Maatalous ja vesienhoidon suunnittelu. Maatalous ja ympäristö - teemapäivä

Transkriptio

1 Maatalous ja vesienhoidon suunnittelu , Saarijärvi Maatalous ja ympäristö - teemapäivä Ansa Selänne Ansa Selänne KSU Vesienhoidon suunnittelu Työ perustuu: Vesipuitedirektiivi Laki vesienhoidosta Asetus vesienhoitoalueista Asetus vesienhoidosta Vesienhoidossa pyritään koko EU:n alueella yhteisiin tavoitteisiin: Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene Pilaavien sekä muiden haitallisten aineiden ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan Tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetään Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen suunnittelujärjestelmä Eri toimijoiden yhteistyö ja kansalaisten osallistuminen on keskeinen osa vesienhoitoa Perustyökalu on vesienhoitoalueelle laadittava vesienhoitosuunnitelma, joka laaditaan määräajoin 2

2 Vesienhoitoalueet Suomessa - perustana VN:n asetus vesienhoito-alueista (1303/2004), voimaan Kansalliset vesienhoitoalueet 7 1 Vuoksi 6 2 Kymijoki - Suomenlahti 3 Kokemäenjoki - Saaristomeri - Selkämeri 4 Oulunjoki - Iijoki - Perämeri 5 Kemijoki 5 4 Kansainväliset vesienhoitoalueet 6 Tornionjoki 7 Tenojoki - Paatsjoki 8 Ahvenanmaa, huolehtii itsenäisesti vesienhoidon toimeenpanosta Vesienhoitosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä Vesienhoito toteutetaan vuorovaikutuksessa vesien eri käyttäjien ja kansalaisten kanssa. Ympäristökeskuksiin on perustettu tätä varten yhteistyöryhmät, jotka osallistuvat vesienhoidon suunnitteluun Myös kansalaisilla hyvät mahdollisuudet vaikuttaa vesienhoitoon virallisten kuulemisten kautta Vesienhoitosuunnitelman työaikataulu ja työohjelma, v Yhteenveto vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä v. 2007, Ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi, kuulemisaika Kuulemisesta saatu palaute otetaan huomioon vesienhoitosuunnitelmaa tarkistettaessa keväällä 2009 Valtioneuvosto vahvistaa vesienhoitosuunnitelmat mennessä Suunnitelman huomioiminen lupakäsittelyssä - lupaa edellyttävien hankkeiden toimet määritellään lainsäädännön perustella lupamenettelyssä kuten nytkin, valtioneuvoston vahvistamisen jälkeen on lupapäätöksessä kuitenkin kerrottava miten suunnitelma on otettu päätöksessä huomioon.

3 Vesienhoitosuunnitelman keskeinen sisältö Vesienhoitoalueen kuvaus Vesistöä muuttava toiminta Vesien nykytila Vesien tilatavoitteet ja parantamistarpeet Yhteenveto vesienhoidon toimenpiteistä Kuvaus vuorovaikutuksesta Ympäristöselostus Vesienhoitosuunnitelmissa on yhteenveto alueellisten ympäristökeskusten laatimista toimenpideohjelmista Vesienhoidon nettisivut 5 Vesienhoitosuunnitelmassa tarkasteltavat vedet KeskiSuomessa - - Järvet: pinta-ala > 1 km2 Joet: va:n pinta-ala > 100 km2 Natura alueet 21 kpl EU-uimarannat 23 kpl Vedenhankintavesistöt 4 kpl Toimenpiteitä esitetään vesille, jotka eivät saavuta hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä - jokia 50 kpl - järviä 57 kpl - lisäksi esitetään toimenpiteitä niille vesille, joiden luokka on vaarassa pudota nykyisestä

4 Pintavesien toimenpideohjelmassa vesistöjä tarkastellaan osa-alueittain vesistöaluejakoon pohjautuvaa aluejakoa noudattaen. VHA2 VHA3 - Viitasaaren reitti - Saarijärven reitti - Leppäveden - Kynsiveden alue - Jämsän reitti - Suur - Päijänteen alue - Sysmän reitti - pienet alueet Rautalammin ja Mäntyharjun reiteistä - Keuruun reitti - Pihlajaveden reitti - pienet alueet Längelmäveden ja Hauhon reiteistä Pohjavesille tehdään oma koko ympäristökeskuksen aluetta koskeva toimenpideohjelma Vesienhoitosuunnitelmassa käsiteltävät pohjavedet ; VHA3-1 luokan pohjavesialueet 176 kpl VHA2-2 luokan pohjavesialueet 67 kpl I luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue VHA-raja 9 4, km

5 Vesien tila Keski-Suomessa Järvistä 76 % hyvässä tai erinomaisessa tilassa Joista 61 % hyvässä ja erinomaisessa tilassa Saarijärven reitti Tila-arvio tehty 39 järvelle tyydyttäviä 23 kpl (60 %) Tila-arvio tehty 29 joelle tyydyttäviä 11 kpl, välttäviä 1 kpl (48 %) Keski-Suomessa 37 pohjavesialuetta, joilla on runsaasti teollisuus - ja yritystoimintaa ja pilaantuneita maa-alueita voivat olla uhka pohjavedelle Näistä 15:llä on todettu laatunormin ylityksiä. EU-riskinalaiset pv-alueet VHA-raja 9 4, km

6 Vesien ravinnekuormitus Keski-Suomessa Fosfori Typpi 0,7 % 3,4 % 0,7 % 4,4 % 11,1 % 0,3 % 2,2 % 10,2 % 0,6 % 25,4 % 33,4 % 30,4 % 21,3 % 0,2 % 0,1 % 5,6 % 10,2 % 3,2 % 2,4 % 34,3 % Laskeuma Luon. huuhtouma Haja-asutus Metsätalous Hulevesi Maatalous Teollisuuden puhd. Kalankasvatus Yhdyskunnat Turvetuotanto Fosforikuormitus toimenpideohjelman osa-alueittain Keurusselän va Pihlajaveden reitti Sysmän reitti Saarijärven reitti Haja-asutus Metsätalous Maatalous Pistekuormitus Laskeuma Luonnon huuhtouma Jämsän reitti Viitasaaren reitti Leppäveden-Kynsiveden alue Suur Päijnteen alue 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Fosforikuormitus kg/km2/v 12

7 Fosforin hajakuormitus kg/km2 vuodessa sekä pistekuormitus kg/v. Maatalouden kuormitusosuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta %:na

8 Metsätalouden kuormitusosuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta %:na Haja-asutuksen kuormitusosuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta %:na

9 Vesien hydrologismorfologinen tila kertoo vesimuodostuman vesiolosuhteista, vaelluskelpoisuudesta sekä uoman rakenteesta. Yksittäisiä tekijöitä voivat olla esim. virtaama, veden korkeus, putouskorkeus sekä pohjan ja uoman rakenne HyMo-tila Keski-Suomessa Korkeintaan tyydyttävä (HyMomuutos melko suuri erittäin suuri) 73 joella ja 13 järvellä Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä myös vesien HyMo-tilan parantamiseksi Keski-Suomessa on nimetty 5 jokimuodostumaa voimakkaasti muutetuksi HyMo-muutos on erittäin suuri ja hyvää ekologista tilaa ei voida saavuttaa aiheuttamatta merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistön tärkeälle käyttömuodolle Tourujoki Jämsänjoki Suojoki Parantalankoski Leuhunjoki

10 Vesimuodostumien tilatavoitteet Veden ravinnepitoisuuden alentaminen: Fosforipitoisuus: 51 vesimuodostumaa Typpipitoisuus: 30 vesimuodostumaa verrattu nykyistä pitoisuutta vesimuodostuman tyypin H/T-arvoon. Biologisen tilan kohentaminen 25 vesimuodostumaa Happamuuteen liittyvät tavoitteet ph:n minimi > 5,5 ( yhteensä 10 jokea) Vesistön rakenteeseen ja vesioloihin (HyMo-tilaan) liittyvät tavoitteet Perustana vesistön HyMo-tila Jos HyMo-tila muutos vähäinen tai sitä pienempi, tavoitteena on nykytilan säilyttäminen Muussa tapauksessa tavoite asetetaan HyMo-tilan muutokseen aiheuttaneiden tekijöiden perusteella esim. jos uomassa on vaelluseste, tavoitteena on, että vesieliöstö voi liikkua uomassa esteettä Voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoite on hyvä saavutettavissa oleva tila 19 Fosforiuormituksen vähentämistavoitteet FOSFORI Maatalous Metsätalous Lisätoimenpiteet % Nykyinen kuormitus Keski- Suomessa t /a 121,1 20,2 Nykykäytännön mukaiset. toimenpiteet % t / a 18,2 0 t /a 36,3 2 Sektorikohtaiset kuormituksen vähentämistavoitteet Keski-Suomessa Haja-asutus 37, , ,2 Yhdyskunnat 12,4-10 1,2-20 2,5 Teollisuus 15,7-5 0,8-20 3,1 Kalankasvatus 2,6-15 0,4-20 0,5 Turvetuotanto 2,4-10 0,2-20 0,5 Kuormituksen vähentämistavoitteet arvioitiin myös vesimuodostumakohtaisesti Järvien (24 kpl) osalta käytettiin mallitarkastelua Jokien (18 kpl) osalta ne arvioitiin pitoisuuden vähentämistavoitteen ja virtaaman perustella,

11 Toimenpiteiden suunnittelu Nykyisen käytännön mukaisiin toimenpiteisiin Tarkoittavat sitä, että vesienhoidossa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja nykyisin tiedossa olevia hyviä käytäntöjä (esim. ympäristöluvat, nitraattiasetus) Osa on pakollisia, osa vapaaehtoisia Pakollisten toiminen on arvioitu toteutuvan niitä koskevan lainsäädännön aikataulussa (esim. talousjätevesiasetus) Vapaaehtoisten toimien (esim. maatalouden ympäristötuki) toteutumista arvioidaan rahoituksen tähän astisen kehityksen, olemassa olevien ohjelmien ja suunnitelmien pohjalta Lisätoimenpiteisiin Tarvitaan kun nykykäytännön mukaiset toimenpiteet eivät riitä tilatavoitteiden saavuttamiseksi Muodostettu pääasiassa tehostamalla ja laajentamalla jo nyt käytössä olevia toimenpiteitä 21 Maatalouden nykytoimenpiteitä 1/2 Peltoviljelyn lakisääteiset toimenpiteet perustuvat pääosin nitraattiasetukseen ja asetukseen hyvistä viljelykäytännöistä. Nitraattiasetuksessa säädetään mm. lannan varastoinnista, lannoitteiden levityksestä ja levitysajankohdista, lannoitemääristä, lannan typpianalyysistä, kotieläinsuojan perustamisesta, jaloittelualueiden sijoittamisesta ja säilörehun puristenesteen varastoinnista ja maahan levittämisestä. Eläinsuojien luvanvaraisuudesta säädetään ympäristönsuojeluasetuksessa Ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat: voimassa olevia on yhteensä 40 kpl 2 kahdella eläinsuojan ympäristölupa ei vielä lainvoimainen vireillä 4 ympäristölupaa. Kuntien myöntämiä ympäristölupia on Keski-Suomessa yhteensä

12 23 Maatalouden nykytoimenpiteitä 2/2 Keskeinen keino maatalouden ympäristönsuojelun toteuttamisessa on maatalouden ympäristötukijärjestelmä. Ympäristötuki jakautuu perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä erityistukisopimuksiin Perustoimenpiteet ovat järjestelmään sitoutuneille viljelijöille pakollisia ja lisätoimenpiteitä voi valita A- ja B tukialueella 1-4 ja C-tukialueella 0-2 kpl. Vesiensuojelun kannalta keskeisimpiä toimia ovat: Perustoimenpiteet: peltokasvien lannoitus ja kalkitus kasvipeitteinen kesanto pientareet ja suojakaistat Lisätoimenpiteet: vähennetty lannoitus typpilannoituksen tarkentaminen peltokasville lannan levitys kasvukaudella, ravinnetaseet peltojen kasvukunnon kartoitus talviaikainen kasvipeitteisyys Ympäristötuen lisätoimenpiteet Keski-Suomessa vuonna 2007 (lähde Tike) kpl ala (ha) Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkententaminen peltokasveilla Ravinnetase Lannan levitys kasvukaudella Talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus Talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-tukialue) Tehostostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-tukialue) Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialue) Laajaperäinen nurmituotanto (A- ja B-tukialue) Kerääjäkasvien viljely (A- ja B-tukialue) Yhteensä Puutarhatilat: Typpilannoituksen tarkententaminen puutarhakasveilla. 1 8 Katteen käyttö puutarhakasveilla Tuhoeläinten seurantamenetelmä Yhteensä Maatalouden ympäristötukijärjestelmän myötä viljelykäytännöt ovat muuttuneet vesiensuojelun kannalta myönteisemmiksi -- Keski-Suomen tukea hakeneista tiloista on 90 % on maatalouden ympäristötukijärjestelmän piirissä.

13 Erityistukitoimenpiteet suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito monivaikutteisen kosteikon hoito (mahdollista saada jatkossa eituotannollista investointitukea monivaikutteisen kosteikon perustamiseen) pohjavesialueiden peltoviljely säätösalaojitus, säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys sekä lisäksi komissiossa hyväksytyt erityistukimuodot: ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen (A- ja B-alue) lietelannan sijoittaminen peltoon turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely sopimuksia kpl pinta-ala (ha) Suojavyphykkeen perustaminen ja hoito Kosteikot ja laskeutusaltaat, perustaminen/hoit Säätösalaojitus Lannankäytön tehostaminen Pohjavesien peltpoviljely Luonnon monimuotoisuuden edistäminen Perinnebiotoopit Maiseman kehittäminen ja hoito Luonnon mukainen tuotanto Alkuperäisrodut Alkuperäiskasvien viljely 1 6 Yhteensä Maatalouden lisätoimenpiteitä Toimenpideohjelmassa suositeltavia lisätoimenpiteitä: talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen (lisäys ha) Ravinnetaseet (lisäys ha) ja vähennetty lannoitus (lisäys ha) erityistuen mukaisten suojavyöhykkeiden (800 ha) ja kosteikkojen lisääminen (50 ha) Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely (3000 ha) lannan ravinnekäytön tehostaminen mm. lannan kasvukautinen levitys (lisäys ha), lietelannan sijoittaminen peltoon (3000 ha)) ja lannankäytön tasaaminen karjatiloilta kasvinviljelytilojen lannoitteeksi. karjanlannan energiakäytön kehittäminen erityisesti karjatalouden keskittymäalueilla. tilakohtainen neuvonta 400 tilaa/a monivaikutteisten kosteikoiden yleissuunnittelu, 3 kpl viljelijöiden aktivointi erityistukien hakemiseen erityisesti suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamisen (erillisten hankkeiden avulla) 26

14 Ehdotuksia ohjauskeinojen kehittämiseksi Ympäristötukijärjestelmän alueellisten rajoitteiden vähentäminen/ 27 poistaminen Nykyistä tukijärjestelmää tulee kehittää niin, että se entistä paremmin edistää vesistöjen tilan parantamista (byrokratian karsiminen, joutavuus, pitkäjänteisyys, kannustavuuden parantaminen, uusien vesiensuojelua edistävien tukien kehittäminen) Tukea tulee voida kohdentaa entistä tehokkaammin ongelma-alueille Tukijärjestelmää tulisi voida täydentää ympäristötehokkaaseen suuntaan jo nykyisellä kaudella Tulisi selvittää mahdollisuudet ottaa tukijärjestelmään mukaan myös erillinen vesienhoitotuki Pellolta huuhtoutuvien ravinteiden käsittelyn kehittäminen ja kehitystyön rahoittaminen Tulisi selvittää mitoitusohjeiden muutostarpeet ilmastonmuutoksen vuoksi Tilakohtaisen neuvonnan ja koulutuksen järjestäminen Nykykäytännön mukaisten toimien ja lisätoimenpiteiden tarve veden hyvän tilan turvaamiseksi

15 Tavoitteiden saavuttaminen Pintavesien hyvää tilaa ei Keski-Suomessa saavuteta kaikilta osin vuoteen 2015 mennessä. Tällaisille vesille on esitetty joko 6 tai 12 vuoden jatkoaikaa. Tärkeimpiä syitä aikataulusta viivästymiselle Suuri ravinnekuormitus. Vesistöjen HyMo-tilaa parantavat kunnostustoimet kuten vaellusesteiden poisto ja uomien kunnostukset edellyttävät perusteellista hanketason suunnittelua ja lupakäsittelyä. Toimenpiteiden vaikutus vesistöissä näkyy vasta pitkän ajan kuluttua. Alustavan arvion mukaan suurin osa riskin alaisista pohjavesialueista saadaan hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Kiitos!