KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI"

Transkriptio

1 KOULUN KONSTIT II Oppijan polku Eskarista eteenpäin VARKAUDEN KAUPUNKI Oppilashuollon strategia ja toimintatavat Esi- ja perusopetus / v > Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 1 (101)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPPILASHUOLTOTYÖN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Opetushallitus määrittelee oppilashuollon seuraavasti: Oppilashuoltotyötä ohjaava lainsäädäntö Oppilashuollon palveluverkosto Oppilashuollon palvelutarpeen arviointi / nivelvaiheet Oppilashuollon toimintastrategia esi- ja perusopetuksessa Oppilashuoltotyön arvopohja Toimintaorganisaatio Perusopetuksen oppilashuoltoryhmien organisaatio Oppilashuollon kehittämistyöryhmä Oppilashuoltoryhmä koulussa Oppilashuoltoryhmän jäsenten roolit ja osaamisalueet: Oppilashuollon arviointi OPPILASHUOLTOA KOSKEVA TIETOSUOJA Viranomaisten vaitiolovelvollisuus ja oikeus saada tietoja Oppilashuoltoa koskeva tietosuoja ja salassapito OPS:ssa VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksen oppilashuolto Erityispäivähoito Varkaudessa Varhainen ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa: Esi- ja perusopetuksen nivelvaihe OPPIMISEN JA OPPILASHUOLLON TUKITOIMET Opetuksen yleinen tuki, tehostettu ja erityinen tuki Maahanmuuttajaoppilaan oppilashuollollinen tuki Oppilaanohjaus Oppilaanohjausmenettelyt opiskelun nivelvaiheissa Koulunkäyntiavustaja oppilaan koulunkäynnin tukena Kummi-, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta Kouluruokailu Koulukuljetukset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kerhotoiminta Kodin ja koulun välinen yhteistyö Vanhempainyhdistysten toiminta Nuorisopalveluiden rooli koulun oppilashuoltotyössä Evankelisluterilaisen seurakunnan rooli koulun oppilashuoltotyössä KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuollon palvelut osana oppilashuoltoa Määräaikaistarkastukset perusopetusvaiheessa Suun terveydenhoito Suun terveydenhuollon tarkastukset Puheterapiapalvelut SOSIAALITOIMEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ Koulukuraattoritoiminta koulussa Koulukuraattorin asiakastyön (oppilashuoltotyön) prosessikuvaus Lastensuojelutyö oppilaan tukena Avohuollon tukitoimet LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Lasten ja nuorten keskus Nikula Psykologipalvelut ja koulun oppilashuolto OPISKELUN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS Turvallisuuteen liittyvät säädökset Turvallinen oppimis- ja työympäristö Koulun toimintatavat ja suunnitelmat Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 2 (101)

3 Kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat suunnitelmat Ympäristöterveydenhuollon rooli kouluyhteisön turvallisuuden varmistamisessa Koulukiusaaminen Kiusaamisen havaitseminen ja tiedostaminen Kiusaamiseen puuttuminen Väkivaltatilanteet koulussa Toimintaohjeet väkivaltatilanteessa: Aggressiivinen lapsi koulussa Kouluyhteisön työntekijä voi huonosti Työterveyshuolto Työsuojelu VAIKEUKSISSA OLEVAN OPPILAAN TUNNISTAMINEN Ongelmien tunnusmerkkejä Koulusta poisjääminen Poissaolojen seuranta Oppilaan mielenterveysongelmat Vakavan mielenterveyshäiriön merkit Tarkkaavaisuus-, käytös-, uhmakkuus- ja ahdistuneisuushäiriöt Masentuneen oppilaan tunnistaminen Henkilö on itsemurhavaarassa Syömishäiriö Oppilaan vakava sairaus Lähisuhdeväkivalta Lähisuhde (perhe)väkivallan oireita lapsilla ja nuorilla: Seksuaalinen hyväksikäyttö Lähisuhdeväkivallan huoliseula ja auttamispolku Muut vaikeudet oppilaan kotona Avioero perheessä Kodin päihdeongelma OPPILAAN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Päihteiden käytön tunnistaminen Puuttuminen Tupakointi Tupakointiin puuttuminen KOULUN KRIISITOIMINTA Kriisi ja sen vaikutus lapseen ja nuoreen Käsitteiden määrittelyä Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä Psykologinen jälkipuinti debriefing Kriisin vaikutus oppilaan koulutyöhön ja oppimiseen Koulun kriisisuunnitelma Kriisien ennaltaehkäisy Koulun kriisiryhmän perustaminen Koulun kriisiryhmän tehtävät Tiedottaminen kriisitilanteessa SURUN JA KUOLEMAN KÄSITTELY KOULUYHTEISÖSSÄ Kuoleman käsittely koulussa Oppilaan kuolema Henkilökuntaan kuuluvan kuolema Muistotilaisuus koulussa Oppilaan lähiomaisen kuolema Itsemurha tai sen uhka kouluyhteisyössä LÄHTEET: Koulun ensiapu- ja tapaturma osiosta sekä koulun turvallisuussuunnitelmasta on erillinen ohjeistus Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 3 (101)

4 Koulun Konstit II / käytetyt lyhenteet: Aelto Elto eo EOPS HOJKS HOPS Intra Kasper Oh- ryhmä Opo OPS KPT Lto VASU VKVT Alueellinen erityislastentarhan opettaja Erityislastentarhanopettaja erityisopettaja esiopetussuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Henkilökohtainen opintosuunnitelma Varkauden kaupungin sisäinen nettitiedotuskanava Kasvatus- ja perheneuvola Oppilashuoltoryhmä Oppilaanohjaaja Opetussuunnitelma Kontrolloitu Piirrostehtävä Lastentarhanopettaja Varhaiskasvatussuunnitelma Varkauden koulujen vanhempaintoimikunta Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 4 (101)

5 JOHDANTO Tämä Koulun konstit II - oppilashuollon strategiaa ja toimintatapoja käsittelevä ohjekirja on syntynyt opetushallituksen myöntämän hankerahoituksen tuella v Varkauden perusopetuksen kouluilla on sitä ennen ollut käytössä (v.2001 valmistunut) Koulun konstit I - versio, jonka yhteenvedosta ja laadinnasta vastasivat tuolloin kouluterveydenhoitaja(tm) Pirjo Laitinen ja erityisopettaja(km) Helena Suhonen. Tähän II- versioon on tehty ajankohtaiset muutokset, säilyttäen edellisen käsikirjan hyväksi havaitut ja edelleen voimassaolevat ohjeet. Niin tämä kuin edellinen käsikirja on valmistunut tehtävää varten kootun moniammatillisen yhteistyöryhmän avulla. Tämän strategialaadinnan ja ohjekirjatyön hankekoordinaattorina toimi koulukuraattori Anja Venäläinen yhteistyössä alla olevan työryhmän kanssa. Oppilashuollon kehittämistyöhön ovat osallistuneet: Immonen Tiina Julkunen Arto Kuusisto Tommi Mentula-Hyvärinen Riitta Miettinen Silja Paroinen Tiina Puustinen Johanna Rantula Osmo Siivola Tiina Suomalainen Anne Tuomainen Ulla Tuunainen Timo Venäläinen Anja Viinanen Seija luokan-/ oppilaanohjaaja psykologi koulukuraattori ( saakka) sosiaalityöntekijä koulutoimenjohtaja, kehittämishankkeen projektipäällikkö ( saakka) oppilaanohjaaja erityisopettaja rehtori päiväkodinjohtaja rehtori psykososiaaliset palvelut / johtaja sivistysjohtaja, kehittämishankkeen projektipäällikkö ( alkaen) koulukuraattori, hankekoordinaattori kouluterveydenhoitaja Hankeprosessi ajoittui keskelle kaupungin laajoja hallinnollisia muutosprosesseja, tuoden mukanaan omat haasteensa oppilashuollollisten palveluiden toteuttamiselle, niiden kuvaamiselle, uudelleen suunnittelulle ja toimintojen vakiinnuttamiselle. Taloudellisen tilanteen kriisiytyminen johti mm. oppilashuoltohenkilöstön lomautuksiin. Oppilashuollon palveluita ja koulun muuta toimintaa säätelevät kuitenkin useat eri lait, joiden noudattaminen sanelee omat toimintaehtonsa talouskriisistä huolimatta. Tapahtuvat lakimuutokset pyritään huomioimaan jatkossakin ajantasaisesti ja tekemään tarvittavat toimintaa ja kirjallista ohjeistusta koskevat muutokset. Oppilashuollon toiminnan pohjana on koulupolun aikainen lapsen ja nuoren hyvinvointi ja siihen liittyvät tarpeet. Tähän perehdyttiin samanaikaisesti laaditun uuden lastensuojelunsuunnitelman myötä. Oppilashuollon osa-alueena on myös kouluturvallisuus, johon poliisitoimen ja pelastuslaitoksen avulla laadittiin uudet koulujen pelastussuunnitelmat. Ajan haasteisiin vastataksemme vaatii oppilashuoltotyö yhä enemmän poikkihallinnollista ja verkostollista yhteistyötä ja sen tiivistämistä niin kaupunkimme sisällä kuin seutukunnallisesti. Yhteisökeskeisesti ja systeemiteoreettisesti nähtynä on kaikella toiminnalla ja toimijoilla oma osansa kouluyhteisön ja sen jäsenten elämässä, sen hyvin - ja pahoinvoinnissa. Yhteiset toimintaohjeet ns. toimintakentän pelisäännöt ja niihin sitoutuminen luo oppilaille kouluyhteisön muille jäsenille, kodeille ja verkostoyhteistyötahoille toimintaan selkeyttä ja turvallisuutta. Tämä ohjekirja pyrkii antamaan vastauksia moniin koulun oppilashuollollisiin kysymyksiin. Miten toimia ennaltaehkäisevästi ja mistä apua pulmallisiin tilanteisiin - kuka auttaa ja miten auttaa? Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 5 (101)

6 Kouluterveyskysely (v. 2008) osana tausta-aineistoa Varkaus on osallistunut säännöllisesti joka toinen vuosi tehtävään valtakunnallisen kouluterveyskyselyyn, joka on tehty peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoille. Viimeksi kysely on tehty keväällä Kuntakohtaisessa raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden, terveystottumusten, terveysosaamisen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon muutoksista yläluokilla ja lukioissa. Kyselyn mukaan 8. ja 9. luokkien oppilaista 14 % ja lukion oppilaista 12 % koki terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi. Kummassakin ryhmässä osuus oli vähentynyt edellisiin kyselyihin verrattuna. Yläkoulussa niiden osuus, joilla päivittäin vähintään kaksi oiretta, kasvoi 13 %:sta 15 %.iin, lukiossa vastaavasti väheni 15 %:sta 10 %:iin. Ylipainoisten oppilaiden osuus väheni ylä-asteella 17 %:sta 14 %:iin ja lukiossa kasvoi 9 %:sta 12 %:iin. Koulu-uupumus yleistyi yläkoulussa ja väheni lukiossa. Väsymystä kokevien osuus kasvoi sekä yläkoulussa että lukiossa. Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokevien yläkoulun oppilaiden osuus kasvoi ja lukiossa pysyi samana kuin edellisessä kyselyssä. Pohjois-Savoon verrattuna Varkauden yläkoulun oppilailla oli yleisemmin keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Niiden osuudet, joilla oli ylipainoa, päivittäin vähintään kaksi oiretta tai viikoittaisia niska-hartiakipuja, olivat vähäisempiä Varkaudessa kuin maakunnassa. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus oli Varkaudessa sekä yläkoululaisten että lukiolaisten osalta pienempi kuin Pohjois- Savossa. Lukiolaisilla lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet, päivittäin vähintään kaksi oiretta, viikoittaiset niska- ja hartiakivut, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus sekä koulu-uupumus olivat vähäisempiä kuin Pohjois-Savossa. Terveystottumuksia kuvaa mm. se, että hampaita harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä harjaavien ja liian vähän liikkuvien oppilaiden osuus yläkoulussa jatkoi vähenemistä, mutta oli edelleen 56 % ja 52 % vuonna Lukiossa vastaavat luvut olivat 34 % ja 54 % (hampaiden harjaus parani huomattavasti mutta liikkuminen väheni hieman). Päivittäin tupakoivien osuus kasvoi yläkoulussa 14 %:sta 20 %:iin, lukiossa väheni 10 %:sta 8 %:iin. Lukiossa tupakoinnin väheneminen on ollut merkittävää koko 2000 luvun ajan vuonna 2000 tupakoivin lukiolaisten osuus oli 20 %. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olleiden osuus väheni yläkoulun oppilailla 15 %:sta 13 %:iin, lukiolaisilla 26 %:sta 17 %:iin. Alkoholinkäytön väheneminen on ollut merkittävää koko luvun ajan. Laittomia huumeiden kokeilleiden osuus väheni 2000 luvulla, mutta on pysynyt 4 %:ssa kahdella viimeisellä kyselykerralla yläkoulussa. Lukiolaisten osalla laittomien huumeiden kokeilu väheni edellisen kyselykerran 6 %:sta 1 %:iin. Pohjois-Savoon verrattuna lähes kaikki lukiolaisten terveystottumukset olivat parempia Varkaudessa kuin Pohjois-Savossa, ainoastaan liikunnan harrastus oli vähäisempää. Yläkoululaisten terveystottumuksissa humalajuominen oli vähäisempää ja hampaiden harjaus parempaa kuin Pohjois- Savossa. Kyselyssä oli todettavissa monia ilonaiheita verrattuna edelliseen kyselyyn, mutta huolenaiheitakin löytyi monia. Ajankohtaisimpina voisi nostaa esille esimerkiksi seuraavat: - vanhempien tietämättömyys viikonloppuiltojen viettopaikasta yleistyi - myöhään nukkumaan meneminen yleistyi - lähes päivittäinen väsymys yleistyi - fyysistä uhkaa kokeneiden osuus kasvoi peruskoulussa - lintsaavien yläasteen oppilaiden osuus kasvoi - rikkeiden tekeminen toistuvasti yleistyi - keskivaikea tai vaikea masentuneisuus yleistyi - peruskoulussa olevien osalta vaikeana pääsyn kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotolle kokeneiden osuus kasvoi Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 6 (101)

7 1. OPPILASHUOLTOTYÖN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET 1.1. Opetushallitus määrittelee oppilashuollon seuraavasti: Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. (Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: / Oppilashuolto). Edelleen opetushallituksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään miten oppilashuolto järjestetään niin, että sille asetetut tavoitteet saavutetaan. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä seuraavia asioita: - ennaltaehkäisevä toiminta kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi - oppilaalle tarjottava tuki ja ohjaus koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien poistamiseksi - eri hallintokuntien yhteistyö kunnassa ja paikalliset tukiverkostot oppilaan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi sekä oppimissuunnitelman ja /tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseksi - toimenpiteet ongelma- ja kriisitilanteita varten esim. kiusaaminen, väkivalta,häirintä, tupakointi, päihteiden käyttö, mielenterveyskysymykset, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset tavoitteena yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa - koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen - kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteiden toteuttaminen. Laajimmillaan oppilashuolto kohdistuu koulun rakenteisiin ja yksilötasolla pyrkii lisäämään oppilaiden välistä tasa-arvoa auttamalla oppilaita, joilla oman kehityksensä ja terveytensä, kotitaustansa tai elämäntilanteensa vuoksi on vaikeuksia selviytyä normaalista koulunkäynnistä. - Oppilashuollolla on tärkeä merkitys koko kouluyhteisön psykososiaalisten riskitekijöiden ehkäisijänä, tunnistajana ja ongelmatilanteisiin puuttujana. - Oppilashuollon vahvistaminen on tärkeä osa koulussa tapahtuvaa turvallisen oppimisympäristön kehittämistä. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 7 (101)

8 1.2. Oppilashuoltotyötä ohjaava lainsäädäntö Oppilashuoltotyön tarve muodostuu niistä haasteista, joita koulun toimintatapojen kehittämiseen yleisesti esitetään ja toisaalta niistä oppilaskohtaisista avuntarpeista, joita tämän päivän oppilaat ja heidän perheensä ilmaisevat. Tärkeä periaate on, että ongelmien ilmetessä asioihin tartutaan välittömästi. Ei etsitä eikä nimetä syyllisiä, vaan oppilaan ja huoltajan kanssa neuvotellen ja kaikkia osapuolia kuunnellen yritetään löytää ratkaisuja, joihin jokainen voi omalta osaltaan sitoutua. Oppilaan ongelmien varhaisia taustoja ja oireilua laukaisevia tekijöitä, esimerkiksi ristiriitoja kaveripiirissä ja kotona, on mahdoton yksin koulun keinoin estää, mutta niiden vaikutuksia voidaan ymmärtää ja tukea huoltajia heidän kasvatustyössään. Oppilashuollollisista toimenpiteistä säädetään perusopetuslain lisäksi lastensuojelulaissa ja kansanterveyslaissa. Perusopetuslaki /628 31a ( /477) Oppilashuolto Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa kasvatuksen tukeminen. Lastensuojelulaki ( / 417) 8 Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. 2 Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Kansanterveyslaki 14 Kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveydenhuolto mukaan lukien, yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus; asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä laboratorio-, röntgen- ja muut vastaavat tutkimukset; psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi; ja psykologin tekemä tutkimus (asetus 1992/802). Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 8 (101)

9 1.3. Oppilashuollon palveluverkosto Oppilashuollon toiminnan missiona on pyrkiä mahdollistamaan varkautelaisten esi- ja perusopetusvaihetta läpikäyvien oppilaiden turvallinen kasvu ja kehittyminen osallistuvaksi ja vastuulliseksi aikuiseksi. Oppilashuollon palveluiden tehtävänä on vastata koulupolun aikaisiin palvelutarpeisiin. Kaavio: Oppilashuollon palveluverkosto Sivistystoimi Koulutus Oppilashuollon koordinointi Varhaiskasvatus päivähoito Sosiaali- ja terveystoimi kouluterveydenhuolto Vapaa-aika ja kulttuuri / nuorisotyö Lapsen ja nuoren turvallinen kasvu ja kehitys Seurakunnat / lapsi- ja nuorisotyö vanhempain yhdistystoiminta Poliisi Järjestöt ja urheiluseurat / kerhotoiminta Koulu instituutiona luo omalta osaltaan lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle suotuisat olosuhteet. Koulun oppimisympäristöjen kehittämiseen on viime vuosina panostettu niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin kehittämällä erilaisia työskentelymuotoja mm. yhteistyössä nuorisotyöntekijöiden kanssa. Oppimisessa ja sosiaalisessa kehityksessä voi olla ongelmia, joihin tarvitaan erityistä panostusta, tarvittu tuki on hyvin erilaista lapsen ja nuoren yksilöllisen kehityksen, siihen liittyvien tarpeiden kannalta. Tärkeää on pyrkimys ongelmien ennaltaehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan tuen tarjoamista lapsen varhaisvuosina ja toisaalta varhainen puuttuminen on tuen tarjoamista mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmaannuttua missä vaiheessa tahansa lapsen tai nuoren koulupolkua. Huolen tason arvioiminen ja avuntarve Oppilasta lähellä olevan henkilön omat työrooliin kuuluvat keinot eivät aina välttämättä riitä, vaan huoli oppilaan asioista kasvaa oman arvioinnin mukaan niin suureksi, että on tarkoituksenmukaista jakaa huoli jonkun toisen kanssa. Sosiologi Tom Arnkill on laatinut yhteistyössä Stakesin kanssa Huolen harmaa vyöhykkeistö - arviointimallin, jota voidaan soveltaa laaja-alaisesti eri huolialueiden mukaisesti oppilashuoltotyössä. lähde: Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 9 (101)

10 EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin lisäämisestä. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti; asiakas/ lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. Huoli erittäin suuri; asiakas/ lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti Oppilashuollon palvelutarpeen arviointi / nivelvaiheet Päivittäisen oppilashuoltotyö lisäksi erityisiä tuentarpeen arvioinnin siirtymäkohtia ovat ns. nivelvaiheet eri koulupolun vaiheissa. Näihin vaiheisiin on kehitetty omat siirtomenettelytavat, joita tässä ohjekirjassa käsitellään. NIVELVAIHEET - siirtopalaverit II ASTE YLÄKOULU ALAKOULU PÄIVAHOITO Ikä 0v > Lastenneuvola Kouluterveydenhoito.... Opiskelijaterv.huolto Lasten ja nuorten yksikkö.. Lastensuojelu.... Keskeistä eri nivelvaiheissa: Varhaiskasvatusvaihe> pienten koulu /alakoulu: - 5v. testit (LENE) > tarv. Lasten ja nuorten yksikkö Nikula Kouluvalmiustutkimukset (ryhmätestit / päivähoito / AELTO > tarv. Lasten ja nuorten yksikkö / kouluvalinnat (erityisopetustarve?) Kouluuntuloterveystarkastus / kouluterveydenhoitaja Perusopetusvaihe: alakoulu -> yläkoulu - Oppilashuoltotyö kouluilla, OH- työryhmien avulla tarpeen arviointia: - Psyykkinen / muu terveydenhuollollinen tuki - Pedagogiset tukimuodot - Sosiaaliset / perusturvaan liittyvät tukipalvelut - Nuorisotyö ym. vapaa-ajan palvelut - OPO / EO siirtopalaverit, mahd. erityisopetus / -erityistuen tarve Perusopetus >Toisen asteen opinnot - Siirtyminen jatko-opintoihin ; ammatinvalintaan liittyvät - psykologiset / terveydenhoidolliset arviot - OPO / EO siirtopalaverit, mahd. erityisopetus / -erityistuen tarve Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 10 (101)

11 1.5. Oppilashuollon toimintastrategia esi- ja perusopetuksessa Arvot Arvot / Toiminta Organisaatio kuntataso Työntekijä - yhteisötaso Lapsen / nuoren taso Vastuutahot Toimintaohjeistus Arviointi OSALLISUUS TASAPUOLISUUS / TASA-ARVOISUUS YHTEISVASTUU, YHTEISÖLLISYYS / YHTEISTYÖ YKSILÖLLISYYS TURVALLISUUS Palvelurakenteen kehitystyössä huomioidaan nykyiset epäkohdat ja turvataan palvelut tasapuolisesti niitä tarvitseville. Kuntahallinnon tasolla seurataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja vastataan poliittisella päätöksenteolla oppilashuollollisten palveluiden (muutos)tarpeisiin. Päätöksenteossa huomioidaan lasten ja nuorten omat mielipiteet, oppilashuoltotyötä arjessa toteuttavien työntekijöiden sekä kuntalaisten ja huoltajien/vanhempien arvot, tarpeet, näkemykset ja lainsäädännölliset seikat. Verkostollisella oppilashuoltotyöllä tuetaan lapsen / nuoren suoriutuminen esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen omien kykyjensä mukaisesti, sitä tukevin opetusjärjestelyin sekä koulunkäyntiin vaikuttavien muiden esteiden varhaisen tunnistamiseen ja niiden poistamiseen tai vähentämiseen pyrkivin keinoin. Resurssitilanteesta riippumatta ensisijaisena palvelutoiminnan lähtökohtana on oppilaan edun huomioiminen ja realistisesti parhaiten toteutettavien tukikeinojen valitseminen. Jokainen oppilashuoltotyöhön osallistuva toteuttaa työtään lakien ja asetusten mukaisesti toimenkuvansa edellyttämällä tavalla. Jokainen esi- ja perusopetuksen piiriin kuuluva varkautelainen lapsi / nuori on oikeutettu saamaan tasa-arvoisesti oppilashuollon palveluita, yksilöllisiä tarpeitaan vastaavalla tavalla. Jokainen oppilas on tietoinen ympärillään olevasta palvelullisesta turvaverkosta, jonka toimivuuteen luottaen hän voi turvallisin mielin käydä koulua. Oppilashuoltopalveluiden rakentaminen perustuu oppilaan itsensä kuulemiseen, yhteistoiminnan rakentamiseen niin kotien / huoltajien, koulun henkilökunnan kuin muu oppilashuollollisen palveluverkoston kanssa. kunnallinen päätöksenteko > virkamiehet oppilashuollon laaja kehittämisryhmä koulujen oppilashuoltoryhmät huoltajat, vanhempainyhdistystoiminta moniammatillinen palveluverkosto lait / asetukset, opetussuunnitelman perusteet toimialakohtaiset toimintastrategiat oppilashuollon paikallinen strategia- ja toimintaohjekirja Koulun Konstit II Koulujen oppilashuoltoryhmät > arvioivat lukukausittain(vuosittain) koulun oppilashuollon toimivuutta Oppilashuollon laaja kehittämisryhmä arvioi oppilashuollon palveluverkoston toimivuutta vuosittain Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 11 (101)

12 1.6. Oppilashuoltotyön arvopohja Strategian mukaista toimintaa ohjaa arvojen tiedostaminen, joka muovaa työn yhteistä henkistä perustaa. Yhteinen lähtökohta toiminnalle on laaja-alainen, vastuullinen näkemys varkautelaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnista. Oppilashuollon toiminnan toteuttamisen ja edelleen kehittämisen perusarvot ovat: - osallisuus - tasapuolisuus / tasa-arvoisuus - yhteisvastuu, yhteisöllisyys / yhteistyö - yksilöllisyys - turvallisuus Lapsen / nuoren osallisuus Jokainen oppilas on tietoinen ympärillään olevasta palvelullisesta turvaverkosta, jonka toimivuuteen luottaen hän voi turvallisin mielin käydä koulua. Oppilashuoltopalveluiden rakentaminen perustuu oppilaan itsensä kuulemiseen, yhteistoiminnan rakentamiseen niin kotien / huoltajien, koulun henkilökunnan kuin muu oppilashuollollisen palveluverkoston kanssa. Työntekijä- yhteisötaso Verkostollisella oppilashuoltotyöllä tuetaan lapsen / nuoren suoriutuminen esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen omien kykyjensä mukaisesti, sitä tukevin opetusjärjestelyin sekä koulunkäyntiin vaikuttavien muiden esteiden varhaisen tunnistamiseen ja niiden poistamiseen tai vähentämiseen pyrkivin keinoin. Resurssitilanteesta riippumatta ensisijaisena palvelutoiminnan lähtökohtana on oppilaan edun huomioiminen ja realistisesti parhaiten toteutettavien tukikeinojen valitseminen. Jokainen oppilashuoltotyöhön osallistuva toteuttaa työtään lakien ja asetusten mukaisesti toimenkuvansa edellyttämällä tavalla. Organisaatiotaso Palvelurakenteen kehitystyössä huomioidaan nykyiset epäkohdat ja turvataan palvelut tasapuolisesti niitä tarvitseville. Kuntahallinnon tasolla seurataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja vastataan poliittisella päätöksenteolla oppilashuollollisten palveluiden (muutos)tarpeisiin. Päätöksenteossa huomioidaan niin lasten / nuorten omat mielipiteet kuin oppilashuoltotyötä arjessa toteuttavien työntekijöiden kuin kuntalaisten ja huoltajien / vanhempien arvot, tarpeet, näkemykset ja lainsäädännölliset seikat. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 12 (101)

13 1.7. Toimintaorganisaatio Perusopetuksen oppilashuoltoryhmien organisaatio SIVISTYSTOIMI / Sivistysjohtaja (KOULUJEN OPPILASHUOLTOTYÖN KOORDINOIJA) OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISRYHMÄ KOULUJEN OPPILASHUOLTORYHMÄT Kangaslammin koulu esiop. 0-6 lk Kuoppakankaan koulu 1-6 lk 7-9 lk Könönpellon koulu 1-6 lk 7-9 lk Lehtoniemen koulu Luttilan koulu Puurtilan koulu Päiviönsaaren koulu (Svenska skolan) 0-6 lk 1-6 lk 0-6 lk 7-9 lk (Svenska / esiop. - 6 lk) Repokankaan koulu 1-9 (10) lk Kokoontuminen koulussa ilmenevien tarpeiden mukaisesti, vaihdellen 1 x vk:ssa > vähintään 1 x kk: ssa ja tarvittaessa muulloinkin eri kokoonpanoilla. Rehtori vastaa oppilashuoltoryhmän toiminnasta ja nimeää erikseen koollekutsujan. Ryhmä valitsee keskuudestaan kokousmuistion laatijan lukuvuodeksi kerrallaan. Varkauden kaupungin oppilashuollon toiminnan hallinnollisesta organisoimisesta vastaa sivistystoimi / sivistysjohtaja. Tarvittaessa voidaan nimetä erikseen oppilashuollon kehittämistyötä koordinoiva henkilö, joka toimii koulujen yhdyshenkilönä oppilashuollollisen ajantasaistiedon välittäjänä ja valtakunnallisten kehitystrendien seuraajana Oppilashuollon kehittämistyöryhmä Kaupungissa toimii kaupungin yhteinen sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen moniammatillinen oppilashuollon kehittämisryhmä. Ryhmän toiminnasta ja koollekutsunnasta vastaa sivistysjohtaja. Hän vastaa myös ryhmän lopullisesta nimeämisestä oman hallinnonalan osalta ja vastaavasti muiden hallintokuntien esimiehet nimeävät oman edustajansa. Kehittämisryhmä kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa arvioimaan ja suunnittelemaan esija perusopetuspalveluita /- tarpeiden vastaavuutta yhteistyössä muiden hallintokuntien edustajien kanssa. Työryhmään kuuluvat koulujen oppilashuoltoryhmissä toimivat eri ammattialojen edustajat (rehtori, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, koulukuraattorit, sosiaali- ja terveystoimen edustajat, psykologi). Tarvittaessa ryhmää voimaan täydentää muilla yhteistyötahoilla esim. poliisi,. vanhempainyhdistyksen edustaja, ev.lut. srk:n edustaja tai nuorisotyön edustaja. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 13 (101)

14 Kehittämisryhmän tehtäviä ovat: - koordinoi, arvioi ja kehittää oppilashuoltotyötä - työryhmän jäsenet tuovat yhteiseen keskusteluun niin oman näkökulmansa palveluiden kehitystarpeista kuin myös lasten ja nuorten mielipiteitä - seuraa oppilashuoltoa koskevien asioiden kehitystä valtakunnallisella tasolla ja pyrkii saattamaan uudistuksia käytäntöön kuntatasolla - edistää oppilashuoltoa kaupungin kouluissa koulutuksen ja aktiivisen tiedottamisen avulla - huolehtii siitä, että Koulun konstit käsikirjaa päivitetään vuosittain - ottaa vastaan oppilashuollon kehittämis- ja muutosaloitteet. - seuraa erityisopetuksen suunnitelman mukaisen linjauksen toteuttamista > oppilashuollon tarpeiden ja palveluiden vastaavuuden arviointia - antaa lausuntoja esim. talousarvioesitystä varten oppilashuollon taloudellisten resurssien turvaamiseksi - kokoontuu ainakin kaksi kertaa lukuvuodessa 1.9. Oppilashuoltoryhmä koulussa Oppilashuoltoryhmä on koulun sisällä toimiva moniammatillinen tiimi, joka yhdessä pohtii, etsii vaihtoehtoja ja sopii työnjaosta, asioiden hoitamisen vastuusta ja tiedonkulusta asianosaisille. Ryhmä muodostuu kussakin koulussa niistä erityistyöntekijöistä, joiden palveluita koululla on käytössään. Oppilaan ja huoltajan kanssa pyritään avoimeen yhteistyöhön, jolloin kaikki osapuolet ovat tietoisia huolen nostattaman avuntarpeen pyytämisestä oppilashuoltotyöryhmältä. Opettaja osallistuu oppilashuoltoryhmän työskentelyyn, kun hänen oppilaansa asioita käsitellään. Ryhmän tehtävä on tukea niin opettajan työtä kuin vanhempien kasvatustyötä. Pääsääntöisesti oppilashuoltotyöryhmän avulla koordinoidaan oppilaille tarjottavaa pedagogista, psykososiaalista ja terveydenhoidollista lisätukea. Tarvittaessa perheet ohjataan koulun ulkopuolisen palvelun piiriin. Oppilashuoltotyö on yhteisökeskeistä toimintaa, jolloin kuhunkin yhteisöön muovautuu sen jäsenten (+ yhteistoiminnassa olevat sidosryhmät) luoma oma toimintakulttuuri, joka perusteiltaan noudattaa kaupungin yhteistä toimintalinjaa. Koulussa (ml. pienten koulu) on päivittäin monia tilanteita ja ongelmia - myös oppilashuollollisia ongelmia, jotka ratkaistaan luokissa ja käytävillä ilman oppilashuollon asiantuntijaryhmää. Oppilashuoltoryhmät (oh-ryhmät): Pieni oh-ryhmä: Ns. pieneen oppilashuoltoryhmään kuuluvat: rehtori, opo, terveydenhoitaja, mahdollisesti kuraattori ja erityisopettaja. Ryhmä kokoontuu viikoittain, tarvittaessa on luokanohjaaja / luokanopettaja mukana. Laajennettu ns. iso oh-ryhmä: Isoon oppilashuoltoryhmään kuuluvat: rehtori, oppilaanohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, sosiaalityöntekijä. Tarvittaessa on myös luokanohjaaja/ -opettaja mukana. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 14 (101)

15 Oppilashuoltoryhmän jäsenten roolit ja osaamisalueet: Oppilashuoltotyöryhmän kokoonpano on sidoksissa kunnassa kulloinkin käytettävissä olevaan työntekijäresurssiin ja tehtäväjako muotoutuu myös osittain siltä pohjalta. Koululääkärin ja koulupsykologin saaminen työryhmään on toivottavaa. Rehtori - johtaa oppilashuoltoa kokonaisuudessaan (koulukiusaamiset, kurinpito, puhuttelut, varoitukset, erottaminen koulusta) Oppilaanohjaaja - yhteyshenkilö eri työntekijäryhmiin - jatkokoulutuksen ohjaus, oppimaan ohjaus - ainevalinnat - yleinen hyvinvoinnin seuranta Erityisopettaja / Elto - oppimis- ja keskittymisvaikeudet - pienryhmä- ja samanaikaisopetus, eriyttäminen, hojks Kouluterveydenhoitaja - terveydenhoidon asiantuntija työryhmässä - suorittaa terveystarkastukset oppilaille toimintasuunnitelman mukaisesti - hoitaa sairaustapaukset kouluvastaanottoaikojen puitteissa - yhteydenpito terveysasioissa huoltajiin Psykologi - tutkimukset oppimisvaikeuksissa - mielialapulmat - konsultointi Koulukuraattori - konsultointi ja asiakastyö koti-, vapaa-aika-, yksinäisyys, suru-, rikos- ja päihdeasioissa - lastensuojelun yhdyshenkilö - huoltajapalaverit Oppilashuollon arviointi Kukin koulu arvioi omaa oppilashuollollista toimintaansa jokaisena lukuvuotena. Tarkastelun kohteena voi olla oppilashuoltotyöryhmän toiminta, sen käsittelemät asiat, tiedonkulku/ prosessien eteneminen ym. sekä kouluun kytkeytyvä verkostoyhteistyö laajemmin. Arvioinnissa voidaan käyttää valmiita arviointilomakkeita, joita voidaan tarvittaessa edelleen kehittää kaupungin yleisessä oppilashuollon kehittämistyöryhmässä kouluilla nousseiden tarpeiden mukaisesti. Arviointilomakkeiden tietoja voidaan edelleen hyödyntää mm vuosittain lääninhallituksen teettämissä koulukyselyissä. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 15 (101)

16 2. OPPILASHUOLTOA KOSKEVA TIETOSUOJA 2.1. Viranomaisten vaitiolovelvollisuus ja oikeus saada tietoja - Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva tieto voi olla peräisin asiakirjoista tai saatu esimerkki suullisesti. Vaitiolovelvollisuus on asiakirjan salassapitovelvollisuutta laajempi. - Julkisuuslaki määrittelee salassa pidettävät viranomaisten asiakirjat. Salassa pidettäviä ovat mm. oppilashuoltoa koskevat asiakirjat, oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaitoksen antamat asiakirjat, joissa on sanallista arviointia oppilaasta (Julkisuuslaki 24 ). - Viranomaisten tulee saada tietoonsa tehtävänsä kannalta välttämättömät tiedot. Eri viranomaisten oikeudet ja velvollisuudet ovat yksityiskohdissaan erilaiset, koska ne perustuvat sektorikohtaiseen lainsäädäntöön. - Oppilaiden ongelmien kohtaaminen edellyttää työntekijöiden moniammatillista yhteistyötä, mutta nykyinen lainsäädäntö ei ota huomioon tällaista työotetta. Salassapitovelvollisuuden ei tulisi kuitenkaan estää hyvää ja tarpeellista yhteistyötä. On asiakkaiden etu, että viranomaiset kokoavat voimansa ja hakevat yhdessä asiakkaiden ja toistensa kanssa ratkaisuja ja menettelytapoja vaikeisiin tilanteisiin. - Opetusviranomaiset ovat pääsäännön mukaan vaitiolovelvollisia siitä, mitä saavat työssään tietää opiskelijoista ja henkilöstöstä sekä heidän perheistään (Perusopetuslaki 40, Lukiolaki 32, Laki ammatillisesta koulutuksesta 42 ). Heillä on oikeus saada muilta viranomaisilta opetuksen järjestelyn kannalta välttämättömiä tietoja (Perusopetuslaki 41.1, Lukiolaki 33.1, Laki ammatillisesta koulutuksesta 28 ja 43.1 ) Heillä on myös oikeus antaa toiselle opetusviranomaiselle samanlaisia tietoja (Perusopetuslaki 40, Lukiolaki 32, Laki ammatillisesta koulutuksesta 42 ). - Sosiaaliviranomaiset ja vastaavassa asemassa olevat ovat pääsäännön mukaan vaitiolovelvollisia siitä, mitä ovat saaneet työssään tietää asiakkaasta (Asiakaslaki 15 ). Toisaalta sosiaaliviranomaisella on oikeus saada salassapitopitosäännösten estämättä tiedot, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden tarkistamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten (Asiakaslaki 20 ). - Terveydenhuoltoviranomaisilla on salassapitovelvollisuus yksityisen tai perheen salaisuuksiin, joista on työssä saatu tieto. o (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 17 ). - Oppilaan tietoja on seuraavissa henkilötietolain (523/1999) mukaisissa henkilörekistereissä: - Koulun Oppilasrekisteri - Oppilaan terveyskertomus (kouluterveydenhuollon asiakasrekisteri) - Psykososiaalisen palvelualueen asiakasrekisterijärjestelmä (koulukuraattorit) Huoltajalla on oikeus tarkistaa ja tarvittaessa oikaista rekistereissä olevat tiedot oman lapsensa osalta. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 16 (101)

17 Salassapito käytännön työssä: - Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea - Verkostotyössä olennaista on se, että jokainen ymmärtää, mikä on hänen mahdollisuutensa vastata asiakkaan tarpeisiin. - Asiakkaan suostumus on usein helppo saada ja se poistaa salassapitoongelman. - Koulussa voi esim. päihdeongelmaan päästä käsiksi puuttumalla sellaiseen oireiluun, johon ei liity salassa pidettävää tietoa, kuten poissaoloihin. - Ovatko työntekijän omat havainnot salassa pidettäviä? - Alaikäisyys ja lapsen etu on huomioitava. - Mikä on opetuksen kannalta välttämätön tieto? - Lastensuojelulain 25 kirjattu ilmoitusvelvollisuus syrjäyttää salassapitovelvollisuuden tilanteessa, jossa lapsen kanssa työskentelevät viranomaiset ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Käytännönohjeita salassapito-ongelmien välttämiseksi: - Pyydetään asiakkaalta lupa sellaisen tiedon antamiseen, mitä pidetään tarpeellisena tai pyydetään asiakas mukaan asiansa käsittelyyn ryhmässä. - Salassapitosäännöksiä ei rikota, kun asiasta puhutaan yleisellä tasolla tai yksittäistapauksessa pidetään huolta siitä, ettei henkilöä voi tunnistaa. - Moniammatillisten yhteistyöryhmien kannattaa laatia itselleen pelisäännöt tai menettelyohjeet julkisuus- ja salassapitokysymyksistä. - Ratkaisut ja työkäytännöt tulee aina perustella lain säännöksillä vähintään itselleen. - Tarvittaessa kannattaa varmistaa asian laillisuus aiheeseen perehtyneeltä juristilta, ks. Parkkari ym Oppilashuoltoa koskeva tietosuoja ja salassapito OPS:ssa Salassapito koulun sisällä Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, oppilaitosten henkilöstö ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai oppilaitoksen henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista (elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan, vapaa-ajan harrastuksista ja perhe-elämästä) ja taloudellisesta asemasta. Oppilasta koskevia salassa pidettäviä tietoja saavat vain ne opettajat ja muut henkilöt, esim. oppilashuoltohenkilöstö ja kouluavustajat, jotka tarvitsevat ko. tietoja tehtäviä hoitaessaan. Oppilaitoksessa salassapitovelvollisiksi säädetyt henkilöt sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat antaa sekä toisilleen että koulutuksesta vastaaville viranomaisille tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta. Salassa pidettävän tiedon haltija ratkaisee, tarvitseeko joku muu välttämättä tietoa opetuksen järjestämiseksi. Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta saada tietoa eikä sitä voida keneltäkään vaatia. Kouluterveydenhuollon potilasasiakirjat ovat salassa pidettäviä. Myös koulukuraattori ja koulupsykologi ovat velvollisia pitämään salassa asiakkaittensa tiedot. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 17 (101)

18 Viranomaiset eivät saa antaa ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja toisille viranomaisille muutoin kuin lain säännöksen tai henkilön suostumuksen nojalla. Suostumuksen voi antaa 15-vuotias itse tai hänen huoltajansa. Oppilashuoltoryhmä ja vaitiolovelvollisuus Kun ryhmässä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevia asioita, ryhmässä voivat olla rehtorin lisäksi vai ne koulun henkilökunnan jäsenet, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen, koska muilla ei ole oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja oppilaasta. Sen lisäksi ryhmään voi kuulua kouluterveydenhuollon edustaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Esimerkiksi sosiaalitoimen ja perheneuvolan henkilöstön läsnäolo voi perustua vain asiakkaan suostumukseen tai erityislain säännökseen. On suositeltavaa, että oppilashuoltoryhmällä on huoltajan lupa käsitellä oppilaan salassa pidettäviä tietoja. Ellei suostumusta ole, oppilashuoltoryhmän työskentelyyn osallistuvat voivat kertoa toisilleen vain sellaisia oppilasta ja hänen perhettään koskevia salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen järjestämisen kannalta. Kyseeseen tulevat vain opetuksen järjestämiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset sekä niiden välttämättömät taustatiedot. Jokainen ryhmän työskentelyyn osallistuva vastaa omalta osaltaan siitä, mitä tietoja hän kertoo. Tarvittaessa pitää pystyä perustelemaan, miksi jokin salassa pidettävä tieto on annettu eteenpäin Oppilashuoltoa koskevat asiakirjat Oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä ja niihin kuuluvat myös oppilashuoltoryhmän työskentelystä tehdyt kirjaukset. Oppilashuoltoryhmässä esillä olleet yleiset asiat kirjataan siihen tarkoitetulle muistiolle. Yksittäisen oppilaan asiassa kirjataan lähinnä asian esilletuoja / vireillepanija, aihe / syy sekä päätetyt jatkotoimenpiteet. Jos jatkotoimenpiteistä on päätetty, kirjauksista näkyy kenen tehtäväksi selvittely on oppilashuoltoryhmässä annettu. Jos yksittäistä oppilasta koskevat kirjaukset ovat salassa pidettäviä, kirjaukset on tehtävä niin, että salassa pidettävät merkinnät ovat tarvittaessa eroteltavissa muista. Rehtori vastaa siitä, että ryhmän työskentelystä tehdään nämä kirjaukset muistioon. Kokousmuistiot eivät muodosta henkilörekisteriä, jos ne järjestetään aikajärjestykseen, jolloin tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät ole helposti löydettävissä. Kirjaukset tulee säilyttää lukitussa tilassa. Lukuvuoden päätyttyä toimitetaan kuluneen vuoden kokousmuistiot koulun kansliaan säilytettäväksi. (Lisätietoja moniammatillisen työn julkisuus- ja salassapitokysymyksistä saa nettiosoitteesta Välineitä.) Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 18 (101)

19 3. VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus. Se on hoidon, huolenpidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista sekä tukea huoltajia kasvatustehtävässä. Varhaiskasvatuksen tulee osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet sekä lapsen lähtökohdat huomioiva suotuisa kasvuympäristö. Yhteistyö kotien kanssa Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Päivähoito tukee vanhempia heidän kasvatustyössään kodin arvoja kunnioittaen. Luottamuksellinen ja tasavertainen suhde vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välillä on lapsen viihtyvyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta tärkeää. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kasvatuskumppanuuden eli jaetun kasvatustehtävän yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön kuuluu yhteiset keskusteluhetket, jolloin välittyy olennainen tieto lapsesta eri kasvuympäristössä. Niiden pohjalta laaditaan lapselle varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen suunnitelma. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan yhteistyössä kuntoutussuunnitelma tai yksilöllinen esiopetuksen suunnitelma tai HOJKS. Muita yhteistyömuotoja ovat päivittäiset keskusteluhetket, vanhempainillat, perheillat ja perheiden kanssa tehtävät yhteiset projektit tai vanhempainyhdistystoiminta Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatusta ohjaa Varkauden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, joka on keskeinen henkilöstön työväline. Suunnitelman lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Siinä on huomioitu kaupungin linjaukset, strategiat ja tavoitteet. Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa täydentävät yksikkökohtaiset suunnitelmat, joissa otetaan huomioon kunkin yksikön erityispiirteet ja painotukset. Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetussuunnitelma vanhempien ja henkilöstön yhteistyönä. Suunnitelma huomioi lapsen yksilönä ja turvaa lapselle parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Siinä huomioidaan myös vanhempien näkemykset ja otetaan huomioon lapsen vahvuudet, mielenkiinnon kohteet sekä yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarve. Siihen sisällytetään tarvittaessa lapsen erityisen tuen tarve. Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan yhteistyössä huoltajien, henkilöstön ja lapsen kanssa. Esiopetuksessa noudatetaan myös Varkauden kaupungin esiopetussuunnitelmaa. Sen perustana on valtakunnalliset esiopetussuunnitelman perusteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma muodostavat toimivan kokonaisuuden. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 19 (101)

20 3.2. Varhaiskasvatuksen oppilashuolto Oppilashuollon tehtävänä varhaiskasvatuksessa on tuen tarpeen ennaltaehkäiseminen, varhainen toteaminen ja puuttuminen. Vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteällä yhteistyöllä, kasvatuskumppanuudella, varmistetaan lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Varhaiskasvatuksen oppilashuoltoryhmässä asiat hoidetaan työryhmässä tapauskohtaisesti. Ryhmään voi kuulua lapsen oman ryhmän työntekijöiden lisäksi alueellinen erityislastentarhanopettaja, neuvolan terveydenhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Ryhmän lastentarhanopettajalla on vastuu lasten oppilashuollollisista asioista. Hän ottaa asiat puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa sekä varmistaa luvan yhteistyöhön ryhmän kanssa. Hän kutsuu koolle oppilashuollon työryhmän. Päiväkodin johtajan vastuulla on oppilashuollon johtaminen. Lastentarhanopettaja - vastuu oman ryhmän lasten oppilashuollollisista asioista, seuraa lasten kehitystä ja kasvua kokonaisvaltaisesti - ottaa puheeksi huolen lapsen ja vanhempien kanssa, kysyy luvan yhteistyöhön oppilashuoltoryhmän kanssa - kutsuu koolle oppilashuolto ryhmän - mahdolliset hojks - palaverit Oppilashuoltoryhmä esiopetuksessa ja pienten koulussa: - työryhmän jäsenet kutsutaan koolle tarpeen mukaan. Ryhmään voi kuulua lapsen oman ryhmän työtekijöiden lisäksi mm. alueellinen erityislastentarhanopettaja, lasten neuvolan terveydenhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, vammaispalveluohjaaja, terapeutit Lapsi, vanhemmat, huoltaja - säännöllinen yhteydenpito päiväkotiin/esikouluun - osallistuu lapsen hoito- ja kehityskeskusteluihin - osallistuu vanhempainiltoihin - mahdolliset hojks- palaverit Päiväkodin johtaja - oppilashuollon johtaminen Alueellinen erityislastentarhanopettaja - lapsen kehityksen kokonaisvaltainen seuranta - oppimis- ja keskittymisvaikeuksien havainnointi, opetuksen eriyttäminen - osallistuminen yksilöllisen esiopetussuunnitelman / henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemiseen Terveydenhoitaja - terveydenhoidon asiantuntija, tapaa lapset säännöllisesti ja seuraa kehitystä kokonaisvaltaisesti Psykologi - tutkimukset kehitykseen ja oppimiseen liittyen Sosiaalityöntekijä - asiakastyö ja konsultointi omassa erityisosaamisessa - lastensuojelutyö Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 20 (101)

21 3.3. Erityispäivähoito Varkaudessa Erityispäivähoito on osa Varkauden päivähoitoa. Tasapainoisen kehityksensä turvaamiseksi lapsi voi jossain vaiheessa tarvita erityistä tukea. Erityiseen tukeen ovat oikeutettuja lapset, joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi. Erityiseen tukeen ovat oikeutettuja myös lapset, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajan mukaan kehityksessään oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi erityistä tukea tulee antaa lapsille, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä tai joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhäisemmäksi, sekä lapset, jotka otetaan tai siirretään erityisopetukseen esiopetuksen aikana. Lapsella saattaa olla seuraavia vaikeuksia: - kielen kehityksen vaikeudet - tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmat - kehon hahmottamisen ja motorisen toiminnan vaikeudet - vaikeudet havaintotoiminnoissa - päättelykyvyn ja loogisen ajattelun vaikeudet - muistitoimintoihin liittyvät vaikeudet - tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen vaikeudet - käyttäytymisen vaikeudet - aistitoiminnan vajavuus - liikuntavamma Erityinen tuki sisältää oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen liittyvät toimet. Erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma, johon sisällytetään lapsen erityisen tuen tarve. Esiopetusikäiselle lapselle laaditaan yksilöllinen esiopetussuunnitelma. Lapselle, joka on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, laaditaan HOJKS. Suunnitelmat tehdään aina yhteistyössä lapsen huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityistä tukea järjestetään: - perhepäivähoidossa - ryhmäperhepäivähoitokodissa - lähipäiväkodissa - kuntouttavassa pienryhmässä, muodostetaan tilanteen mukaan päiväkotiin - Päiviönsaaren erityispäiväkodissa kahdessa integroidussa erityisryhmässä Varkaudessa on käytössä varhaisen tuen aluemalli. Kaupunki ja sen päivähoito / esiopetus on jaettu alueisiin, joissa kussakin työskentelee alueellinen erityislastentarhanopettaja. Alueellisen erityislastentarhanopettajan työhön kuuluu samanaikaisopetus, lasten ohjaus, konsultaatio sekä yhteistyö vanhempien ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Kukin alueellinen erityislastentarhanopettaja työskentelee alueensa päivähoitoyksiköissä kunkin yksikön kanssa sopimansa aikataulun mukaisesti. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 21 (101)

22 Varhainen ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa: Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 22 (101)

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Monialainen oppilashuollon yhteistyö LUKU 5.3 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Muutos Tornion esiopetussuunnitelman lukuun neljä Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 SISÄLLYS 1. Yhteisöllinen oppilashuolto.....1 1.1 Yksikkökohtainen oppilashuolto....1 - Kalliorinne-Asuntila vuosikello 2015-2016.....2

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

Ka K u a h u a h j a o j e o n e n k el e p l o p - o h - a h n a k n e 2009-2010 (2011) 23.11.2011 Irmeli Otava 1

Ka K u a h u a h j a o j e o n e n k el e p l o p - o h - a h n a k n e 2009-2010 (2011) 23.11.2011 Irmeli Otava 1 Kauhajoen kelpo-hanke 2009-2010 (2011) 1 Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden moniammatillisen arvioinnin mallintaminen hyödyntäen kaupungissa jo käytössä olevia menetelmiä. Yhteisten

Lisätiedot

Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma 2014

Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma 2014 Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma 2014 YLEISTÄ Koulujen oppilashuoltotyö koostuu yhteisöllisestä oppilashuollosta ja yksilökohtaisesta oppilashuollosta. Oppilashuoltotyö järjestetään Iitissä yhteistyössä

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 Tämä opetussuunnitelman päivitys sisältää Opetushallituksen tekemän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ 13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.3 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kuinka usein ja millä kokoonpanolla yhteisöllinen oppilashuoltoryhmänne kokoontuu 1) laajennetusti: Kurun yhtenäiskoulun alue kokoontuu kaksi kertaa

Kuinka usein ja millä kokoonpanolla yhteisöllinen oppilashuoltoryhmänne kokoontuu 1) laajennetusti: Kurun yhtenäiskoulun alue kokoontuu kaksi kertaa Keihäslahden esiopetuksen ja Kurun PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 Ryhmät: Vanamot (Keihäslahti) Naavat (Kurun päiväkoti) 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Lisätiedot