AMMATILLINEN KOULUTUS VARSINAIS- SUOMESSA 2015

Transkriptio

1 AMMATILLINEN KOULUTUS VARSINAIS- SUOMESSA KM Matti Keskinen HRM Consulting, Toukonkuja 5, Halikko, FIN , Y-tunnus

2 TIIVISTELMÄ Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015 projektin tavoitteena on selvittää, miten seudullisesti kattava ja palvelukykyinen sekä taloudellisesti vahva ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko tulee organisoida Varsinais-Suomessa. Tarkoituksena on tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, ml. oppisopimustoimistot. Selvitys on toteutettu Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toimeksiannosta maakunnallisia linjauksia varten sekä koulutuksen järjestäjien päätöksentekoelinten ratkaisujen pohjaksi. Hankehallinnoijana on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskus ja selvityksen on rahoittanut Varsinais-Suomen liitto maakunnan kehittämisrahalla. Selvitystyötä ohjaamaan asetettiin ohjausryhmä. Selvitys on rajattu käsittämään seuraavia koulutuksen järjestäjiä: Turun kaupunki, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Turun Aikuiskoulutussäätiö, Turun Ammattiopistosäätiö, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä. Kaikilla selvityksessä mukana olevilla koulutuksen järjestäjillä on kunnallinen omistus/hallinto-pohja. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on kaikilla muilla paitsi Peimarin koulutuskuntayhtymällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kirjeessään todennut: Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja osaamisvaatimusten muutoksiin vastaaminen sekä koulutuksen saatavuuden turvaaminen edellyttäisivät erityisesti Varsinais-Suomen alueella järjestäjäverkon kokoamista yhteen tai kahteen yhtenäiseen, alueelliseen, kaikki ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut käsittävään ammattiopistoon. Taustalla vaikuttaa myös rahoituksen voimakas väheneminen lähitulevaisuudessa. Selvitystyössä käytettiin laajasti taustamateriaaleja, teemahaastateltiin koulutuksen järjestäjiä ja sidosryhmien edustajia sekä pidettiin yhteinen work shop. Esitykset: 1. Verkostoyhteistyö: Verkostoyhteistyön kehittäminen edelleen strategisempaan ja konkreettisempaan suuntaan. 2. Rakenteelliset ratkaisut: Ensisijainen malli perustuu kolmeen vahvaan alueelliseen kouluttajaan: Turku, Salon seudun koulutuskuntayhtymä ja yhdistetty Raision seudun ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä. Turun osalta koulutusten koonti voi tapahtua usean eri mallin pohjalta. Mikäli kuntarakenne muuttuu oleellisesti, tulee se huomioida päätöksiä tehtäessä. 3. Oppisopimuskoulutus: Oppisopimuskoulutusta tullaan valtakunnallisesti karsimaan suhteellisesti eniten. Oppisopimuskiintiöt tulisi maakunnassa koota yhteen. Koonti voidaan tehdä usealla eri tavalla. Esitetyt mallit verkostoyhteistyöstä, rakenteista ja oppisopimuskoulutuksesta eivät ole vaihtoehtoisia tai toisiaan poissulkevia, vaan mahdollisuuksia joita tulisi tarkastella kehitettäessä maakunnan toisen asteen ammatillista koulutusta. Resurssien vähentyessä lähitulevaisuudessa ammatillisen koulutuksen ja aluekehittämisen haasteet tulevat kasvamaan. Maakunnan tulee sekä menestyä valtakunnan sisäisessä, maakuntien välisessä kilpailussa resursseista että myös jatkuvasti kehittää toiminnan kansainvälistä aspektia. Tiiviillä maakunnan sisäisellä yhteistyöllä ja voimakkaammilla koulutuksen järjestäjillä on menestymiseen paremmat mahdollisuudet kuin pienillä erillisillä toimijoilla. 2

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. ESITYKSEN LÄHTÖKOHDAT TYÖN RAJAUKSET KATSAUS NYKYTILANTEESEEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEEN LAINSÄÄDÄNTÖ HALLITUSOHJELMA JA AMMATILLISEN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAHOITUS KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN ORGANISOINTIMALLEJA ESITYKSEN VALMISTELUSSA KÄYTETYT METODIT JA PROSESSI RAPORTOINTI JA SELVITYKSEN AIKATAULU OHJAUSRYHMÄ TEEMAHAASTATTELUT WORKSHOP MAAKUNTAHALLITUKSEN ILTAKOULU JA MYR:N KOULUTUSJAOSTON KOKOUKSET TEEMAHAASTATTELUISSA ESIIN TULLEITA NÄKEMYKSIÄ WORKSHOPISSA ESIIN TULLEITA NÄKEMYKSIÄ AMMATILLISEN TOISEN ASTEEN JÄRJESTÄJÄORGANISAATIOIDEN VERKOSTOYHTEISTYÖ VARSINAIS-SUOMESSA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKKO MALLI 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKOKSI MALLI 2 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKOKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS VARSINAIS-SUOMESSA JÄLKISANAT LIITTEET LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. LIITE 4. LIITE 5. NUORTEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN ALOITUSPAIKAT KOULUTUKSEN JÄRJES- TÄJÄN JA OPINTOALAN MUKAAN 2010 PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄVIEN (15 V.) IKÄLUOKAN SUURUUS VARSINAIS-SUOMESSA ; TILASTOKESKUS MAAKUNNAN KEHITYSARVIO ; TILASTOKESKUS SUURIMMAT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT OHJAUSRYHMÄN PÖYTÄKIRJAT LIITE 6. KOULUTUSJAOSTON PÖYTÄKIRJA LIITE 7. MAAKUNTAHALLITUKSEN ILTAKOULUN MUISTIO 3

4 1. ESITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015 projektin tavoitteena on selvittää, miten seudullisesti kattava ja palvelukykyinen sekä taloudellisesti vahva ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko tulee organisoida Varsinais-Suomessa. Tarkoituksena on tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, ml. oppisopimustoimistot. Selvitys on toteutettu Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) maakunnallisia linjauksia varten sekä koulutuksen järjestäjien päätöksentekoelinten ratkaisujen pohjaksi. Hankehallinnoijana on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskus ja selvityksen on rahoittanut Varsinais-Suomen liitto maakunnan kehittämisrahalla. Selvitystyötä ohjaamaan asetettiin ohjausryhmä. Selvityksen taustamateriaalina on käytetty: OKM:n järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeen suosituskirjeet Turun yliopiston haastatteluselvitys: Varsinais-Suomen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyö ja kehitysnäkymät Varsinais-suomen aikuiskoulutusstrategia Kesu, Luonnos: Koulutuksen ja tutkimuksen suunnitelma vuosille Varsinais-Suomen maakuntastrategia Valtakunnallisen PARAS-hankkeen väestöpohjavaatimukset Maakunnalliset opiskelijamääräennusteet Sosiaalipartnereiden kannanotot Muiden maakuntien verkostoratkaisut Koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimus Hallitusohjelma 1.1. TYÖN RAJAUKSET Työ on rajattu ohjausryhmässä käsittämään seuraavien koulutuksen järjestäjien toimintaa: Turun kaupunki ylläpitää kahdeksassa toimipisteessä sijaitsevaa ammattioppilaitosta, Turun ammatti-instituuttia. Oppilaitosta ohjaa ja kehittää ammattiopetuslautakunta. Oppilaitos tarjoaa nuorille ja aikuisille ammatillista perus- ja lisäkoulutusta kaupan ja palvelun, tekniikan sekä terveyden ja hyvinvoinnin aloilla. Turun kaupungilla on oppisopimuskiintiö ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. ( Raision seudun koulutusyhtymän (Raseko) muodostaa kuusi kuntaa, jotka ovat Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko. Oppilaitokset ovat Mynämäen käsi- ja taideopisto, Naantalin ammattiopisto, Raision ammattiopisto, Raision kauppaopisto, Raision oppisopimustoimisto ja Timali. Oppilaitokset tarjoavat ammatillista peruskoulutusta nuorille kulttuurin, liiketalouden ja hallinnon, tekniikan, sosiaali- ja terveys ja ravitsemusaloilla. Aikuiskoulutusta on omaehtoisena, työvoimapoliittisena koulutuksena sekä oppisopimuskoulutuksena. Lisäksi alueen yritykselle ja yhteisöille on tarjolla asiantuntevaa henkilöstökoulutusta. Koulutuskuntayhtymällä on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. ( 4

5 Turun Aikuiskoulutussäätiö on ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistunut koulutuksen järjestäjä, joka toteuttaa omaehtoista aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, työvoimakoulutusta sekä yritysten henkilöstökoulutusta. Oppilaitoksia ovat Turun Aikuiskoulutuskeskus ja Turun Kesäyliopisto. Opetus on muun muassa ammatillista aikuiskoulutusta, yleissivistävää ja avointa yliopistokoulutusta. Aikuiskoulutussäätiöllä on työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä. ( TAO, Turun Ammattiopistosäätiö on yksityinen ammattioppilaitos, jota ylläpitää Turun Ammattiopistosäätiö. Oppilaitos tarjoaa ammatillista peruskoulutusta nuorille tekniikan alalla sekä aikuiskoulutusta täydennys- ja jatko-opintoina. Säätiöllä on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä.( Peimarin koulutuskuntayhtymä on Kaarinan, Länsi-Turunmaan (Parainen) ja Paimion kaupunkien ylläpitämä ammattioppilaitos Livia. Oppilaitoksia ovat kalatalous- ja ympäristöopisto, Maaseutuopisto Paimio, Maaseutuopisto Tuorla ja Sosiaali- ja terveysopisto. Oppilaitokset tarjoavat ammatillista peruskoulutusta luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Aikuiskoulutusta järjestetään lyhyt- ja täydennyskoulutuksina. ( Salon seudun koulutuskuntayhtymä on Salon seudun kuuden kunnan omistama yhtymä, johon kuuluvat Salo, Paimio, Kemiönsaari, Sauvo, Somero ja Koski TL. Oppilaitoksia ovat Salon seudun ammattiopisto, Salon seudun aikuisopisto ja Salon seudun oppisopimuskeskus. Oppilaitokset tarjoavat ammatillista peruskoulutusta nuorille ja aikuisille, sekä oppisopimuskoulutusta. Koulutuskuntayhtymällä on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. ( Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä on kymmenen kunnan omistama yhtymä, johon kuuluvat Loimaa, Uusikaupunki, Lieto, Huittinen, Pöytyä, Aura, Koski TL, Marttila, Tarvasjoki ja Oripää. Koulutusta antavia oppilaitoksia ovat Liedon ammatti- ja aikuisopisto, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida. Oppilaitokset tarjoavat ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta liiketalouden ja hallinnon, tekniikan ja liikenteen, kulttuuri- ja luonnontieteiden, luonnonvara- ja ympäristö, matkailu-, ravitsemis- ja talous-, sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloilla. Koulutuskuntayhtymällä on työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä sekä oppisopimuskiintiö. ( Muiden Varsinais-Suomessa toimivien koulutuksen järjestäjien toiminta ei perustu varsinaissuomalaisten peruskuntien omistajuuteen tai hallinnointiin, ja ne on jätetty pääsääntöisesti tarkastelun ulkopuolelle. Ohjausryhmä keskusteli useaan otteeseen ruotsinkielisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen mukaan ottamisesta selvitykseen. Teemahaastatteluissa ruotsinkielisen koulutuksen järjestäminen nousi esille. Ohjausryhmä päätti jättää ruotsinkielisen koulutuksen selvityksen ulkopuolelle, koska se muodostaa omaa maakuntaa laajemman koulutuspoliittisen kysymyksen, johon ei pystytä vaikuttamaan pelkästään maakunnallisista lähtökohdista. Esityksessä tuodaan kuitenkin esille teemahaastatteluissa nousseita ruotsinkielisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen kysymyksiä. Maakunnan lukiokoulutus oli jätetty selvityksen ulkopuolelle jo tarjouspyyntövaiheessa. Ammatillisen toisen asteen ja lukiokoulutuksen integraatiota on kehitetty etenkin Turussa, ja se on huomioitu esityksiä laadittaessa. Teemahaastatteluissa lukiokysymys nousi kuitenkin laajem- 5

6 1.2. KATSAUS NYKYTILANTEESEEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEEN Taulukko 1. Perustietoja koulutuksen järjestäjistä Koulutuksen järjestäjä Turun kaupunki Koulutuspaikat Liikevaihto M Yht. minkin esille, mutta tehtäväannon mukaisesti raportissa ei oteta kantaa lukiokoulutuksen järjestämiseen. Perustutkinnot Oppisopimus (lisäkoulutus) Omaehtoinen lisäkoulutus Nuorisokoulutus Aikuiskoulutus Projektit Työelämän kehittämisja palvelutehtävä ,7 14,4 9,1 3,1 0,3 Ei ,1 51,1 20,1 5,7 3,0 On Peimarin koulutuskuntayhtymä Lounais- Suomen 143, koulutuskuntayhtymä 20,7 16,3 3,9 0,6 On Turun Aikuiskoulutussäätiö 375, ,3 0 19,6 0,7 On Raision seudun koulutuskuntayhtymä ,1 14,6 6,4 0,1 On 122,6 Salon seudun koulutuskuntayhtymä ,5 27,1 16,3 8,5 0,6 On Turun Ammatti-opistosäätiö ,5 3,4 0,6 0,3 On määräaikainen Yhteensä ,2 159,2 79,8 47,8 5,6 Taulukon 1 tiedot perustuvat koulutuksen järjestäjien itse ilmoittamiin vuoden 2010 tilinpäätöslukuihin. Omaehtoisen lisäkoulutuksen luvut on kerätty vuoden 2010 OPH:n raportista. Vuoden 2012 osalta oppisopimuskiintiö (lisäkoulutus) pysyy muilla koulutuksen järjestäjillä aikaisemman suuruisena, mutta Raision seudun koulutuskuntayhtymän kiintiö nousee 35 opiskelijapaikalla. Omaehtoisen lisäkoulutuksen osuus määritellään toteutuman mukaan. Ministeriö on määritellyt ammatillisen lisäkoulutuksen määrät vähintään -periaatteella. 6

7 Taulukko 2. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden läpäisyprosentti, tarkastelujaksona Koulutuksen järjestäjä Opiskelijamäärä Läpäisyprosentti Kaarinan kaupunki ,9 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä ,0 Peimarin koulutuskuntayhtymä ,4 (Varsinais-Suomen maaseutu opp. kky.) Raision seudun koulutuskuntayhtymä ,3 Salon seudun koulutuskuntayhtymä ,0 Turun Aikuiskoulutussäätiö ,8 Turun Ammattiopistosäätiö ,8 Turun kaupunki ,2 Uudenkaupungin kaupunki ,8 Varsinais-Suomi ,0 Yllä olevan taulukon informatiivisuutta heikentää sen tarkastelujakso sekä tarkastelujakson jälkeen tapahtuneet muutoksen koulutuksen järjestäjäkentässä. Läpäisyprosentti on hyvä mittari tarkasteltaessa koulutuksen tehokkuutta. Jatkossa aloituspaikkojen vähentyessä (ks. luku 1.3) tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota läpäisyasteen nostamiseen. Koulutusalojen päällekkäisyys: perustutkinto- ja aikuiskoulutus Taulukko 3. Nuorisokoulutus Koulutuksen järjestäjä Tekniikan ja liikenteen ala Liiketalouden ja hallinnon ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu-, ravitsemisja talousala Kulttuuriala Peimarin kky X X X X Turun kaupunki X X X X X Lounais-Suomen kky X X X X X Turun Aikuiskoulutussäätiö Raision seudun kky X X X X X Salon seudun kky X X X X X Turun Ammattiopistosäätiö X 7

8 Taulukko 4. Aikuiskoulutus Koulutuksen järjestäjä Tekniikan ja liikenteen ala Liiketalouden ja hallinnon ala Sosiaalija terveysala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kulttuuriala Peimarin kky X X X X Turun kaupunki X X X X Lounais-Suomen kky X X X X Turun Aikuiskoulutussäätiö X X X X Raision seudun kky X X X X Salon seudun kky X X X X Turun Ammattiopistosäätiö X Tekniikan ja liikenteen alan koulutusta tarjoavat kaikki koulutuksenjärjestäjät. Koulutus on varsin kattavaa koko maakunnan alueella. Turussa monia sisällöltään varsin läheisiä koulutusaloja järjestää usea eri koulutuksen järjestäjä. Koulutuksen katvealueiden tunnistamiseksi ja alueen elinkeinoelämän muuttuneisiin osaamisvaatimuksiin sekä opiskelijoiden tarpeisiin vastaamiseksi olisi koulutusta tarkasteltava myös toimialakohtaisesti. Liiketalouden ja hallinnon alan koulutusta järjestävät kaikki muut kuin Turun Ammattiopistosäätiö. Liiketalouden perusosaamista koulutetaan varsin kattavasti koko maakunnan alueella. Turun seudulla on kolme koulutuksenjärjestäjää, joista yksi tarjoaa myös ruotsinkielistä opetusta. Myös ammattitaitoa laajentavia opintoja järjestetään aikuiskoulutuksena varsin runsaasti kaikkien koulutuksenjärjestäjien toimesta. Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutusta Turun seudulla on neljällä eri koulutuksen järjestäjällä. Aikuiskoulutuksena järjestetään peruskoulutuksia eri suuntautumisvaihtoehdoin. Lyhytkursseja ammattitaidon päivittämiseen järjestävät eri koulutuksen järjestäjät. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta järjestää neljä koulutuksen järjestäjää: Turun kaupunki, Lounais-Suomen-, Raision seudun- ja Salon seudun koulutuskuntayhtymät. Aikuiskoulutuksena matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta järjestää myös Turun Aikuiskoulutussäätiö. Kulttuurialan koulutusta järjestävät Turun kaupunki, Peimarin-, Lounais-Suomen-, Raision seudun ja Salon seudun koulutuskuntayhtymät. Osittain koulutetaan päällekkäisillä toimialoilla, mutta hajautuneesti maakuntaan. Koulutusta tulee järjestää kattavasti koko maakunnassa, minkä vuoksi tarkastelussa tulee huomioida koulutusten maatieteellisyys. Maantieteellisesti tarkasteltuna päällekkäisyyksiä on lähinnä Turun seutukunnalla: Rasekon ja toisaalta Kaarinan (sosiaali- ja terveysalan koulutus) läheisyys Turkuun saattaa aiheuttaa turhia päällekkäisyyksiä. Sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestetään nuorille Turussa, Salossa, Uudessakaupungissa, Loimaalla, Raisiossa ja Kaarinassa. Aikuiskoulutuspuolelta nousee esiin erityisesti Timalin ja Turun akk:n maantieteellinen läheisyys ja koulutustarjonnan samankaltaisuus. Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat koulutuksen järjestäjien ja opintoalan mukaan 2010 on kuvattu liitteessä 1. 8

9 15-vuotiaiden ikäluokat Varsinais-Suomessa Vuonna 2011 koko 15-vuotiaiden ikäluokan koko Varsinais-Suomessa on Tarkasteltava ikäluokka pienenee vuoteen 2017 asti, jolloin 15-vuotiaita on (vähennys 8,6 %). Tämän jälkeen ikäluokan koko kasvaa tasaisesti ja on vuonna Ennusteen mukaan ikäluokan muutokset eivät Varsinais-Suomessa ole kovin radikaaleja. Tilastokeskuksen laatima ikäluokkataulukko on loppuraportin liitteenä 2. Maakunnan kehitysarvio Työpaikkojen kehitysarvion mukaan tarkasteltuna ehdottomasti suurin kasvuala Varsinais- Suomessa on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut; alalla työpaikkojen lisäys on työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Muita kasvualoja ovat mm. tukku- ja vähittäiskauppa (+4 710), rakentaminen (+3 614), koulutus (+2 086), majoitus- ja ravitsemistoiminta (+1 106). Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut on työpaikkojen määrän perusteella myös maakunnan suurin toimiala; vuonna 2010 alalla oli työpaikkoja Työpaikkojen kehitysarvion mukaan laskevia aloja ovat maa-, riista- ja kalatalous (-2 312), julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus (-1 980), perusmetallien ja metallituotteiden valmistus (-1 641), kulkuneuvojen valmistus (-1 594), sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus (-1 201), koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituotteiden valmistus (-1 112). Koulutustarpeeseen vaikuttaa työpaikkojen lisäksi eläkkeelle siirtyminen. Esimerkiksi maatalouden osalta ei voida olettaa koulutustarpeen laskevan suorassa suhteessa työpaikkojen vähenemiseen. Maatalouden osalta ennusteessa ei ole huomioitu esim. väkilannoitteiden käytön rajallisuutta. Tilastokeskuksen laatima maakunnan kehitysarvio on loppuraportin liitteenä LAINSÄÄDÄNTÖ Ammatillinen toiseen asteen koulutus on lainsäädännöllisesti ohjattua. Ammatillisesta peruskoulutuksesta säädetään laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) sekä näihin lakeihin liittyvissä säädöksissä. Työvoimakoulutusta ohjataan lailla julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002). Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 1 :n (L 1013/2005) 6. momentin mukaan ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavalla työelämän kehittämis- ja palvelutehtävällä tarkoitetaan yrityksille, julkisyhteisöille ja erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän tavoitteena on luoda uusia yhteistyömalleja ja kehittämiskumppanuuksia koulutuksen järjestäjien ja työelämän välillä sekä tukea järjestäjien asiakaslähtöistä työelämäosaamisen kehittämistä. Perustutkintopaikoista, lisäkoulutuspaikoista (valtionosuuskoulutus), oppisopimus-kiintiöistä ja työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän myöntämisestä päättää Opetus- ja kulttuuriministeriö. 9

10 1.4. HALLITUSOHJELMA JA AMMATILLISEN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAHOITUS Hallitusohjelma Ammatillisen toisen asteen koulutuksen rahoitusta tullaan kuluvalla hallituskaudella vähentämään merkittävästi. Erityisesti oppisopimukseen kohdistuvat leikkaukset ovat suuria; opiskelijapaikat vähenevät noin kolmanneksella. Koko ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat isot säästötavoitteet. Ammatillisen perusopetuksen opiskelijapaikkoja tullaan vähentämään valtakunnallisesti opiskelijapaikkaa, samalla pyritään metropolialueella lisäämään opiskelijapaikkoja 1 000:lla. Vaikka Varsinais-Suomi on kasvualuetta, ministeriöstä saadun alustavan arvion perusteella perusopetuksen opiskelijapaikkoja vähennetään myös Varsinais-Suomessa. Leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ammatillista koulutusta koskien: Ammatillinen koulutus 28 M euroa, ammatillinen lisäkoulutus 8 M euroa sekä oppisopimuskoulutus 21 M euroa. Näistä oppisopimuskoulutukseen kohdistettava leikkaus on suhteellisesti suurin ja merkitsisi esimerkiksi oppisopimuksena järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa noin 3000 paikkaa vähemmän vuositasolla. Lisäksi ammattikorkeakoulutuksen verkon karsiminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen merkitsevät 51 M euron leikkauksia ja lukioverkon karsiminen tuo 30 M euron säästön. On huomattava, että ko. menovähennykset kohdennetaan siis täysimittaisesti vuoden 2015 valtion talousarviokehykseen. Ammatilliseen koulutukseen pääsy turvataan Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi turvataan nuorten ammatilliseen koulutukseen pääsy ja joustavat opintopolut sekä tarjotaan samanaikaisesti riittäviä kouluttautumismahdollisuuksia aikuisväestölle. Toimenpiteet ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi jatkuvat. Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja kehitetään yhteiskuntatakuun tukemiseksi. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta ehdotetaan säilytettävän vuoden 2011 tasolla. Hallitusohjelmassa sovitut ammatillisen koulutuksen säästöt toteutetaan asteittain vuodesta 2014 alkaen. Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan 718 miljoonaa valtionosuuksia ja - avustuksia. Määrärahassa on 33 miljoonaa euroa lisäystä vuoteen 2011 verrattuna. Yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus ammatillisessa peruskoulutuksessa lisää valtionosuuksia 7,3 miljoonaa euroa ja kustannustason muutoksen vaikutus on liki 25 miljoonaa euroa. Aikuiskoulutuksella tuetaan elinikäistä oppimista Ammatillisen aikuiskoulutuksen laatua ja tehokkuutta parannetaan. Aikuiskoulutuksella tuetaan työurien pidentämistä, työllisyysasteen nostamista sekä elinikäistä oppimista. Oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin ehdotetaan yhteensä noin 315 miljoonaa euroa. Määrärahoissa on lähes 5 miljoonaa euroa lisäystä vuo- 10

11 teen 2011 verrattuna. Hallitusohjelmassa sovitut säästöt toteutetaan asteittain vuodesta 2013 alkaen. Ammatillisen koulutuksen kokonaisleikkaukset vuositasolla vuonna 2015 tulevat olemaan: ammatillinen koulutus 35 me, ammatillinen lisäkoulutus 8 me, oppisopimuskoulutus 31 me. Säästöt on tarkoitus toteuttaa sekä opiskelijamäärää että rahoitusta leikkaamalla. Koulutuksen rahoitus Varsinais-Suomessa Ammatillisen toisen asteen koulutuksen rahoitus on parhaillaan kohtuullisen hyvällä tasolla. Kuitenkin Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kannanotossa koulutuksen rahoitusjärjestelyihin todetaan: nykyinen rahoitus riittää hyvin opetuksen toteuttamiseen nykyisillä resursseilla. Nykyinen rahoitus ei anna mahdollisuuksia riittäviin investointeihin työelämävastaavuuden varmistamiseksi. (Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun kuntayhtymä). Tarkasteluun otettiin mukaan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus ja opiskelijamäärät. Ammatillinen lisäkoulutus jakaantuu lisäksi omaehtoiseen koulutukseen ja henkilöstökoulutukseen. Omaehtoisen lisäkoulutuksen valtionosuusprosentti on 86 % ja henkilöstökoulutuksen 47 %. Työvoimapoliittisen koulutuksen osalta tarkastelua ei voida tehdä erilaisesta valtion hankintajärjestelmästä johtuen. Valtakunnan tasolla työvoimapoliittiseen koulutukseen tulee kohdistumaan leikkauksia. Perustutkinto-opiskelijapaikoilla opiskeli vuonna 2011 opiskelijoita seuraavasti: Taulukko 5. Painotetut opiskelijamäärät (7 kk) ja (5 kk). Koulutuksen järjestäjä 0piskelijamäärä (ka) Järjestämislupa +/- opiskelijaa Peimarin koulutuskuntayhtymä 1007, ,2 Turun kaupunki 4167, ,8 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 1571, ,5 Turun Aikuiskoulutussäätiö 159, ,2 Raision seudun koulutuskuntayhtymä 1488, ,4 Salon seudun koulutuskuntayhtymä 1812, ,1 Turun Ammattiopistosäätiö 306, ,3 Yhteensä , ,2 Rahoituksen määrään ei vaikuta, jos opiskelijoita on laskentapäivinä koulutuksen järjestäjällä enemmän kuin järjestämislupa edellyttää. Mikäli opiskelijoita on vähemmän kuin järjestämisluvassa on määritelty, jää erotuksen osuus yksikköhinnasta saamatta. Kaikkiaan rahoitusta vuonna 2011 jäi saamatta 114,6 opiskelijan osuudelta yhteensä noin 1,1 me. Kuitenkin kaikkiaan tarkasteltavilla koulutuksen järjestäjillä on ollut keskimäärin 26 opiskelijaa enemmän kuin yhteenlaskettu järjestämislupa edellyttäisi. 11

12 Porkkanarahat Ministeriö on kannustanut rakenteellisiin ratkaisuihin ns. porkkanarahoilla. Päätökset lisärahoituksesta tehdään tapauskohtaisesti ja todellisiin kustannuksiin perustuen. Tästä syystä niiden määrää voidaan vain arvioida. Mikäli vuonna 2012 Varsinais-Suomessa saadaan aikaiseksi selviä päätöksiä rakenteellisista ratkaisuista, on mahdollista vielä saada harkinnanvaraista rahoitusta. Yleensä harkinnanvaraiset korotukset rakenteellisista syistä ovat olleet 1-3 %. Yksi prosentti tarkasteltavien koulutuksen järjestäjien rahoituksessa on noin 1 me. Harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta järjestäjäverkon kokoamisen vuoksi ovat saaneet vuonna 2011: Raision seudun koulutuskuntayhtymä 1 % Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 3 % Peimarin koulutuskuntayhtymä 4 % 12

13 2. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN ORGANISOINTIMALLEJA Maakunnallista yhteistyötä voidaan lisätä myös puuttumatta rakenteisiin. Mikäli rakenteita muutetaan, tulee samassa yhteydessä kuitenkin arvioida toimintojen organisointitapa. Varsinais-Suomessa on nyt käytössä säätiömalli, kuntayhtymämalli ja peruskuntamalli, joilla ammatillista toisen asteen koulutusta järjestetään. Koulutuksen järjestäjien yhteisellä sopimuksella voidaan katsoa tavoiteltavan toiminnallista verkostoa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta ongelmaksi saattaa muodostua Euroopan komission vaatima kilpailuneutraliteetti. Yleisillä markkinoilla toimivien julkisten organisaatioiden ei tule saada kilpailuetua yksityiseen sektoriin verrattuna omasta julkisen sektorin asemastaan. Yleisesti tällaisia etuja ovat esim. veroedut ja konkurssin mahdottomuus. Mikäli komission näkemykset siirtyvät suoraan Suomen lainsäädäntöön, saattaa se vaikuttaa ammatillisen aikuiskoulutuksen organisointiin. Kireimmillään päätös voi tehdä mahdottomaksi nykyisen muotoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisen kunnan omana toimintana, kuntayhtymän toimintana ja kunnallisena liikelaitoksena. Prosessina koulutuksen organisointitavan valitseminen ja vertaileminen on erillinen verrattuna Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015 projektiin. Kuntayhtymä Kuntayhtymä on kahden tai useamman kunnan perustama ja ylläpitämä itsenäinen kunnallinen toimija. Ammatillista koulutusta on perinteisesti Suomessa järjestetty kuntayhtymämallilla - näin on voitu turvata ammatillisen koulutuksen saatavuus myös pienemmillä paikkakunnilla. Kuntayhtymistä säädetään kuntalain (365/1995) pykälissä Kuntayhtymillä on oma juridinen itsenäisyys, oma talous ja omat hallintoelimet. Ammatillisessa koulutuksessa valtionavustukset ja valtionosuudet tulevat suoraan kuntayhtymälle. Lisäksi kuntayhtymä voi rahoittaa toimintaansa jäsenkuntien maksuosuuksilla sekä suoritekorvauksilla. Kuntayhtymä voi maksaa peruspääomastaan korkoa peruskunnille. Tarvittaessa kuntayhtymän sisällä voidaan erikseen päättää esim. nuoriso- ja aikuiskoulutuksen organisoinnista ja käytännön järjestämisestä. Kuntayhtymän sisällä toimintaa voidaan eriyttää myös kunnalliseen liikelaitokseen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta kuntayhtymämallissa on kilpailuneutraliteettiongelma. Kuntayhtymä voi kuitenkin perustaa ja ylläpitää esim. kunnallista liikelaitosta tai osakeyhtiötä. Isäntäkuntamalli Isäntäkuntamallissa kunnat tekevät sopimuksenvaraista yhteistoimintaa tai yhteistyötä. Kun kunnat sopivat keskenään jonkin yksittäisen kunnan hoitavan yhteistä palvelutehtävää, voidaan ko. tehtävää varten perustaa toimielin. Toimielimeen mukana olevat kunnat saavat sopimuksen mukaisen edustuksensa. Mallista käytetään nimeä vastuukuntamalli, keskuskuntamalli tai isäntäkuntamalli. 13

14 Toiminnan rahoitus hoituu samoin kun peruskuntamallissa eli valtionavustukset ja valtionosuudet tulevat isäntäkunnalle. Koulutuksen järjestämisluvat ovat tällöin myös isäntäkunnalla. Isäntäkuntamallia ei ole parhaillaan käytössä Varsinais-Suomessa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta isäntäkuntamallissa on kilpailuneutraliteettiongelma. Peruskuntamalli Peruskuntamallissa kunta itse toteuttaa palvelutehtävää. Koulutuksen järjestämisluvat ovat tällöin kunnalla. Myös valtionavustukset ja valtionosuudet tulevat tällöin peruskunnalle. Itse koulutuksen tuottaja ei ole juridinen itsenäinen toimija. Peruskunta päättää rahoituksen käytöstä. Turun kaupunki on Varsinais-Suomessa ainut peruskuntamallin ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjä. Turku on myös ns. tilaaja tuottaja -mallissa, jolloin kaupunkiorganisaatio tilaa ja rahoittaa hankkimansa koulutuksen omalta oppilaitokselta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta peruskuntamallissa on olemassa kilpailuneutraliteettiongelma. Kunnallinen liikelaitos Kunnallisia liikelaitoksia ovat kunnan liikelaitos, kuntayhtymän liikelaitos ja liikelaitoskuntayhtymä. Kunnan liikelaitos voi toimia myös kahden tai useamman kunnan yhteisenä, toimielimen alaisena, isäntäkunnan liikelaitoksena. Kunnat ovat perustaneet liikelaitoksia hoitamaan liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti hoidettavia tehtäviä varten. Kunnallinen liikelaitos ei ole juridinen toimija, ja kuntalaki koskee myös kunnallisia liikelaitoksia. Kilpailuneutraliteetin vuoksi ainakin kunnallisina liikelaitoksina toimivat satamat, energialaitokset ja osittain joukkoliikenne tulee yhtiöittää. Vielä ei ole tiedossa voidaanko ammatillista aikuiskoulutusta hoitaa jatkossakin liikelaitosmuotoisesti myös siltä osin, kun se toimii avoimilla markkinoilla. Osakeyhtiö Toisen asteen ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa myös osakeyhtiömuotoisesti. Tällöin yhtiön hallintoa ja toimintaa säätelee osakeyhtiölaki (624/2006). Ammatillista koulutusta järjestävän osakeyhtiön osakkaiksi voi tulla myös yksityisiä tahoja. Lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevien säädösten mukaan myöskään osakeyhtiömuotoisesti toimittaessa koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Yleensä ammatillisen koulutuksen ylläpitämiseksi perustetuille osakeyhtiöille haetaan yleishyödyllisen osakeyhtiön statusta. Muihin toimintamuotoihin verrattuna osakeyhtiössä muuttuvat verotus, julkisuus, valitusoikeuden puuttuminen, työehdot ja eläkejärjestelyt. Osakeyhtiö ei saa arvonlisäveropalautuksia kunnallisen toiminnan tavoin. Verotuksen vaikutukset talouteen on arvioitava tapauskohtaises- 14

15 ti, sillä ne riippuvat koulutuksen järjestäjän tulorahoituksen rakenteesta. Mikäli yksikköhintakoulutusta on paljon suhteessa muuhun koulutustoimintaan, kompensoi yksikköhinnan korotus merkittävästi arvonlisäveromenetyksiä. Monilla ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjillä on käytössään kahden osakeyhtiön malli, jolloin toinen osakeyhtiö toimii verollisesti ja toinen verottomasti. Kuntien konserniohjauksella voidaan ohjata myös osakeyhtiöitä. Osakeyhtiön etuina pidetään reagointiherkkyyttä, kevyempää hallintoa, erityisesti aikuiskoulutuksen tarpeisiin taipuvia työehtosopimuksia sekä päätöksenteon selkeyttä. Kokemukset osakeyhtiöistä ovat olleet pääosin positiivisia, ja eri puolilla Suomea on parhaillaankin menossa selvityksiä ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi osakeyhtiömuotoisesti. Varsinais-Suomessa ei tällä hetkellä järjestetä ammatillista toisen asteen koulutusta osakeyhtiömuotoisesti. Säätiö Säätiö on oikeushenkilö, joka muodostuu tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi erotetusta omaisuudesta. Tämä määritelmä kuvaa niin sanottua itsenäistä säätiötä, erotuksena epäitsenäisestä säätiöstä eli rahastosta. Nykyisin säätiö-sanan käyttö on varattu itsenäisen oikeushenkilömuotoisen määrätarkoitukseen varatun varallisuuden käyttöön (rekisteröity säätiö). Säätiöllä tulee olla säännöt, jotka määräävät rahojen käytöstä. Yhdistyksistä ja yrityksistä poiketen säätiöllä ei ole jäseniä eikä yhtiömiehiä, jotka voisivat vapaasti päättää säätiön asioista. Säätiön perustamiseen tarvitaan perustamiskirja, jossa säätiölain mukaan on mainittava säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus. Säätiön tarkoitusta voidaan muuttaa vain jos säätiön varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen on mahdotonta tai olennaisesti vaikeutunut varojen vähyyden vuoksi. Säätiöt ovat arvonlisäveron suhteen samanlaisessa asemassa kuin osakeyhtiöt. Yhteisöveron suhteen säätiö voi hakea yleishyödyllisen toimijan statusta ja saada sitä kautta vapautuksen. Oleellisilta osin säätiö on samassa asemassa osakeyhtiön kanssa, joten voidaan olettaa, ettei kilpailuneutraliteettiongelma ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisen yhteydessä koidu ongelmaksi. Toiminnallisesti säätiön edut nähdään samankaltaisina osakeyhtiön kanssa. Varsinais- Suomessa ammatillista toisen asteen koulutusta toteuttavat Aikuiskoulutussäätiö ja Ammattikoulutussäätiö. Eri organisointimallit poikkeavat toisistaan erityisesti taloudellisissa kysymyksissä. Varsinaissuomalaiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat julkaisseet kannanoton koulutuksen rahoitusjärjestelyihin. Kannanoton keskeisin sisältö on, että rahoitus tulee jatkossakin ohjata suoraan koulutuksen järjestäjille eli palvelun tuottajille. Kannanotossa olivat mukana Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä. 15

16 Ammatillisen toisen asteen koulutusten valtionosuudet ja -avustukset eivät ole ns. korvamerkittyjä. Peruskuntamallissa, isäntäkuntamallissa ja kunnan liikelaitoksen osalta kunta päättää itse koulutukseen ohjattavan resurssin määrästä. 16

17 3. ESITYKSEN VALMISTELUSSA KÄYTETYT METODIT JA PROSESSI 3.1. RAPORTOINTI JA SELVITYKSEN AIKATAULU Koska raportti tehdään koulutusalan ammattilaisten käyttöön, ei siinä ole perusteellisesti avattu esimerkiksi ammatillisen toisen asteen termistöä. Termistö erityisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta on laajaa. Tarvittavaa tilastotietoa on avattu keskeisiltä osiltaan sekä raporttiin että osittain liitteisiin. Kaavio 1. Selvitystyön aikataulu Kaaviossa 1 kuvatusta aikataulusta poikkeavasti ohjausryhmä päätti kokouksessaan loppuraportin luovuttamispäivämääräksi OHJAUSRYHMÄ Tilaajan toimesta hankkeelle asetettiin ohjausryhmä. Ohjausryhmä koostui MYR:n koulutusjaoston sihteeristöstä: Martti Rantala (Ely-keskus), Carola Bryggman (AVI), Harri Haarikko (Elykeskus), Juha Pusila (Ely-keskus), Pirkko Kuhmonen (Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais- Suomessa hanke); lisäksi ohjausryhmään kuuluivat Sanna Halttunen-Välimaa (EK), Outi Rannikko (SAK) ja Esa Högblom (Varsinais-Suomen liitto). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Sanna Halttunen-Välimaa. 17

18 Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa: 29.6., 18.8., (workshop), 4.10., ja Ohjausryhmän pöytäkirjat ovat loppuraportin liitteenä TEEMAHAASTATTELUT Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Teemahaastattelu sijoittuu formaaliudessaan lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun väliin. Haastattelu ei etene tarkkojen, yksityiskohtaisten, valmiiksi muotoiltujen kysymysten kautta vaan väljemmin kohdentuen tiettyihin ennalta suunniteltuihin teemoihin. Keskeisiä teemoja olivat: Näkemys Varsinais-Suomen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisverkon kehittämisestä/kehittämistarpeesta ja -suunnista. Näkemys oman alueen toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä koulutuksen järjestäjän näkökulmasta Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Varsinais-Suomessa Muutosten mahdollinen aikataulu Muut esille tulevat asiat Haastattelut kestivät yleensä 1-2 tuntia. Taulukko 6. Haastatellut henkilöt ja tahot Nimi Organisaatio Ajankohta Risto Sinervo Lounais-Suomen ky klo 9.00 Ilkka Harkkila Peimarin ky klo Maria Taipale Raision ky klo 8.15 (+pj hallituksesta) Olli-Pekka Juhantila Salon seudun ky klo 9.00 (+ Havanko, Bragge) Harri Seikola Turun akk klo Jarmo Kumpula Turun ammattiopistosäätiö klo 9.00 Timo Jalonen Turun kaupunki klo 8.30 Jouko Lehmusto Turun Kaupunki 9.9. klo (+Savolainen) Mika Helva Turun kaupunki klo Sirpa Suomi OAJ/AKAVA klo Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.9. klo 9.00 Outi Rannikko SAK klo 9.00 Pia Alvesalo EK klo Tarja Nuotio Maakuntaliitto klo 9.00 Jukka Lehtinen OKM klo 9.00 Nina Söderlund Maakuntahallitus 8.9. klo 9.30 Henri Wibom Varsinais-Suomen yrittäjät 2.9. klo Jyrki Sjöholm Salon yrittäjät/asiantuntija klo Markku Leppälehto Rakennusteollisuus 8.9. klo Teppo Virta Teknologiateollisuus 5.9. klo Kirsti Tuominen STTK klo Jaana Mäkikalli Kauppakamari klo Kari Koski Uusikaupunki klo

19 3.4. WORKSHOP Turun Alvariumissa pidettiin yleinen workshop klo 9-15 sovelletulla Open Space - metodilla. Fasilitaattorina toimi FM Päivi Korhonen Creadora Unlimitedista. Open Space on menetelmä ja filosofia erilaisten kokoontumisten toteuttamiseksi. Open Space mahdollistaa ihmisten innostuksen hyödyntämisen ja antaa ihmisille mahdollisuuden ottaa vastuuta ja vaikuttaa. Open Space alkaa ilman muodollista työjärjestystä. Kokoontumisen tarkoitus ja teema ohjaavat kokouksen työjärjestyksen rakentumista ja ihmisten energian suuntautumista. Open Space soveltuu erityisen hyvin tärkeiden, kiireellisten ja monimutkaisten asioiden käsittelyyn. Open Space on menetelmänä erittäin joustava ja soveltuu viiden ihmisen kokouksista tuhansien ihmisten kokousten toteuttamiseen. Menetelmää käytetään muun muassa vuorovaikutteisten konferenssien, verkostotapaamisten, suunnittelukokousten, osaamisen jakamisen sekä organisaatioretriittien rakenteena. Taulukko 7. Workshopiin osallistuneet Nimi Organisaatio Paikalla Asta Kurri Loimaan te-toimisto aamupäivä Merja Koski Lounais-Suomen kky. koko päivä Risto Sinervo Lounais-Suomen kky. koko päivä Tarja Oikarinen V-S yrittäjät koko päivä Harri Seikola Turun akk koko päivä Ilkka Harkkila Peimarin kky. koko päivä Terhi Hotakka Turun kasvatus- ja opetustoimi koko päivä Markku Leppälehto Talonrakennusteollisuus aamupäivä Jarmo Kumpula Turun Ammattiopistosäätiö koko päivä Mika Rantanen Peimarin kky. koko päivä Markku Tähtinen Raseko koko päivä Maria Taipale Raseko koko päivä Olli-Pekka Juhantila Salon seudun kky. koko päivä Jorma Elovaara Salon seudun kky. koko päivä Kirsti Tuominen STTK koko päivä Pirkko Kuhmonen V-S Ely koko päivä Esa Högblom V-S liitto koko päivä Piia Alvesalo EK aamupäivä Henri Wibom V-S yrittäjät aamupäivä Jaana Mäkikalli Turun kauppakamari koko päivä Päivi Korhonen Creadora Unlimited koko päivä Matti Keskinen HRM Consulting koko päivä 19

20 3.5. MAAKUNTAHALLITUKSEN ILTAKOULU JA MYR:N KOULUTUSJAOSTO Väliraporttivaiheessa tuloksia käsiteltiin Varsinais-Suomen maakuntahallituksen iltakoulussa sekä MYR:n koulutusjaostossa Maakuntahallituksen iltakoulussa oli kuultavana ja kommentoimassa myös Turun kaupungin edustajia ja sosiaalipartnereiden edustajia sekä työntekijä- että työnantajapuolelta. Koulutusjaoston pöytäkirja on tämän loppuraportin liitteenä 6 ja maakuntahallituksen iltakoulun muistio liitteenä 7. 20

21 4. TEEMAHAASTATTELUISSA ESIIN TULLEITA NÄKEMYKSIÄ Elinkeinoelämän (työantaja- ja työntekijäjärjestöt) edustajien näkemyksissä korostui nykyisen järjestelmän sirpaleisuus. Elinkeinoelämä ei tunne pystyvänsä vaikuttamaan riittävästi ammatillisen koulutuksen sisältöihin ja aloituspaikkajakoon. Oppilaitosten erilaiset käytänteet (mm. työssäoppimisen suhteen) sekä eri oppilaitosten päällekkäiset yhteydenotot (esim. koulutusten markkinointi) koettiin hankaliksi. Lisäksi eri oppilaitosten koulutuksissa koettiin olevan sisällöllistä päällekkäisyyttä. Myös oppisopimustoimistojen erilaiset käytänteet koettiin toimintaa hankaloittavana. Turun seutu on kaikkein sirpaloitunein, mistä seurauksena koulutusorganisaatioiden välillä on päällekkäisyyksiä ja toisaalta katvealueita. Voi syntyä myös vääränlaista kilpailua ja vääriä investointeja. Elinkeinoelämän näkökulmasta ammatillinen koulutus ei vastaa parhaalla mahdollisella tavalla kysyntää tuottavuutta ja vaikuttavuutta voitaisiin lisätä. Yhteyttä elinkeinoelämään tulee lisätä. Tiiviimpi yhteistyö tehostaisi ja parantaisi koulutusten sisältöjä. Koulutusten järjestäjillä tulisi olla halu pärjätä kansallisessa vertailussa (kilpailua siitä). Oppilaitosedustajat korostivat verkostoyhteistyötä ja koulutuksen järjestäjän taloudellista menestymistä. Yhdessä haastattelussa torjuttiin kaikki rakenteelliset uudistukset - pienet oppisopimustoimistot nähtiin rikkautena. Useimmat koulutuksen järjestäjät olivat valmiita miettimään myös rakenteellisia uudistuksia, ja mahdollisia vaihtoehtoja käytiin lävitse teemahaastatteluissa. Pääsääntöisesti koulutuksenjärjestäjät totesivat, että toimijoiden tulee olla riittävän vahvoja ja että tiukemmat taloudelliset ajat ovat tulossa. Eräs koulutuksen järjestäjä totesi, että rakenteellisissa uudistuksissa tulisi säilyttää vahva paikallinen talousyksikkö, joka helpottaisi kehitystä. Teemahaastatteluissa nousivat esille myös Salon seudun koulutuskuntayhtymän, Loimaan ammatti-instituutin ja Tuorlan maatalousoppilaitoksen yhdistymisneuvottelut muutama vuosi sitten. Salon seudun koulutuskuntayhtymä todettiin useissa haastatteluissa toimivaksi kokonaisuudeksi, jolla on oma selkeä työssäkäyntialue toimintakenttänään. Koulutuksen järjestäjien osalta esiin nousi myös toive, että uudet toimijat saisivat nyt jonkin aikaa rauhassa rakentaa uutta ylläpitäjäjärjestelmäänsä. Yhden maakunnallisen oppisopimuskoulutuksen järjestäjän (viranomaistehtävät) malli sai vahvaa kannatusta elinkeinoelämän puolelta. Tällä mallilla katsottiin mahdolliseksi toimialatuntemuksen lisääminen ja toiminnan yhtenäistäminen. Myös oppisopimuksen tunnettavuutta voitaisiin lisätä keskitetysti. Useat koulutuksen järjestäjät olivat myös valmiita miettimään asiaa ja näkivät siinä hyviä puolia. Asiasta esitettiin myös päinvastaisia kannanottoja, ettei oppisopimukseen tule tehdä mitään rakenteellisia muutoksia. Maakunnallisesta näkökulmasta esiin nostettiin uusi mahdollinen kuntaliitosuudistus, jolla nähtiin olevan yhteys myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoon. Keskusteluissa nousi usein Turun seutukunta ja Turun työssäkäyntialue koulutuksen järjestäjäalueena. 21

22 Usein todettiin Varsinais-Suomen koostuvan erilaisista alueista, eikä yhden maakunnallisen koulutuksen järjestäjän malli välttämättä sovi hyvin Varsinais-Suomeen. Yhden koulutuksen järjestäjän mallista esitettiin huoli siitä, että varsinaista muutosta ei juuri tapahtuisi vaan syntyisi vain uusi hallinnollinen kerros. Joissakin haastatteluissa mainittiin myös kilpailun loppuvan yhden koulutuksen järjestäjän mallissa. Yhdessä haastattelussa todettiin yhden osakeyhtiön mallin voivan olla toimiva. Ministeriössä todettiin, että jos vahvoja aiesopimuksia saadaan aikaan vuoden 2012 aikana, on toiminnan kehittämiseen mahdollista hakea porkkanarahaa. Ministeriön kannanotot on esitetty selkeästi ns. vauhdittamiskirjeissä. Turun osalta ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen siirtäminen Aikuiskoulutussäätiölle nähtiin ammattiopistostrategian vastaisena ja ammattiinstituuttia heikentävänä. Nuorten ja aikuisten koulutuksen yhteydestä oltiin useaa eri mieltä. Yleisesti todettiin, että kalliit oppimisympäristöt tulee rakentaa yhdessä ja resurssien tulee olla mahdollisuuksien mukaan yhteisessä käytössä. Pienillä erityisaloilla, kuten luonnonvara-alalla, ei nähty mahdollisena erottaa hallinnollisesti nuorten ja aikuisten koulutusta. Turussa kahden ammatillisen aikuiskouluttajaorganisaation malli nähtiin yleisesti ottaen huonona kaikkien osapuolten kannalta. Turussa todettiin volyymien olevan niin suuria, että Aikuiskoulutussäätiötä on mahdollista vahvistaa ammatti-instituutin aikuiskoulutuksella. Näin varmistettaisiin joustava ja nopeasti reagoiva aikuiskoulutustarjonta riittävän vahvan toimijan toimesta. Haastatteluissa esitettiin, ettei aikuiskoulutus sovi tilaaja-tuottaja -malliin. Aikuiskoulutuspuolella tulee olla omaa pedagogista- ja substanssiosaamista, kuitenkin niin, että fyysiset resurssit ovat yhteisessä käytössä. Esitettiin myös ammattiopistostrategian mukaisesti, että kaikki aikuiskoulutus tulee siirtää nuorisokoulutuksen yhteyteen ja näin Turun kaupungin suoraan hallintaan. Uudenkaupungin osalta teemahaastattelussa kävi esille, että aikoinaan on käyty neuvotteluita Winnovan kanssa, mutta että luonnollinen ja toivottava suunta on kuitenkin Varsinais-Suomi. Maantieteellisesti Winnovan toimipisteet ovat lähellä Uuttakaupunkia. Teemahaastatteluissa nousi esille myös Timalin maantieteellinen läheisyys Turun aikuiskoulutuskeskuksen kanssa; toiminnassa nähtiin olevan päällekkäisyyksiä. Turun ruotsinkielisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen todettiin olevan osittain riittämätöntä. Turussa tarvittaisiin ainakin ruotsinkielistä lähihoitajakoulutusta. Tällä hetkellä Tammisaari on lähin paikka missä toteutetaan ruotsinkielistä lähihoitajakoulutusta. Valmistuvat lähihoitajat ohjautuvat kuitenkin Tammisaaresta pääkaupunkiseudulle. Teemahaastattelussa otettiin esille, ettei henkilökysymyksillä pitäisi olla merkitystä järjestäjäverkkokysymyksiä ratkaistaessa. Teemahaastatteluissa toistui usein toteamus, että Varsinais- Suomeen tulee luoda yhtenäinen tahtotila, joka määritellään itse. Näin asioita päästään vähemmän sanelemaan ulkopuolelta. 22

23 5. WORKSHOPISSA ESIIN TULLEITA NÄKEMYKSIÄ Työpajan ensimmäisessä vaiheessa osallistujat työstivät yksilötyöskentelynä 124 teemaa, joita pitivät hankkeen kannalta relevantteina. Seuraavassa on keskeisiä poimintoja teemoista: Järjestäjäverkko/ Yhteistyö Kaikki on ihan hyvin nykyisellään, vai onko? Suomessa on tehty useita oppilaitosfuusioita lähivuosina, nyt olisi Varsinais-Suomessa syytä katsoa miten ne toimivat ja vasta sitten tehdä omat ratkaisut. Miten V-S pitää valtakunnallisesti puolensa ammatillisen koulutuksen resurssijaossa. Nykyisten toimintamallien puutteet? Miksi nykyisten oppilaitosten määrä ei ole hyvä? Omistuksen keskittäminen johtaa palvelujen keskittämiseen. Oppilaitosverkossa on päällekkäisyyksiä. Opetustapahtuma on siirretty oppilaitoksista työelämälle, mihin työelämä ei ole valmis OPSO-koordinointi Miten yhteistyö alueen koulutusorganisaatioiden välillä oikeasti sujuu? Yhteistyötä tiivistämällä ja benchmarkkausta lisäämällä saadaan toimintaa tehostettua entisestään. Kouluttajien ja elinkeinoelämän/työelämän jatkuva, toistuva yhteistyö/elementit sille. Ammatillisen koulutuksen kustannustehokkuus. Rakenteet? Julkisen sektorin organisaatioiden rakenteiden ravistelu tarpeellista kun asiakasnäkökulma sitä edellyttää. Yksityisellä sektorilla tämä on arkipäivää. Muutos tulee nähdä mahdollisuutena. Tarvitaanko yhdistymisiä/fuusioita koulutuksen tuottajien kentässä, jotta toiminta tehostuu. Onko muutosvalmiutta, halua aitoon yhteistyöhön ja uusiin ratkaisuihin? Maakunnilta/alueilta edellytetään tulevaisuudessa yhä enemmän omaa näkemystä tiettyihin teemoihin, mm. innovaatiopolitiikka, koulutuspolitiikka. Millä edellytyksillä tähän kyetään vastaamaan? Yhteinen foorumi koulutuksen tuottajien ja elinkeinoelämän välille. 23

24 Hanketoiminta Miten huolehditaan siitä, että ei tehdä päällekkäisiä asioita Hankkeiden tehostaminen Muutosta muutoksen vuoksi vai parempaa tulevaisuutta. Hankkeet tuottavat oikeasti jotain uutta. Elinkeinoelämän panos hankkeiden suunnittelussa vahvemmaksi - asiakaslähtöisyys työelämän näkökulmasta. Hanketoiminnan yhteistyötä tulisi lisätä. Hanketoiminta on liian sirpaleista. Pieniin palasiin pilkottuna rahoitus ei tue laajamittaista alueellista tai maakunnallista kehittämistä. Vähemmän ja suurempia hankkeita, joilla on todellista vaikuttavuutta. Asiakasnäkökulma Lisää laatua koulutukseen. Koulutuksen laatu ei kaikilta osin vastaa työelämän tarpeita. laatu: onko olemassa oleva koulutustarjonta ja siihen ohjaus tasalaatuista riippumatta siitä, kuka ja missä koulutusta tuottaa? Ennakointijärjestelmien kehittäminen elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyö ei toimi riittävän hyvin Elinkeinoelämän tarpeiden huomioiminen Joustavuus, ketteryys: kuinka nopeasti koulutuksen tarjoajat reagoivat nopeasti vaihtuviin tilanteisiin? Koulutustarpeiden ennakointi ja yritysyhteistyön merkitys Koulutusmäärien koordinointi aloituspaikkojen suhteen ontuu maakunnassa. Seuraavassa vaiheessa työpajan teemat jaettiin osallistujien näkökulmasta kolmeen merkittävään painopisteryhmään: nykytilaryhmä, asiakasryhmä sekä järjestäjäverkko/yhteistyöryhmä. Nykytilaryhmä: Lähtökohtana pitää olla tulostavoite Joustavuus Nopeus Läheisyys Rakennemalli on hyvä, mutta yhteistyötä voi edelleen lisätä Käytännöt asiakkaiden suuntaan voisi yhdenmukaistaa 24

25 Asiakasryhmä: Asiakkaita on useita: oppilaitos elinkeinoelämä koko yhteiskunta sosiaalinen koheesio 25

26 Järjestäjäverkko/yhteistyöryhmä teemaa osallistujat työstivät viidessä pienryhmässä. Nämä ryhmät tuottivat seuraavat koonnit: Mitä Ryhmä 1 Joustavuus Nopeus Läheisyys Laatu Tehokkuus (julkisen rahoituksen tehokas käyttö) Tuloksellisuus Ryhmä 2 Lähellä asiakasta Syvä asiantuntemus elinkeinoelämästä Verkostoyhteistyön tiivistäminen maakunnallisesti Opso-yhteistyön tiivistäminen Yritysten motivoiminen kouluttautumiseen (pk) Ryhmä 3 Koulutuspalvelujen tasalaatuisuus ja saavutettavuus Alueellinen tarvelähtöisyys Ryhmä 4 Yhteistyön syventäminen/laajentaminen Ryhmä 5 Nykyinen rakenne ok Lähtökohta: joustavuus, nopeus, läheisyys Miten Yhteistyösopimuksen mukaisesti Toisilta oppimalla - benchmark Osittain kilpailun ehdoilla Yhtenäistämällä käytäntöjä asiakasrajapinnassa Päällekkäisyyksiä minimoimalla Alueellisuus, paikallisuus Paikallinen päätöksenteko Yhteistyösopimukset ja ryhmät, MYRkoulutusjaosto Valtakunnallinen (?), alueellinen tietokanta Yhteistyösopimukset Yhteinen laatujärjestelmä Paikallinen päätöksenteko Yhteistyösopimus Konkretisointi Syvennys Alakohtainen hajautus Tiedotus Yhteistyön mukainen toiminta Yhtenäisten käytänteiden selvittäminen Keskinäinen vapaaehtoinen benchmarkkaus Iltapäivän työskentelyssä painottui yhteistyön merkitys. Koulutuksen järjestäjät painottivat keskinäistä yhteistyötä tehdyn sopimuksen puitteissa. Yleisesti myös koulutuksen järjestäjät katsoivat, että vapaaehtoista yhteistyötä tulee syventää. Työ on vasta saatu alkuun, eikä sitä tunneta yleisesti. Elinkeinoelämän edustajat kaipasivat aamupäivän esityksissä tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän välille. 26

27 6. AMMATILLISEN TOISEN ASTEEN JÄRJESTÄJÄORGANISAATIOIDEN VERKOSTOYHTEISTYÖ VARSINAIS-SUOMESSA Teemahaastatteluissa ja workshopissa nousi esille erityisesti koulutuksen järjestäjien taholta verkostoyhteistyö nykyisten koulutuksen järjestäjien välillä. Verkostoyhteistyöstä puhuttaessa elinkeinoelämä jätettiin useimmiten sen ulkopuolelle ja yhteistyö nähtiin koulutuksen järjestäjien välisenä yhteistyönä. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Turun Aikuiskoulutussäätiö ja Turun kaupunki ovat tehneet yhteistyösopimuksen, joka on allekirjoitettu Turun Ammattiopistosäätiöstä on todettu, että se tulee liittymään sopimukseen. Sopimuksella tiivistetään yhteistyötä ja määritellään sen muotoja. Yhteistyön tarkoituksena on: - toimia suunnitelmallisesti koko Varsinais-Suomen alueella - luoda mahdollisuus yhdessä kehittää opetusta työelämälähtöisesti - luoda mahdollisuus reagoida työelämän muuttuneisiin tarpeisiin nopeasti - luoda mahdollisuus parempaan erikoistumiseen - luoda mahdollisuus tehdä paremmin sidosryhmätyötä - turvata asiakaslähtöinen toiminta - varmistaa varsinaissuomalaisen työ- ja elinkeinoelämän tarvitseman ammatillisen koulutuksen toteuttaminen Sopijapuolet muodostavat yhteisen vaikuttamisen kanaviksi ammatillisen nuorisoasteen rehtorien yhteistyöryhmän, aikuiskoulutuksen yhteistyöryhmän, oppisopimuskeskusten yhteistyöryhmän sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjien johdon yhteistyöryhmän. Ryhmät valitsevat keskuudestaan kolme edustajaa Varsinais-Suomen yhteistyöryhmän koulutusjaostoon. Teemahaastatteluista: Voisiko maakunnassa olla jokin elin, joka ylläpitäisi strategista kokonaiskuvaa. Tämän ei välttämättä tarvitsisi olla juridinen yksikkö. Strateginen kuva oltava niin uskottava, että kaikki voivat siihen sitoutua. Oma reviiri ei olisi ensisijainen. Kokonaisuus voisi olla myös sellainen missä tehtäisiin rakenteellisia muutoksia ja sen lisäksi olisi ulkopuolinen elin. Yhteyttä elinkeinoelämään tulee lisätä. Tiiviimpi yhteistyö tehostaisi ja parantaisi koulutuksien sisältöjä. Koulutuksien järjestäjillä tulisi olla halu pärjätä kansallisessa vertailussa (kilpailua siitä). Mikä on se vuorovaikutusmalli, jolla elinkeinoelämä vaikuttaa koulutuksien kehittämiseen. Miten elinkeinoelämälle saadaan annettua lisää vastuuta? Rakenteiden pitää mahdollistaa yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Rakenteiden pitää edistää yhteistyötä. 27

28 Varsinais-Suomessa hyvänä esimerkkinä tehdystä verkostoyhteistyöstä on Koneteknologiakeskus Oy. Yksikään toimija ei olisi pystynyt yksin luomaan resursseiltaan niin vaikuttavaa oppimisympäristöä, joka yhdessä saatiin aikaiseksi. Lisäksi se oli hankkeena tarpeeksi laaja ja maakunnallisesti merkittävä. Koneteknologiakeskuksen synnyssä elinkeinoelämällä oli suuri vaikutus, ja hanke osoitti myös oppilaitosten elinkeinoelämän verkostoyhteistyön merkityksen. Myös oppisopimuskoulutuksen osalta on konkreettista yhteistyötä tehty mm. pienyrityksille suunnatun euron koulutuksen järjestämisessä koko maakunnassa. Hanke koettiin yrityskentässä erittäin positiivisena. Hanketoiminta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Peimarin koulutuskuntayhtymää lukuun ottamatta kaikilla tarkastelussa mukana olevilla koulutuksen järjestäjillä on työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä. Hankeosaamista tulee kehittää omista maakunnallisista lähtökohdista, mutta sille tullaan asettamaan jatkossa myös uusia ulkoisia reunaehtoja. Kaikilla hanketoiminnassa mukana olevilla tahoilla tulisi olla hanketoimisto, jonne projektiosaaminen keskitettäisiin. Esimerkiksi hankkeiden sisäisessä ja ulkoisessa arvioinnissa on vielä kehitettävää. Tämän lisäksi hanketyöstä tulee saada maakunnallisesti koordinoitua toimintaa. Tulevalla ohjelmakaudella ( ) painotettaneen isompia hankkeita ja resurssit varattaneen entistä useammin vähintään maakunnan kattaviin hankkeisiin. ESR-rahoituksen osalta keskusteluissa on hankealueena ollut jopa koko Itämeren alue. Euroopan Unionin rakennerahastojen osuudet Suomelle tulevat laskemaan tulevalla ohjelmakaudella. Laadukkaan ja vaikuttavan hanketoiminnan turvaamiseksi jatkossakin Varsinais-Suomessa rakenteista riippumatta tulee kehittää koko maakunnan käsittävä hanketoiminnan yhteistyöverkosto. Vaihtoehtona on miettiä myös yhteistä maakunnallista hanketoimistoa. OKM kannustaa koulutuksen järjestäjiä tiiviiseen yhteistyöhön. Varsinais-Suomen osalta OKM:n kanta on, ettei se yksistään riitä, vaan on tehtävä yhteistyön lisäämisen ohella myös rakenteellisia ratkaisuja koulutuksen järjestäjäverkossa. 28

29 Yhteenvetoa Yhteistyötä tulee edelleen kehittää Verkostoyhteistyö ei tässä yhteydessä tarkoita koulutuksen järjestäjien omaa edunvalvontaa Yhteistyön tulee olla luonteeltaan velvoittavaa ja konkreettista. Tämä koskee mm. ennakointitiedon vaikutuksiin aloituspaikkamääriin, yhtenäisiä käytänteitä eri asiakasryhmiin päin, yhtenäistä sidosryhmätyöskentelyä. Verkostoyhteistyön tulee olla tasapuolista. Yksikään osapuoli ei saa olla määräävässä asemassa. Verkostoyhteistyö tulee laajentaa kaikkeen koulutuksien järjestäjien hanketoimintaan Varsinais-Suomessa. Verkostoyhteistyön tulee koskea myös oppimisympäristöjä Verkostoyhteistyön tulee koskea myös hanketoimintaa Verkostoyhteistyöhön tulisi ottaa mukaan myös ruotsinkielinen koulutus Esitys: Varsinais-Suomessa tuskin tullaan menemään nopealla aikavälillä yhden koulutuksen järjestäjän malliin. Siksi jo aloitettua verkostoyhteistyötä on joka tapauksessa tiivistettävä ja varmistuttava siitä, että toiminta on vaikuttavaa ja konkreettista. Koulutuksen järjestäjien, Varsinais-Suomen liiton ja sosiaalipartnerien tulisi yhdessä vahvistaa esim. maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston toimintaa koulutuksen järjestäjiin nähden velvoittavaksi. Elimen tulisi koordinoida myös maakunnan hanketoimintaa. Toiminnan operatiivinen toteuttaminen ei voi olla tällöin enää oman työn ohessa tehtävää. Mahdollista on luoda myös uusi elin ko. toimintaa varten, mutta silloin tulee arvioida uudelleen mm. koulutusjaoston ja erillisten sopimusten merkitykset. Koordinoitavat asiakokonaisuudet: Aloituspaikkojen määrittely maakuntatasolla Hankekoordinaatio maakuntatasolla Yhteistyö ja yhteydenpito sosiaalipartnereiden kanssa Yhtenäisten käytänteiden luominen (esim. yritysyhteistyö ja hakeva toiminta) Yhtenäisen laatujärjestelmän luominen Yhteistoiminta toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistämiseksi Eri yhteistyömuotojen on muodostettava yhtenäinen, näkyvä kokonaisuus, jolla on todellista vaikutusta toimintaan. Aikataulu Verkostoyhteistyötä on jo aloitettu ja työ on alkanut hyvin. Tosin maakunnallinen yhtenäinen näkemys verkostoyhteistyöstä on muodostamatta. Koordinoivan elimen tarkan toimenkuvan suunnittelu voidaan aloittaa heti. Malli on luotavissa ja toteuttavissa nopeallakin aikataululla, eikä se ole riippuvainen muista mahdollisesti rakenteellisista uudistuksista. Kyseessä on kuitenkin jatkuva prosessi, jolla yhteistyötä kehitetään. EU:n uusi ohjelmakausi alkaa 2014; viimeistään tällöin maakunnan hanketoimijoiden tulee olla valmiina uusiin haasteisiin kehittää hanketoimintaa. 29

30 7. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKKO Ammatillisen toisen asteen järjestäjäverkko on syytä koota Varsinais-Suomessa suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Maakunnallinen koulutuksen koordinaatio tehostuu, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä saadaan suurempaan rooliin ammatillisessa koulutuksessa, tulevaisuuden taloudellisiin haasteisiin pystytään alueellisesti paremmin vastaamaan ja koulutuksen laatu ja saatavuus turvataan resurssien optimaalisella käytöllä. Muutostilanteissa perinteisten oppilaitosten omaleimaisuus ja riittävä hallinnollinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus on turvattava. Varsinais-Suomessa toimii useita pitkän historian ja oman perinteen omaavia oppilaitoksia. Uudistuksia tehtäessä nämä on otettava huomioon. Uudistukset eivät saa muodostua uhaksi näille perinteille. Lisäksi koulutuksen järjestäjien tulee olla riittävän vahvoja ollakseen uskottavia yhteistyökumppaneita MALLI 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKOKSI Kuntarakenne vaikuttaa palvelurakenteeseen. Ensimmäinen malli perustuu olettamaan, ettei kuntarakenne erityisesti Turun seudulla tule oleellisesti muuttumaan neljän vuoden ajanjaksolla. Malli perustuu kolmeen alueelliseen koulutuksen järjestäjään, joilla olisi vahva rooli työelämän kehittämis- ja palvelutehtävässä (ks. kaavio 2 seuraavalla sivulla). Nykyiseen tilanteeseen verrattuna kaikki toimijat olisivat oleellisesti vahvempia toteuttamaan hanketoimintaa ja kestämään tiukentuvaa taloustilannetta. Maakunnallisesti ja seudullisesti ammatillisen koulutuksen koordinointi tehostuisi, ja koulutusten päällekkäisyyttä voitaisiin eliminoida tehokkaammin kuin nykytilanteessa. 30

31 Raision seudun kky Lounais- Suomen kky Raseko + Lounais- Suomen kky Pt. opiskelijoita: Lisäk. opiskelijoita: 265 Opso-kiintiö: 620 Liikevaihto: 42 me Turun Aikuiskoulutussäätiö VERKOSTOYHTEISTYÖ Turun ammattiinstituutti Turku Nuorisokoulutus Aikuiskoulutus Salon seudun kky + luonnonvara-ala Salon seudun kky Turun Ammattiopistosäätiö Nuorisokoulutus Pt. opiskelijoita: Opso-kiintiö: Liikevaihto: 50 me Peimarin kky Pt. opiskelijoita: Lisäk. opiskelijoita: 184 Opso-kiintiö: 340 Liikevaihto: 38 me Aikuiskoulutus Pt. opiskelijoita: 510 Lisäk. opiskelijoita: 524 Liikevaihto: 23 me Kaavio 2. Kolmen alueellisen koulutuksen järjestäjän malli Kaaviossa 2 käytetyt liikevaihto- ja opiskelijaluvut ovat suuntaa-antavia. Esitys toimenpiteiksi: Peimarin koulutuskuntayhtymä ja Salon koulutuskuntayhtymä Peimarin koulutuskuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan koulutus palvelee Kaarinan seutua. Vastaavaa koulutusta toteutetaan sekä Turussa että Salossa. Peimarin koulutuskuntayhtymän kautta syntyvät synergiaedut ovat sosiaali- ja terveysalan koulutukselle pienet. 31