NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2013-2016"

Transkriptio

1 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA Lapuan kaupunki Perusturvalautakunta xx x

2 SISÄLLYS LUETTELO 1. TAUSTAA 1.1 Kansanterveyslaki ja asetus 1.2 Muut keskeiset valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 1.3 Toimintaohjelman laadinnan lähtökohdat Lapualla 2. NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TAVOITE, TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS 2.1. Äitiysneuvola 2.2. Lastenneuvola 2.3. Kouluterveydenhuolto 2.4. Opiskeluterveydenhuolto 2.5. Ehkäisy- ja seksuaalineuvonta 2.6. Suun terveydenhuolto 3. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN 3.1. Varhaisen puuttumisen työskentelymalli 3.2. Hyvinvoinnin tukipalvelut Lapualla 3.3. Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 4.1. Yhteistyö kansanterveystyössä 4.2. Yhteistyö päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa 4.3. Yhteistyö opetustoimen kanssa 4.4. Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa 4.5. Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa 5. TARKASTUKSISTA POISJÄÄNEIDEN SELVITTÄMINEN 6. TOIMINNAN SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1

3 1 TAUSTAA 1.1 Kansanterveyslaki ja asetus Kansanterveyslaki ja - asetus velvoittaa kuntia ylläpitämään terveysneuvontaa. Lastenneuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon palvelujen järjestäminen perustuu erityistyöntekijäpalveluja lukuun ottamatta kansanterveyslakiin (66/1972) ja - asetukseen (388/2011). Asetus velvoittaa kuntia tarjoamaan kaikille perheille mahdollisuuden osallistua määräaikaisiin terveystarkastuksiin ja muuttaa ohjeistuksiin liittyvät suositukset velvoitteiksi. Lisäksi asetus velvoittaa selvittämään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Asetuksen tavoitteena on tehostaa ehkäisevää toimintaa, sen suunnitelmallisuutta ja tasoa sekä saada palvelut kohtaamaan väestön tarpeet. Tavoitteena on lisäksi ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja vähentää alueellista eriarvoisuutta sekä tukea lasten, nuorten ja vanhempien osallistumista ja heidän mielipiteidensä kuulemista. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin ja tuen tarpeisiin tulee vastata mahdollisimman varhain kohdentaen voimavaroja syrjäytymisvaarassa oleviin sekä kehittämällä lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien hoitoon yksilöllisesti sovellettavat toimintatavat ja palveluketjut. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen (perusturvalautakunta) on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, kouluja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. 1.2 Muut keskeiset valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tuottaminen on kuntien tehtävä. Terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetustoimessa ja nuorisotoimessa annettavat palvelut ovat osaltaan myös ehkäisevää lastensuojelutyötä (Lastensuojelulaki 417/2007) ja sitä on peruspalveluissa tarjottava silloin, kun lapsi, nuori tai perhe ei ole lastensuojelun tarpeessa. Päivähoitolaissa (72/1973) taataan subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille alle kouluikäisille. Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) vahvistaa oppilaan oikeutta turvalliseen koulunkäyntiin, riittävään ja oikea-aikaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä osallisuuteen kouluyhteisön jäsenenä. Nuorisolaki (56/2009) määrittää kuntien tavoitteet nuorisopalveluihin ja velvoittaa muodostamaan monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston. Terveydenhoitolain (1326/2010) tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, edistää terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Lisäksi sen tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä sekä potilaan ja asiakkaan asemaa. Valtioneuvoston 2

4 asetus seulonnoista (1339/2006) määrittelee yhtäläiset periaatteet kaikille perusterveydenhuollossa tehtäville seulonnoille. Toimintaohjelma on valmisteltu perusturvalautakunnan nimeämässä moniammatillisessa työryhmässä 1. Toimintaohjelman laatijana on toiminut hoitotyön johtaja. 1.3 Toimintaohjelman laadinnan lähtökohdat Lapualla Asetuksen säännösten toteuttaminen edellyttää tarkastusten sisällön kehittämistä ja yhtenäistämistä. Henkilöstön määrä on oltava suositusten mukainen ja myös henkilöstön osaaminen on varmistettava. Kuntien valtionosuuksiin lisättiin vuosien 2009 ja 2010 aikana noin 3,4 euroa / asukas, jotta asetuksen mukainen toiminta pystyttäisiin järjestämään. Tämä lisäys on jäänyt pysyvästi kuntien valtionosuuksiin vuodesta 2011 lähtien. Valtionosuuden lisäyksen perusteella olemme saaneet yhden terveydenhoitajan toimen koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon alkaen. Lisäksi äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan resursseja on vahvistettu alkaen määräaikaisen terveydenhoitajan toimen perustamisella. Neuvola-asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi terveydenhoitajien työnjakoa on uudistettu ja yhteistyötä kehitetty sosiaali- ja sivistystoimen kanssa vastaamaan asetuksen mukaisia velvoitteita. Ehkäisevään työhön käytettävissä oleva terveydenhoitajaresurssi on tällä hetkellä pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukainen. Asiakasmääriä tarkastellaan vuosittain ja tarvittavat työnjaolliset muutokset tehdään kuormitusprosenttien perusteella. Henkilöstöresurssien ohella suunnittelussa huomioidaan myös laajoihin tarkastuksiin tarvittava työaika sekä muut neuvolapalvelujen vastuulla olevat toiminnot kuten aikuisvastaanotot ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset. Lääkäriresurssien osalta on ollut haasteellista toteuttaa asetusten mukaisia lääkäripalveluita neuvolapalveluissa. Väestövastuujärjestelmän purkauduttua , mahdollistuu myös neuvolatyön kehittäminen uudenlaisen työnjaon pohjalta. Avohuollon lääkärityön kehittämisestä vastaa jatkossa avohuollon ylilääkäri, jonka vastuualueelle kuuluu mm. neuvola-, koulu ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen yhdessä muun henkilöstön kanssa. Neuvola-asetuksessa on tarkasti määritelty terveystarkastusten sisältö. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Määräaikaisten tarkastusten lisäksi tehdään ylimääräisiä terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaisesti. 1 Perusturvalautakunta (Ptl ) on nimennyt moniammatilliseen työryhmään valmistelemaan toimintaohjelmaa. Työryhmän muodostavat ylilääkäri, vastaava hammaslääkäri, hoitotyön johtaja, avoterveydenhuollon osastonhoitaja, perusturvajohtaja, päivähoidon johtaja, sosiaalipalvelujohtaja ja sivistysjohtaja. 3

5 Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla sekä tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti. Tarkastukset on tehtävä siten, että erityisen tuen tarve tunnistetaan määräaikaistarkastuksissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 2. NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TAVOITE, TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS 2.1. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on huolehtia koko odottavan perheen ja tulevan lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista. Äitiysneuvolan palveluita ovat terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot, ultraäänitutkimukset sekä ensisynnyttäjille tarkoitetut synnytysvalmennukset. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan palvelut on keskitetty Jokilaakson neuvolataloon. Lapualle syntyi 199 lasta vuonna Lääkintöhallituksen ohjekirjeen (2/1988) mukaan kokopäivätoimisella terveydenhoitajalla/kätilöllä tulisi olla enintään 76 synnyttävää asiakasta/vuosi. Lääkärillä vastaava suositus on 600 synnyttävää asiakasta vuodessa/kokopäiväinen lääkäri. Lapualla on ollut vuoden 2013 alusta lähtien käytössä 3 terveydenhoitajan työpanos äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolatyöhön. Ensimmäinen vastaanottoaika varataan terveydenhoitajalle kun raskaus on todettu. Äitiysneuvolassa käydään odotusaikana terveydenhoitajan vastaanotolla kertaa ja lääkärin vastaanotolla noin 3 kertaa. Ensimmäinen kotikäynti tehdään kaikille synnyttäjille 1-2 viikkoa synnytyksestä ja toinen synnytyksen jälkeen. Määräaikaistarkastukset toteutetaan valtakunnallisten suositusten mukaan. Asetuksen mukaiset äitiysneuvolakäynnit raskausviikoittain: 6-8 th ensikäynti 8-10 rv th th, laaja lääkäri, laaja th th th th+ lääkäri 37 th 38 th 39 th 40 th Neuvolakäyntien sisältö koostuu raskauden seurantaan liittyvistä toimenpiteistä ja tutkimuksista, terveysneuvonnasta sekä seulonnoista. Erityisesti kiinnitetään huomiota jo raskauden aikana masennuksen ennaltaehkäisyyn ja sen tunnistamiseen, päihteiden 4

6 käyttöön, raskausdiabeteksen seulontaan, parisuhteen ja vanhemmuuden varhaisen vuorovaikutuksen kasvun ja sikiön turvallisen kehittymisen tukemiseen sekä myös imetysohjantaan. Liikunnasta ja terveellisestä ravitsemuksesta sekä perheen hyvinvoinnista keskustelu kuuluu jokaiseen neuvolakäyntiin. Ensimmäistä lasta odottaville annetaan tarkennettu hampaidenhoito ohjaus. Kaikki raskaana olevat ja heidän perheenjäsenensä ohjeistetaan varaamaan tarvittaessa aika hammashoitolasta. Laajat äitiysneuvolan terveystarkastukset Lapualla: Terveydenhoitaja suorittaa tarkastukset (6)8 40 (42) raskausviikoilla (rv.). Tarkastuksissa kartoitetaan äidin ja sikiön terveydentila sekä koko perheen hyvinvointi, voimavarat ja erityistarpeet. Lääkärin toteuttama laaja tarkastus on rv. Käynnille kutsutaan mukaan myös perheen isä. Tarkoituksena on huomioida perhe kokonaisuutena. Vastaanottokäynneillä käytetään tukimateriaalina ja keskustelujen pohjana: - Odottava äidin esitietolomake / hoitosuunnitelmalomake (lähetetty perheelle sähköisesti täytettäväksi jo ennen ensimmäistä käyntiä -> Hyvis- palvelut) - Neuvokas perhe- kortin antaminen / täyttäminen - Audit- kysely molemmille vanhemmille / raskausdiabeteskartoitus - EPDS- mielialan kartoitusseula / väkivaltaseulakaavake / parisuhdeseuranta - Tupakointi, tarv. tupakanvieroitusohjaus (tarv. HAL- pkl / äpkl, pikkulapsipsykiatria) - Tarvittaessa SYPE (synnytyspelkokartoitus) - Ohjaus hammashoitolaan - Vauvaperheen voimavarakaavake - Terveyskasvatusmateriaali (mm. ravinto, seksuaalisuus, päihteet) - Imetysohjauksen 7 askelta - Vuorovaikutus sikiövauvaan Äitiysneuvolakäynnit synnytyksen jälkeen: n. 1 vko synnytyksen jälkeen kotikäynti, th 5 12 vko synnytyksen jälkeen jälkitarkastus, EPDSmielialaseulonta, th 5-12 vko synnytyksen jälkeen jälkitarkastus, lääkäri tai terveydenhoitaja Synnyttäjä on äitiysneuvolan asiakkaana noin 5 12 viikkoa synnytyksen jälkeen eli jälkitarkastukseen saakka. Yleisimmin jälkitarkastus toteutetaan noin 8 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jälkitarkastuksia tekee Lapualla joko lääkäri tai terveydenhoitaja. Yksi terveydenhoitaja/kätilö on käynyt tehtävänsiirtokoulutuksen ja hän tekee normaalien synnytysten jälkitarkastuksia määräaikaisena kokeiluna. 5

7 Perhevalmennus Perhevalmennus on tarkoitettu kaikille ensimmäistä lastaan odottaville. Valmennuksen tavoitteena on tukea tulevia vanhempia hoito- ja kasvatustehtävässä sekä vahvistaa vanhemmuutta ja parisuhdetta. Tärkeänä osana perhevalmennusta on tukea 6 kuukauden täysimetystä ja imetyksen jatkamista 1 2 ikävuoteen saakka. Perhevalmennus on ryhmämuotoista ja sisältää 4 kokoontumiskertaa. Perhevalmennus toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä lastenneuvolan, perheneuvolan psykologin, fysioterapeutin, seurakunnan, MLL: n kanssa Lastenneuvola Lastenneuvolan tavoitteena on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheiden terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Alle kouluikäiselle lapselle on terveystarkastuksia lastenneuvolassa 16, joista 11 on terveydenhoitajan suorittamia tarkastuksia. Yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä terveystarkastuksia on 5, joista 3 on laaja-alaisia koko perheen hyvinvointia kartoittavia terveystarkastuksia. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat. Laajat terveystarkastukset ovat vauvan ollessa 4 kk, 1 ½ vuotta sekä lapsen täyttäessä 4 vuotta. Asetuksen mukaiset lastenneuvolakäynnit 1 vuoden aikana Terveystarkastus 1-4 vkoa Laaja tarkastus 4-6 vkoa 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk (10kk) 12 kk x Th tarkastus x x x x x x x x x x Lääkäri x x x Eroavaisuudet: Kotikäynti tehdään jokaisen syntyvän lapsen perheeseen (2 viikon ikäisenä lapsi siirtyy lastenneuvolan asiakkaaksi) 2-3 viikon iässä 1 kk th vastaanotto neuvolassa tarvittaessa riippuu lapsesta ja lääkärineuvolasta 10 kk th vastaanotto neuvolassa tarvittaessa ensisynnyttäjille 1v. Mpr -rokote neuvolassa alkuvuodesta syntyneille lapsille 7 v. tarkastus neuvolassa 6

8 Lastenneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset ensimmäisen ikävuoden jälkeen Terveystarkastus 18 kk 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. 6 v. Laaja tarkastus x x Th tarkastus x x x x x x Lääkäri x x Suun terveystarkastus x (tai 1 v.) x (tai 4 v.) x (tai 6 v.) Terveydenhoitajan laaja terveystarkastus koostuu kasvun ja kehityksen seurannasta, päivähoidon havainnoista sekä perheen haastattelusta. Terveydenhoitajat ovat saaneet päivähoidon henkilökunnan arvion lapsesta huoltajan kirjallisella suostumuksella. Käynnin aikana myös keskustellaan lääkärin kanssa, kartoitetaan perheen tuen tarve sekä tehdään suunnitelmat tarvittaville seurantakäynneille ja lähetteet muille työntekijöille. Laajojen tarkastusten palaute lähetetään myös päivähoitoon. Suun terveydenhoidon neuvonnan suorittaa terveydenhoitaja 1-vuotis neuvolakäynnin yhteydessä (hammasharjan antaminen, hampaiden hoito- ohjelehtinen, hammaspintojen tarkastus silmämääräisesti). Lastenneuvolassa vastaanotoilla käytettävä tukimateriaali: - Tervetuloa lastenneuvolaan kaavake - Mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi (EPDS) - Väkivaltakaavake (toimintaohje neuvoloille väkivaltaa epäiltäessä) - Kun huoli herää - kaavake - Äidin ja vauvan / lapsen vuorovaikutuksen havainnointi - Neuvokas perhe- materiaali - LENE - Lasten ja nuorten ylipainon ehkäisy- ja lihavuuden hoito-ohjelma Lastenneuvolassa jaettava tukimateriaali: - Hyvää vointia vauvaperheelle! MLL Terveys ja huolenpito 0 12 kk - Vauvan hoito-opas, MLL - Ruokaa lapselleni; Hyvä tietää lapsen ensimmäisestä vuodesta - Ensimmäinen ruokavuosi, MLL - Rokotusopas - 1. lapsen syntyessä - Vauvan motorista kehitystä tukeva käsittely (tarvittaessa jaettava) - Tuvallisesti kotona - Kasva isoksi - Iso, pieni ihminen oppii uutta, MLL, Terveys ja huolenpito - Leikki- ikäisen ruokavuodet, MLL (1.lapsen kohdalla) - Ikiliikkuja, MLL, Lapsi eri ikävuosina 1 2 v. - Hammasinfo: Pikkuvauvat ja parivuotiaat, MLL - Iso tyttö, iso poika, MLL - Lapsi eri ikävuosina 2 3 v. - Leikki- ikäisen hoito- opas, MLL 7

9 - Utelias tarinaniskijä, MLL, Lapsi eri ikävuosina, 3 4 v. - Isän ja äidin pikku apulainen, MLL, Lapsi eri ikävuosina, 4 5 v. - Arki on lapselle arvokasta, MLL, terveys ja huolenpito 4 6 v. - Kulkunen - Puuhapoika, touhutyttö, MLL, Lapsi eri ikävuosina - Iso lapsi, pieni koululainen, MLL, Lapsi eri ikävuosina 6 7 v. - Esikoululaisesta koululaiseksi, MLL 2.3 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. Alakoulut Perheet tutustuvat kouluterveydenhuoltoon kouluuntulotarkastuksessa. Perhe saa kouluun ilmoittautumispäivänä terveydenhoitajan yhteystiedot ja kutsun kouluuntulotarkastukseen. Kutsun mukana vanhemmat saavat terveyskyselyn oppilaan huoltajalle, jonka he tuovat täytettynä tarkastukseen. Kouluuntulotarkastuksessa perhe saa kouluterveydenhuollon esitteen ja vastaanotolla keskustellaan kouluterveydenhuollon käytännöistä. Terveystarkastuksen yhteydessä pyydetään huoltajalta allekirjoitus yhteistyölupaan (lupa rokotuksiin ja keskusteluun opettajan/oppilashuoltoryhmän kanssa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa). Lapuan alakouluilla tehdään laajennettu terveystarkastus 1. ja 5. luokalla. Terveydenhoitaja tarkastaa ensin lapsen. Myöhemmin on lääkärintarkastus, johon kutsutaan huoltajat mukaan. Terveydenhoitaja suorittaa 2., 3., 4. ja 6. luokan tarkastukset, jotka ovat välitarkastuksia Kouluterveydenhuollon tarkastusten sisällöt koostuvat kasvun ja kehityksen seurannasta, seulonnoista terveysneuvonnasta sekä lapsen ja perheen hyvinvoinnin kartoituksista (terveyskyselyt). Vastaanotoilla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: - Lasten ja nuorten ylipainon ehkäisy- ja lihavuuden hoito-ohjelma - 1. luokka -> Kotiin lähetettävä Terveystietoa oppilaasta, Huoltajan ilmoitus kouluterveydenhuollolle kaavakkeet + "Pieni koululainen 7-9v" lehtinen /MLL + "Koulukiusaaminen"-lehtinen /MLL - 3. LK: Kotiin lähetettävä tai vastaanotolla oppilaan kanssa täytettävä "Kyselylomake huoltajalle" + "Koululainen 10-12v" -lehtinen /MLL, Terveystottumukset 4.LK: "Ajattelemisen arvoisia asioita tupakasta"-lehtinen/mll 8

10 - 5. LK: Kotiin lähetettävä tai vastaanotolla oppilaan kanssa täytettävä "Kyselylomake huoltajalle" + "Täältä tullaan nuoruus"-lehtinen /MLL + "Kyselylomake opettajalle oppilaasta", Terveystottumukset - 6. LK "Ajattelemisen arvoisia asioita alkoholista"-lehtinen /MLL, Tytöstä naiseksi ja Pojasta mieheksi Perhe saa koulun alkamispäivänä terveydenhoitajan yhteystiedot sekä terveyskyselyn oppilaan huoltajalle. Täytetty terveyskysely palautetaan koulun kautta terveydenhoitajalle ennen tarkastusten alkamista. Terveyskyselyssä pyydetään huoltajalta allekirjoitus yhteistyölupaan (lupa rokotuksiin ja keskusteluun opettajan/oppilashuoltoryhmän kanssa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa). Syksyn aikana terveydenhoitaja tarkastaa jokaisen 1.- ja 5.- luokan oppilaan koululla ja tämän jälkeen huoltaja saa kutsun lapsen lääkärintarkastukseen, joka toteutuu myös koululla. Yläkoulu Terveydenhoitaja tekee 7-9 luokkalaisille määräaikaistarkastukset vuosittain. Vuoden 2012 kesällä aloitettiin kokeiluluontoisesti osalle tulevista 7- luokkalaisista terveystarkastukset yhdessä terveydenhoitajan ja fysioterapeutin kanssa. Tarkastuksiin kutsuttiin mukaan vanhemmat. Toimintaa aiotaan laajentaa hyvien kokemusten pohjalta ja ottaa pysyväksi käytännöksi. 8-luokalla on myös lääkärintarkastus. Oppilaiden huoltajille lähetetään 8. luokalla ennen lääkärintarkastusta kyselylomake, jonka oppilaan toivotaan palauttavan terveydenhoitajalle ennen lääkärintarkastusta. Ennen lääkärintarkastusta terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen oppilaalle ja keskustelee tarvittaessa opettajan kanssa (vanhempien luvalla). Lääkärintarkastukseen oppilas kutsutaan yksin. Laaja terveystarkastus edellyttää, että vanhemmat kutsutaan mukaan tarkastukseen. Vanhemmilla on kuitenkin oikeus tulla mukaan tarkastuksiin niin halutessaan ja siitä informoidaan vanhempia. Täten laaja terveystarkastus toteutuu vain osittain. Lääkärin tarkastuksessa huomio kiinnitetään erityisesti ammatinvalinta-asioihin ja annetaan nuorison terveystodistus. Jos vanhemmat eivät ole mukana tarkastuksessa, heihin ollaan tarvittaessa yhteydessä joko kirjallisesti tai puhelimitse. 9. luokan tarkastus on siirtymävaiheen tarkastus, jossa käydään läpi ammatinvalintaan liittyviä kysymyksiä sekä muita oppilaan itse tuomiaan asioita tai edellisissä tarkastuksissa tulleita seurantoja. Terveydenhoitaja pitää neljänä päivänä viikossa avointa vastaanottoa klo 9-11, jonne oppilaat voivat hakeutua sairastuessaan tai muissa asioissa. 9

11 Vastaanotoilla ja keskustelun pohjana käytettävä tukimateriaali: terveyskysely yläkoulun oppilaalle 7-9 luokat kysely oppilaan huoltajalle ennen lääkärintarkastusta terveyskasvatusmateriaalia yksilöllisen tarpeen mukaan. Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa Tarvittaessa lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon (esim. lasten-, nuortenpsykiatrinen- tai syömishäiröpoliklinikka). Silmälääkärin palveluja tarvittaessa terveydenhoitaja tai lääkäri tekee lähetteen ja antaa maksusitoumuksen kerran peruskoulun aikana. Kuulonhuollollisia palveluja tarvittaessa koululääkäri lähettää oppilaan erikoissairaanhoidon tutkimuksiin Kouluyhteisön terveellisyys ja turvallisuus: - Kouluyhteisön terveellisyys- ja turvallisuustarkastukset toteutetaan kolmen vuoden välein yhteistyössä oppilaitoksen, kouluterveydenhuollon, terveystarkastajan, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Asetuksessa pidetään tärkeänä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja huomion kiinnittäminen erityisesti siirtymävaiheisiin kuten opiskelun aloittamiseen. Asetuksen mukaiset terveystarkastukset Terveystarkastus 1.vuosi 2.vuosi 3. vuosi Terveyshaastattelulomake tai terveyskysely x Th x Lääkäri (x) x Suun terveystarkastus x, vähintään kerran opiskeluaikana Eroavuudet: - 2. opiskeluvuonna terveystapaaminen tai terveydenhoitajan tarkastus ennen lääkärinvastaanottoa. - Asevelvollisuusikäisten terveystarkastukset tehdään opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksiin yhdistettynä Vastaanotoilla ja keskustelun pohjana käytettävä tukimateriaali: 10

12 - ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveyskysely ja R-BDI mielialaseula - toisen vuoden opiskelijoille ADSUME nuorten päihdemittari - terveyskasvatusmateriaalia yksilöllisen tarpeen mukaan. Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus: - Opiskeluympäristön terveellisyys- ja turvallisuustarkastukset toteutetaan kolmen vuoden välein yhteistyössä oppilaitoksen, opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille. Terveydenhoitajat pitävät avoimia vastaanottoja opiskelijoille ja ohjaavat opiskelijoita tarvittaessa muiden palveluiden piiriin, mm. terveyskeskukseen (lääkäri-, mielenterveys-, fysioterapia-, perhesuunnittelu-, hammashoitolan palvelut). Äkilliset sairaudet ja lääkärihoitoa vaativat tapaturmat hoidetaan Lapuan terveyskeskuksessa. Muut lääkärihoitoa vaativat sairaustapaukset hoidetaan pääasiassa opiskelijan paikkakunnan tk:ssa tai opiskeluterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla x 1 viikko. Yli 2 kuukautta kestävässä työvoimapoliittisessa koulutuksessa päätoimisesti opiskelevat työttömät, jotka eivät kuulu em. opintotukilain mukaiseen opiskeluterveydenhuollon piiriin, vastaavat koulutuksen alussa aloituskansiossa olevaan terveyskyselyyn. Vastuukouluttaja kerää kyselylomakkeet ja välittää ne suljetussa kuoressa terveydenhoitajalle. Kyselyjen perusteella terveydenhoitaja kutsuu opiskelijan terveystarkastukseen/-tapaamiseen tarvittaessa. Opiskelija voi myös itse varata ajan terveystarkastukseen. Alle 2 kuukautta kestävässä päätoiminen työvoimapoliittinen koulutuksessa opiskeleville työttömille (esim. ohjaavat ja valmentavat koulutukset) on käytössä normaali terveydenhoitajan aamuvastaanotto ilman ajanvarausta. Lisäksi he voivat käyttää kotipaikkakuntansa terveyspalveluja. Oppilaat saavat kutsun hammastarkastukseen yksilöllisen tarkastusvälin mukaisesti 2.5. Ehkäisy- ja seksuaalineuvonta Perhesuunnittelu (ehkäisy- ja seksuaalineuvonta): Kaikki ehkäisyasiakkaat ikään katsomatta voivat olla Jokilaakson perhesuunnitteluneuvolan asiakkaina (kierukkaa (hormoni- ja kuparikierukka), muita ehkäisytuotteita käyttävät asiakkaat, synnyttäneet naiset) Toinen aste: 11

13 Palveluita tarjotaan arkisin kaikille Lapualla opiskeleville opiskelijoille. Perhesuunnittelupalveluissa painotetaan seksuaaliterveyden edistämistä ehkäisynsä aloittavan nuoren tarkastusta. Tarkastuksessa käydään läpi nuoren elämäntilannetta, kartoitetaan terveystottumuksia ja terveyttä sekä selvitetään sairaudet ja gynekologinen anamneesi. Nykytilan kartoituksessa kiinnitetään erityisesti huomioita painoon ja verenpaineeseen. Neuvolalääkäri antaa aloittajalle 3 kk:n ilmaisen aloituspakkauksen ja jatkoseuranta toteutetaan muiden e- neuvolaohjeiden mukaan. Perhesuunnitteluneuvolaan kutsutaan tutustumaan kaikki yläkoulun 8- luokkalaiset oppilaat, tällä toiminnalla parannetaan myös neuvolan ja koulun välistä moniammatillista yhteistyötä Suun terveydenhuolto Hammashuollon tehtävänä on tarjota kiireettömän hammashoidon tarpeenmukaiset palvelut koko väestölle sekä riittävät kiireellisen hammashoidon palvelut. Tehtävänsä mukaisesti hammashuolto edistää suun terveyttä ja toimintakykyä ja vastaa lasten ja nuorten suun terveydenhuollon perus- ja erikoishoitopalveluista. Hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Ensimmäistä lasta odottavat perheet Äitiysneuvolasta välitetään lista ensimmäistä lasta odottavista äideistä, jotta voimme seurata perheitten käyntejä hammashoitolassa. Neuvolassa asiakasta ohjeistetaan varaamaan aika hammashoitolaan. Tällä hetkellä seurataan oma-aloitteista hakeutumista suuhygienistin käynnille. Mikäli oma aktiivisuus ajan varaamisessa ei toimi, perheitä täytyy kutsua aktiivisesti hammashoitolaan. Alle kouluikäiset lapset Lastenneuvolan kanssa on päivitetty tietoja pienten lasten suuasioista, lastenneuvola myös jakaa hammasharjat n. 1-vuotiaille. Hammashoitolaan lapsia kutsutaan ensimmäisen kerran 1½-2v iässä hammashoitajan tai suuhygienistin käynnille, sen jälkeen yksilöllisen reikiintymisriskin mukaisesti tarkastukseen vähintään 1½ vuoden välein ja korkeamman riskin yksilöille tehostettuun ennaltaehkäisevään hoitoon muutaman kuukauden välein. Suuhygienistit vierailevat mahdollisuuksien mukaan päivähoitopaikoissa puhumassa suunterveysasioista. Alakouluikäiset lapset Koululaisia kutsutaan tarkastukseen vuosittain, tavoitteena on että hammaslääkäri tarkastaa oppilaan joka toinen vuosi ja suuhygienisti joka toinen vuosi. Jokaisella alakoululla on oma vastuuhammaslääkärinsä. Keskustasta etäämmällä sijaitsevien alakoulujen oppilaat kuljetetaan hammashoitolan kustantamalla taksikyydillä tarkastuskerralle (opettajat järjestävät taksin), mahdollisten 12

14 jatkohoitokäyntien kuljetukset järjestetään kotoa. Näin halutaan osallistaa perheitä lasten suun hoitoon. Oikomishoidon tarvetta arvioidaan tarkastuskerroilla ja tarvittaessa oppilas ohjataan oikomishoidon erikoishammaslääkärin vastaanotolle. Tarkastusten välillä kutsutaan korkeamman reikiintymisriskin omaavia lapsia tehostettuun ennaltaehkäisevään hoitoon. Tarkastuksesta poisjääneitten lukumäärä on pieni. Poisjäännistä lähetetään tiedote kotiin ja oppilaan tai vanhemman tulee varata itse uusi aika. Mikäli poisjääntejä on toistuvasti eikä postitse lähetetty kutsu tuo asiakasta vastaanotolle, perheeseen pyritään saamaan yhteys puhelimitse tai muilla keinoin. Yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten alle 18-vuotiaiden hoitojärjestelyt Oppilaat saavat kirjallisen kutsun hammastarkastukseen yksilöllisen tarkastusvälin mukaisesti. Esteen sattuessa varattu aika on peruttava hyvissä ajoin, muuten yli 15- vuotias saa sakkomaksun peruuttamatta jääneestä ajasta. Opiskeluterveydenhuollon kanssa tehdään yhteistyötä yli 18-vuotiaiden tai ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoitten ohjaamisessa hammashoitolaan, mikäli tarvetta ilmenee. 3. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN 3.1. Varhaisen puuttumisen työskentelymalli ja huolen puheeksi otto Huolen puheeksi otto on varhaisen puuttumisen toimintamalli, joka on otettu käyttöön lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työtä tekevien toimijoiden kesken. Varhaisella puuttumisella pyritään ennalta ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia tuomalla tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Lapsia, nuoria ja perheitä pyritään tukemaan heidän omassa toimintaympäristössään. Toimintaperiaatteena on, että se työntekijä, jolla huoli herää, ottaa asian puheeksi ja käynnistää jatkotyöskentelyn. Moniammatillista yhteistyötä vaativat tilanteet ovat yleensä sellaisia, joissa huoli lapsen tai nuoren tilanteesta on suuri ja tarvitaan korjaavia toimenpiteitä ja erityisasiantuntemusta. 13

15 EI HUOLTA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Asiat toimivat, yhteistyösuhteisiin ei tarvitse erikseen orientoitua Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin on hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta Huoli kasvava: luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä on tarve lisävoimavarojen ja kontrollin saamisesta. Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot on loppumassa tai lopussa. Muutos tilanteeseen on saatava heti. Lähde: Subjektiivisen huolen vyöhykkeistö. Arnkil & Eriksson 3.2. Hyvinvoinnin tukipalvelut Lapualla Peruspalvelut neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut päivähoito ja varhaiskasvatus monitoimijainen perhevalmennus esi- ja perusopetus oppilas- ja opiskelijahuolto nuorisotyö Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut tukikäynnit terveydenhoitajilla ja lääkärillä kotikäynnit, vertaisryhmät asiantuntijahoitajan- ja lääkärivastaanotot puheterapian ja fysioterapian palvelut erityispäivähoidon konsultaatio osa-aikainen erityisopetus oppilas- ja opiskeluhuollollinen toiminta osa perheneuvolan palveluista osa lastensuojelun avopalveluista (esim. lastensuojelun perhetyö) etsivä nuorisotyö 14

16 Erityisen ja korjaavan tuen palvelut erityispäivähoito osa-aikainen ja kokoaikainen erityisopetus koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut osa perheneuvolan palveluista erikoissairaanhoito lastensuojelun palvelut 3.3. Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Neuvolatoiminta Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen: - Vanhempien vakavat sairaudet - Parantumattomasti sairaat lapset ja heidän perheet - Päihdeongelmat - Mielenterveysongelmat - Läheisväkivalta - Perheen toimeentuloon tai elinoloihin liittyvät ongelmat - Monikansalliset perheet Peruspalvelut kaikille perheille neuvolassa Neuvolan peruspalvelut ovat kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistäviä palveluita. Palveluihin kuuluvat vastaanottokäynnit; terveystarkastukset ja neuvonta (sisältäen perheen hyvinvoinnin kartoituksen), seulonnat, kotikäynnit, puhelinohjauksen ja perhevalmennusryhmät. Näillä kaikille kuuluvilla palveluilla terveydenhoitajilla on mahdollisuus rakentaa luottamuksellinen suhde perheeseen sekä tunnistaa ne perheet, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut neuvolassa Varhaisen ja tehostetun tuen palveluita tarjotaan perheille, joissa tunnistetaan tuen tarve tai huoli on herännyt. Varhaisen tuen palveluita neuvolassa ovat neuvolan tukikäynnit, kotikäynnit jokaisen syntyvän lapsen perheeseen, vertaisryhmät ja moniammatilliset verkostotapaamiset. Huomioidaan monikansalliset perheet mm. tulkkipalvelut, englannin kielen opiskelutarve. Myös asiantuntijahoitajien palveluja on mahdollista käyttää (depressiohoitaja, diabeteshoitaja, verenpainehoitaja, sosiaalihoitaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti) Tukikäynnit: Neuvolaterveydenhoitaja antaa asiakkailleen tukikäyntejä peruskäyntien lisäksi joko asiakkaiden toiveista tai terveydenhoitajan/lääkärin arvioin perusteella. Tarvetta tukikäynneille voi syntyä, kun vanhemmat tarvitsevat vahvistusta vanhemmuuteensa, 15

17 keskustelua lapsen kasvuun ja kehitykseen tai kasvatukseen liittyen. Lasta odotettaessa ja pikkuvauvavaiheessa voi olla tarve työstää äidin mielialaan ja parisuhteeseen liittyviä asioita. Terveydenhoitaja voi myös tarjota lisä/tukikäyntiä tarvittaessa esim. elämäntapaohjaukseen (ravitsemusneuvonta) liittyen. Vertaisryhmät: Perhevalmennusryhmien jatkoryhmät kokoavat yhteen samanlaisissa elämäntilanteissa eläviä perheitä ja vanhempia mm. vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmät Moniammatilliset verkostotapaamiset: Verkostotapaamisia on mahdollista järjestää lapsen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman kokoamiseksi, silloin kun huoli herännyt ja neuvolan auttamismenetelmät eivät yksin riitä. Tapaamisen tarkoituksena on yhdessä vanhempien kanssa kartoittaa perheen tilannetta. Moniammatilliseen yhteistyöryhmään kuuluu tahoja, joiden tukea perhe tarvitsee, kuten: äitiyspoliklinikka (HAL -hoitaja) varhaiskasvatus Vyyhti- ryhmä sosiaalitoimi/lastensuojelu perheneuvola, psykologit puhe-, toiminta- ja fysioterapiaterapia ravitsemussuunnittelija maahanmuuttajapalveluiden edustaja silloin, kun on kyseessä pakolaisena tai turvapaikanhakijana kuntaan muuttanut perhe pikkulapsipsykiatria Erityisen ja korjaavan tuen palvelut neuvolassa Äitiys- ja lastenneuvolan palvelut eivät ole erityisen/korjaavan tuen palveluita. Erityisen/korjaavan tuen palveluita tarvitsevat lapset ja perheet ohjataan tarvittaessa: puhe- ja toimintaterapiatyöntekijälle terveysasemalle perheneuvolaan, psykologin vastaanotolle sosiaalitoimeen erikoissairaanhoitoon A-klinikalle fysioterapiaan perheen ja neuvolan yhteiset, suunnitellut tapaamiset sosiaalitoimen kanssa Kouluterveydenhuolto Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen: 16

18 Vaikeuksia koulun etenemisessä päihdeongelmat / tupakka mielenterveysongelmat läheisväkivalta perheen toimeentuloon tai elinoloihin liittyvät ongelmat Peruspalvelut kaikille oppilaille ja heidän perheilleen Kouluterveydenhuolto kuuluu koulussa oppilashuollon kokonaisuuteen ja koulun oppilashuoltotyö on pääosin yleisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Kouluterveydenhuollon peruspalvelut kuuluvat kaikille oppilaille ja heidän perheilleen. Ne ovat kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistäviä palveluita. Peruspalveluihin kuuluvat vastaanottokäynnit: terveystarkastukset ja neuvonta (sisältäen lapsen/nuoren ja perheen hyvinvoinnin kartoituksen), seulonnat, puhelinohjaus ja terveyttä edistävä ryhmätoiminta. Näillä käynneillä terveydenhoitaja tutustuu oppilaaseen ja hänen perheeseensä sekä luodaan pohja luottamukselliseen suhteeseen ja voidaan tunnistaa ne lapset ja perheet, jotka tarvitsevat tukea. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut kouluterveydenhuollossa Varhaisen ja tehostetun tuen palveluita tarjotaan oppilaille/perheille, joissa tunnistetaan tuen tarve ja huoli on herännyt. Varhaisen tuen palveluita koulussa ovat tukikäynnit, kotikäynnit ja moniammatilliset verkostotapaamiset. Tukikäynnit: Terveydenhoitaja ja lääkäri voivat antaa tukikäyntejä tarvittaessa oppilaalle ja perheelle joko omaan harkintaansa perustuen tai oppilaan/huoltajan toiveesta. Tarvetta tukikäynneille voi syntyä, kun oppilaalla itsellään tai huoltajalla on huolta lapsen/nuoren kasvusta ja kehityksestä, käyttäytymisestä, seurustelusta, päihteiden käytöstä yms. Vanhemmat saattavat tarvita vahvistusta ja keskusteluapua vanhemmuuteen liittyvissä asioissa, perheristiriidoissa tai kriisitilanteissa. Tapaamisissa lähtökohtana on aina lapsen/nuoren tai perheen näkökulma ja tavoitteena on heidän omien voimavarojensa löytäminen ja vahvistaminen. Kotikäynnit: Kouluterveydenhoitaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä yhteistyössä koulukuraattorin tai sosiaalityöntekijän kanssa. Moniammatilliset verkostotapaamiset: Kouluterveydenhuolto järjestää tarvittaessa moniammatillisen verkostotapaamisen lapsen hyvinvointi/terveyssuunnitelman kokoamiseksi, silloin kun tuen tarve liittyy lapsen terveyteen, eikä sillä ole vaikutusta koulunkäyntiin. Verkostotapaamisten kokoonkutsujana 17

19 on terveydenhoitaja. Työparina hänellä on lääkäri. Siihen kutsutaan vanhempien lisäksi ja heidän luvallaan ne työntekijät, joiden tietämystä/tukea tarvitaan. Maahanmuuttajapalveluiden edustaja pyydetään mukaan silloin, kun on kyseessä pakolaisena kuntaan muuttanut perhe. Erityisen ja korjaavan tuen palvelut kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuollon palvelut yksistään eivät ole erityisen/korjaavan tuen palveluita. Tarvittaessa oppilas voidaan lähettää (terveydenhoitaja) esim. peruspalveluiden fysioterapeutin arvioon, nuoripsykiatrian poliklinikalle tai erikoissairaanhoitoon (lääkäri). Tarvittaessa maksusitoumus Terapiakeskus Päivikkiin. Koulun oppilashuoltopalaverit: Koulussa toimitaan oppilashuoltotyön toimintaperiaatteiden mukaan silloin, kun on kyse oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin erityisen tuen järjestämisestä. Lapsen/nuoren tai perheen erityisen tuen tarve saattaa tulla esiin terveystarkastuksissa, tukikäynneillä tai moniammatillisen verkostopalaverin tuloksena. Koulun oppilashuoltopalaverit toimivat kouluilla moniammatillisina verkostotapaamisen muotoina silloin, kun oppilas tarvitsee erityistä tukea koulunkäynnin/oppimisen tukemiseen. Kouluterveydenhoitaja on yksi jäsen työryhmässä. Mahdollisuuksien mukaan myös lääkäri osallistuu kokouksiin Opiskeluterveydenhuolto Peruspalvelut toisella asteella: Peruspalvelut opiskeluterveydenhuollossa ovat opiskelukykyä ja terveyttä edistäviä palveluja. Peruspalveluihin kuuluvat terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot (terveystarkastukset ja terveysneuvonta) sekä terveyspalveluista tiedottaminen opintojen alussa. Peruspalvelut kuuluvat kaikille opiskelijoille seuraavasti: Opiskeluterveydenhuollon palveluja tarjotaan pääsääntöisesti niille opiskelijoille, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa (Sedu, lukio, Kristillinen opisto). Terveydenhoitajapalveluja tarjotaan harkinnanvaraisesti sellaisille opiskelijoille (työvoimapoliittisin perustein opiskeleville), joilla ei terveystarkastuksia ole tehty ja joilla ei ole yhteyttä muihin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluihin. - syksyisin 1. luokkalaisille järjestetään INFO- tunnit, johon osallistuvat th, opo, psykologi, kuraattorit, erityisopettajat 18

20 - Lukiolla 1. luokan opiskelijoille ensimmäisellä viikolla ryhmäytymispäivä. Mukana opettajat, kuraattori, psykologi, th - lisäksi R-BDI ensimmäisenä opiskeluvuotena kaikille tulotarkastuksen yhteydessä - ADSUME- päihdemittari 2. opiskeluvuoden tarkastuksen yhteydessä. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut Ylimääräiset opiskelijoiden käynnit tarvittaessa vastaanotolla, Moniammatilliset huolenpitokeskustelut opiskelijoille tarpeen mukaan lääkärin, kuraattorin tai psykologin vastaanotot Erityisen ja korjaavan tuen palvelut: Opiskeluhuoltoryhmät x 1 viikko (SEDU), 6 viikon välein (lukio), ja 5 6 viikon välein (Kristillinen opisto) OHR- ydintiimin kokoontumiset x 1 kk tai tarvittaessa useammin tarvittaessa myös moniammatilliset kotikäynnit: th, opo, psykologi- tarvittaessa lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle tai Lapuan psykiatrian poliklinikalle (yli 18-vuotiaat) 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 4.1 Yhteistyö kansanterveystyössä Neuvolan, koulu ja opiskeluterveydenhuollon asiakkaat ovat myös terveyskeskuksen asiakkaita. Sairasvastaanotot tapahtuvat ensisijaisesti terveyskeskuksen vastaanotolla ja päivystyksessä. Lasten pitkäaikaissairauksien ja erikoissairaanhoidon jatkoseuranta perusterveydenhuollossa toteutuu tapauskohtaisesti joko terveyskeskuksessa, neuvoloissa tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Tarvittaessa lapselle/nuorelle laaditaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma yhteistyössä perheen kanssa. Kuntoutus (fysioterapia) palvelee koko väestöä. Asiakkaat ohjautuvat fysioterapiaan joko lähetteellä tai he tilaavat itse ajan ns. kuntoneuvolaan, joka on ennaltaehkäisevää toimintaa. Pääosa lapsista ohjautuu fysioterapiaan neuvola- ja kouluterveydenhoitajien kautta. Yleisin lähettämisen syy on tuki- ja liikuntaelinongelma, jonkin verran on myös liikunnallisen kehityksen arviointia ja seurantaa. Puheterapeutin vastaanotoille ohjaudutaan pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitajan kautta. Puheterapian tavoitteena on, että alle kouluikäisillä lapsilla olisi terapian päättyessä ja koulun alkaessa kielen kehitys edennyt mahdollisimman pitkälle iän mukaisia 19

21 vaatimuksia ja koulutyön tarpeita vastaaviksi. Toimintaterapeutin palveluja ei tuoteta Lapuan terveyskeskuksessa, joten tarvittavat palvelut hankitaan ostopalveluna. Mielenterveyden ongelmat työllistävät aikaisempaa enemmän useampaa eri toimijatahoa. Tavoitteena on, että terveyskeskuksen depressiohoitajaresursseja kohdennettaisiin myös toisen asteen opiskelijoihin. Terveyskeskuspsykologin työpanoksesta osa kohdentuu myös opiskeluterveydenhuoltoon. Perheneuvolan tehtävänä on lapsiperheiden auttaminen (alle16v.), silloin kun perheet eivät selviä omin avuin tai peruspalveluiden turvin Yhteistyö päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa Päivähoito koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta joka tukee lapsiperheitä heidän kasvatustehtävässään ja varhaiskasvatuspalveluna suunnitelmallisesti edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lähtökohtana on kokonaisvaltainen käsitys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta, joka perustuu vanhempien näkemykseen sekä henkilöstön ammattitaitoon. Päivähoidossa toteutettavaan erityispäivähoitoon (varhaiserityiskasvatus) sisältyy mahdollisuus saada kuntoutusta, joka on tehostettua tukea lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoito toteutetaan yleiseen kasvatustoimintaan sulautettuina päiväkotiryhmissä tai perhepäivähoidossa. Päivähoitolain nojalla erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille laaditaan toimintasuunnitelma. Kiertävä erityislastentarhanopettaja ja resurssierityslastentarhanopettaja ovat mukana arvioitaessa ja suunniteltaessa lapsiryhmän toimintaa ja lasten tarvitsemia yksilöllisiä tukitoimia Erityisen tuen rinnalla päivähoidossa käytetään varhaisen tuen käsitettä joka liittyy lapsen varhaisvuosina tapahtuvaan tukemiseen ja mahdollisimman varhain käynnistyviin tukitoimiin. Päivähoidon rooli varhaisessa puuttumisessa ja tuen tarjoamisessa on erityisen tärkeä, sillä päivähoito tavoittaa huomattavan osan ikäluokasta ja henkilökunta kohtaa päivittäin lapsen ja lapsen vanhemmat. Päivähoidon henkilöstö on koulutettu huolen puheeksi ottamiseen. Vahvistamalla päivähoidon henkilökunnan taitoa varhaiseen puuttumiseen, voidaan tehostaa ongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Varhainen tuki pohjautuu varhaiskasvatuksen hyvälle ammatilliselle perusosaamiselle. Esiopetuksen piirissä oleville lapsille laaditaan esiopetuksen opetussuunnitelma. Tärkeää on, että lapsen kehityksen ja oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet tunnistetaan mahdollisimman varhain ja tarvittava tuki aloitetaan välittömästi. Lapsen kasvua ja oppimista arvioidaan säännöllisesti. Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Tarvittavat tukimuodot järjestetään siten, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua esiopetusryhmän toimintaan. Lapsen saama tuki tulee olla oikean aikaista ja tasoista sekä joustavaa ja pitkäjänteisesti suunniteltua. Kasvatuksellinen jatkumo turvataan lapsikohtaisten suunnitelmien siirtyessä lapsen 20

22 mukana varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Yhteistyökäytänteitä nivelvaiheissa, lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun, tulee edelleen kehittää. Yleinen tuki Lapsen saama yleinen tuki on laadukasta esiopetusta, monipuolista ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen sekä oppimisvalmiuksien vahvistamista. Opettajalla on vastuu lasten erilaisten, yksilöllisten tarpeiden ja oppimisedellytysten arvioinnista ja huomioonottamisesta. Keskeistä on yhteistyö lapsen huoltajien, esiopetusyksikön muun henkilöstön ja tarvittaessa eri asiantuntijoiden kanssa. Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan silloin kun lapsi tarvitsee oppimisessaan säännöllistä ja pitkäjänteistä tukea tai monia eri tukimuotoja eikä yleisellä tuella pystytä vastaamaan lapsen tarpeisiin. Tehostetun tuen aloittamista varten lapsesta on tehtävä pedagoginen arvio. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään ja päätetään pedagogiseen arvioon pohjautuen koulujen esiopetuksessa oppilashuoltotyössä ja päiväkotien esiopetuksessa moniammatillisessa työssä. Erityinen tuki Kasvun ja oppimisen tuen vahvin taso on erityinen tuki. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Ennen erityisen tuen päätöstä lapsesta tehdään pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätöksen jälkeen lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Yhteistyö päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kanssa Päivähoidon toimintakulttuurissa korostuvat vanhempien kanssa tehtävän kasvatusyhteistyön lisäksi moniammatillinen tiimityö sekä verkostoyhteistyö. 21

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus 9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012) 23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta,

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 9.10.2014 Kehittämistarpeita kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Vanhempien mukaan saaminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 1. ARVIO OPPILASHUOLLON KOKONAISTARPEESTA Mänttä-Vilppulassa perusopetusta annetaan luokille 1-6 Savosenmäen koulussa, Koskelan alakoulussa, Vilppulankosken

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot