.21 / Johtava hoitaja Anne Valtonen Asetuksen voimaantulo, sisältö

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu-

Lisätiedot

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet osasto Asetuksen mukainen neuvolatoiminta Lapsen syntymä Määräaikainen

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia Anu Leinonen pj Elise Lepistö Sinikka Kaakinen Maarit Niemistö Jaana Syväjärvi Anu Tekoniemi Asta Hakala Tarja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 32 LAUSUNTO ALOITTEESTA KSYLITOLIPASTILLIEN KÄYTTÖÖNOTOSTA HELSINGIN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Terke 2010-2781 Esityslistan asia TJA/32 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti

Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti eteneminen Lastenneuvolan tavoitteista ja tehtävistä Mistä työkaluja käytäntöön Keskusteluaiheita neuvolakäynneille Viite:

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI 20.11.2008 Oulu Ehdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Toimintaohjelma Numero 2 (33) SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 ASETUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LAIT, ASETUKSET

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen

Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen Itä-Savon Sairaanhoitopiirin ky PTH Hammashuolto Savonlinna, Sulkava, Enonkoski Hammashuolto 2015 1 Lasten ja nuorten suun terveydenhoito

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot