Toimintamalli tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia ja lastensuojelutarve

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintamalli tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia ja lastensuojelutarve"

Transkriptio

1 Toimintamalli tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia ja lastensuojelutarve Prosessit, toimintamallit ja vastuualueet

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Hyvät käytännöt tiedonkulussa koulun ja lastensuojelun välillä... 4 Koulun tarjoama tuki... 5 Lastensuojelun tarjoama tuki... 7 Vastuunjako lastensuojelun tarpeen selvittämisen aikana Vastuunjako suunnitelmallisen avohuollon sosiaalityön aikana Vastuunjako, kun oppivelvollinen lapsi joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle Koulutilanteen selvittäminen ennen paikkavarauksen tekoa pidempiaikaiseen sijoitukseen Vastuunjako, kun oppivelvollinen lapsi sijoitetaan pidempiaikaiseen kuntouttavaan laitos- tai perhehoitoon Sijoituksen aikaiset asiakirjat Kehen ottaa yhteyttä?

3 Johdanto Lisää tietoa aiheesta Tämän dokumentin tarkoituksena on mallintaa tilannetta, jossa oppivelvollisuus-ikäisen lapsen elämässä ilmenee: vakavia koulunkäynnin ongelmia ja lastensuojelun tarve sekä mahdollisesti sijaishuollon tarve psykososiaalisen tuen tai psykiatrisen hoidon tarve Julkaisussa käytetään termiä lapsi kuvaamaan alle kahdeksantoistavuotiasta lasta sekä osin termiä oppilas, kun kuvataan oppivelvollisen lapsen asioita opetuksen järjestämisen näkökulmasta Tässä julkaisussa lapsen koulunkäynnin ongelmilla tarkoitetaan esim. poissaoloa häiriökäyttäytymistä vetäytymistä sosiaalisista tilanteista, eristäytymistä väkivaltaisuutta päihteiden käyttöä Lastensuojelun tarpeella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsesta on huoli ja lastensuojelun tarve tulee arvioida ja selvittää. Usein taustalla on ilmoituksen tehneen henkilön halu saada lapselle ja tämän perheelle apua, tukea ja seurantaa. Psykososiaalisen tuen tarpeella tarkoitetaan julkaisussa tilannetta, jossa lapsen ympärillä toimivalla taholla (perhe, opettaja, koulun yksilökohtaisen oppilashuollon monialainen työryhmä, lastensuojelu, nuorisotoimi tm.) on huolta lapsen psyykkisestä hyvinvoinnista. Käytöksellään oireileva lapsi on usein psykososiaalisen tuen tarpeessa. Tukea voivat tarjota kaikki edellä mainitut lapsen verkostoon kuuluvat tahot. Joskus voi olla aiheellista myös selvittää, edellyttääkö tilanne myös lasten- tai nuorisopsykiatrista hoitoa. Asiakaskohtaisen verkostotyön liittyvää ohjeistusta: Monitoimijaisen kohtaamisen ABC-malli on kuvattu pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen sivuilla: Lisää lastensuojelutyöstä voit lukea tästä: Helsingin kaupungin koulujen tarjoamasta tuesta voit lukea tästä: Kaupungin työntekijöille löytyy lisää infoa koulujen tarjoamasta tuesta opetusviraston omilta Helmi-sivuilta: Eri laeissa ja asiakirjoissa on erilaisia määritelmiä erityiselle tuelle: 3

4 Hyvät käytännöt tiedonkulussa koulun ja lastensuojelun välillä Ennen lastensuojeluilmoituksen tekemistä koulun on oltava yhteydessä lapsen huoltajiin. Vaikka huoltaja vastustaisi ilmoituksen tekemistä, on huoltajia silti hyvän toimintakulttuurin luomiseksi kuultava ja tiedotettava. Pyyntö selvittää lastensuojelun tarve on hyvä käynnistää yhteistyössä koulun ja huoltajien kesken, jos tarve pyynnölle tulee koululta. Jos oppilaan koulusta tulleet lastensuojeluilmoitukset ovat olleet lastensuojelutarpeen selvittämisen käynnistäjänä, tulee koulun osallistua lapsen tuen suunnitteluun ja toteutukseen. Hyvä käytäntö on kutsua (esim. ilmoituksen tehnyt) koulun edustaja mukaan aloituspalaveriin ja sopia yhteydenpidon käytänteistä jatkossa. Tilanteessa, jossa oppivelvollinen lapsi sijoitetaan kiireellisesti, tulee ensisijaisesti lapsen vanhemman tiedottaa koulua sijoituksesta. Lapsen vastuusosiaalityöntekijän tulee varmistaa, että koulu on saanut tiedon. Jos sijoitus tapahtuu viikonlopun aikana, koulun olisi hyvä saada tieto jo maanantaina. Sosiaalityöntekijä tiedottaa ensisijaisesti oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon vastuuhenkilöä, joka huolehtii asianmukaisesta tiedottamisesta koululla. Jos vastuuhenkilö ei ole lastensuojelun tiedossa, tiedottaa sosiaalityöntekijä rehtoria. Rehtorin tehtävä tällöin on ottaa selvää, kuka on ko. oppilaan vastuuhenkilö ja tiedottaa tästä sosiaalityöntekijää. Tilanteessa, jossa lastensuojelun asiakkuus on alkanut, ei koulu voi siirtää oppilasta lastensuojelun hoidettavaksi, vaan tiivistä yhteistyötä tulee tehdä lastensuojelun, koulun ja oppilaan sekä tämän perheen kesken. Kutsu Tiedottaminen Yhteistyö 4

5 Koulun tarjoama tuki Koulun tukitoimet Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki on koulun arjen tukea, jota kaikki oppilaat saavat tarvittaessa. on oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tehostetun tuen muotoja ovat mm.: joustavat opetusjärjestelyt eriyttäminen oppilaanohjaus tehostettu oppilashuollollinen tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus koulunkäyntiavustus tarvittavat apuvälineet ohjaus- ja tukipalvelut Kun tehostettu tuki ei riitä ja oppilas tarvitsee pidempikestoista ja laajempaa tukea, voidaan hakea hallinnollista erityisen tuen päätöstä Erityistä tukea ovat mm. opiskelu yleisopetuksen ryhmään integroituna alueellisella erityisluokalla erityiskoulussa tai sairaalakoulussa opetuksen tilapäisen erityisjärjestelyn (OTEJ:n tai OTE-opetuksen) turvin 5

6 Moniammatillinen toiminta koulussa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki muuttuu alkaen. Uudessa laissa kiinnitetty erityistä huomiota yhteisölliseen opiskeluhuoltoon, mutta opiskeluhuoltoa voitaisiin järjestää myös yksilökohtaisena. Lain tavoitteena on niin ikään siirtää toiminnan painopistettä nykyisestä ongelmakeskeisestä toiminnasta ennaltaehkäisevään suuntaan. Opiskeluhuoltona oppilaat ja opiskelijat voisivat saada matalan kynnyksen tukea. Turvaamalla varhainen tuki oppilaille ja opiskelijoille koulussa voitaisiin välttää raskaampia toimenpiteitä ja sitä kautta saada myös kustannussäästöjä. Rehtori koulun johtajana vastaa koulun yhteisöllisen oppilashuollon toteutumisesta sekä oppilaan tuen ja pedagogisten ratkaisujen toteutumisesta. Rehtori ei kuitenkaan välttämättä kuulu yksilökohtaisen oppilashuollon ns. monialaiseen työryhmään. Tämä ryhmä kootaan oppilaskohtaisesti oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksella ja vastuuhenkilö ryhmään nimetään tapauskohtaisesti. Monialaisen työryhmän vastuuhenkilö on ensisijaisesti yhteydessä oppilaan ja tämän perheen koulun ulkopuolisiin tukitahoihin, mm. lastensuojeluun. Jos vastuuhenkilö ei ole koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen (esim. lastensuojelun) tiedossa, on ko. työntekijä yhteydessä koulun rehtoriin. Yhteisöllinen oppilashuolto Mm. koulun oppilashuoltosuunnitelma oppilaiden hyvinvointi koulun turvallisuus opetusryhmän tilanteen kokonaisarviointi - -> arvioidaan yksilökohtaisen oppilashuollon tarvetta Oppilaan tuki ja pedagogiset ratkaisut Perusopetuslain mukainen toiminta, mm.: pedagogisten arviointien ja selvitysten moniammatillinen käsittely luokassa / ryhmässä tapahtuva kiusaaminen, häirintä tai muu ongelmakäytös Yksilökohtainen oppilashuolto oppilaan kanssa pidettävät henkilökohtaiset keskustelut tarvittaessa monialainen työryhmä. Koko koulun ohr ne henkilöt, joiden työhön asia kuuluu huoltaja/t tietoisia ja tilanteen mukaan läsnä ne henkilöt, joiden työhön asia kuuluu oppilaan tai huoltajan suostumus 6

7 Lastensuojelun tarjoama tuki Huoli lapsesta Yhteydenotto lastensuojeluun konsultaatio lastensuojeluilmoitus pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Lapsen tarvitsemaa tukea olisi hyvä suunnitella yhdessä lasten suojelun ja koulun kesken. Lastensuojelutarpeen arviointi Lastensuojelun tarve päätetään selvittää. Selvitystyö alkaa. Yhteydenotto lastensuojeluun ei johda tarpeen selvittämiseen (poikkeus) Tämä edellyttää rakenteellista ja järjestelmällistä yhteydenpitoa Lastensuojelun sosiaalityön tarve Ei lastensuojelutyön tarvetta Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö vastuusosiaalityöntekijä vaihtuu Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö Lasten kriisityö ja vastaanotto Oulunkylän perhekuntoutuskeskus Meripihan perhetukikeskus Sofian vastaanottokoti Vastaanottoperhetoiminta Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö Mahdollinen lyhytaikainen sijoitus kodin ulkopuolelle Nuorten kriisityö ja vastaanotto Tutkinta-asema Pihkapuiston arviointi- ja vastaanottoyksikkö Kotiin vietävä kriisityö vastuusosiaalityöntekijä vaihtuu Sijoituksen aikainen sosiaalityö Pidempiaikainen sijoitus Perhe-hoito Kuntouttava laitoshoito Lastenkotitoiminta Hyvösen lastenkoti Lemmilän lastenkoti (Hyvinkäällä) Malmin lastenkoti Naulakallion lastenkoti Outamon lastenkoti (Lohjalla) Teinilän lastenkoti Toivolan lastenkoti Jälkihuolto 7

8 Vastuunjakotaulukot ja prosessikuvaukset Seuraavista taulukoista selviää koulun ja lastensuojelun yhteistyössä kunkin toimijan keskeisimmät tehtävät lasta tukevan työn eri vaiheissa. Kuvaukset on esitetty vaihtoehtoisesti vastuunjakotaulukkona tai prosessikuvauksena. Vastuu lapsen hyvinvoinnista kuuluu vanhemmille ja kaikille työtekijöille. Olennaista on eri toimijoiden vuoropuhelu ja yhteistyö sekä luottamuksen rakentaminen oppilaaseen ja tämän huoltajiin. Verkostoneuvottelut on syytä järjestää 1. työskentelyn alkuvaiheessa, 2. aikana aina tarvittaessa ja 3. loppuvaiheessa, sekä 4. oppilaan koulupolun nivelvaiheissa (mm. opetusryhmän tai koulun vaihto) jotta kaikilla toimijoilla on jatkuvasti yhteinen käsitys toistensa työn mahdollisuuksista sekä työskentelyn tavoitteista. Tämän kautta on myös mahdollista rakentaa luottamusta verkoston, lapsen ja hänen perheensä välille. Verkoston toimijoiden yhteiset tavoitteet on syytä kirjata, jotta työstä tulee suunnitelmallista ja tehokasta. Asiakaskohtaisen verkostotyön jaottelu verkostoneuvottelussa kirjattavista asioista: miksi ollaan koolla? kokouksen tavoite yhteinen ymmärrys faktat, eri näkökulmat asiaan ratkaisuehdotukset ja toimenpiteet niiden ideointi vastuut ja seuranta mikä on seuraava askel, mitä konkreettisesti kukin tekee Käytetään yhteistä kieltä. Uskotaan, että minun kokemuksillani on merkitystä. Puhutaan suoraan. 8

9 Lastensuojelutarpeen selvittäminen Tilanteessa, jossa oppilaan koulunkäynnin ongelmat ovat johtaneet lastensuojelutarpeen selvittämiseen 9

10 Milloin ilmoitus lastensuojeluun tulee tehdä? Ilmoituksen voi tehdä silloin, kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve. Lastensuojelun päivystysnumerosta voi myös pyytää konsultaatiota, tulisiko lastensuojelun tarvetta selvittää. Mm. seuraavilla henkilöstöryhmillä on virkavelvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus: - opetuksen tai koulutuksen järjestäjät sekä - koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa tai - luottamustoimessa toimivat henkilöt sekä - kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. (Lastensuojelulaki 2007/25 ) Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi ilmoitusta ei tule tehdä sähköpostitse. Ilmoituksen tekemistä varten on olemassa valmiita lomakkeita, mutta lomakkeen käyttäminen ei ole edellytyksenä ilmoituksen tekemiselle. Lähde Nam ex et unt mos dolor mos aut mi, ipicipsae. Evelliq uistemo blaccatin nestios ulliqui amenis apellup tatibusa volore poratest aut am, odignim agnamus. Ucid magnatur? Nam ex et unt mos dolor mos aut mi, ipicipsae. Evelliq uistemo blaccatin nestios ulliqui amenis apellup tatibusa volore poratest aut am, odignim agnamus. Ucid magnatur? 10

11 Vastuunjaosta tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia sekä lastensuojelutarpeen selvittämisen tarve Taho Toimijat yhteistyössä Lst arvioinnin alkuvaihe Ls tarpeen selvityksen aikana Jatkosuunnittelu Perhe oppilas huoltajat on aktiivisena osapuolena ja subjektina mukana työskentelyssä sekä osallistuu ikä- ja kehitystasonsa mukaan tavoitteiden asetteluun ja päätöksentekoon, ovat aktiivisena osapuolena ja subjektina mukana työskentelyssä osallistuvat perheneuvotteluihin sekä lasta koskevaan päätöksentekoon Opev virasto (erityisen tuen suunnittelija) koulun rehtori tai muu yksilökohtaisen oppilashuollon monialaisessa työryhmässä sovittu henkilö pyytää erityisen tuen suunnittelija mukaan, jos lapselle haetaan OTEJa, pienryhmäpaikkaa tai sen vaihtoa. suunnittelija etsii tarvittaessa lapselle paremmin tämän tarpeisiin soveltuvaa opetusryhmää suunnittelija seuraa yhdessä koulun kanssa tarvitseeko lapsi paremmin tuen tarvetta vastaavaa opetusryhmää tai enemmän tukea koulu Kun koulussa päätetään tehdä lastensuojeluilmoitus, kannattaa ilmoituksen tehneen henkilön pyytää päästä mukaan aloitusneuvotteluun. Koulussa aloitetaan tukitoimet lapsen koulunkäynnin turvaamiseksi. Jos lapselle ei vielä ole laadittu ped. arvioita tai oppimissuunnitelmaa, oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja aloittaa niiden laaditaan. arvioi lapsen koulunkäyntiä päivittää lapsen opetusjärjestelyjä koskevat pedagogiset asiakirjat (tehostettu tai erityinen tuki) tarvittaessa kartoitetaan, onko oppilaan mahdollisten koulunkäyntivaikeuksien taustalla oppimisvaikeuksia suunnittelee, miten lasta tuetaan jatkossa jos oppilaan koulupaikka vaihtuu, koulu kokoaa lapsen pedagogiset asiakirjat ja siirtää huoltajan luvalla tiedot eteenpäin. Lisäksi pyritään saattaen vaihtoon (neuvottelu uudella koululla). Siirtoneuvottelun järjestämisestä vastaa oppilaan lähtökoulu. SoTe HYKS Nk, 3. sektori, muut tahot lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijä (lastensuojelutarpeen arviointi) kouluterveydenhuolto perheneuvola psyk. hoito (erikoissairaanhoito) nuorisotalo Nuorten kriisipiste harrasteet Alkaa selvittää oppilaan lastensuojelutarvetta yhteistyössä lapsen ja hänen vanhempiensa, ilmoituksen tehneen tahon (esim. koulu), sekä mahdollisesti muiden lapselle läheisten ihmisten kanssa arvioi lastensuojelun avohuollon sosiaalityön tarvetta arvioi muiden palvelujen tarvetta tekee tarvittaessa tiivistä yhteistyötä koulun kanssa tukee ja vahvistaa lapsen perhettä arvioinnin aikana selvityksestä tehdään yhteenveto, jonka perusteella lastensuojelun asiakkuus päättyy tai asiakkuus jatkuu. Jos asiakkuus päättyy, lapsi ja/ tai perhe ohjataan muiden palveluiden tuen piiriin, jos he ovat sen tarpeessa Selvitys tulee tehdä, vaikka lapsi tai vanhemmat vastustaisivat sen tekemistä. Tällöin selvittämiseen tarvittavia tietoja voidaan saada lapsen tilanteen tuntevilta muilta viranomaisilta tai läheisverkostolta. Vaikka lapsi tai vanhemmat tai joku heistä ei halua osallistua selvitystyöskentelyyn, häneen pidetään yhteyttä ja vähintäänkin ilmoitetaan työskentelyn etenemisestä ja lopputuloksesta. Lapsen läheisverkosto kartoitetaan selvityksen yhteydessä. Lapselle tarjotaan kouluterveydenhuollon palvelut. Koululääkäri voi olla tarvittaessa mukana silloin, kun lapsen erityistarpeet sitä edellyttävät. Lastensuojelutarpeen arviointijakson aikana hyvä käytäntö on tarkastaa lapsen terveys niin somaattisen kuin psykososiaalisen jaksamisen kannalta varsinkin, jos terveystarkastuksia on jäänyt väliin. Jos perheellä on ollut asiakkuus perheneuvolaan, jatkuu tämä kontakti vaikka lapsen vastuusosiaalityöntekijä alkaa selvittää lastensuojelun tarvetta. Selvitys voi myös johtaa perheneuvolan asiakkuuteen. Jos oppilaalla (ja hänen perheellään) on ollut asiakkuus lasten- tai nuorisopsykiatrian poliklinikalle, jatkuu tämä kontakti vaikka lapsen vastuusosiaalityöntekijä alkaa selvittää lastensuojelun tarvetta. Harkittaessa psykiatrisen hoidon tarvetta on syytä ensin konsultoida: Jos lapsen epäillään olevan lastenpsykiatrisen arvion tai hoidon tarpeessa, lähetetään lapsi HYKS Lastenpsykiatrian alkuarviointi- ja akuuttiyksikköön lääkärin lähetteellä. Jos vuotiaan nuoren epäillään olevan psykiatrisen avohoidon tarpeessa, laatii lääkäri (usein miten koululääkäri tai terveyskeskuslääkäri) lähetteen tutkimus- arviointi- ja kriisipoliklinikalle (TAK -poliklinikalle), jossa lähetearvioinnista vastaa alueen apulaisylilääkäri. Nuorten kriisipiste tarjoaa mahdollisuuden puida elämässä olevaa kriisiä turvallisesti aikuisen kanssa. Jos lapsella on harraste tai kontakti esim. nuorisotaloon tai 3. sektorin palveluihin, osallistuvat nämä tahot lapsen tukemiseen lastensuojelutarpeen selvittämisen aikana. 11

12 Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö Tilanteessa, jossa oppilaalla on vakavia ongelmia koulunkäynnissä ja lastensuojelun tarve 12

13 Vastuunjako tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäynti ongelmia sekä lastensuojelun avohuollon asiakkuus. Taho Toimijat yhteistyössä Ls työskentelyn alussa Ls työskentelyn aikana Perhe Opev oppilas huoltajat virasto (erityisen tuen suunnittelija) on aktiivisena osapuolena ja subjektina mukana työskentelyssä sekä osallistuu ikä- ja kehitystasonsa mukaan tavoitteiden asetteluun ja päätöksentekoon, ovat aktiivisena osapuolena ja subjektina mukana työskentelyssä osallistuvat perheneuvotteluihin sekä lasta koskevaan päätöksentekoon Koulun rehtori tai muu yksilökohtaisen oppilashuollon monialaisessa työryhmässä sovittu henkilö sovittu henkilö pyytää erityisen tuen suunnittelija mukaan verkostoon, jos lapselle haetaan opetuksen tilapäistä erityisjärjestelyä (OTEJ), pienryhmäpaikkaa tai sen vaihtoa. Suunnittelija etsii tarvittaessa lapselle paremmin tämän tarpeisiin soveltuvaa opetusryhmää. koulu Jos lapsen lastensuojelun tarve on selvitetty ja koulunkäynnin ongelmat ovat olleet yksi syy suunnitelmallisen sosiaalityön aloittamiseen, on toivottavaa, että lapsen koulutyössä tarvitsema tuki on tässä vaiheessa jo kirjattu oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin. pohtii yhdessä lapsen ja tämän perheen sekä sosiaalityöntekijän kanssa tarkoituksenmukaisia tuen muotoja sekä arvioi tukea säännöllisesti. tiedottaa sosiaalityöntekijää, jos oppilaan tuen tarve muuttuu. Myös positiivisesta kehityksestä on syytä tiedottaa. tekee tarvittaessa uuden lastensuojeluilmoituksen riittävän aikaisin, jos oppilaan/lapsen kokonaistilanne heikkenee. SoTe lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijä (suunnitelmallisen sosiaalityön vaihe) Tutustuu lapseen ja tämän perheeseen. Hahmottaa lapsen verkoston. Laatii asiakassuunnitelman yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. järjestää lapsen ja tämän perheen tarvitsemat avohuollon tukitoimet sekä arvioi yhdessä lapsen, tämän perheen sekä muun verkoston kanssa niiden vaikuttavuutta. kuulee koulua sekä suunnittelee lapsen tukea yhdessä koulun (ja mahdollisen iltapäivähoidon) kanssa koordinoi lapselle ja tämän perheelle suunnattua tukea yhdessä koulun edustajan kanssa. Yleensä oppilaan tuen koordinoinnista koulussa vastaa koulukuraattori. tiedottaa koulua, jos oppilaan tuen tarve muuttuu merkittävästi (esim. huostaanoton valmistelu, kiireellinen sijoitus tai asiakkuuden päättäminen). tapaa lasta, tämän perhettä ja muuta verkostoa tarpeen mukaan HYKS Nk, 3. sektori, muut tahot kouluterveydenhuolto perheneuvola psyk. hoito (erikoissairaanhoito) nuorisotalo Nuorten kriisipiste harrasteet Lapselle tarjotaan normaalit kouluterveydenhuollon palvelut. Koululääkäri voi olla tarvittaessa mukana silloin, kun lapsen erityistarpeet sitä edellyttävät. Lapsen terveydentilan ja erityisesti mahdolliset erityistarpeet olisi syytä olla myös vastuusosiaalityöntekijän tiedossa. Jos perheellä on ollut asiakkuus perheneuvolaan, jatkuu tämä kontakti suunnitelmallisen sosiaalityön aikana. Uusi asiakkuus voi myös alkaa osana avohuoltoa. Jos oppilaalla (ja hänen perheellään) on ollut asiakkuus lasten- tai nuorisopsykiatrian poliklinikalle, jatkuu tämä kontakti lastensuojelun avohuollon sosiaalityön aikana. Harkittaessa psykiatrisen hoidon tarvetta on syytä ensin konsultoida: Jos lapsen epäillään olevan lastenpsykiatrisen arvion tai hoidon tarpeessa, lähetetään lapsi HYKS Lastenpsykiatrian alkuarviointi- ja akuuttiyksikköön lääkärin lähetteellä. Jos vuotiaan nuoren epäillään olevan psykiatrisen avohoidon tarpeessa, laatii lääkäri (usein miten koululääkäri tai terveyskeskuslääkäri) lähetteen tutkimus- arviointi- ja kriisipoliklinikalle (TAK -poliklinikalle), jossa lähetearvioinnista vastaa alueen apulaisylilääkäri. Nuorten kriisipiste tarjoaa mahdollisuuden puida elämässä olevaa kriisiä turvallisesti aikuisen kanssa. SPR:n Nuorten turvatalo tarjoaa keskusteluapua ja tarvittaessa turvallisen yöpymispaikan vuotiaille. Jos lapsella on harraste tai kontakti esim. nuorisotaloon tai 3. sektorin palveluihin, osallistuvat nämä tahot lapsen tukemiseen. 13

14 Lyhytaikainen sijoitus arviointi- ja vastaanottoyksikkön Lasten kriisityö ja vastaanotto Nuorten kriisityö ja vastaanotto Vastaanottoperhetoiminta 14

15 Prosessikuvaus lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle Tiedon keruu Lapsen vastuusosiaalityöntekijä saa lastensuojeluilmoituksen tai -ilmoituksia. Vaihtoehtoisesti sosiaalipäivystykseen ilmoitetaan akuutista kriisistä. Perheen ja lapsen tilanteen selvittely ja seuranta Valmistelu Avohuollon tai sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä vie lapsen vastaanottolaitokseen tai vastaanottoperheeseen arvioituaan sijoituksen tarpeen. Vastaanottotoiminnan päivystysluonteeseen kuuluu, että lapset voivat tulla vastaanottolaitokseen tai vastaanottoperheeseen akuutisti mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Pääsääntöisesti lapset tulevat akuutista kriisitilanteesta hyvin lyhyellä varoitusajalla. Sosiaalityöntekijä selvittää perheen mielipiteen sijoituksen suhteen, jos se on mahdollista. Sijoitus Jokaiselle vastaanottoyksikköön sijoitetulle lapselle nimetään omahoitaja. Omahoitajan tehtävänä on paneutua lapsen asioihin sekä huolehtia käytännön asioiden, kuten neuvolakäyntien ja päiväkotiin sekä kouluun liittyvien asioiden hoitamisesta ja järjestelystä. Vastaanottoperhetoiminnassa perhehoitaja ja vastaanottoperhetoiminnan työntekijä sopivat työnjaosta. Omahoitaja huolehtii osaltaan myös kontakteista lapsen lähiverkostoon ja viranomaisiin. Lapsen vanhempia sekä muita läheisiä ohjataan olemaan yhteydessä ensisijaisesti lapsen omahoitajaan. Koulun taholla luonteva yhteistyökumppani on opettaja tai koulukuraattori. Koulua tulee tiedottaa lapsen muuttuneesta asuinpaikasta Nam ex et unt mos dolor mos aut mi, ipicipsae. Evelliq uistemo blaccatin nestios ulliqui amenis apellup tatibusa volore poratest aut am, odignim agnamus. Ucid magnatur? As eaque odi idebis con pro ilicias maio. Is cum nis moloribusci rerum as autecea cust et laborernatem fuga. Officiaeped et, ium, to dolecab orepelicti odit voluptatur acitatio qui offic to dellam etur? Atumet quo berum 15

16 Koulun toimintamalli tilanteessa, kun oppivelvollinen lapsi sijoitetaan kiireellisesti Lastensuojelun sosiaalityöntekijä tiedottaa ensisijaisesti oppilaan koulun yksilökohtaisen oppilashuollon monialaisen työryhmän tapauskohtaisesti nimettyä vastuuhenkilöä lapsen kiireellisestä sijoituksesta. Vastuuhenkilö koulussa (jos ei vastuuhenkilö ei ole tiedossa, tiedotetaan koulun rehtoria) Lastensuojelun sosiaalityöntekijä TIEDOTUS osoitemuutoksesta rehtorille tai koulusihteerille (päivittää tiedot Primukseen) ja luokanopettajalle tai -ohjaajalle. Koululla tulee olla ajantasainen tieto lapsen asuinpaikasta (esim. arviointi- ja vastaanottoosaston yhteystiedot ja omahoitajan nimi). OPPILAAN TUEN TARPEEN KÄSITTELY JA KOULUN PEDAGOGISET RATKAISUT Tuen tarpeen arviointi 2 vkon aikana oppilaan tuen tarpeen selvittäminen koulutilanteen kartoitus mahdollisten pedagogisten asiakirjojen kokoaminen Lapsen sijoituspaikka TIEDOTUS TARVITTAESSA Alueesta vastaavalle erityisen tuen suunnittelijalle, jos lapselle haetaan opetuksen tilapäisiä erityisjärjestelyjä (OTEJ) 16

17 Vastuunjakotaulukot ja prosessikuvaukset Arviointi- ja vastaanottoyksikössä a) tuetaan lapsen normaalia kasvua ja kehitystä sekä b) arvioidaan yhteistyössä perheen ja muiden lapsen/perheen asioissa työskentelevien viranomaisten kanssa lapsen tilannetta ja hoidon/tuen tarvetta ja c) tuetaan vanhemmuutta sekä arvioidaan perheen kokonaistilannetta ja tuen tarvetta yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Arviointijakson jälkeen lapsi joko muuttaa kotiin tuetusti tai hänelle haetaan jatkosijoituspaikkaa. Arviointi dokumentoidaan asiakastietojärjestelmään. Vastaanottoperheessä lapsi saa tarvitsemansa perushoidon ja huolenpidon. Vastaanottoperhetoiminnan työntekijät yhdessä perhehoitajan kanssa kirjaavat havainnointitietojen, neuvottelujen ja arviointitapaamisten pohjalta arviointiyhteenvedon sijoituksen ajalta. Arviointijakson jälkeen lapsi joko muuttaa kotiin tuetusti tai hänelle haetaan jatkosijoituspaikkaa Lapsen koulussa on aina syytä arvioida oppilaan tuen tarve myös oppimisen kannalta, kun oppilaan elämässä on tapahtunut suuria muutoksia. Oppilaalle on syytä laatia pedagogisen arvion pohjalta oppimissuunnitelma, ellei sellaista ole jo. Suunnitelmaan kirjataan kuvaus siitä, miten koulu tukee tehostetusti lapsen opiskelua lastensuojelutarpeen selvittämisen, arviointijakson tai sijoituksen aikana. Vastaava kuvaus voidaan kirjata lapsen HOJKSiin, mikäli lapsella on erityisen tuen päätös. Vaikka koulunkäynnin vaikeudet eivät ole millään tavalla esillä lapsen elämässä (sijoitusta ennen tai sen aikana), olisi silti hyvä laatia oppimissuunnitelma ja todeta, että tällä elämän osa-alueella kaikki on tällä hetkellä kunnossa. 17

18 Kuvaus vastuunjaosta, kun lapsi tarvitsee lyhytaikaista sijoitusta Taho Perhe Opev Toimijat yhteistyössä Alkuvaihe Arviointijakson aikana Jatkosuunnittelu oppilas huoltajat virasto (erityisen tuen suunnittelija) osallistuu häntä koskevaan päätöksentekoon ikä- ja kehitystasonsa mukaan. Lähtökohtaisesti yläasteikäisen oppilas osallistuu häntä koskevaan päätöksentekoon kouluasioiden osalta. ovat aktiivisena osapuolena ja subjektina mukana työskentelyssä ja osallistuvat perheneuvotteluihin sekä lasta koskevaan päätöksentekoon pohtivat yhdessä viranomaistahojen kanssa lapsen kotiin palaamisen mahdollisuuksia sekä tuen järjestämistä Oppilaan koulun rehtori pyytää erityisen tuen suunnittelija mukaan, jos lapselle haetaan OTEJa, pienryhmäpaikkaa tai sen vaihtoa. Suunnittelija etsii tarvittaessa lapselle paremmin tämän tarpeisiin soveltuvaa opetusryhmää. Lisäksi suunnittelija auttaa etsimään lapselle koulupaikkaa tapauksissa, kun lapsi palaa sijoituksesta ulkopaikkakunnalta. Kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle OTEJia haettaessa käsittely menee oppilaan oman koulun rehtorin kautta. koulu, jonka oppilaana lapsi on sijoituksen alussa Tapauskohtaisesti nimetyn yksilökohtaisen oppilashuollon monialaisen työryhmän vastuuhenkilö saa tiedon lapsen sijoituksesta oppilaan huoltajilta. Lapsen vastuusosiaalityöntekijä varmistaa, että tieto on siirtynyt. Koulun oppilasrekisterin ylläpitäjää (rehtori tai koulusihteeri) sekä luokanopettajaa tai luokanvalvojaa tiedotetaan osoitemuutoksesta. Oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja kokoaa lapsen pedagogiset asiakirjat ja aloittaa tukitoimet lapsen koulunkäynnin turvaamiseksi. Jos lapselle ei ole laadittu ped. arvioita tai oppimissuunnitelmaa, ja lapsella on vaikeuksia koulunkäynnissä, kirjataan koulun tuki ko. asiakirjoihin. Ensimmäisen kuukauden aikana koulu järjestää koulukuljetuksen tarvittaessa. arvioi lapsen koulunkäyntiä olosuhteissa, joissa lapsen elämässä on (sijoituksen myötä) struktuuri ja järjestys päivittää lapsen opetusjärjestelyjä koskevat pedagogiset asiakirjat rehtori selvittää, jatkaako lapsi lähtökoulussa vai sijoituspaikan lähikoulussa (koulumatkan järjestäminen) tarvittaessa kartoitetaan onko oppilaan mahdollisten koulunkäyntivaikeuksien taustalla oppimisvaikeuksia suunnittelee, miten lasta tuetaan sijoituksen päätyttyä koulupaikan vaihtuessa (esim. pidempiaikaisen sijoituspaikan myötä) koulu kokoaa lapsen pedagogiset asiakirjat ja siirtää huoltajan luvalla tiedot eteenpäin. Lisäksi pyritään saattaen vaihtoon. SoTe HYKS Nk, 3. sektori ym. lapsen vastuusosiaalityöntekijä sijoituspaikka kouluterveydenhuolto perheneuvola psyk. hoito (erikoissairaanhoito) Nuorisotalot harrasteet tekee kokonaisvaltaisen arvioin lapsen elämäntilanteesta ennen sijoitusta kartoittaa sijoitukseen johtaneet syyt tiedottaa ensisijaisesti lapsen koulun yksilökohtaisen oppilashuollon vastuuhenkilöä oppilaan sijoituksesta. ottaa yhteyttä lapsen koulun opettajaan / yksilökohtaisen oppilashuollon vastuuhenkilöön ja sopii yhteydenpidon tavoista (esim. Wilman käyttö) tekee arvion lapsen ja perheen tilanteesta sekä avun ja tuen tarpeesta 18 arvioi lapsen pitkäaikaisemman sijoituksen tarvetta yhdessä sijoituspaikan kanssa kuulee koulua sijoituksen päättyessä tiedottaa muita lapsen verkossa toimivia tahoja (hoitotaho, koulu) tukee ja vahvistaa lapsen perhettä varmistaa lapsen tuen toteutumisen siirto-/nivel-vaiheessa suunnittelee tuen perheelle tilanteessa, jossa lapsi on palaamassa kotiin sijoituksen päättyessä äkillisesti tiedottaa muita lapsen verkossa toimivia tahoja (hoitotaho, koulu) arvioi lapsen tilannetta kokonaisvaltaisesti, arvioi vanhemmuuden toteutumista sekä avun ja tuen tarvetta perheessä tukee ja vahvistaa vanhempien toimintakykyä sijoitusprosessin aikana sijoituksen päättyessä äkillisesti tiedottaa muita lapsen verkossa toimivia tahoja (hoitotaho, koulu) Sijoitetulle lapselle tarjotaan kouluterveydenhuollon palvelut. Koululääkäri voi olla tarvittaessa mukana silloin, kun lapsen erityistarpeet sitä edellyttävät. Jos oppilaan koulupaikka vaihtuu sijoituksen yhteydessä, pitää kouluterveydenhoitajan saada tieto, että koululla on uusi oppilas, joka on sijoitettu. Tällöin kouluterveydenhoitaja voi kutsua lapsen vastaanotolle ja selvittää tuen tarvetta. Sijoitustilanteessa olisi hyvä tarkastaa lapsen terveys niin somaattisen kuin psykososiaalisen jaksamisen kannalta varsinkin, jos terveystarkastuksia on jäänyt väliin. Jos perheellä on ollut asiakkuus perheneuvolaan, jatkuu tämä kontakti vaikka lapsen vastuusosiaalityöntekijä alkaa selvittää lastensuojelun tarvetta. Selvitys voi myös johtaa perheneuvolan asiakkuuteen. Harkittaessa psykiatrisen hoidon tarvetta on syytä ensin konsultoida: Jos lapsen epäillään olevan lastenpsykiatrisen arvion tai hoidon tarpeessa, lähetetään lapsi HYKS Lastenpsykiatrian alkuarviointi- ja akuuttiyksikköön lääkärin lähetteellä. Jos vuotiaan nuoren epäillään olevan psykiatrisen avohoidon tarpeessa, laatii lääkäri (usein miten koululääkäri tai terveyskeskuslääkäri) lähetteen tutkimus- arviointi- ja kriisipoliklinikalle (TAK -poliklinikalle), jossa lähetearvioinnista vastaa alueen apulaisylilääkäri. Jos lapsella on harraste tai kontakti esim. nuorisotaloon tai 3. sektorin palveluihin, osallistuvat nämä tahot lapsen tukemiseen muuttuneen elämäntilanteen aikana. Harrasteiden jatkuminen tarjoaa jatkuvuutta ja normaaliutta lapsen kriisiytyneessä tilanteessa.

19 Lapsen koulutilanteen selvittäminen ennen paikkavarauksen tekoa pidempiaikaiseen sijoitukseen Jotta koulun käyntiin ja opetusjärjestelyihin liittyvät arviot voidaan huomioida paikanosoituksessa 19

20 Toimintamalli tilanteessa, kun oppivelvollinen lapsi tarvitsee pidempiaikaista sijoitusta Lastensuojelun sosiaalityöntekijä pyytää koululta lausunnon huostaanottoa varten. Tapauskohtaisesti nimetyn yksilökohtaisen oppilashuollon monialaisen työryhmän vastuuhenkilö TIEDOTUS TARVITTAESSA alueesta vastaavalle erityisen tuen suunnittelijalle, jos lapsella on erityisen tuen päätös vaihtuu JA lapsen koulupaikka vaihtuu Kirjallinen lausunto 2 vkon aikana koulun yksilökohtaisen oppilashuollon monialaisen työryhmän arvio oppilaan tuen ja sijaishuollon tarpeesta kuvaus oppilaan koulun käynnistä sekä vanhempien ja koulun välisestä yhteistyöstä mahdollisten pedagogisten asiakirjojen kokoaminen Lausunto toimitetaan lastensuojelun sosiaalityöntekijälle 20

21 Lapsen koulutilanteen selvittäminen ennen huostaanottoa ja paikkavarauksen tekoa pidempiaikaiseen sijoitukseen Taho Toimijat yhteistyössä Tiedottaminen Kuvauksen laatiminen 2 vkon aikana Yhteenveto Koulu jonka oppilaana lapsi on tapauskohtaisesti nimetyn yksilökohtaisen oppilashuollon monialaisen työryhmän vastuuhenkilö Jos vastuuhenkilö ei ole lastensuojelun tiedossa, tiedottaa sosiaalityöntekijä rehtoria. Saa sosiaalityöntekijältä kirjallisen lausuntopyynnön huostaanottoa varten: TIEDOTUS TARVITTAESSA alueesta vastaavalle suunnittelijalle, jos lapsella: a) vaihtuu koulupaikka JA lapsella on erityisen tuen päätös b) lapselle haetaan OTEJia Selvitys tehdään 2 viikon aikana yhteistyössä yksilökohtaisen oppilashuollon sekä lasta opettavien opettajien kanssa. oppilaan tuen tarpeen selvittäminen koulutilanteen kartoitus mahdollisten pedagogisten asiakirjojen kokoaminen lausunnon laadinta huostaanottoa varten Koulu laatii kuvauksen oppilaan koulunkäynnistä sekä kirjaa arvion, millaisen tuen turvin sekä millaisin koulunkäyntijärjestelyin lapsen koulupolku turvattaisiin. Kuvaus voidaan sisällyttää koulun lausuntoon huostaanottoa varten. Lausunnosta tulee käydä ilmi kuvaus oppilaan saamasta tuesta, oppilaan tuen tarve koulunkäyntiin liittyen sekä kuvaus oppilaan vahvuuksista. (tarkemmin, ks. sivu 23) SoTe kouluterveydenhuolto Saa tarvittaessa tiedon osana yksilökohtaista oppilashuoltoryhmää, mikäli kuuluu ko. oppilaan osalta siihen. Osallistuu koulun arvion/ lausunnon laadintaan lapsen terveydentilan kuvaamisen osalta salassapitosäännösten rajoissa. Koulun on ilmoitettava lausuntopyynnön saatuaan huostaanottotilanteessa sosiaalityöntekijälle, mikäli on tarpeen pyytää erillistä kouluterveydenhuollon arviota. lapsen vastuusosiaalityöntekijä lähettää oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon tapauskohtaisesti nimetylle vastuuhenkilölle kirjallisen lausuntopyynnön huostaanottoa varten. Lausuntopyynnössä yksilöidään tiedon tarve oppilaan osalta. Lausunnosta tulee joka tapauksessa käydä ilmi kuvaus oppilaan saamasta tuesta, oppilaan tuen tarve koulunkäyntiin liittyen sekä kuvaus oppilaan vahvuuksista. (tarkemmin, ks. sivut 20 23) tekee paikkavarauksen asiakasohjausyksikköön ja liittää mukaan koulun arvion lapsen pedagogisen tuen tarpeesta. vastuusosiaalityöntekijä saa koululta selvityksen lapsen koulunkäynnistä. etsii yhdessä asiakasohjauksen kanssa lapsen tarpeita vastaavan sijaishuoltopaikan valmistelee huostaanoton saatuaan asiantuntijoita arvion lapsen tilanteesta, sekä kuulee asian osaisia (vanhemmat, lapsi) huostaanoton ja pitkäaikaisen sijaishuoltopaikan varmistuttua valmistelee tarvittavat päätökset, tiedottaa tulevaa / entistä koulua sekä muita hoitopaikkoja lapsen muutettua pitkäaikaiseen sijaishuoltopaikkaan asiakkuus siirtyy sijoituksen sosiaalityöhön. 21

22 Huomioitavaa oppilaan siirtovaiheen kouluselvitystyötä tehtäessä: Sijoituspaikan osoitusta valmisteltaessa olisi tarpeen huomioida seuraavia asioita oppilaan opetuksen järjestämiseen liittyen jatkossa: Pedagogiselta kannalta oppilaan kouluhistoria: Tämä tarkoittaa oppilaan saaman tuen riittävyyden arviointia sekä kuvausta oppilaan saamista oppilashuoltopalveluista siltä osin kuin se on opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä. Selvitykseen voidaan liittää kuvaus mahdollisista opetuksen tilapäisen erityisjärjestelyn jaksojen toteutumisista sekä kuvaus vieraiden kielten ja eri uskontokuntien uskontojen opetuksen toteutumisesta aikaisemmissa koulussa. oppilaan koulunkäyntitaidot ja valmiudet oppilaan mahdolliset yksilölliset oppimäärät Hallinnolliselta kannalta siirron yhteydessä Helsingin kaupungin omaan laitokseen ja tämän yhteydessä olevaan kouluun oppilaan lähtökoulun rehtori kirjoittaa välitodistuksen vanhasta koulusta ja siinä tulee olla merkintä millä luokka-asteella oppilas opiskelee. Erityisesti tämä koskee vuosiluokkiin sitomatonta opetusta antavia kouluja, joita Helsingissä on muutamia. kun oppilas sijoitetaan kuntarajan yli ja toinen kunta huolehtii opetuksen järjestämisestä, kirjoittaa oppilaan lähtökoulun rehtori erotodistuksen lähtökoulusta. Lisäksi oppilas saa lukukausitodistuksen ja/tai todistuksen suoritetuista opinnoista ja/tai viimeisimmän väliarvion, josta/joista selviää arvostelut suoritetuista kursseista sekä tieto sitä, millä luokka-asteella oppilas opiskelee. laitoksesta poissijoituksen yhteydessä tulisi huomioida tarkemmin jatko-opintojen suuntautuminen ja vastaavasti toimittaa seuraavaan opiskelupaikkaan vastaavat tiedot. Terveydenhoidolliselta kannalta sairaalaopetustaustaisten ja aktiivisesti terveyspalveluita tarvitsevien oppilaiden osalta pitää huomioida laitoskoulun mahdollisuus tuottaa tukipalveluita. Ko. terveyspalvelujen tulisi olla lapsen lähellä. oppilaan allergiat, silmälasien tarve ja käyttö sekä muut mahdolliset opetuksen arkeen liittyvät tiedot tulee kirjata selkeästi. 22

23 Mitä koulunkäynnissä arvioidaan? Lapsen koulunkäyntihistoria oppilaan saama tuki aiemmin mahdolliset kouluvaihdot ja/tai luokan kertaamiset mahdolliset erityisjärjestelyt ja niiden vaikuttavuus mahdolliset koulupsykologin tai muun tahon tekemät tutkimukset oppimisvaikeuksien kartoittamiseksi Koululaisen perustaidot taito noudattaa annettuja aikatauluja taito huolehtia omista välineistä taito toimia ryhmässä / ryhmän jäsenenä taito sisäistää (järjestys-) säännöt oppilaan vahvuudet kuvaus oppilaan oman toiminnan ohjauksesta Opiskeluvalmiudet taito pyytää apua taito odottaa omaa vuoroa taito sietää pettymyksiä / epäonnistumisia taito selvittää ristiriitoja taito tulla toimeen ryhmässä Oppilaan tuen tarve koulun näkemys siitä, minkälaisella tuella oppilaan koulunkäynti tyhmämuotoisessa opeteuksessa voisi toimia ja koulunkäynti tulisi järjestää tarvitseeko oppilas pienryhmää? kuvaus koulun tarjoamasta pedagogisesta tuesta (suomi toisena kielenä opetus, mahdolliset oppiaineiden yksilöllistämiset jne.) kuvaus koulun tarjoamasta muusta tuesta (esim. sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu) Kouluterveydenhuollon näkemys ovatko lapsen terveystarkastukset toteutuneet? Kuvaus verkostosta oppilaan verkoston kuvaus (kauanko toiminut, keitä verkostoon kuuluu, verkoston toimijoiden roolit) 23

24 Pidempiaikainen sijoitus Sijoitus kuntouttavaan laitos- tai perhehoitoon siten, että oppilaan koulupaikka muuttuu 24

25 Prosessikuvaus kun oppilaan koulupaikka vaihtuu sijoituksen myötä Valmistelu Tiedotus Lapsen vastuusosiaalityöntekijä tiedottaa oppilaan lähtökoululle, mikä on tuleva koulu, jos tämä on tiedossa. Oppilaan lähtökoulu kokoaa oppilasta koskevat pedagogiset asiakirjat ja laatii moniammatillisesti pedagogisen selvityksen. Oppilaan tuleva koulun vaihto käsitellään oppilashuollossa. Vastuusosiaalityöntekijä tiedottaa sijoituksen suunnitellun alkamisajankohdasta oppilaan lähtökoulua: Jos oppilas sijoitetaan Helsingin omaan lastensuojelulaitokseen, jonka yhteydessä on koulu (Outamo / Lemmilä) Koulu lähettää oppilaan pedagogiset asiakirjat alueen suunnittelijalle opetusvirastoon. Virastossa tehdään päätös oppilaaksi otosta laitoksen yhteydessä toimivaan kouluun Päätösote lähetetään huoltajalle ja tulevaan kouluun Erotodistusta ei kirjoiteta, mutta oppilas saa lukukausitodistuksen ja/tai todistuksen suoritetuista opinnoista ja/tai viimeisimmän väliarvion, josta/joista selviää arvostelut suoritetuista opinnoista. Jos oppilas sijoitetaan kodin ulkopuolelle siten, että lapsen koulupaikka vaihtuu pois Helsingistä (sijoitus ulkopaikkakunnalle) Kun oppilaan opetus järjestetään sijoituksen myötä toisen kunnan toimesta, kirjoittaa oppilaan lähtökoulun rehtori oppilaalle erotodistuksen. Erotodistuksen liitteenä tulee olla lähtökoulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Siirto Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot vaihdetaan. Oppilaan lähtökoulu sopii oppilaan huoltajan luvalla tulevan sijoituspaikan yhteydessä toimivan koulun kanssa oppilaan pedagogisten asiakirjojen lähettämisestä. Oppilas muuttaa lastensuojelulaitokseen ja aloittaa koulunkäynnin laitoksen yhteydessä olevassa koulussa. Opetuksen kannalta välttämättömät tiedot löytyvät uudesta koulusta heti koulun aloittamisen yhteydessä. Oppilaan lähtökoulun tiedot ovat uusien opettajien saatavilla; he voivat tarvittaessa konsultoida oppilaan lähtökoulua opetuksen järjestämistä koskevissa asioissa. 25

26 Viranomaisverkosto vastuunjako, kun lapsen koulu vaihtuu sijoituksen myötä Taho Toimijat yhteistyössä Ennen oppilaan sijoitusta Sijoituksen yhteydessä Opev virasto (erityisen tuen suunnittelija) Virastossa tehdään päätös oppilaaksi otosta laitoksen yhteydessä toimivaan kouluun (Helsingin kaupungin omat lastenkodit, joiden yhteydessä on koulu: mm. Outamo, Lemmilä) Päätösote lähetetään huoltajalle ja tulevaan kouluun Kaikki tahot yhteistyössä rehtori koulusta, jonka oppilaana lapsi ennen sijoitusta koulu, jonka oppilaaksi lapsi otetaan sijoituksen alettua Oppilaan lähtökoulu kokoaa oppialasta koskevat pedagogiset asiakirjat ja laatii moniammatillisesti pedagogisen selvityksen, jos oppilaalle haetaan erityistä tukea tai muutosta erityisen tuen päätökseen. Jos oppilaan opetus järjestetään sijoituksen myötä toisen kunnan toimesta, kirjoittaa oppilaan lähtökoulun rehtori oppilaalle erotodistuksen. Erotodistuksen liitteenä tulee olla lähtökoulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Jos oppilas sijoitetaan kaupungin omiin laitoksiin (Lemmilä, tai Outamo), ei erotodistusta kirjoiteta mutta oppilas saa lukukausitodistuksen ja/tai todistuksen suoritetuista opinnoista ja/tai viimeisimmän väliarvion, josta/joista selviää arvostelut suoritetuista opinnoista. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot vaihdetaan. Oppilaan lähtökoulu sopii oppilaan huoltajan luvalla tulevan sijoituspaikan yhteydessä toimivan koulun kanssa oppilaan pedagogisten asiakirjojen lähettämisestä. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot vaihdetaan. Oppilaan lähtökoulu sopii oppilaan huoltajan luvalla tulevan sijoituspaikan yhteydessä toimivan koulun kanssa oppilaan pedagogisten asiakirjojen lähettämisestä. Opetuksen kannalta välttämättömät tiedot löytyvät uudesta koulusta heti koulun aloittamisen yhteydessä Oppilaan lähtökoulun tiedot ovat uusien opettajien saatavilla; he voivat tarvittaessa konsultoida oppilaan lähtökoulua opetuksen järjestämistä koskevissa asioissa. Luottamuksen rakentaminen SoTe lapsen vastuusosiaalityöntekijä Tiedottaa oppilaan lähtökouluna sijoituksen alkamisen ajankohdasta, kun sen on tiedossa siirtää lapsen asiakkuuden sijoituksen aikaiselle sosiaalityöntekijälle. tiedottaa oppilaan uudelle koululle sijoituksen aikaisen sosiaalityöntekijän tiedot. kouluterveydenhuolto Kun koulupaikka vaihtuu sijoituksen yhteydessä, pitää kouluterveydenhoitajan saada tieto, että koululla on uusi oppilas, joka on sijoitettu. Tällöin kouluterveydenhoitaja voi kutsua lapsen vastaanotolle ja selvittää lapsen tuen tarvetta. Sijoitustilanteessa olisi hyvä tarkastaa lapsen terveys niin somaattisen kuin psykososiaalisen jaksamisen kannalta varsinkin, jos terveystarkastuksia on jäänyt väliin. 26

27 Asiakirjat, joihin lapsen saama ja tarvitsema tuki kirjataan Kaikkia asiakirjoja laadittaessa olennaista on lapsen ja perheen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen. 27

28 Lastensuojelutarpeen selvityksen asiakirjat Yhteenvedon tekeminen lastensuojelutarpeen selvityksestä Lastensuojelutarpeen selvityksestä tehdään yhteenveto, jonka perusteella lastensuojelun asiakkuus päättyy tai asiakkuus jatkuu. Asiakkuuden päättyessä lapsi tai perhe ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden ja tuen piiriin. Yhteenvedosta käy ilmi selvityksen sisältö, käytetyt menetelmät ja tehtyjen havaintojen kuvaus tiiviisti ja lyhyesti. Siihen on oltava kirjattuna myös lapsen, hänen vanhempien ja työntekijöiden näkemys tilanteesta.yhteenvedossa sosiaalityöntekijä ottaa kantaa siihen, täyttyvätkö lastensuojelun asiakkuuden kriteerit ja hän perustelee kantansa. Yhteenveto annetaan myös vanhemmille. Lastensuojelun avuohuollon sosiaalityön asiakirjat Lastensuojelun asiakirjat määräytyvät lastensuojelulain perusteella, lastensuojelulaki (Finlex) Lapsen vastuusosiaalityöntekijä laatii lapselle asiakassuunnitelman, jonka tulee sisältää Lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve Ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan Palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan Arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan Asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Asiakassuunnitelmaa tarkistaessa on arvioitava myös aiempien tukitoimien vaikuttavuus. Lastensuojelulain mukaan kunnan on järjestettävä asiakassuunnitelmaan kirjatut palvelut. 28

29 Lapsen sijoituksen aikaiset asiakirjat Prosessin haltija (sosiaalityöntekijä) laatii asiakassuunnitelman alkutyöskentelyn ja/tai tilannearvion pohjalta) joko ennen sijoitusta tai kiireellisen sijoituksen jälkeen. Asiakassuunnitelmassa pyritään kartoittamaan eri yhteistyötahot ja mahdollinen työnjako. Sosiaalityöntekijä on se henkilö, joka koordinoi tätä verkostoa ja asiakassuunnitelma on hänen työvälineensä. Vastaanottosijoitusvaiheessa työskentelyn aikana asiakassuunnitelma täydentyy ja toivottavasti muuttuukin hyvään suuntaan lapsen ja perheen näkökulmasta. Arviointijakson aikana lapsen elämästä tehdään tilannekartoitus ja laaditaan moniammatillisesti hoidon ja tuen tarpeen arviointi, jossa lapsen verkoston eri toimijoita kuullaan (opetus, sote, psyk. hoito jne.). Arviointi- ja vastaanottolaitosten sekä kotiin vietävän kriisityön arviointiyhteenvetoon sisältyy arvio lapsen tarpeista ja näkemys jatkotoimenpiteistä. Jos lapsi tarvitsee arviointijakson jälkeen pidempiaikaista sijoitusta laaditaan lapselle sijaishuoltopaikassa hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka on konkreettinen kuvaus niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita laitoksen kasvatus- ja hoitotyössä toteutetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma johdetaan lapsen sosiaalityöntekijän laatimasta asiakassuunnitelmasta ja siksi on tärkeää, että nämä kaksi suunnitelmaa keskustelevat keskenään ja ovat synkronoituja. Jos toista suunnitelmaa päivitetään, tieto tästä kulkee sosiaalityöntekijän ja lastenkodin välillä. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain tehtävässä kuukausiarvioinnissa yhdessä lapsen kanssa. 29

30 Terveydenhuollon asiakirjat Sijoitetun lapsen ollessa jo koulussa tarjotaan hänelle normaalit kouluterveydenhuollon palvelut. Jos sijoituspaikka on Helsingissä, palvelun tarjoaa Helsingin kouluterveydenhuolto, ja jos sijoituspaikka on muulla paikkakunnalla, palvelun saa sijoituskunnan kouluterveydenhuollosta. Sijoitustilanteessa olisi hyvä tarkastaa lapsen terveys niin somaattisen kuin psykososiaalisen jaksamisen kannalta varsinkin, jos terveystarkastuksia on jäänyt väliin. Oleellista terveydentilan arvioimisen kannalta on myös selvittää, onko lapsella jo olemassa hoitokontakti esimerkiksi erikoissairaanhoitoon. Olisi hyvä, jos lääkäri pystyisi tarvittaessa olemaan mukana jo sijoitusvaiheessa. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, jos lääkäri ei ole kyseisellä koululla juuri sinä päivänä. Lääkäri voi olla tarvittaessa mukana silloin, kun lapsen erityistarpeet sitä edellyttävät. Jos ongelmana on esimerkiksi vanhempien päihteiden käyttö ja lapsi on koulukuntoinen, lääkärin läsnäolo ei ole välttämätöntä alkuneuvotteluissa. Oleellista sijoitetun lapsen terveydentilan tutkimiseksi on hyvä tiedonkulku. Kouluterveydenhoitajan pitää saada tieto, että koululla on uusi oppilas, joka on sijoitettu. Tällöin hän voi kutsua lapsen vastaanotolle ja selvittää tuen tarvetta. Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon monialainen työryhmä tarvitsee myös tiedon, että koulussa on sijoitettu lapsi. Yksilökohtaisessa oppilashuollossa tehdään suunnitelma, millaista tukea lapsi tarvitsee, jotta edellytykset oppimiselle ja lapsen kokonaishyvinvoinnille ovat mahdollisimman hyvät. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) velvoittaa tarjoamaan erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle ylimääräisiä palveluja ja tukea yhdessä muun oppilashuollon kanssa. Terveydenhuolto on mukana erityisesti silloin, kun perheen vaikea tilanne aiheuttaa lapselle pahoinvointia tai oireilua. 30

31 Koulun pedagogiset asiakirjat Tehostettu tuki Oppilas, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, saa tehostettua tukea. Tehostettu tuki on suunnitelmallista ja tehostettua oppilaan tukea, joka perustuu moniammatilliseen pedagogiseen arvioon. Tehostettua tukea saavalle oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Tehostetun tuen muotoja voivat olla mm.: - eriyttäminen - osa-aikainen erityisopetus - oppilaanohjaus - koulunkäyntiavustus - oppilashuollollinen tuki - tarvittavat apuvälineet - tukiopetus - ohjaus- ja tukipalvelut Tehostetussa tuessa näistä tuen muodoista painottuvat eriyttäminen, oppilashuollon tuki, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut sekä ohjaus- ja tukipalvelut. Esimerkiksi tiimi- ja samanaikaisopetus mahdollistaa opetuksen eriyttämisen erilaisissa ryhmissä. Tehostetun tuen vaiheessa ei oppiaineiden oppimääriä yksilöllistetä. Erityinen tuki Kun tehostettu tuki ei riitä ja oppilas tarvitsee pidempikestoista ja laajempaa tukea, voidaan hakea hallinnollista erityisen tuen päätöstä. Erityistä tukea varten laaditaan moniammatillisesti pedagoginen selvitys oppilaan kokonaistilanteesta ja saamasta tehostetusta tuesta, jota tarvittaessa täydennetään asiantuntijalausunnolla. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunneelämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Oppilaan erityisen tuen tarvetta tulee arvioida määräajoin. Helsingissä arviointi toteutetaan kolmannen ja kuudennen vuosiluokan keväällä. Kun oppilas saa erityisen tuen päätöksen, hänelle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, johon kirjataan oppilaan oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tavoitteet, käytetyt pedagogiset menetelmät sekä muut tarvittavat tukitoimet. 31

32 Opetuksen tilapäinen erityisjärjestely (OTEJ) Oppilaalla on oikeus käydä koulua opetussuunnitelman mukaisen tuntimäärän mukaan eikä oppilaan koulupäivää saa ilman perusteita lyhentää. Perusopetuslain mukaan (18 ) opiskelu voidaan järjestää terveydellisistä syistä osittain toisin kuin laissa määrätään. Kun oppilaan vuosiluokan mukaisesta tuntimäärästä joudutaan poikkeamaan terveydellisin syin, tehdään lyhennetystä koulupäivästä aina opetuspäällikön päätös opetuksen tilapäisistä erityisjärjestelyistä. Opetuksen tilapäinen erityisjärjestely on viimesijainen vaihtoehto oppilaan opetuksen järjestämiseksi tilanteessa, jossa koulun muut tukitoimet ovat jo käytetty tai eivät auta oppilasta. Käytännössä opetus tilapäisin erityisjärjetelyin voi olla minimissään tarkoittaa vain muutamien tuntien yksityisopetusta viikossa. Tilanteessa, jossa lapselle haetaan opetuksen tilapäistä erityisjärjestelyä (ml. OTE-opetus), on ensiarvoisen tärkeää, että lastensuojelu ottaa aktiivisen roolin ja on mukana arvioimassa lapsen ja tämän perheen tuen laatua ja riittävyyttä sekä auttamassa yhdessä muun verkoston kanssa lasta palaamaan ryhmämuotoiseen opetukseen. Hakeminen ja menettelytavat kuvattu tarkemmin opetustoimen johtajan ryhmäkirjeessä Opetuksen tilapäiset erityisjärjestelyt oppilaan opetussuunnitelman mukaisista tuntimääristä poikettaessa, joka löytyy opetusviraston Helmi-intrasivuilta. (* * ) Ryhmäkirje löytyy osoitteesta: 32

33 Kehen ottaa yhteyttä?

34 Lapsen kasvusta ja kehityksestä huoltajien lisäksi voivat huolehtia Koulussa: Luokanopettaja tai ryhmän ohjaaja vastaa lapsen opetuksen ja tuen toteutumisesta koulupäivän arjessa yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Rehtori koulun johtajana vastaa tiedottamisesta sekä kokonaisuudessaan koulun tarjoaman tuen toteutumisesta. Kuraattori on sosiaalityön asiantuntija koulussa. Koulupsykologi on psykologisen kehityksen, psykososiaalisen hyvinvoinnin ja oppimisen psykologian asiantuntija. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveydenhoitaja on oppilaan terveyden edistämisen, kasvun ja kehityksen asiantuntija ja tapaa oppilaat vuosittain. Koululääkäri tekee mm. laajat terveystarkastukset 1.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille. Yksilökohtaisen oppilashuollon vastuuhenkilö hoitaa lapsen asioiden hoitamisesta sekä tiedottamisesta koulun arjessa. Ko. vastuuhenkilö voi olla tapauskohtaisesti opettaja, kuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja tai muu koulun työntekijä. Opetusvirastossa: Alueelliset erityisen tuen suunnittelijat vastaavat alueellisesti oppilaan tuen kehittämisestä ja siitä tiedottamisesta sekä alueen erityisluokkaverkon suunnittelusta ja koordinoinnista. Lisäksi suunnittelijat valmistelevat alueensa oppilaiden erityisen tuen- ja oppilaan päätökset. Jos lapselle haetaan opetuksen tilapäistä erityisjärjestelyä, tulee suunnittelijaa konsultoida ensin. Lastensuojelussa: Lapsen asioiden hoitamisesta vastaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Lastensuojelussa on erotettava kolme eri vaihetta, joista kustakin vastaa eri sosiaalityöntekijä: lastensuojeluntarpeen selvityksen vaihe, lastensuojeluna avotyön sosiaalityön vaihe sekä sijoituksen aikainen sosiaalityö. Sijoitetun lapsen arjen asioiden hoidosta ja riittävän tuen järjestämisestä vastaa sijoitusperheen tai laitoksen hoitohenkilökunta yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Laitokseen sijoitetulle lapselle nimetään omahoitaja. Lastensuojelulaitoksissa työskentelee psykologeja ja lasten- ja nuorten kriisityön ja vastaanoton puolella lisäksi erityissosiaalityöntekijöitä. Lapsen ja perheen tukea suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa on lapsen ja perheen mielipiteen kuuleminen ensiarvoisen tärkeää! 34

35 Hyvä ja lasta tukeva yhteistyö Lapsen etu on toteutuu, kun lapsen ympärillä toimivan viranomaisverkoston jäsenet: kantavat oman vastuunsa lapsen asioissa. Vastuu on jakamaton. varmistavat, että lapsen tukena työskentelevät tahot puhuvat samaa kieltä varmistavat, että kaikilla tahoilla on realistiset käsitykset työskentelyn tavoitteista varmistavat, että tahot työskentelevät saman yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi muistavat kuulla lasta ja perhettä interventioita suunniteltaessa, toteuttaessa ja arvioitaessa muistavat tiedotusvastuun muille tahoille mm. nivelvaiheiden muutoksista (kun koulu tai asuinosoite muuttuu) muistavat noudattaa salassapitosäännöksiä ja sopivat keskinäisen kommunikaation säännöistä yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Yhteistyö kannatti! Sain osallistua itseäni koskevaan päätökseen. Asiakkaana olen iloinen, että minua kuunneltiin. 35

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Naantalin kaupunki Naantali 2013 NAANTALIN

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto 1 LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018 Oppilashuolto Johdanto Tämä opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Nuorisovaltuusto

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuslautakunta 9.12.2014

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 LEMPÄÄLÄN KUNTA SIVISTYSTOIMI Sivistyslautakunta 15.12.2010 Kunnanhallitus 24.1.2011 Kunnanvaltuusto 25.1.2012 Sisältö Sisältö... 5 Esipuhe... 3 1. Oppimisen

Lisätiedot

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI KOULUN KONSTIT II Oppijan polku Eskarista eteenpäin VARKAUDEN KAUPUNKI Oppilashuollon strategia ja toimintatavat Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 1 (101) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA JÄRVENPÄÄNKAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINENOSA Koulutuslautakunta hyväksynyt 17.8.2004 Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset 19.6.2007 48 Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset 17.6.2008

Lisätiedot

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut

Lisätiedot

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp. Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh.

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp. Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp l a s t e n s u o j e l u n keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh. (09) 329 6011 Julkaisija: Lastensuojelun

Lisätiedot

NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016

NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016 Lapuan kaupunki Perusturvalautakunta xx.4.2013 x SISÄLLYS LUETTELO 1. TAUSTAA

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Laatija Johanna Will-Orava Lapsiperhepalveluiden

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki

4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki 4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki 4.4.1 Oppilashuollon määritelmä Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Euran kunnassa oppilashuoltotyötä tehdään seuraavilla tasoilla (Oppilashuollon ohjeistus, 2010)

Euran kunnassa oppilashuoltotyötä tehdään seuraavilla tasoilla (Oppilashuollon ohjeistus, 2010) 6. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen oppilashuolto

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Helsingin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas-

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA Kuva Milla von Konow Lohjan kaupunki Terveyden edistäminen Tiivistelmä Valtioneuvoston

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa

Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa Huhtikuu 2011 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Varhaisen puuttumisen käsitteet... 4 1.1. Huolen vyöhykkeistö... 4 1.2. Varhainen puuttuminen... 5 1.3.

Lisätiedot

Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta

Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta KHALL 7.9.2009 138, LIITE 2 VALT 13.10.2009 68, LIITE 4 Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta SISÄLLYSLUETTELO 2(2) LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA... 4 I NYKYTILA JA KEHITYKSEN

Lisätiedot

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen Saatteeksi Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2004 ( http://www.oph.fi/info/ops/

Lisätiedot

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI SUUNNITELMA JÄRVI-POHJANMAAN LASTENSUOJELUN JÄRJES- TÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ VUOSILLE 2013-2016 -ENNALTA EHKÄISYSTÄ KORJAAVAAN TYÖHÖN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.0 Arvot, toiminta-ajatus ja kehittämisstrategiat OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.2 Turvallinen oppimisympäristö Kiusaamisen

Lisätiedot

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön

Lisätiedot

Oulunkaaren kuntayhtymä

Oulunkaaren kuntayhtymä 1 Oulunkaaren kuntayhtymä Neuvolapalvelujen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuosille 2011 2012 Palvelutuotantolautakunta 31.8.2011 2 Sisältö 1.Johdanto...1 2. Toimintaohjelman lähtökohdat...3 3.

Lisätiedot

1 (22) Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta-ohjelma 13.8.

1 (22) Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta-ohjelma 13.8. 1 (22) Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta-ohjelma 13.8.2010 LUONNOS Sisällysluettelo 1. Taustaa 2. Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Jenni Helenius (toim.) REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Vantaan, Nurmijärven, Suomen Vanhempainliiton ja Turun yliopiston Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto Toimittanut

Lisätiedot

4. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ

4. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ 4. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ 4.1 Terveysneuvonta Vastuualueen tarkoituksena on tarjota kuntalaisille lakisääteisiä terveyspalveluja. Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia.

Lisätiedot

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Tukimateriaali kouluyhteisön terveys- ja hyvinvointiohjelman suunnitteluun Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Elina Savola, Koulun terveys- ja hyvinvointihanke 2 Kouluyhteisön

Lisätiedot

Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015.

Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015. Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015. Kädessäsi on uusi Pöljän koulun SYYSTIEDOTE. Tiedotteeseen on kerätty paljon hyödyllistä tietoa koulumme arjesta

Lisätiedot