Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta"

Transkriptio

1 KHALL , LIITE 2 VALT , LIITE 4 Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 2(2) LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA... 4 I NYKYTILA JA KEHITYKSEN ENNAKOINTI LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestörakenne Kunnan työllisyys/työttömyys Asuminen ja asuinympäristö Terveystiedot Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Koulutustaso kunnassa/ lapsiperheet ja muut kouluolot Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvuuksia Lapsuuden ja nuoruuden haavoittavia tekijöitä LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT / ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET / PALVELUT Neuvola Päivähoito Koulu Nuorisotyö Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Kotipalvelu, perhetyö, kehitysvammahuolto Erityispalvelut Sosiaalityö LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA Lastensuojeluilmoitukset Avohuolto Sijaishuolto Jälkihuolto Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset Ottolapsineuvonta LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ Sosiaalityön palvelut Neuvola Päivähoito Koulu II LASTENSUOJELUN VISIO, STRATEGINEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET LASTENSUOJELUUN VARATTAVAT VOIMAVARAT / LASTENSUOJELUN SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEEN VARATTAVAT VOIMAVARAT Neuvola Päivähoito Koulu... 19

3 3(3) 5.4 Nuorisotyö Kotipalvelu Perhetyö Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Erityispalvelut Lastensuojelun sosiaalityö YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ERI VIRANOMAISTEN SEKÄ LAPSILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA LASTENSUOJELUN SUUNNITELMAN PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA... 21

4 LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 4(4) YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lapsuus on tärkeä ja merkityksellinen elämänvaihe. Lapsella on oikeus lapsena oloon, leikkiin ja lapsuuden ilon kokemuksiin. Hänen ei tarvitse olla isompi ja kokeneempi kuin hän on iältään. Aikuisten tehtävä on luoda lapselle kokonaisvaltainen ja yhtenäinen ymmärrys elämästä ja ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Hyvinvointitutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista lapsista voi paremmin kuin koskaan. Kuitenkin samanaikaisesti lasten ja nuorten erityispalvelujen tarve on nopeasti kasvanut. Raskaimpien erityispalvelujen (lasten- ja nuorisopsykiatria, lastensuojelun sijoitukset kodin ulkopuolelle ja erityisopetus) asiakkuudet ovat 2-4 kertaa yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. Erityispalvelujen tarpeen ja kustannusten edelleen kasvaessa kuntien taloudellinen ja toiminnallinen liikkumavara ongelmien ennaltaehkäisevään työhön (kehitysyhteisöjen tukeminen ja peruspalvelujen vahvistaminen) on tarpeeseen nähden riittämätön. Resurssiniukkuuden jatkuessa merkityksellisten muutosten aikaansaaminen on mahdollista vain kehittämällä toimintatapoja. Nykypäivän moninaistuviin tuen tarpeisiin tulee vastata varhaiseen tukeen perustuvalla työotteella. Ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman aikaisin on sekä inhimillisesti että taloudellisesti edullisinta. Lastensuojelulain 12 :n mukaisesti kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmassa käsitellään lastensuojelun lähtökohtia, nykytilannetta, haasteita, visioita ja käytännön toiminnan kehittämissuunnitelmaa. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1. Lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta. 2. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista. 3. Lastensuojelun tarpeesta kunnassa. 4. Lastensuojeluun varattavista voimavaroista. 5. Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä. 6. Yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. 7. Suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

5 5(5) Lastensuojelu on työtä lasten ja perheiden hyväksi. Tavoitteena on lasten ja nuorten suotuisten kasvuolojen turvaaminen ja vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään. Lapsia ja nuoria ja heidän perheitään on tuettava niin, että lapset ja nuoret voivat kasvaa ja kehittyä omissa kodeissaan. Palvelujärjestelmä edistää omalta osaltaan lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tukee heidän kasvuaan osallisuuteen elämänpiiriinsä kuuluvaan yhteiskuntaan. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsen ja nuoren hyvinvoinnista. Palvelujärjestelmä tukee vanhempia kasvatustehtävässään kattavilla peruspalveluilla sekä moninaisilla tukitoimilla. Lastensuojelutyön perusperiaatteet ovat: Päävastuu lasten kasvatuksesta ja huolenpidosta on vanhemmilla. Palveluilla ja tukitoimilla vahvistetaan vanhemmuuden valmiuksia ja ehkäistään lapsiperheiden syrjäytymistä. Lastensuojelun painopiste siirtyy ennalta ehkäisevään lastensuojeluun kaikkien toimijoiden yhteisvastuullisuudella. Lapsilähtöisyys huomioidaan sekä palveluja ja tukitoimia koskevassa päätöksenteossa että käytännön toiminnassa. Päivähoito ja koulunkäynti tapahtuvat psyykkisesti ja fyysisesti turvallisessa ympäristössä mahdollistaen lapsen ikäkauden ja edellytysten mukaisen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen. Erityisen tuen tarpeessa olevien palvelut järjestetään normaalipalveluihin integroituna. Tarjotaan lapsille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua onnistumisen kokemuksia tarjoaviin harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintaan. Päätöksenteossa otetaan huomioon lasten kasvuolojen kehittäminen, epäkohtien ehkäiseminen ja poistaminen sekä terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen. Lasten sijoitustarve kodin ulkopuolelle vähenee. Perheen ongelmien kasautumista ja kriisiytymistä ehkäistään kehittämällä lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja kouluttamalla lasten ja nuorten parissa työskenteleviä ennalta ehkäisevään työhön omassa perustehtävässään. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Lastensuojelusuunnitelmaa on Reisjärvellä valmisteltu sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyönä. Ryhmän jäsenet ovat kartoittaneet myös muiden toimijoiden osuutta lasten hyvinvoinnin turvaamisessa. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, jäseninä koulun, neuvolan, sosiaalitoimen ja päivähoidon työntekijöitä sekä luottamushenkilöiden edustus. Ryhmän sihteerinä on toiminut projektipäällikkö Anne Nevasaari seutukunnan lastensuojeluhankkeesta ja hänen kauttaan ohjelmaa on valmisteltu yhdessä tulevan perusturvapiirin kanssa. Työryhmän puolesta Lea Tikkanen työryhmän puheenjohtaja

6 I NYKYTILA JA KEHITYKSEN ENNAKOINTI 6(6) 1 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 1.1 Väestörakenne Reisjärvi on maaseutumainen kunta, joka kuuluu Nivala Haapajärven seutukuntaan ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntaan. Kunnan asukasluku oli henkilöä. Asukkaista vuotiaita on 26,9 % koko väestöstä. Alle kouluikäisiä 0-6 -vuotiaita on 9 % ja vuotiaita on 11,6 %. Lapsiperheiden määrä Reisjärvellä 2006 oli 44,1 % ja muiden perheiden määrästä, yksinhuoltajien prosentuaalinen osuus lapsiperheistä on 12,1 %. Työikäisiä vuotiaita on 47,2 %. 65 vuotta täyttäneitä on koko väestöstä 19,1 %. Väestön ikärakenteesta voidaan todeta, että tällä hetkellä ikääntyviä yli 65-vuotiaita on kokonaisväestössä vajaa kahdeksan prosenttia vähemmän kuin alaikäisiä lapsia. Kunnan väkiluku on ollut viime vuodet laskemaan päin ja väestöennusteen mukaan laskee edelleen. Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan kunnittain (PARAShankkeen vuodet ja ikäryhmät) Sukupuolet yhteensä Reisjärvi Lähde: Tilastokeskus 1.2 Kunnan työllisyys/työttömyys Reisjärvellä oli työssä käyviä n henkilöä Yhteensä kaikkien työssäkäyvien osuus prosentteina on noin 41 % kunnan väestöstä. Viime vuosina Reisjärvellä on ollut seutukunnan alhaisin työttömyysprosentti. Tammikuun lopussa 2009 työttömyysprosentti kokonaistyövoimasta oli 6,2 % ja työnhakijoita oli 76 henkilöä. Heistä yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli kuusi henkilöä ja nuorisotyöttömiä, alle 20-vuotiaita yksi ja alle 24-vuotiaita 10 henkilöä.(lähde TE-keskus ). 1.3 Asuminen ja asuinympäristö Reisjärven luonto on puhdasta runsaine vesialueineen. Kaikkiaan Reisjärvellä on 160 erikokoista järveä ja lampea. Suomenselän vedenjakaja jakaa Suomenlahteen ja Pohjanlahteen laskevat vesistöt. Elinympäristö muuttuu luonnon omien prosessien ja ihmisen toiminnan seurauksena. Reisjärvinen maaja metsätalousmaisema on asukkaiden työn tulos. Monista rantoja rumentavista vesistöjen laskuista huolimatta tapaa Reisjärvellä hyvin paljon kauniita rantamaisemia. Karuilla vedenjakajan seuduilla on vielä nykyisinkin luonnontilassa olevia maisemia. Tiestö Paikkakunnan liikenne on paljolti maanteiden varassa. Tärkeimmät tieyhteydet ovat Kokkolaan, Ylivieskaan sekä Haapajärven kautta Ouluun ja Iisalmeen. Myös Jyväskylään on alle 200 km:n matka. Reisjärvellä on rekisteröityjä yksityisteitä 461 km. Yli 300 m pituisia pysyvän asutuksen teitä on 142 km.

7 1.4 Terveystiedot 7(7) Kouluterveyskysely on tehty viimeksi Reisjärvellä keväällä 2007 yläasteen ja lukion opiskelijoille. Ilonaiheina meillä olivat: kouluruoka syötiin keskimääräistä useammin kokonaisuudessaan, harvalla oli päihteistä huonot tiedot. Yläasteen oppilaiden vanhempien tupakointi oli keskimääräistä harvinaisempaa, kuulematta jääminen koulussa väheni, terveystiedon aiheet kiinnostivat sekä seksuaalitietämys parani ja oli keskimääräistä parempaa. Lukiossa lisäksi oli, että vanhempien työttömyys oli keskimääräistä harvinaisempaa, vanhemmat tiesivät keskimääräistä paremmin nuorten viikonloppuiltojen viettopaikan, kuulematta jääminen oli koulussa harvinaisempaa kuin maakunnassa, vähintään kaksi päivää kuussa koulusta poissa olleiden osuus oli hieman pienempi kuin maakunnassa ja päivittäinen tupakointi oli keskimääräistä harvinaisempaa. Huolenaiheina meillä olivat: Myöhään valvominen oli keskimääräistä yleisempää, maakuntaan verrattuna useampi koki avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, Kouluterveydenhoitajan- ja lääkärin vastaanotolle pääsy koettiin keskimääräistä useammin vaikeaksi, kouluterveydenhuoltoon oltiin tyytymättömämpiä kuin maakunnassa (koululla ei ollut keväällä 2007 kolmeen kuukauteen terveydenhoitajaa). Lisäksi peruskoulussa huolenaiheina oli: Vanhemmat tiesivät aiempaa ja keskimääräistä huonommin nuorten viikonloppuiltojen viettopaikan, keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa olivat yleisempiä kuin maakunnassa, koulutyön määrä pidettiin aiempaa yleisemmin liian suurena, koettu terveydentila oli aiempaa ja keskimääräistä huonompi, lähes päivittäinen väsymys yleistyi, aiempaa useampi harrasti liian vähän liikuntaa viikoittain, myöhään valvominen kouluiltoina yleistyi, selvästi aiempaa suurempi osa oppilaista oli tyytymättömiä kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa. Lisäksi lukiossa huolenaiheena oli: Koulutyön määrä pidettiin keskimääräistä yleisemmin liian suurena ja terveystiedon aiheet kiinnostivat hieman keskimääräistä harvempaa. 1.5 Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Reisjärvellä oli kotihälytyksiä/perheväkivaltatilanteita 13 kpl vuonna 2006, 12 kpl vuonna 2007 ja vuonna 2008 lokakuun loppuun mennessä määrä oli 10. Nuoria rikoksen tekijöitä, alle 15 -vuotiaita, oli vuonna 2006 kaksi ja kolme vuonna vuotiaita rikoksen tekijöitä oli viisi vuonna 2006 ja kolme vuonna Lisäksi nuoria aikuisia eli vuotiaita rikoksen tekijöitä on ollut 11 vuonna 2006 ja 15 vuonna Varsinaisia rikosilmoituksia, joissa on luokiteltuna perheväkivalta, on tullut yksi vuonna 2006 ja kaksi vuonna Poliisi on tehnyt lastensuojeluilmoituksia sosiaaliviranomaisille vuonna 2007 seitsemän kpl. Vuoden 2008 lokakuun loppuun mennessä poliisien tekemiä lastensuojeluilmoituksia oli viisi. (Lähde Polstat, Rikitrip) 1.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Suurin osa reisjärvisistä lapsiperheistä on taloudellisesti omillaan toimeentulevia. Lapsiperheiden pienituloisuusaste vuonna 2007 oli 12,8 %. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden prosentuaalinen määrä toimeentulotukea saavista Reisjärvisistä lapsiperheistä oli vuonna 2007 vain 4,8 %. Vastaava luku vuonna 2006 oli 6,2 %. Toimeentulotukea saavien avio-/avoparien määrä, joilla on alaikäisiä lapsia, oli vuonna perhettä. 1.7 Koulutustaso kunnassa/ lapsiperheet ja muut kouluolot Lukuvuonna peruskoululaisia ja esikoululaisia oli 405 ja ennusteen mukaan lv lukema on 401. Esikoulu toimii koulutoimen alaisuudessa. Lv on neljä ala-astetta, yksi isompi ja kolme pienempää. Lv on kolme ala-astetta, yksi isompi ja kaksi pienempää. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat pääsääntöisesti omassa erityisopetuksessa (emu). Myös harjaantumisopetuksessa on oma ryhmä. Jatko-opintomahdollisuudet Perusopetuksen jälkeen Reisjärvellä voi opiskella lukiossa. Reisjärven lukion opiskelijamäärä on noin oppilasta. Kunnassa sijaitsee Reisjärven kristillinen opisto, jossa tällä hetkellä järjestetään yleisen opetuksen lisäksi koulunkäyntiavustajan ammattiin valmistavaa koulutusta, mutta varsinaisen ammatillisen oppilaitoksen opiskelupaikkoja kunnassa ei ole.

8 1.8 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvuuksia 8(8). Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin. Heillä on turvalliset kasvuolosuhteet ja vastuulliset vanhemmat. Reisjärven kunta elinympäristönä tarjoaa lasten ja nuorten ulottuville toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Kouluterveystutkimuksen mukaan tosi humalassa kerran kuukaudessa olleiden nuorten määrä on jonkin verran vähentynyt, samoin huumekokeilut ovat selvästi laskeneet. Valtaosa nuorista lähtee opiskelemaan. Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön on panostettu ja varhainen puuttuminen on juurtumassa toimintatavaksi. Lasten kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuutta tukevia perustason palveluja saatavilla omalla paikkakunnalla. 1.9 Lapsuuden ja nuoruuden haavoittavia tekijöitä Vaikeasti oireilevien lasten määrän kasvu. Oireilu varhentuu ja kärjistyy. Huolen painopiste on siirtynyt oppimisvaikeuksista sosio-emotionaalisen oireilun kautta mielenterveysongelmiin. Kasvuolosuhteiden ongelmat. Pahoinvointi on usein seurausta kasvuolosuhteiden ongelmista (mm. päihteet, mielenterveysongelmat); lapset joutuvat kantamaan vanhempiensa taakkoja. Erilaiset perhe-elämän ihmissuhdepulmat ovat monimutkaistuneet perherakenteiden moninaistuessa. Monien kasvuolosuhteita heikentävien ja vaikeuttavien asioiden kasautuminen yksittäisille perheille (sukupolvelta toiselle periytymisen kierre) sekä hyvinvoinnin polarisoituminen (selviytyjät vs syrjäytyjät juopa kasvaa). Työn rajaama vanhemmuus (pätkätyöt, matkatyöt, pitkät työpäivät, vuorotyö) haaste turvallisen aikuisen läsnäololle lapsen arjessa. Arjen rytmittömyys ja elintapojen huononeminen, kuten arkiliikunnan puute, lihavuuden yleistyminen, ala-asteikäisten päihteiden käyttö. Taloudelliset vaikeudet kuormittavat perheen voimavaroja ja rajoittavat mm. harrastusmahdollisuuksia. Kouluterveyskyselyn mukaan murrosikäisten kokemukset vanhemmuuden puutteesta ovat huomattavasti lisääntyneet. Joidenkin nuorten syrjäytyminen, näköalattomuus, motivoitumattomuus tulevaisuuden rakentamiseen. Alkoholin käytön polarisoituminen: samalla kun entistä suurempi osa nuorista ei käytä alkoholia, alkoholia käyttävät taas käyttävät sitä entistä runsaammin. 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT / ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET / PALVELUT 2.1 Neuvola TOIMIPISTE: Reisjärven neuvola sijaitsee terveyskeskuksessa. HENKILÖSTÖ: Äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelee kaksi terveydenhoitajaa. Ala- ja yläkoulussa sekä lukiossa on oma terveydenhoitaja. Lääkäripalvelut tuotetaan ostopalveluina. PALVELUTARJONTA/SISÄLTÖ: Neuvolatyön päämenetelmä on yksilöllinen määräaikaistarkastus. Paljon annetaan ohjeita ja vastataan erilaisiin terveyttä ja sairautta koskeviin kysymyksiin myös puhelimitse sekä nykyisin myös tekstiviesteillä ja sähköpostilla. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajat tarkistavat oppilaat vuosittain; lääkärin tarkastuksia on 5- ja 9-luokilla sekä kutsuntatarkastukset lukiossa tai ammattikoulussa. Perhevalmennuksia tarjotaan ensisynnyttäjille sekä uusioperheille tarpeen mukaan, yleensä kaksi kolme kertaa vuodessa. Valmennuksissa on terveydenhoitajan lisäksi käytettävissä erityisasiantuntijoita.

9 ASIKASMÄÄRÄT/KÄYNTIEN MÄÄRÄT: 9(9) Lastenneuvolassa oli v yhteensä 230 asiakasta, joista alle 1-vuotiaiden osuus 42. Kouluterveydenhuollossa oli 405 asiakasta ja opiskelijaterveydenhuollossa 207. Näistä käyntikertoja oli terveydenhoitajalla 391 ja lääkärillä 27 asiakasta. Käyntejä lastenneuvolassa oli v terveydenhoitajalla 958 sisältäen kotikäynnit vastasyntyneiden luona, 133 käyntiä lääkärillä. (Mediatria 2007) 2.2 Päivähoito Päivähoitoa tarjotaan hakemusten perusteella siinä järjestyksessä kun tarve ilmenee. Ellei perhe halua ottaa vastaan tarjottua päivähoitopalvelua, perhe ottaa yhteyttä uudelleen oman aikataulunsa mukaisesti. Päivähoidon tarve vaihtelee aaltoliikkeenä. Mikäli päivähoitopaikat ovat täynnä, laajennus tapahtuu perhepäivähoidon suuntaan. Vuorohoitoisuus lisääntyy jatkuvasti. Eri päivähoitomuodot: Hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito: Tällä hetkellä (kevät 2009) on kuusi vakituista ja määräaikaista hoitajaa. Lasten kotona tapahtuva pph: Tällä hetkellä (kevät 2009) neljä vakituista hoitajaa. Ryhmäperhepäivähoitona tapahtuvaa: Tällä hetkellä on kaksi vakituista ja kaksi määräaikaista lähihoitajaa. Toinen ryhmis aloitti toimintansa huhtikuussa Päiväkoti Tuulenpesä Tällä hetkellä on kolme vakituista varhaiskasvattajaa; 2 lastentarhanopettajaa, lastenhoitaja ja keittäjä. Yksi määräaikainen hoitaja vuotiaiden yksi osasto, 28 paikkaa. Tällä hetkellä kirjoilla 37 lasta. Päiväkoti toimii vuorohoitoperiaatteella. Lisäksi päiväkodissa toimii sivistystoimen järjestämä esiopetus; 14 lasta ; lto ja kaksi avustajaa. Osa heistä tulee päiväkodin ulkopuolelta, osa käyttää päiväkodissa päivähoitoa. Mikäli lapsi aloittaa esiopetuksen muualla ja esiopetus vuoden aikana lapsi tarvitsee päivähoitoa, lapsi jatkaa silti omassa esiopetuspaikassa pääsääntöisesti paikkapulan vuoksi. Varhaiskasvatus tarvitsisi erityislastentarhanopettajan palveluja. Tällä hetkellä niitä ei ole. Esiopetus Tällä hetkellä esiopetus toteutetaan kahden ala-asteen; Niemenkartanon ja Leppälahden koulujen yhteydessä sekä Päiväkoti Tuulenpesässä yhteensä kolme ryhmää. 2.3 Koulu Oppilas- ja opettajamäärät Syksyllä 2009 esiopetus toteutetaan kahdessa ryhmässä (Leppälahden koululla ja päiväkoti Tuulenpesässä) Leppälahti: 16 oppilasta, yksi opettaja Päiväkoti: 16 oppilasta, yksi opettaja Koulut Kalajan koulu: 42 oppilasta, kolme opettajaa. Leppälahden koulu: 52 oppilasta, kolme opettajaa.

10 10(10) Niemenkartanon koulu: 132 oppilasta, seitsemän opettajaa. Harjaantumisopetus: 3 oppilasta, yksi opettaja (Kisatien koulu, Leppälahti) Mukautettu opetus: 8 oppilasta, kaksi opettajaa (Kisatien koulu) Pu-lu-ki opettajia yksi. Kisatien koulu (luokat 7-9): 128 oppilasta, 16 opettajaa. Lukio: 64 oppilasta, rehtori ja yksi opettaja pelkästään lukiossa, loput yhteisiä Kisatien koulun kanssa. Lisäksi jokaisessa koulussa (paitsi yläaste) on kouluavustajia. Oppilashuolto A) Kisatien koulu/ yläkoulu Noin kolme kertaa lukukaudessa (tarv. useammin) kokoontuu moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka jäseninä ovat rehtori, oppilaanohjaaja, kouluterveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori. Tarvittaessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla ma, ti ja pe päivisin. Koulukuraattori on tavattavissa kerran viikossa. Koulupsykologi on tavattavissa 2-3 päivänä kuukaudessa. Koululääkäri suorittaa suosituksen mukaiset tarkistukset. B) Kisatien koulu/ emu Oppilashuoltoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Oppilashuoltoryhmän jäseninä ovat opettajat, koulunkäyntiavustajat, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja tarvittaessa sosiaalityöntekijä ja rehtori. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla ma, ti ja pe päivisin. C) Niemenkartanon alakoulu Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Ryhmään kuuluu koulun johtaja, opettajat, erityisopettaja, koulunkäyntiavustajat, terveydenhoitaja ja tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla keskiviikko- päivisin. Koululääkäri suorittaa suosituksen mukaiset tarkistukset. D) Muut koulut (Kalaja ja Leppälahti) Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat tarvittaessa. Terveydenhoitaja käy kouluilla noin kerran kuukaudessa. Koululääkäri suorittaa suosituksen mukaiset tarkistukset. E) Reisjärven lukio Oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Ryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori. Tarvittaessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Terveydenhoitajan vastaanotto on yläasteen tiloissa. Terveydenhoitaja on paikalla ma, ke ja pe päivinä. Koulukuraattori käy kerran viikossa ja koulupsykologi 2x kuukaudessa. He ovat käytettävissä perusopetuksen ja lukion oppilaille. Koululääkäri käy tekemässä ala- ja yläkoulussa määräaikaistarkastukset erikseen sovittuina päivinä. Oppilaskuntatoiminta Kisatien koulu/ yläkoulu Tukioppilaat hoitavat oppilaskuntatoimintaa. He järjestävät erilaisia tempauksia, yhteisiä tapahtumia ja nostattavat samalla me-henkeä. Tukioppilaiden avulla puututaan myös mahdolliseen koulukiusaamiseen. Tukioppilaiden apuna toimii 2-3 ohjaajaa opettajakunnasta.

11 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 11(11) perusopetus ja lukio-opetus Perusopetuksessa ja lukiolla järjestetään vanhempainiltoja vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vähintään kerran vuodessa järjestetään vanhempien/huoltajien ja opettajan välinen keskustelutilaisuus. Näiden säännöllisten tapaamisten ohella koulusta otetaan yhteyttä kotiin aina tarpeen vaatiessa. Koulun toiminnasta tiedottaminen koteihin on tärkeää. Tiedottamista on pyritty kehittämään ja käytössä on monia erilasia keinoja: erilaiset tiedotteet, reissuvihkot, sähköposti, puhelin ja henkilökohtaiset tapaamiset. Tukioppilastoiminta Kisatien yläkoulussa toimii kahden- kolmen opettajan vetämä tukioppilastoiminta. Tukioppilaita on mukana vähintään kaksi jokaisesta luokasta ja heille järjestetään perehdytyskoulutusta vähintään vuosittain. Tukioppilaat järjestävät erilaisia tapahtumia koulun oppilaille ja ovat mm. osa koulun kiusaamisen estämistoimintaa. Kriisitilanteet Kriisi- ja kiusaamistilanteita varten kouluille on laadittu yhteiset toimintasuunnitelmat (koulujen turvakansiot). Suunnitelma päivitetään joka lukuvuoden alussa. 2.4 Nuorisotyö Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuri- ja kirjastotyö Reisjärvellä Liikuntatyö Nuorisotyö Kulttuurityö Vapaa-aikatoimen henkilöstöön kuuluvat liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityön osalta vapaa-aikasihteeri (liikuntatyö 40%, nuorisotyö 30% ja kulttuurityö 30%) ja liikunta-alueiden hoitaja. Lisäksi palveluja ostetaan lähinnä talviliikunta-alueiden osalta tekniseltä toimelta. Nuorisotyön puolelle palkataan lisäksi vuosittain tuntipalkkainen nuorisotilojen valvoja lukuvuotta vastaaville kuukausille. Hänen työaikansa on viisi tuntia viikossa. Kirjastotyön osalta vapaa-aikatoimen henkilöstöön kuuluvat kirjastotoimenjohtaja ja kaksi kirjastovirkailijaa. ylläpidetään ja kehitetään liikuntapaikkoja ja -alueita toimitaan yhteistyössä lapsi- ja nuorisourheilussa urheiluseurojen kanssa järjestetään ja organisoidaan kunto-, terveys- ja perheliikuntatoimintaa yksin ja yhdessä eri yhdistysten kanssa osallistutaan erilaisten turnausten ja puulaakiurheilutoiminnan järjestämiseen jaetaan sisäliikuntatilojen, kenttien ja kaukaloiden käyttövuorot nuorisotilat ovat auki lukuvuotta vastaavina kuukausina tiistaisin ja perjantaisin nuorison tiedotuspiste sijaitsee kirjaston yläkerrassa ja on avoinna kirjaston aukioloaikana järjestetään nuorille retki- ja kurssitoimintaa yksin tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tuetaan nuorten järjestämiä tai nuorille suunnattujen tilaisuuksien järjestelyitä järjestetään lapsille leiritoimintaa toteutetaan viranomaisyhteistyötä aktivoidaan nuoria nuorisovaltuustotoiminnassa järjestetään yksin tai yhdessä eri toimijoiden kanssa eri ikäryhmille (alle kouluikäiset, alaasteikäiset, yläasteikäiset ) suunnattuja teatteri-, musiikki-, tanssi- ym. esityksiä

12 järjestetään taidenäyttelytoimintaa pyydetään lapsi- ja nuorisoesiintyjiä mukaan esiintymään eri tilaisuuksiin ja tapahtumiin (Reisjärvi-päivät, itsenäisyyspäivän juhla ) toteutetaan taiteen perusopetusta yhteistyössä kansalaisopiston kanssa toteutetaan tanssin perusopetusta yhteistyössä tanssiopiston kanssa 12(12) Kirjastotyö kirjasto toimii Reisjärvellä nuorten aktiivisena kohtauspaikkana. Siihen sen sijainti Kirkkotiellä luo hyvät edellytykset. Myös lapset ovat löytäneet tiensä hyvin, entistä paremmin kirjastoon. Kirjasto on heidän kannaltaan turvallinen ja tuttu asiointipaikka ja myös kotikyydin odottelupaikka. varsinaisen lasten ja nuorten parissa tehtävän kirjastotyön tavoitteena on opastaa lapset pienestä pitäen käyttämään kirjastoa ja siten hyödyntämään monipuolisesti kirjoja ja muuta kirjaston tarjoamaa aineistoa kirjasto tarjoaa monenlaisia aineiston ja palvelujen esittelytilaisuuksia mutta nuorten osalta on merkittävää luokka-asteittain toteutettu kirjastonkäytönopetus lasten parissa tehtävä kirjastotyö vaatii lasten ja nuorten kehitysvaiheiden ymmärtävää tuntemusta, koska kirjasto on monien lasten ja nuorten säännöllinen oleskelupaikka. Näin kirjastotyötä tekevät ovat merkittävällä tavalla kodin ja koulun ohella myötäkasvattajia. Vapaa-aikalautakunta jakaa toiminta-avustukset liikunta-, nuoriso ja kulttuuriyhdistyksille jakaa vuosittain kulttuuri- ja urheilupalkinnot sekä palkitsee SM-tasolla menestyneet vahvistaa käyttösuunnitelman, jonka puitteissa toiminta toteutetaan tekee toimialueeseensa kuuluvia kehittämisehdotuksia Harrastusmahdollisuudet Reisjärvellä on hyvät ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja yhdistystoiminta on vilkasta. Paikkakunnalla on: kaksi liikuntasalia kaksi kuntosalia keskusurheilukenttä, johon valmistuu peruskorjauksen myötä kesän 2009 aikana hiekkatekonurmikenttä pesäpallon tarpeisiin ja kestopäällysteiset yleisurheilun suorituspaikat, myös juoksuradan punamurske uusitaan tarvittavilta osin nurmipintainen jalkapallokenttä kuusi jääkiekkokaukaloa kolme valaistua kuntorata-latua talouskylillä Petäjämäen ulkoilukeskus - valaistut hiihtoladut / kuntoradat - hiihtomaa - suunnistusalue - seikkailumetsä - frisbeegolf-rata - Peuran kota - Petäjähovi (päärakennus tapahtuma-, juhla- ja kokouskäyttöön) Peuran Polku retkeilyreitti Uimarannat (Salmensuu, terveystalon ranta, Kangaskylä, Valkeinen) tenniskenttä beach-volleykentät (Leppälahti ja Kalaja) pallokentät (ala-asteiden kentät ja Kalajan kenttä) kirjasto taidenäyttelytila Nuorisotilat (nuoppari + nuorten tiedotuspiste) Saarisen leirikeskus Niemenkamarisali

13 13(13) 2.5 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Seurakunta Seurakunta tarjoaa erilaista toimintaa, kuten päiväkerhoja ja retkiä alle kouluikäisille (3-6v) ja pienten lasten perheille perhekerhon. Lisäksi tarjotaan varhaisnuorisotyötä kerhotoimintana talvella sekä kesällä leireinä kunnan leirikeskuksessa ja rippikoululeirit Toholammin Hirvikoskella. Seurakunta kouluttaa talven aikana ohjaajia isosiksi leireille sekä kerhonohjaajiksi varhaisnuorten kerhoihin. Seurakunnan toimintaan kuuluu myös musiikkityö kuten lapsikuoro ja nuorisokuoro. Seurakunnasta käydään myös pitämässä virsiopetusta alakoululla, aamunavauksia ylä- ja alakouluilla sekä säännöllistä päivystystä pidetään yläkoulu- ja lukiolaisille joka viikko. Diakoniatyöllä on mahdollisuus antaa hengellistä, henkistä ja aineellista apua sitä tarvitseville. MLL Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdistys järjestää kaikille avoimia, usein maksuttomia tilaisuuksia ja esityksiä lapsille, nuorille ja perheille. MLL toimii yhteistyössä kaupungin muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien tahojen kanssa järjestämässä erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. MLL järjestää kouluilla tukioppilastoimintaa ja avustaa tarvittaessa lapsiperheitä kustantamalla harrastuksia, luokkaretkiä yms. Järjestää yhteistyössä seurakunnan ja kunnan kanssa leikkikenttätoimintaa. Jakaa lapsiperheille hyvä joulumieli lahjakortteja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Näiden lisäksi MLL järjestää seurakunnan kanssa vuoroviikoin perhekerho- ja kahvilatoimintaa. Lisäksi paikallisosasto on osallistunut kunnan työntekijöiden kouluttamiseen maksamalla koulutuspäivien osallistumismaksuja. Lisäksi osaltaan perhe- ja nuorisotyötä tekevät, 4H-yhdistys, urheiluseurat, nuorisoseurat ja partiot. 2.6 Kotipalvelu, perhetyö, kehitysvammahuolto Sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu Sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun tarve on tunnistettu. Palvelua on voitu tarjota hyvin vähän. Lastensuojelulain mukainen perhetyö Kehitysvammahuolto Perhetyö on ennaltaehkäisevää ja/tai korjaavaa avohuollon lastensuojelutyötä perheissä, joissa on psykososiaalisen avun tarve. Huhtikuun 2009 alusta on palkattu osa-aikainen perhetyöntekijä. Tarkoituksena on lisätä lapsiperheen voimavaroja oman elämän hallintaan. Työtä tehdään keskustelemalla ja toimimalla yhdessä perheen kanssa muutoksen aikaansaamiseksi. Yhteistyökumppaneita ovat sosiaalityöntekijät sekä muut viranomaiset. Kotonaan asuvia kehitysvammaisia varten kunnassa on osa-aikainen kehitysvammahuollon palveluohjaaja, joka opastaa ja avustaa kehitysvammaisen perhettä heti lapsen syntymän jälkeen. Jokaiselle kehitysvammaiselle lapselle laaditaan oma erityishuoltosuunnitelma, jossa suunnitellaan lapselle hänen tarvitsemansa palvelut. Suunnitelman mukaiset palvelut ovat lapselle ilmaisia päivähoito mukaan lukien. Muina palveluina on mm. toimintaterapiaa, fysioterapiaa ym. terapioita ja hoitojaksoja. Koulunsa päättäneitä kehitysvammaisia nuoria ohjataan jatko-opintoihin mahdollisimman itsenäisen suoriutumisen turvaamiseksi. 2.7 Erityispalvelut Perheneuvola Reisjärven perheneuvolapalvelua tarjoaa perheterapeutti. Palvelu on ostopalvelua. Psykologi Kunnassa ei ole omaa psykologia. Koulu ostaa koulupsykologipalvelua kaksi päivää kuukaudessa.

14 Psykiatri 14(14) Kunnalla ei ole itsellä tarjota lastenpsykiatripalveluja. Lastenpsykiatripalvelua saadaan Keskipohjanmaan Keskussairaalasta ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Aikuisten mielenterveystyön puolella on mahdollisuus päästä psykiatrin vastaanotolle 2 päivänä kuukaudessa. Tätä palvelua on mahdollisuus käyttää myös nuorten ja perheiden ongelmiin. Puhe- ja toimintaterapia Päihdetyö Kriisityö Erikoissairaanhoito Puheterapiapalveluja ostetaan Haapajärven kaupungilta. Toimintaterapiapalvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Myös puheopetuksen palveluja ostetaan yksityisiltä toimijoilta. Mielenterveystoimiston erikoissairaanhoitajalla on myös päihdeasiakkaita. Erillistä A-klinikkaa ei ole. Lapset ja nuoret ovat seutukunnassa ehkäisevän päihdetyön strategian keskiössä. Kunnassa toimii oma jälkipuintiryhmä, johon kuuluu kunnan työntekijöitä useammalta sektorilta: sosiaalija terveystoimesta, koulutoimesta sekä kunnan muilta hallinnonaloilta. Lisäksi ryhmässä on jäseniä seurakunnasta, palo- ja pelastustoimesta ja sairaankuljetuksesta. Jälkipuintiryhmä on luonut selkeän mallin; jonka kautta on pyritty varmistamaan kuntalaisen oikeus kriisityöhön (jälkipuinti) äkillisen traumaattisen kriisin yhteydessä. Lisäksi kriisityö kuuluu sekä aikuisten mielenterveystyöntekijöiden että perheneuvolan työntekijöiden työnkuvaan. Kunnassa on mahdollista päästä kaikkiin erikoissairaanhoidon palveluihin lääkärinvastaanoton kautta. Ensisijaisesti lapset ja nuoret ohjautuvat erikoissairaanhoidon tutkimuksiin ja hoitoon perheneuvolan konsultoivan lastenpsykiatrin kautta. Äkillisissä tilanteissa perheneuvolan on mahdollista käyttää myös terveyskeskuksen lääkäreitä lasten ja nuorten vakavissa psyykkisissä häiriöissä normaalin päivystysvastaanoton lisäksi. 2.8 Sosiaalityö Sosiaalityö Toimeentulotuki Sosiaalityöllä pyritään asiakkaiden sosiaalisten ongelmien selvittämiseen, itsenäisen suoriutumisen, toimintakyvyn ja turvallisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Selviytymistä tukevia keinoja ovat mm. taloudellinen tuki, ohjaus ja neuvonta, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, perhetyö jne. Toimeentulotuki on tarkoitettu täydentämään yksityishenkilön / perheen toimeentuloturvaa silloin, kun palkkatulot, varallisuus, muut tulot tai muu sosiaaliturva ei riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Toimeentulotukea saaneita ruokakuntia vuonna 2008 oli 122, ja bruttomenot olivat euroa. Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta Tukihenkilö- ja perhetoiminta on ollut vähäistä. Tukiperheitä v oli vain yksi. Muut avohuollon tukitoimet Sosiaalipäivystys Muina avohuollon tukitoimina on tarjottu kodinhoidonapua ja taloudellisen tuen antamista toimeentulotukena lastensuojeluperheisiin esim. lasten harrastuksien tukemiseen. Sosiaalipäivystys on järjestetty virka-ajan ulkopuolella 17 kunnan yhteisenä, alueellisena sosiaalipäivystyksenä. Sosiaalipäivystykseen välittyy kriisitilanteet hätäkeskuksen kautta.

15 3 LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA 15(15) 3.1 Lastensuojeluilmoitukset Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden lastensuojelulain mukaan mm. kaikki kunnan, valtion ja seurakunnan viranhaltijat ovat velvolliset ilmoittamaan sosiaaliviranomaisille havaitsemastaan lastensuojelun tarpeesta. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä salassapitovelvoitteen estämättä myös muu henkilö esim. muu työntekijä, naapuri tai omainen. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin Reisjärvelle vuonna 2008 yhteensä 16 kpl. Ilmoitukset tulivat poliisilta, yksityisiltä henkilöiltä ja muilta viranomaisilta. Lastensuojeluilmoitusten taustoilla oli mm. vanhempien päihteiden käyttöä, vanhemmuuden puutetta ja sen vuoksi lasten elinolosuhteiden vaarantumista, mutta myös lasten ja nuorten alkoholin käytön kokeilua. Lastensuojeluilmoitusten perusteella pyritään lain edellytysten aikataulussa tekemään lastensuojelutarpeen arviointi (arviointi välittömästi ja ratkaisu selvityksen tekemisestä viimeistään 7. arkipäivän aikana), selvitys lapsen tilanteesta (viivytyksettä), yhteenveto ja selvitys asiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä (valmistuttava 3 kk:n kuluttua vireille tulosta). Näiden jälkeen päätetään lastensuojelun jatkotoimista. 3.2 Avohuolto Uusi lastensuojelulaki velvoittaa sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen avohuollon tukitoimiin viipymättä, 1) jos lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai 2) jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. (Lsl 34 ) Avohuollon tukitoimilla pyritään edistämään ja tukemaan lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia. (Lsl 34 ) Avohuollon tukitoimina tarjotaan mm. tukiperheviikonloppuja. Lisäksi avohuollon tukitoimina tarjotaan kodinhoidonapua, ja jatkossa perhetyöntekijän palveluita, kun perhetyöntekijän virka on täytetty. Perheitä tuetaan myös taloudellisesti mm. lasten harrastuksiin liittyvissä asioissa. Avohuollon työssä tehdään yhteistyötä osa-aikaisen (1pv/vko) koulukuraattorin kanssa. Koulukuraattori on aloittanut työnsä vuoden 2009 alusta. Haasteena Reisjärvellä on perhetyön kehittäminen. Perhetyöntekijälle on selkeä tarve kunnassa; osa-aikaisen perhetyöntekijän panos tuskin tullee riittämään työmäärän jatkuvasti kasvaessa. Vuonna 2008 noin kymmenen lasta oli avohuollon tukitoimien piirissä. 3.3 Sijaishuolto Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla.(lsl 49 ) Reisjärven kunta on ostanut perhekotipalvelua muutamista perhekodeista. Yhteydenpitoa perhekoteihin ylläpidetään, ja mm. palvelusuunnitelmat tarkistetaan vuosittain. Myös sijaisperhepalvelua on huostaanottotapauksissa käytetty. Sijaisperheiden saaminen on tulevaisuuden haaste. Sijaishuollon piirissä on muutama lapsi. 3.4 Jälkihuolto Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto. Jälkihuolto on järjestettävä myös avohuollon tukitoimina tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puolivuotta. Lsl (75 )

16 16(16) Kunnan velvollisuus jälkihuoltoon päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. (Lsl 75 ). Jälkihuollossa olevalle nuorelle on tukea annettava hänen yksilöllisen tilanteen ja suostumuksen mukaisesti, vaikka jälkihuollossa oleva täysi-ikäinen nuori onkin ensisijaisesti vastuussa itse valinnoistaan. Jälkihuoltoon kuuluu myös lapsen tai nuoren läheisten tukeminen. Jälkihuolto voi merkitä riittävän taloudellisen tuen järjestämistä lapsen tai nuoren tarpeen mukaisesti. Se sisältää aina myös riittävän ammatillisen sosiaalityön tarjoamista sekä sen järjestämistä. Jälkihuolto perustuu aina laadittuun suunnitelmaan, mikä on tehty lapsen ja hänen huoltajansa j tai nuoren kanssa. Jälkihuollon tarkoituksena on sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen jälkeen tukea lasta ja nuorta hänen kasvussaan aikuisuuteen ja vastuullisuuteen. Sosiaalityöntekijän ja sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on varmistuttava, että lapsi saa riittävät valmiudet itsenäiseen elämään. Oleellisena osana ovat asumisen järjestäminen, koulutuksesta ja toimeentulosta huolehtiminen sekä myös esim. erilaisten terveydenhuollon palvelujen järjestäminen. Jälkihuollon piirissä Reisjärvellä on muutama nuori, ja heitä tuetaan niin taloudellisesti, asunnon järjestämisessä, koulutuksen ja työpaikan järjestämisessä, mutta myös esim. psykologin palveluilla. 3.5 Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset Käräjäoikeudelle annettiin vuonna 2008 selvityksiä huolto- ja tapaamisasioissa 1 kpl. Vuonna 2008 isyydenselvityksiä tehtiin 5, huolto- ja tapaamissopimuksia 6 ja elatussopimuksia Ottolapsineuvonta Ottolapsineuvonta ostetaan tarvittaessa muualta. 4 LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ 4.1 Sosiaalityön palvelut Sosiaalityöntekijän lisäksi lastensuojelun työn resursseina Reisjärvellä on Merikratokselta ostopalveluna lastensuojelun sosiaalityöntekijä 2 pv/kk. Lastensuojelutyössä on mukana myös sosiaali- ja terveysjohtaja. Lisäksi perhetyöntekijä on aloittanut työn osa-aikaisena huhtikuussa Yhteistyö neuvolan, päivähoidon ja kotipalvelun välillä toimii ja se on Reisjärvellä merkittävä tuki lastensuojelulle. Lastensuojelun tukiryhmä kokoontuu noin joka toinen kuukausi. Reisjärvellä on yksi sosiaalityöntekijän virka. Virassa työskentelee määräaikainen sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijän työnkuvaan kuuluvat kaikki sosiaalityöntekijän ja lastenvalvojantehtävät. Lastensuojelutyötä tehdään Reisjärvellä uuden lastensuojelulain mukaisesti. Lastensuojelutyö kärsii kaiken aikaa niukoista resursseista; lastensuojelutyöhön paneutuminen muusta sosiaalityöstä on välillä hyvinkin vaikeaa, ja oikealla ajalla palvelujen tarjoaminen ei aina ole mahdollista. Jälkihuolto toteutetaan ohjauksena ja neuvontana sekä taloudellisesti tukemalla. Tarvetta jälkihuollon kehittämiseen on; mm. resursseja pitäisi saada enemmän kokonaisvaltaiseen palveluohjaukseen ja myös päihdetyöhön ja terapiapalveluihin.

17 4.2 Neuvola 17(17) Neuvolan terveydenhoitajat voivat sopia perheen kanssa perhetyöntekijän käynneistä ennaltaehkäisevänä tukimuotona käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Raskaana olevien päihdeasiat ja kontrollit hoidetaan Kokkolassa, unohtamatta yhteistyötä oman sosiaalityön kanssa. Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat saaneet koulutusta mm. varhaiseen vuorovaikutukseen ja varhaiseen puuttumiseen. Mm. seudullisen päihdestrategin mukaiset toimintatavat otetaan käyttöön. 4.3 Päivähoito Päivähoidon tavoitteena on tukea perheitä kotikasvatuksessa. Päivähoito pyrkii luomaan lapselle mahdollisimman konstailemattomat kasvuolosuhteet. Päivähoidossa lapsi hyötyy säännöllisestä päivärytmistä, ohjatusta toiminnasta vuorovaikutuksessa oman ryhmänsä kanssa. Tarvittaessa lapselle järjestetään päivähoitopaikka kiireellisenä, jos sen katsotaan olevan lapsen edun mukaista. Erityislastentarhanopettajan palveluja ei ole käytettävissä. 4.4 Koulu Koulun henkilökunta ja ennen kaikkea opettajat ovat avainasemassa havaitsemaan lasten ja nuorten erityisen tuen tarvetta. Havaittu tuen tarve esitetään koulussa rehtorille tai koulun johtajalle, joka vie asiaa eteenpäin. Reisjärvellä on lastensuojelulain edellyttämiä koulukuraattori- ja psykologipalveluja. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on valtakunnallisen kehityksen suuntaisesti lisääntynyt. Kun erityistä tukea tarvitseva oppilas ei pysty täysipainoisesti opiskelemaan yleisopetuksen ryhmässä, ryhdytään hänelle suunnittelemaan omia oppimisjärjestelyjä. II LASTENSUOJELUN VISIO, STRATEGINEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET VISIO Turvallinen lapsuus ja nuoruus Reisjärvellä Turvallinen lapsuus perustuu vastuullisten vanhempien ja aikuisten huolenpitoon, välittämiseen ja rajoihin. Lastensuojelun palvelujärjestelmän strategisessa keskustelussa lähtökohtana tulee olla lastensuojelulain keskeiset tavoitteet eli ennaltaehkäisevä lastensuojelu, varhainen tuki ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Visiosta johdetaan seuraavat tavoitteet: Reisjärvi on kunta, jossa: lapset ja nuoret saavat elää terveen ja turvallisen lapsuuden ja nuoruuden, korostetaan ehkäisevää toimintaa ja varhaista puuttumista, lapset ja nuoret saavat riittävästi tukea vastuullisilta vanhemmilta ja aikuisilta, lapsilla ja nuorilla on turvallinen koti- ja kasvuympäristö, lapset ja nuoret ovat tasavertaisia muiden ikäryhmien kanssa, lapsille ja nuorille suunnatut palvelut perustuvat heidän omiin tarpeisiinsa ja lasten ja nuorten näkökulma otetaan huomioon kaikilla päätöksenteon tasoilla. Lastensuojelusuunnitelman tavoitteena on suunnata kunnan eri hallintokuntien ja luottamushenkilöiden toimintaa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Peruspalvelut, kuten neuvolat, päivähoito ja koulu ovat avainroolissa lastensuojelullisten ongelmien ehkäisemisessä, kohtaamisessa ja ratkaisemisessa.

18 5 LASTENSUOJELUUN VARATTAVAT VOIMAVARAT / LASTENSUOJELUN SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEEN VARATTAVAT VOIMAVARAT 18(18) Lastensuojelua tehdään moniammatillisissa verkostoissa, joissa pääpainopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Lastensuojelutyön laatu paranee yhteistyötä tehostamalla ja eri toimijoiden näkemyksiä yhdistämällä. Moniammatillisissa verkostoissa toimijoilla on ymmärrys omasta roolistaan ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. Kaikki verkostoissa toimijat tarvitsevat erityisosaamista, jotta pystytään vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja muutoksiin toimintaympäristöissä. 5.1 Neuvola Toimenpiteet: Lastensuojelua tehdään moniammatillisissa verkostoissa, joissa pääpainopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Lastensuojelutyön laatu paranee yhteistyötä tehostamalla ja eri toimijoiden näkemyksiä yhdistämällä. Moniammatillisissa verkostoissa toimijoilla on ymmärrys omasta roolistaan ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. Kaikki verkostoissa toimijat tarvitsevat erityisosaamista, jotta pystytään vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja muutoksiin toimintaympäristöissä. Neuvolatyössä terveydenhoitajat tutustuvat asiakasperheisiin hyvin, näin terveydenhoitajasta tulee tuttu, jolle voi puhua vaikeista asioista ja toisaalta terveydenhoitaja pääsee näkemään perhettä ja sen jäseniä monelta taholta monissa yhteyksissä. Tavoitteena on turvata neuvolan henkilöstöresurssien pysyminen nykyisellä tasolla myös tulevassa kuntayhtymässä. Kun asiakasäidin tai perheen havaitaan tarvitsevan normaalia enemmän apua, varataan heille enemmän aikaa vastaanotoille ja käyntejä voidaan sopia tiheämmin kuin normaalisti. Kehittämishaasteina on yhteistyön tekeminen asiakasperheiden kanssa yhä paremmin ja että vaikeistakin asioista voi puhua ja yhdessä etsitään apua. Päihteiden käytön sekä parisuhdeväkivallan hoitoprosessit päivitetään ja selkeytetään. Lapsiperheiden kotipalvelua pyritään kehittämään tulevan lastensuojeluyksikön perhetyönä. Neuvolatoiminta on mukana v alussa toimintansa aloittavassa kuntayhtymässä yhdessä Haapajärven kaupungin sekä Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien kanssa. Yhteistä organisaatiota ja toimintamalleja ollaan suunnittelemassa paraikaa Päivähoito Lapselle tehtävä henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa luo pohjaa pohtia yhdessä lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteistyön hyvään alkuun saattaminen luo henkilökunnalle paljon ammatillisia odotuksia. Perheen luottamuksen saavuttaminen onnistuessaan luo pohjaa mahdollisille tuleville haasteillekin. Suurimman osan vanhemmista päivähoitohenkilöstö tapaa päivittäin, joten tiiviin yhteistyön viriämiselle on henkilökohtaisten tapaamisten kautta tilaisuus. Tällä hetkellä kaivataan erityislastentarhanopettajan palveluja. Samoin erilaisten erityispalvelujen puute konsultointia varten kaventaa päivähoidon piirissä olevaa osaamista. Päivähoito tarvitsee yhteistyökumppaniksi huhtikuussa 2009 aloittanutta perhetyöntekijää. Moniammatillinen lastensuojelun työryhmä on merkittävä yhteistyömuoto ja apu päivähoidolle. Epäsäännöllisen päivähoidon järjestämiseen käytetään resursseja, jotta vuorohoitoa olisi tarjolla koko viikon ajalle.

19 19(19) Päivähoito tarjoaa nopeasti järjestyvän tilapäisen hoidon mahdollisuuden vastaamaan mahdollisesti äkilliseenkin päivähoitoon. Pyritään mahdollisuuksien mukaan turvaamaan lasten pysyvät ihmissuhteet päivähoidossa. 5.3 Koulu Suurin osa koululaisista voi hyvin. Kuitenkin hiljalleen on kasvamassa sellaisten lasten joukko, joka ei pysty tavoitteelliseen ja keskittyneeseen opiskeluun. Heidän ongelmiensa taustalla on usein riittämätön kasvun ja kehityksen tuki. Heikot oppimistulokset perusopetuksessa voivat heikentää mahdollisuuksia selviytyä jatko-opinnoissa. Vaarana on syrjäytyminen ja sen mukanaan tuomat vaikutukset. Opetusryhmät Reisjärvellä tiedetään aika tarkkaan jatko-opintoihin menevät, mutta ongelmaksi nousevat ne, jotka jättävät opinnot kesken, sillä heistä on vaikea saada tietoa. Tarvitaan toimiva seurantajärjestelmä, joka tavoittaa mahdollisimman pian koulutuksen kesken jättäneet. Toimenpiteet: Järjestelmällistä koulutusta koulun henkilöstölle erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssatoimimisesta. Pidetään nollatoleranssi koulukiusaamisen suhteen ja koulun henkilöstöä koulutetaan kiusaamisen tunnistamisessa ja käsittelyssä. Yritetään saada vanhemmat/huoltajat, nuorisotyöntekijät jne. kiinnittämään yhä enemmän huomiota lasten käyttäytymiseen myös koulun ulkopuolella. Ensiarvoisen tärkeää on, että opetusryhmien koko ei kasva liian suureksi. Tämän varmistamiseksi tarvitaan riittävästi taloudellisia resursseja. Myös oppilasaineksen heterogeenisuus huomioidaan. Henkilöstö Ammattitaitoisen ja koulutetun työvoiman saantiin panostetaan. Kouluavustajia vakinaistetaan riittävä määrä. Koulukuraattori- ja psykologipalveluja kehitetään edelleen. Tuki- ja erityisopetus Oppilaiden tuen tarpeeseen on puututtava riittävän varhaisessa vaiheessa. Puuttuminen on tehtävä eri toimijoiden yhteistyönä, koulun toiminta yksin ei ole riittävää. Tuen tarpeessa olevan oppilaan huoltajat on sidottava mukaan yhteistyöhön. Oppilashuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä kehitetään varhaisen puuttumisen suuntaan ja kodin ja koulun yhteistyötä oppilashuollossa kehitetään. Lisäksi turvataan oppilaan sujuva siirtyminen eri kouluasteilta tai kouluista toiseen. 5.4 Nuorisotyö Toimenpiteet: Nuorisotyön tavoitteena on parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle joka edistää nuorten kasvua itsenäisiksi yhteistyökykyisiksi kansalaisvalmiuksia omaaviksi ihmisiksi. Huolehditaan siitä, että henkilöstö on koulutukseltaan riittävän avarakatseista ja pystyy tekemään yhteistyötä monipuolisesti kunnan muiden sektoreiden, sekä järjestöjen kanssa.

20 20(20) Kehitetään varhaisen puuttumisen menetelmiä ja yhteistyötä eri toimintatahojen kanssa. Pyritään tarjoamaan riittävän monipuolista toimintaa, esim. kerhot, avoimet ovet, nuorten kahvila, nuortenillat, sekä madalletaan kynnystä mennä mukaan harrastustoimintaan. Järjestetään säännöllisesti te toja ja tutustumisia erilaisiin harrastuksiin. Vähävaraisten mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin tuetaan ilmaisilla palveluilla, talkootoiminnalla ja stipendirahastolla. Nuorisotilat pidetään nykyaikaisina. Nettinuorisotyöhön panostetaan. Vanhempien ja eri järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään. Kiusaamis- ja päihdeasioissa pyritään nollatoleranssiin kaikissa tapahtumissa ja tiloissa. Yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa tiivistetään yhteisillä kokoontumisilla. Eri tahot eivät pyri kilpailemaan samoista nuorista pienellä paikkakunnalla. 5.5 Kotipalvelu Toimenpiteet: Lapsiperheiden kotipalvelun resursseja kartoitetaan vuoden 2009 aikana. Palveluja kehitetään siihen suuntaan, että ne vastaavat paikkakunnan lapsiperheiden tarpeita. Tehdään tiivistä yhteistyötä neuvolan kanssa, jotta tukea tarjottaisiin oikea-aikaisesti. Palvelu järjestetään kunnan omana toimintana ja tarpeen mukaan hyödynnetään kolmannen sektorin tarjoamia palveluja. 5.6 Perhetyö Toimenpiteet: Perhetyössä tehdään ehkäisevää ja korjaavaa työtä, jolla pyritään vastaamaan kunkin asiakasperheen tarpeisiin. Perhetyöntekijä toimii tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Perhetyötä tehdään yhteisen suunnitelman mukaisesti tavoitteellisella työotteella ja säännöllisellä arvioinnilla. Perhetyöhön suunnitellaan ryhmäohjausta vanhemmuuden tukemiseen. 5.7 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Toimenpiteet: Seurakunnan lapsi- nuoriso- ja perhetyö sekä yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut pyritään säilyttämään vähintään nykyisellä tasolla ja yhteistyötä pyritään lisäämään eri tahojen kesken. 5.8 Erityispalvelut Toimenpiteet: Erityispalvelujen tarve on kasvussa ja tarvitaan lisääntyvästi yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Voimavaroja tarvitaan alle kouluikäisten asioihin tarttumiseen ja toisaalta myös nuorten kanssa toimimiseen. Palveluja olisi siis kohdennettava kotipalveluun ja ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön sekä tukiperheiden hankkimiseen. Koulupsykologi- ja kuraattorityön käynnistyttyä on huomattu että palvelujen tarve on suurempi kuin siihen on pystytty vastaamaan. Palvelujen riittävällä ja oikea-aikaisella suuntaamisella ei jonoja pääsisi syntymään. Koulukuraattori ja psykologipalvelut turvataan lastensuojelulain mukaisesti. Mielenterveys ja päihdetyön kentällä palvelujen saatavuutta ja kustannustehokkuutta lisätään edistämällä yhteistyötä tulevan kuntayhtymän alueella Lapsi otetaan aina huomioon mielenterveystyön ja päihdehoidon ja -palvelun tarpeen kartoituksessa ja hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Lapset ja nuoret ovat pääpainopisteenä ehkäisevässä päihdetyössä. Puheterapiapalveluja ostetaan lisää

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot