NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016"

Transkriptio

1 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA Lapuan kaupunki Perusturvalautakunta xx x

2 SISÄLLYS LUETTELO 1. TAUSTAA 1.1 Kansanterveyslaki ja asetus 1.2 Muut keskeiset valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 1.3 Toimintaohjelman laadinnan lähtökohdat Lapualla 2. NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TAVOITE, TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS 2.1. Äitiysneuvola 2.2. Lastenneuvola 2.3. Kouluterveydenhuolto 2.4. Opiskeluterveydenhuolto 2.5. Ehkäisy- ja seksuaalineuvonta 2.6. Suun terveydenhuolto 3. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN 3.1. Varhaisen puuttumisen työskentelymalli 3.2. Hyvinvoinnin tukipalvelut Lapualla 3.3. Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 4.1. Yhteistyö kansanterveystyössä 4.2. Yhteistyö päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa 4.3. Yhteistyö opetustoimen kanssa 4.4. Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa 4.5. Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa 5. TARKASTUKSISTA POISJÄÄNEIDEN SELVITTÄMINEN 6. TOIMINNAN SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1

3 1 TAUSTAA 1.1 Kansanterveyslaki ja asetus Kansanterveyslaki ja - asetus velvoittaa kuntia ylläpitämään terveysneuvontaa. Lastenneuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon palvelujen järjestäminen perustuu erityistyöntekijäpalveluja lukuun ottamatta kansanterveyslakiin (66/1972) ja - asetukseen (388/2011). Asetus velvoittaa kuntia tarjoamaan kaikille perheille mahdollisuuden osallistua määräaikaisiin terveystarkastuksiin ja muuttaa ohjeistuksiin liittyvät suositukset velvoitteiksi. Lisäksi asetus velvoittaa selvittämään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Asetuksen tavoitteena on tehostaa ehkäisevää toimintaa, sen suunnitelmallisuutta ja tasoa sekä saada palvelut kohtaamaan väestön tarpeet. Tavoitteena on lisäksi ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja vähentää alueellista eriarvoisuutta sekä tukea lasten, nuorten ja vanhempien osallistumista ja heidän mielipiteidensä kuulemista. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin ja tuen tarpeisiin tulee vastata mahdollisimman varhain kohdentaen voimavaroja syrjäytymisvaarassa oleviin sekä kehittämällä lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien hoitoon yksilöllisesti sovellettavat toimintatavat ja palveluketjut. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen (perusturvalautakunta) on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, kouluja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. 1.2 Muut keskeiset valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tuottaminen on kuntien tehtävä. Terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetustoimessa ja nuorisotoimessa annettavat palvelut ovat osaltaan myös ehkäisevää lastensuojelutyötä (Lastensuojelulaki 417/2007) ja sitä on peruspalveluissa tarjottava silloin, kun lapsi, nuori tai perhe ei ole lastensuojelun tarpeessa. Päivähoitolaissa (72/1973) taataan subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille alle kouluikäisille. Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) vahvistaa oppilaan oikeutta turvalliseen koulunkäyntiin, riittävään ja oikea-aikaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä osallisuuteen kouluyhteisön jäsenenä. Nuorisolaki (56/2009) määrittää kuntien tavoitteet nuorisopalveluihin ja velvoittaa muodostamaan monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston. Terveydenhoitolain (1326/2010) tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, edistää terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Lisäksi sen tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä sekä potilaan ja asiakkaan asemaa. Valtioneuvoston 2

4 asetus seulonnoista (1339/2006) määrittelee yhtäläiset periaatteet kaikille perusterveydenhuollossa tehtäville seulonnoille. Toimintaohjelma on valmisteltu perusturvalautakunnan nimeämässä moniammatillisessa työryhmässä 1. Toimintaohjelman laatijana on toiminut hoitotyön johtaja. 1.3 Toimintaohjelman laadinnan lähtökohdat Lapualla Asetuksen säännösten toteuttaminen edellyttää tarkastusten sisällön kehittämistä ja yhtenäistämistä. Henkilöstön määrä on oltava suositusten mukainen ja myös henkilöstön osaaminen on varmistettava. Kuntien valtionosuuksiin lisättiin vuosien 2009 ja 2010 aikana noin 3,4 euroa / asukas, jotta asetuksen mukainen toiminta pystyttäisiin järjestämään. Tämä lisäys on jäänyt pysyvästi kuntien valtionosuuksiin vuodesta 2011 lähtien. Valtionosuuden lisäyksen perusteella olemme saaneet yhden terveydenhoitajan toimen koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon alkaen. Lisäksi äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan resursseja on vahvistettu alkaen määräaikaisen terveydenhoitajan toimen perustamisella. Neuvola-asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi terveydenhoitajien työnjakoa on uudistettu ja yhteistyötä kehitetty sosiaali- ja sivistystoimen kanssa vastaamaan asetuksen mukaisia velvoitteita. Ehkäisevään työhön käytettävissä oleva terveydenhoitajaresurssi on tällä hetkellä pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukainen. Asiakasmääriä tarkastellaan vuosittain ja tarvittavat työnjaolliset muutokset tehdään kuormitusprosenttien perusteella. Henkilöstöresurssien ohella suunnittelussa huomioidaan myös laajoihin tarkastuksiin tarvittava työaika sekä muut neuvolapalvelujen vastuulla olevat toiminnot kuten aikuisvastaanotot ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset. Lääkäriresurssien osalta on ollut haasteellista toteuttaa asetusten mukaisia lääkäripalveluita neuvolapalveluissa. Väestövastuujärjestelmän purkauduttua , mahdollistuu myös neuvolatyön kehittäminen uudenlaisen työnjaon pohjalta. Avohuollon lääkärityön kehittämisestä vastaa jatkossa avohuollon ylilääkäri, jonka vastuualueelle kuuluu mm. neuvola-, koulu ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen yhdessä muun henkilöstön kanssa. Neuvola-asetuksessa on tarkasti määritelty terveystarkastusten sisältö. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Määräaikaisten tarkastusten lisäksi tehdään ylimääräisiä terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaisesti. 1 Perusturvalautakunta (Ptl ) on nimennyt moniammatilliseen työryhmään valmistelemaan toimintaohjelmaa. Työryhmän muodostavat ylilääkäri, vastaava hammaslääkäri, hoitotyön johtaja, avoterveydenhuollon osastonhoitaja, perusturvajohtaja, päivähoidon johtaja, sosiaalipalvelujohtaja ja sivistysjohtaja. 3

5 Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla sekä tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti. Tarkastukset on tehtävä siten, että erityisen tuen tarve tunnistetaan määräaikaistarkastuksissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 2. NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TAVOITE, TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS 2.1. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on huolehtia koko odottavan perheen ja tulevan lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista. Äitiysneuvolan palveluita ovat terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot, ultraäänitutkimukset sekä ensisynnyttäjille tarkoitetut synnytysvalmennukset. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan palvelut on keskitetty Jokilaakson neuvolataloon. Lapualle syntyi 199 lasta vuonna Lääkintöhallituksen ohjekirjeen (2/1988) mukaan kokopäivätoimisella terveydenhoitajalla/kätilöllä tulisi olla enintään 76 synnyttävää asiakasta/vuosi. Lääkärillä vastaava suositus on 600 synnyttävää asiakasta vuodessa/kokopäiväinen lääkäri. Lapualla on ollut vuoden 2013 alusta lähtien käytössä 3 terveydenhoitajan työpanos äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolatyöhön. Ensimmäinen vastaanottoaika varataan terveydenhoitajalle kun raskaus on todettu. Äitiysneuvolassa käydään odotusaikana terveydenhoitajan vastaanotolla kertaa ja lääkärin vastaanotolla noin 3 kertaa. Ensimmäinen kotikäynti tehdään kaikille synnyttäjille 1-2 viikkoa synnytyksestä ja toinen synnytyksen jälkeen. Määräaikaistarkastukset toteutetaan valtakunnallisten suositusten mukaan. Asetuksen mukaiset äitiysneuvolakäynnit raskausviikoittain: 6-8 th ensikäynti 8-10 rv th th, laaja lääkäri, laaja th th th th+ lääkäri 37 th 38 th 39 th 40 th Neuvolakäyntien sisältö koostuu raskauden seurantaan liittyvistä toimenpiteistä ja tutkimuksista, terveysneuvonnasta sekä seulonnoista. Erityisesti kiinnitetään huomiota jo raskauden aikana masennuksen ennaltaehkäisyyn ja sen tunnistamiseen, päihteiden 4

6 käyttöön, raskausdiabeteksen seulontaan, parisuhteen ja vanhemmuuden varhaisen vuorovaikutuksen kasvun ja sikiön turvallisen kehittymisen tukemiseen sekä myös imetysohjantaan. Liikunnasta ja terveellisestä ravitsemuksesta sekä perheen hyvinvoinnista keskustelu kuuluu jokaiseen neuvolakäyntiin. Ensimmäistä lasta odottaville annetaan tarkennettu hampaidenhoito ohjaus. Kaikki raskaana olevat ja heidän perheenjäsenensä ohjeistetaan varaamaan tarvittaessa aika hammashoitolasta. Laajat äitiysneuvolan terveystarkastukset Lapualla: Terveydenhoitaja suorittaa tarkastukset (6)8 40 (42) raskausviikoilla (rv.). Tarkastuksissa kartoitetaan äidin ja sikiön terveydentila sekä koko perheen hyvinvointi, voimavarat ja erityistarpeet. Lääkärin toteuttama laaja tarkastus on rv. Käynnille kutsutaan mukaan myös perheen isä. Tarkoituksena on huomioida perhe kokonaisuutena. Vastaanottokäynneillä käytetään tukimateriaalina ja keskustelujen pohjana: - Odottava äidin esitietolomake / hoitosuunnitelmalomake (lähetetty perheelle sähköisesti täytettäväksi jo ennen ensimmäistä käyntiä -> Hyvis- palvelut) - Neuvokas perhe- kortin antaminen / täyttäminen - Audit- kysely molemmille vanhemmille / raskausdiabeteskartoitus - EPDS- mielialan kartoitusseula / väkivaltaseulakaavake / parisuhdeseuranta - Tupakointi, tarv. tupakanvieroitusohjaus (tarv. HAL- pkl / äpkl, pikkulapsipsykiatria) - Tarvittaessa SYPE (synnytyspelkokartoitus) - Ohjaus hammashoitolaan - Vauvaperheen voimavarakaavake - Terveyskasvatusmateriaali (mm. ravinto, seksuaalisuus, päihteet) - Imetysohjauksen 7 askelta - Vuorovaikutus sikiövauvaan Äitiysneuvolakäynnit synnytyksen jälkeen: n. 1 vko synnytyksen jälkeen kotikäynti, th 5 12 vko synnytyksen jälkeen jälkitarkastus, EPDSmielialaseulonta, th 5-12 vko synnytyksen jälkeen jälkitarkastus, lääkäri tai terveydenhoitaja Synnyttäjä on äitiysneuvolan asiakkaana noin 5 12 viikkoa synnytyksen jälkeen eli jälkitarkastukseen saakka. Yleisimmin jälkitarkastus toteutetaan noin 8 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jälkitarkastuksia tekee Lapualla joko lääkäri tai terveydenhoitaja. Yksi terveydenhoitaja/kätilö on käynyt tehtävänsiirtokoulutuksen ja hän tekee normaalien synnytysten jälkitarkastuksia määräaikaisena kokeiluna. 5

7 Perhevalmennus Perhevalmennus on tarkoitettu kaikille ensimmäistä lastaan odottaville. Valmennuksen tavoitteena on tukea tulevia vanhempia hoito- ja kasvatustehtävässä sekä vahvistaa vanhemmuutta ja parisuhdetta. Tärkeänä osana perhevalmennusta on tukea 6 kuukauden täysimetystä ja imetyksen jatkamista 1 2 ikävuoteen saakka. Perhevalmennus on ryhmämuotoista ja sisältää 4 kokoontumiskertaa. Perhevalmennus toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä lastenneuvolan, perheneuvolan psykologin, fysioterapeutin, seurakunnan, MLL: n kanssa Lastenneuvola Lastenneuvolan tavoitteena on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheiden terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Alle kouluikäiselle lapselle on terveystarkastuksia lastenneuvolassa 16, joista 11 on terveydenhoitajan suorittamia tarkastuksia. Yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä terveystarkastuksia on 5, joista 3 on laaja-alaisia koko perheen hyvinvointia kartoittavia terveystarkastuksia. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat. Laajat terveystarkastukset ovat vauvan ollessa 4 kk, 1 ½ vuotta sekä lapsen täyttäessä 4 vuotta. Asetuksen mukaiset lastenneuvolakäynnit 1 vuoden aikana Terveystarkastus 1-4 vkoa Laaja tarkastus 4-6 vkoa 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk (10kk) 12 kk x Th tarkastus x x x x x x x x x x Lääkäri x x x Eroavaisuudet: Kotikäynti tehdään jokaisen syntyvän lapsen perheeseen (2 viikon ikäisenä lapsi siirtyy lastenneuvolan asiakkaaksi) 2-3 viikon iässä 1 kk th vastaanotto neuvolassa tarvittaessa riippuu lapsesta ja lääkärineuvolasta 10 kk th vastaanotto neuvolassa tarvittaessa ensisynnyttäjille 1v. Mpr -rokote neuvolassa alkuvuodesta syntyneille lapsille 7 v. tarkastus neuvolassa 6

8 Lastenneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset ensimmäisen ikävuoden jälkeen Terveystarkastus 18 kk 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. 6 v. Laaja tarkastus x x Th tarkastus x x x x x x Lääkäri x x Suun terveystarkastus x (tai 1 v.) x (tai 4 v.) x (tai 6 v.) Terveydenhoitajan laaja terveystarkastus koostuu kasvun ja kehityksen seurannasta, päivähoidon havainnoista sekä perheen haastattelusta. Terveydenhoitajat ovat saaneet päivähoidon henkilökunnan arvion lapsesta huoltajan kirjallisella suostumuksella. Käynnin aikana myös keskustellaan lääkärin kanssa, kartoitetaan perheen tuen tarve sekä tehdään suunnitelmat tarvittaville seurantakäynneille ja lähetteet muille työntekijöille. Laajojen tarkastusten palaute lähetetään myös päivähoitoon. Suun terveydenhoidon neuvonnan suorittaa terveydenhoitaja 1-vuotis neuvolakäynnin yhteydessä (hammasharjan antaminen, hampaiden hoito- ohjelehtinen, hammaspintojen tarkastus silmämääräisesti). Lastenneuvolassa vastaanotoilla käytettävä tukimateriaali: - Tervetuloa lastenneuvolaan kaavake - Mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi (EPDS) - Väkivaltakaavake (toimintaohje neuvoloille väkivaltaa epäiltäessä) - Kun huoli herää - kaavake - Äidin ja vauvan / lapsen vuorovaikutuksen havainnointi - Neuvokas perhe- materiaali - LENE - Lasten ja nuorten ylipainon ehkäisy- ja lihavuuden hoito-ohjelma Lastenneuvolassa jaettava tukimateriaali: - Hyvää vointia vauvaperheelle! MLL Terveys ja huolenpito 0 12 kk - Vauvan hoito-opas, MLL - Ruokaa lapselleni; Hyvä tietää lapsen ensimmäisestä vuodesta - Ensimmäinen ruokavuosi, MLL - Rokotusopas - 1. lapsen syntyessä - Vauvan motorista kehitystä tukeva käsittely (tarvittaessa jaettava) - Tuvallisesti kotona - Kasva isoksi - Iso, pieni ihminen oppii uutta, MLL, Terveys ja huolenpito - Leikki- ikäisen ruokavuodet, MLL (1.lapsen kohdalla) - Ikiliikkuja, MLL, Lapsi eri ikävuosina 1 2 v. - Hammasinfo: Pikkuvauvat ja parivuotiaat, MLL - Iso tyttö, iso poika, MLL - Lapsi eri ikävuosina 2 3 v. - Leikki- ikäisen hoito- opas, MLL 7

9 - Utelias tarinaniskijä, MLL, Lapsi eri ikävuosina, 3 4 v. - Isän ja äidin pikku apulainen, MLL, Lapsi eri ikävuosina, 4 5 v. - Arki on lapselle arvokasta, MLL, terveys ja huolenpito 4 6 v. - Kulkunen - Puuhapoika, touhutyttö, MLL, Lapsi eri ikävuosina - Iso lapsi, pieni koululainen, MLL, Lapsi eri ikävuosina 6 7 v. - Esikoululaisesta koululaiseksi, MLL 2.3 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. Alakoulut Perheet tutustuvat kouluterveydenhuoltoon kouluuntulotarkastuksessa. Perhe saa kouluun ilmoittautumispäivänä terveydenhoitajan yhteystiedot ja kutsun kouluuntulotarkastukseen. Kutsun mukana vanhemmat saavat terveyskyselyn oppilaan huoltajalle, jonka he tuovat täytettynä tarkastukseen. Kouluuntulotarkastuksessa perhe saa kouluterveydenhuollon esitteen ja vastaanotolla keskustellaan kouluterveydenhuollon käytännöistä. Terveystarkastuksen yhteydessä pyydetään huoltajalta allekirjoitus yhteistyölupaan (lupa rokotuksiin ja keskusteluun opettajan/oppilashuoltoryhmän kanssa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa). Lapuan alakouluilla tehdään laajennettu terveystarkastus 1. ja 5. luokalla. Terveydenhoitaja tarkastaa ensin lapsen. Myöhemmin on lääkärintarkastus, johon kutsutaan huoltajat mukaan. Terveydenhoitaja suorittaa 2., 3., 4. ja 6. luokan tarkastukset, jotka ovat välitarkastuksia Kouluterveydenhuollon tarkastusten sisällöt koostuvat kasvun ja kehityksen seurannasta, seulonnoista terveysneuvonnasta sekä lapsen ja perheen hyvinvoinnin kartoituksista (terveyskyselyt). Vastaanotoilla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: - Lasten ja nuorten ylipainon ehkäisy- ja lihavuuden hoito-ohjelma - 1. luokka -> Kotiin lähetettävä Terveystietoa oppilaasta, Huoltajan ilmoitus kouluterveydenhuollolle kaavakkeet + "Pieni koululainen 7-9v" lehtinen /MLL + "Koulukiusaaminen"-lehtinen /MLL - 3. LK: Kotiin lähetettävä tai vastaanotolla oppilaan kanssa täytettävä "Kyselylomake huoltajalle" + "Koululainen 10-12v" -lehtinen /MLL, Terveystottumukset 4.LK: "Ajattelemisen arvoisia asioita tupakasta"-lehtinen/mll 8

10 - 5. LK: Kotiin lähetettävä tai vastaanotolla oppilaan kanssa täytettävä "Kyselylomake huoltajalle" + "Täältä tullaan nuoruus"-lehtinen /MLL + "Kyselylomake opettajalle oppilaasta", Terveystottumukset - 6. LK "Ajattelemisen arvoisia asioita alkoholista"-lehtinen /MLL, Tytöstä naiseksi ja Pojasta mieheksi Perhe saa koulun alkamispäivänä terveydenhoitajan yhteystiedot sekä terveyskyselyn oppilaan huoltajalle. Täytetty terveyskysely palautetaan koulun kautta terveydenhoitajalle ennen tarkastusten alkamista. Terveyskyselyssä pyydetään huoltajalta allekirjoitus yhteistyölupaan (lupa rokotuksiin ja keskusteluun opettajan/oppilashuoltoryhmän kanssa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa). Syksyn aikana terveydenhoitaja tarkastaa jokaisen 1.- ja 5.- luokan oppilaan koululla ja tämän jälkeen huoltaja saa kutsun lapsen lääkärintarkastukseen, joka toteutuu myös koululla. Yläkoulu Terveydenhoitaja tekee 7-9 luokkalaisille määräaikaistarkastukset vuosittain. Vuoden 2012 kesällä aloitettiin kokeiluluontoisesti osalle tulevista 7- luokkalaisista terveystarkastukset yhdessä terveydenhoitajan ja fysioterapeutin kanssa. Tarkastuksiin kutsuttiin mukaan vanhemmat. Toimintaa aiotaan laajentaa hyvien kokemusten pohjalta ja ottaa pysyväksi käytännöksi. 8-luokalla on myös lääkärintarkastus. Oppilaiden huoltajille lähetetään 8. luokalla ennen lääkärintarkastusta kyselylomake, jonka oppilaan toivotaan palauttavan terveydenhoitajalle ennen lääkärintarkastusta. Ennen lääkärintarkastusta terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen oppilaalle ja keskustelee tarvittaessa opettajan kanssa (vanhempien luvalla). Lääkärintarkastukseen oppilas kutsutaan yksin. Laaja terveystarkastus edellyttää, että vanhemmat kutsutaan mukaan tarkastukseen. Vanhemmilla on kuitenkin oikeus tulla mukaan tarkastuksiin niin halutessaan ja siitä informoidaan vanhempia. Täten laaja terveystarkastus toteutuu vain osittain. Lääkärin tarkastuksessa huomio kiinnitetään erityisesti ammatinvalinta-asioihin ja annetaan nuorison terveystodistus. Jos vanhemmat eivät ole mukana tarkastuksessa, heihin ollaan tarvittaessa yhteydessä joko kirjallisesti tai puhelimitse. 9. luokan tarkastus on siirtymävaiheen tarkastus, jossa käydään läpi ammatinvalintaan liittyviä kysymyksiä sekä muita oppilaan itse tuomiaan asioita tai edellisissä tarkastuksissa tulleita seurantoja. Terveydenhoitaja pitää neljänä päivänä viikossa avointa vastaanottoa klo 9-11, jonne oppilaat voivat hakeutua sairastuessaan tai muissa asioissa. 9

11 Vastaanotoilla ja keskustelun pohjana käytettävä tukimateriaali: terveyskysely yläkoulun oppilaalle 7-9 luokat kysely oppilaan huoltajalle ennen lääkärintarkastusta terveyskasvatusmateriaalia yksilöllisen tarpeen mukaan. Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa Tarvittaessa lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon (esim. lasten-, nuortenpsykiatrinen- tai syömishäiröpoliklinikka). Silmälääkärin palveluja tarvittaessa terveydenhoitaja tai lääkäri tekee lähetteen ja antaa maksusitoumuksen kerran peruskoulun aikana. Kuulonhuollollisia palveluja tarvittaessa koululääkäri lähettää oppilaan erikoissairaanhoidon tutkimuksiin Kouluyhteisön terveellisyys ja turvallisuus: - Kouluyhteisön terveellisyys- ja turvallisuustarkastukset toteutetaan kolmen vuoden välein yhteistyössä oppilaitoksen, kouluterveydenhuollon, terveystarkastajan, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Asetuksessa pidetään tärkeänä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja huomion kiinnittäminen erityisesti siirtymävaiheisiin kuten opiskelun aloittamiseen. Asetuksen mukaiset terveystarkastukset Terveystarkastus 1.vuosi 2.vuosi 3. vuosi Terveyshaastattelulomake tai terveyskysely x Th x Lääkäri (x) x Suun terveystarkastus x, vähintään kerran opiskeluaikana Eroavuudet: - 2. opiskeluvuonna terveystapaaminen tai terveydenhoitajan tarkastus ennen lääkärinvastaanottoa. - Asevelvollisuusikäisten terveystarkastukset tehdään opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksiin yhdistettynä Vastaanotoilla ja keskustelun pohjana käytettävä tukimateriaali: 10

12 - ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveyskysely ja R-BDI mielialaseula - toisen vuoden opiskelijoille ADSUME nuorten päihdemittari - terveyskasvatusmateriaalia yksilöllisen tarpeen mukaan. Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus: - Opiskeluympäristön terveellisyys- ja turvallisuustarkastukset toteutetaan kolmen vuoden välein yhteistyössä oppilaitoksen, opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille. Terveydenhoitajat pitävät avoimia vastaanottoja opiskelijoille ja ohjaavat opiskelijoita tarvittaessa muiden palveluiden piiriin, mm. terveyskeskukseen (lääkäri-, mielenterveys-, fysioterapia-, perhesuunnittelu-, hammashoitolan palvelut). Äkilliset sairaudet ja lääkärihoitoa vaativat tapaturmat hoidetaan Lapuan terveyskeskuksessa. Muut lääkärihoitoa vaativat sairaustapaukset hoidetaan pääasiassa opiskelijan paikkakunnan tk:ssa tai opiskeluterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla x 1 viikko. Yli 2 kuukautta kestävässä työvoimapoliittisessa koulutuksessa päätoimisesti opiskelevat työttömät, jotka eivät kuulu em. opintotukilain mukaiseen opiskeluterveydenhuollon piiriin, vastaavat koulutuksen alussa aloituskansiossa olevaan terveyskyselyyn. Vastuukouluttaja kerää kyselylomakkeet ja välittää ne suljetussa kuoressa terveydenhoitajalle. Kyselyjen perusteella terveydenhoitaja kutsuu opiskelijan terveystarkastukseen/-tapaamiseen tarvittaessa. Opiskelija voi myös itse varata ajan terveystarkastukseen. Alle 2 kuukautta kestävässä päätoiminen työvoimapoliittinen koulutuksessa opiskeleville työttömille (esim. ohjaavat ja valmentavat koulutukset) on käytössä normaali terveydenhoitajan aamuvastaanotto ilman ajanvarausta. Lisäksi he voivat käyttää kotipaikkakuntansa terveyspalveluja. Oppilaat saavat kutsun hammastarkastukseen yksilöllisen tarkastusvälin mukaisesti 2.5. Ehkäisy- ja seksuaalineuvonta Perhesuunnittelu (ehkäisy- ja seksuaalineuvonta): Kaikki ehkäisyasiakkaat ikään katsomatta voivat olla Jokilaakson perhesuunnitteluneuvolan asiakkaina (kierukkaa (hormoni- ja kuparikierukka), muita ehkäisytuotteita käyttävät asiakkaat, synnyttäneet naiset) Toinen aste: 11

13 Palveluita tarjotaan arkisin kaikille Lapualla opiskeleville opiskelijoille. Perhesuunnittelupalveluissa painotetaan seksuaaliterveyden edistämistä ehkäisynsä aloittavan nuoren tarkastusta. Tarkastuksessa käydään läpi nuoren elämäntilannetta, kartoitetaan terveystottumuksia ja terveyttä sekä selvitetään sairaudet ja gynekologinen anamneesi. Nykytilan kartoituksessa kiinnitetään erityisesti huomioita painoon ja verenpaineeseen. Neuvolalääkäri antaa aloittajalle 3 kk:n ilmaisen aloituspakkauksen ja jatkoseuranta toteutetaan muiden e- neuvolaohjeiden mukaan. Perhesuunnitteluneuvolaan kutsutaan tutustumaan kaikki yläkoulun 8- luokkalaiset oppilaat, tällä toiminnalla parannetaan myös neuvolan ja koulun välistä moniammatillista yhteistyötä Suun terveydenhuolto Hammashuollon tehtävänä on tarjota kiireettömän hammashoidon tarpeenmukaiset palvelut koko väestölle sekä riittävät kiireellisen hammashoidon palvelut. Tehtävänsä mukaisesti hammashuolto edistää suun terveyttä ja toimintakykyä ja vastaa lasten ja nuorten suun terveydenhuollon perus- ja erikoishoitopalveluista. Hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Ensimmäistä lasta odottavat perheet Äitiysneuvolasta välitetään lista ensimmäistä lasta odottavista äideistä, jotta voimme seurata perheitten käyntejä hammashoitolassa. Neuvolassa asiakasta ohjeistetaan varaamaan aika hammashoitolaan. Tällä hetkellä seurataan oma-aloitteista hakeutumista suuhygienistin käynnille. Mikäli oma aktiivisuus ajan varaamisessa ei toimi, perheitä täytyy kutsua aktiivisesti hammashoitolaan. Alle kouluikäiset lapset Lastenneuvolan kanssa on päivitetty tietoja pienten lasten suuasioista, lastenneuvola myös jakaa hammasharjat n. 1-vuotiaille. Hammashoitolaan lapsia kutsutaan ensimmäisen kerran 1½-2v iässä hammashoitajan tai suuhygienistin käynnille, sen jälkeen yksilöllisen reikiintymisriskin mukaisesti tarkastukseen vähintään 1½ vuoden välein ja korkeamman riskin yksilöille tehostettuun ennaltaehkäisevään hoitoon muutaman kuukauden välein. Suuhygienistit vierailevat mahdollisuuksien mukaan päivähoitopaikoissa puhumassa suunterveysasioista. Alakouluikäiset lapset Koululaisia kutsutaan tarkastukseen vuosittain, tavoitteena on että hammaslääkäri tarkastaa oppilaan joka toinen vuosi ja suuhygienisti joka toinen vuosi. Jokaisella alakoululla on oma vastuuhammaslääkärinsä. Keskustasta etäämmällä sijaitsevien alakoulujen oppilaat kuljetetaan hammashoitolan kustantamalla taksikyydillä tarkastuskerralle (opettajat järjestävät taksin), mahdollisten 12

14 jatkohoitokäyntien kuljetukset järjestetään kotoa. Näin halutaan osallistaa perheitä lasten suun hoitoon. Oikomishoidon tarvetta arvioidaan tarkastuskerroilla ja tarvittaessa oppilas ohjataan oikomishoidon erikoishammaslääkärin vastaanotolle. Tarkastusten välillä kutsutaan korkeamman reikiintymisriskin omaavia lapsia tehostettuun ennaltaehkäisevään hoitoon. Tarkastuksesta poisjääneitten lukumäärä on pieni. Poisjäännistä lähetetään tiedote kotiin ja oppilaan tai vanhemman tulee varata itse uusi aika. Mikäli poisjääntejä on toistuvasti eikä postitse lähetetty kutsu tuo asiakasta vastaanotolle, perheeseen pyritään saamaan yhteys puhelimitse tai muilla keinoin. Yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten alle 18-vuotiaiden hoitojärjestelyt Oppilaat saavat kirjallisen kutsun hammastarkastukseen yksilöllisen tarkastusvälin mukaisesti. Esteen sattuessa varattu aika on peruttava hyvissä ajoin, muuten yli 15- vuotias saa sakkomaksun peruuttamatta jääneestä ajasta. Opiskeluterveydenhuollon kanssa tehdään yhteistyötä yli 18-vuotiaiden tai ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoitten ohjaamisessa hammashoitolaan, mikäli tarvetta ilmenee. 3. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN 3.1. Varhaisen puuttumisen työskentelymalli ja huolen puheeksi otto Huolen puheeksi otto on varhaisen puuttumisen toimintamalli, joka on otettu käyttöön lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työtä tekevien toimijoiden kesken. Varhaisella puuttumisella pyritään ennalta ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia tuomalla tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Lapsia, nuoria ja perheitä pyritään tukemaan heidän omassa toimintaympäristössään. Toimintaperiaatteena on, että se työntekijä, jolla huoli herää, ottaa asian puheeksi ja käynnistää jatkotyöskentelyn. Moniammatillista yhteistyötä vaativat tilanteet ovat yleensä sellaisia, joissa huoli lapsen tai nuoren tilanteesta on suuri ja tarvitaan korjaavia toimenpiteitä ja erityisasiantuntemusta. 13

15 EI HUOLTA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Asiat toimivat, yhteistyösuhteisiin ei tarvitse erikseen orientoitua Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin on hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta Huoli kasvava: luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä on tarve lisävoimavarojen ja kontrollin saamisesta. Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot on loppumassa tai lopussa. Muutos tilanteeseen on saatava heti. Lähde: Subjektiivisen huolen vyöhykkeistö. Arnkil & Eriksson 3.2. Hyvinvoinnin tukipalvelut Lapualla Peruspalvelut neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut päivähoito ja varhaiskasvatus monitoimijainen perhevalmennus esi- ja perusopetus oppilas- ja opiskelijahuolto nuorisotyö Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut tukikäynnit terveydenhoitajilla ja lääkärillä kotikäynnit, vertaisryhmät asiantuntijahoitajan- ja lääkärivastaanotot puheterapian ja fysioterapian palvelut erityispäivähoidon konsultaatio osa-aikainen erityisopetus oppilas- ja opiskeluhuollollinen toiminta osa perheneuvolan palveluista osa lastensuojelun avopalveluista (esim. lastensuojelun perhetyö) etsivä nuorisotyö 14

16 Erityisen ja korjaavan tuen palvelut erityispäivähoito osa-aikainen ja kokoaikainen erityisopetus koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut osa perheneuvolan palveluista erikoissairaanhoito lastensuojelun palvelut 3.3. Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Neuvolatoiminta Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen: - Vanhempien vakavat sairaudet - Parantumattomasti sairaat lapset ja heidän perheet - Päihdeongelmat - Mielenterveysongelmat - Läheisväkivalta - Perheen toimeentuloon tai elinoloihin liittyvät ongelmat - Monikansalliset perheet Peruspalvelut kaikille perheille neuvolassa Neuvolan peruspalvelut ovat kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistäviä palveluita. Palveluihin kuuluvat vastaanottokäynnit; terveystarkastukset ja neuvonta (sisältäen perheen hyvinvoinnin kartoituksen), seulonnat, kotikäynnit, puhelinohjauksen ja perhevalmennusryhmät. Näillä kaikille kuuluvilla palveluilla terveydenhoitajilla on mahdollisuus rakentaa luottamuksellinen suhde perheeseen sekä tunnistaa ne perheet, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut neuvolassa Varhaisen ja tehostetun tuen palveluita tarjotaan perheille, joissa tunnistetaan tuen tarve tai huoli on herännyt. Varhaisen tuen palveluita neuvolassa ovat neuvolan tukikäynnit, kotikäynnit jokaisen syntyvän lapsen perheeseen, vertaisryhmät ja moniammatilliset verkostotapaamiset. Huomioidaan monikansalliset perheet mm. tulkkipalvelut, englannin kielen opiskelutarve. Myös asiantuntijahoitajien palveluja on mahdollista käyttää (depressiohoitaja, diabeteshoitaja, verenpainehoitaja, sosiaalihoitaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti) Tukikäynnit: Neuvolaterveydenhoitaja antaa asiakkailleen tukikäyntejä peruskäyntien lisäksi joko asiakkaiden toiveista tai terveydenhoitajan/lääkärin arvioin perusteella. Tarvetta tukikäynneille voi syntyä, kun vanhemmat tarvitsevat vahvistusta vanhemmuuteensa, 15

17 keskustelua lapsen kasvuun ja kehitykseen tai kasvatukseen liittyen. Lasta odotettaessa ja pikkuvauvavaiheessa voi olla tarve työstää äidin mielialaan ja parisuhteeseen liittyviä asioita. Terveydenhoitaja voi myös tarjota lisä/tukikäyntiä tarvittaessa esim. elämäntapaohjaukseen (ravitsemusneuvonta) liittyen. Vertaisryhmät: Perhevalmennusryhmien jatkoryhmät kokoavat yhteen samanlaisissa elämäntilanteissa eläviä perheitä ja vanhempia mm. vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmät Moniammatilliset verkostotapaamiset: Verkostotapaamisia on mahdollista järjestää lapsen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman kokoamiseksi, silloin kun huoli herännyt ja neuvolan auttamismenetelmät eivät yksin riitä. Tapaamisen tarkoituksena on yhdessä vanhempien kanssa kartoittaa perheen tilannetta. Moniammatilliseen yhteistyöryhmään kuuluu tahoja, joiden tukea perhe tarvitsee, kuten: äitiyspoliklinikka (HAL -hoitaja) varhaiskasvatus Vyyhti- ryhmä sosiaalitoimi/lastensuojelu perheneuvola, psykologit puhe-, toiminta- ja fysioterapiaterapia ravitsemussuunnittelija maahanmuuttajapalveluiden edustaja silloin, kun on kyseessä pakolaisena tai turvapaikanhakijana kuntaan muuttanut perhe pikkulapsipsykiatria Erityisen ja korjaavan tuen palvelut neuvolassa Äitiys- ja lastenneuvolan palvelut eivät ole erityisen/korjaavan tuen palveluita. Erityisen/korjaavan tuen palveluita tarvitsevat lapset ja perheet ohjataan tarvittaessa: puhe- ja toimintaterapiatyöntekijälle terveysasemalle perheneuvolaan, psykologin vastaanotolle sosiaalitoimeen erikoissairaanhoitoon A-klinikalle fysioterapiaan perheen ja neuvolan yhteiset, suunnitellut tapaamiset sosiaalitoimen kanssa Kouluterveydenhuolto Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen: 16

18 Vaikeuksia koulun etenemisessä päihdeongelmat / tupakka mielenterveysongelmat läheisväkivalta perheen toimeentuloon tai elinoloihin liittyvät ongelmat Peruspalvelut kaikille oppilaille ja heidän perheilleen Kouluterveydenhuolto kuuluu koulussa oppilashuollon kokonaisuuteen ja koulun oppilashuoltotyö on pääosin yleisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Kouluterveydenhuollon peruspalvelut kuuluvat kaikille oppilaille ja heidän perheilleen. Ne ovat kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistäviä palveluita. Peruspalveluihin kuuluvat vastaanottokäynnit: terveystarkastukset ja neuvonta (sisältäen lapsen/nuoren ja perheen hyvinvoinnin kartoituksen), seulonnat, puhelinohjaus ja terveyttä edistävä ryhmätoiminta. Näillä käynneillä terveydenhoitaja tutustuu oppilaaseen ja hänen perheeseensä sekä luodaan pohja luottamukselliseen suhteeseen ja voidaan tunnistaa ne lapset ja perheet, jotka tarvitsevat tukea. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut kouluterveydenhuollossa Varhaisen ja tehostetun tuen palveluita tarjotaan oppilaille/perheille, joissa tunnistetaan tuen tarve ja huoli on herännyt. Varhaisen tuen palveluita koulussa ovat tukikäynnit, kotikäynnit ja moniammatilliset verkostotapaamiset. Tukikäynnit: Terveydenhoitaja ja lääkäri voivat antaa tukikäyntejä tarvittaessa oppilaalle ja perheelle joko omaan harkintaansa perustuen tai oppilaan/huoltajan toiveesta. Tarvetta tukikäynneille voi syntyä, kun oppilaalla itsellään tai huoltajalla on huolta lapsen/nuoren kasvusta ja kehityksestä, käyttäytymisestä, seurustelusta, päihteiden käytöstä yms. Vanhemmat saattavat tarvita vahvistusta ja keskusteluapua vanhemmuuteen liittyvissä asioissa, perheristiriidoissa tai kriisitilanteissa. Tapaamisissa lähtökohtana on aina lapsen/nuoren tai perheen näkökulma ja tavoitteena on heidän omien voimavarojensa löytäminen ja vahvistaminen. Kotikäynnit: Kouluterveydenhoitaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä yhteistyössä koulukuraattorin tai sosiaalityöntekijän kanssa. Moniammatilliset verkostotapaamiset: Kouluterveydenhuolto järjestää tarvittaessa moniammatillisen verkostotapaamisen lapsen hyvinvointi/terveyssuunnitelman kokoamiseksi, silloin kun tuen tarve liittyy lapsen terveyteen, eikä sillä ole vaikutusta koulunkäyntiin. Verkostotapaamisten kokoonkutsujana 17

19 on terveydenhoitaja. Työparina hänellä on lääkäri. Siihen kutsutaan vanhempien lisäksi ja heidän luvallaan ne työntekijät, joiden tietämystä/tukea tarvitaan. Maahanmuuttajapalveluiden edustaja pyydetään mukaan silloin, kun on kyseessä pakolaisena kuntaan muuttanut perhe. Erityisen ja korjaavan tuen palvelut kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuollon palvelut yksistään eivät ole erityisen/korjaavan tuen palveluita. Tarvittaessa oppilas voidaan lähettää (terveydenhoitaja) esim. peruspalveluiden fysioterapeutin arvioon, nuoripsykiatrian poliklinikalle tai erikoissairaanhoitoon (lääkäri). Tarvittaessa maksusitoumus Terapiakeskus Päivikkiin. Koulun oppilashuoltopalaverit: Koulussa toimitaan oppilashuoltotyön toimintaperiaatteiden mukaan silloin, kun on kyse oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin erityisen tuen järjestämisestä. Lapsen/nuoren tai perheen erityisen tuen tarve saattaa tulla esiin terveystarkastuksissa, tukikäynneillä tai moniammatillisen verkostopalaverin tuloksena. Koulun oppilashuoltopalaverit toimivat kouluilla moniammatillisina verkostotapaamisen muotoina silloin, kun oppilas tarvitsee erityistä tukea koulunkäynnin/oppimisen tukemiseen. Kouluterveydenhoitaja on yksi jäsen työryhmässä. Mahdollisuuksien mukaan myös lääkäri osallistuu kokouksiin Opiskeluterveydenhuolto Peruspalvelut toisella asteella: Peruspalvelut opiskeluterveydenhuollossa ovat opiskelukykyä ja terveyttä edistäviä palveluja. Peruspalveluihin kuuluvat terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot (terveystarkastukset ja terveysneuvonta) sekä terveyspalveluista tiedottaminen opintojen alussa. Peruspalvelut kuuluvat kaikille opiskelijoille seuraavasti: Opiskeluterveydenhuollon palveluja tarjotaan pääsääntöisesti niille opiskelijoille, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa (Sedu, lukio, Kristillinen opisto). Terveydenhoitajapalveluja tarjotaan harkinnanvaraisesti sellaisille opiskelijoille (työvoimapoliittisin perustein opiskeleville), joilla ei terveystarkastuksia ole tehty ja joilla ei ole yhteyttä muihin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluihin. - syksyisin 1. luokkalaisille järjestetään INFO- tunnit, johon osallistuvat th, opo, psykologi, kuraattorit, erityisopettajat 18

20 - Lukiolla 1. luokan opiskelijoille ensimmäisellä viikolla ryhmäytymispäivä. Mukana opettajat, kuraattori, psykologi, th - lisäksi R-BDI ensimmäisenä opiskeluvuotena kaikille tulotarkastuksen yhteydessä - ADSUME- päihdemittari 2. opiskeluvuoden tarkastuksen yhteydessä. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut Ylimääräiset opiskelijoiden käynnit tarvittaessa vastaanotolla, Moniammatilliset huolenpitokeskustelut opiskelijoille tarpeen mukaan lääkärin, kuraattorin tai psykologin vastaanotot Erityisen ja korjaavan tuen palvelut: Opiskeluhuoltoryhmät x 1 viikko (SEDU), 6 viikon välein (lukio), ja 5 6 viikon välein (Kristillinen opisto) OHR- ydintiimin kokoontumiset x 1 kk tai tarvittaessa useammin tarvittaessa myös moniammatilliset kotikäynnit: th, opo, psykologi- tarvittaessa lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle tai Lapuan psykiatrian poliklinikalle (yli 18-vuotiaat) 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 4.1 Yhteistyö kansanterveystyössä Neuvolan, koulu ja opiskeluterveydenhuollon asiakkaat ovat myös terveyskeskuksen asiakkaita. Sairasvastaanotot tapahtuvat ensisijaisesti terveyskeskuksen vastaanotolla ja päivystyksessä. Lasten pitkäaikaissairauksien ja erikoissairaanhoidon jatkoseuranta perusterveydenhuollossa toteutuu tapauskohtaisesti joko terveyskeskuksessa, neuvoloissa tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Tarvittaessa lapselle/nuorelle laaditaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma yhteistyössä perheen kanssa. Kuntoutus (fysioterapia) palvelee koko väestöä. Asiakkaat ohjautuvat fysioterapiaan joko lähetteellä tai he tilaavat itse ajan ns. kuntoneuvolaan, joka on ennaltaehkäisevää toimintaa. Pääosa lapsista ohjautuu fysioterapiaan neuvola- ja kouluterveydenhoitajien kautta. Yleisin lähettämisen syy on tuki- ja liikuntaelinongelma, jonkin verran on myös liikunnallisen kehityksen arviointia ja seurantaa. Puheterapeutin vastaanotoille ohjaudutaan pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitajan kautta. Puheterapian tavoitteena on, että alle kouluikäisillä lapsilla olisi terapian päättyessä ja koulun alkaessa kielen kehitys edennyt mahdollisimman pitkälle iän mukaisia 19

21 vaatimuksia ja koulutyön tarpeita vastaaviksi. Toimintaterapeutin palveluja ei tuoteta Lapuan terveyskeskuksessa, joten tarvittavat palvelut hankitaan ostopalveluna. Mielenterveyden ongelmat työllistävät aikaisempaa enemmän useampaa eri toimijatahoa. Tavoitteena on, että terveyskeskuksen depressiohoitajaresursseja kohdennettaisiin myös toisen asteen opiskelijoihin. Terveyskeskuspsykologin työpanoksesta osa kohdentuu myös opiskeluterveydenhuoltoon. Perheneuvolan tehtävänä on lapsiperheiden auttaminen (alle16v.), silloin kun perheet eivät selviä omin avuin tai peruspalveluiden turvin Yhteistyö päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa Päivähoito koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta joka tukee lapsiperheitä heidän kasvatustehtävässään ja varhaiskasvatuspalveluna suunnitelmallisesti edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lähtökohtana on kokonaisvaltainen käsitys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta, joka perustuu vanhempien näkemykseen sekä henkilöstön ammattitaitoon. Päivähoidossa toteutettavaan erityispäivähoitoon (varhaiserityiskasvatus) sisältyy mahdollisuus saada kuntoutusta, joka on tehostettua tukea lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoito toteutetaan yleiseen kasvatustoimintaan sulautettuina päiväkotiryhmissä tai perhepäivähoidossa. Päivähoitolain nojalla erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille laaditaan toimintasuunnitelma. Kiertävä erityislastentarhanopettaja ja resurssierityslastentarhanopettaja ovat mukana arvioitaessa ja suunniteltaessa lapsiryhmän toimintaa ja lasten tarvitsemia yksilöllisiä tukitoimia Erityisen tuen rinnalla päivähoidossa käytetään varhaisen tuen käsitettä joka liittyy lapsen varhaisvuosina tapahtuvaan tukemiseen ja mahdollisimman varhain käynnistyviin tukitoimiin. Päivähoidon rooli varhaisessa puuttumisessa ja tuen tarjoamisessa on erityisen tärkeä, sillä päivähoito tavoittaa huomattavan osan ikäluokasta ja henkilökunta kohtaa päivittäin lapsen ja lapsen vanhemmat. Päivähoidon henkilöstö on koulutettu huolen puheeksi ottamiseen. Vahvistamalla päivähoidon henkilökunnan taitoa varhaiseen puuttumiseen, voidaan tehostaa ongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Varhainen tuki pohjautuu varhaiskasvatuksen hyvälle ammatilliselle perusosaamiselle. Esiopetuksen piirissä oleville lapsille laaditaan esiopetuksen opetussuunnitelma. Tärkeää on, että lapsen kehityksen ja oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet tunnistetaan mahdollisimman varhain ja tarvittava tuki aloitetaan välittömästi. Lapsen kasvua ja oppimista arvioidaan säännöllisesti. Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Tarvittavat tukimuodot järjestetään siten, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua esiopetusryhmän toimintaan. Lapsen saama tuki tulee olla oikean aikaista ja tasoista sekä joustavaa ja pitkäjänteisesti suunniteltua. Kasvatuksellinen jatkumo turvataan lapsikohtaisten suunnitelmien siirtyessä lapsen 20

22 mukana varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Yhteistyökäytänteitä nivelvaiheissa, lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun, tulee edelleen kehittää. Yleinen tuki Lapsen saama yleinen tuki on laadukasta esiopetusta, monipuolista ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen sekä oppimisvalmiuksien vahvistamista. Opettajalla on vastuu lasten erilaisten, yksilöllisten tarpeiden ja oppimisedellytysten arvioinnista ja huomioonottamisesta. Keskeistä on yhteistyö lapsen huoltajien, esiopetusyksikön muun henkilöstön ja tarvittaessa eri asiantuntijoiden kanssa. Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan silloin kun lapsi tarvitsee oppimisessaan säännöllistä ja pitkäjänteistä tukea tai monia eri tukimuotoja eikä yleisellä tuella pystytä vastaamaan lapsen tarpeisiin. Tehostetun tuen aloittamista varten lapsesta on tehtävä pedagoginen arvio. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään ja päätetään pedagogiseen arvioon pohjautuen koulujen esiopetuksessa oppilashuoltotyössä ja päiväkotien esiopetuksessa moniammatillisessa työssä. Erityinen tuki Kasvun ja oppimisen tuen vahvin taso on erityinen tuki. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Ennen erityisen tuen päätöstä lapsesta tehdään pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätöksen jälkeen lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Yhteistyö päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kanssa Päivähoidon toimintakulttuurissa korostuvat vanhempien kanssa tehtävän kasvatusyhteistyön lisäksi moniammatillinen tiimityö sekä verkostoyhteistyö. 21

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

4 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA 10 4.1 Alakoulut 10 4.2 Yläkoulut 11 4.3 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 11

4 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA 10 4.1 Alakoulut 10 4.2 Yläkoulut 11 4.3 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 11 0 Hyvinvointipalvelut Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille 2011-2014 SISÄLLYS LUETTELO 1 1 TAUSTAA 3 1.1

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu-

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 10 Terveysneuvonta TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset yläkoulu Laatija: kouluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11. Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO Kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Skoopin 50-v juhlaseminaari Hanasaari, 11.10.2013 Koululääkäri kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Lääketieteen

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI 20.11.2008 Oulu Ehdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa 1 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa Vastine Selvityspyyntöön LSSAVI/3288/05.07.03/2014 ASIA: LOMAUTUSTEN VAIKUTUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUIDEN

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti

Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti eteneminen Lastenneuvolan tavoitteista ja tehtävistä Mistä työkaluja käytäntöön Keskusteluaiheita neuvolakäynneille Viite:

Lisätiedot