AMMATILLINEN KOULUTUS VARSINAIS- SUOMESSA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATILLINEN KOULUTUS VARSINAIS- SUOMESSA 2015"

Transkriptio

1 AMMATILLINEN KOULUTUS VARSINAIS- SUOMESSA KM Matti Keskinen HRM Consulting, Toukonkuja 5, Halikko, FIN , Y-tunnus

2 TIIVISTELMÄ Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015 projektin tavoitteena on selvittää, miten seudullisesti kattava ja palvelukykyinen sekä taloudellisesti vahva ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko tulee organisoida Varsinais-Suomessa. Tarkoituksena on tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, ml. oppisopimustoimistot. Selvitys on toteutettu Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toimeksiannosta maakunnallisia linjauksia varten sekä koulutuksen järjestäjien päätöksentekoelinten ratkaisujen pohjaksi. Hankehallinnoijana on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskus ja selvityksen on rahoittanut Varsinais-Suomen liitto maakunnan kehittämisrahalla. Selvitystyötä ohjaamaan asetettiin ohjausryhmä. Selvitys on rajattu käsittämään seuraavia koulutuksen järjestäjiä: Turun kaupunki, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Turun Aikuiskoulutussäätiö, Turun Ammattiopistosäätiö, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä. Kaikilla selvityksessä mukana olevilla koulutuksen järjestäjillä on kunnallinen omistus/hallinto-pohja. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on kaikilla muilla paitsi Peimarin koulutuskuntayhtymällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kirjeessään todennut: Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja osaamisvaatimusten muutoksiin vastaaminen sekä koulutuksen saatavuuden turvaaminen edellyttäisivät erityisesti Varsinais-Suomen alueella järjestäjäverkon kokoamista yhteen tai kahteen yhtenäiseen, alueelliseen, kaikki ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut käsittävään ammattiopistoon. Taustalla vaikuttaa myös rahoituksen voimakas väheneminen lähitulevaisuudessa. Selvitystyössä käytettiin laajasti taustamateriaaleja, teemahaastateltiin koulutuksen järjestäjiä ja sidosryhmien edustajia sekä pidettiin yhteinen work shop. Esitykset: 1. Verkostoyhteistyö: Verkostoyhteistyön kehittäminen edelleen strategisempaan ja konkreettisempaan suuntaan. 2. Rakenteelliset ratkaisut: Ensisijainen malli perustuu kolmeen vahvaan alueelliseen kouluttajaan: Turku, Salon seudun koulutuskuntayhtymä ja yhdistetty Raision seudun ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä. Turun osalta koulutusten koonti voi tapahtua usean eri mallin pohjalta. Mikäli kuntarakenne muuttuu oleellisesti, tulee se huomioida päätöksiä tehtäessä. 3. Oppisopimuskoulutus: Oppisopimuskoulutusta tullaan valtakunnallisesti karsimaan suhteellisesti eniten. Oppisopimuskiintiöt tulisi maakunnassa koota yhteen. Koonti voidaan tehdä usealla eri tavalla. Esitetyt mallit verkostoyhteistyöstä, rakenteista ja oppisopimuskoulutuksesta eivät ole vaihtoehtoisia tai toisiaan poissulkevia, vaan mahdollisuuksia joita tulisi tarkastella kehitettäessä maakunnan toisen asteen ammatillista koulutusta. Resurssien vähentyessä lähitulevaisuudessa ammatillisen koulutuksen ja aluekehittämisen haasteet tulevat kasvamaan. Maakunnan tulee sekä menestyä valtakunnan sisäisessä, maakuntien välisessä kilpailussa resursseista että myös jatkuvasti kehittää toiminnan kansainvälistä aspektia. Tiiviillä maakunnan sisäisellä yhteistyöllä ja voimakkaammilla koulutuksen järjestäjillä on menestymiseen paremmat mahdollisuudet kuin pienillä erillisillä toimijoilla. 2

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. ESITYKSEN LÄHTÖKOHDAT TYÖN RAJAUKSET KATSAUS NYKYTILANTEESEEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEEN LAINSÄÄDÄNTÖ HALLITUSOHJELMA JA AMMATILLISEN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAHOITUS KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN ORGANISOINTIMALLEJA ESITYKSEN VALMISTELUSSA KÄYTETYT METODIT JA PROSESSI RAPORTOINTI JA SELVITYKSEN AIKATAULU OHJAUSRYHMÄ TEEMAHAASTATTELUT WORKSHOP MAAKUNTAHALLITUKSEN ILTAKOULU JA MYR:N KOULUTUSJAOSTON KOKOUKSET TEEMAHAASTATTELUISSA ESIIN TULLEITA NÄKEMYKSIÄ WORKSHOPISSA ESIIN TULLEITA NÄKEMYKSIÄ AMMATILLISEN TOISEN ASTEEN JÄRJESTÄJÄORGANISAATIOIDEN VERKOSTOYHTEISTYÖ VARSINAIS-SUOMESSA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKKO MALLI 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKOKSI MALLI 2 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKOKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS VARSINAIS-SUOMESSA JÄLKISANAT LIITTEET LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. LIITE 4. LIITE 5. NUORTEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN ALOITUSPAIKAT KOULUTUKSEN JÄRJES- TÄJÄN JA OPINTOALAN MUKAAN 2010 PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄVIEN (15 V.) IKÄLUOKAN SUURUUS VARSINAIS-SUOMESSA ; TILASTOKESKUS MAAKUNNAN KEHITYSARVIO ; TILASTOKESKUS SUURIMMAT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT OHJAUSRYHMÄN PÖYTÄKIRJAT LIITE 6. KOULUTUSJAOSTON PÖYTÄKIRJA LIITE 7. MAAKUNTAHALLITUKSEN ILTAKOULUN MUISTIO 3

4 1. ESITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015 projektin tavoitteena on selvittää, miten seudullisesti kattava ja palvelukykyinen sekä taloudellisesti vahva ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko tulee organisoida Varsinais-Suomessa. Tarkoituksena on tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, ml. oppisopimustoimistot. Selvitys on toteutettu Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) maakunnallisia linjauksia varten sekä koulutuksen järjestäjien päätöksentekoelinten ratkaisujen pohjaksi. Hankehallinnoijana on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskus ja selvityksen on rahoittanut Varsinais-Suomen liitto maakunnan kehittämisrahalla. Selvitystyötä ohjaamaan asetettiin ohjausryhmä. Selvityksen taustamateriaalina on käytetty: OKM:n järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeen suosituskirjeet Turun yliopiston haastatteluselvitys: Varsinais-Suomen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyö ja kehitysnäkymät Varsinais-suomen aikuiskoulutusstrategia Kesu, Luonnos: Koulutuksen ja tutkimuksen suunnitelma vuosille Varsinais-Suomen maakuntastrategia Valtakunnallisen PARAS-hankkeen väestöpohjavaatimukset Maakunnalliset opiskelijamääräennusteet Sosiaalipartnereiden kannanotot Muiden maakuntien verkostoratkaisut Koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimus Hallitusohjelma 1.1. TYÖN RAJAUKSET Työ on rajattu ohjausryhmässä käsittämään seuraavien koulutuksen järjestäjien toimintaa: Turun kaupunki ylläpitää kahdeksassa toimipisteessä sijaitsevaa ammattioppilaitosta, Turun ammatti-instituuttia. Oppilaitosta ohjaa ja kehittää ammattiopetuslautakunta. Oppilaitos tarjoaa nuorille ja aikuisille ammatillista perus- ja lisäkoulutusta kaupan ja palvelun, tekniikan sekä terveyden ja hyvinvoinnin aloilla. Turun kaupungilla on oppisopimuskiintiö ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. (www.tai.fi) Raision seudun koulutusyhtymän (Raseko) muodostaa kuusi kuntaa, jotka ovat Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko. Oppilaitokset ovat Mynämäen käsi- ja taideopisto, Naantalin ammattiopisto, Raision ammattiopisto, Raision kauppaopisto, Raision oppisopimustoimisto ja Timali. Oppilaitokset tarjoavat ammatillista peruskoulutusta nuorille kulttuurin, liiketalouden ja hallinnon, tekniikan, sosiaali- ja terveys ja ravitsemusaloilla. Aikuiskoulutusta on omaehtoisena, työvoimapoliittisena koulutuksena sekä oppisopimuskoulutuksena. Lisäksi alueen yritykselle ja yhteisöille on tarjolla asiantuntevaa henkilöstökoulutusta. Koulutuskuntayhtymällä on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. (www.raseko.fi) 4

5 Turun Aikuiskoulutussäätiö on ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistunut koulutuksen järjestäjä, joka toteuttaa omaehtoista aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, työvoimakoulutusta sekä yritysten henkilöstökoulutusta. Oppilaitoksia ovat Turun Aikuiskoulutuskeskus ja Turun Kesäyliopisto. Opetus on muun muassa ammatillista aikuiskoulutusta, yleissivistävää ja avointa yliopistokoulutusta. Aikuiskoulutussäätiöllä on työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä. (www.tuakk.fi) TAO, Turun Ammattiopistosäätiö on yksityinen ammattioppilaitos, jota ylläpitää Turun Ammattiopistosäätiö. Oppilaitos tarjoaa ammatillista peruskoulutusta nuorille tekniikan alalla sekä aikuiskoulutusta täydennys- ja jatko-opintoina. Säätiöllä on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä.(www.taos.fi) Peimarin koulutuskuntayhtymä on Kaarinan, Länsi-Turunmaan (Parainen) ja Paimion kaupunkien ylläpitämä ammattioppilaitos Livia. Oppilaitoksia ovat kalatalous- ja ympäristöopisto, Maaseutuopisto Paimio, Maaseutuopisto Tuorla ja Sosiaali- ja terveysopisto. Oppilaitokset tarjoavat ammatillista peruskoulutusta luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Aikuiskoulutusta järjestetään lyhyt- ja täydennyskoulutuksina. (www.livia.fi) Salon seudun koulutuskuntayhtymä on Salon seudun kuuden kunnan omistama yhtymä, johon kuuluvat Salo, Paimio, Kemiönsaari, Sauvo, Somero ja Koski TL. Oppilaitoksia ovat Salon seudun ammattiopisto, Salon seudun aikuisopisto ja Salon seudun oppisopimuskeskus. Oppilaitokset tarjoavat ammatillista peruskoulutusta nuorille ja aikuisille, sekä oppisopimuskoulutusta. Koulutuskuntayhtymällä on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. (www.sskky.fi) Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä on kymmenen kunnan omistama yhtymä, johon kuuluvat Loimaa, Uusikaupunki, Lieto, Huittinen, Pöytyä, Aura, Koski TL, Marttila, Tarvasjoki ja Oripää. Koulutusta antavia oppilaitoksia ovat Liedon ammatti- ja aikuisopisto, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida. Oppilaitokset tarjoavat ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta liiketalouden ja hallinnon, tekniikan ja liikenteen, kulttuuri- ja luonnontieteiden, luonnonvara- ja ympäristö, matkailu-, ravitsemis- ja talous-, sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloilla. Koulutuskuntayhtymällä on työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä sekä oppisopimuskiintiö. (www.lskky.fi) Muiden Varsinais-Suomessa toimivien koulutuksen järjestäjien toiminta ei perustu varsinaissuomalaisten peruskuntien omistajuuteen tai hallinnointiin, ja ne on jätetty pääsääntöisesti tarkastelun ulkopuolelle. Ohjausryhmä keskusteli useaan otteeseen ruotsinkielisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen mukaan ottamisesta selvitykseen. Teemahaastatteluissa ruotsinkielisen koulutuksen järjestäminen nousi esille. Ohjausryhmä päätti jättää ruotsinkielisen koulutuksen selvityksen ulkopuolelle, koska se muodostaa omaa maakuntaa laajemman koulutuspoliittisen kysymyksen, johon ei pystytä vaikuttamaan pelkästään maakunnallisista lähtökohdista. Esityksessä tuodaan kuitenkin esille teemahaastatteluissa nousseita ruotsinkielisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen kysymyksiä. Maakunnan lukiokoulutus oli jätetty selvityksen ulkopuolelle jo tarjouspyyntövaiheessa. Ammatillisen toisen asteen ja lukiokoulutuksen integraatiota on kehitetty etenkin Turussa, ja se on huomioitu esityksiä laadittaessa. Teemahaastatteluissa lukiokysymys nousi kuitenkin laajem- 5

6 1.2. KATSAUS NYKYTILANTEESEEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEEN Taulukko 1. Perustietoja koulutuksen järjestäjistä Koulutuksen järjestäjä Turun kaupunki Koulutuspaikat Liikevaihto M Yht. minkin esille, mutta tehtäväannon mukaisesti raportissa ei oteta kantaa lukiokoulutuksen järjestämiseen. Perustutkinnot Oppisopimus (lisäkoulutus) Omaehtoinen lisäkoulutus Nuorisokoulutus Aikuiskoulutus Projektit Työelämän kehittämisja palvelutehtävä ,7 14,4 9,1 3,1 0,3 Ei ,1 51,1 20,1 5,7 3,0 On Peimarin koulutuskuntayhtymä Lounais- Suomen 143, koulutuskuntayhtymä 20,7 16,3 3,9 0,6 On Turun Aikuiskoulutussäätiö 375, ,3 0 19,6 0,7 On Raision seudun koulutuskuntayhtymä ,1 14,6 6,4 0,1 On 122,6 Salon seudun koulutuskuntayhtymä ,5 27,1 16,3 8,5 0,6 On Turun Ammatti-opistosäätiö ,5 3,4 0,6 0,3 On määräaikainen Yhteensä ,2 159,2 79,8 47,8 5,6 Taulukon 1 tiedot perustuvat koulutuksen järjestäjien itse ilmoittamiin vuoden 2010 tilinpäätöslukuihin. Omaehtoisen lisäkoulutuksen luvut on kerätty vuoden 2010 OPH:n raportista. Vuoden 2012 osalta oppisopimuskiintiö (lisäkoulutus) pysyy muilla koulutuksen järjestäjillä aikaisemman suuruisena, mutta Raision seudun koulutuskuntayhtymän kiintiö nousee 35 opiskelijapaikalla. Omaehtoisen lisäkoulutuksen osuus määritellään toteutuman mukaan. Ministeriö on määritellyt ammatillisen lisäkoulutuksen määrät vähintään -periaatteella. 6

7 Taulukko 2. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden läpäisyprosentti, tarkastelujaksona Koulutuksen järjestäjä Opiskelijamäärä Läpäisyprosentti Kaarinan kaupunki ,9 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä ,0 Peimarin koulutuskuntayhtymä ,4 (Varsinais-Suomen maaseutu opp. kky.) Raision seudun koulutuskuntayhtymä ,3 Salon seudun koulutuskuntayhtymä ,0 Turun Aikuiskoulutussäätiö ,8 Turun Ammattiopistosäätiö ,8 Turun kaupunki ,2 Uudenkaupungin kaupunki ,8 Varsinais-Suomi ,0 Yllä olevan taulukon informatiivisuutta heikentää sen tarkastelujakso sekä tarkastelujakson jälkeen tapahtuneet muutoksen koulutuksen järjestäjäkentässä. Läpäisyprosentti on hyvä mittari tarkasteltaessa koulutuksen tehokkuutta. Jatkossa aloituspaikkojen vähentyessä (ks. luku 1.3) tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota läpäisyasteen nostamiseen. Koulutusalojen päällekkäisyys: perustutkinto- ja aikuiskoulutus Taulukko 3. Nuorisokoulutus Koulutuksen järjestäjä Tekniikan ja liikenteen ala Liiketalouden ja hallinnon ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu-, ravitsemisja talousala Kulttuuriala Peimarin kky X X X X Turun kaupunki X X X X X Lounais-Suomen kky X X X X X Turun Aikuiskoulutussäätiö Raision seudun kky X X X X X Salon seudun kky X X X X X Turun Ammattiopistosäätiö X 7

8 Taulukko 4. Aikuiskoulutus Koulutuksen järjestäjä Tekniikan ja liikenteen ala Liiketalouden ja hallinnon ala Sosiaalija terveysala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kulttuuriala Peimarin kky X X X X Turun kaupunki X X X X Lounais-Suomen kky X X X X Turun Aikuiskoulutussäätiö X X X X Raision seudun kky X X X X Salon seudun kky X X X X Turun Ammattiopistosäätiö X Tekniikan ja liikenteen alan koulutusta tarjoavat kaikki koulutuksenjärjestäjät. Koulutus on varsin kattavaa koko maakunnan alueella. Turussa monia sisällöltään varsin läheisiä koulutusaloja järjestää usea eri koulutuksen järjestäjä. Koulutuksen katvealueiden tunnistamiseksi ja alueen elinkeinoelämän muuttuneisiin osaamisvaatimuksiin sekä opiskelijoiden tarpeisiin vastaamiseksi olisi koulutusta tarkasteltava myös toimialakohtaisesti. Liiketalouden ja hallinnon alan koulutusta järjestävät kaikki muut kuin Turun Ammattiopistosäätiö. Liiketalouden perusosaamista koulutetaan varsin kattavasti koko maakunnan alueella. Turun seudulla on kolme koulutuksenjärjestäjää, joista yksi tarjoaa myös ruotsinkielistä opetusta. Myös ammattitaitoa laajentavia opintoja järjestetään aikuiskoulutuksena varsin runsaasti kaikkien koulutuksenjärjestäjien toimesta. Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutusta Turun seudulla on neljällä eri koulutuksen järjestäjällä. Aikuiskoulutuksena järjestetään peruskoulutuksia eri suuntautumisvaihtoehdoin. Lyhytkursseja ammattitaidon päivittämiseen järjestävät eri koulutuksen järjestäjät. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta järjestää neljä koulutuksen järjestäjää: Turun kaupunki, Lounais-Suomen-, Raision seudun- ja Salon seudun koulutuskuntayhtymät. Aikuiskoulutuksena matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta järjestää myös Turun Aikuiskoulutussäätiö. Kulttuurialan koulutusta järjestävät Turun kaupunki, Peimarin-, Lounais-Suomen-, Raision seudun ja Salon seudun koulutuskuntayhtymät. Osittain koulutetaan päällekkäisillä toimialoilla, mutta hajautuneesti maakuntaan. Koulutusta tulee järjestää kattavasti koko maakunnassa, minkä vuoksi tarkastelussa tulee huomioida koulutusten maatieteellisyys. Maantieteellisesti tarkasteltuna päällekkäisyyksiä on lähinnä Turun seutukunnalla: Rasekon ja toisaalta Kaarinan (sosiaali- ja terveysalan koulutus) läheisyys Turkuun saattaa aiheuttaa turhia päällekkäisyyksiä. Sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestetään nuorille Turussa, Salossa, Uudessakaupungissa, Loimaalla, Raisiossa ja Kaarinassa. Aikuiskoulutuspuolelta nousee esiin erityisesti Timalin ja Turun akk:n maantieteellinen läheisyys ja koulutustarjonnan samankaltaisuus. Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat koulutuksen järjestäjien ja opintoalan mukaan 2010 on kuvattu liitteessä 1. 8

9 15-vuotiaiden ikäluokat Varsinais-Suomessa Vuonna 2011 koko 15-vuotiaiden ikäluokan koko Varsinais-Suomessa on Tarkasteltava ikäluokka pienenee vuoteen 2017 asti, jolloin 15-vuotiaita on (vähennys 8,6 %). Tämän jälkeen ikäluokan koko kasvaa tasaisesti ja on vuonna Ennusteen mukaan ikäluokan muutokset eivät Varsinais-Suomessa ole kovin radikaaleja. Tilastokeskuksen laatima ikäluokkataulukko on loppuraportin liitteenä 2. Maakunnan kehitysarvio Työpaikkojen kehitysarvion mukaan tarkasteltuna ehdottomasti suurin kasvuala Varsinais- Suomessa on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut; alalla työpaikkojen lisäys on työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Muita kasvualoja ovat mm. tukku- ja vähittäiskauppa (+4 710), rakentaminen (+3 614), koulutus (+2 086), majoitus- ja ravitsemistoiminta (+1 106). Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut on työpaikkojen määrän perusteella myös maakunnan suurin toimiala; vuonna 2010 alalla oli työpaikkoja Työpaikkojen kehitysarvion mukaan laskevia aloja ovat maa-, riista- ja kalatalous (-2 312), julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus (-1 980), perusmetallien ja metallituotteiden valmistus (-1 641), kulkuneuvojen valmistus (-1 594), sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus (-1 201), koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituotteiden valmistus (-1 112). Koulutustarpeeseen vaikuttaa työpaikkojen lisäksi eläkkeelle siirtyminen. Esimerkiksi maatalouden osalta ei voida olettaa koulutustarpeen laskevan suorassa suhteessa työpaikkojen vähenemiseen. Maatalouden osalta ennusteessa ei ole huomioitu esim. väkilannoitteiden käytön rajallisuutta. Tilastokeskuksen laatima maakunnan kehitysarvio on loppuraportin liitteenä LAINSÄÄDÄNTÖ Ammatillinen toiseen asteen koulutus on lainsäädännöllisesti ohjattua. Ammatillisesta peruskoulutuksesta säädetään laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) sekä näihin lakeihin liittyvissä säädöksissä. Työvoimakoulutusta ohjataan lailla julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002). Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 1 :n (L 1013/2005) 6. momentin mukaan ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavalla työelämän kehittämis- ja palvelutehtävällä tarkoitetaan yrityksille, julkisyhteisöille ja erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän tavoitteena on luoda uusia yhteistyömalleja ja kehittämiskumppanuuksia koulutuksen järjestäjien ja työelämän välillä sekä tukea järjestäjien asiakaslähtöistä työelämäosaamisen kehittämistä. Perustutkintopaikoista, lisäkoulutuspaikoista (valtionosuuskoulutus), oppisopimus-kiintiöistä ja työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän myöntämisestä päättää Opetus- ja kulttuuriministeriö. 9

10 1.4. HALLITUSOHJELMA JA AMMATILLISEN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAHOITUS Hallitusohjelma Ammatillisen toisen asteen koulutuksen rahoitusta tullaan kuluvalla hallituskaudella vähentämään merkittävästi. Erityisesti oppisopimukseen kohdistuvat leikkaukset ovat suuria; opiskelijapaikat vähenevät noin kolmanneksella. Koko ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat isot säästötavoitteet. Ammatillisen perusopetuksen opiskelijapaikkoja tullaan vähentämään valtakunnallisesti opiskelijapaikkaa, samalla pyritään metropolialueella lisäämään opiskelijapaikkoja 1 000:lla. Vaikka Varsinais-Suomi on kasvualuetta, ministeriöstä saadun alustavan arvion perusteella perusopetuksen opiskelijapaikkoja vähennetään myös Varsinais-Suomessa. Leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ammatillista koulutusta koskien: Ammatillinen koulutus 28 M euroa, ammatillinen lisäkoulutus 8 M euroa sekä oppisopimuskoulutus 21 M euroa. Näistä oppisopimuskoulutukseen kohdistettava leikkaus on suhteellisesti suurin ja merkitsisi esimerkiksi oppisopimuksena järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa noin 3000 paikkaa vähemmän vuositasolla. Lisäksi ammattikorkeakoulutuksen verkon karsiminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen merkitsevät 51 M euron leikkauksia ja lukioverkon karsiminen tuo 30 M euron säästön. On huomattava, että ko. menovähennykset kohdennetaan siis täysimittaisesti vuoden 2015 valtion talousarviokehykseen. Ammatilliseen koulutukseen pääsy turvataan Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi turvataan nuorten ammatilliseen koulutukseen pääsy ja joustavat opintopolut sekä tarjotaan samanaikaisesti riittäviä kouluttautumismahdollisuuksia aikuisväestölle. Toimenpiteet ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi jatkuvat. Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja kehitetään yhteiskuntatakuun tukemiseksi. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta ehdotetaan säilytettävän vuoden 2011 tasolla. Hallitusohjelmassa sovitut ammatillisen koulutuksen säästöt toteutetaan asteittain vuodesta 2014 alkaen. Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan 718 miljoonaa valtionosuuksia ja - avustuksia. Määrärahassa on 33 miljoonaa euroa lisäystä vuoteen 2011 verrattuna. Yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus ammatillisessa peruskoulutuksessa lisää valtionosuuksia 7,3 miljoonaa euroa ja kustannustason muutoksen vaikutus on liki 25 miljoonaa euroa. Aikuiskoulutuksella tuetaan elinikäistä oppimista Ammatillisen aikuiskoulutuksen laatua ja tehokkuutta parannetaan. Aikuiskoulutuksella tuetaan työurien pidentämistä, työllisyysasteen nostamista sekä elinikäistä oppimista. Oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin ehdotetaan yhteensä noin 315 miljoonaa euroa. Määrärahoissa on lähes 5 miljoonaa euroa lisäystä vuo- 10

11 teen 2011 verrattuna. Hallitusohjelmassa sovitut säästöt toteutetaan asteittain vuodesta 2013 alkaen. Ammatillisen koulutuksen kokonaisleikkaukset vuositasolla vuonna 2015 tulevat olemaan: ammatillinen koulutus 35 me, ammatillinen lisäkoulutus 8 me, oppisopimuskoulutus 31 me. Säästöt on tarkoitus toteuttaa sekä opiskelijamäärää että rahoitusta leikkaamalla. Koulutuksen rahoitus Varsinais-Suomessa Ammatillisen toisen asteen koulutuksen rahoitus on parhaillaan kohtuullisen hyvällä tasolla. Kuitenkin Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kannanotossa koulutuksen rahoitusjärjestelyihin todetaan: nykyinen rahoitus riittää hyvin opetuksen toteuttamiseen nykyisillä resursseilla. Nykyinen rahoitus ei anna mahdollisuuksia riittäviin investointeihin työelämävastaavuuden varmistamiseksi. (Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun kuntayhtymä). Tarkasteluun otettiin mukaan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus ja opiskelijamäärät. Ammatillinen lisäkoulutus jakaantuu lisäksi omaehtoiseen koulutukseen ja henkilöstökoulutukseen. Omaehtoisen lisäkoulutuksen valtionosuusprosentti on 86 % ja henkilöstökoulutuksen 47 %. Työvoimapoliittisen koulutuksen osalta tarkastelua ei voida tehdä erilaisesta valtion hankintajärjestelmästä johtuen. Valtakunnan tasolla työvoimapoliittiseen koulutukseen tulee kohdistumaan leikkauksia. Perustutkinto-opiskelijapaikoilla opiskeli vuonna 2011 opiskelijoita seuraavasti: Taulukko 5. Painotetut opiskelijamäärät (7 kk) ja (5 kk). Koulutuksen järjestäjä 0piskelijamäärä (ka) Järjestämislupa +/- opiskelijaa Peimarin koulutuskuntayhtymä 1007, ,2 Turun kaupunki 4167, ,8 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 1571, ,5 Turun Aikuiskoulutussäätiö 159, ,2 Raision seudun koulutuskuntayhtymä 1488, ,4 Salon seudun koulutuskuntayhtymä 1812, ,1 Turun Ammattiopistosäätiö 306, ,3 Yhteensä , ,2 Rahoituksen määrään ei vaikuta, jos opiskelijoita on laskentapäivinä koulutuksen järjestäjällä enemmän kuin järjestämislupa edellyttää. Mikäli opiskelijoita on vähemmän kuin järjestämisluvassa on määritelty, jää erotuksen osuus yksikköhinnasta saamatta. Kaikkiaan rahoitusta vuonna 2011 jäi saamatta 114,6 opiskelijan osuudelta yhteensä noin 1,1 me. Kuitenkin kaikkiaan tarkasteltavilla koulutuksen järjestäjillä on ollut keskimäärin 26 opiskelijaa enemmän kuin yhteenlaskettu järjestämislupa edellyttäisi. 11

12 Porkkanarahat Ministeriö on kannustanut rakenteellisiin ratkaisuihin ns. porkkanarahoilla. Päätökset lisärahoituksesta tehdään tapauskohtaisesti ja todellisiin kustannuksiin perustuen. Tästä syystä niiden määrää voidaan vain arvioida. Mikäli vuonna 2012 Varsinais-Suomessa saadaan aikaiseksi selviä päätöksiä rakenteellisista ratkaisuista, on mahdollista vielä saada harkinnanvaraista rahoitusta. Yleensä harkinnanvaraiset korotukset rakenteellisista syistä ovat olleet 1-3 %. Yksi prosentti tarkasteltavien koulutuksen järjestäjien rahoituksessa on noin 1 me. Harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta järjestäjäverkon kokoamisen vuoksi ovat saaneet vuonna 2011: Raision seudun koulutuskuntayhtymä 1 % Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 3 % Peimarin koulutuskuntayhtymä 4 % 12

13 2. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN ORGANISOINTIMALLEJA Maakunnallista yhteistyötä voidaan lisätä myös puuttumatta rakenteisiin. Mikäli rakenteita muutetaan, tulee samassa yhteydessä kuitenkin arvioida toimintojen organisointitapa. Varsinais-Suomessa on nyt käytössä säätiömalli, kuntayhtymämalli ja peruskuntamalli, joilla ammatillista toisen asteen koulutusta järjestetään. Koulutuksen järjestäjien yhteisellä sopimuksella voidaan katsoa tavoiteltavan toiminnallista verkostoa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta ongelmaksi saattaa muodostua Euroopan komission vaatima kilpailuneutraliteetti. Yleisillä markkinoilla toimivien julkisten organisaatioiden ei tule saada kilpailuetua yksityiseen sektoriin verrattuna omasta julkisen sektorin asemastaan. Yleisesti tällaisia etuja ovat esim. veroedut ja konkurssin mahdottomuus. Mikäli komission näkemykset siirtyvät suoraan Suomen lainsäädäntöön, saattaa se vaikuttaa ammatillisen aikuiskoulutuksen organisointiin. Kireimmillään päätös voi tehdä mahdottomaksi nykyisen muotoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisen kunnan omana toimintana, kuntayhtymän toimintana ja kunnallisena liikelaitoksena. Prosessina koulutuksen organisointitavan valitseminen ja vertaileminen on erillinen verrattuna Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015 projektiin. Kuntayhtymä Kuntayhtymä on kahden tai useamman kunnan perustama ja ylläpitämä itsenäinen kunnallinen toimija. Ammatillista koulutusta on perinteisesti Suomessa järjestetty kuntayhtymämallilla - näin on voitu turvata ammatillisen koulutuksen saatavuus myös pienemmillä paikkakunnilla. Kuntayhtymistä säädetään kuntalain (365/1995) pykälissä Kuntayhtymillä on oma juridinen itsenäisyys, oma talous ja omat hallintoelimet. Ammatillisessa koulutuksessa valtionavustukset ja valtionosuudet tulevat suoraan kuntayhtymälle. Lisäksi kuntayhtymä voi rahoittaa toimintaansa jäsenkuntien maksuosuuksilla sekä suoritekorvauksilla. Kuntayhtymä voi maksaa peruspääomastaan korkoa peruskunnille. Tarvittaessa kuntayhtymän sisällä voidaan erikseen päättää esim. nuoriso- ja aikuiskoulutuksen organisoinnista ja käytännön järjestämisestä. Kuntayhtymän sisällä toimintaa voidaan eriyttää myös kunnalliseen liikelaitokseen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta kuntayhtymämallissa on kilpailuneutraliteettiongelma. Kuntayhtymä voi kuitenkin perustaa ja ylläpitää esim. kunnallista liikelaitosta tai osakeyhtiötä. Isäntäkuntamalli Isäntäkuntamallissa kunnat tekevät sopimuksenvaraista yhteistoimintaa tai yhteistyötä. Kun kunnat sopivat keskenään jonkin yksittäisen kunnan hoitavan yhteistä palvelutehtävää, voidaan ko. tehtävää varten perustaa toimielin. Toimielimeen mukana olevat kunnat saavat sopimuksen mukaisen edustuksensa. Mallista käytetään nimeä vastuukuntamalli, keskuskuntamalli tai isäntäkuntamalli. 13

14 Toiminnan rahoitus hoituu samoin kun peruskuntamallissa eli valtionavustukset ja valtionosuudet tulevat isäntäkunnalle. Koulutuksen järjestämisluvat ovat tällöin myös isäntäkunnalla. Isäntäkuntamallia ei ole parhaillaan käytössä Varsinais-Suomessa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta isäntäkuntamallissa on kilpailuneutraliteettiongelma. Peruskuntamalli Peruskuntamallissa kunta itse toteuttaa palvelutehtävää. Koulutuksen järjestämisluvat ovat tällöin kunnalla. Myös valtionavustukset ja valtionosuudet tulevat tällöin peruskunnalle. Itse koulutuksen tuottaja ei ole juridinen itsenäinen toimija. Peruskunta päättää rahoituksen käytöstä. Turun kaupunki on Varsinais-Suomessa ainut peruskuntamallin ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjä. Turku on myös ns. tilaaja tuottaja -mallissa, jolloin kaupunkiorganisaatio tilaa ja rahoittaa hankkimansa koulutuksen omalta oppilaitokselta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta peruskuntamallissa on olemassa kilpailuneutraliteettiongelma. Kunnallinen liikelaitos Kunnallisia liikelaitoksia ovat kunnan liikelaitos, kuntayhtymän liikelaitos ja liikelaitoskuntayhtymä. Kunnan liikelaitos voi toimia myös kahden tai useamman kunnan yhteisenä, toimielimen alaisena, isäntäkunnan liikelaitoksena. Kunnat ovat perustaneet liikelaitoksia hoitamaan liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti hoidettavia tehtäviä varten. Kunnallinen liikelaitos ei ole juridinen toimija, ja kuntalaki koskee myös kunnallisia liikelaitoksia. Kilpailuneutraliteetin vuoksi ainakin kunnallisina liikelaitoksina toimivat satamat, energialaitokset ja osittain joukkoliikenne tulee yhtiöittää. Vielä ei ole tiedossa voidaanko ammatillista aikuiskoulutusta hoitaa jatkossakin liikelaitosmuotoisesti myös siltä osin, kun se toimii avoimilla markkinoilla. Osakeyhtiö Toisen asteen ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa myös osakeyhtiömuotoisesti. Tällöin yhtiön hallintoa ja toimintaa säätelee osakeyhtiölaki (624/2006). Ammatillista koulutusta järjestävän osakeyhtiön osakkaiksi voi tulla myös yksityisiä tahoja. Lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevien säädösten mukaan myöskään osakeyhtiömuotoisesti toimittaessa koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Yleensä ammatillisen koulutuksen ylläpitämiseksi perustetuille osakeyhtiöille haetaan yleishyödyllisen osakeyhtiön statusta. Muihin toimintamuotoihin verrattuna osakeyhtiössä muuttuvat verotus, julkisuus, valitusoikeuden puuttuminen, työehdot ja eläkejärjestelyt. Osakeyhtiö ei saa arvonlisäveropalautuksia kunnallisen toiminnan tavoin. Verotuksen vaikutukset talouteen on arvioitava tapauskohtaises- 14

15 ti, sillä ne riippuvat koulutuksen järjestäjän tulorahoituksen rakenteesta. Mikäli yksikköhintakoulutusta on paljon suhteessa muuhun koulutustoimintaan, kompensoi yksikköhinnan korotus merkittävästi arvonlisäveromenetyksiä. Monilla ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjillä on käytössään kahden osakeyhtiön malli, jolloin toinen osakeyhtiö toimii verollisesti ja toinen verottomasti. Kuntien konserniohjauksella voidaan ohjata myös osakeyhtiöitä. Osakeyhtiön etuina pidetään reagointiherkkyyttä, kevyempää hallintoa, erityisesti aikuiskoulutuksen tarpeisiin taipuvia työehtosopimuksia sekä päätöksenteon selkeyttä. Kokemukset osakeyhtiöistä ovat olleet pääosin positiivisia, ja eri puolilla Suomea on parhaillaankin menossa selvityksiä ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi osakeyhtiömuotoisesti. Varsinais-Suomessa ei tällä hetkellä järjestetä ammatillista toisen asteen koulutusta osakeyhtiömuotoisesti. Säätiö Säätiö on oikeushenkilö, joka muodostuu tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi erotetusta omaisuudesta. Tämä määritelmä kuvaa niin sanottua itsenäistä säätiötä, erotuksena epäitsenäisestä säätiöstä eli rahastosta. Nykyisin säätiö-sanan käyttö on varattu itsenäisen oikeushenkilömuotoisen määrätarkoitukseen varatun varallisuuden käyttöön (rekisteröity säätiö). Säätiöllä tulee olla säännöt, jotka määräävät rahojen käytöstä. Yhdistyksistä ja yrityksistä poiketen säätiöllä ei ole jäseniä eikä yhtiömiehiä, jotka voisivat vapaasti päättää säätiön asioista. Säätiön perustamiseen tarvitaan perustamiskirja, jossa säätiölain mukaan on mainittava säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus. Säätiön tarkoitusta voidaan muuttaa vain jos säätiön varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen on mahdotonta tai olennaisesti vaikeutunut varojen vähyyden vuoksi. Säätiöt ovat arvonlisäveron suhteen samanlaisessa asemassa kuin osakeyhtiöt. Yhteisöveron suhteen säätiö voi hakea yleishyödyllisen toimijan statusta ja saada sitä kautta vapautuksen. Oleellisilta osin säätiö on samassa asemassa osakeyhtiön kanssa, joten voidaan olettaa, ettei kilpailuneutraliteettiongelma ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisen yhteydessä koidu ongelmaksi. Toiminnallisesti säätiön edut nähdään samankaltaisina osakeyhtiön kanssa. Varsinais- Suomessa ammatillista toisen asteen koulutusta toteuttavat Aikuiskoulutussäätiö ja Ammattikoulutussäätiö. Eri organisointimallit poikkeavat toisistaan erityisesti taloudellisissa kysymyksissä. Varsinaissuomalaiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat julkaisseet kannanoton koulutuksen rahoitusjärjestelyihin. Kannanoton keskeisin sisältö on, että rahoitus tulee jatkossakin ohjata suoraan koulutuksen järjestäjille eli palvelun tuottajille. Kannanotossa olivat mukana Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä. 15

16 Ammatillisen toisen asteen koulutusten valtionosuudet ja -avustukset eivät ole ns. korvamerkittyjä. Peruskuntamallissa, isäntäkuntamallissa ja kunnan liikelaitoksen osalta kunta päättää itse koulutukseen ohjattavan resurssin määrästä. 16

17 3. ESITYKSEN VALMISTELUSSA KÄYTETYT METODIT JA PROSESSI 3.1. RAPORTOINTI JA SELVITYKSEN AIKATAULU Koska raportti tehdään koulutusalan ammattilaisten käyttöön, ei siinä ole perusteellisesti avattu esimerkiksi ammatillisen toisen asteen termistöä. Termistö erityisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta on laajaa. Tarvittavaa tilastotietoa on avattu keskeisiltä osiltaan sekä raporttiin että osittain liitteisiin. Kaavio 1. Selvitystyön aikataulu Kaaviossa 1 kuvatusta aikataulusta poikkeavasti ohjausryhmä päätti kokouksessaan loppuraportin luovuttamispäivämääräksi OHJAUSRYHMÄ Tilaajan toimesta hankkeelle asetettiin ohjausryhmä. Ohjausryhmä koostui MYR:n koulutusjaoston sihteeristöstä: Martti Rantala (Ely-keskus), Carola Bryggman (AVI), Harri Haarikko (Elykeskus), Juha Pusila (Ely-keskus), Pirkko Kuhmonen (Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais- Suomessa hanke); lisäksi ohjausryhmään kuuluivat Sanna Halttunen-Välimaa (EK), Outi Rannikko (SAK) ja Esa Högblom (Varsinais-Suomen liitto). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Sanna Halttunen-Välimaa. 17

18 Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa: 29.6., 18.8., (workshop), 4.10., ja Ohjausryhmän pöytäkirjat ovat loppuraportin liitteenä TEEMAHAASTATTELUT Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Teemahaastattelu sijoittuu formaaliudessaan lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun väliin. Haastattelu ei etene tarkkojen, yksityiskohtaisten, valmiiksi muotoiltujen kysymysten kautta vaan väljemmin kohdentuen tiettyihin ennalta suunniteltuihin teemoihin. Keskeisiä teemoja olivat: Näkemys Varsinais-Suomen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisverkon kehittämisestä/kehittämistarpeesta ja -suunnista. Näkemys oman alueen toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä koulutuksen järjestäjän näkökulmasta Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Varsinais-Suomessa Muutosten mahdollinen aikataulu Muut esille tulevat asiat Haastattelut kestivät yleensä 1-2 tuntia. Taulukko 6. Haastatellut henkilöt ja tahot Nimi Organisaatio Ajankohta Risto Sinervo Lounais-Suomen ky klo 9.00 Ilkka Harkkila Peimarin ky klo Maria Taipale Raision ky klo 8.15 (+pj hallituksesta) Olli-Pekka Juhantila Salon seudun ky klo 9.00 (+ Havanko, Bragge) Harri Seikola Turun akk klo Jarmo Kumpula Turun ammattiopistosäätiö klo 9.00 Timo Jalonen Turun kaupunki klo 8.30 Jouko Lehmusto Turun Kaupunki 9.9. klo (+Savolainen) Mika Helva Turun kaupunki klo Sirpa Suomi OAJ/AKAVA klo Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.9. klo 9.00 Outi Rannikko SAK klo 9.00 Pia Alvesalo EK klo Tarja Nuotio Maakuntaliitto klo 9.00 Jukka Lehtinen OKM klo 9.00 Nina Söderlund Maakuntahallitus 8.9. klo 9.30 Henri Wibom Varsinais-Suomen yrittäjät 2.9. klo Jyrki Sjöholm Salon yrittäjät/asiantuntija klo Markku Leppälehto Rakennusteollisuus 8.9. klo Teppo Virta Teknologiateollisuus 5.9. klo Kirsti Tuominen STTK klo Jaana Mäkikalli Kauppakamari klo Kari Koski Uusikaupunki klo

19 3.4. WORKSHOP Turun Alvariumissa pidettiin yleinen workshop klo 9-15 sovelletulla Open Space - metodilla. Fasilitaattorina toimi FM Päivi Korhonen Creadora Unlimitedista. Open Space on menetelmä ja filosofia erilaisten kokoontumisten toteuttamiseksi. Open Space mahdollistaa ihmisten innostuksen hyödyntämisen ja antaa ihmisille mahdollisuuden ottaa vastuuta ja vaikuttaa. Open Space alkaa ilman muodollista työjärjestystä. Kokoontumisen tarkoitus ja teema ohjaavat kokouksen työjärjestyksen rakentumista ja ihmisten energian suuntautumista. Open Space soveltuu erityisen hyvin tärkeiden, kiireellisten ja monimutkaisten asioiden käsittelyyn. Open Space on menetelmänä erittäin joustava ja soveltuu viiden ihmisen kokouksista tuhansien ihmisten kokousten toteuttamiseen. Menetelmää käytetään muun muassa vuorovaikutteisten konferenssien, verkostotapaamisten, suunnittelukokousten, osaamisen jakamisen sekä organisaatioretriittien rakenteena. Taulukko 7. Workshopiin osallistuneet Nimi Organisaatio Paikalla Asta Kurri Loimaan te-toimisto aamupäivä Merja Koski Lounais-Suomen kky. koko päivä Risto Sinervo Lounais-Suomen kky. koko päivä Tarja Oikarinen V-S yrittäjät koko päivä Harri Seikola Turun akk koko päivä Ilkka Harkkila Peimarin kky. koko päivä Terhi Hotakka Turun kasvatus- ja opetustoimi koko päivä Markku Leppälehto Talonrakennusteollisuus aamupäivä Jarmo Kumpula Turun Ammattiopistosäätiö koko päivä Mika Rantanen Peimarin kky. koko päivä Markku Tähtinen Raseko koko päivä Maria Taipale Raseko koko päivä Olli-Pekka Juhantila Salon seudun kky. koko päivä Jorma Elovaara Salon seudun kky. koko päivä Kirsti Tuominen STTK koko päivä Pirkko Kuhmonen V-S Ely koko päivä Esa Högblom V-S liitto koko päivä Piia Alvesalo EK aamupäivä Henri Wibom V-S yrittäjät aamupäivä Jaana Mäkikalli Turun kauppakamari koko päivä Päivi Korhonen Creadora Unlimited koko päivä Matti Keskinen HRM Consulting koko päivä 19

20 3.5. MAAKUNTAHALLITUKSEN ILTAKOULU JA MYR:N KOULUTUSJAOSTO Väliraporttivaiheessa tuloksia käsiteltiin Varsinais-Suomen maakuntahallituksen iltakoulussa sekä MYR:n koulutusjaostossa Maakuntahallituksen iltakoulussa oli kuultavana ja kommentoimassa myös Turun kaupungin edustajia ja sosiaalipartnereiden edustajia sekä työntekijä- että työnantajapuolelta. Koulutusjaoston pöytäkirja on tämän loppuraportin liitteenä 6 ja maakuntahallituksen iltakoulun muistio liitteenä 7. 20

21 4. TEEMAHAASTATTELUISSA ESIIN TULLEITA NÄKEMYKSIÄ Elinkeinoelämän (työantaja- ja työntekijäjärjestöt) edustajien näkemyksissä korostui nykyisen järjestelmän sirpaleisuus. Elinkeinoelämä ei tunne pystyvänsä vaikuttamaan riittävästi ammatillisen koulutuksen sisältöihin ja aloituspaikkajakoon. Oppilaitosten erilaiset käytänteet (mm. työssäoppimisen suhteen) sekä eri oppilaitosten päällekkäiset yhteydenotot (esim. koulutusten markkinointi) koettiin hankaliksi. Lisäksi eri oppilaitosten koulutuksissa koettiin olevan sisällöllistä päällekkäisyyttä. Myös oppisopimustoimistojen erilaiset käytänteet koettiin toimintaa hankaloittavana. Turun seutu on kaikkein sirpaloitunein, mistä seurauksena koulutusorganisaatioiden välillä on päällekkäisyyksiä ja toisaalta katvealueita. Voi syntyä myös vääränlaista kilpailua ja vääriä investointeja. Elinkeinoelämän näkökulmasta ammatillinen koulutus ei vastaa parhaalla mahdollisella tavalla kysyntää tuottavuutta ja vaikuttavuutta voitaisiin lisätä. Yhteyttä elinkeinoelämään tulee lisätä. Tiiviimpi yhteistyö tehostaisi ja parantaisi koulutusten sisältöjä. Koulutusten järjestäjillä tulisi olla halu pärjätä kansallisessa vertailussa (kilpailua siitä). Oppilaitosedustajat korostivat verkostoyhteistyötä ja koulutuksen järjestäjän taloudellista menestymistä. Yhdessä haastattelussa torjuttiin kaikki rakenteelliset uudistukset - pienet oppisopimustoimistot nähtiin rikkautena. Useimmat koulutuksen järjestäjät olivat valmiita miettimään myös rakenteellisia uudistuksia, ja mahdollisia vaihtoehtoja käytiin lävitse teemahaastatteluissa. Pääsääntöisesti koulutuksenjärjestäjät totesivat, että toimijoiden tulee olla riittävän vahvoja ja että tiukemmat taloudelliset ajat ovat tulossa. Eräs koulutuksen järjestäjä totesi, että rakenteellisissa uudistuksissa tulisi säilyttää vahva paikallinen talousyksikkö, joka helpottaisi kehitystä. Teemahaastatteluissa nousivat esille myös Salon seudun koulutuskuntayhtymän, Loimaan ammatti-instituutin ja Tuorlan maatalousoppilaitoksen yhdistymisneuvottelut muutama vuosi sitten. Salon seudun koulutuskuntayhtymä todettiin useissa haastatteluissa toimivaksi kokonaisuudeksi, jolla on oma selkeä työssäkäyntialue toimintakenttänään. Koulutuksen järjestäjien osalta esiin nousi myös toive, että uudet toimijat saisivat nyt jonkin aikaa rauhassa rakentaa uutta ylläpitäjäjärjestelmäänsä. Yhden maakunnallisen oppisopimuskoulutuksen järjestäjän (viranomaistehtävät) malli sai vahvaa kannatusta elinkeinoelämän puolelta. Tällä mallilla katsottiin mahdolliseksi toimialatuntemuksen lisääminen ja toiminnan yhtenäistäminen. Myös oppisopimuksen tunnettavuutta voitaisiin lisätä keskitetysti. Useat koulutuksen järjestäjät olivat myös valmiita miettimään asiaa ja näkivät siinä hyviä puolia. Asiasta esitettiin myös päinvastaisia kannanottoja, ettei oppisopimukseen tule tehdä mitään rakenteellisia muutoksia. Maakunnallisesta näkökulmasta esiin nostettiin uusi mahdollinen kuntaliitosuudistus, jolla nähtiin olevan yhteys myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoon. Keskusteluissa nousi usein Turun seutukunta ja Turun työssäkäyntialue koulutuksen järjestäjäalueena. 21

22 Usein todettiin Varsinais-Suomen koostuvan erilaisista alueista, eikä yhden maakunnallisen koulutuksen järjestäjän malli välttämättä sovi hyvin Varsinais-Suomeen. Yhden koulutuksen järjestäjän mallista esitettiin huoli siitä, että varsinaista muutosta ei juuri tapahtuisi vaan syntyisi vain uusi hallinnollinen kerros. Joissakin haastatteluissa mainittiin myös kilpailun loppuvan yhden koulutuksen järjestäjän mallissa. Yhdessä haastattelussa todettiin yhden osakeyhtiön mallin voivan olla toimiva. Ministeriössä todettiin, että jos vahvoja aiesopimuksia saadaan aikaan vuoden 2012 aikana, on toiminnan kehittämiseen mahdollista hakea porkkanarahaa. Ministeriön kannanotot on esitetty selkeästi ns. vauhdittamiskirjeissä. Turun osalta ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen siirtäminen Aikuiskoulutussäätiölle nähtiin ammattiopistostrategian vastaisena ja ammattiinstituuttia heikentävänä. Nuorten ja aikuisten koulutuksen yhteydestä oltiin useaa eri mieltä. Yleisesti todettiin, että kalliit oppimisympäristöt tulee rakentaa yhdessä ja resurssien tulee olla mahdollisuuksien mukaan yhteisessä käytössä. Pienillä erityisaloilla, kuten luonnonvara-alalla, ei nähty mahdollisena erottaa hallinnollisesti nuorten ja aikuisten koulutusta. Turussa kahden ammatillisen aikuiskouluttajaorganisaation malli nähtiin yleisesti ottaen huonona kaikkien osapuolten kannalta. Turussa todettiin volyymien olevan niin suuria, että Aikuiskoulutussäätiötä on mahdollista vahvistaa ammatti-instituutin aikuiskoulutuksella. Näin varmistettaisiin joustava ja nopeasti reagoiva aikuiskoulutustarjonta riittävän vahvan toimijan toimesta. Haastatteluissa esitettiin, ettei aikuiskoulutus sovi tilaaja-tuottaja -malliin. Aikuiskoulutuspuolella tulee olla omaa pedagogista- ja substanssiosaamista, kuitenkin niin, että fyysiset resurssit ovat yhteisessä käytössä. Esitettiin myös ammattiopistostrategian mukaisesti, että kaikki aikuiskoulutus tulee siirtää nuorisokoulutuksen yhteyteen ja näin Turun kaupungin suoraan hallintaan. Uudenkaupungin osalta teemahaastattelussa kävi esille, että aikoinaan on käyty neuvotteluita Winnovan kanssa, mutta että luonnollinen ja toivottava suunta on kuitenkin Varsinais-Suomi. Maantieteellisesti Winnovan toimipisteet ovat lähellä Uuttakaupunkia. Teemahaastatteluissa nousi esille myös Timalin maantieteellinen läheisyys Turun aikuiskoulutuskeskuksen kanssa; toiminnassa nähtiin olevan päällekkäisyyksiä. Turun ruotsinkielisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen todettiin olevan osittain riittämätöntä. Turussa tarvittaisiin ainakin ruotsinkielistä lähihoitajakoulutusta. Tällä hetkellä Tammisaari on lähin paikka missä toteutetaan ruotsinkielistä lähihoitajakoulutusta. Valmistuvat lähihoitajat ohjautuvat kuitenkin Tammisaaresta pääkaupunkiseudulle. Teemahaastattelussa otettiin esille, ettei henkilökysymyksillä pitäisi olla merkitystä järjestäjäverkkokysymyksiä ratkaistaessa. Teemahaastatteluissa toistui usein toteamus, että Varsinais- Suomeen tulee luoda yhtenäinen tahtotila, joka määritellään itse. Näin asioita päästään vähemmän sanelemaan ulkopuolelta. 22

23 5. WORKSHOPISSA ESIIN TULLEITA NÄKEMYKSIÄ Työpajan ensimmäisessä vaiheessa osallistujat työstivät yksilötyöskentelynä 124 teemaa, joita pitivät hankkeen kannalta relevantteina. Seuraavassa on keskeisiä poimintoja teemoista: Järjestäjäverkko/ Yhteistyö Kaikki on ihan hyvin nykyisellään, vai onko? Suomessa on tehty useita oppilaitosfuusioita lähivuosina, nyt olisi Varsinais-Suomessa syytä katsoa miten ne toimivat ja vasta sitten tehdä omat ratkaisut. Miten V-S pitää valtakunnallisesti puolensa ammatillisen koulutuksen resurssijaossa. Nykyisten toimintamallien puutteet? Miksi nykyisten oppilaitosten määrä ei ole hyvä? Omistuksen keskittäminen johtaa palvelujen keskittämiseen. Oppilaitosverkossa on päällekkäisyyksiä. Opetustapahtuma on siirretty oppilaitoksista työelämälle, mihin työelämä ei ole valmis OPSO-koordinointi Miten yhteistyö alueen koulutusorganisaatioiden välillä oikeasti sujuu? Yhteistyötä tiivistämällä ja benchmarkkausta lisäämällä saadaan toimintaa tehostettua entisestään. Kouluttajien ja elinkeinoelämän/työelämän jatkuva, toistuva yhteistyö/elementit sille. Ammatillisen koulutuksen kustannustehokkuus. Rakenteet? Julkisen sektorin organisaatioiden rakenteiden ravistelu tarpeellista kun asiakasnäkökulma sitä edellyttää. Yksityisellä sektorilla tämä on arkipäivää. Muutos tulee nähdä mahdollisuutena. Tarvitaanko yhdistymisiä/fuusioita koulutuksen tuottajien kentässä, jotta toiminta tehostuu. Onko muutosvalmiutta, halua aitoon yhteistyöhön ja uusiin ratkaisuihin? Maakunnilta/alueilta edellytetään tulevaisuudessa yhä enemmän omaa näkemystä tiettyihin teemoihin, mm. innovaatiopolitiikka, koulutuspolitiikka. Millä edellytyksillä tähän kyetään vastaamaan? Yhteinen foorumi koulutuksen tuottajien ja elinkeinoelämän välille. 23

24 Hanketoiminta Miten huolehditaan siitä, että ei tehdä päällekkäisiä asioita Hankkeiden tehostaminen Muutosta muutoksen vuoksi vai parempaa tulevaisuutta. Hankkeet tuottavat oikeasti jotain uutta. Elinkeinoelämän panos hankkeiden suunnittelussa vahvemmaksi - asiakaslähtöisyys työelämän näkökulmasta. Hanketoiminnan yhteistyötä tulisi lisätä. Hanketoiminta on liian sirpaleista. Pieniin palasiin pilkottuna rahoitus ei tue laajamittaista alueellista tai maakunnallista kehittämistä. Vähemmän ja suurempia hankkeita, joilla on todellista vaikuttavuutta. Asiakasnäkökulma Lisää laatua koulutukseen. Koulutuksen laatu ei kaikilta osin vastaa työelämän tarpeita. laatu: onko olemassa oleva koulutustarjonta ja siihen ohjaus tasalaatuista riippumatta siitä, kuka ja missä koulutusta tuottaa? Ennakointijärjestelmien kehittäminen elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyö ei toimi riittävän hyvin Elinkeinoelämän tarpeiden huomioiminen Joustavuus, ketteryys: kuinka nopeasti koulutuksen tarjoajat reagoivat nopeasti vaihtuviin tilanteisiin? Koulutustarpeiden ennakointi ja yritysyhteistyön merkitys Koulutusmäärien koordinointi aloituspaikkojen suhteen ontuu maakunnassa. Seuraavassa vaiheessa työpajan teemat jaettiin osallistujien näkökulmasta kolmeen merkittävään painopisteryhmään: nykytilaryhmä, asiakasryhmä sekä järjestäjäverkko/yhteistyöryhmä. Nykytilaryhmä: Lähtökohtana pitää olla tulostavoite Joustavuus Nopeus Läheisyys Rakennemalli on hyvä, mutta yhteistyötä voi edelleen lisätä Käytännöt asiakkaiden suuntaan voisi yhdenmukaistaa 24

25 Asiakasryhmä: Asiakkaita on useita: oppilaitos elinkeinoelämä koko yhteiskunta sosiaalinen koheesio 25

26 Järjestäjäverkko/yhteistyöryhmä teemaa osallistujat työstivät viidessä pienryhmässä. Nämä ryhmät tuottivat seuraavat koonnit: Mitä Ryhmä 1 Joustavuus Nopeus Läheisyys Laatu Tehokkuus (julkisen rahoituksen tehokas käyttö) Tuloksellisuus Ryhmä 2 Lähellä asiakasta Syvä asiantuntemus elinkeinoelämästä Verkostoyhteistyön tiivistäminen maakunnallisesti Opso-yhteistyön tiivistäminen Yritysten motivoiminen kouluttautumiseen (pk) Ryhmä 3 Koulutuspalvelujen tasalaatuisuus ja saavutettavuus Alueellinen tarvelähtöisyys Ryhmä 4 Yhteistyön syventäminen/laajentaminen Ryhmä 5 Nykyinen rakenne ok Lähtökohta: joustavuus, nopeus, läheisyys Miten Yhteistyösopimuksen mukaisesti Toisilta oppimalla - benchmark Osittain kilpailun ehdoilla Yhtenäistämällä käytäntöjä asiakasrajapinnassa Päällekkäisyyksiä minimoimalla Alueellisuus, paikallisuus Paikallinen päätöksenteko Yhteistyösopimukset ja ryhmät, MYRkoulutusjaosto Valtakunnallinen (?), alueellinen tietokanta Yhteistyösopimukset Yhteinen laatujärjestelmä Paikallinen päätöksenteko Yhteistyösopimus Konkretisointi Syvennys Alakohtainen hajautus Tiedotus Yhteistyön mukainen toiminta Yhtenäisten käytänteiden selvittäminen Keskinäinen vapaaehtoinen benchmarkkaus Iltapäivän työskentelyssä painottui yhteistyön merkitys. Koulutuksen järjestäjät painottivat keskinäistä yhteistyötä tehdyn sopimuksen puitteissa. Yleisesti myös koulutuksen järjestäjät katsoivat, että vapaaehtoista yhteistyötä tulee syventää. Työ on vasta saatu alkuun, eikä sitä tunneta yleisesti. Elinkeinoelämän edustajat kaipasivat aamupäivän esityksissä tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän välille. 26

27 6. AMMATILLISEN TOISEN ASTEEN JÄRJESTÄJÄORGANISAATIOIDEN VERKOSTOYHTEISTYÖ VARSINAIS-SUOMESSA Teemahaastatteluissa ja workshopissa nousi esille erityisesti koulutuksen järjestäjien taholta verkostoyhteistyö nykyisten koulutuksen järjestäjien välillä. Verkostoyhteistyöstä puhuttaessa elinkeinoelämä jätettiin useimmiten sen ulkopuolelle ja yhteistyö nähtiin koulutuksen järjestäjien välisenä yhteistyönä. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Turun Aikuiskoulutussäätiö ja Turun kaupunki ovat tehneet yhteistyösopimuksen, joka on allekirjoitettu Turun Ammattiopistosäätiöstä on todettu, että se tulee liittymään sopimukseen. Sopimuksella tiivistetään yhteistyötä ja määritellään sen muotoja. Yhteistyön tarkoituksena on: - toimia suunnitelmallisesti koko Varsinais-Suomen alueella - luoda mahdollisuus yhdessä kehittää opetusta työelämälähtöisesti - luoda mahdollisuus reagoida työelämän muuttuneisiin tarpeisiin nopeasti - luoda mahdollisuus parempaan erikoistumiseen - luoda mahdollisuus tehdä paremmin sidosryhmätyötä - turvata asiakaslähtöinen toiminta - varmistaa varsinaissuomalaisen työ- ja elinkeinoelämän tarvitseman ammatillisen koulutuksen toteuttaminen Sopijapuolet muodostavat yhteisen vaikuttamisen kanaviksi ammatillisen nuorisoasteen rehtorien yhteistyöryhmän, aikuiskoulutuksen yhteistyöryhmän, oppisopimuskeskusten yhteistyöryhmän sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjien johdon yhteistyöryhmän. Ryhmät valitsevat keskuudestaan kolme edustajaa Varsinais-Suomen yhteistyöryhmän koulutusjaostoon. Teemahaastatteluista: Voisiko maakunnassa olla jokin elin, joka ylläpitäisi strategista kokonaiskuvaa. Tämän ei välttämättä tarvitsisi olla juridinen yksikkö. Strateginen kuva oltava niin uskottava, että kaikki voivat siihen sitoutua. Oma reviiri ei olisi ensisijainen. Kokonaisuus voisi olla myös sellainen missä tehtäisiin rakenteellisia muutoksia ja sen lisäksi olisi ulkopuolinen elin. Yhteyttä elinkeinoelämään tulee lisätä. Tiiviimpi yhteistyö tehostaisi ja parantaisi koulutuksien sisältöjä. Koulutuksien järjestäjillä tulisi olla halu pärjätä kansallisessa vertailussa (kilpailua siitä). Mikä on se vuorovaikutusmalli, jolla elinkeinoelämä vaikuttaa koulutuksien kehittämiseen. Miten elinkeinoelämälle saadaan annettua lisää vastuuta? Rakenteiden pitää mahdollistaa yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Rakenteiden pitää edistää yhteistyötä. 27

28 Varsinais-Suomessa hyvänä esimerkkinä tehdystä verkostoyhteistyöstä on Koneteknologiakeskus Oy. Yksikään toimija ei olisi pystynyt yksin luomaan resursseiltaan niin vaikuttavaa oppimisympäristöä, joka yhdessä saatiin aikaiseksi. Lisäksi se oli hankkeena tarpeeksi laaja ja maakunnallisesti merkittävä. Koneteknologiakeskuksen synnyssä elinkeinoelämällä oli suuri vaikutus, ja hanke osoitti myös oppilaitosten elinkeinoelämän verkostoyhteistyön merkityksen. Myös oppisopimuskoulutuksen osalta on konkreettista yhteistyötä tehty mm. pienyrityksille suunnatun euron koulutuksen järjestämisessä koko maakunnassa. Hanke koettiin yrityskentässä erittäin positiivisena. Hanketoiminta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Peimarin koulutuskuntayhtymää lukuun ottamatta kaikilla tarkastelussa mukana olevilla koulutuksen järjestäjillä on työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä. Hankeosaamista tulee kehittää omista maakunnallisista lähtökohdista, mutta sille tullaan asettamaan jatkossa myös uusia ulkoisia reunaehtoja. Kaikilla hanketoiminnassa mukana olevilla tahoilla tulisi olla hanketoimisto, jonne projektiosaaminen keskitettäisiin. Esimerkiksi hankkeiden sisäisessä ja ulkoisessa arvioinnissa on vielä kehitettävää. Tämän lisäksi hanketyöstä tulee saada maakunnallisesti koordinoitua toimintaa. Tulevalla ohjelmakaudella ( ) painotettaneen isompia hankkeita ja resurssit varattaneen entistä useammin vähintään maakunnan kattaviin hankkeisiin. ESR-rahoituksen osalta keskusteluissa on hankealueena ollut jopa koko Itämeren alue. Euroopan Unionin rakennerahastojen osuudet Suomelle tulevat laskemaan tulevalla ohjelmakaudella. Laadukkaan ja vaikuttavan hanketoiminnan turvaamiseksi jatkossakin Varsinais-Suomessa rakenteista riippumatta tulee kehittää koko maakunnan käsittävä hanketoiminnan yhteistyöverkosto. Vaihtoehtona on miettiä myös yhteistä maakunnallista hanketoimistoa. OKM kannustaa koulutuksen järjestäjiä tiiviiseen yhteistyöhön. Varsinais-Suomen osalta OKM:n kanta on, ettei se yksistään riitä, vaan on tehtävä yhteistyön lisäämisen ohella myös rakenteellisia ratkaisuja koulutuksen järjestäjäverkossa. 28

29 Yhteenvetoa Yhteistyötä tulee edelleen kehittää Verkostoyhteistyö ei tässä yhteydessä tarkoita koulutuksen järjestäjien omaa edunvalvontaa Yhteistyön tulee olla luonteeltaan velvoittavaa ja konkreettista. Tämä koskee mm. ennakointitiedon vaikutuksiin aloituspaikkamääriin, yhtenäisiä käytänteitä eri asiakasryhmiin päin, yhtenäistä sidosryhmätyöskentelyä. Verkostoyhteistyön tulee olla tasapuolista. Yksikään osapuoli ei saa olla määräävässä asemassa. Verkostoyhteistyö tulee laajentaa kaikkeen koulutuksien järjestäjien hanketoimintaan Varsinais-Suomessa. Verkostoyhteistyön tulee koskea myös oppimisympäristöjä Verkostoyhteistyön tulee koskea myös hanketoimintaa Verkostoyhteistyöhön tulisi ottaa mukaan myös ruotsinkielinen koulutus Esitys: Varsinais-Suomessa tuskin tullaan menemään nopealla aikavälillä yhden koulutuksen järjestäjän malliin. Siksi jo aloitettua verkostoyhteistyötä on joka tapauksessa tiivistettävä ja varmistuttava siitä, että toiminta on vaikuttavaa ja konkreettista. Koulutuksen järjestäjien, Varsinais-Suomen liiton ja sosiaalipartnerien tulisi yhdessä vahvistaa esim. maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston toimintaa koulutuksen järjestäjiin nähden velvoittavaksi. Elimen tulisi koordinoida myös maakunnan hanketoimintaa. Toiminnan operatiivinen toteuttaminen ei voi olla tällöin enää oman työn ohessa tehtävää. Mahdollista on luoda myös uusi elin ko. toimintaa varten, mutta silloin tulee arvioida uudelleen mm. koulutusjaoston ja erillisten sopimusten merkitykset. Koordinoitavat asiakokonaisuudet: Aloituspaikkojen määrittely maakuntatasolla Hankekoordinaatio maakuntatasolla Yhteistyö ja yhteydenpito sosiaalipartnereiden kanssa Yhtenäisten käytänteiden luominen (esim. yritysyhteistyö ja hakeva toiminta) Yhtenäisen laatujärjestelmän luominen Yhteistoiminta toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistämiseksi Eri yhteistyömuotojen on muodostettava yhtenäinen, näkyvä kokonaisuus, jolla on todellista vaikutusta toimintaan. Aikataulu Verkostoyhteistyötä on jo aloitettu ja työ on alkanut hyvin. Tosin maakunnallinen yhtenäinen näkemys verkostoyhteistyöstä on muodostamatta. Koordinoivan elimen tarkan toimenkuvan suunnittelu voidaan aloittaa heti. Malli on luotavissa ja toteuttavissa nopeallakin aikataululla, eikä se ole riippuvainen muista mahdollisesti rakenteellisista uudistuksista. Kyseessä on kuitenkin jatkuva prosessi, jolla yhteistyötä kehitetään. EU:n uusi ohjelmakausi alkaa 2014; viimeistään tällöin maakunnan hanketoimijoiden tulee olla valmiina uusiin haasteisiin kehittää hanketoimintaa. 29

30 7. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKKO Ammatillisen toisen asteen järjestäjäverkko on syytä koota Varsinais-Suomessa suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Maakunnallinen koulutuksen koordinaatio tehostuu, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä saadaan suurempaan rooliin ammatillisessa koulutuksessa, tulevaisuuden taloudellisiin haasteisiin pystytään alueellisesti paremmin vastaamaan ja koulutuksen laatu ja saatavuus turvataan resurssien optimaalisella käytöllä. Muutostilanteissa perinteisten oppilaitosten omaleimaisuus ja riittävä hallinnollinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus on turvattava. Varsinais-Suomessa toimii useita pitkän historian ja oman perinteen omaavia oppilaitoksia. Uudistuksia tehtäessä nämä on otettava huomioon. Uudistukset eivät saa muodostua uhaksi näille perinteille. Lisäksi koulutuksen järjestäjien tulee olla riittävän vahvoja ollakseen uskottavia yhteistyökumppaneita MALLI 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKOKSI Kuntarakenne vaikuttaa palvelurakenteeseen. Ensimmäinen malli perustuu olettamaan, ettei kuntarakenne erityisesti Turun seudulla tule oleellisesti muuttumaan neljän vuoden ajanjaksolla. Malli perustuu kolmeen alueelliseen koulutuksen järjestäjään, joilla olisi vahva rooli työelämän kehittämis- ja palvelutehtävässä (ks. kaavio 2 seuraavalla sivulla). Nykyiseen tilanteeseen verrattuna kaikki toimijat olisivat oleellisesti vahvempia toteuttamaan hanketoimintaa ja kestämään tiukentuvaa taloustilannetta. Maakunnallisesti ja seudullisesti ammatillisen koulutuksen koordinointi tehostuisi, ja koulutusten päällekkäisyyttä voitaisiin eliminoida tehokkaammin kuin nykytilanteessa. 30

31 Raision seudun kky Lounais- Suomen kky Raseko + Lounais- Suomen kky Pt. opiskelijoita: Lisäk. opiskelijoita: 265 Opso-kiintiö: 620 Liikevaihto: 42 me Turun Aikuiskoulutussäätiö VERKOSTOYHTEISTYÖ Turun ammattiinstituutti Turku Nuorisokoulutus Aikuiskoulutus Salon seudun kky + luonnonvara-ala Salon seudun kky Turun Ammattiopistosäätiö Nuorisokoulutus Pt. opiskelijoita: Opso-kiintiö: Liikevaihto: 50 me Peimarin kky Pt. opiskelijoita: Lisäk. opiskelijoita: 184 Opso-kiintiö: 340 Liikevaihto: 38 me Aikuiskoulutus Pt. opiskelijoita: 510 Lisäk. opiskelijoita: 524 Liikevaihto: 23 me Kaavio 2. Kolmen alueellisen koulutuksen järjestäjän malli Kaaviossa 2 käytetyt liikevaihto- ja opiskelijaluvut ovat suuntaa-antavia. Esitys toimenpiteiksi: Peimarin koulutuskuntayhtymä ja Salon koulutuskuntayhtymä Peimarin koulutuskuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan koulutus palvelee Kaarinan seutua. Vastaavaa koulutusta toteutetaan sekä Turussa että Salossa. Peimarin koulutuskuntayhtymän kautta syntyvät synergiaedut ovat sosiaali- ja terveysalan koulutukselle pienet. 31

Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015/ taustamateriaalia koulutusjaoston kokoukseen 19.10.2011

Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015/ taustamateriaalia koulutusjaoston kokoukseen 19.10.2011 Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015/ taustamateriaalia koulutusjaoston kokoukseen 19.10.2011 KM Matti Keskinen 12.10.2011 Matti Keskinen Koulutus: Ammattikasvatuksen maisteri MBA Ins. Opettaja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

ELO elinikäinen ohjaus Varsinais-Suomessa. Pirkko Kuhmonen 2014

ELO elinikäinen ohjaus Varsinais-Suomessa. Pirkko Kuhmonen 2014 ELO elinikäinen ohjaus Varsinais-Suomessa Pirkko Kuhmonen 2014 ELO elinikäinen ohjaus ELY-keskusten tehtävänä on elinikäiseen ohjaukseen liittyvien palveluiden koordinointi ja palveluiden saatavuuden varmistaminen.

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS

MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Pöytäkirja 2/2012 Aika: Keskiviikkona 18.4.2012 klo 13.00 Paikka: Varsinais-Suomen Liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi Läsnä: Läsnä Organisaatio Martti Rantala pj ELY-keskus Esa Högblom, vpj Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015 OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015 EHDOTUS TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMALLISTA ITÄISELLÄ UUDELLAMAALLA TIEKARTTA HYVÄÄN PÄÄTÖKSENTEKOON TOISEN ASTEEN TULEVAISUUDESTA

Lisätiedot

Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010

Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 00531 HELSINKI Yhteystiedot Faksi 040 348 7766 Koulutuksen

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja johtaminen murroksessa aluetilaisuus 14.1.2015 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen,

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Myllykyläntien yksikkö, Loimaa

Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Myllykyläntien yksikkö, Loimaa LOIMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / NOVIDA - LIITOSNEUVOTTELUT VALMISTELUTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 8.9.2010 klo 12.15 15.15 Paikka Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Myllykyläntien yksikkö,

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS

MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Esityslista 3/2012 Aika: Tiistaina 22.5.2012 klo 13.00 Paikka: Axxell, Paraisten toimipiste, Vapparintie 4, 21600 Parainen Läsnä: Varsinainen jäsen Organisaatio Martti Rantala pj Esa Högblom, vpj Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 1 Mittarit virtauma (kuinka monta opiskelijaa on osallistunut vuoden aikana koulutukseen) sukupuoli: miesten ja naisten osuus virtaumasta

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (myöhemmin Kuntayhtymä ) järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Ammattiosaamisen barometri

Ammattiosaamisen barometri Ammattiosaamisen barometri Hanne Paila Ammattiosaamisen barometri Suuntana tulevaisuus koulutuksen järjestäjien näkemykset muutoksista ja niiden vaikutuksista Toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015

Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015 Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015 KM Matti Keskinen 14.12.2011 Matti Keskinen Koulutus: Ammattikasvatuksen maisteri MBA Ins. Opettaja Työkokemus: Lehtori (ammattiaineet), 6v. Rehtori, 14v.

Lisätiedot

LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen

LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen Taulukko 1. Hakijan perustiedot. Nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajana toimi Merja Koski ja muistion laatijana Olli Laaksonen.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Merja Koski ja muistion laatijana Olli Laaksonen. MUISTIO 1.10.2009 LOIMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / NOVIDA - LIITOSNEUVOTTELUT VALMISTELUTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 1.10.2009 kello 9.30-13.00 Paikka Läsnä, Uusikaupunki Asula Tarja Kaurila

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Toisen asteen koulutuksen suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256 KEHYSPÄÄTÖS

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä

Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä Laatustrategian toteuttaminen: Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi vuonna 2015 Opetusneuvos

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014. Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala

TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014. Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014 Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala Kevään 2014 kehyspäätöksessä tehdyt ja muut leikkaukset Ammatillisen perus ja lisäkoulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot