KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI"

Transkriptio

1 KOULUN KONSTIT II Oppijan polku Eskarista eteenpäin VARKAUDEN KAUPUNKI Oppilashuollon strategia ja toimintatavat Esi- ja perusopetus / v > Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 1 (101)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPPILASHUOLTOTYÖN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Opetushallitus määrittelee oppilashuollon seuraavasti: Oppilashuoltotyötä ohjaava lainsäädäntö Oppilashuollon palveluverkosto Oppilashuollon palvelutarpeen arviointi / nivelvaiheet Oppilashuollon toimintastrategia esi- ja perusopetuksessa Oppilashuoltotyön arvopohja Toimintaorganisaatio Perusopetuksen oppilashuoltoryhmien organisaatio Oppilashuollon kehittämistyöryhmä Oppilashuoltoryhmä koulussa Oppilashuoltoryhmän jäsenten roolit ja osaamisalueet: Oppilashuollon arviointi OPPILASHUOLTOA KOSKEVA TIETOSUOJA Viranomaisten vaitiolovelvollisuus ja oikeus saada tietoja Oppilashuoltoa koskeva tietosuoja ja salassapito OPS:ssa VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksen oppilashuolto Erityispäivähoito Varkaudessa Varhainen ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa: Esi- ja perusopetuksen nivelvaihe OPPIMISEN JA OPPILASHUOLLON TUKITOIMET Opetuksen yleinen tuki, tehostettu ja erityinen tuki Maahanmuuttajaoppilaan oppilashuollollinen tuki Oppilaanohjaus Oppilaanohjausmenettelyt opiskelun nivelvaiheissa Koulunkäyntiavustaja oppilaan koulunkäynnin tukena Kummi-, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta Kouluruokailu Koulukuljetukset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kerhotoiminta Kodin ja koulun välinen yhteistyö Vanhempainyhdistysten toiminta Nuorisopalveluiden rooli koulun oppilashuoltotyössä Evankelisluterilaisen seurakunnan rooli koulun oppilashuoltotyössä KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuollon palvelut osana oppilashuoltoa Määräaikaistarkastukset perusopetusvaiheessa Suun terveydenhoito Suun terveydenhuollon tarkastukset Puheterapiapalvelut SOSIAALITOIMEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ Koulukuraattoritoiminta koulussa Koulukuraattorin asiakastyön (oppilashuoltotyön) prosessikuvaus Lastensuojelutyö oppilaan tukena Avohuollon tukitoimet LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Lasten ja nuorten keskus Nikula Psykologipalvelut ja koulun oppilashuolto OPISKELUN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS Turvallisuuteen liittyvät säädökset Turvallinen oppimis- ja työympäristö Koulun toimintatavat ja suunnitelmat Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 2 (101)

3 Kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat suunnitelmat Ympäristöterveydenhuollon rooli kouluyhteisön turvallisuuden varmistamisessa Koulukiusaaminen Kiusaamisen havaitseminen ja tiedostaminen Kiusaamiseen puuttuminen Väkivaltatilanteet koulussa Toimintaohjeet väkivaltatilanteessa: Aggressiivinen lapsi koulussa Kouluyhteisön työntekijä voi huonosti Työterveyshuolto Työsuojelu VAIKEUKSISSA OLEVAN OPPILAAN TUNNISTAMINEN Ongelmien tunnusmerkkejä Koulusta poisjääminen Poissaolojen seuranta Oppilaan mielenterveysongelmat Vakavan mielenterveyshäiriön merkit Tarkkaavaisuus-, käytös-, uhmakkuus- ja ahdistuneisuushäiriöt Masentuneen oppilaan tunnistaminen Henkilö on itsemurhavaarassa Syömishäiriö Oppilaan vakava sairaus Lähisuhdeväkivalta Lähisuhde (perhe)väkivallan oireita lapsilla ja nuorilla: Seksuaalinen hyväksikäyttö Lähisuhdeväkivallan huoliseula ja auttamispolku Muut vaikeudet oppilaan kotona Avioero perheessä Kodin päihdeongelma OPPILAAN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Päihteiden käytön tunnistaminen Puuttuminen Tupakointi Tupakointiin puuttuminen KOULUN KRIISITOIMINTA Kriisi ja sen vaikutus lapseen ja nuoreen Käsitteiden määrittelyä Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä Psykologinen jälkipuinti debriefing Kriisin vaikutus oppilaan koulutyöhön ja oppimiseen Koulun kriisisuunnitelma Kriisien ennaltaehkäisy Koulun kriisiryhmän perustaminen Koulun kriisiryhmän tehtävät Tiedottaminen kriisitilanteessa SURUN JA KUOLEMAN KÄSITTELY KOULUYHTEISÖSSÄ Kuoleman käsittely koulussa Oppilaan kuolema Henkilökuntaan kuuluvan kuolema Muistotilaisuus koulussa Oppilaan lähiomaisen kuolema Itsemurha tai sen uhka kouluyhteisyössä LÄHTEET: Koulun ensiapu- ja tapaturma osiosta sekä koulun turvallisuussuunnitelmasta on erillinen ohjeistus Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 3 (101)

4 Koulun Konstit II / käytetyt lyhenteet: Aelto Elto eo EOPS HOJKS HOPS Intra Kasper Oh- ryhmä Opo OPS KPT Lto VASU VKVT Alueellinen erityislastentarhan opettaja Erityislastentarhanopettaja erityisopettaja esiopetussuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Henkilökohtainen opintosuunnitelma Varkauden kaupungin sisäinen nettitiedotuskanava Kasvatus- ja perheneuvola Oppilashuoltoryhmä Oppilaanohjaaja Opetussuunnitelma Kontrolloitu Piirrostehtävä Lastentarhanopettaja Varhaiskasvatussuunnitelma Varkauden koulujen vanhempaintoimikunta Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 4 (101)

5 JOHDANTO Tämä Koulun konstit II - oppilashuollon strategiaa ja toimintatapoja käsittelevä ohjekirja on syntynyt opetushallituksen myöntämän hankerahoituksen tuella v Varkauden perusopetuksen kouluilla on sitä ennen ollut käytössä (v.2001 valmistunut) Koulun konstit I - versio, jonka yhteenvedosta ja laadinnasta vastasivat tuolloin kouluterveydenhoitaja(tm) Pirjo Laitinen ja erityisopettaja(km) Helena Suhonen. Tähän II- versioon on tehty ajankohtaiset muutokset, säilyttäen edellisen käsikirjan hyväksi havaitut ja edelleen voimassaolevat ohjeet. Niin tämä kuin edellinen käsikirja on valmistunut tehtävää varten kootun moniammatillisen yhteistyöryhmän avulla. Tämän strategialaadinnan ja ohjekirjatyön hankekoordinaattorina toimi koulukuraattori Anja Venäläinen yhteistyössä alla olevan työryhmän kanssa. Oppilashuollon kehittämistyöhön ovat osallistuneet: Immonen Tiina Julkunen Arto Kuusisto Tommi Mentula-Hyvärinen Riitta Miettinen Silja Paroinen Tiina Puustinen Johanna Rantula Osmo Siivola Tiina Suomalainen Anne Tuomainen Ulla Tuunainen Timo Venäläinen Anja Viinanen Seija luokan-/ oppilaanohjaaja psykologi koulukuraattori ( saakka) sosiaalityöntekijä koulutoimenjohtaja, kehittämishankkeen projektipäällikkö ( saakka) oppilaanohjaaja erityisopettaja rehtori päiväkodinjohtaja rehtori psykososiaaliset palvelut / johtaja sivistysjohtaja, kehittämishankkeen projektipäällikkö ( alkaen) koulukuraattori, hankekoordinaattori kouluterveydenhoitaja Hankeprosessi ajoittui keskelle kaupungin laajoja hallinnollisia muutosprosesseja, tuoden mukanaan omat haasteensa oppilashuollollisten palveluiden toteuttamiselle, niiden kuvaamiselle, uudelleen suunnittelulle ja toimintojen vakiinnuttamiselle. Taloudellisen tilanteen kriisiytyminen johti mm. oppilashuoltohenkilöstön lomautuksiin. Oppilashuollon palveluita ja koulun muuta toimintaa säätelevät kuitenkin useat eri lait, joiden noudattaminen sanelee omat toimintaehtonsa talouskriisistä huolimatta. Tapahtuvat lakimuutokset pyritään huomioimaan jatkossakin ajantasaisesti ja tekemään tarvittavat toimintaa ja kirjallista ohjeistusta koskevat muutokset. Oppilashuollon toiminnan pohjana on koulupolun aikainen lapsen ja nuoren hyvinvointi ja siihen liittyvät tarpeet. Tähän perehdyttiin samanaikaisesti laaditun uuden lastensuojelunsuunnitelman myötä. Oppilashuollon osa-alueena on myös kouluturvallisuus, johon poliisitoimen ja pelastuslaitoksen avulla laadittiin uudet koulujen pelastussuunnitelmat. Ajan haasteisiin vastataksemme vaatii oppilashuoltotyö yhä enemmän poikkihallinnollista ja verkostollista yhteistyötä ja sen tiivistämistä niin kaupunkimme sisällä kuin seutukunnallisesti. Yhteisökeskeisesti ja systeemiteoreettisesti nähtynä on kaikella toiminnalla ja toimijoilla oma osansa kouluyhteisön ja sen jäsenten elämässä, sen hyvin - ja pahoinvoinnissa. Yhteiset toimintaohjeet ns. toimintakentän pelisäännöt ja niihin sitoutuminen luo oppilaille kouluyhteisön muille jäsenille, kodeille ja verkostoyhteistyötahoille toimintaan selkeyttä ja turvallisuutta. Tämä ohjekirja pyrkii antamaan vastauksia moniin koulun oppilashuollollisiin kysymyksiin. Miten toimia ennaltaehkäisevästi ja mistä apua pulmallisiin tilanteisiin - kuka auttaa ja miten auttaa? Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 5 (101)

6 Kouluterveyskysely (v. 2008) osana tausta-aineistoa Varkaus on osallistunut säännöllisesti joka toinen vuosi tehtävään valtakunnallisen kouluterveyskyselyyn, joka on tehty peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoille. Viimeksi kysely on tehty keväällä Kuntakohtaisessa raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden, terveystottumusten, terveysosaamisen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon muutoksista yläluokilla ja lukioissa. Kyselyn mukaan 8. ja 9. luokkien oppilaista 14 % ja lukion oppilaista 12 % koki terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi. Kummassakin ryhmässä osuus oli vähentynyt edellisiin kyselyihin verrattuna. Yläkoulussa niiden osuus, joilla päivittäin vähintään kaksi oiretta, kasvoi 13 %:sta 15 %.iin, lukiossa vastaavasti väheni 15 %:sta 10 %:iin. Ylipainoisten oppilaiden osuus väheni ylä-asteella 17 %:sta 14 %:iin ja lukiossa kasvoi 9 %:sta 12 %:iin. Koulu-uupumus yleistyi yläkoulussa ja väheni lukiossa. Väsymystä kokevien osuus kasvoi sekä yläkoulussa että lukiossa. Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokevien yläkoulun oppilaiden osuus kasvoi ja lukiossa pysyi samana kuin edellisessä kyselyssä. Pohjois-Savoon verrattuna Varkauden yläkoulun oppilailla oli yleisemmin keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Niiden osuudet, joilla oli ylipainoa, päivittäin vähintään kaksi oiretta tai viikoittaisia niska-hartiakipuja, olivat vähäisempiä Varkaudessa kuin maakunnassa. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus oli Varkaudessa sekä yläkoululaisten että lukiolaisten osalta pienempi kuin Pohjois- Savossa. Lukiolaisilla lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet, päivittäin vähintään kaksi oiretta, viikoittaiset niska- ja hartiakivut, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus sekä koulu-uupumus olivat vähäisempiä kuin Pohjois-Savossa. Terveystottumuksia kuvaa mm. se, että hampaita harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä harjaavien ja liian vähän liikkuvien oppilaiden osuus yläkoulussa jatkoi vähenemistä, mutta oli edelleen 56 % ja 52 % vuonna Lukiossa vastaavat luvut olivat 34 % ja 54 % (hampaiden harjaus parani huomattavasti mutta liikkuminen väheni hieman). Päivittäin tupakoivien osuus kasvoi yläkoulussa 14 %:sta 20 %:iin, lukiossa väheni 10 %:sta 8 %:iin. Lukiossa tupakoinnin väheneminen on ollut merkittävää koko 2000 luvun ajan vuonna 2000 tupakoivin lukiolaisten osuus oli 20 %. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olleiden osuus väheni yläkoulun oppilailla 15 %:sta 13 %:iin, lukiolaisilla 26 %:sta 17 %:iin. Alkoholinkäytön väheneminen on ollut merkittävää koko luvun ajan. Laittomia huumeiden kokeilleiden osuus väheni 2000 luvulla, mutta on pysynyt 4 %:ssa kahdella viimeisellä kyselykerralla yläkoulussa. Lukiolaisten osalla laittomien huumeiden kokeilu väheni edellisen kyselykerran 6 %:sta 1 %:iin. Pohjois-Savoon verrattuna lähes kaikki lukiolaisten terveystottumukset olivat parempia Varkaudessa kuin Pohjois-Savossa, ainoastaan liikunnan harrastus oli vähäisempää. Yläkoululaisten terveystottumuksissa humalajuominen oli vähäisempää ja hampaiden harjaus parempaa kuin Pohjois- Savossa. Kyselyssä oli todettavissa monia ilonaiheita verrattuna edelliseen kyselyyn, mutta huolenaiheitakin löytyi monia. Ajankohtaisimpina voisi nostaa esille esimerkiksi seuraavat: - vanhempien tietämättömyys viikonloppuiltojen viettopaikasta yleistyi - myöhään nukkumaan meneminen yleistyi - lähes päivittäinen väsymys yleistyi - fyysistä uhkaa kokeneiden osuus kasvoi peruskoulussa - lintsaavien yläasteen oppilaiden osuus kasvoi - rikkeiden tekeminen toistuvasti yleistyi - keskivaikea tai vaikea masentuneisuus yleistyi - peruskoulussa olevien osalta vaikeana pääsyn kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotolle kokeneiden osuus kasvoi Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 6 (101)

7 1. OPPILASHUOLTOTYÖN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET 1.1. Opetushallitus määrittelee oppilashuollon seuraavasti: Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. (Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: / Oppilashuolto). Edelleen opetushallituksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään miten oppilashuolto järjestetään niin, että sille asetetut tavoitteet saavutetaan. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä seuraavia asioita: - ennaltaehkäisevä toiminta kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi - oppilaalle tarjottava tuki ja ohjaus koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien poistamiseksi - eri hallintokuntien yhteistyö kunnassa ja paikalliset tukiverkostot oppilaan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi sekä oppimissuunnitelman ja /tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseksi - toimenpiteet ongelma- ja kriisitilanteita varten esim. kiusaaminen, väkivalta,häirintä, tupakointi, päihteiden käyttö, mielenterveyskysymykset, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset tavoitteena yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa - koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen - kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteiden toteuttaminen. Laajimmillaan oppilashuolto kohdistuu koulun rakenteisiin ja yksilötasolla pyrkii lisäämään oppilaiden välistä tasa-arvoa auttamalla oppilaita, joilla oman kehityksensä ja terveytensä, kotitaustansa tai elämäntilanteensa vuoksi on vaikeuksia selviytyä normaalista koulunkäynnistä. - Oppilashuollolla on tärkeä merkitys koko kouluyhteisön psykososiaalisten riskitekijöiden ehkäisijänä, tunnistajana ja ongelmatilanteisiin puuttujana. - Oppilashuollon vahvistaminen on tärkeä osa koulussa tapahtuvaa turvallisen oppimisympäristön kehittämistä. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 7 (101)

8 1.2. Oppilashuoltotyötä ohjaava lainsäädäntö Oppilashuoltotyön tarve muodostuu niistä haasteista, joita koulun toimintatapojen kehittämiseen yleisesti esitetään ja toisaalta niistä oppilaskohtaisista avuntarpeista, joita tämän päivän oppilaat ja heidän perheensä ilmaisevat. Tärkeä periaate on, että ongelmien ilmetessä asioihin tartutaan välittömästi. Ei etsitä eikä nimetä syyllisiä, vaan oppilaan ja huoltajan kanssa neuvotellen ja kaikkia osapuolia kuunnellen yritetään löytää ratkaisuja, joihin jokainen voi omalta osaltaan sitoutua. Oppilaan ongelmien varhaisia taustoja ja oireilua laukaisevia tekijöitä, esimerkiksi ristiriitoja kaveripiirissä ja kotona, on mahdoton yksin koulun keinoin estää, mutta niiden vaikutuksia voidaan ymmärtää ja tukea huoltajia heidän kasvatustyössään. Oppilashuollollisista toimenpiteistä säädetään perusopetuslain lisäksi lastensuojelulaissa ja kansanterveyslaissa. Perusopetuslaki /628 31a ( /477) Oppilashuolto Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa kasvatuksen tukeminen. Lastensuojelulaki ( / 417) 8 Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. 2 Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Kansanterveyslaki 14 Kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveydenhuolto mukaan lukien, yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus; asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä laboratorio-, röntgen- ja muut vastaavat tutkimukset; psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi; ja psykologin tekemä tutkimus (asetus 1992/802). Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 8 (101)

9 1.3. Oppilashuollon palveluverkosto Oppilashuollon toiminnan missiona on pyrkiä mahdollistamaan varkautelaisten esi- ja perusopetusvaihetta läpikäyvien oppilaiden turvallinen kasvu ja kehittyminen osallistuvaksi ja vastuulliseksi aikuiseksi. Oppilashuollon palveluiden tehtävänä on vastata koulupolun aikaisiin palvelutarpeisiin. Kaavio: Oppilashuollon palveluverkosto Sivistystoimi Koulutus Oppilashuollon koordinointi Varhaiskasvatus päivähoito Sosiaali- ja terveystoimi kouluterveydenhuolto Vapaa-aika ja kulttuuri / nuorisotyö Lapsen ja nuoren turvallinen kasvu ja kehitys Seurakunnat / lapsi- ja nuorisotyö vanhempain yhdistystoiminta Poliisi Järjestöt ja urheiluseurat / kerhotoiminta Koulu instituutiona luo omalta osaltaan lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle suotuisat olosuhteet. Koulun oppimisympäristöjen kehittämiseen on viime vuosina panostettu niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin kehittämällä erilaisia työskentelymuotoja mm. yhteistyössä nuorisotyöntekijöiden kanssa. Oppimisessa ja sosiaalisessa kehityksessä voi olla ongelmia, joihin tarvitaan erityistä panostusta, tarvittu tuki on hyvin erilaista lapsen ja nuoren yksilöllisen kehityksen, siihen liittyvien tarpeiden kannalta. Tärkeää on pyrkimys ongelmien ennaltaehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan tuen tarjoamista lapsen varhaisvuosina ja toisaalta varhainen puuttuminen on tuen tarjoamista mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmaannuttua missä vaiheessa tahansa lapsen tai nuoren koulupolkua. Huolen tason arvioiminen ja avuntarve Oppilasta lähellä olevan henkilön omat työrooliin kuuluvat keinot eivät aina välttämättä riitä, vaan huoli oppilaan asioista kasvaa oman arvioinnin mukaan niin suureksi, että on tarkoituksenmukaista jakaa huoli jonkun toisen kanssa. Sosiologi Tom Arnkill on laatinut yhteistyössä Stakesin kanssa Huolen harmaa vyöhykkeistö - arviointimallin, jota voidaan soveltaa laaja-alaisesti eri huolialueiden mukaisesti oppilashuoltotyössä. lähde: Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 9 (101)

10 EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin lisäämisestä. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti; asiakas/ lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. Huoli erittäin suuri; asiakas/ lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti Oppilashuollon palvelutarpeen arviointi / nivelvaiheet Päivittäisen oppilashuoltotyö lisäksi erityisiä tuentarpeen arvioinnin siirtymäkohtia ovat ns. nivelvaiheet eri koulupolun vaiheissa. Näihin vaiheisiin on kehitetty omat siirtomenettelytavat, joita tässä ohjekirjassa käsitellään. NIVELVAIHEET - siirtopalaverit II ASTE YLÄKOULU ALAKOULU PÄIVAHOITO Ikä 0v > Lastenneuvola Kouluterveydenhoito.... Opiskelijaterv.huolto Lasten ja nuorten yksikkö.. Lastensuojelu.... Keskeistä eri nivelvaiheissa: Varhaiskasvatusvaihe> pienten koulu /alakoulu: - 5v. testit (LENE) > tarv. Lasten ja nuorten yksikkö Nikula Kouluvalmiustutkimukset (ryhmätestit / päivähoito / AELTO > tarv. Lasten ja nuorten yksikkö / kouluvalinnat (erityisopetustarve?) Kouluuntuloterveystarkastus / kouluterveydenhoitaja Perusopetusvaihe: alakoulu -> yläkoulu - Oppilashuoltotyö kouluilla, OH- työryhmien avulla tarpeen arviointia: - Psyykkinen / muu terveydenhuollollinen tuki - Pedagogiset tukimuodot - Sosiaaliset / perusturvaan liittyvät tukipalvelut - Nuorisotyö ym. vapaa-ajan palvelut - OPO / EO siirtopalaverit, mahd. erityisopetus / -erityistuen tarve Perusopetus >Toisen asteen opinnot - Siirtyminen jatko-opintoihin ; ammatinvalintaan liittyvät - psykologiset / terveydenhoidolliset arviot - OPO / EO siirtopalaverit, mahd. erityisopetus / -erityistuen tarve Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 10 (101)

11 1.5. Oppilashuollon toimintastrategia esi- ja perusopetuksessa Arvot Arvot / Toiminta Organisaatio kuntataso Työntekijä - yhteisötaso Lapsen / nuoren taso Vastuutahot Toimintaohjeistus Arviointi OSALLISUUS TASAPUOLISUUS / TASA-ARVOISUUS YHTEISVASTUU, YHTEISÖLLISYYS / YHTEISTYÖ YKSILÖLLISYYS TURVALLISUUS Palvelurakenteen kehitystyössä huomioidaan nykyiset epäkohdat ja turvataan palvelut tasapuolisesti niitä tarvitseville. Kuntahallinnon tasolla seurataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja vastataan poliittisella päätöksenteolla oppilashuollollisten palveluiden (muutos)tarpeisiin. Päätöksenteossa huomioidaan lasten ja nuorten omat mielipiteet, oppilashuoltotyötä arjessa toteuttavien työntekijöiden sekä kuntalaisten ja huoltajien/vanhempien arvot, tarpeet, näkemykset ja lainsäädännölliset seikat. Verkostollisella oppilashuoltotyöllä tuetaan lapsen / nuoren suoriutuminen esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen omien kykyjensä mukaisesti, sitä tukevin opetusjärjestelyin sekä koulunkäyntiin vaikuttavien muiden esteiden varhaisen tunnistamiseen ja niiden poistamiseen tai vähentämiseen pyrkivin keinoin. Resurssitilanteesta riippumatta ensisijaisena palvelutoiminnan lähtökohtana on oppilaan edun huomioiminen ja realistisesti parhaiten toteutettavien tukikeinojen valitseminen. Jokainen oppilashuoltotyöhön osallistuva toteuttaa työtään lakien ja asetusten mukaisesti toimenkuvansa edellyttämällä tavalla. Jokainen esi- ja perusopetuksen piiriin kuuluva varkautelainen lapsi / nuori on oikeutettu saamaan tasa-arvoisesti oppilashuollon palveluita, yksilöllisiä tarpeitaan vastaavalla tavalla. Jokainen oppilas on tietoinen ympärillään olevasta palvelullisesta turvaverkosta, jonka toimivuuteen luottaen hän voi turvallisin mielin käydä koulua. Oppilashuoltopalveluiden rakentaminen perustuu oppilaan itsensä kuulemiseen, yhteistoiminnan rakentamiseen niin kotien / huoltajien, koulun henkilökunnan kuin muu oppilashuollollisen palveluverkoston kanssa. kunnallinen päätöksenteko > virkamiehet oppilashuollon laaja kehittämisryhmä koulujen oppilashuoltoryhmät huoltajat, vanhempainyhdistystoiminta moniammatillinen palveluverkosto lait / asetukset, opetussuunnitelman perusteet toimialakohtaiset toimintastrategiat oppilashuollon paikallinen strategia- ja toimintaohjekirja Koulun Konstit II Koulujen oppilashuoltoryhmät > arvioivat lukukausittain(vuosittain) koulun oppilashuollon toimivuutta Oppilashuollon laaja kehittämisryhmä arvioi oppilashuollon palveluverkoston toimivuutta vuosittain Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 11 (101)

12 1.6. Oppilashuoltotyön arvopohja Strategian mukaista toimintaa ohjaa arvojen tiedostaminen, joka muovaa työn yhteistä henkistä perustaa. Yhteinen lähtökohta toiminnalle on laaja-alainen, vastuullinen näkemys varkautelaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnista. Oppilashuollon toiminnan toteuttamisen ja edelleen kehittämisen perusarvot ovat: - osallisuus - tasapuolisuus / tasa-arvoisuus - yhteisvastuu, yhteisöllisyys / yhteistyö - yksilöllisyys - turvallisuus Lapsen / nuoren osallisuus Jokainen oppilas on tietoinen ympärillään olevasta palvelullisesta turvaverkosta, jonka toimivuuteen luottaen hän voi turvallisin mielin käydä koulua. Oppilashuoltopalveluiden rakentaminen perustuu oppilaan itsensä kuulemiseen, yhteistoiminnan rakentamiseen niin kotien / huoltajien, koulun henkilökunnan kuin muu oppilashuollollisen palveluverkoston kanssa. Työntekijä- yhteisötaso Verkostollisella oppilashuoltotyöllä tuetaan lapsen / nuoren suoriutuminen esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen omien kykyjensä mukaisesti, sitä tukevin opetusjärjestelyin sekä koulunkäyntiin vaikuttavien muiden esteiden varhaisen tunnistamiseen ja niiden poistamiseen tai vähentämiseen pyrkivin keinoin. Resurssitilanteesta riippumatta ensisijaisena palvelutoiminnan lähtökohtana on oppilaan edun huomioiminen ja realistisesti parhaiten toteutettavien tukikeinojen valitseminen. Jokainen oppilashuoltotyöhön osallistuva toteuttaa työtään lakien ja asetusten mukaisesti toimenkuvansa edellyttämällä tavalla. Organisaatiotaso Palvelurakenteen kehitystyössä huomioidaan nykyiset epäkohdat ja turvataan palvelut tasapuolisesti niitä tarvitseville. Kuntahallinnon tasolla seurataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja vastataan poliittisella päätöksenteolla oppilashuollollisten palveluiden (muutos)tarpeisiin. Päätöksenteossa huomioidaan niin lasten / nuorten omat mielipiteet kuin oppilashuoltotyötä arjessa toteuttavien työntekijöiden kuin kuntalaisten ja huoltajien / vanhempien arvot, tarpeet, näkemykset ja lainsäädännölliset seikat. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 12 (101)

13 1.7. Toimintaorganisaatio Perusopetuksen oppilashuoltoryhmien organisaatio SIVISTYSTOIMI / Sivistysjohtaja (KOULUJEN OPPILASHUOLTOTYÖN KOORDINOIJA) OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISRYHMÄ KOULUJEN OPPILASHUOLTORYHMÄT Kangaslammin koulu esiop. 0-6 lk Kuoppakankaan koulu 1-6 lk 7-9 lk Könönpellon koulu 1-6 lk 7-9 lk Lehtoniemen koulu Luttilan koulu Puurtilan koulu Päiviönsaaren koulu (Svenska skolan) 0-6 lk 1-6 lk 0-6 lk 7-9 lk (Svenska / esiop. - 6 lk) Repokankaan koulu 1-9 (10) lk Kokoontuminen koulussa ilmenevien tarpeiden mukaisesti, vaihdellen 1 x vk:ssa > vähintään 1 x kk: ssa ja tarvittaessa muulloinkin eri kokoonpanoilla. Rehtori vastaa oppilashuoltoryhmän toiminnasta ja nimeää erikseen koollekutsujan. Ryhmä valitsee keskuudestaan kokousmuistion laatijan lukuvuodeksi kerrallaan. Varkauden kaupungin oppilashuollon toiminnan hallinnollisesta organisoimisesta vastaa sivistystoimi / sivistysjohtaja. Tarvittaessa voidaan nimetä erikseen oppilashuollon kehittämistyötä koordinoiva henkilö, joka toimii koulujen yhdyshenkilönä oppilashuollollisen ajantasaistiedon välittäjänä ja valtakunnallisten kehitystrendien seuraajana Oppilashuollon kehittämistyöryhmä Kaupungissa toimii kaupungin yhteinen sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen moniammatillinen oppilashuollon kehittämisryhmä. Ryhmän toiminnasta ja koollekutsunnasta vastaa sivistysjohtaja. Hän vastaa myös ryhmän lopullisesta nimeämisestä oman hallinnonalan osalta ja vastaavasti muiden hallintokuntien esimiehet nimeävät oman edustajansa. Kehittämisryhmä kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa arvioimaan ja suunnittelemaan esija perusopetuspalveluita /- tarpeiden vastaavuutta yhteistyössä muiden hallintokuntien edustajien kanssa. Työryhmään kuuluvat koulujen oppilashuoltoryhmissä toimivat eri ammattialojen edustajat (rehtori, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, koulukuraattorit, sosiaali- ja terveystoimen edustajat, psykologi). Tarvittaessa ryhmää voimaan täydentää muilla yhteistyötahoilla esim. poliisi,. vanhempainyhdistyksen edustaja, ev.lut. srk:n edustaja tai nuorisotyön edustaja. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 13 (101)

14 Kehittämisryhmän tehtäviä ovat: - koordinoi, arvioi ja kehittää oppilashuoltotyötä - työryhmän jäsenet tuovat yhteiseen keskusteluun niin oman näkökulmansa palveluiden kehitystarpeista kuin myös lasten ja nuorten mielipiteitä - seuraa oppilashuoltoa koskevien asioiden kehitystä valtakunnallisella tasolla ja pyrkii saattamaan uudistuksia käytäntöön kuntatasolla - edistää oppilashuoltoa kaupungin kouluissa koulutuksen ja aktiivisen tiedottamisen avulla - huolehtii siitä, että Koulun konstit käsikirjaa päivitetään vuosittain - ottaa vastaan oppilashuollon kehittämis- ja muutosaloitteet. - seuraa erityisopetuksen suunnitelman mukaisen linjauksen toteuttamista > oppilashuollon tarpeiden ja palveluiden vastaavuuden arviointia - antaa lausuntoja esim. talousarvioesitystä varten oppilashuollon taloudellisten resurssien turvaamiseksi - kokoontuu ainakin kaksi kertaa lukuvuodessa 1.9. Oppilashuoltoryhmä koulussa Oppilashuoltoryhmä on koulun sisällä toimiva moniammatillinen tiimi, joka yhdessä pohtii, etsii vaihtoehtoja ja sopii työnjaosta, asioiden hoitamisen vastuusta ja tiedonkulusta asianosaisille. Ryhmä muodostuu kussakin koulussa niistä erityistyöntekijöistä, joiden palveluita koululla on käytössään. Oppilaan ja huoltajan kanssa pyritään avoimeen yhteistyöhön, jolloin kaikki osapuolet ovat tietoisia huolen nostattaman avuntarpeen pyytämisestä oppilashuoltotyöryhmältä. Opettaja osallistuu oppilashuoltoryhmän työskentelyyn, kun hänen oppilaansa asioita käsitellään. Ryhmän tehtävä on tukea niin opettajan työtä kuin vanhempien kasvatustyötä. Pääsääntöisesti oppilashuoltotyöryhmän avulla koordinoidaan oppilaille tarjottavaa pedagogista, psykososiaalista ja terveydenhoidollista lisätukea. Tarvittaessa perheet ohjataan koulun ulkopuolisen palvelun piiriin. Oppilashuoltotyö on yhteisökeskeistä toimintaa, jolloin kuhunkin yhteisöön muovautuu sen jäsenten (+ yhteistoiminnassa olevat sidosryhmät) luoma oma toimintakulttuuri, joka perusteiltaan noudattaa kaupungin yhteistä toimintalinjaa. Koulussa (ml. pienten koulu) on päivittäin monia tilanteita ja ongelmia - myös oppilashuollollisia ongelmia, jotka ratkaistaan luokissa ja käytävillä ilman oppilashuollon asiantuntijaryhmää. Oppilashuoltoryhmät (oh-ryhmät): Pieni oh-ryhmä: Ns. pieneen oppilashuoltoryhmään kuuluvat: rehtori, opo, terveydenhoitaja, mahdollisesti kuraattori ja erityisopettaja. Ryhmä kokoontuu viikoittain, tarvittaessa on luokanohjaaja / luokanopettaja mukana. Laajennettu ns. iso oh-ryhmä: Isoon oppilashuoltoryhmään kuuluvat: rehtori, oppilaanohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, sosiaalityöntekijä. Tarvittaessa on myös luokanohjaaja/ -opettaja mukana. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 14 (101)

15 Oppilashuoltoryhmän jäsenten roolit ja osaamisalueet: Oppilashuoltotyöryhmän kokoonpano on sidoksissa kunnassa kulloinkin käytettävissä olevaan työntekijäresurssiin ja tehtäväjako muotoutuu myös osittain siltä pohjalta. Koululääkärin ja koulupsykologin saaminen työryhmään on toivottavaa. Rehtori - johtaa oppilashuoltoa kokonaisuudessaan (koulukiusaamiset, kurinpito, puhuttelut, varoitukset, erottaminen koulusta) Oppilaanohjaaja - yhteyshenkilö eri työntekijäryhmiin - jatkokoulutuksen ohjaus, oppimaan ohjaus - ainevalinnat - yleinen hyvinvoinnin seuranta Erityisopettaja / Elto - oppimis- ja keskittymisvaikeudet - pienryhmä- ja samanaikaisopetus, eriyttäminen, hojks Kouluterveydenhoitaja - terveydenhoidon asiantuntija työryhmässä - suorittaa terveystarkastukset oppilaille toimintasuunnitelman mukaisesti - hoitaa sairaustapaukset kouluvastaanottoaikojen puitteissa - yhteydenpito terveysasioissa huoltajiin Psykologi - tutkimukset oppimisvaikeuksissa - mielialapulmat - konsultointi Koulukuraattori - konsultointi ja asiakastyö koti-, vapaa-aika-, yksinäisyys, suru-, rikos- ja päihdeasioissa - lastensuojelun yhdyshenkilö - huoltajapalaverit Oppilashuollon arviointi Kukin koulu arvioi omaa oppilashuollollista toimintaansa jokaisena lukuvuotena. Tarkastelun kohteena voi olla oppilashuoltotyöryhmän toiminta, sen käsittelemät asiat, tiedonkulku/ prosessien eteneminen ym. sekä kouluun kytkeytyvä verkostoyhteistyö laajemmin. Arvioinnissa voidaan käyttää valmiita arviointilomakkeita, joita voidaan tarvittaessa edelleen kehittää kaupungin yleisessä oppilashuollon kehittämistyöryhmässä kouluilla nousseiden tarpeiden mukaisesti. Arviointilomakkeiden tietoja voidaan edelleen hyödyntää mm vuosittain lääninhallituksen teettämissä koulukyselyissä. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 15 (101)

16 2. OPPILASHUOLTOA KOSKEVA TIETOSUOJA 2.1. Viranomaisten vaitiolovelvollisuus ja oikeus saada tietoja - Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva tieto voi olla peräisin asiakirjoista tai saatu esimerkki suullisesti. Vaitiolovelvollisuus on asiakirjan salassapitovelvollisuutta laajempi. - Julkisuuslaki määrittelee salassa pidettävät viranomaisten asiakirjat. Salassa pidettäviä ovat mm. oppilashuoltoa koskevat asiakirjat, oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaitoksen antamat asiakirjat, joissa on sanallista arviointia oppilaasta (Julkisuuslaki 24 ). - Viranomaisten tulee saada tietoonsa tehtävänsä kannalta välttämättömät tiedot. Eri viranomaisten oikeudet ja velvollisuudet ovat yksityiskohdissaan erilaiset, koska ne perustuvat sektorikohtaiseen lainsäädäntöön. - Oppilaiden ongelmien kohtaaminen edellyttää työntekijöiden moniammatillista yhteistyötä, mutta nykyinen lainsäädäntö ei ota huomioon tällaista työotetta. Salassapitovelvollisuuden ei tulisi kuitenkaan estää hyvää ja tarpeellista yhteistyötä. On asiakkaiden etu, että viranomaiset kokoavat voimansa ja hakevat yhdessä asiakkaiden ja toistensa kanssa ratkaisuja ja menettelytapoja vaikeisiin tilanteisiin. - Opetusviranomaiset ovat pääsäännön mukaan vaitiolovelvollisia siitä, mitä saavat työssään tietää opiskelijoista ja henkilöstöstä sekä heidän perheistään (Perusopetuslaki 40, Lukiolaki 32, Laki ammatillisesta koulutuksesta 42 ). Heillä on oikeus saada muilta viranomaisilta opetuksen järjestelyn kannalta välttämättömiä tietoja (Perusopetuslaki 41.1, Lukiolaki 33.1, Laki ammatillisesta koulutuksesta 28 ja 43.1 ) Heillä on myös oikeus antaa toiselle opetusviranomaiselle samanlaisia tietoja (Perusopetuslaki 40, Lukiolaki 32, Laki ammatillisesta koulutuksesta 42 ). - Sosiaaliviranomaiset ja vastaavassa asemassa olevat ovat pääsäännön mukaan vaitiolovelvollisia siitä, mitä ovat saaneet työssään tietää asiakkaasta (Asiakaslaki 15 ). Toisaalta sosiaaliviranomaisella on oikeus saada salassapitopitosäännösten estämättä tiedot, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden tarkistamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten (Asiakaslaki 20 ). - Terveydenhuoltoviranomaisilla on salassapitovelvollisuus yksityisen tai perheen salaisuuksiin, joista on työssä saatu tieto. o (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 17 ). - Oppilaan tietoja on seuraavissa henkilötietolain (523/1999) mukaisissa henkilörekistereissä: - Koulun Oppilasrekisteri - Oppilaan terveyskertomus (kouluterveydenhuollon asiakasrekisteri) - Psykososiaalisen palvelualueen asiakasrekisterijärjestelmä (koulukuraattorit) Huoltajalla on oikeus tarkistaa ja tarvittaessa oikaista rekistereissä olevat tiedot oman lapsensa osalta. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 16 (101)

17 Salassapito käytännön työssä: - Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea - Verkostotyössä olennaista on se, että jokainen ymmärtää, mikä on hänen mahdollisuutensa vastata asiakkaan tarpeisiin. - Asiakkaan suostumus on usein helppo saada ja se poistaa salassapitoongelman. - Koulussa voi esim. päihdeongelmaan päästä käsiksi puuttumalla sellaiseen oireiluun, johon ei liity salassa pidettävää tietoa, kuten poissaoloihin. - Ovatko työntekijän omat havainnot salassa pidettäviä? - Alaikäisyys ja lapsen etu on huomioitava. - Mikä on opetuksen kannalta välttämätön tieto? - Lastensuojelulain 25 kirjattu ilmoitusvelvollisuus syrjäyttää salassapitovelvollisuuden tilanteessa, jossa lapsen kanssa työskentelevät viranomaiset ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Käytännönohjeita salassapito-ongelmien välttämiseksi: - Pyydetään asiakkaalta lupa sellaisen tiedon antamiseen, mitä pidetään tarpeellisena tai pyydetään asiakas mukaan asiansa käsittelyyn ryhmässä. - Salassapitosäännöksiä ei rikota, kun asiasta puhutaan yleisellä tasolla tai yksittäistapauksessa pidetään huolta siitä, ettei henkilöä voi tunnistaa. - Moniammatillisten yhteistyöryhmien kannattaa laatia itselleen pelisäännöt tai menettelyohjeet julkisuus- ja salassapitokysymyksistä. - Ratkaisut ja työkäytännöt tulee aina perustella lain säännöksillä vähintään itselleen. - Tarvittaessa kannattaa varmistaa asian laillisuus aiheeseen perehtyneeltä juristilta, ks. Parkkari ym Oppilashuoltoa koskeva tietosuoja ja salassapito OPS:ssa Salassapito koulun sisällä Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, oppilaitosten henkilöstö ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai oppilaitoksen henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista (elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan, vapaa-ajan harrastuksista ja perhe-elämästä) ja taloudellisesta asemasta. Oppilasta koskevia salassa pidettäviä tietoja saavat vain ne opettajat ja muut henkilöt, esim. oppilashuoltohenkilöstö ja kouluavustajat, jotka tarvitsevat ko. tietoja tehtäviä hoitaessaan. Oppilaitoksessa salassapitovelvollisiksi säädetyt henkilöt sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat antaa sekä toisilleen että koulutuksesta vastaaville viranomaisille tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta. Salassa pidettävän tiedon haltija ratkaisee, tarvitseeko joku muu välttämättä tietoa opetuksen järjestämiseksi. Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta saada tietoa eikä sitä voida keneltäkään vaatia. Kouluterveydenhuollon potilasasiakirjat ovat salassa pidettäviä. Myös koulukuraattori ja koulupsykologi ovat velvollisia pitämään salassa asiakkaittensa tiedot. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 17 (101)

18 Viranomaiset eivät saa antaa ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja toisille viranomaisille muutoin kuin lain säännöksen tai henkilön suostumuksen nojalla. Suostumuksen voi antaa 15-vuotias itse tai hänen huoltajansa. Oppilashuoltoryhmä ja vaitiolovelvollisuus Kun ryhmässä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevia asioita, ryhmässä voivat olla rehtorin lisäksi vai ne koulun henkilökunnan jäsenet, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen, koska muilla ei ole oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja oppilaasta. Sen lisäksi ryhmään voi kuulua kouluterveydenhuollon edustaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Esimerkiksi sosiaalitoimen ja perheneuvolan henkilöstön läsnäolo voi perustua vain asiakkaan suostumukseen tai erityislain säännökseen. On suositeltavaa, että oppilashuoltoryhmällä on huoltajan lupa käsitellä oppilaan salassa pidettäviä tietoja. Ellei suostumusta ole, oppilashuoltoryhmän työskentelyyn osallistuvat voivat kertoa toisilleen vain sellaisia oppilasta ja hänen perhettään koskevia salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen järjestämisen kannalta. Kyseeseen tulevat vain opetuksen järjestämiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset sekä niiden välttämättömät taustatiedot. Jokainen ryhmän työskentelyyn osallistuva vastaa omalta osaltaan siitä, mitä tietoja hän kertoo. Tarvittaessa pitää pystyä perustelemaan, miksi jokin salassa pidettävä tieto on annettu eteenpäin Oppilashuoltoa koskevat asiakirjat Oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä ja niihin kuuluvat myös oppilashuoltoryhmän työskentelystä tehdyt kirjaukset. Oppilashuoltoryhmässä esillä olleet yleiset asiat kirjataan siihen tarkoitetulle muistiolle. Yksittäisen oppilaan asiassa kirjataan lähinnä asian esilletuoja / vireillepanija, aihe / syy sekä päätetyt jatkotoimenpiteet. Jos jatkotoimenpiteistä on päätetty, kirjauksista näkyy kenen tehtäväksi selvittely on oppilashuoltoryhmässä annettu. Jos yksittäistä oppilasta koskevat kirjaukset ovat salassa pidettäviä, kirjaukset on tehtävä niin, että salassa pidettävät merkinnät ovat tarvittaessa eroteltavissa muista. Rehtori vastaa siitä, että ryhmän työskentelystä tehdään nämä kirjaukset muistioon. Kokousmuistiot eivät muodosta henkilörekisteriä, jos ne järjestetään aikajärjestykseen, jolloin tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät ole helposti löydettävissä. Kirjaukset tulee säilyttää lukitussa tilassa. Lukuvuoden päätyttyä toimitetaan kuluneen vuoden kokousmuistiot koulun kansliaan säilytettäväksi. (Lisätietoja moniammatillisen työn julkisuus- ja salassapitokysymyksistä saa nettiosoitteesta Välineitä.) Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 18 (101)

19 3. VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus. Se on hoidon, huolenpidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista sekä tukea huoltajia kasvatustehtävässä. Varhaiskasvatuksen tulee osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet sekä lapsen lähtökohdat huomioiva suotuisa kasvuympäristö. Yhteistyö kotien kanssa Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Päivähoito tukee vanhempia heidän kasvatustyössään kodin arvoja kunnioittaen. Luottamuksellinen ja tasavertainen suhde vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välillä on lapsen viihtyvyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta tärkeää. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kasvatuskumppanuuden eli jaetun kasvatustehtävän yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön kuuluu yhteiset keskusteluhetket, jolloin välittyy olennainen tieto lapsesta eri kasvuympäristössä. Niiden pohjalta laaditaan lapselle varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen suunnitelma. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan yhteistyössä kuntoutussuunnitelma tai yksilöllinen esiopetuksen suunnitelma tai HOJKS. Muita yhteistyömuotoja ovat päivittäiset keskusteluhetket, vanhempainillat, perheillat ja perheiden kanssa tehtävät yhteiset projektit tai vanhempainyhdistystoiminta Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatusta ohjaa Varkauden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, joka on keskeinen henkilöstön työväline. Suunnitelman lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Siinä on huomioitu kaupungin linjaukset, strategiat ja tavoitteet. Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa täydentävät yksikkökohtaiset suunnitelmat, joissa otetaan huomioon kunkin yksikön erityispiirteet ja painotukset. Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetussuunnitelma vanhempien ja henkilöstön yhteistyönä. Suunnitelma huomioi lapsen yksilönä ja turvaa lapselle parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Siinä huomioidaan myös vanhempien näkemykset ja otetaan huomioon lapsen vahvuudet, mielenkiinnon kohteet sekä yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarve. Siihen sisällytetään tarvittaessa lapsen erityisen tuen tarve. Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan yhteistyössä huoltajien, henkilöstön ja lapsen kanssa. Esiopetuksessa noudatetaan myös Varkauden kaupungin esiopetussuunnitelmaa. Sen perustana on valtakunnalliset esiopetussuunnitelman perusteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma muodostavat toimivan kokonaisuuden. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 19 (101)

20 3.2. Varhaiskasvatuksen oppilashuolto Oppilashuollon tehtävänä varhaiskasvatuksessa on tuen tarpeen ennaltaehkäiseminen, varhainen toteaminen ja puuttuminen. Vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteällä yhteistyöllä, kasvatuskumppanuudella, varmistetaan lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Varhaiskasvatuksen oppilashuoltoryhmässä asiat hoidetaan työryhmässä tapauskohtaisesti. Ryhmään voi kuulua lapsen oman ryhmän työntekijöiden lisäksi alueellinen erityislastentarhanopettaja, neuvolan terveydenhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Ryhmän lastentarhanopettajalla on vastuu lasten oppilashuollollisista asioista. Hän ottaa asiat puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa sekä varmistaa luvan yhteistyöhön ryhmän kanssa. Hän kutsuu koolle oppilashuollon työryhmän. Päiväkodin johtajan vastuulla on oppilashuollon johtaminen. Lastentarhanopettaja - vastuu oman ryhmän lasten oppilashuollollisista asioista, seuraa lasten kehitystä ja kasvua kokonaisvaltaisesti - ottaa puheeksi huolen lapsen ja vanhempien kanssa, kysyy luvan yhteistyöhön oppilashuoltoryhmän kanssa - kutsuu koolle oppilashuolto ryhmän - mahdolliset hojks - palaverit Oppilashuoltoryhmä esiopetuksessa ja pienten koulussa: - työryhmän jäsenet kutsutaan koolle tarpeen mukaan. Ryhmään voi kuulua lapsen oman ryhmän työtekijöiden lisäksi mm. alueellinen erityislastentarhanopettaja, lasten neuvolan terveydenhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, vammaispalveluohjaaja, terapeutit Lapsi, vanhemmat, huoltaja - säännöllinen yhteydenpito päiväkotiin/esikouluun - osallistuu lapsen hoito- ja kehityskeskusteluihin - osallistuu vanhempainiltoihin - mahdolliset hojks- palaverit Päiväkodin johtaja - oppilashuollon johtaminen Alueellinen erityislastentarhanopettaja - lapsen kehityksen kokonaisvaltainen seuranta - oppimis- ja keskittymisvaikeuksien havainnointi, opetuksen eriyttäminen - osallistuminen yksilöllisen esiopetussuunnitelman / henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemiseen Terveydenhoitaja - terveydenhoidon asiantuntija, tapaa lapset säännöllisesti ja seuraa kehitystä kokonaisvaltaisesti Psykologi - tutkimukset kehitykseen ja oppimiseen liittyen Sosiaalityöntekijä - asiakastyö ja konsultointi omassa erityisosaamisessa - lastensuojelutyö Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 20 (101)

21 3.3. Erityispäivähoito Varkaudessa Erityispäivähoito on osa Varkauden päivähoitoa. Tasapainoisen kehityksensä turvaamiseksi lapsi voi jossain vaiheessa tarvita erityistä tukea. Erityiseen tukeen ovat oikeutettuja lapset, joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi. Erityiseen tukeen ovat oikeutettuja myös lapset, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajan mukaan kehityksessään oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi erityistä tukea tulee antaa lapsille, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä tai joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhäisemmäksi, sekä lapset, jotka otetaan tai siirretään erityisopetukseen esiopetuksen aikana. Lapsella saattaa olla seuraavia vaikeuksia: - kielen kehityksen vaikeudet - tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmat - kehon hahmottamisen ja motorisen toiminnan vaikeudet - vaikeudet havaintotoiminnoissa - päättelykyvyn ja loogisen ajattelun vaikeudet - muistitoimintoihin liittyvät vaikeudet - tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen vaikeudet - käyttäytymisen vaikeudet - aistitoiminnan vajavuus - liikuntavamma Erityinen tuki sisältää oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen liittyvät toimet. Erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma, johon sisällytetään lapsen erityisen tuen tarve. Esiopetusikäiselle lapselle laaditaan yksilöllinen esiopetussuunnitelma. Lapselle, joka on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, laaditaan HOJKS. Suunnitelmat tehdään aina yhteistyössä lapsen huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityistä tukea järjestetään: - perhepäivähoidossa - ryhmäperhepäivähoitokodissa - lähipäiväkodissa - kuntouttavassa pienryhmässä, muodostetaan tilanteen mukaan päiväkotiin - Päiviönsaaren erityispäiväkodissa kahdessa integroidussa erityisryhmässä Varkaudessa on käytössä varhaisen tuen aluemalli. Kaupunki ja sen päivähoito / esiopetus on jaettu alueisiin, joissa kussakin työskentelee alueellinen erityislastentarhanopettaja. Alueellisen erityislastentarhanopettajan työhön kuuluu samanaikaisopetus, lasten ohjaus, konsultaatio sekä yhteistyö vanhempien ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Kukin alueellinen erityislastentarhanopettaja työskentelee alueensa päivähoitoyksiköissä kunkin yksikön kanssa sopimansa aikataulun mukaisesti. Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 21 (101)

22 Varhainen ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa: Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 22 (101)

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi perusopetuslain muuttamisesta (HE

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen

Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen Kehitysjohtaja Markku Rimpelä 24.10.2007 Osaamisen ja sivistyksen asialla Kunta- ja palvelurakenneuudistus Laki kunta-ja palvelurakenneuudistuksesta 9.2.2007/169,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja erityisopetus Aapo Halonen, yläkoulun rehtori Niina Rekiö-Viinikainen, erityisopetuksen lehtori Jyväskylän normaalikoulu

Opiskeluhuolto ja erityisopetus Aapo Halonen, yläkoulun rehtori Niina Rekiö-Viinikainen, erityisopetuksen lehtori Jyväskylän normaalikoulu Opiskeluhuolto ja erityisopetus 6.3.2017 Aapo Halonen, yläkoulun rehtori Niina Rekiö-Viinikainen, erityisopetuksen lehtori Jyväskylän normaalikoulu www.pollev.com/aapohalonen066 (Aineen)opettajan työtä

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä

Lisätiedot

ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä

ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä Tällä asiakirjalla esitellään Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisen monialaisen oppilashuoltotyön toiminta ja sillä voidaan

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat

Lisätiedot

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja moniammatillisessa yhteistyössä

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja moniammatillisessa yhteistyössä Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja moniammatillisessa yhteistyössä 4.6.2015 Mikkeli Itä-Suomen opiskeluhuollon päivät Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opiskeluhuollon kokonaisuus ja määritelmät

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen

OPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen OPPILASHUOLTO Savonlinnan normaalikoulu 26.5.2014 / 12.4.2017 Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen SNOR - Oppilashuoltokäytännöt uudistuvat ENNEN / OPS 2012 Oppilashuollolla tarkoitetaan Oppilaan

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa 17.11.2016 Helsinki Erkkaa verkossa -verkkoluento Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaalle annettavan yksilöllisen tuen vaihtoehtoja Monialainen

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Oppilashuolto Huittisissa Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1.11.2017 Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Tuen ja oppilashuollon selvitystyö Huittisissa käynnistettiin keväällä

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Monialainen oppilashuollon yhteistyö LUKU 5.3 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Muutos Tornion esiopetussuunnitelman lukuun neljä Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja

Lisätiedot

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat SUOMUSSALMEN KUNTA Perusopetus Arkistointiohje: SALASSA PIDETTÄVÄ Liite 2 PEDAGOGINEN SELVITYS Perustiedot Oppilas Nimi Osoite syntymäaika puh. Kansalaisuus äidinkieli Vanhemmat / huoltajat Huoltajan nimi

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot