Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta"

Transkriptio

1 KHALL , LIITE 2 VALT , LIITE 4 Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 2(2) LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA... 4 I NYKYTILA JA KEHITYKSEN ENNAKOINTI LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestörakenne Kunnan työllisyys/työttömyys Asuminen ja asuinympäristö Terveystiedot Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Koulutustaso kunnassa/ lapsiperheet ja muut kouluolot Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvuuksia Lapsuuden ja nuoruuden haavoittavia tekijöitä LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT / ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET / PALVELUT Neuvola Päivähoito Koulu Nuorisotyö Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Kotipalvelu, perhetyö, kehitysvammahuolto Erityispalvelut Sosiaalityö LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA Lastensuojeluilmoitukset Avohuolto Sijaishuolto Jälkihuolto Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset Ottolapsineuvonta LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ Sosiaalityön palvelut Neuvola Päivähoito Koulu II LASTENSUOJELUN VISIO, STRATEGINEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET LASTENSUOJELUUN VARATTAVAT VOIMAVARAT / LASTENSUOJELUN SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEEN VARATTAVAT VOIMAVARAT Neuvola Päivähoito Koulu... 19

3 3(3) 5.4 Nuorisotyö Kotipalvelu Perhetyö Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Erityispalvelut Lastensuojelun sosiaalityö YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ERI VIRANOMAISTEN SEKÄ LAPSILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA LASTENSUOJELUN SUUNNITELMAN PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA... 21

4 LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 4(4) YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lapsuus on tärkeä ja merkityksellinen elämänvaihe. Lapsella on oikeus lapsena oloon, leikkiin ja lapsuuden ilon kokemuksiin. Hänen ei tarvitse olla isompi ja kokeneempi kuin hän on iältään. Aikuisten tehtävä on luoda lapselle kokonaisvaltainen ja yhtenäinen ymmärrys elämästä ja ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Hyvinvointitutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista lapsista voi paremmin kuin koskaan. Kuitenkin samanaikaisesti lasten ja nuorten erityispalvelujen tarve on nopeasti kasvanut. Raskaimpien erityispalvelujen (lasten- ja nuorisopsykiatria, lastensuojelun sijoitukset kodin ulkopuolelle ja erityisopetus) asiakkuudet ovat 2-4 kertaa yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. Erityispalvelujen tarpeen ja kustannusten edelleen kasvaessa kuntien taloudellinen ja toiminnallinen liikkumavara ongelmien ennaltaehkäisevään työhön (kehitysyhteisöjen tukeminen ja peruspalvelujen vahvistaminen) on tarpeeseen nähden riittämätön. Resurssiniukkuuden jatkuessa merkityksellisten muutosten aikaansaaminen on mahdollista vain kehittämällä toimintatapoja. Nykypäivän moninaistuviin tuen tarpeisiin tulee vastata varhaiseen tukeen perustuvalla työotteella. Ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman aikaisin on sekä inhimillisesti että taloudellisesti edullisinta. Lastensuojelulain 12 :n mukaisesti kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmassa käsitellään lastensuojelun lähtökohtia, nykytilannetta, haasteita, visioita ja käytännön toiminnan kehittämissuunnitelmaa. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1. Lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta. 2. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista. 3. Lastensuojelun tarpeesta kunnassa. 4. Lastensuojeluun varattavista voimavaroista. 5. Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä. 6. Yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. 7. Suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

5 5(5) Lastensuojelu on työtä lasten ja perheiden hyväksi. Tavoitteena on lasten ja nuorten suotuisten kasvuolojen turvaaminen ja vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään. Lapsia ja nuoria ja heidän perheitään on tuettava niin, että lapset ja nuoret voivat kasvaa ja kehittyä omissa kodeissaan. Palvelujärjestelmä edistää omalta osaltaan lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tukee heidän kasvuaan osallisuuteen elämänpiiriinsä kuuluvaan yhteiskuntaan. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsen ja nuoren hyvinvoinnista. Palvelujärjestelmä tukee vanhempia kasvatustehtävässään kattavilla peruspalveluilla sekä moninaisilla tukitoimilla. Lastensuojelutyön perusperiaatteet ovat: Päävastuu lasten kasvatuksesta ja huolenpidosta on vanhemmilla. Palveluilla ja tukitoimilla vahvistetaan vanhemmuuden valmiuksia ja ehkäistään lapsiperheiden syrjäytymistä. Lastensuojelun painopiste siirtyy ennalta ehkäisevään lastensuojeluun kaikkien toimijoiden yhteisvastuullisuudella. Lapsilähtöisyys huomioidaan sekä palveluja ja tukitoimia koskevassa päätöksenteossa että käytännön toiminnassa. Päivähoito ja koulunkäynti tapahtuvat psyykkisesti ja fyysisesti turvallisessa ympäristössä mahdollistaen lapsen ikäkauden ja edellytysten mukaisen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen. Erityisen tuen tarpeessa olevien palvelut järjestetään normaalipalveluihin integroituna. Tarjotaan lapsille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua onnistumisen kokemuksia tarjoaviin harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintaan. Päätöksenteossa otetaan huomioon lasten kasvuolojen kehittäminen, epäkohtien ehkäiseminen ja poistaminen sekä terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen. Lasten sijoitustarve kodin ulkopuolelle vähenee. Perheen ongelmien kasautumista ja kriisiytymistä ehkäistään kehittämällä lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja kouluttamalla lasten ja nuorten parissa työskenteleviä ennalta ehkäisevään työhön omassa perustehtävässään. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Lastensuojelusuunnitelmaa on Reisjärvellä valmisteltu sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyönä. Ryhmän jäsenet ovat kartoittaneet myös muiden toimijoiden osuutta lasten hyvinvoinnin turvaamisessa. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, jäseninä koulun, neuvolan, sosiaalitoimen ja päivähoidon työntekijöitä sekä luottamushenkilöiden edustus. Ryhmän sihteerinä on toiminut projektipäällikkö Anne Nevasaari seutukunnan lastensuojeluhankkeesta ja hänen kauttaan ohjelmaa on valmisteltu yhdessä tulevan perusturvapiirin kanssa. Työryhmän puolesta Lea Tikkanen työryhmän puheenjohtaja

6 I NYKYTILA JA KEHITYKSEN ENNAKOINTI 6(6) 1 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 1.1 Väestörakenne Reisjärvi on maaseutumainen kunta, joka kuuluu Nivala Haapajärven seutukuntaan ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntaan. Kunnan asukasluku oli henkilöä. Asukkaista vuotiaita on 26,9 % koko väestöstä. Alle kouluikäisiä 0-6 -vuotiaita on 9 % ja vuotiaita on 11,6 %. Lapsiperheiden määrä Reisjärvellä 2006 oli 44,1 % ja muiden perheiden määrästä, yksinhuoltajien prosentuaalinen osuus lapsiperheistä on 12,1 %. Työikäisiä vuotiaita on 47,2 %. 65 vuotta täyttäneitä on koko väestöstä 19,1 %. Väestön ikärakenteesta voidaan todeta, että tällä hetkellä ikääntyviä yli 65-vuotiaita on kokonaisväestössä vajaa kahdeksan prosenttia vähemmän kuin alaikäisiä lapsia. Kunnan väkiluku on ollut viime vuodet laskemaan päin ja väestöennusteen mukaan laskee edelleen. Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan kunnittain (PARAShankkeen vuodet ja ikäryhmät) Sukupuolet yhteensä Reisjärvi Lähde: Tilastokeskus 1.2 Kunnan työllisyys/työttömyys Reisjärvellä oli työssä käyviä n henkilöä Yhteensä kaikkien työssäkäyvien osuus prosentteina on noin 41 % kunnan väestöstä. Viime vuosina Reisjärvellä on ollut seutukunnan alhaisin työttömyysprosentti. Tammikuun lopussa 2009 työttömyysprosentti kokonaistyövoimasta oli 6,2 % ja työnhakijoita oli 76 henkilöä. Heistä yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli kuusi henkilöä ja nuorisotyöttömiä, alle 20-vuotiaita yksi ja alle 24-vuotiaita 10 henkilöä.(lähde TE-keskus ). 1.3 Asuminen ja asuinympäristö Reisjärven luonto on puhdasta runsaine vesialueineen. Kaikkiaan Reisjärvellä on 160 erikokoista järveä ja lampea. Suomenselän vedenjakaja jakaa Suomenlahteen ja Pohjanlahteen laskevat vesistöt. Elinympäristö muuttuu luonnon omien prosessien ja ihmisen toiminnan seurauksena. Reisjärvinen maaja metsätalousmaisema on asukkaiden työn tulos. Monista rantoja rumentavista vesistöjen laskuista huolimatta tapaa Reisjärvellä hyvin paljon kauniita rantamaisemia. Karuilla vedenjakajan seuduilla on vielä nykyisinkin luonnontilassa olevia maisemia. Tiestö Paikkakunnan liikenne on paljolti maanteiden varassa. Tärkeimmät tieyhteydet ovat Kokkolaan, Ylivieskaan sekä Haapajärven kautta Ouluun ja Iisalmeen. Myös Jyväskylään on alle 200 km:n matka. Reisjärvellä on rekisteröityjä yksityisteitä 461 km. Yli 300 m pituisia pysyvän asutuksen teitä on 142 km.

7 1.4 Terveystiedot 7(7) Kouluterveyskysely on tehty viimeksi Reisjärvellä keväällä 2007 yläasteen ja lukion opiskelijoille. Ilonaiheina meillä olivat: kouluruoka syötiin keskimääräistä useammin kokonaisuudessaan, harvalla oli päihteistä huonot tiedot. Yläasteen oppilaiden vanhempien tupakointi oli keskimääräistä harvinaisempaa, kuulematta jääminen koulussa väheni, terveystiedon aiheet kiinnostivat sekä seksuaalitietämys parani ja oli keskimääräistä parempaa. Lukiossa lisäksi oli, että vanhempien työttömyys oli keskimääräistä harvinaisempaa, vanhemmat tiesivät keskimääräistä paremmin nuorten viikonloppuiltojen viettopaikan, kuulematta jääminen oli koulussa harvinaisempaa kuin maakunnassa, vähintään kaksi päivää kuussa koulusta poissa olleiden osuus oli hieman pienempi kuin maakunnassa ja päivittäinen tupakointi oli keskimääräistä harvinaisempaa. Huolenaiheina meillä olivat: Myöhään valvominen oli keskimääräistä yleisempää, maakuntaan verrattuna useampi koki avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, Kouluterveydenhoitajan- ja lääkärin vastaanotolle pääsy koettiin keskimääräistä useammin vaikeaksi, kouluterveydenhuoltoon oltiin tyytymättömämpiä kuin maakunnassa (koululla ei ollut keväällä 2007 kolmeen kuukauteen terveydenhoitajaa). Lisäksi peruskoulussa huolenaiheina oli: Vanhemmat tiesivät aiempaa ja keskimääräistä huonommin nuorten viikonloppuiltojen viettopaikan, keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa olivat yleisempiä kuin maakunnassa, koulutyön määrä pidettiin aiempaa yleisemmin liian suurena, koettu terveydentila oli aiempaa ja keskimääräistä huonompi, lähes päivittäinen väsymys yleistyi, aiempaa useampi harrasti liian vähän liikuntaa viikoittain, myöhään valvominen kouluiltoina yleistyi, selvästi aiempaa suurempi osa oppilaista oli tyytymättömiä kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa. Lisäksi lukiossa huolenaiheena oli: Koulutyön määrä pidettiin keskimääräistä yleisemmin liian suurena ja terveystiedon aiheet kiinnostivat hieman keskimääräistä harvempaa. 1.5 Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Reisjärvellä oli kotihälytyksiä/perheväkivaltatilanteita 13 kpl vuonna 2006, 12 kpl vuonna 2007 ja vuonna 2008 lokakuun loppuun mennessä määrä oli 10. Nuoria rikoksen tekijöitä, alle 15 -vuotiaita, oli vuonna 2006 kaksi ja kolme vuonna vuotiaita rikoksen tekijöitä oli viisi vuonna 2006 ja kolme vuonna Lisäksi nuoria aikuisia eli vuotiaita rikoksen tekijöitä on ollut 11 vuonna 2006 ja 15 vuonna Varsinaisia rikosilmoituksia, joissa on luokiteltuna perheväkivalta, on tullut yksi vuonna 2006 ja kaksi vuonna Poliisi on tehnyt lastensuojeluilmoituksia sosiaaliviranomaisille vuonna 2007 seitsemän kpl. Vuoden 2008 lokakuun loppuun mennessä poliisien tekemiä lastensuojeluilmoituksia oli viisi. (Lähde Polstat, Rikitrip) 1.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Suurin osa reisjärvisistä lapsiperheistä on taloudellisesti omillaan toimeentulevia. Lapsiperheiden pienituloisuusaste vuonna 2007 oli 12,8 %. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden prosentuaalinen määrä toimeentulotukea saavista Reisjärvisistä lapsiperheistä oli vuonna 2007 vain 4,8 %. Vastaava luku vuonna 2006 oli 6,2 %. Toimeentulotukea saavien avio-/avoparien määrä, joilla on alaikäisiä lapsia, oli vuonna perhettä. 1.7 Koulutustaso kunnassa/ lapsiperheet ja muut kouluolot Lukuvuonna peruskoululaisia ja esikoululaisia oli 405 ja ennusteen mukaan lv lukema on 401. Esikoulu toimii koulutoimen alaisuudessa. Lv on neljä ala-astetta, yksi isompi ja kolme pienempää. Lv on kolme ala-astetta, yksi isompi ja kaksi pienempää. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat pääsääntöisesti omassa erityisopetuksessa (emu). Myös harjaantumisopetuksessa on oma ryhmä. Jatko-opintomahdollisuudet Perusopetuksen jälkeen Reisjärvellä voi opiskella lukiossa. Reisjärven lukion opiskelijamäärä on noin oppilasta. Kunnassa sijaitsee Reisjärven kristillinen opisto, jossa tällä hetkellä järjestetään yleisen opetuksen lisäksi koulunkäyntiavustajan ammattiin valmistavaa koulutusta, mutta varsinaisen ammatillisen oppilaitoksen opiskelupaikkoja kunnassa ei ole.

8 1.8 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvuuksia 8(8). Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin. Heillä on turvalliset kasvuolosuhteet ja vastuulliset vanhemmat. Reisjärven kunta elinympäristönä tarjoaa lasten ja nuorten ulottuville toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Kouluterveystutkimuksen mukaan tosi humalassa kerran kuukaudessa olleiden nuorten määrä on jonkin verran vähentynyt, samoin huumekokeilut ovat selvästi laskeneet. Valtaosa nuorista lähtee opiskelemaan. Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön on panostettu ja varhainen puuttuminen on juurtumassa toimintatavaksi. Lasten kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuutta tukevia perustason palveluja saatavilla omalla paikkakunnalla. 1.9 Lapsuuden ja nuoruuden haavoittavia tekijöitä Vaikeasti oireilevien lasten määrän kasvu. Oireilu varhentuu ja kärjistyy. Huolen painopiste on siirtynyt oppimisvaikeuksista sosio-emotionaalisen oireilun kautta mielenterveysongelmiin. Kasvuolosuhteiden ongelmat. Pahoinvointi on usein seurausta kasvuolosuhteiden ongelmista (mm. päihteet, mielenterveysongelmat); lapset joutuvat kantamaan vanhempiensa taakkoja. Erilaiset perhe-elämän ihmissuhdepulmat ovat monimutkaistuneet perherakenteiden moninaistuessa. Monien kasvuolosuhteita heikentävien ja vaikeuttavien asioiden kasautuminen yksittäisille perheille (sukupolvelta toiselle periytymisen kierre) sekä hyvinvoinnin polarisoituminen (selviytyjät vs syrjäytyjät juopa kasvaa). Työn rajaama vanhemmuus (pätkätyöt, matkatyöt, pitkät työpäivät, vuorotyö) haaste turvallisen aikuisen läsnäololle lapsen arjessa. Arjen rytmittömyys ja elintapojen huononeminen, kuten arkiliikunnan puute, lihavuuden yleistyminen, ala-asteikäisten päihteiden käyttö. Taloudelliset vaikeudet kuormittavat perheen voimavaroja ja rajoittavat mm. harrastusmahdollisuuksia. Kouluterveyskyselyn mukaan murrosikäisten kokemukset vanhemmuuden puutteesta ovat huomattavasti lisääntyneet. Joidenkin nuorten syrjäytyminen, näköalattomuus, motivoitumattomuus tulevaisuuden rakentamiseen. Alkoholin käytön polarisoituminen: samalla kun entistä suurempi osa nuorista ei käytä alkoholia, alkoholia käyttävät taas käyttävät sitä entistä runsaammin. 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT / ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET / PALVELUT 2.1 Neuvola TOIMIPISTE: Reisjärven neuvola sijaitsee terveyskeskuksessa. HENKILÖSTÖ: Äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelee kaksi terveydenhoitajaa. Ala- ja yläkoulussa sekä lukiossa on oma terveydenhoitaja. Lääkäripalvelut tuotetaan ostopalveluina. PALVELUTARJONTA/SISÄLTÖ: Neuvolatyön päämenetelmä on yksilöllinen määräaikaistarkastus. Paljon annetaan ohjeita ja vastataan erilaisiin terveyttä ja sairautta koskeviin kysymyksiin myös puhelimitse sekä nykyisin myös tekstiviesteillä ja sähköpostilla. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajat tarkistavat oppilaat vuosittain; lääkärin tarkastuksia on 5- ja 9-luokilla sekä kutsuntatarkastukset lukiossa tai ammattikoulussa. Perhevalmennuksia tarjotaan ensisynnyttäjille sekä uusioperheille tarpeen mukaan, yleensä kaksi kolme kertaa vuodessa. Valmennuksissa on terveydenhoitajan lisäksi käytettävissä erityisasiantuntijoita.

9 ASIKASMÄÄRÄT/KÄYNTIEN MÄÄRÄT: 9(9) Lastenneuvolassa oli v yhteensä 230 asiakasta, joista alle 1-vuotiaiden osuus 42. Kouluterveydenhuollossa oli 405 asiakasta ja opiskelijaterveydenhuollossa 207. Näistä käyntikertoja oli terveydenhoitajalla 391 ja lääkärillä 27 asiakasta. Käyntejä lastenneuvolassa oli v terveydenhoitajalla 958 sisältäen kotikäynnit vastasyntyneiden luona, 133 käyntiä lääkärillä. (Mediatria 2007) 2.2 Päivähoito Päivähoitoa tarjotaan hakemusten perusteella siinä järjestyksessä kun tarve ilmenee. Ellei perhe halua ottaa vastaan tarjottua päivähoitopalvelua, perhe ottaa yhteyttä uudelleen oman aikataulunsa mukaisesti. Päivähoidon tarve vaihtelee aaltoliikkeenä. Mikäli päivähoitopaikat ovat täynnä, laajennus tapahtuu perhepäivähoidon suuntaan. Vuorohoitoisuus lisääntyy jatkuvasti. Eri päivähoitomuodot: Hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito: Tällä hetkellä (kevät 2009) on kuusi vakituista ja määräaikaista hoitajaa. Lasten kotona tapahtuva pph: Tällä hetkellä (kevät 2009) neljä vakituista hoitajaa. Ryhmäperhepäivähoitona tapahtuvaa: Tällä hetkellä on kaksi vakituista ja kaksi määräaikaista lähihoitajaa. Toinen ryhmis aloitti toimintansa huhtikuussa Päiväkoti Tuulenpesä Tällä hetkellä on kolme vakituista varhaiskasvattajaa; 2 lastentarhanopettajaa, lastenhoitaja ja keittäjä. Yksi määräaikainen hoitaja vuotiaiden yksi osasto, 28 paikkaa. Tällä hetkellä kirjoilla 37 lasta. Päiväkoti toimii vuorohoitoperiaatteella. Lisäksi päiväkodissa toimii sivistystoimen järjestämä esiopetus; 14 lasta ; lto ja kaksi avustajaa. Osa heistä tulee päiväkodin ulkopuolelta, osa käyttää päiväkodissa päivähoitoa. Mikäli lapsi aloittaa esiopetuksen muualla ja esiopetus vuoden aikana lapsi tarvitsee päivähoitoa, lapsi jatkaa silti omassa esiopetuspaikassa pääsääntöisesti paikkapulan vuoksi. Varhaiskasvatus tarvitsisi erityislastentarhanopettajan palveluja. Tällä hetkellä niitä ei ole. Esiopetus Tällä hetkellä esiopetus toteutetaan kahden ala-asteen; Niemenkartanon ja Leppälahden koulujen yhteydessä sekä Päiväkoti Tuulenpesässä yhteensä kolme ryhmää. 2.3 Koulu Oppilas- ja opettajamäärät Syksyllä 2009 esiopetus toteutetaan kahdessa ryhmässä (Leppälahden koululla ja päiväkoti Tuulenpesässä) Leppälahti: 16 oppilasta, yksi opettaja Päiväkoti: 16 oppilasta, yksi opettaja Koulut Kalajan koulu: 42 oppilasta, kolme opettajaa. Leppälahden koulu: 52 oppilasta, kolme opettajaa.

10 10(10) Niemenkartanon koulu: 132 oppilasta, seitsemän opettajaa. Harjaantumisopetus: 3 oppilasta, yksi opettaja (Kisatien koulu, Leppälahti) Mukautettu opetus: 8 oppilasta, kaksi opettajaa (Kisatien koulu) Pu-lu-ki opettajia yksi. Kisatien koulu (luokat 7-9): 128 oppilasta, 16 opettajaa. Lukio: 64 oppilasta, rehtori ja yksi opettaja pelkästään lukiossa, loput yhteisiä Kisatien koulun kanssa. Lisäksi jokaisessa koulussa (paitsi yläaste) on kouluavustajia. Oppilashuolto A) Kisatien koulu/ yläkoulu Noin kolme kertaa lukukaudessa (tarv. useammin) kokoontuu moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka jäseninä ovat rehtori, oppilaanohjaaja, kouluterveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori. Tarvittaessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla ma, ti ja pe päivisin. Koulukuraattori on tavattavissa kerran viikossa. Koulupsykologi on tavattavissa 2-3 päivänä kuukaudessa. Koululääkäri suorittaa suosituksen mukaiset tarkistukset. B) Kisatien koulu/ emu Oppilashuoltoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Oppilashuoltoryhmän jäseninä ovat opettajat, koulunkäyntiavustajat, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja tarvittaessa sosiaalityöntekijä ja rehtori. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla ma, ti ja pe päivisin. C) Niemenkartanon alakoulu Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Ryhmään kuuluu koulun johtaja, opettajat, erityisopettaja, koulunkäyntiavustajat, terveydenhoitaja ja tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla keskiviikko- päivisin. Koululääkäri suorittaa suosituksen mukaiset tarkistukset. D) Muut koulut (Kalaja ja Leppälahti) Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat tarvittaessa. Terveydenhoitaja käy kouluilla noin kerran kuukaudessa. Koululääkäri suorittaa suosituksen mukaiset tarkistukset. E) Reisjärven lukio Oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Ryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori. Tarvittaessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Terveydenhoitajan vastaanotto on yläasteen tiloissa. Terveydenhoitaja on paikalla ma, ke ja pe päivinä. Koulukuraattori käy kerran viikossa ja koulupsykologi 2x kuukaudessa. He ovat käytettävissä perusopetuksen ja lukion oppilaille. Koululääkäri käy tekemässä ala- ja yläkoulussa määräaikaistarkastukset erikseen sovittuina päivinä. Oppilaskuntatoiminta Kisatien koulu/ yläkoulu Tukioppilaat hoitavat oppilaskuntatoimintaa. He järjestävät erilaisia tempauksia, yhteisiä tapahtumia ja nostattavat samalla me-henkeä. Tukioppilaiden avulla puututaan myös mahdolliseen koulukiusaamiseen. Tukioppilaiden apuna toimii 2-3 ohjaajaa opettajakunnasta.

11 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 11(11) perusopetus ja lukio-opetus Perusopetuksessa ja lukiolla järjestetään vanhempainiltoja vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vähintään kerran vuodessa järjestetään vanhempien/huoltajien ja opettajan välinen keskustelutilaisuus. Näiden säännöllisten tapaamisten ohella koulusta otetaan yhteyttä kotiin aina tarpeen vaatiessa. Koulun toiminnasta tiedottaminen koteihin on tärkeää. Tiedottamista on pyritty kehittämään ja käytössä on monia erilasia keinoja: erilaiset tiedotteet, reissuvihkot, sähköposti, puhelin ja henkilökohtaiset tapaamiset. Tukioppilastoiminta Kisatien yläkoulussa toimii kahden- kolmen opettajan vetämä tukioppilastoiminta. Tukioppilaita on mukana vähintään kaksi jokaisesta luokasta ja heille järjestetään perehdytyskoulutusta vähintään vuosittain. Tukioppilaat järjestävät erilaisia tapahtumia koulun oppilaille ja ovat mm. osa koulun kiusaamisen estämistoimintaa. Kriisitilanteet Kriisi- ja kiusaamistilanteita varten kouluille on laadittu yhteiset toimintasuunnitelmat (koulujen turvakansiot). Suunnitelma päivitetään joka lukuvuoden alussa. 2.4 Nuorisotyö Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuri- ja kirjastotyö Reisjärvellä Liikuntatyö Nuorisotyö Kulttuurityö Vapaa-aikatoimen henkilöstöön kuuluvat liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityön osalta vapaa-aikasihteeri (liikuntatyö 40%, nuorisotyö 30% ja kulttuurityö 30%) ja liikunta-alueiden hoitaja. Lisäksi palveluja ostetaan lähinnä talviliikunta-alueiden osalta tekniseltä toimelta. Nuorisotyön puolelle palkataan lisäksi vuosittain tuntipalkkainen nuorisotilojen valvoja lukuvuotta vastaaville kuukausille. Hänen työaikansa on viisi tuntia viikossa. Kirjastotyön osalta vapaa-aikatoimen henkilöstöön kuuluvat kirjastotoimenjohtaja ja kaksi kirjastovirkailijaa. ylläpidetään ja kehitetään liikuntapaikkoja ja -alueita toimitaan yhteistyössä lapsi- ja nuorisourheilussa urheiluseurojen kanssa järjestetään ja organisoidaan kunto-, terveys- ja perheliikuntatoimintaa yksin ja yhdessä eri yhdistysten kanssa osallistutaan erilaisten turnausten ja puulaakiurheilutoiminnan järjestämiseen jaetaan sisäliikuntatilojen, kenttien ja kaukaloiden käyttövuorot nuorisotilat ovat auki lukuvuotta vastaavina kuukausina tiistaisin ja perjantaisin nuorison tiedotuspiste sijaitsee kirjaston yläkerrassa ja on avoinna kirjaston aukioloaikana järjestetään nuorille retki- ja kurssitoimintaa yksin tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tuetaan nuorten järjestämiä tai nuorille suunnattujen tilaisuuksien järjestelyitä järjestetään lapsille leiritoimintaa toteutetaan viranomaisyhteistyötä aktivoidaan nuoria nuorisovaltuustotoiminnassa järjestetään yksin tai yhdessä eri toimijoiden kanssa eri ikäryhmille (alle kouluikäiset, alaasteikäiset, yläasteikäiset ) suunnattuja teatteri-, musiikki-, tanssi- ym. esityksiä

12 järjestetään taidenäyttelytoimintaa pyydetään lapsi- ja nuorisoesiintyjiä mukaan esiintymään eri tilaisuuksiin ja tapahtumiin (Reisjärvi-päivät, itsenäisyyspäivän juhla ) toteutetaan taiteen perusopetusta yhteistyössä kansalaisopiston kanssa toteutetaan tanssin perusopetusta yhteistyössä tanssiopiston kanssa 12(12) Kirjastotyö kirjasto toimii Reisjärvellä nuorten aktiivisena kohtauspaikkana. Siihen sen sijainti Kirkkotiellä luo hyvät edellytykset. Myös lapset ovat löytäneet tiensä hyvin, entistä paremmin kirjastoon. Kirjasto on heidän kannaltaan turvallinen ja tuttu asiointipaikka ja myös kotikyydin odottelupaikka. varsinaisen lasten ja nuorten parissa tehtävän kirjastotyön tavoitteena on opastaa lapset pienestä pitäen käyttämään kirjastoa ja siten hyödyntämään monipuolisesti kirjoja ja muuta kirjaston tarjoamaa aineistoa kirjasto tarjoaa monenlaisia aineiston ja palvelujen esittelytilaisuuksia mutta nuorten osalta on merkittävää luokka-asteittain toteutettu kirjastonkäytönopetus lasten parissa tehtävä kirjastotyö vaatii lasten ja nuorten kehitysvaiheiden ymmärtävää tuntemusta, koska kirjasto on monien lasten ja nuorten säännöllinen oleskelupaikka. Näin kirjastotyötä tekevät ovat merkittävällä tavalla kodin ja koulun ohella myötäkasvattajia. Vapaa-aikalautakunta jakaa toiminta-avustukset liikunta-, nuoriso ja kulttuuriyhdistyksille jakaa vuosittain kulttuuri- ja urheilupalkinnot sekä palkitsee SM-tasolla menestyneet vahvistaa käyttösuunnitelman, jonka puitteissa toiminta toteutetaan tekee toimialueeseensa kuuluvia kehittämisehdotuksia Harrastusmahdollisuudet Reisjärvellä on hyvät ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja yhdistystoiminta on vilkasta. Paikkakunnalla on: kaksi liikuntasalia kaksi kuntosalia keskusurheilukenttä, johon valmistuu peruskorjauksen myötä kesän 2009 aikana hiekkatekonurmikenttä pesäpallon tarpeisiin ja kestopäällysteiset yleisurheilun suorituspaikat, myös juoksuradan punamurske uusitaan tarvittavilta osin nurmipintainen jalkapallokenttä kuusi jääkiekkokaukaloa kolme valaistua kuntorata-latua talouskylillä Petäjämäen ulkoilukeskus - valaistut hiihtoladut / kuntoradat - hiihtomaa - suunnistusalue - seikkailumetsä - frisbeegolf-rata - Peuran kota - Petäjähovi (päärakennus tapahtuma-, juhla- ja kokouskäyttöön) Peuran Polku retkeilyreitti Uimarannat (Salmensuu, terveystalon ranta, Kangaskylä, Valkeinen) tenniskenttä beach-volleykentät (Leppälahti ja Kalaja) pallokentät (ala-asteiden kentät ja Kalajan kenttä) kirjasto taidenäyttelytila Nuorisotilat (nuoppari + nuorten tiedotuspiste) Saarisen leirikeskus Niemenkamarisali

13 13(13) 2.5 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Seurakunta Seurakunta tarjoaa erilaista toimintaa, kuten päiväkerhoja ja retkiä alle kouluikäisille (3-6v) ja pienten lasten perheille perhekerhon. Lisäksi tarjotaan varhaisnuorisotyötä kerhotoimintana talvella sekä kesällä leireinä kunnan leirikeskuksessa ja rippikoululeirit Toholammin Hirvikoskella. Seurakunta kouluttaa talven aikana ohjaajia isosiksi leireille sekä kerhonohjaajiksi varhaisnuorten kerhoihin. Seurakunnan toimintaan kuuluu myös musiikkityö kuten lapsikuoro ja nuorisokuoro. Seurakunnasta käydään myös pitämässä virsiopetusta alakoululla, aamunavauksia ylä- ja alakouluilla sekä säännöllistä päivystystä pidetään yläkoulu- ja lukiolaisille joka viikko. Diakoniatyöllä on mahdollisuus antaa hengellistä, henkistä ja aineellista apua sitä tarvitseville. MLL Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdistys järjestää kaikille avoimia, usein maksuttomia tilaisuuksia ja esityksiä lapsille, nuorille ja perheille. MLL toimii yhteistyössä kaupungin muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien tahojen kanssa järjestämässä erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. MLL järjestää kouluilla tukioppilastoimintaa ja avustaa tarvittaessa lapsiperheitä kustantamalla harrastuksia, luokkaretkiä yms. Järjestää yhteistyössä seurakunnan ja kunnan kanssa leikkikenttätoimintaa. Jakaa lapsiperheille hyvä joulumieli lahjakortteja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Näiden lisäksi MLL järjestää seurakunnan kanssa vuoroviikoin perhekerho- ja kahvilatoimintaa. Lisäksi paikallisosasto on osallistunut kunnan työntekijöiden kouluttamiseen maksamalla koulutuspäivien osallistumismaksuja. Lisäksi osaltaan perhe- ja nuorisotyötä tekevät, 4H-yhdistys, urheiluseurat, nuorisoseurat ja partiot. 2.6 Kotipalvelu, perhetyö, kehitysvammahuolto Sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu Sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun tarve on tunnistettu. Palvelua on voitu tarjota hyvin vähän. Lastensuojelulain mukainen perhetyö Kehitysvammahuolto Perhetyö on ennaltaehkäisevää ja/tai korjaavaa avohuollon lastensuojelutyötä perheissä, joissa on psykososiaalisen avun tarve. Huhtikuun 2009 alusta on palkattu osa-aikainen perhetyöntekijä. Tarkoituksena on lisätä lapsiperheen voimavaroja oman elämän hallintaan. Työtä tehdään keskustelemalla ja toimimalla yhdessä perheen kanssa muutoksen aikaansaamiseksi. Yhteistyökumppaneita ovat sosiaalityöntekijät sekä muut viranomaiset. Kotonaan asuvia kehitysvammaisia varten kunnassa on osa-aikainen kehitysvammahuollon palveluohjaaja, joka opastaa ja avustaa kehitysvammaisen perhettä heti lapsen syntymän jälkeen. Jokaiselle kehitysvammaiselle lapselle laaditaan oma erityishuoltosuunnitelma, jossa suunnitellaan lapselle hänen tarvitsemansa palvelut. Suunnitelman mukaiset palvelut ovat lapselle ilmaisia päivähoito mukaan lukien. Muina palveluina on mm. toimintaterapiaa, fysioterapiaa ym. terapioita ja hoitojaksoja. Koulunsa päättäneitä kehitysvammaisia nuoria ohjataan jatko-opintoihin mahdollisimman itsenäisen suoriutumisen turvaamiseksi. 2.7 Erityispalvelut Perheneuvola Reisjärven perheneuvolapalvelua tarjoaa perheterapeutti. Palvelu on ostopalvelua. Psykologi Kunnassa ei ole omaa psykologia. Koulu ostaa koulupsykologipalvelua kaksi päivää kuukaudessa.

14 Psykiatri 14(14) Kunnalla ei ole itsellä tarjota lastenpsykiatripalveluja. Lastenpsykiatripalvelua saadaan Keskipohjanmaan Keskussairaalasta ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Aikuisten mielenterveystyön puolella on mahdollisuus päästä psykiatrin vastaanotolle 2 päivänä kuukaudessa. Tätä palvelua on mahdollisuus käyttää myös nuorten ja perheiden ongelmiin. Puhe- ja toimintaterapia Päihdetyö Kriisityö Erikoissairaanhoito Puheterapiapalveluja ostetaan Haapajärven kaupungilta. Toimintaterapiapalvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Myös puheopetuksen palveluja ostetaan yksityisiltä toimijoilta. Mielenterveystoimiston erikoissairaanhoitajalla on myös päihdeasiakkaita. Erillistä A-klinikkaa ei ole. Lapset ja nuoret ovat seutukunnassa ehkäisevän päihdetyön strategian keskiössä. Kunnassa toimii oma jälkipuintiryhmä, johon kuuluu kunnan työntekijöitä useammalta sektorilta: sosiaalija terveystoimesta, koulutoimesta sekä kunnan muilta hallinnonaloilta. Lisäksi ryhmässä on jäseniä seurakunnasta, palo- ja pelastustoimesta ja sairaankuljetuksesta. Jälkipuintiryhmä on luonut selkeän mallin; jonka kautta on pyritty varmistamaan kuntalaisen oikeus kriisityöhön (jälkipuinti) äkillisen traumaattisen kriisin yhteydessä. Lisäksi kriisityö kuuluu sekä aikuisten mielenterveystyöntekijöiden että perheneuvolan työntekijöiden työnkuvaan. Kunnassa on mahdollista päästä kaikkiin erikoissairaanhoidon palveluihin lääkärinvastaanoton kautta. Ensisijaisesti lapset ja nuoret ohjautuvat erikoissairaanhoidon tutkimuksiin ja hoitoon perheneuvolan konsultoivan lastenpsykiatrin kautta. Äkillisissä tilanteissa perheneuvolan on mahdollista käyttää myös terveyskeskuksen lääkäreitä lasten ja nuorten vakavissa psyykkisissä häiriöissä normaalin päivystysvastaanoton lisäksi. 2.8 Sosiaalityö Sosiaalityö Toimeentulotuki Sosiaalityöllä pyritään asiakkaiden sosiaalisten ongelmien selvittämiseen, itsenäisen suoriutumisen, toimintakyvyn ja turvallisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Selviytymistä tukevia keinoja ovat mm. taloudellinen tuki, ohjaus ja neuvonta, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, perhetyö jne. Toimeentulotuki on tarkoitettu täydentämään yksityishenkilön / perheen toimeentuloturvaa silloin, kun palkkatulot, varallisuus, muut tulot tai muu sosiaaliturva ei riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Toimeentulotukea saaneita ruokakuntia vuonna 2008 oli 122, ja bruttomenot olivat euroa. Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta Tukihenkilö- ja perhetoiminta on ollut vähäistä. Tukiperheitä v oli vain yksi. Muut avohuollon tukitoimet Sosiaalipäivystys Muina avohuollon tukitoimina on tarjottu kodinhoidonapua ja taloudellisen tuen antamista toimeentulotukena lastensuojeluperheisiin esim. lasten harrastuksien tukemiseen. Sosiaalipäivystys on järjestetty virka-ajan ulkopuolella 17 kunnan yhteisenä, alueellisena sosiaalipäivystyksenä. Sosiaalipäivystykseen välittyy kriisitilanteet hätäkeskuksen kautta.

15 3 LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA 15(15) 3.1 Lastensuojeluilmoitukset Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden lastensuojelulain mukaan mm. kaikki kunnan, valtion ja seurakunnan viranhaltijat ovat velvolliset ilmoittamaan sosiaaliviranomaisille havaitsemastaan lastensuojelun tarpeesta. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä salassapitovelvoitteen estämättä myös muu henkilö esim. muu työntekijä, naapuri tai omainen. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin Reisjärvelle vuonna 2008 yhteensä 16 kpl. Ilmoitukset tulivat poliisilta, yksityisiltä henkilöiltä ja muilta viranomaisilta. Lastensuojeluilmoitusten taustoilla oli mm. vanhempien päihteiden käyttöä, vanhemmuuden puutetta ja sen vuoksi lasten elinolosuhteiden vaarantumista, mutta myös lasten ja nuorten alkoholin käytön kokeilua. Lastensuojeluilmoitusten perusteella pyritään lain edellytysten aikataulussa tekemään lastensuojelutarpeen arviointi (arviointi välittömästi ja ratkaisu selvityksen tekemisestä viimeistään 7. arkipäivän aikana), selvitys lapsen tilanteesta (viivytyksettä), yhteenveto ja selvitys asiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä (valmistuttava 3 kk:n kuluttua vireille tulosta). Näiden jälkeen päätetään lastensuojelun jatkotoimista. 3.2 Avohuolto Uusi lastensuojelulaki velvoittaa sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen avohuollon tukitoimiin viipymättä, 1) jos lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai 2) jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. (Lsl 34 ) Avohuollon tukitoimilla pyritään edistämään ja tukemaan lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia. (Lsl 34 ) Avohuollon tukitoimina tarjotaan mm. tukiperheviikonloppuja. Lisäksi avohuollon tukitoimina tarjotaan kodinhoidonapua, ja jatkossa perhetyöntekijän palveluita, kun perhetyöntekijän virka on täytetty. Perheitä tuetaan myös taloudellisesti mm. lasten harrastuksiin liittyvissä asioissa. Avohuollon työssä tehdään yhteistyötä osa-aikaisen (1pv/vko) koulukuraattorin kanssa. Koulukuraattori on aloittanut työnsä vuoden 2009 alusta. Haasteena Reisjärvellä on perhetyön kehittäminen. Perhetyöntekijälle on selkeä tarve kunnassa; osa-aikaisen perhetyöntekijän panos tuskin tullee riittämään työmäärän jatkuvasti kasvaessa. Vuonna 2008 noin kymmenen lasta oli avohuollon tukitoimien piirissä. 3.3 Sijaishuolto Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla.(lsl 49 ) Reisjärven kunta on ostanut perhekotipalvelua muutamista perhekodeista. Yhteydenpitoa perhekoteihin ylläpidetään, ja mm. palvelusuunnitelmat tarkistetaan vuosittain. Myös sijaisperhepalvelua on huostaanottotapauksissa käytetty. Sijaisperheiden saaminen on tulevaisuuden haaste. Sijaishuollon piirissä on muutama lapsi. 3.4 Jälkihuolto Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto. Jälkihuolto on järjestettävä myös avohuollon tukitoimina tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puolivuotta. Lsl (75 )

16 16(16) Kunnan velvollisuus jälkihuoltoon päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. (Lsl 75 ). Jälkihuollossa olevalle nuorelle on tukea annettava hänen yksilöllisen tilanteen ja suostumuksen mukaisesti, vaikka jälkihuollossa oleva täysi-ikäinen nuori onkin ensisijaisesti vastuussa itse valinnoistaan. Jälkihuoltoon kuuluu myös lapsen tai nuoren läheisten tukeminen. Jälkihuolto voi merkitä riittävän taloudellisen tuen järjestämistä lapsen tai nuoren tarpeen mukaisesti. Se sisältää aina myös riittävän ammatillisen sosiaalityön tarjoamista sekä sen järjestämistä. Jälkihuolto perustuu aina laadittuun suunnitelmaan, mikä on tehty lapsen ja hänen huoltajansa j tai nuoren kanssa. Jälkihuollon tarkoituksena on sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen jälkeen tukea lasta ja nuorta hänen kasvussaan aikuisuuteen ja vastuullisuuteen. Sosiaalityöntekijän ja sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on varmistuttava, että lapsi saa riittävät valmiudet itsenäiseen elämään. Oleellisena osana ovat asumisen järjestäminen, koulutuksesta ja toimeentulosta huolehtiminen sekä myös esim. erilaisten terveydenhuollon palvelujen järjestäminen. Jälkihuollon piirissä Reisjärvellä on muutama nuori, ja heitä tuetaan niin taloudellisesti, asunnon järjestämisessä, koulutuksen ja työpaikan järjestämisessä, mutta myös esim. psykologin palveluilla. 3.5 Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset Käräjäoikeudelle annettiin vuonna 2008 selvityksiä huolto- ja tapaamisasioissa 1 kpl. Vuonna 2008 isyydenselvityksiä tehtiin 5, huolto- ja tapaamissopimuksia 6 ja elatussopimuksia Ottolapsineuvonta Ottolapsineuvonta ostetaan tarvittaessa muualta. 4 LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ 4.1 Sosiaalityön palvelut Sosiaalityöntekijän lisäksi lastensuojelun työn resursseina Reisjärvellä on Merikratokselta ostopalveluna lastensuojelun sosiaalityöntekijä 2 pv/kk. Lastensuojelutyössä on mukana myös sosiaali- ja terveysjohtaja. Lisäksi perhetyöntekijä on aloittanut työn osa-aikaisena huhtikuussa Yhteistyö neuvolan, päivähoidon ja kotipalvelun välillä toimii ja se on Reisjärvellä merkittävä tuki lastensuojelulle. Lastensuojelun tukiryhmä kokoontuu noin joka toinen kuukausi. Reisjärvellä on yksi sosiaalityöntekijän virka. Virassa työskentelee määräaikainen sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijän työnkuvaan kuuluvat kaikki sosiaalityöntekijän ja lastenvalvojantehtävät. Lastensuojelutyötä tehdään Reisjärvellä uuden lastensuojelulain mukaisesti. Lastensuojelutyö kärsii kaiken aikaa niukoista resursseista; lastensuojelutyöhön paneutuminen muusta sosiaalityöstä on välillä hyvinkin vaikeaa, ja oikealla ajalla palvelujen tarjoaminen ei aina ole mahdollista. Jälkihuolto toteutetaan ohjauksena ja neuvontana sekä taloudellisesti tukemalla. Tarvetta jälkihuollon kehittämiseen on; mm. resursseja pitäisi saada enemmän kokonaisvaltaiseen palveluohjaukseen ja myös päihdetyöhön ja terapiapalveluihin.

17 4.2 Neuvola 17(17) Neuvolan terveydenhoitajat voivat sopia perheen kanssa perhetyöntekijän käynneistä ennaltaehkäisevänä tukimuotona käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Raskaana olevien päihdeasiat ja kontrollit hoidetaan Kokkolassa, unohtamatta yhteistyötä oman sosiaalityön kanssa. Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat saaneet koulutusta mm. varhaiseen vuorovaikutukseen ja varhaiseen puuttumiseen. Mm. seudullisen päihdestrategin mukaiset toimintatavat otetaan käyttöön. 4.3 Päivähoito Päivähoidon tavoitteena on tukea perheitä kotikasvatuksessa. Päivähoito pyrkii luomaan lapselle mahdollisimman konstailemattomat kasvuolosuhteet. Päivähoidossa lapsi hyötyy säännöllisestä päivärytmistä, ohjatusta toiminnasta vuorovaikutuksessa oman ryhmänsä kanssa. Tarvittaessa lapselle järjestetään päivähoitopaikka kiireellisenä, jos sen katsotaan olevan lapsen edun mukaista. Erityislastentarhanopettajan palveluja ei ole käytettävissä. 4.4 Koulu Koulun henkilökunta ja ennen kaikkea opettajat ovat avainasemassa havaitsemaan lasten ja nuorten erityisen tuen tarvetta. Havaittu tuen tarve esitetään koulussa rehtorille tai koulun johtajalle, joka vie asiaa eteenpäin. Reisjärvellä on lastensuojelulain edellyttämiä koulukuraattori- ja psykologipalveluja. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on valtakunnallisen kehityksen suuntaisesti lisääntynyt. Kun erityistä tukea tarvitseva oppilas ei pysty täysipainoisesti opiskelemaan yleisopetuksen ryhmässä, ryhdytään hänelle suunnittelemaan omia oppimisjärjestelyjä. II LASTENSUOJELUN VISIO, STRATEGINEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET VISIO Turvallinen lapsuus ja nuoruus Reisjärvellä Turvallinen lapsuus perustuu vastuullisten vanhempien ja aikuisten huolenpitoon, välittämiseen ja rajoihin. Lastensuojelun palvelujärjestelmän strategisessa keskustelussa lähtökohtana tulee olla lastensuojelulain keskeiset tavoitteet eli ennaltaehkäisevä lastensuojelu, varhainen tuki ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Visiosta johdetaan seuraavat tavoitteet: Reisjärvi on kunta, jossa: lapset ja nuoret saavat elää terveen ja turvallisen lapsuuden ja nuoruuden, korostetaan ehkäisevää toimintaa ja varhaista puuttumista, lapset ja nuoret saavat riittävästi tukea vastuullisilta vanhemmilta ja aikuisilta, lapsilla ja nuorilla on turvallinen koti- ja kasvuympäristö, lapset ja nuoret ovat tasavertaisia muiden ikäryhmien kanssa, lapsille ja nuorille suunnatut palvelut perustuvat heidän omiin tarpeisiinsa ja lasten ja nuorten näkökulma otetaan huomioon kaikilla päätöksenteon tasoilla. Lastensuojelusuunnitelman tavoitteena on suunnata kunnan eri hallintokuntien ja luottamushenkilöiden toimintaa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Peruspalvelut, kuten neuvolat, päivähoito ja koulu ovat avainroolissa lastensuojelullisten ongelmien ehkäisemisessä, kohtaamisessa ja ratkaisemisessa.

18 5 LASTENSUOJELUUN VARATTAVAT VOIMAVARAT / LASTENSUOJELUN SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEEN VARATTAVAT VOIMAVARAT 18(18) Lastensuojelua tehdään moniammatillisissa verkostoissa, joissa pääpainopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Lastensuojelutyön laatu paranee yhteistyötä tehostamalla ja eri toimijoiden näkemyksiä yhdistämällä. Moniammatillisissa verkostoissa toimijoilla on ymmärrys omasta roolistaan ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. Kaikki verkostoissa toimijat tarvitsevat erityisosaamista, jotta pystytään vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja muutoksiin toimintaympäristöissä. 5.1 Neuvola Toimenpiteet: Lastensuojelua tehdään moniammatillisissa verkostoissa, joissa pääpainopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Lastensuojelutyön laatu paranee yhteistyötä tehostamalla ja eri toimijoiden näkemyksiä yhdistämällä. Moniammatillisissa verkostoissa toimijoilla on ymmärrys omasta roolistaan ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. Kaikki verkostoissa toimijat tarvitsevat erityisosaamista, jotta pystytään vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja muutoksiin toimintaympäristöissä. Neuvolatyössä terveydenhoitajat tutustuvat asiakasperheisiin hyvin, näin terveydenhoitajasta tulee tuttu, jolle voi puhua vaikeista asioista ja toisaalta terveydenhoitaja pääsee näkemään perhettä ja sen jäseniä monelta taholta monissa yhteyksissä. Tavoitteena on turvata neuvolan henkilöstöresurssien pysyminen nykyisellä tasolla myös tulevassa kuntayhtymässä. Kun asiakasäidin tai perheen havaitaan tarvitsevan normaalia enemmän apua, varataan heille enemmän aikaa vastaanotoille ja käyntejä voidaan sopia tiheämmin kuin normaalisti. Kehittämishaasteina on yhteistyön tekeminen asiakasperheiden kanssa yhä paremmin ja että vaikeistakin asioista voi puhua ja yhdessä etsitään apua. Päihteiden käytön sekä parisuhdeväkivallan hoitoprosessit päivitetään ja selkeytetään. Lapsiperheiden kotipalvelua pyritään kehittämään tulevan lastensuojeluyksikön perhetyönä. Neuvolatoiminta on mukana v alussa toimintansa aloittavassa kuntayhtymässä yhdessä Haapajärven kaupungin sekä Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien kanssa. Yhteistä organisaatiota ja toimintamalleja ollaan suunnittelemassa paraikaa Päivähoito Lapselle tehtävä henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa luo pohjaa pohtia yhdessä lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteistyön hyvään alkuun saattaminen luo henkilökunnalle paljon ammatillisia odotuksia. Perheen luottamuksen saavuttaminen onnistuessaan luo pohjaa mahdollisille tuleville haasteillekin. Suurimman osan vanhemmista päivähoitohenkilöstö tapaa päivittäin, joten tiiviin yhteistyön viriämiselle on henkilökohtaisten tapaamisten kautta tilaisuus. Tällä hetkellä kaivataan erityislastentarhanopettajan palveluja. Samoin erilaisten erityispalvelujen puute konsultointia varten kaventaa päivähoidon piirissä olevaa osaamista. Päivähoito tarvitsee yhteistyökumppaniksi huhtikuussa 2009 aloittanutta perhetyöntekijää. Moniammatillinen lastensuojelun työryhmä on merkittävä yhteistyömuoto ja apu päivähoidolle. Epäsäännöllisen päivähoidon järjestämiseen käytetään resursseja, jotta vuorohoitoa olisi tarjolla koko viikon ajalle.

19 19(19) Päivähoito tarjoaa nopeasti järjestyvän tilapäisen hoidon mahdollisuuden vastaamaan mahdollisesti äkilliseenkin päivähoitoon. Pyritään mahdollisuuksien mukaan turvaamaan lasten pysyvät ihmissuhteet päivähoidossa. 5.3 Koulu Suurin osa koululaisista voi hyvin. Kuitenkin hiljalleen on kasvamassa sellaisten lasten joukko, joka ei pysty tavoitteelliseen ja keskittyneeseen opiskeluun. Heidän ongelmiensa taustalla on usein riittämätön kasvun ja kehityksen tuki. Heikot oppimistulokset perusopetuksessa voivat heikentää mahdollisuuksia selviytyä jatko-opinnoissa. Vaarana on syrjäytyminen ja sen mukanaan tuomat vaikutukset. Opetusryhmät Reisjärvellä tiedetään aika tarkkaan jatko-opintoihin menevät, mutta ongelmaksi nousevat ne, jotka jättävät opinnot kesken, sillä heistä on vaikea saada tietoa. Tarvitaan toimiva seurantajärjestelmä, joka tavoittaa mahdollisimman pian koulutuksen kesken jättäneet. Toimenpiteet: Järjestelmällistä koulutusta koulun henkilöstölle erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssatoimimisesta. Pidetään nollatoleranssi koulukiusaamisen suhteen ja koulun henkilöstöä koulutetaan kiusaamisen tunnistamisessa ja käsittelyssä. Yritetään saada vanhemmat/huoltajat, nuorisotyöntekijät jne. kiinnittämään yhä enemmän huomiota lasten käyttäytymiseen myös koulun ulkopuolella. Ensiarvoisen tärkeää on, että opetusryhmien koko ei kasva liian suureksi. Tämän varmistamiseksi tarvitaan riittävästi taloudellisia resursseja. Myös oppilasaineksen heterogeenisuus huomioidaan. Henkilöstö Ammattitaitoisen ja koulutetun työvoiman saantiin panostetaan. Kouluavustajia vakinaistetaan riittävä määrä. Koulukuraattori- ja psykologipalveluja kehitetään edelleen. Tuki- ja erityisopetus Oppilaiden tuen tarpeeseen on puututtava riittävän varhaisessa vaiheessa. Puuttuminen on tehtävä eri toimijoiden yhteistyönä, koulun toiminta yksin ei ole riittävää. Tuen tarpeessa olevan oppilaan huoltajat on sidottava mukaan yhteistyöhön. Oppilashuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä kehitetään varhaisen puuttumisen suuntaan ja kodin ja koulun yhteistyötä oppilashuollossa kehitetään. Lisäksi turvataan oppilaan sujuva siirtyminen eri kouluasteilta tai kouluista toiseen. 5.4 Nuorisotyö Toimenpiteet: Nuorisotyön tavoitteena on parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle joka edistää nuorten kasvua itsenäisiksi yhteistyökykyisiksi kansalaisvalmiuksia omaaviksi ihmisiksi. Huolehditaan siitä, että henkilöstö on koulutukseltaan riittävän avarakatseista ja pystyy tekemään yhteistyötä monipuolisesti kunnan muiden sektoreiden, sekä järjestöjen kanssa.

20 20(20) Kehitetään varhaisen puuttumisen menetelmiä ja yhteistyötä eri toimintatahojen kanssa. Pyritään tarjoamaan riittävän monipuolista toimintaa, esim. kerhot, avoimet ovet, nuorten kahvila, nuortenillat, sekä madalletaan kynnystä mennä mukaan harrastustoimintaan. Järjestetään säännöllisesti te toja ja tutustumisia erilaisiin harrastuksiin. Vähävaraisten mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin tuetaan ilmaisilla palveluilla, talkootoiminnalla ja stipendirahastolla. Nuorisotilat pidetään nykyaikaisina. Nettinuorisotyöhön panostetaan. Vanhempien ja eri järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään. Kiusaamis- ja päihdeasioissa pyritään nollatoleranssiin kaikissa tapahtumissa ja tiloissa. Yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa tiivistetään yhteisillä kokoontumisilla. Eri tahot eivät pyri kilpailemaan samoista nuorista pienellä paikkakunnalla. 5.5 Kotipalvelu Toimenpiteet: Lapsiperheiden kotipalvelun resursseja kartoitetaan vuoden 2009 aikana. Palveluja kehitetään siihen suuntaan, että ne vastaavat paikkakunnan lapsiperheiden tarpeita. Tehdään tiivistä yhteistyötä neuvolan kanssa, jotta tukea tarjottaisiin oikea-aikaisesti. Palvelu järjestetään kunnan omana toimintana ja tarpeen mukaan hyödynnetään kolmannen sektorin tarjoamia palveluja. 5.6 Perhetyö Toimenpiteet: Perhetyössä tehdään ehkäisevää ja korjaavaa työtä, jolla pyritään vastaamaan kunkin asiakasperheen tarpeisiin. Perhetyöntekijä toimii tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Perhetyötä tehdään yhteisen suunnitelman mukaisesti tavoitteellisella työotteella ja säännöllisellä arvioinnilla. Perhetyöhön suunnitellaan ryhmäohjausta vanhemmuuden tukemiseen. 5.7 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Toimenpiteet: Seurakunnan lapsi- nuoriso- ja perhetyö sekä yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut pyritään säilyttämään vähintään nykyisellä tasolla ja yhteistyötä pyritään lisäämään eri tahojen kesken. 5.8 Erityispalvelut Toimenpiteet: Erityispalvelujen tarve on kasvussa ja tarvitaan lisääntyvästi yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Voimavaroja tarvitaan alle kouluikäisten asioihin tarttumiseen ja toisaalta myös nuorten kanssa toimimiseen. Palveluja olisi siis kohdennettava kotipalveluun ja ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön sekä tukiperheiden hankkimiseen. Koulupsykologi- ja kuraattorityön käynnistyttyä on huomattu että palvelujen tarve on suurempi kuin siihen on pystytty vastaamaan. Palvelujen riittävällä ja oikea-aikaisella suuntaamisella ei jonoja pääsisi syntymään. Koulukuraattori ja psykologipalvelut turvataan lastensuojelulain mukaisesti. Mielenterveys ja päihdetyön kentällä palvelujen saatavuutta ja kustannustehokkuutta lisätään edistämällä yhteistyötä tulevan kuntayhtymän alueella Lapsi otetaan aina huomioon mielenterveystyön ja päihdehoidon ja -palvelun tarpeen kartoituksessa ja hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Lapset ja nuoret ovat pääpainopisteenä ehkäisevässä päihdetyössä. Puheterapiapalveluja ostetaan lisää

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 )

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Ptltk 39 YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen, virikkeelliseen ja monipuoliseen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Kunnanhallitus 132 26.05.2014 Kunnanvaltuusto 50 18.06.2014 Sivistyslautakunta 145 04.11.2014

Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Kunnanhallitus 132 26.05.2014 Kunnanvaltuusto 50 18.06.2014 Sivistyslautakunta 145 04.11.2014 Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Kunnanhallitus 132 26.05.2014 Kunnanvaltuusto 50 18.06.2014 Sivistyslautakunta 145 04.11.2014 Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 Ptltk 24.04.2014

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot