Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijater- veydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

Transkriptio

1 Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

2 Sisältö JOHDANTO TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Toimintaohjelman taustalla olevat suositukset ja oppaat Julkaisut TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Toiminta-ajatus Palvelustrategia neuvolassa PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Henkilöstöresurssit Laajat ja muut määräaikaistarkastukset Ehkäisy- ja muu seksuaalineuvonta Naisten kohdunkaulaosan syöpäseulonnat Matkailijoiden sekä muun aikuisväestön rokotussuojan ylläpito Ryhmätoiminta Muut toimintaan liittyvät palvelut ja tehtävät Äitiyshuolto Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto Koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olojen seuranta MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ Huolen vyöhykkeet työskentelyn tukena Asiakaslähtöisyys ja osallisuus Yhteistyökäytännöt Laaja lastenneuvolatyöryhmä Oppilashuoltotyöryhmät/ hyvinvointityöryhmät Muut sovitut yhteistyökäytännöt KIRJAAMINEN JA TIEDONKULKU TOIMINTAOHJELMAN OMA-VALVONTA JA MUU SEURANTA SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveystarkastusten sisältö ja suorittaja Ensimmäistä lastaan odottavan perheen suun terveystarkastus Alle kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Opiskelijoiden suun terveyspalvelut...15 LIITTEET

3 JOHDANTO Lasten ja nuorten ehkäisevistä terveyspalveluista säädetään voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009, päivitettynä 338/ 2011). Asetuksen 4 :n pykälä edellyttää, että kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa laadittu yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tasoltaan yhtenäinen ja tarpeen mukaan moniammatillinen sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Yhtenäinen toimintaohjelma on osa lastensuojelulain edellyttämää suunnitelmaa, joka tehdään lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Pääpaino on kansallisten linjausten mukaan ennakoivassa ja ehkäisevässä toiminnassa sekä varhaisen tuen järjestämisessä. Asetus velvoittaa, että määräaikaistarkastuksista poisjäävien erityisen tuen tarve selvitetään. Myös lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöön on kiinnitettävä huomiota. Toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan se, että kuntayhtymän eri kunnissa asiakkaat saavat yhtenäiset palvelut. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on aloittanut toimintansa vuoden 2008 alusta. Lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevät terveyspalvelut on järjestetty lähipalveluina kaikissa Kallion neljässä kunnassa Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä siihen liittyvän toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaa neuvolapalvelujen esimies. Neuvolapalvelut kuuluvat hallinnollisesti terveyspalveluihin, jossa toimialajohtajana toimii terveyspalvelujohtaja. Ylihammaslääkäri vastaa suun terveydenhuollon palveluista. Vuonna 2010 valmistui Kallion alueelle lastensuojelulain edellyttämä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jonka jälkeen perustettiin laaja-alainen lapsiasiainneuvosto seuraamaan ja raportoimaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilaa ja heille suunnattujen palvelujen toimivuutta. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa lasten, nuorten ja perheiden palvelut kuuluvat palvelustrategiakauden erityisen kehittämisen ja resursoinnin painopistealueisiin. Palveluja kehitetään verkostomallisen perhekeskusmallin mukaisesti, laajassa yhteistyössä viranomaisten, vapaaehtoisjärjestöjen, oppilaitosten, seurakuntien ja yksityisten palveluyrittäjien kanssa. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa on vuosina käyty läpi terveydenhoitajien henkilöstömitoitukset sekä vuonna 2011 terveydenhoitajien työnjako. Ennaltaehkäisevään työhön käytettävissä oleva terveydenhoitajaresurssi on tällä hetkellä pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukainen. Laajojen terveystarkastusten toteutus asetuksen mukaisesti vie suosituksia enemmän työaikaa, henkilöstömitoitussuosituksia jouduttanee tarkistamaan lähitulevaisuudessa valtakunnan tasolla. Lääkäriresurssit sen sijaan eivät riitä asetuksen mukaiseen toimintaan. Työkäytäntöjä ja sisältösuunnitelmia on yhtenäistetty ja päivitetty vuodesta 2008 sitä mukaan kun henkilöstöresurssit ovat lisääntyneet tai uudet kansalliset ohjeet ovat valmistuneet.

4 Vuonna 2012 pystytään keskittymään moniammatillisten hoitopolkujen/-prosessien kehittämiseen erityisen tuen tunnistamisessa ja tuen järjestämisessä. 2. TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Toimintaohjelman taustalla olevat suositukset ja oppaat - Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa (Stakes 1999, oppaita 34) - Lastenneuvola lapsiperheiden tukena opas työntekijöille (STM 2004:14) - Kouluterveydenhuollon opas (Stakes 2002, oppaita 51) - Kouluterveydenhuollon laatusuositukset (STM, oppaita 2004:8) - Opiskeluterveydenhuollon opas (STM, julkaisuja 2006:12) - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma (STM2007a) - Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa (STM2004:6) - Imetyksen edistäminen Suomessa, toimintaohjelma Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus 2004:11 - Terveyden edistämisen laatusuositus, Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, menetelmäkäsikirja (THL 2011,opas 14) - Terveys-2015-kansanterveysohjelma 2.2 Julkaisut Oppilashuollon käsikirja, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala, Kallio 2010 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala, Kallio 2010 Kuntayhtymän kuntien (Alavieska ja Sievi) ja kaupunkien (Nivala ja Ylivieska) hyvinvoinnin ja terveyden edistämissuunnitelmat v Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelustrategia vuosille

5 3. TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET 3.1 Toiminta-ajatus Neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on edistää asiakkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja sairauksien syntymistä yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla yhteistyössä kuntien muiden peruspalveluiden kanssa. 3.2 Palvelustrategia neuvolassa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion strategiaa noudattaen neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta painottuu ennalta ehkäisyyn, terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen. Asiakastarpeiden tunnistaminen, varhainen puuttuminen ja asiakaslähtöisyys sekä toimialat ja tulosalueet ylittävien palveluprosessien toimivuus ja joustavuus ovat keskeisiä menestystekijöitä terveyttä ja hyvinvointia edistävässä työssä. Palvelustrategian toimeenpano-ohjelmassa (liite 1) on tarkemmin kuvattu tavoitteet, keinot ja mittarit, joilla asiakaslähtöisyyttä sekä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä toteutetaan v PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Toiminta kattaa jokaisessa kunnassa kaikki odottavat naiset ja perheet sekä lapset ja nuoret oppivelvollisuuden päättymiseen saakka ja lisäksi kaikki erikseen määritellyn opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat päätoimiset opiskelijat, joiden opiskelu kestää vähintään kaksi kuukautta. Perinteisen neuvolatyön lisäksi neuvolan henkilöstö huolehtii matkailijoiden rokotussuojan antamisesta, yleisen rokotusohjelman mukaisesta koko väestön rokotussuojan ylläpidosta sekä naisten lakisääteisestä kohdun kaulaosan syöpäseulonnasta. Neuvolapalvelut ovat maksuttomia lähipalveluja eli toimipisteet ovat kaikissa Kallion kunnissa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään oppilaitoksissa lukuun ottamatta ammattikorkeakoulua Ylivieskassa, jossa ei ole toimitiloja opiskeluterveydenhuollon käyttöön. 4.1 Henkilöstöresurssit Asetuksen mukainen toiminta edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja. Ennaltaehkäisevässä työssä peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuonna 2012 on 28.6 terveydenhoitajan tointa, yksi avoterveydenhuollon osastonhoitaja ja 1. 6 terveyskeskusavustajaa. Lääkärityöpanosta on yhteensä 1.8.

6 Valtakunnalliset suositukset asiakkaat / henkilötyövuosi äitiysneuvola lastenneuvola kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto terveydenhoitaja lääkäri 80 synnytystä 800 synnytystä 340/ 0-6v ( ) /0-6v ( ) Valtakunnallisista suosituksista laskettu henkilöstömäärä, perustuen v asiakasmääriin Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio yht th/lääkäri th/lääkäri th/lääkäri th/lääkäri th/lääkäri Äitiysnla 0.37/ / /0.12 2,63/0.26 6,43/0.66 Lastennla 0.7/0.09 4/ / / /1,34 Kouluterv. 0.7/ / / / /0.9 Opiskeluterv / / / /0.97 Perhesuunn. 0.03/ / / / /0.27 yht. 1.8/ ,54/ / / /4,14 V **/ **/0.65 5**/ */ /1.8 (11.6.) *Ylivieskan toimista 0.4 terveydenhoitajan työpanosta käytetään Alavieskaan **Alavieskassa, Nivalassa ja Sievissä on vastaavat terveydenhoitajat, joiden esimiestehtäviin käytettävää aikaa ei ole huomioitu asiakasmäärissä 4.2 Laajat ja muut määräaikaistarkastukset Äitiys- ja lastenneuvolaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on laadittu erilliset asetuksen mukaiset sisältösuunnitelmat, joissa on kuvattu yksityiskohtaisesti kaikki määräaikaistarkastukset ja niihin sisältyvä terveysneuvonta (liitteet: 2 äitiysneuvola, 3 lastenneuvola, 4 alakoulu, 5 yläkoulu, 6 opiskeluth).

7 Uutena asetuksen myötä on ohjelmiin otettu laajat terveystarkastukset, jolloin selvitetään koko perheen hyvinvointia, tavoitteena on tunnistaa perheen tuen tarpeet ja kohdentaa tukea mahdollisemman varhain sitä tarvitseville. Yhteisesti on sovittu, mitä työmenetelmiä / lomakkeita käytetään tuen tarpeen tunnistamiseksi. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan mukaan molemmat vanhemmat ja vanhempien suostumuksella tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen kanssa. Asetuksen mukaisten määräaikaistarkastusten lisäksi tarvitaan yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä, ns. ylimääräisiä käyntejä, joihin valtakunnallisten suositusten mukaan pitäisi varata 25 % asiakastyöajasta. Terveystarkastuksissa esille tulleiden tarpeiden pohjalta suunnitellaan yksilöllinen saumattomasti jatkuva palvelukokonaisuus. Arvio terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta tehdään yhdessä lapsen, nuoren ja ikävaiheen mukaisesti myös hänen huoltajiensa kanssa. Tarvittaessa tehdään hyvinvointi ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä. Terveystarkastusten pohjalta suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen hyvinvointia tukeva kokonaisuus. Terveysneuvonnan tarkoituksena on tukea lapsen, nuoren ja perheen omia voimavaroja, terveyttä edistävienvalintojen tekemisistä ja vastuunottamista omasta terveydestään. Terveysneuvonta on osa hyvinvoinnin edistämistä ja tarkoittaa kasvuympäristön hyvinvoinnin tukemista suunnitelmallisella terveyslähtöisellä vuorovaikutuksella ja viestinnällä yksilö-, ryhmä- ja väestötasolla. Asiakkaat varaavat itse aikansa äitiys- ja lastenneuvolaan. Tarkastuksesta poisjääneitä lapsia seurataan puolivuosittain potilastietojärjestelmän avulla ja heidät kutsutaan määräaikaistarkastukseen. 4.3 Ehkäisy- ja muu seksuaalineuvonta Ehkäisyneuvolapalvelut järjestetään Alavieskassa ja Sievissä osana äitiysneuvolatoimintaa, Ylivieskassa ja Nivalassa toimii osa-aikainen terveydenhoitaja perhesuunnittelussa. Vuonna 2012 on tarkoitus kehittää toimintaa niin, että ehkäisyneuvontapalveluja saa myös opiskeluterveydenhuollossa. Raskauden ehkäisyneuvontaan sisältyy paitsi asiakkaalle sopivan ehkäisymenetelmän valinta ja sen käyttöön liittyvä seuranta myös kokonaisvaltainen seksuaaliterveyden edistäminen esim. sukupuolitautien ehkäisy. 4.4 Naisten kohdunkaulaosan syöpäseulonnat Naisten kohdunkaulaosan syöpäseuloihin kutsutaan vuosittain seitsemän ikäluokkaa ( vuotiaat). Näytteet tutkitaan Suomen syöpäyhdistyksen tutkimuslaboratoriossa, joka toimittaa vastaukset suoraan asiakkaille.

8 4.5 Matkailijoiden sekä muun aikuisväestön rokotussuojan ylläpito Neuvoloissa sekä opiskelijaterveydenhuollossa toteutetaan aikuisten kansallisen, yleisen rokotusohjelman mukaiset tehosterokotukset sekä riskiryhmille suunnatut muut rokotukset. Ulkomaille matkustaville laaditaan rokotusohjelmat ja annetaan muutoinkin matkailuun liittyvää terveysneuvontaa Ryhmätoiminta Perhevalmennus järjestetään keväästä 2012 alkaen monitoimijaisena yhteistyönä. Tämän lisäksi MLL: n aluetyöntekijä on lupautunut vetämään isäryhmiä. Vuoden aikana olisi tarkoitus käynnistää äideille suunnattujen vertaistukiryhmien pitäminen myös Nivalassa, Sievissä ja Alavieskassa, muokaten se kuhunkin kuntaan sopivaksi. 4.7 Muut toimintaan liittyvät palvelut ja tehtävät Äitiyshuolto Raskaana oleville naisille tarjotaan mahdollisuus raskauden aikaisiin sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontoihin, jotka tehdään Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Kuntayhtymässä käy gynekologi noin kerran viikossa, hänelle ohjataan pääsääntöisesti riskiraskaudet ja lääkärin lähetteellä muut gynekologiset asiakkaat Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto Kallio palveluksessa on oma osa-aikainen lastenlääkäri, jolle asiakkaat ohjautuvat joko lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolta Lastenlääkäri vastaa myös suurelta osin Kallion alueen alle 16- vuotiaiden lasten ja nuorten astmakontrolleista. Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti tämän terveydentilan toteamiseksi seuraavat erikoistutkimukset:asianomaisen alan erikoislääkärin tekemän näön ja kuulon tutkimus, psykiatrin tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi ja psykologin tutkimus. Silmälääkärin tutkimuksia tarvitsevat alle 8-vuotiaat lapset ohjataan lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä joko erikoissairaanhoitoon silmäpoliklinikalle tai paikkakunnilla yksityisvastaanottoa pitäville silmälääkäreille. Kuuloasioissa ohjataan erikoissairaanhoitoon. Psykiatrin/ psykologin tutkimukset tehdään iästä riippuen joko terapiayksikössä tai nuorten kohdalla erikoissairaanhoidossa. Terveydenhuollossa toimivat erityistyöntekijät: puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit sekä terveyskeskuspsykologi tekevät tiivistä yhteistyötä lastenneuvolan terveydenhoitajien ja lääkärien kanssa. Erityistyöntekijöille lapset ohjautuvat joko terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä.

9 4.7.3 Koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olojen seuranta Peruskoulujen ja lukioiden terveydellisten olojen tarkistuskierrokset tehdään joka kolmas vuosi. Terveystarkastajat ohjelmoivat koulukohtaiset tarkastukset, joihin oppilaitosten edustajien lisäksi osallistuu kouluterveydenhuollon ja kiinteistön haltijan edustajat. 5. MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ 5.1 Huolen vyöhykkeet työskentelyn tukena ei huolta pieni huoli harmaa vyöhyke, huoli kasvaa, suuri huoli, toimenpiteitä vaaditaan heti! työntekijä suhtaudun luottavaisesti omiin mahdollisuuksiini Huolen puheeksi otto ja jakaminen lapsen/ nuoren/ perheen kanssa >>tehostan huoleni seurantaa, toimin huoleni pienentämiseksi Luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee> sovin verkoston koolle kutsumisesta tai vien asian laajaan neuvolatyöryhmään/oppilashuoltoryhmään Huoli lapsen/ nuoren turvallisuudesta suuri, vaaditaan välitöntä puuttumista kuka voisi auttaa? keneen otan yhteyttä? < konsultoin työkaveria/ yhteistyökumppania esim. lastensuojelu lapsi/ nuori/ perhe saa tukea omista verkostoistaan jaettu ymmärrys tuen tarpeesta On läsnä ja tuo oman näkemyksensä huolesta ja tarvitsemastaan tuesta Antaa luvan käsitellä asiaansa, jos ei osallistu yhteistyöpalaveriin Tehdään yhdessä vanhempien kanssa pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimisesta tai vanhempien tiedottamisen jälkeen tehdään lastensuojeluilmoitus Peruspalvelut peruspalvelut toimivat, koen yhteistyön sujuvana Tarvittaessa ohjaan tai yhdessä asiakkaan kanssa/ luvalla otan yhteyttä muihin toimijoihin, esim. ennalta ehkäisevä perhetyö, varhaiskasvatus, koulu, huolen käsittely eri tahojen näkökulmista Toimintasuunnitelma mitä tehdään, kuka tekee, aikataulu ja seuranta Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelutarpeen Moniammatillinen yhteistyö jatkuu ja sitä arvioidaan

10 Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta/ nuoresta tai perheestä ja tavoitteena on huolen poistuminen. Työntekijä, jolla huoli herää, ottaa sen puheeksi ja käynnistää jatkotyöskentelyn. 5.2 Asiakaslähtöisyys ja osallisuus Neuvola-koulu ja opiskeluterveydenhuollon yksi keskeinen tehtävä on tunnistaa asiakkaidensa tuen tarpeet ja siksi on käytettävä työmenetelmiä, joiden vaikuttavuudesta on tutkittua näyttöä (esim. Audit, EPDS-seulat). Tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää paitsi yksilöllisten lisäkäyntien tekemistä myös moni ammatillisesti sovittuja hoitopolkuja, kun tuen tarve tunnistetaan. Kallion alueella on osa hoitopoluista sovittu ja kuvattu, mutta työ jatkuu vuosina Toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon lapsen, nuoren ja koko perheen oikeus osallisuuteen ja oikeus saada tukea. Osallisuuden mahdollistaminen ja tukeminen edellyttävät lapsen, nuoren ja perheen aktiivista kuuntelua, riittävää tuntemista, tilanneherkkyyttä, asiakkaan oikeuksien ja päätöksenteon kunnioittamista sekä luottamuksen hankkimista. Asetuksessa tarkoitettujen palvelujen neuvoloiden, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tehtävänä on osaltaan tukea kehitysympäristöjä. Kasvuympäristön tulisi paitsi ennakoivasti tukea terveyttä ja hyvinvointia myös olla mahdollisuuksien mukaan ympäristö, jossa annettava tuki toteutetaan. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelustrategiassa on linjattu että perheiden palveluja kehitetään verkostomallisen perhekeskusmallin mukaisesti. Tavoitteena on, että lapsiperheiden palvelut muodostavat perhelähtöisen kokonaisuuden, jossa yhteiskunnan vastuunotto asiantuntijana muodostuu tasavertaiseksi kumppanuudeksi ja vanhemmilta odotetaan ja suodaan enemmän osallistumista perheensä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nuorten osalta itsehoidon tukeminen on osa terveyspalveluiden käytön ohjausta. 5.3 Yhteistyökäytännöt Laaja lastenneuvolatyöryhmä Laaja lastenneuvolatyöryhmä on ryhmä, jossa konsultoidaan ja keskustellaan lasten ja perheiden seurannan, tuen ja tutkimusten mahdollisemman tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Järjestelmällisen tiimityön avulla saadaan työryhmään osallistuvien ammattitaito ja osaaminen parhaiten lasten ja perheiden hyödyksi. Kaikissa Kallion kunnissa kokoontuu oma laaja lastenneuvotyöryhmä, jonka yhdyshenkilönä ja vastuullisena kokoonkutsujana on yksi, nimetty terveydenhoitaja joka kunnassa. Ryhmän kokoonpanoon kuuluvat lapsen terveydenhoitaja ja lääkäri sekä tarvittaessa erityistyöntekijä(t) (puhe-, toiminta- tai fysioterapeutti, psykologi), ennalta ehkäisevän perhetyön edustaja, sosiaalityöntekijä lastensuojelusta, varhaiskasvatuksen edustaja (kiertävää erityislastentarhan opettaja, lastentarhanopettaja, perhepäivähoidon ohjaaja)ja kehitysvammahuollon edustaja. Lähtökohtana on, että perhe osallistuu asiansa käsittelyyn ja jos ei halua osallistua, pyydetään kirjallinen lupa käsitellä

11 lapsen asioita ja perhe saa muistion palaverista. Työryhmä kutsutaan koolle tarpeen mukaan ja kutsu osoitetaan niille henkilöille, joita ko. lapsen/perheen asia koskee. Kutsun esittäjä voi olla kuka tahansa työryhmään kuuluva asiantuntija eli se kenellä huoli herää Oppilashuoltotyöryhmät/ hyvinvointityöryhmät Oppilashuoltotyöstä ja oppilashuoltoryhmien kokoontumisista peruskouluissa vastaa koulunjohtaja tai rehtori tai muu koulun nimeämä vastuuhenkilö. Kallion alueella on laadittu v 2010 oppilashuollon käsikirja, jossa on mallinnettu oppilashuoltotyö kokonaisuudessaan. Ammattioppilaitoksissa vastaava ryhmä kokoontuu joko oppilashuoltotyöryhmän tai hyvinvointiryhmän nimellä. Terveydenhoitajat osallistuvat kaikissa oppilaitoksissa oppilashuoltotyöryhmien työskentelyyn. Kehittämiskohteena vuonna 2012 on laajoista terveystarkastuksista tehtävä luokkakohtainen yhteenveto, jota tulee käsitellä oppilashuollon tilaa ja kehittämistarpeita arvioitaessa Muut sovitut yhteistyökäytännöt Neuvolatoimintaan sekä koulu - ja opiskelijaterveydenhuoltoon liittyy useita seulontamenetelmiä, joilla tunnistetaan asiakkaiden erityisen tuen tarvetta. Yhteistyötä tarvitaan sekä tuen tarpeen tunnistamisessa että tuen järjestämisessä. Yhteistyöstä on sovittu varhaiskasvatuksen kanssa liittyen 4-vuotiaan lapsen laajan terveystarkastuksen toteuttamiseen sekä lapsen siirtyessä esiopetukseen. Myös esiopetuksesta kouluterveydenhuoltoon siirrettävästä tiedonkulusta on sovittu. Yhteistyö aikuissosiaalityön ja äitiysneuvolan kanssa on mallinnettu (Vahvuutta vanhemmuuteen, liite 7) samoin masentuneen äidin hoitopolku (liite 8). 6. KIRJAAMINEN JA TIEDONKULKU Asiakastyössä potilasasiakirjoihin kirjaamisen tehtävä on palvella potilaan/asiakkaan hoidon suunnittelua ja toteutusta sekä edistää hoidon jatkuvuutta. Lisäksi ne ovat tärkeitä potilaan tiedonsaantioikeuden ja oikeusturvan kannalta sekä vastaavasti henkilökunnan oikeusturvan toteutumisessa Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa terveydenhuollossa on käytössä Effica-potilas-tietojärjestelmä. Asiakirjojen käsittelyssä potilasasiakirja asetuksen 4 mukaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat saavat käsitellä potilasasiakirjoja vain siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä tai vastuunsa sitä edellyttää. Tietoja luovutettaessa on tehtävä merkintä asiakirjoihin, josta käy ilmi milloin, mitä tietoja on luovutettu, kenelle luovutettu ja kuka on luovuttanut sekä onko luovutus perustunut potilaan/asiakkaan kirjalliseen, suulliseen tai asiayhteydestä ilmenevään suostumukseen tai lakiin. Merkintä tehdään myös tilanteissa, joissa potilas kieltää tietojen luovuttamisen. Terveydenhuollossa toimivien velvollisuutta suojata potilastietoja sivullisilta korostuu mutta silti on tilanteita, joissa on välttämätöntä poiketa salassapitovelvoitteista jonkun henkilön edun tai oikeuksien taikka yleisen edun toteuttamiseksi. Vaitiolovelvollisuudesta voi poiketa samoin perustein kuin asiakirjasalaisuudesta. Siten viranomaisten yhteistyötilanteissa on mahdollista keskustella myös sellaisista vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista, jotka eivät sisälly asiakirjoihin, jos samat tiedot voitaisiin toimittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti.

12 Tietojen luovutuksen edellytyksenä on henkilön suostumus. Suostumuksen tulee olla pääasiallisesti kirjallinen. Ollakseen pätevä tulee myös asiayhteydestä ilmenevän suostumuksen olla vapaaehtoinen ja annettu tietoisena tietojen luovuttamisesta, luovutuksen saajasta, luovutettavista tiedosta sekä luovutettavien tietojen käyttötarkoituksesta ja merkityksestä. Lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, jäljempänä potilaslaki) sovelletaan asetuksen mukaisten terveystarkastusten ja terveysneuvonnan järjestämiseen. Potilaslaissa on säännökset tiedonsaanti oikeudesta sekä itsemääräämisoikeudesta. Asetuksessa puolestaan korostetaan avoimuuden merkitystä ehkäisevässä terveydenhuollossa. Alaikäisen mielipide toimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Lisäksi on huolehdittava kirjallisesta huoltajan suostumuksen hankkimisesta yhteistyön edellyttämään tietojen vaihtoon ja luovutukseen. Tietojen vaihdosta on sovittu yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa ja laadittu kirjalliset suostumus-lomakepohjat tietojen vaihtoon lastenneuvolatyössä samoin koulujen oppilashuoltotyöhön (liite 9 varhaiskasvatus, 10 esikoulu). 7. TOIMINTAOHJELMAN OMA-VALVONTA JA MUU SEURANTA Toimintaa arvioidaan kolmannesvuoksittain Maisema-mallin mukaisesti ja toimintasuunnitelmaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen osalta on siirrytty kansalliseen Avo-Hilmon mukaiseen tilastointiin, jonka avulla saadaan tilastotietoa toiminnan sisällöstä: käynneistä, kotikäynneistä, ryhmätoiminnasta jne. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista seuraa lapsiasiainneuvosto ja antaa vuosittain raportin lasten ja nuorten hyvinvoinnintilasta ja heille suunnattujen palvelujen toimivuudesta. Terveyden edistämistä seurataan kansallisesti vuosittain järjestettävällä Tea-kyselyllä, jossa on omat osionsa neuvola-asetuksen toteutumisen seurannassa. Tavoitteena Kalliossa on, että terveyden edistämistä ja sen koordinointia kehitetään edelleen. Asiakastyytyväisyyskyselyt ja muulla tavoin saatu asiakaspalaute ovat keinoja seurata palvelujen toimivuutta niiden käyttäjien näkökulmasta.

13 8. SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveydenhuollon yhtenä painopisteenä on suun terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostetaan ohjaamalla lasten vanhempia, alle kouluikäisiä, koululaisia ja opiskelijoita omahoitoon. Keinoina käytetään vuorovaikutteista yksilöneuvontaa sekä ryhmätilaisuuksia ja tapahtumia. 8.1 Suun terveystarkastusten sisältö ja suorittaja Suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys, hoidon tarve ja tehdään henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Kuuden kuukauden ikäisen lapsen suun terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja. Muut alle kouluikäisten lasten suun terveystarkastukset tekee suuhygienisti tai hammashoitaja ja tarpeen mukaan hammaslääkäri. Kouluikäiset tarkastaa hammaslääkäri ja suuhygienisti. Jokaisen suun terveystarkastuksen tai tutkimuksen yhteydessä tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma. 8.2 Ensimmäistä lastaan odottavan perheen suun terveystarkastus STM:n asetuksen mukaan on perusteltua suunnata terveydenhuollon ennaltaehkäiseviä voimavaroja ensimmäistä lastaan odottavan perheen terveyttä suosivan elämäntyylin rakentamiseen. Moniammatillinen yhteistyö terveydenhoitajien kanssa on tiivistä, jotta ohjeet olisivat ajantasaiset ja yhtenäiset. - Perhevalmennuksen yhteydessä suuhygienisti esittää luennon ja keskustelee odottavien vanhempien kanssa lapsen suun terveyden edistämisestä. - Terveydenhoitaja ottaa sylkitestin odottavilta vanhemmilta neuvolakäynnin yhteydessä. Testin avulla selvitetään hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien (mutansstreptokokkien) määrää vanhempien suussa ja arvioidaan syntyvän lapsen riskialttiutta bakteeritartuntaan ja hampaiden reikiintymiseen. (Mikä on karies?) Odottaville vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta suun terveystarkastukseen, joka on yhtymähallituksen päätöksen perusteella ppky Kalliossa maksuton. Tarkastuksen tekee suuhygienisti, joka tarvittaessa varaa uuden vastaanottoajan hammaslääkärille. - Suun terveystarkastuksessa selvitetään vanhempien ruokailutavat, tupakointi, hampaiden harjaustottumukset sekä ksylitolin ja fluorihammastahnan käyttö. Suun terveydentila tarkastetaan ja annetaan tarvittava neuvonta ja ohjaus. Suun terveystarkastuksessa korostetaan vanhempien oman suunterveyden merkitystä. Odottavia vanhempia ohjataan aloit-

14 tamaan säännöllinen ksylitolin käyttö (suositus 5g/pv; 1 2 täysksylitolipurukumityynyä 3 5 x/pv tai 2 pastillia 5x/pv). Lapsen syntymän jälkeen vanhempia neuvotaan välttämään sylkikontaktia lapseen kariesbakteerien tartunnan ehkäisemiseksi. Lapsen hampaiden harjaus neuvotaan aloittamaan heti ensimmäisen hampaan puhjettua. Hampaiden puhdistamiseen käytetään fluoripitoista hammastahnaa (500 ppmf) pieni sipaisu. Täysksylitolipastillien imeskelyn voi aloittaa jo vauvaikäisenä, kun lapsi osaa syödä kiinteitä ruokia. Täysksylitolipurukumin pureskelun opettamista suositellaan 2-3 -vuotiaana. Purennan kehittymisen kannalta imettäminen on suositeltavaa, mutta yli 1-vuotiaiden yöimettäminen lisää lapsen hampaiden reikiintymisriskiä merkittävästi. Rintamaidon runsas sokeripitoisuus edistää mutansstreptokokkien tarttumista hampaisiin. Huvitutti tulee jättää pois kahteen ikävuoteen mennessä. Lapsi on hyvä totuttaa säännölliseen ruokailurytmiin. Lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio toimintamalli (Kuvio 1). 8.3 Alle kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Lapsen ensimmäisen suun terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja, kun lapsi on puolivuotias. Yli yksivuotiaat lapset tarkastaa hammashoitaja tai suuhygienisti, ja tarpeen mukaan myös hammaslääkäri. Jokaisen suun terveystarkastuksen yhteydessä annetaan terveyttä edistävää neuvontaa ja ohjausta. Suuhygienia- ja ravitsemustottumukset luodaan jo lapsena. Ohjauksessa painotetaan hampaiden harjausta 2x/pv fluorihammastahnaa käyttäen ( ppmf maitohammasvaiheessa ja 1500 ppmf, kun pysyvät hampaat alkavat puhjeta), säännöllistä ruokailurytmiä (5-6x/pv) sekä makeiden ja happamien juomien käytön välttämistä. Täysksylitolia suositellaan 1-2 purukumityynyä 3-5x/pv tai pastillia 5x/pv. Tarkastuksessa kartoitetaan riskitekijät, jotka vaikuttavat yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Merkittäviä riskitekijöitä hampaiden reikiintymiselle ovat mm. varhainen mutansstreptokokkitartunta, huonot suuhygienia- ja ruokailutottumukset ja ravintoaineista erityisesti sokeriset ja happamat elintarvikkeet. (Käypä hoito -suositus: Karieksen hallinta) Alle kouluikäisten suun terveyden edistämisen yhteistyötoimintamalli (kuvio 2). Alle kouluikäiset ja kouluikäiset riskipotilaat (kuvio 3). 2-vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksessa otetaan lisäksi mutansstreptokokkisylkitesti. Jos syljen mutansstreptokokkien määrä on suuri tai lapsella on muita riskitekijöitä, lapsi kutsutaan seuraavan kerran tarkastukseen jo 3-vuotiaana. 3-vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksessa annetaan riskipreventio, johon voi kuulua lisäfluorin käyttö, mutta edelleen painotetaan erityisesti hyviä suuhygieniatottumuksia ja ravitsemussuosituksia. 4-vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksessa korostetaan vanhemmille, että harjausapu on tarpeen 10 -vuotiaaksi asti. 5- ja 6 -vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksessa näytetään puhkeavien ensimmäisten poskihampaiden harjaus ja niihin laitetaan fluorilakka. Tarkastuksessa arvioidaan myös ensimmäisten puhkeavien poskihampaiden pinnoitustarve.

15 8.4 Kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset STM:n asetuksen mukaisesti määräaikainen suun terveystarkastus on järjestettävä vähintään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Oppilaat kutsutaan ppky Kalliossa suun terveystarkastukseen asetuksen mukaisesti. Kaikki ensimmäisen vuosiluokan oppilaat kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle, jolloin määritetään koko alakouluajan kattava yksilöllinen hoitoväli. Siihen kuuluu myös käynnit suuhygienistillä tai hammashoitajalla. Yksilöllinen hoitoväli vaihtelee riskien arvioinnin mukaan. 8. vuosiluokalla suun tutkimuksen tekee hammaslääkäri ja 7-9 vuosiluokilla oppilaat kutsutaan tarkastukseen joko suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle. Lapsen ja nuoren suun terveydenedistämisessä korostetaan hänen omaa vastuutaan (alakouluikäisillä myös vanhempien vastuuta) kannustamalla ja ohjaamalla toimivaan omahoitoon. Jokaisen tarkastuksen yhteydessä annetaan oppilaalle kirjallinen ilmoitus hänen suunsa terveydentilasta kotiin vietäväksi. Neuvontaa annetaan yksilökohtaisesti, ryhmätilaisuuksissa ja erilaisissa tapahtumissa. Kouluikäisen terveyden edistämiseen kuuluu yhteistyö myös opetustoimen kanssa. Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden suun terveyden edistäminen ja suun terveystarkastukset (kuvio 4). Tarvittaessa hammastoimenpiteet on mahdollista tehdä ilokaasua apuna käyttäen. Kaikki hampaiden oikomishoitoa tarvitsevat pääsevät hoitoon, hoidon toteuttaa oikomishoidon erikoishammaslääkäri tai hoito tapahtuu hänen ohjauksessa. Myös kliinistä erikoishoitoa ja suukirurgiaa tarvitseville järjestetään hoito pääosin omana toimintana. 8.5 Opiskelijoiden suun terveyspalvelut Peruskoulun päättäville ppky Kallion kuntien alueella asuville oppilaille tarjotaan mahdollisuutta jäädä kutsujärjestelmään, jolloin heille tulee automaattisesti yksilöllisen hoitosuunnitelman mukainen kutsu. Opiskelijoilla (toisen asteen oppilaitokset ja ammattikorkeakoulu) on mahdollisuus varata omatoimisesti aika hammaslääkärin suun terveystarkastusta varten. Hoidon tarpeessa olevat opiskelijat otetaan kokonaishoitoon. Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden suun terveyden edistäminen ja suun terveystarkastukset (kuvio 4).

16 KUVIO 1. Lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvion toimintamalli. Yleiset tavoitteet - Ryhmätilaisuudet tavoittavat mahdollisimman suuren kuulijajoukon - Yhteistyö neuvolan ja suun terveydenhuollon välillä on yhteneväistä ja suunnitelmallista - Vanhemmat ymmärtävät, että hyvät suun terveystottumukset periytyvät - Vanhemmat tietävät, että karies on tarttuva mikrobisairaus - Vanhemmat ottavat vastuun lapsen suun terveydestä Toimenpiteet - Ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille toteutetaan ilmainen suun terveysneuvonta ja -tarkastus suuhygienistin vastaanotolla - Perhevalmennukseen sisältyy suuhygienistin pitämä ryhmätilaisuus perheen suun terveyden edistämisestä - Tunnistetaan perheet, jotka tarvitsevat erityistukea - Vakiinnutetaan suun terveyttä edistäviä tapoja ja tottumuksia - Annetaan yksilöllistä terveysneuvontaa - Huomioidaan kulttuuritekijät - Perhe osallistuu aktiivisesti neuvontatapahtumaan, jossa yhdessä määritellään terveyskäyttäytymisen muutostarpeet ja asetetaan tavoitteet - Seurataan suunniteltujen tavoitteiden toteutumista Haastattelukysymyksiä - Terveydentila (sairaudet, lääkitykset) - Käynnit suun terveydenhuollossa (säännöllisyys, oireet) - Ravintottumukset (ruokailun säännöllisyys, napostelu, makean käyttö, janojuoma) - Suuhygieniatottumukset (harjauskerrat, aineet ja välineet) - Ksylitolin käyttö (mitä, kuinka usein) - Tupakointi, nuuskan käyttö

17 KUVIO 2. Alle kouluikäisten suun terveyden edistämisen yhteistyötoimintamalli. Yleiset tavoitteet - Vanhemmat ymmärtävät oman suun terveyden merkityksen yleisterveydelle ja lapsen suun terveydelle - Vanhemmilla on hyvä suuhygienia ja ravintotottumukset ja täysksylitoli käytössä Ikä Tavoitteet Toimenpiteet: Suun terveydenhuolto Odotusaika 0-2 vuotiaat vuotiaat -Vanhempien suu on terve ennen lapsen syntymää -Vanhemmat tietävät miten kariesbakteerit tarttuvat -Vanhemmat tietävät, että perheen suuhygienia- ja ravintottumukset siirtyvät lapselle - Vanhemmat ymmärtävät vastuunsa lapsen suun terveydestä - Mutansstreptokokkitartunnan estäminen - Oikeaoppinen lapsen suun puhdistaminen - Oikeat ravintotottumukset - Täysksylitolin käyttö - Tutin ja tuttipullon käytön lopettaminen 2. ikävuoteen mennessä - Vanhemmilla on vastuu lapsen suun terveydestä - Lapsi on tottunut hampaiden harjaukseen - Vanhemmat harjaavat lapsen hampaat - Fluorihammastahna käytössä - Säännöllinen ruokailurytmi - Janojuomana vesi - Täysksylitolin käyttö - Makean ja mehujen käytön riskit - Ensimmäistä lastaan odottavan perheen ilmainen suun neuvonta- ja tarkastuskäynti suuhygienistin vastaanotolla - Suuhygienisti varaa tarvittaessa ajan hammaslääkärille - 1- ja 2-vuotiaat kutsutaan suun terveystarkastukseen hammashoitajalle tai suuhygienistille - 2-vuotiailta otetaan mutansstreptokokkitesti - Yksilölliset suun hoito-ohjeet ja hoitosuunnitelma - Harja ja MLL-esite (2- vuotiaille) ja Hyvää pikkuhampaille (1-vuotiaille) - Kariesriskin arviointi; 2- vuotiaiden vanhemmat täyttävät kyselylomakkeen, jota käytetään apuna kariesriskin arvioimisessa - Jos mutansstreptokokkitestin tulos on 0 tai 1, eikä ole muita riskitekijöitä, ei kutsuta 3-vuotis -tarkastukseen - Kutsutaan 4- vuotistarkastukseen - Tarkastus tehdään hammashoitotuolissa - Vanhemmille korostetaan harjausavun merkitystä - Yksilölliset suun hoito-ohjeet - Yksilöllisen hoitosuunnitelman päivittäminen Toimenpiteet: Neuvola - Terveydenhoitaja ottaa Str. Mutans testin vanhemmilta - Ohjaa vanhemmat suun terveystarkastukseen suuhygienistille - 6 kk: terveydenhoitajan suorittama suun tarkastus muun neuvolakäynnin yhteydessä - Terveydenhoitaja antaa ohjausta lapsen suun terveyden edistämisessä - sekä antaa harjan ja tahnan (500 ppmf) ja esitteen maitohampaat ovat tärkeät - Jos neuvolassa huomataan suun terveydenhoidos-sa puutteita, ohjataan suun terveydenhuol-toon

18 5-6vuotiaat Lapsi harjaa itse hampaat, vanhemmat apuna Fluorihammastahna käytössä Säännöllinen ruokailurytmi - Yksilölliset suun hoito-ohjeet - Huomioidaan ensimmäinen vaihduntavaihe - Jos neuvolassa huomataan suun terveydenhoidos-sa puutteita, ohjataan suun terveydenhuoltoon Janojuomana vesi Täysksylitolin käyttö Makean ja mehujen käytön riskit - Puhkeavien ensimmäisten poskihampaiden harjaustekniikka ja fluoraus - Arvioidaan pinnoitustarve - Riskinarvioinnin mukaan määritellään hoitoväli ja tarvittaessa tehostettu ennaltaehkäisy KUVIO 3. Alle kouluikäiset, joilla kohonnut kariesriski Riskit Suun terveydenhuolto Neuvola Kohonnut riski - Yleissairaus, johon jatkuva lääkitys - Napostelu, ei säännöllistä ruokailurytmiä - Plakki, alkavat kariekset, paikatut maitohampaat - Vanhempien välinpitämätön asenne suun terveydenhoitoon - Perheen syrjäytyneisyys - Säännölliset kontrollikäynnit - Tehostettu yksilöllinen ehkäisevän hoidon ohjaus; Ravinto- ja harjausneuvonta Fluorilakkaus ja tarvittaessa pinnoitus(kuutoset) - Vanhempia tuetaan lapsen omahoitoon - Kehotetaan varaamaan aika suun terveydenhuol-toon mikäli siihen huomataan tarve

19 KUVIO 4. Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden suun terveyden edistäminen ja suun terveystarkastukset. Yleiset tavoitteet - Lasten ja nuorten suun terveyden edistäminen, opastaminen ja ylläpitäminen - Koululainen oppii ottamaan vastuuta oman suunsa terveydestä iän karttuessa - Kaikki peruskoulun aloittavat kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle - Tarkastukset vähintään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla (hammaslääkäri) - Suuhygienistien ja hammashoitajien työpanosta pyritään hyödyntämään optimaalisesti - Hammaslääkäri määrittää yksilöllisen hoitovälin, mikä vaihtelee riskien arvioinnin mukaan - Käynnit yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisella ammattiryhmällä koko peruskoulun ajan (hoitoon kutsutaan koulusta) - Purennan seuranta tehdään asetuksen mukaisesti ja mahdollisen hoidon tarpeen määrittää oikomishoidon erikoishammaslääkäri (omana toimintana) - Peruspreventio kaikille tarkastuskäynnillä (tarvittaessa suuhygieniaopetus ja fluoraus) - Korostetaan vanhempien vastuuta alle 10-vuotiaiden suun terveydenhoidossa (apu harjauksessa) - Yksilöneuvonta tehdään vuorovaikutteisesti käyttäen osallistavaa keskustelua - Yhteisöllinen terveyden edistäminen (tapahtumat, ryhmätilaisuudet, terveellisten välipalojen suosiminen, ei makeiden ruokien tai juomien myyntiä koulussa) - Moniammatillinen yhteistyö opettajien ja kouluterveydenhoitajien kanssa Ikäluokka Tavoitteet Toimenpiteet 1. ja 2. vuosiluokka - Vanhemmat ymmärtävät vastuunsa lapsensa suun terveydenhoidosta - Terveelliset välipalat koulun jälkeen - Kaikki 1. lk:n oppilaat tarkastaa hammaslääkäri ja tekee yksilöllisen hoitosuunnitelman - Suunhoitotottumusten arviointi ja kirjaaminen, vanhempien apu harjauksessa - Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaiset käynnit (kutsujärjestelmä) suunnitelman mukaisella ammattiryhmällä - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio) 3. ja 4. vuosiluokka - Oppilas osaa itse harjata hampaansa (tarvittaessa vanhemmat auttavat) - Suun terveystarkastus ja ehkäisevä hoito yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti - Suunhoitotottumusten arviointi ja kirjaaminen - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio)

20 5. ja 6. vuosiluokka - Oppilas tietää kuinka suu pysyy terveenä (plakki, tupakka, nuuska, erosiiviset juomat) 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka / opiskelija - Oppilas tietää, mikä merkitys ravinnolla on hänen suunsa terveyteen - Oppilas osaa harjata hampaansa puhtaaksi - Nuori tietää, että vastuu hänen oman suunsa terveydestä on hänellä itsellään - Osaa puhdistaa hampaat, hammasvälit, kielen - Tietää terveellisen ravinnon merkityksen suun terveydelle - Tietää tupakan ja nuuskan vaikutukset suun terveydelle - Tietää alkoholin haitalliset vaikutukset - Tietää suun alueen lävistysten riskit - Nuori ymmärtää, että vastuu suun terveyden ylläpitämisestä on hänellä itsellään - Nuori on omaksunut terveelliset ravintotottumukset - Suun ja hampaiden puhdistus on säännöllistä - Suun terveystarkastus ja ehkäisevä hoito yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti (5-lk tarkastus hammaslääkärillä) - Suunhoitotottumusten arviointi ja kirjaaminen - Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaiset käynnit suunnitelman mukaisella ammattiryhmällä - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio) - 7. luokkalaiset kutsutaan suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle - 8. luokkalaiset kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle - Suun terveystarkastus ja ehkäisevä hoito - Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaiset käynnit suunnitelman mukaisella ammattiryhmällä - Suunhoitottumusten arviointi ja kirjaaminen - Tarvittaessa harjausopetus - Lankausopetus - Tarvittaessa tupakka, nuuska, alkoholi, lävistys -valistus - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio) - 9. luokkalaiset kutsutaan joko suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle - Uudet opiskelijat varaavat itse ajan hammaslääkärin vastaanotolta - Yksilöllisen hoitovälin määrittely - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio)

21 Toimeenpano-palveluohjestrategia: Tulosalue / vastuuyksikkö; neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 1. Kallio toimii ja kehittää palvelujaan asiakaslähtöisesti ja järjestää palvelujaan kohdennetusti eri asiakasryhmille. Nykyhetki; Miten asiakaslähtöisyys ja palvelujen kohdentaminen toteutuvat tällä hetkellä? Tarkoittaa, että Tavoitteet Toimenpiteet /projektit Arviointikriteerit/mittarit Vastuut Aikataulu 1. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan Kallion resurssit huomioon ottaen 5. Palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti. Asiakkaat kokevat että heidän mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan palveluja kehitettäessä ja niitä toteutettaessa Asiakkaan näkemys tilanteestaan/ tuen tarpeesta kirjataan terveyskertomuksiin tarkastuksen/ käynnin yhteydessä. Asiakastyytyväisyyskyselyt (joka toinen vuosi) ja muulla tavoin saatu palaute. Effica-tilastot: toteutuneiden yksilöllisten tarpeiden mukaiset käynnit vrt kaikki käynnit Kaikki työntekijät jälkeen 7. Asiakkaiden palvelutarpeita arvioidaan ja asiakkaita ryhmitellään palvelutarpeiden perusteella. Palveluja suunnitellaan ja kohdennetaan niin, että ne ovat vaikuttavia ja taloudellisesti tuotettuja. Lapsi/ nuori/ perhe saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja tarvittaessa moni- ammatillisesti Sovitaan moniammatillisesta yhteistyöstä ja kuvataan hoitopolut eritystä tukea tarvitsevien perheiden tunnistamisessa ja tuen järjestämisessä. *kaikki käytössä olevat seulontamenetelmät on ohjeistettu myös jatkotoimien osalta Kuvatut hoitopolut kpl/ seulontamenetelmät sektoreittain Osastonhoitaja ja nimetyt vastuuhenkilöt (terveydenhoitajat ja yhteistyökumppanit) Palveluja tarjotaan ryhmämuotoisesti silloin, kun asiakas hyötyy saamastaan vertaistuesta ja toiminta on kustannustehokasta. Tuetaan vanhemmuuteen valmistautumista ja vanhemmuutta terveysneuvonta vertaistuen mahdollistaminen palveluista tiedottaminen -eri toimijoihin Neuvola järjestää moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta kaikille l ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille ja vertaistukiryhmiä niille vauvaikäisten äideille, jotka eivät aiemmin ko. ryhmään osallistuneet Toteutuneet (kplmäärä)) perhevalmennustilaisuudet ja vertaistukiryhmät kunnittain Kokoamisvastuu äitiysneuvolan työntekijät. Toteutusvastuu kaikilla perhevalmennusrungon toteuttajilla 2012-

22 ja heidän työhönsä tutustuminen Mitä yhteistoimintaa Kallion toimijoiden, yksityisten, 3.sektorin tai peruskuntien kanssa tarvitaan? (kirjataan) Mitä tulisi parantaa nykyisestä? Voimmeko luopua jonkin asian tekemisestä? (kirjataan) Mitä tunteita (pelkoa, epävarmuutta, innostusta, iloa, turhautuneisuutta jne.) tai ajatuksia linjaus ja sen toimeenpano herättää? (keskusteltavaksi, ei kirjata) 2. Kallion terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on tavoitteellista, suunnitelmallista ja koordinoitua toimintaa ja ammattilaiset edistävät päivittäisessä työssään terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Nykyhetki; Miten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuvat tällä hetkellä? Tarkoittaa, että Tavoitteet Toimenpiteet /projektit Arviointikriteerit Vastuut Aikataulu 1. Kallio edistää yhdessä peruskuntien ja järjestöjen kanssa asukkaidensa kokonaisvaltaista hyvinvointia HYTE toiminnasta sovitun työnjaon pohjalta (kuntien HYTE ryhmät.) 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen muodostaa toimialat ja tulosalueet ylittävän prosessin, jota kehitetään niin, että asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti ja työntekijät tunnistavat vastuunsa prosessissa. 3. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, varhaista tukemista kohdennetaan niin, että palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat hyvässä suhteessa keskenään. (tiedostetaan asiakkaiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät haasteet) 4.Tuetaan asiakasta ottamaan Tuotetaan päätöksen teon ja järjestettävien palvelujen suunnittelun tueksi seurantatietoa, jotka kuvaavat: lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa tuotettujen palvelujen toimivuutta Varhaisella puuttumisella pyritään ennalta ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia tuomalla tukea riittävän varhaisessa vaiheessa Toiminta painottuu ennalta ehkäisyyn ja erityistä tukea tarvitsevien varhaiseen tunnistamiseen. Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuolto kattaa 100 % koko ikäluokan Tuetaan itsehoitoa Kehitetään kirjausta ja tilastointia seurantatiedon saamiseksi. Koululaisten laajojen tarkastusten osalta sovitaan käytäntö, miten luokkayhteenveto (asetus 7 ) toteutetaan Arvioidaan neljännesvuosittain erityistä tukea tarvitsevien lasten/nuorten/ perheiden tukipalveluja ja niihin liittyvien hoitoketjujen/-polkujen toimivuutta Lakisääteiset määräaikaistarkastukset toteutuvat 100 % ja tarkastuksissa seulotaan kattavasti lapsen/nuoren/perheen tuen tarvetta tarkastuksesta poisjääneisiin otetaan yhteyttä Itsehoidon Abcyläkoulujen oppilaille. Nettiin oppaita tai linkkejä esim sairaan lapsen hoidosta Potilasasiakirjoista saadut tilastot Ennalta ehkäisevän perhetyön tarve/ riittävyys Nuorten mielenterveyspalvelut tarve/ riittävyys Moni- ammatillisten vertaisryhmien toteutuminen, kpl Määräaikaistarkastusten toteutuminen % Yhteydenottojen määrä (kpl) lastenneuvolasta poisjääneiden lasten vanhempiin osa-vuosikatsaukseen arviot Osastonhoit ja työntekijät Atktuki Os hoit kokoaa maisemaraportin yhteydessä, koko henkilöstö arvioi Tv-avustaja ja osastonhoitaja seuraa, toteutumisvastuu koko henkilöstö Henkilöstö lukuvuosi alkaen alkaen, kun Avo- Hilmosta tietoja saatavissa

23 vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. 6. Otetaan käyttöön toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeviä sähköisiä palveluja ja teknologiaa Sähköisen asioinnin mahdollistava palveluiden kehittämisselvitys käynnistetään ja valitaan Kallion sähköisen asioinnin toteuttamiskohteet. Selvityksessä arvioidaan mm. ikäihmisten turvallisuutta edistävän teknologian käyttöönottamista ja prosessien tehostamista sähköisten palvelujen avulla. Millaisia sähköisiä palveluja tai teknologiaa on jo käytössä? Mitä mahdollisuuksia näette e-asioinnin lisäämiseen? Joukkoseulontojen kutsujärjestelmä. Kallion netti-sivuille linkkejä/oppaita itsehoitoon. Nettineuvola. Miten asiakkaan vastuuta omasta hyvinvoinnista/itsehoitoa voidaan lisätä sähköisesti? kts yllä Vastaukset em. kysymyksiin tarvitaan em. kehittämisselvitystä varten. Tavoitteet Toimenpiteet /projektit Arviointikriteerit Vastuut Aikataulu Yhteinen toimintaohjelma on laadittu v 2011 Toimintaohjelman päivitys v 2012 ja tarvittaessa myöhemminkin asiakastarpeiden muuttuessa. Neuvolatyön valvontaohjelma, Tea-viisari terveyspalvelujen jory Mitä yhteistoimintaa Kallion toimijoiden, yksityisten, 3.sektorin tai peruskuntien kanssa tarvitaan? (kirjataan) Peruskuntien päätöksentekoon osallistuvan luottamushenkilöstön kanssa olisi käytävä keskusteluja asiakastarpeista ja niiden

24 muutoksista eli väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta. Siltä pohjalat pitäisi suunnitella tuotettavat palvelut ja niiden painopistealueet. Eli palvelustrategia-illat: poliittiset päättäjät, asiakkaat ja palvelujen tuottajat Mitä tulisi parantaa nykyisestä? (kirjataan) Voimmeko luopua jonkin asian tekemisestä? (kirjataan) Mitä tunteita (pelkoa, epävarmuutta, innostusta, iloa, turhautuneisuutta jne.) tai ajatuksia linjaus ja sen toimeenpano herättää? (keskusteltavaksi, ei kirjata)

25 TOIMINTASUUNNITELMA RASKAUSAJAN KÄYNNEISTÄ ÄITIYSNEUVOLASSA Ajankohta/ suorittaja I. käynti h 9 th/kätilö 90 min 2.käynti h13 lääkäri 20min 3. käynti h18 th/kätilö 60min Määräaikaistarkastuksen sisältö Terveysneuvonta ja muu ohjaus Jaettava materiaali Vanhempien henkilötiedot ja anamneesi Elämäntilanne kartoitus (kyselyjen jako) Perustutkimukset (RR, paino, virtsanäyte, PLV ja Hb tarvittaessa ) Verikokeet: pvk, kardiolipiini,hbsag,hiv veriryhmä, u-klamydia ensisynnyttäjiltä ja tarv.uudelleen synnyttäjiltä UÄ kaikille Lähete sokerirasitukseen h 12-16, jos aikaisemmin GDM, voimakas sukurasite,pco tai BMI> 35. Jos hypotyreoosi ja Thyroxin-lääkitys lisäys 0.25 µg (OYS ohje) Perustutkimukset (terveydenhoitaja) Aikaisempi synnytysanamneesi UÄ, lasketun ajan varmistaminen Gynekologinen tutkimus, PAPA (jos edellisestä yli 2v tai aiempia luokkamuutoksia) tarv.muut tulehdusnäytteet (fluor, ) Perustutkimukset (RR, paino, virtsanäyte, Hb tarv.) Kohdun koko (sf-mitta) Sikiön sydänäänet (liikkeet) Raskauden perheelle tuomat fyys.,psyykk. ja sos. muutokset Äidin työ/raskaus Ravitsemus, liikunta, lääkkeet, tupakka, päihteet Parisuhde ja seksuaalisuus raskauden aikana Info 1. lasta odottaville mahdollisuudesta maksuttomaan käyntiin hammashygienistillä. Sikiöseulonnoista tiedottaminen (yli 40v ja ne, joiden suvussa on kromosomi- poikkeavuuksia halutessaan suoraan istukkanäytteeseen tai lapsivesipunktioon) Ilmoitus KPKS:aan, jos halukkuutta seulontatutkimuksiin Jos huumekokeilua tai -käyttöä; Drugscan x1 raskauden aikana Parisuhde, jaksaminen, valmentautuminen vanhemmuuteen Käydään läpi kyselyt, jotka jaettu 1.kerralla Meille tulee vauva (Stakes) DVD Oppaana vanhemmuuden polulla ( Helistin) Saamme vauvan (MLL) Raskausajan ravitsemus ja liikunta (MLL) Savuton raskaus (MLL) tarvittaessa Alkoholi ja raskaus tarvittaessa Sikiöseulonnat (Stakes)

26 Ajankohta Määräaikaistarkastuksen sisältö Terveysneuvonta ja muu ohjaus Jaettava materiaali 4. käynti h th./kätilö 30min Rakenne Uä KPKS halukkaille 5.käynti h 26 th/kätilö 30min 6.käynti h lääkäri 20min 7.käynti h 32 th/kätilö 30min Perustutkimukset Kohdun koko Sikiön sydänäänet tarv. lähete sokerirasitukseen h (Käypä hoito -suosituksen mukaisesti) Perustutkimukset, kohdun koko, sikön sydänäänet ja liikkeet Rh-va-seula II( Rh-negatiiviset ) Perustutkimukset (terveydenhoitaja) UÄ: sikiön kasvu, rakenteet, lapsiveden määrä, istukan paikka Sisätutkimus, cx-tila, gynekologiset infektionäytteet tarvittaessa Ennaltaehkäisy: - ennenaikainen synnytys - äidin sokeritasapaino - pre-elampsian oireet Perustutkimukset Kohdun koko, sikiön liikkeet ja sydänäänet Parisuhde, jaksaminen kotona ja työsä, valmentautuminen vanhemmuuteen Informaatio sosiaaliturvaetuuksista, todistus KELA (h22 jälkeen) BCG-rokotustarpeen arviointi Suun terveydenhoito, sylkinäytteen otto molemmilta vanhemmilta Parisuhde, jaksaminen kotona ja työssä Informaatio perhevalmennuksesta Selviytyminen työssä Liikelaskentaohjaus ja kirjallinen ohje Synnytyspelot (tarv. lähete pelkopolille) Imetyssynnytyssairaalaa varten Esitietolomake synnytyssairaalaa varten

27 Ajankohta/ suorittaja 8.käynti h th/kätilö 30 min 9.käynti h lääkäri 20 min 10.käynti Määräaikaistarkastuksen sisältö Terveysneuvonta ja muu ohjaus Jaettava materiaali Perustutkimukset Kohdun koko, sikiön sydänäänet, liikkeet ja tarjonta Perustutkimukset (terveydenhoitaja) Rh-vasta-aineseula III Sisätutkimus, cx-tila. Sikiön tarjonta Painoarvio Synnytystapa arvio Äidin ja sikiön perustutkimukset Synnytykseen liittyvät ohjeet (sairaalaan lähtö) Tarv aika synnytyssairaalaan ulkokäännöstä varten Lähete synnytystapa-arvioon äitiyspkl viikolle 37 (ensisynnyttäjät tai edellinen synnytys sektiolla) Äitiyspkl-käynnit sairaalaan, johon menossa synnyttämään h x viikossa th/kätilö 30min 11. Yliaikaiset 2 x viikossa th/kätilö 30min Äidin ja sikiön perustutkimukset Tilataan aika äitiyspoliklinikalle päiväksi, jolloin raskaus on kestänyt 10 vrk yli lasketun ajan.

28 Ajankohta/ suorittaja Synnytyksen jälkeen kotikäynti th/kätilö 90min Määräaikaistarkastuksen sisältö Terveysneuvonta ja muu ohjaus Jaettava materiaali Vastasyntyneen vointi paino, silmät, suu, napa, iho, rintaruokinta Synnyttänyt äiti mieliala, parisuhde, vanhemmuus vointi ja jaksaminen lepo ja liikunta jälkivuoto rinnat Vauvan hoitoon liittyvät asiat Perheen tukiverkosto ja voimavarat Vanhempina jaksaminen, isän rooli, parisuhde, sisarukset D-vitamiinitipat vauvalle Informaatio jälkitarkastuksesta ja ryhmätapaamisesta Vauvalle aika lastenneuvolan kotikäynnille (1kk) ja lääkärille 6vkon iässä Imettävän äidin ravitsemus ja liikunta Äidinmaito Käsiteltävä varoen - lehtinen D-vitamiini ohje Jälkitarkastus 5-12 viikkoa synnytyksestä th/klö/lääkäri 60 min th tai lääkäri 20min Perustutkimukset Tulehdukset, leikkausarvet Kohdun koko, laskeumat, lantiopohjalihasten kunto Rinnat Kaikille mielialakysely-lomake Todistus jälkitarkastuksesta KELA:lle Vanhempina jaksaminen, oma aika, isän työ, parisuhde, tukiverkosto Ehkäisyn suunnittelu tarvittaessa Vauvan hoitoon liittyvät asiat, imetys Jos raskauden aikainen dieettihoitoinen diabetes, lähete sokerirasitukseen 12kk, jos ins.hoit, 3kk:n päähän, josta merkintä lapsen perhe-lehdelle (äidin GDM)

29 Käynti-ikä LASTENNEUVOLATOIMINTA Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjaus ja jaettava materiaali Kotikäynti 1 kk (tarjotaan kaikille mahd. kotikäyntiin 90min Perheeseen tutustuminen Äidin ja isän kokemukset raskauden ja synnytyksen kulusta sekä vauvanhoidosta kotona Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen - äidin vointi (masennus) - kokemukset äitinä ja isänä, vauvan viestien tulkitseminen - vauvan ja vanh. välinen vuorovaikutus (katsekontakti, seurustelu) Neuvolapalvelujen esittely (palvelutiedote) Materiaali: Lapsi eri ikävuosina 0-6kk Pikku nuppu (MLL) ensisynnyttäjille Rokotusopas (ensisynn) Vanhempien jaksamisen seuranta ja tukeminen - perheen työnjako (vauvanhoito, kotityöt) - perheen sosiaalinen tukiverkosto - Vauvan. yleisvaikutelma, kasvuun, kehitykseen ja hoitoon liittyvät asiat - mitat - jäntevyys, refleksit - iho, silmät, napa, suu - vuorokausirytmi, itkuisuus, mahavaivat - imetys /ravinto Tarvittaessa: Koliikkivauva perheessä (MLL) Perhelehti täytettäväksi kotiin 2kk nlakäynnillä palautus Käynti-ikä Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjaus ja jaettava materiaali

30 6 vk (änlan th antanut ktk:llä ajan lääknla ajan) (20min) Vauvan kasvu (th) (Paino on ylittänyt syntymäpainon) Imetys, ravinto Yleisvaikutelma, jäntevyys, vireys Kasvu Varhaisheijasteet Sydänäänet ja femoraalipulssi Aistit, punaheijaste Lonkat ja genitaalit Vaikeat synnynnäiset vammat ja sairaudet Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus Äidin jaksaminen/perheen tilanne 2 kk (60min) Vauvan kasvu ja kehitys, yleisvaikutelma vauvasta - mitat - jäntevyys ja refleksit - vuorovaikutus; katsekontakti, hymy, ääntely Vauvan hoito ja vanhempien jaksaminen Perhe-lehden läpikäyminen - kuinka perheessä riidellään - väkivalta Rotarokote Lattialla pitäminen D-vitamiini Tietoa tulevista rokotuksista ja vauvan kuumeen hoidosta Materiaali:

31 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjaus ja jaettava materiaali 3 kk (60min) Vauva: yleisvaikutelma, kasvu Vauvan hoitoon liittyvät asiat - iho, nukkuminen, ravinto - käsien käyttö aktiivista Vuorovaikutus, vastavuoroisuus Ilon aiheet Perheen jaksaminen - EPDS-kaavake (masennus) - Perhe-lehti täytetty? (4kk laaja terv.tark) Infanrix 5 Rotarokote Pneumokokki Imetyksen tukeminen / Keskustelu lisäruuista alustavasti Materiaali: Ruokaa lapselleni kirjanen Tapaturmat Kutsutaan molemmat vanhemmat seuraavaan tarkastukseen LAAJA th+lääkäri 4 kk (20min) Vauvan kasvu (th) Perheen hyvinvointi ja mahd. lisätuen tarpeen tunnistaminen* Vanhempien esille tuomat asiat Yleisvaikutelma Kasvu Iho, vatsa, lonkat Tonus, traktiokoe Asento- ja liikemallit, puolierot Primääriheijasteet Aistit, karsatus, punaheijaste Kivekset Vuorovaikutus vauvan ja vanhempien välillä Sydänäänet ja femoraalipulssi Perheen vointi ja mahd. lisätuen tarpeen tunnistaminen(kts perhelehti) Lisäruokien aloitus tarvittaessa Vauvaperheen voimavara kaavake annetaan kotiin täytettäväksi molemmille vanhemmille

32 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 5 kk Vauvan kasvu ja kehitys Infanrix 5 Ruokavalion laajentaminen mitat motoriikka (kääntyminen, varpailla leikkiminen, lelun käsittely) Rotarokote ruokailurytmi: vanhemmat ja lapsi imetyksen tukeminen (60min) Havainnot lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta vierastaminen nauru, äänen keksiminen vastavuoroinen leikkiminen vanhempien kanssa Vanhempien jaksaminen, vauvaperheen arjen voimavarat kaavakkeen läpikäyminen Pneumokokki Vauvan istuttamisesta ja liikkumisesta keskustelu Nukkuminen, yöheräily Perheen sosiaaliset suhteet Työhön paluu kysymykset Perheväkivalta *Koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen tarkoittaa perehtymistä perheen elinoloihin (asuminen, toimeentulo, mahdollisuudet saada läheisiltä tukea, tms.), vanhempien terveyteen ja erityisesti sellaisiin tauteihin tai muihin ongelmiin, joilla on merkitystä lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle (psyykkiset taudit, päihderiippuvuus, yms.), parisuhteeseen ja vanhemmuuteen.

33 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 6 kk Vauvan kasvu Ruokailurytmi (60min) Motoriikka - pivottaa - kämmenote - neonataaliheijasteet hävinneet Iho (allerg) karkea ruoka mukista juominen ruokavalion laajentaminen Tapaturmat Suun terveydentilan arviointi ja hampaiden harjaus Materiaali: 6-12kk Pieni Tutkija (MLL) (ensisynn.) Tunteiden ilmaisu Abc-maitohampaat ovat tärkeät, jaetaan hammasharja ja tahna 8 kk th+ lääkäri (20min) Vauvan kasvu (th) Suuntakuulo uikku/helistin (th) Näkö (helmi) Yleisvaikutelma Kasvu Ääntely, jokeltelu Sydämen kuuntelu Syönti, suu ja hampaat Aistit (karsastus, näkö ja kuulo) Kivekset pojilta Motoriikka, varvastaminen Suojeluheijasteet Psykososiaalinen kehitys, vuorovaikutus, vierastaminen Rajat, kodin turvallisuus Ensikengät, Tallustellaan esite Ravintoasiat; mukista juominen, karkea ruoka, lusikka käteen, hapanmaitovalmisteet(10kk) Perheen päivärytmi Materiaali: Turvallisesti kotona Perheen hyvinvointi

34 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 10 kk th Isä ja vauva (45-60min) Lapsen kasvu Motoriikka Leikit isän kanssa Isän osallistuminen perheen arkeen Isän jaksaminen Ravintoasiat Perheen päivärytmi Kodin turvallisuus Audit-kysely molemmille vanhemmille kotiin täytettäväksi 12 kk (60min) Lapsen kasvu Kehityksen arviointi - puheen kehitys (ymmärtäminen, sanat) - motoriikka (kävely, pinsettiote, lusikan käyttö) Vanhempien ja lapsen vuorovaikutukseen ja kasvatukseen liittyvät asiat - lapsen temperamentti - vanh. kokemukset lapsen tunnetilojen tunnistamisesta ja suhtautumisesta kieltoihin - miten lapsi kestää vanhempien lyhyen poissaolon Perheen päivärytmi Vanhempien jaksaminen Itsensä ja parisuhteen hoitaminen Inf nrix 5 Pneumokokki a Ruokailu D-vitamiini Tuttipullo Syömään opettelu Siisteyskasvatus Puheen kehityksen tukeminen - kirjat, lukeminen - vastavuoroinen juttelu - tutin käyttö Lapsen omatoimisuuden tukeminen ja kehitykseen kuuluva, itsenäistymisen mukanaan tuoma uhma Audit-kaavakkeen läpikäyminen Neuvolakorttiin merkintä molempien vanhempien mukanaolosta seur. käynnillä (18kk) Materiaali: 1-2v Ikiliikkuja (MLL)

35 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali LAAJA 18 kk th+lääkäri (20min) Lapsen kasvu Motoriikka (kävely, kiipeily, tornin rakentaminen, lusikan käyttö) Omatoimisuus (syöminen, vaatteiden riisuminen) Lapsen suhtautuminen rajoituksiin Lapsen voimakas oppiminen Perheen hyvinvointi *(Perhe-lehden päivitys Audit-lomake Yleisvaikutelma, kasvu Neurologinen kehitys, motoriikka, käsien käyttö Karsastus Sydämen kuuntelu Puheenkehityksen häiriöt, puheen ymmärtäminen Henkinen kehitys, tahtokausi(käyttäytyminen) Mahd. ruokarajoitusten tarkistus Kivesten laskeutuminen pojilta MPR I Kasvatuslinjat kotona Parisuhde Tutti ja tuttipullo Siisteyskasvatus Tahtokausi Materiaali: Tyynen rauhallisesti MLL: Leikki-ikäisen opas 2 v Lapsen kasvu D-vitamiini (60min) Kehityksen arviointi: - puhe - motoriikka - miten suhtautuu ympäristöön ja tutkijaan Uhman ilmaiseminen, rajat, oma tahto Siisteyskasvatus Tv:n katselun rajoittaminen (½h) Omatoimisuuden tukeminen, liikunta Materiaali: 2-3 v Iso Tyttö/Poika MLL (ensisyn.) Itsetarkkailu: Audit-kyselykaavake kotiin

36 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 3 v (75min) Lapsen kasvu Kehityksen arviointi: - LENE - Omatoimisuus (riisuminen, syöminen, wc-asiat) Näkö: Lea-symb.testi: lähinäkö 0,5 Ruutuaika (sisältö + sopimus) D-vitamiinilisä ympäri vuoden Leikit Perheen yhdessä olo Pettymysten sieto ja vanhempien asettamat rajat Suhtautuminen toisiin lapsiin, päivähoito Materiaali: 3-v Utelias tarinaniskijä (MLL) (ensisyn.) LAAJA Kehityksen arviointi (th) Yleisvaikutelma, kasvu Infanrix 4 Samaistuminen samaan sukupuoleen 4 v th + (90min) lääkäri (20min) LENE: 4-v tutkimus RR (1-5v: 115/75) Kasvu Näkö: Lea-symbolitesti : lähi- ja kaukonäkö (0,5) Päivähoidon täyttämä lomake ja palaute päivähoitoon Perheen hyvinvointi* (perhe-lehti) Somaattinen status, syd kuuntelu Kehitys, (lene) Puhe Mahdolliset sairaudet, neurolog. tutkim. Karsastus Kasteluasiat Lapsen käyttäytyminen Perheen hyvinvointi* Mielikuvitus Leikki Ruutuaika Suhtautuminen liikuntaan D-vit. ympäri vuoden Materiaali: 4-5v Isän ja äidin pikku apulainen (MLL) (ensisynn) Kulkunen opas Palaute päivähoitoon nlakäynnistä Audit-lomake

37 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 5 v (60-75min) Kehityksen arviointi: - LENE: 5-v tutkimus: (suppea tai laaja, laajasta aina palaute päivähoitoon) - Lumiukko-testi Kasvu Näkö: tarvittaessa Kuulo: 20dB seula ( Hz) ei 3000Hz Lapsen oma käsitys terveydestään ja suoriutumisestaan Omatoimisuus ja itsenäisyys Kyky toimia toveriryhmässä sekä aikuisten kanssa Roolileikit Erottaa toden ja epätoden (mielikuvitus) Kastelu Ruutuaika suhteessa liikuntaan D-vit. ympäri vuoden Itsetarkkailu: Audit-lomake kotiin Palaute tarkastuksesta kaikista. päivähoidossa olevista palaute päivähoitoon, kotona tai kerhossa olevista kansioon esikoulua varten. Materiaali: 5-v Puuhatyttö/-poika

38 6 v (60-90min) Kehityksen arviointi: - LENE: 6-v tutkimus (suppea tai laaja versio, laajasta aina palaute päivähoitoon) - Karkeamotoriikka (pyöräily, hiihto, luistelu) Kasvu Näkö: tarvittaessa Puhehäiriöt Kastelu, tuhriminen Kouluvalmius; vanhempien ja esikoulun mielipide MPR Ruutuaika suhteessa liikuntaan Itsenäistyminen ja kodista irrottautuminen Uni Syöminen, D-vit ympäri vuoden Itsetarkkailu: Audit-lomake kotiin Palaute päivähoitoon tarvitt. Materiaali: 6v Iso lapsi pieni koululainen (MLL) (ensisyn)

39 KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ALAKOULUISSA Luokka Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Terveysneuvonta ja muu sisältö 1 Laaja Terveystietoja oppilaasta kysely vanhemmille Pituus, paino Näkö + lähinäkö Kuulo (20dB HZ, ei 3000 eikä 6000) RR ja pulssi Sopeutuminen koulunkäyntiin Mahd. oppimisvaikeudet Perheen elämäntilanne ja hyvinvointi* Puberteettikehitys Fyysisen kunnon arviointi Pojilta phimosis Yhteenveto luokkakohtaisesti erityistä tukea tarvitsevien lukumäärästä Tiedote kouluterveydenhuollon toiminnasta Terveet elämäntavat: ravinto, liikunta uni, Kaverisuhteet Koulukiusaaminen Yhteydenpito: palaute esikoulusta, luokan opettaja (vanhempien kirjallisella suostumuksella) 2 lk Pituus, paino (ylipainoiset RR) Puberteettikehitys 3 lk Pituus, paino (ylipainoiset RR) Puberteettikehitys 4 lk Pituus, paino (ylipainoiset RR) Ryhti (skolioosimittarilla) Puberteettikehitys Terveet elämäntavat Harrastukset Yhteydenpito: lopettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin Kaverisuhteet Harrastukset, vapaa-ajan vietto, televisio, tietokone, videot Uni, ulkoilu Koulukiusaaminen Yhteydenpito: opettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin Asenne tupakointiin Uni ja lepo Tarv. murrosikään liittyvät asiat Yhteydenpito: opettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin

40 Luokka Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Terveysneuvonta ja muu sisältö 5 lk Laaja Kyselylomake ennen tarkastusta oppilaalle ja kotiin Pituus, paino RR, pulssi Perheen elämäntilanne ja hyvinvointi * Näkö Ryhti Puberteettikehitys Fyysinen ja psyykkinen kehitys Fyysinen kunto Arviointi S-kol-kokeen tarpeesta riskiperheen lapsilta Ryhti Yhteenveto luokkakohtaisesti erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden lukumäärästä Harrastukset Ruutuaika (tv, video, tietokone) Luokkahenki, koulukiusaaminen Tupakointi Mahd. oppimisvaikeudet Tunti murrosiästä, tarv. yksilöllistä keskustelua Materiaalia murrosiästä (Tytöt ja ruoka, Pojat ja ruoka) Yhteydenpito: opettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin, jos vanhemmat eivät ole läsnä tarkastuksessa 6 lk Pituus ja paino Ryhti, mittaus skolioosimittarilla Puberteettikehitys (Ylipainoiset RR) Hygienia Tupakka, huumeet, alkoholi tunti tarv Koettu terveys ja koulunkäynti Täältä tullaan nuoruus-koululaisen opas Yhteydenpito: opettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin Vanhemmilla on aina mahdollisuus tulla mukaan tarkastuksiin! Kotiin ilmoitetaan oppilaan välityksellä tieto tulevan tarkastuksen ajankohdasta. Ensimmäisen luokan kyselyssä kysytään halukkuus osallistua tarkastukseen. Opettajan kanssa yhteydenpitoon pyydetään kirjallinen lupa vanhemmilta. Hb vain tarvittaessa: urheilijat, alipainoiset, kasvisruokailijat, runsaat kuukautiset. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa tehdä lähetteen: tvk, pvk, CRP, LA, virtsanäyte, nieluviljely, TSH, rasva-arvot *Koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen tarkoittaa perehtymistä perheen elinoloihin (asuminen, toimeentulo, mahdollisuudet saada läheisiltä tukea, tms.), vanhempien terveyteen ja erityisesti sellaisiin tauteihin tai muihin ongelmiin, joilla on merkitystä lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle (psyykkiset taudit, päihderiippuvuus, yms.), parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Terveydenhoitaja osallistuu joka kolmas vuosi tehtävään kouluyhteisön terveys ja turvallisuus selvitykseen, jonka kutsuu koolle ympäristöterveydenhuolto. Kouluterveydenhoitaja osallistuu koulun oppilashuoltotyöryhmän työskentelyyn, josta tarkempi ohjeistus oppilashuollon käsikirjassa, joka on luettavissa peruskuntien ja peruspalvelukuntayhtymä Kallioon www-sivuilta.

41 KOULUTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA YLÄKOULUISSA Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö 7. lk Pituus, paino Ryhti skolioosimittarilla Värinäkö 8. lk Laaja Pituus, paino Näkö+ lähinäkö Kuulo (ei 3000hz, 6000hz) Ryhti skolioosimittarilla RR Rokotusohjelman tarkistus Perheen elämäntilanne Vanhemmat halutessaan mukaan tarkastukseen Lääkärin määräaikaistarkastus Fyysisen kunnon arviointi Puberteettikehitys Pojilta phimosis Ryhti Muut esille tulevat ongelmat (paino) Nuorison terveystodistus Ammatinvalintaan vaikuttavat sairaudet Yhteenveto luokkakohtaisesti erityistä tukea vaativien oppilaiden lukumäärästä Terveysneuvonta ja muu sisältö Tiedote kotiin kouluterveydenhuollosta koulun syystiedotteessa Terveet elämäntavat, murrosikä Päihteiden käyttö ja tupakointi Harrastukset ja vapaa-ajan vietto Sopeutuminen yläkouluun Mielenterveys, ihmissuhteet, koulukiusaaminen Materiaalia murrosiästä Yhteydenpito: opettajat/ohr (kirjallinen lupa), vanhemmat Kotiin palaute tarkastuksesta ja sen sisällöstä Itsehoidon ABC- lehtinen Terveyskysely: oppilaalle ja vanhemmille Mielialatesti: BDI-13 Päihdemittari: Adsume Terveet elämäntavat, terveysneuvonta Harrastukset/ vapaa-ajan vietto, mielenterveys Ihmissuhteet ja seurustelu Koulukiusaaminen, väkivalta Riskikartoitus: kansantauteihin sairastuminen Yhteydenpito: opettajat/ohr, vanhemmat Kotiin palaute tarkastuksesta (th+lääkäri) Materiaalia seksuaalikasvatuksesta

42 9. lk Pituus, paino Terveet elämäntavat, päihteet, tupakointi Harrastukset, mielenterveys, ihmissuhteet, seurustelu, koulukiusaaminen, väkivaltakokemukset Ammatinvalinta Yhteydenpito: opettajat/ohr, vanhemmat Kotiin palaute tarkastuksesta Terveyskortti (rokotustiedot) Terveydenhoitaja voi tarvittaessa tehdä lähetteen: tvk, pvk, CRP, LA, virtsanäyte, nieluviljely, TSH, rasva-arvot, sokerirasitus, gluc, ALAT ja ASAT, NTA Hb vain tarvittaessa: urheilijat, alipainoiset, kasvisruokailijat, runsaat kuukautiset. Opettajan kanssa yhteydenpitoon pyydetään kirjallinen lupa vanhemmilta. Oppilaille jaetaan yläkoulun alkaessa itsehoito-opas, joka on laadittu yläkouluikäisille. Terveydenhoitaja osallistuu joka kolmas vuosi tehtävään kouluyhteisön terveys ja turvallisuus selvitykseen, jonka kutsuu koolle ympäristöterveydenhuolto. Kouluterveydenhoitaja osallistuu koulun oppilashuoltotyöryhmän työskentelyyn, josta tarkempi ohjeistus oppilashuollon käsikirjassa, joka on luettavissa peruskuntien ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion www-sivuilta.

43 OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 10 LK JA LUKIOT 10.lk lukio 1lk th 60min lääkäri min lukio 2.lk lukio1-4 Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus tarkastuksen sisältö Infotunti aloittaville lukuvuoden alussa Terveystarkastus Terveyskysely ennen tarkastusta Perustutkimukset: pituus, paino, BMI. RR, HB näkö, tarv. kuulo tarv. vs., rasva-arvot, muut laboratoriokokeet rokotusohjelman tarkistus kyselyt: Audit, BDI tarvittavat seurantakäynnit sairasvastaanotto Lääkärin määräaikaistarkastus Miesopiskelijat, muut(tytöt) joko 1.tai 2.vuosi Terveysneuvonta ja muu sisältö Elämäntilanne (perheolot, asuminen jne.) Elämäntavat ja terveystottumukset Päihteiden käyttö, tupakointi, huumeet Koettu terveys ja mahdollinen oireilu Mielenterveys, stressin hallinta Sosiaaliset suhteet, perhe, ystävät, luokkayhteisö Harrastukset ja vapaa-ajan vietto (mahd. netti-, peli- ym. riippuvuudet) Seurustelu ja seksuaaliterveys Ammatinvalinta/ terveys Opiskelumotivaatio ja opintojen eteneminen tarv. lähete laboratoriokokeisiin, nuorisopkl, terapiakeskus, A-klinikka jne. Terveydenhoitajat kaikissa oppilaitoksissa voivat tarvittaessa tehdä lähetteen seuraaviin laboratoriokokeisiin: pvk, tvk, CRP, la, fb-gluc, K, NA. KREA, Alat, TSH, keliakiakokeet, LAKT-D, rasva-arvot, U-tutkimukset, raskaustesti, hiivaviljelyt, gc, klamydia, salmonella, MRSA, ekg, HBs-AG, Hiv Opiskeluterveydenhuollossa kaikissa oppilaitoksissa ulkokuntalaisten opiskelijat ovat oikeutettuja opiskelupaikkakunnallaan käyttämään yleislääkäritasoisia sairaanhoitopalveluita ja päihdepalveluita, Kallion omiin erikoislääkäripalveluihin ja niihin liittyviin tutkimuksiin tarvitaan maksusitoumus kotikunnasta. Muualla annetusta erikoissairaanhoidosta sairaanhoitopiiri laskuttaa suoraan opiskelijan kotikuntaa.

44 OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TOISEN ASTEEN AMMATILLISET OPPILAITOKSET (YSO, NAO) Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja tarkastuksen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Terveysneuvonta ja muu sisältö 1. vuosi th. 60min lääkäri 20-30min Infotunti aloittaville lukuvuoden alussa Terveystarkastus, jota ennen terveyskysely Perustutkimukset: -pituus,paino, BMI -näkö, kuulo, tarv. värinäkö -RR, HB -tarv. Vs, rasva-arvot, muut laboratoriokokeet- Rokotusohjelman tarkistus Kyselyt: Audit, BDI ja diabetesriski Erityisopiskelijoille ja niille, joilla on opiskelualaan tai tulevaan ammattiin vaikuttava pitkäaikaissairaus Elämäntilanne (perheolot, asuminen) Elämäntavat ja terveystottumukset Päihteiden käyttö, tupakointi, huumeet Koettu terveys ja mahdollinen oireilu Sosiaaliset suhteet, perhe, ystävät, kouluyhteisö Harrastukset ja vapaa-ajan vietto ( mahd. peli-, netti- ym. riippuvuudet) Seurustelu ja seksuaaliterveys Ammatinvalinta/terveys Opiskelumotivaatio ja opintojen eteneminen, poissaolot 2. vuosi Miesopiskelijat kutsuntavuonna, muut joko 1. tai 2.vuosi Poikkeus: lääkärintarkastusta ei tarvita, jos opiskelupaikan vastaanotto edellyttää T-todistuksen esittämistä ( nuorison terveystodistus ei riitä) vuosi tarvittavat seurantakäynnit sairasvastaanotto tarv. lähete laboratorioon, terapiayksikköön, nuorisopoliklinikalle Opiskelijat toimittavat Nuorison terveystodistuksen ja tarvittaessa salmonella todistuksen, ulkokuntalaisille ei tilata terveyskertomuksia

45 OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AMMATTIKORKEAKOULUT Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Terveysneuvonta ja muu sisältö 1.vuosi th.60min Infotunti aloittaville opiskelijoille Terveyskysely Terveystarkastus tarvittaessa 1.Opiskelija itse haluaa 2.Opiskelija altistuu opiskelun aikana vaaraa aiheuttavalle työlle 3.opiskelija terveyskyselyn perusteella hyötyy tarkastuksesta tai tarvitsee ammattihenkilön apua/ ohjausta Perustutkimukset: -pituus, paino, BMI -näkö ja kuulo tarvittaessa -RR, Hb, tarv, vs, rasva-arvot, muut laboratoriokokeet -rokotusohjelman tarkistus -kyselyt Audit, BDI Tarvittaessa terveydenhoitajan lähettämänä Elämäntilanne (perheolot, asuminen, talous jne.) Elämäntavat ja terveystottumukset Päihteiden käyttö, tupakointi, huumeet Koettu terveys ja mahdollinen oireilu Mielenterveys ja stressin hallinta Sosiaaliset suhteet, perhe, ystävät, opiskeluyhteisö Harrastukset ja vapaa-ajan vietto ( mahd. netti-, peli-, ym. riippuvuudet) Seurustelu ja seksuaaliterveys Ammatinvalinta/ terveys Opiskelumotivaatio ja opintojen eteneminen 1-4. vuosi tarvittavat seurantakäynnit ja sairasvastaanotto Ulkomaalaisilta Eu-alueen opiskelijoita otetaan kopio Eu-sairausvakuutuskortista, koska lääkärin vastaanottokäynneistä voidaan laskuttaa Kelaa, kopio toim Sirpa Raudaskoskelle

46 VAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN - PPKY Kalliossa aloitetaan äitiysneuvolan ja aikuissosiaalityön moniammatillinen yhteistyö tuen tarjoamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vauvaperheille. Menettelytavat: - neuvolan terveydenhoitaja käy läpi vanhemman /vanhempien kanssa kolmannella tapaamiskerralla (noin 18 raskausviikolla) vanhempien täyttämät kyselylomakkeet. - keskustelun perusteella terveydenhoitaja arvioi moniammatillisen yhteistyön tarpeen yhdessä sovittujen kriteerien perusteella. - asiakkaille kerrotaan mahdollisuudesta ottaa sosiaalityöntekijä mukaan seuraavalle tapaamiskerralle asiakkaan suostumuksesta. - yhteydenotto aikuissosiaalityöhön, jossa sovitaan kuka työntekijä tulee työpariksi - yhteisessä tapaamisessa tehdään suunnitelma jatkosta (kuka ja mitä) Kriteerit yhteydenottoon aikuissosiaalityöhön vanhemman suostumuksella: - yhteisasiakkuus, (neuvolassa kysytään onko asiakkuutta sosiaalitoimeen) - taloudelliset pulmatilanteet (Esim. ylivelkaantuminen, työttömyys) - vanhemmalla / vanhemmilla ei ole ammattia - puutteelliset asumisolosuhteet tai ei ole asuntoa - yksinhuoltaja, jolla ei ole tukiverkostoa Yhteystiedot aikuissosiaalityöhön: - Alavieska- Ylivieska: Pia Sipilä p Nivala: Marja-Liisa Autio p Sievi: Sari Junttila p

47 Masentuneen äidin hoitopolku raskausaikana ja vauvavaiheessa EPDS seula tai muu kysely tarvittaessa raskauden aikana jälkitarkastuksessa vauvan ollessa 3kk Kartoita perheen tilanne Jos pisteitä 13 tai yli tai muuten epäilet masennusta, kysy Kauanko tällainen olo on jatkunut? Onko olo suurimman osan päivää samanlainen? Onko päivittäinen toimintakyky selvästi huonontunut? Jos EPDS 13 Terveydenhoitajan tehostettu tuki (kuuntelu, keskustelu, tihennetyt tapaamiset ) Perheen verkoston kartoitus ja aktivointi Informoi alueen palveluista (perhekahvila vertaistukiryhmät) Tarvittaessa -Ota yhteys ennalta ehkäisevään perhetyöhön -konsultoi terveyskeskuspsykologia tai depressiohoitajaa Jos ei riitä Anna aika ensin neuvolalääkärille diagnoosi, lääkityksen arviointi, lääkekokeilu, lähetteet) Tee lähete depressiohoitajalle, Nivalassa vaihtoehtoisesti terapiakeskukseen Parisuhdeasioissa ohjaus perheasianneuvottelukeskukseen tai perheneuvolaan Tarvittaessa lastensuojelun konsultaatio ja/ tai tukitoimet/ verkostopalaverit Taloudelliseen tilanteeseen aikuissosiaalityön tuki Jos ei riitä Lähete terapiayksikköön (ennen sitä kaksi lääkettä kokeiltu) Jos akuutti tilanne, ohjaa päivystävälle lääkärille HETI yhteys terveyskeskus lääkäriin tai ensiapuun, mikäli äidillä on vakavia itsemurha-ajatuksia

48 ki- Suostumus neuvolan ja varhaiskasvatuksen/esiopetuksen väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on lapselleni tehtävän muksen/kuntouksen/ hoidon tai muun palvelun järjestäminen. Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka/esikoulu Oma hoitaja/esikouluopettaja Terveydenhoitaja/erityistyöntekijä Yhteistyötä koskevat tiedot/asiat Tietojen käyttötarkoitus (esim. lapsen kehityksen arviointi tai tukeminen, kuntoutuksen suunnittelu tai toteutus, lapsen sairauden hoitaminen) Aika ja paikka Huoltajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus