KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE 2012

Transkriptio

1 Kunnanjohtajan katsaus KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE 2012 KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2012 Vuoden 2009 alussa käyttöön otettua Kempeleen toimintamallin kehittämistä jatketaan itsenäisen kunnan pohjalta. Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -hanke (USO) päättyy vuoden 2012 lopussa. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen (Terps 2) avulla on tarkoitus kehittää pysyvät rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja johtamiseen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla annetaan valtiovarainministeriölle lausunto Kempeleen kunnan näkemyksenä kuntarakenneuudistuksessa. Vuoden jälkipuoliskolla suoritetaan toimintamallin ja luottamushenkilötyöskentelyn kokonaisarviointi. Pikkuparlamentin toimintaa kehitetään lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Oulun seutu jatkaa vuoden 2012 loppuun asti seutuyhteistyökokeilulain mukaisella organisaatiolla. Peruspalveluita kehitetään edelleen panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan. Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun sekä terveys ja toimintakyvyn tueksi perustetaan uusia virkoja. Uusi palvelualuepäällikkö aloittaa syksyllä ympäristöpalveluissa. Koko henkilöstöstrategian painopisteenä on yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimivan johtamisjärjestelmän vahvistaminen. Yrityspalveluiden käynnistymisen myötä kunta ottaa aktiivisen otteen elinkeinoelämän ja paikallistalouden kehittämiseen. Vuoden aikana viedään eteenpäin raideliikenteen aseman suunnittelua ja selvitetään toteuttamismahdollisuuksia. Zeppelinin ja Zatelliitin alueiden kehittämistä viedään eteenpäin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suurena haasteena lähivuosille on Linnakankaan louhosalueen maisemoinnin ja toiminnan suunnittelu sekä toteutus. Ensi vuonna valmistuu Ylikylän yhtenäiskoulu. Määrärahat on varattu terveyskeskuksen, kunnantalon ja Sarkkirannan päiväkodin suunnitteluun. Kunnallistekniikan uudisrakentamiseen ja saneerauskohteisiin on varattu 2,5 milj. euron määräraha. Tukipalvelut ottavat kaikilla palvelualueillaan käyttöön ja kehittävät seuranta- ja asiakaspalvelujärjestelmiä. Tukipalveluilla on keskeinen merkitys tietohallinnon palveluiden tavoitettavuutta ja saatavuutta tehostettaessa. Kempeleen Vesihuolto Oy jatkaa toimintaansa taloudellisesti vakaalla pohjalla ja kykenee vastaamaan kuntakonsernin haasteisiin. Kiinteistö Oy Kempeleenkartanon taloutta tasapainotetaan. Talousarvion mukaan Kempeleen kunnan tilikauden tulos on euroa. Vuosikate on runsaat 4 milj. euroa, 241 euroa/asukas. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,8 milj. euroa. Kumulatiivinen ylijäämä on 6,5 milj. euroa ja lainat 1600 euroa asukasta kohden. Tulorahoituksella kyetään kattamaan pääomamenoista 13,4 %. Kunnan velkaantumisen kohtuullistamiseksi investoinnit on asetettu tärkeysjärjestykseen ja jaksotettu suunnittelukaudelle Kiitän valtuutettuja sekä työntekijöitä rakentavasta suhtautumisesta vaativaan toimintavuoteen. Hiljentykäämme Joulun sanoman ääreen. Rauhallisin mielin voimme ottaa uuden vuoden haasteet vastaan. Kari Ahokas Kunnanjohtaja 1

2 Sisällysluettelo Sisältö KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE TALOUSARVION 2012 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT... 3 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 3 KUNTATALOUS... 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 6 KEMPELE 2017 STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA... 8 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA... 9 TALOUSARVION RAKENNE... 9 TALOUSARVION SITOVUUS KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELEEN KUNNAN TALOUS TALOUSARVIO KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA TULOSLASKELMA KÄYTTÖTALOUSOSA HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE VEROTULOT VEROPROSENTIT VALTIONOSUUDET RAHOITUSLASKELMA TULOSLASKELMA KÄYTTÖTALOUSOSA KANSALAISKUNTA PALVELUKUNTA PERUSPALVELUT YMPÄRISTÖPALVELUT TUKIPALVELUKESKUS INVESTOINTIOSA MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET KUNNNALLISTEKNIIKKA KONEET JA KALUSTO OSAKKEET JA OSUUDET KEMPELEEN KONSERNIN TYTÄR-YHTIÖT KEMPELEEN VESIHUOLTO OY KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO

3 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys TALOUSARVION 2012 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden tilanne ja tuleva suhdannekehitys ovat poikkeuksellisen epävarmoja. Epäluottamus valtioiden viimeaikaista talous- ja finanssipolitiikkaa kohtaan on kasvanut. Julkisen talouden paisuva velkakriisi on syönyt elvytysvarat eikä kasvua tukevia toimia ole onnistuttu löytämään. Uuden taantuman uhka on kasvanut Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuuden näkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Syynä on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu, koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä. Julkinen talous on tasapainotettava ja valtion velkaantuminen pysäytettävä. Hallituksen tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Lisäksi hallitus on sitoutunut päättämään vaalikauden loppuun mennessä toimista, joita tarvitaan koko julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Hallitus on ilmoittanut tarkastelevansa asiaa keväällä Prosenttia: * 2011** 2012** 2013** Bruttokansantuote 1-8,2 3,6 3,5 1,8 2,3 Työllisyysaste 70,6 68,3 67,8 68,6 69,2 69,9 Työttömyysaste 6,4 8,2 8,4 7,9 7,6 7,4 Palkkasumman muutos 7,1-0,7 2,1 5,1 3,8 4 Ansiotasoindeksin muutos 5,6 4,0 2,6 2,6 3,2 3,4 Kuluttajahintaindeksi muutos 4,1 0,0 1,2 3,5 3,3 2,1 Lyhyet korot, Euribor 3kk 4,7 1,2 0,8 1,4 1,9 2,3 Pitkät korot, 10 v 4,3 3,7 3,0 3,1 3,4 4 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,2 54,1 54,3 Veroaste % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 42,8 42,9 43 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä 4,2-2,7-2,8-1,1-0,8-0,6 Julkisyhteisöjen bruttov elka BKT:sta 33,9 43,3 48,3 48,7 50,3 51,7 Valtionv elka BKT:sta 29,3 37,1 41,7 42,6 44,4 46 3

4 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys KUNTATALOUS Kunnat järjestävät asukkailleen peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien verotuloilla, joita kertyy kunnallis- ja kiinteistöveroista sekä osasta yhteisöveron tuottoa. Yhteensä kuntien verotulojen arvioidaan olevan noin 19,3 mrd. euroa vuonna 2012, mikä on vajaa 1 % enemmän kuin vuodelle 2011 on arvioitu. Valtion talousarvioesitykseen liittyvät veroperustemuutokset alentavat kuntien verotuottoa, mutta ne kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Samoin yhteisöverokannan alentaminen kompensoidaan korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna 2011, mutta korotusta jatketaan puolet pienempänä vielä vuosina 2012 ja Valtionosuuksiin vaikuttavat peruspalvelujen valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtio -suhteessa kustannusneutraali. Kiinteistöveron poisto tasauksesta vaikuttaa kuntiin erittäin epätasaisesti. Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat mm. indeksikorotukset, kustannusten jaon tarkistus ja veromenetysten kompensaatiot. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä valtion vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2011 verrattuna nettomääräisesti 448 milj. eurolla. Kuntatalous heikkenee 2012 Kuntatalouden kehitys vuonna 2010 oli ennakoitua myönteisempi, mikä johtui lähinnä kuntien verotulojen odotettua nopeammasta kasvusta. Vuonna 2011 kuntien verotulojen arvioidaan edelleen kehittyvän suotuisasti ja vuosikatteen arvioidaan edelleen paranevan hieman kattaen selvästi käyttöomaisuuden poistot. Hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien lainakanta kasvaa, sillä nettoinvestointien ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla. Vuonna 2012 kuntatalouden arvioidaan heikkenevän. Kuntien verotulojen kasvu alenee johtuen sekä hallitusohjelman verolinjauksista että veropohjien kasvun hidastumisesta. Kuntien menopaineet ovat suuret ja investointien on arvioitu pysyvän korkealla tasolla myös vuonna Vuosikatteen arvioidaan jäävän lähivuosina selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi, mikä tarkoittaisi kuntatalouden velkaantumisen jatkumista ja kunnallisveroprosenttien korotuspaineitta. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää sitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien läpivieminen. Vahva kunta turvaa peruspalvelut Hallitus käynnistää vuoden 2011 aikana koko maan kattavan kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on luonnollisiin työssäkäyntialueisiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntapolitiikan ykköstavoite on turvata laadukkaat hyvinvointipalvelut koko Suomessa. Samalla kuntarakenteen uudistus luo edellytykset kansanvallan ja kuntien itsehallinnon vahvistamiselle, julkisen talouden kestävyysvajeen kaventamiselle ja varautumiselle 4

5 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys ikääntymisestä johtuvalle palvelujen kysynnän kasvulle. Osana kuntarakenneuudistusta myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. 5

6 Talousarvio 2011 toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VÄESTÖ Väestömäärä on Kempeleessä kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 360 asukkaalla vuodessa. Tavoitteena on hallittu, noin 2 %:n vuosikasvu. Väestötavoite vuodelle 2014 on asukasta. Talousarviossa ennuste kunnan väestömääräksi on , kasvu 3 prosenttia eli 482 asukasta. Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä kasvu oli 216 asukasta ja väestömäärä Väestötavoitteen toteutuminen edellyttää, että marras joulukuussa nettomuutto on 266 asukasta. Kuvio. Kempeleen väestö vuosina sekä ennusteet vuosille a s u k a s ** 2012** 2013** 2014** Vuosi Väestö Muutos, hlö Muutos % , (ennuste) (ennuste) , (ennuste) , (ennuste) ,6 Väestön nuori ikärakenne on Kempeleen yksi ominaispiirre. Syntyvyys on korkeaa. Muuttoliike tuo kuntaan nuoria lapsiperheitä. Mutta myös yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain tasaisesti ja vaikuttaa merkittävästi palveluiden kysyntään. 6

7 Talousarvio 2011 toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Kempeleen väestö osa-alueittain Koko kunta Vt 4 Länsipuoli Vt 4 Itäpuoli Tuntematon 66 Taajama (asemakaava-alueet) Haja-asutusalue VÄESTÖ- JA IKÄRAKENNE SEKÄ ENNUSTEET E Lisäys E Lisäys E 2014 E 0-6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 74 -vuotiaat YHTEENSÄ Lisäys, asukas Lisäys, % 0,7 2,0 1,5 3,0 1,9 1,7 1,6 7

8 Talousarvio 2011 toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Kempele 2017 strategia pähkinänkuoressa KEMPELE 2017 STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA ARVOT Luovuus Turvallisuus Kuntalaislähtöisyys Yhteisöllisyys KEMPELE 2017 STRATEGIA Meillä on yhteinen halu onnistua YHTEISÖLLINEN KEMPELE ELINVOIMAINEN KASVUKUNTA Strategiset päämäärät 2017 Kuntalaisten hyvinvointi Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Palveluiden joustavat järjestämistavat Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät 1. Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut 2. Palveluiden saatavuus 3. Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi 4. Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö 5. Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen 6. Tuetaan kuntalaisia omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan 7. Myönteinen ja houkutteleva kuntakuva 8. Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja väylät 9. Koulutetun työvoiman saatavuus 10. Monipuolinen asuntotarjonta 11. Toimivat yrityspalvelut 12. Kaavoitukselliset edellytykset yritystoiminnalle 13. Riittävät vesivarannot ja kriisivalmius 14. Palveluiden järjestämis- ja tuotantotapojen uudistaminen 15. Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö 16. Luottamushenkilöiden johtajuuden vahvistaminen 17. Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen 18. Osaava henkilöstö 19. Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö 20. Menojen ja tulojen tasapaino 21. Palvelusopimusten laadinta 22. Tulopohjan turvaaminen 23. Kunnan väestönkasvun hallinta 8

9 Talousarvio 2011 toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Talousarvion rakenne TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten syntyvä rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot voivat olla talousarviossa brutto- tai nettomääräisiä. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Kuntia koskee ns. alijäämän kattamisvelvollisuus. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Talousarvion osat ja niiden väliset yhteydet Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoituslaskelmaosa. Käyttötalous- ja investointiosat toimivat toiminnan ohjauksen välineinä, tuloslaskelma- ja rahoituslaskelma laaditaan kokonaistalouden näkökulmista. TALOUSARVION RAKENNE TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA + Toimintatulot* - Toimintamenot - TOIMINTAKATE + VEROTULOT + VALTIONOSUUDET - KORKOMENOT + VUOSIKATE - POISTOT TILIKAUDEN TULOS + VUOSIKATE - MAANMYYNTIVOITOT* TULORAHOITUS - LAINOJEN LYHENNYKSET - INVESTOINNIT + LAINOJEN LISÄYS 9

10 Talousarvio 2011 toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Talousarvion rakenne ssa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. n rakenne Kempeleen uuden toimintamallin mukainen käyttötalousosan rakenne on seuraava: Kansalaiskunta Palvelukunta 1. Peruspalvelu -prosessi Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Vapaa aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 2. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Tukipalvelukeskus Uuden toimintamallin myötä Kempeleessä on siirrytty palvelukunnassa ja tukipalvelukeskuksessa nettomääräiseen budjetointiin. Nettoperiaatteella budjetoitaessa sitovaa on määrärahojen ja tuloarvioiden erotus. Palvelusopimukset Kempeleen kunnassa on siirrytty sopimusohjausmalliin, jossa kansalaiskunnan ja palvelukunnan välisillä palvelusopimuksilla sovitaan palvelun määrästä, laadusta, ja hinnasta. Palvelusopimukset ja vuoden aikana tehtävät muutokset hyväksyy kunnanhallitus. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille, joita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot. Talousarvion tuloslaskelmassa esitetään myös poistot sekä suunnitelmat tuloksenkäsittelyeristä, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia määrärahoja tai tuloarvioita. Investointiosa Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden menot kirjanpidossa aktivoidaan tasetilille. Investointimenoon varataan määräraha talousarviovuonna arvioidun käytön mukaisena. Jos hanke ajoittuu usealle eri vuodelle, talousarviossa esitetään myös hankkeen kokonaiskustannusarvio. Investointiosan tuloarvioina esitetään investointien rahoitusosuudet sekä käyttöomaisuuden myyntitulot. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. 10

11 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja kunnan viranhaltijoita. Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita ei ole tarkoitettu sitovaksi osaksi. KÄYTTÖTALOUSOSA Kansalaiskunnan, palvelukunnan ja tukipalvelukeskuksen vuositavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Kunnanhallitus Kunnanhallitusta sitoo kunnan toimintakate. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuuston asettama tilikauden tulostavoite toteutuu. Kansalaiskunta Kansalaiskunnalla on sitovaa toimintatulot ja toimintamenot. Varhe- ja eläkemenoperusteiset eläkemaksut, matalapalkkatuki sekä työterveydenhuoltopalveluiden kustannukset vyörytetään prosesseille. Palvelukunta ja tukipalvelukeskus Palvelutuotantojohtajia sitoo prosessin toimintakate ja tukipalvelujohtajaa tukipalvelukeskuksen toimintakate. Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin alaprosessien toiminnan sisällöstä ja taloudesta päättää palvelutuotantojohtaja. Peruspalvelujen tuotantojohtaja päättää muutoksista alaprosessien välillä. Palvelutuotantojohtajan vastuulla olevaa alaprosessien määrärahaa ei voida korottaa, ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi ja tukipalvelukeskus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin palvelutuotantojohtaja päättää muutoksista prosessin sisällä ja tukipalvelujohtaja päättää muutoksista tukipalvelukeskuksen sisällä. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin palvelutuotantojohtajan ja tukipalvelujohtajan vastuulla olevaa määrärahaa ei voida korottaa, ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. INVESTOINTIOSA Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia Maa- ja vesialueiden, Muiden pitkävaikutteisten menojen, Kunnallistekniikan, Tietokoneohjelmien, Osakkeiden ja osuuksien määrärahat sekä Rakennusten ja Koneiden ja kaluston osalta menokohdittain. Lisäksi valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korko- ja rahoitusmenot sekä antolainasaamisten lisäykset. Pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Verotulojen, valtionosuuksien, korko- ja rahoitusmenojen, antolainasaamisten vähennysten sekä pitkäaikaisten saamisten vähennysten olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. 11

12 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus SITOVUUDET VALTUUSTOON KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2012 Bruttositovuus Kansalaiskunta Toimintatulot Toimintamenot Nettositovuus Peruspalveluprosessi Toimintakate Ympäristön toimivuus ja turvallisuus - prosessi Toimintakate Tukipalvelukeskus Toimintakate INVESTOINTIOSA Maa- ja vesialueet Menot Muut pitkävaikutteiset menot Menot 0 Kunnallistekniikka Menot Tietokoneohjelmistot Menot Osakkeet ja osuudet Menot Rakennukset Menot Ylikylän yhtenäiskoulun rakentaminen Terveyskeskus Kunnantalo Yläasteen liikuntasali Sarkkirannan päiväkodin laajennus Honkasen kiinteistöt, tarveselvitys Kempeleen kuntakeskuksen kehittäminen Kirkkotien päiväkodin peruskorjaus Pienet hankkeet Koneet ja kalusto Menot Peruspalveluprosessi Terveyspalvelut, Ylikylän koulu Terveyskeskus Päiväkodit, tilaelementti Ylikylän koulu Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Liikenneväylät Tukipalvelut Ruokahuolto

13 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toteumasta ja loppuvuoden ennusteesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa. Raporttien ajankohdat ovat 30.4., ja ja ne esitetään kunnanvaltuustolle kesäkuussa, syyskuussa ja seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä. Tilinpäätöstiedot esitetään toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Raportointivelvollisuus kohdistuu tavoitteiden ja taloudellisen tuloksen ja toteutumisen seurantaan. Konsernitaloudesta raportoidaan sekä laaditaan konsernitilinpäätös VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE 2012 Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan resurssijohtajalle valtuuden ottaa 8 milj. euroa tilapäislainaa. 13

14 Talousarvio 2012 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELE Tp Tp Tp Ta Tp Ta ** 2012 Asukasluku Väestön kasvu-% 0,9 2,2 1,4 3,0 2,9 1,9 Tuloveroprosentti 18,50 18,50 19,50 19,50 19,50 19,50 Kiinteistöveroprosentti yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,95 0,95 0,95 0,95 vakituinen asuinrakennus 0,27 0,27 0,40 0,40 0,40 0,40 muut asuinrakennukset 0,70 0,70 0,95 0,95 0,95 0,95 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Muutos-% 9,0 3,0 8,2 3,4 3,9 3,6 /asukas Toimintamenot Muutos-% 9,2 4,5 4,4 3,1 5,3 4,0 Toimintakate Muutos-% 8,8 4,4 1,8 5,6 7,4 5,2 /asukas Vuosikate /asukas vuosikate/poistot-% 107,7 77,3 187,7 153,7 133,5 105,5 Sumu-poistot Tilikauden tulos Tulorahoitus Investointien tulorahoitus-% 38,6 85,3 136,8 79,4 51,1 38,3 Pääomamenojen tulorahoitus-% 35,6 50,0 95,1 58,6 35,7 29,7 Investoinnit netto /asukas Lainanhoitokulut Kumulatiivinen ylijäämä Lainat kunta /asukas Lainat kuntakonserni /asukas

15 Talousarvio 2012 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2011 Tilinpäätösennusteen mukaan kunnan toimintatuotot nousevat 0,4 milj. euroa ja toimintakulut 1,5 milj. euroa vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta. Toimintakate on 65,1 milj. euroa, kasvu on edelliseen vuoteen verrattuna 7,4 %. Verorahoitus arvioidaan 71 milj. euroksi, jossa on kasvua 2,6 milj. euroa eli 3,9 prosenttia. Verotulot toteutuvat talousarvion mukaisesti, kasvu on 2 milj. euroa eli 4 prosenttia. Investoinnit netto nousevat 4,7 milj. eurosta 7,2 milj. euroon. Kunnan velka kasvaa tänä vuonna 19,8 miljoonaan euroon, joka on noin 37 % kunnan verotuloista. Prosenttia ** 2012** Toimintakulut 6,4 6,8 7,9 9,2 4,5 4,4 5,3 3,9 Verorahoitus 9,1 6,6 7, ,2 3,9 3,6 Toimintakulut, /as 2,8 3,6 5,8 8,5 2,4 2,9 2,1 2 Verorahoitus, /as 5,3 3,4 5,5 8,3 0,9 6,6 0,8 1,7 Väestön kasvu 3,5 3,1 2 0,7 2 1,5 3 1,9 Peruspalvelujen hintaind. 3,5 3,3 3,5 5,3 2,3 2,4 2,8 3,1 TALOUSARVIO 2012 TULOSLASKELMA Kempeleen kunnan talousarvioesityksen 2012 mukaan tilikauden tulos euroa. Toimintakate on 68,5 milj. euroa. Se heikkenee edellistä vuodesta 3,4 milj. euroa eli 5,2 %. Toimintatulot laskevat 0,4 milj. euroa eli 4,6 prosenttia ja toimintamenot nousevat 2,9 milj. euroa eli 4,0 prosenttia. Menotasoa nostavat automaattiset tekijät kuten kustannustason muutos ja väestön kasvu. Verorahoituksen kasvuksi arvioidaan 2,4 milj. euroksi eli 3,3 %. Vuosikate on 4 milj. euroa, 241 euroa/asukas. TULORAHOITUS Talousarviovuoden tulorahoitus 1,9 milj. euroa kattaa 13,3 % pääomamenoista. Investointimenot ovat 11,3 milj. euroa ja lainojen lyhennykset 3,1 milj. euroa. 15

16 Talousarvio TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA ** Ta 2012 Investoinnit, netto Lainojen lyhennykset Tulorahoitus INVESTOINNIT Talonrakennushankkeisiin on varattu yhteensä 4 milj. euroa. Ensi vuonna valmistuu Ylikylän yhtenäiskoulu. Sen rakentamiskustannukset vuosina ovat yhteensä 10,6 milj. euroa ja kalustaminen 1,2 milj. euroa. Talousarviossa on varattu suunnittelumäärärahat terveyskeskuksen ja kunnantalon peruskorjaukseen ja laajennukseen sekä Sarkkirannan päiväkodin laajennuksen suunnitteluun. Kunnallistekniikkaan on otettu 2,5 milj. euroa, josta 2,1 milj. euroa käytetään uudisrakentamiskohteisiin ja 0,4 euroa saneerauskohteisiin. Linnakaarto rakennetaan vuosina

17 Talousarvio 2012 LAINAT Uutta lainaa otetaan 9,1 milj. euroa. Kunnan velka nousee ensi vuonna 26,6 miljoonaan euroon, joka on noin 48,8 kunnan verotuloista. Lainamäärä asukasta kohti on euroa. Vuonna 2012 lainanhoitokustannukset ovat 4 milj. euroa, joka vastaa 1,7 tuloveroprosentin tuottoa. Kunnan velkaantumisen kohtuullistamiseksi investoinnit on asetettu tärkeysjärjestykseen ja jaksotettu suunnittelukaudelle. Jatkossa kunnan tulorahoitusosuudelle tulee asettaa selkeä tavoite. 17

18 Talousarvio 2012 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA 2012 Mistä eurot tulevat? KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISTULOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 1 % Satunnaiset tuotot 0 % Maan myyntitulot 2 % Myyntituotot 2% Maksutuotot 4 % Lainanotto 10 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Valtionosuudet 21 % Verotulot 59 % Kunnan tulot ovat vuonna 2012 arviolta 92,6 milj. euroa. Verorahoituksen osuus on 73,5 milj. euroa eli 59 % kunnan tuloista. Lainanoton tarve on 9,1 milj. euroa. Mihin eurot käytetään? KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISMENOT Investointimenot 12 % Rahoitusmenot 4 % Muut kulut 2 % Avustukset 4 % Aineet ja tarvikkeet 5 % Henkilöstökulut 43 % Palvelujen ostot 30 % Vuoden 2012 talousarvioesityksen määrärahat ovat yhteensä 93,0 milj. euroa, josta toimintamenot ovat 77,7 milj. euroa, investoinnit 11,3 milj. euroa ja rahoitusmenot 4,1 milj. euroa. 18

19 Talousarvio 2012 TULOSLASKELMA Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka toimintatulot riittävät palvelutoiminnan menoihin, lainojen korko- ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Talousarviossa tehdään suunnitelmat tilikauden tuloksen käsittelystä tai talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää investointivaraukseen tai jättää tilikauden ylijäämäksi. Alijäämäinen tulos on katettava aikaisempien tilikausien ylijäämästä. Investointivaraus voidaan tehdä ylijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Varauksella kunta rahoittaa etukäteen tulevien investoinnin suunnitelman mukaiset poistot. Investointivaraus tuloutetaan hankkeen valmistuttua. Investointivaraus muutetaan poistoerovaraukseksi, jota tuloutetaan sitä mukaan, kuin investoinnin hankintamenosta tehdään suunnitelman mukaisia poistoja. Mihin toimintamenot 78 milj. euroa käytetään? Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 5 % Sosiaalinen turvallisuus 9 % Ympäristön toimivuus ja turvallisuus 8 % Tukipalvelukeskus 8 % Kansalaiskunta 5 % Peruspalvelujohto 1 % Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu 33% Terveys ja toimintakyky 29 % Vapaa - aika 2 % 19

20 Talousarvio 2012 TULOSLASKELMA ulkoinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos% Muutos + muutos Khall esitys 11/12 euroa Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut tuotot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustulot ja -menot: , Korkotulot Muut rahoitustulot , Korkomenot , Muut rahoitusmenot , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , Suun.mukaiset poistot , Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron muutos , Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä ,

21 Talousarvio 2012 ULKOISET TA+MUUTOKSET Talousarvio MUUTOS MUUTOS % Khall esitys EUROA 2011/2012 KANSALAISKUNTA Tulot ,4 Menot ,4 Netto ,0 PALVELUKUNTA PERUSPALVELUPROSESSI Peruspalvelujohto Tulot ,0 Menot ,1 Netto ,2 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tulot ,6 Menot ,8 Netto ,5 Vapaa-aika Tulot ,6 Menot ,0 Netto ,3 Terveys ja toimintakyky Tulot ,8 Menot ,5 Netto ,4 Sosiaalinen turvallisuus Tulot ,9 Menot ,3 Netto ,9 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tulot ,9 Menot ,9 Netto ,6 PERUSPALVELUPROSESSI Tulot yhteensä ,3 Menot yhteensä ,1 Netto yhteensä ,9 YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS - PROSESSI Tulot ,6 Menot ,9 Netto ,2 TUKIPALVELUKESKUS Tulot ,8 Menot ,0 Netto ,8 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tulot ,6 Menot ,0 Netto ,2 21

22 Talousarvio 2012 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintamenot ovat 77,7 milj. euroa. Ne kasvat 4,0 prosenttia edellisen vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna. Talousarvion käyttötalousosa jakaantuu kansalaiskuntaan ja palvelukuntaan: TOIMINTATULOT Toimintatulot ovat 9,1 milj. euroa. Ne pienenevät 0,4 milj. euroa eli 4,6 prosenttia. KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan toimintatulot laskevat 0,2 milj. euroa eli 46,4 prosenttia. Myyntitulot pienenevät 78,2 prosenttia eli euroa ja tuet ja avustukset 20,8 prosenttia eli euroa. PALVELUKUNTA Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin toimintatulot nousevat 4,3 prosenttia eli euroa. Maksutulojen kasvuksi on arvioitu 9,1 prosenttia eli 0,3 milj. euroa ja myyntitulojen vähennykseksi 5,2 prosenttia eli euroa. Myyntitulojen osuus on 20,0 prosenttia (talousarvio ,8 %) ja maksutulojen osuus 62,3 prosenttia (59,4 %) peruspalveluprosessin toimintatuloista. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin tulot vähenevät 14,6 prosenttia eli euroa. Maksutuotot laskevat 60 prosenttia eli euroa ja muut toimintatuotot 5,3 prosenttia eli euroa. TOIMINTAMENOT KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan määrärahat ovat 4,2 milj. euroa ja ne lisääntyvät euroa eli 1,4 prosenttia. Henkilöstömenojen kasvu on 7,8 prosenttia eli euroa ja palvelujen ostot pienenevät 8,4 prosenttia eli euroa. Henkilöstömenojen osuus on 53,2 prosenttia ja palvelujen ostojen osuus 42,4 prosenttia kansalaiskunnan toimintamenoista. PALVELUKUNTA Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin määrärahat ovat 60,9 milj. euroa ja ne lisääntyvät 1,8 milj. euroa eli 3,9 prosenttia. Henkilöstömenojen kasvu on 3,9 prosenttia eli 1,2 milj. euroa, palvelujen ostojen 1,9 prosenttia eli 0,4 milj. euroa ja aineiden ja tarvikkeiden 5,3 prosenttia eli euroa. Henkilöstömenojen osuus on 53 prosenttia (talousarvio ,6 %) ja palvelujen oston 38,2 prosenttia (38,3 % ). 22

23 Talousarvio 2012 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin määrärahat ovat 6,2 milj. euroa ja ne nousevat 0,5 milj. euroa eli 7,9 prosenttia. Henkilöstömenojen kasvu on 8,9 prosenttia eli euroa ja palvelujen ostojen 3,9 prosenttia eli euroa. Henkilöstömenojen osuus on 27,7 prosenttia(talousarvio ,9 %), palvelujen ostojen 35,5 prosenttia (37 %)ja aineiden ja tarvikkeiden osuus 27,9 prosenttia (28,6 %) toimintamenoista. TUKIPALVELUKESKUS Tukipalvelukeskuksen määräraha ovat 6,3 milj. euroa ja ne nousevat 10,8 prosenttia eli 0,6 milj. euroa. Henkilöstömenojen lisäys on 6,2 prosenttia eli euroa, palvelujen ostojen kasvu 19,3 prosenttia eli euroa ja vuokrakulujen kasvu 57 prosenttia eli euroa. Henkilöstömenojen osuus on 63,4 prosenttia (talousarvio ,1 %), palvelujen ostojen 12 prosenttia (11,1 %), aineiden ja tarvikkeiden 16,0 prosenttia (16,7 %) ja vuokrakulujen 8,7 prosenttia (6,1 %). TALOUSARVION TOIMINTATULOT MYYNTITULOT MAKSUTULOT Myyntitulot ovat yhteensä 1,4 milj. euroa ja ne pienenevät 12 prosenttia eli euroa. Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä on arvioitu euroksi. Tuloarviota on pienennetty edellisestä vuodesta 41,7 prosenttia eli euroa. Laitoshoidon asiakasmaksut nousevat 27,3 prosenttia eli euroa. Sosiaalitoimen maksujen tuotto on 2,3 milj. euroa ja ne nousevat 3,6 prosenttia eli euroa. Muut sosiaalitoimen maksut ovat euroa, nousu 7,4 prosenttia eli euroa, hoitopäivämaksut ovat 1,6 milj. euroa, nousu 5,1 prosenttia. Maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset olivat edellisenä vuonna poikkeuksellisen korkeat euroa. Ensi vuoden arvio on euroa. TUET JA AVUSTUKSET Työllistämistuki ja valtionosuus perustoimeentulotuen kustannuksiin pysyvät edellisen vuoden tasossa eurona. MUUT TUOTOT Maan myyntivoitto on 2,1 milj. euroa ja se laskee 8,7 prosenttia eli euroa. 23

24 Talousarvio 2012 TALOUSARVION TOIMINTAMENOT HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenoihin osoitetaan 40 milj. euroa. Määrärahat nousevat edellisen vuoden verrattuna 1,7 milj. euroa eli 4,6 %. Henkilöstö PALVELUJEN OSTOT AINEET JA TARVIKKEET AVUSTUKSET Vuoden 2012 talousarviossa vakinaisten kuukausipalkat ovat 26,9 milj. euroa, kasvu on 1,8 milj. euroa eli 7,1 %. Sijaisten palkkaukseen on varattu 0,8 milj. euroa, vähennystä euroa eli 14,1 % ja tilapäisten palkkaukseen 1 milj. euroa, vähennystä euroa eli 25,9 %. Palvelujen ostoon on talousarviossa 2012 varattu 28 milj. euroa, kasvu 0,5 milj. euroa eli 1,7 % vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna. Kuntayhtymien maksuosuuksiin on varattu 15 milj. euroa, lisäys edellisen vuoteen verrattuna euroa eli 0,4 prosenttia. Palvelujen ostot muilta kunnilta ovat 0,6 milj. euroa, kasvu 5,9 % eli euroa. Menokohdalle palvelujen ostot muilta (esim. yksityiset palvelujen tuottajat) on osoitettu 5,9 milj. euroa, lisäys on euroa eli 5,7 prosenttia. Muut yhteistoimintaosuudet (esim. seutuyhteistyö) ovat 1,6 milj. euroa, määrärahat ovat lähes ennallaan. Merkittävää kasvua on asiantuntijapalvelujen ostossa, johon on osoitettu 0,6 milj. euroa, kasvu euroa 8,5 prosenttia ja alueiden kunnossapitopalveluissa, johon on varattu 0,5 milj. euroa, kasvu euroa eli 8,9 prosenttia. Aineisiin ja tarvikkeisiin on varattu 4,3 milj. euroa, kasvu 0,3 milj. euroa eli 7,8 % edellisvuoteen verrattuna. Elintarvikemäärärahat nousevat 7,1 prosenttia eli euroa, vaatteisto 56,4 prosenttia eli euroa ja hoitotarvikkeet 8,1 prosenttia eli euroa. Lämmitykseen, sähköön ja veteen on varattu 1,4 milj. euroa, määrärahat nousevat euroa eli 10,8 prosenttia. Kalustomäärärahat nousevat 16,6 prosenttia eli euroa. Avustuksiin on osoitettu yhteensä 3,8 milj. euroa, kasvu 0,1 milj. euroa eli 2,0 % vuoden 2011 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Avustuksiin kotitalouksille on varattu 2,8 milj. euroa, ne kasvavat euroa eli 2,6 prosenttia. Lasten kotihoidontuen tuki ja kotihoidontuen kuntalisä pienenevät euroa eli 4,6 prosenttia. Yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä kasvavat euroa eli 15,6 prosenttia. Omaishoidon tuen määräraha euroa pysyy samana kuin edellisenä vuonna. Toimeentulotukimenoihin on varattu ja ne pysyvät edellisen vuoden tasossa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta on korotettu euroa eli 28,1 %. 24

25 Talousarvio 2012 VUOKRAT MUUT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Vuokramenot ovat yhteensä 1,2 milj. euroa, lisäys 0,3 milj. euroa eli 38,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Rakennusten ja huoneistojen vuokriin varataan 0,6 milj. euroa, kasvu 29,1 prosenttia eli euroa ja koneiden ja laitteiden vuokriin 0,6 milj. euroa, kasvu 48,8 prosenttia eli euroa. Määrärahavaraus pienenee 8,3 prosenttia ja se on euroa. Toimintakate on 68,5 milj. euroa. Se heikkenee edellisestä vuodesta 3,4 milj. euroa eli 5,2 prosenttia. Asukasta kohti laskettuna toimintakate on euroa, kasvu 3,2 prosenttia. Kansalaiskunnan toimintakatteen muutos euroa eli 7,0 prosenttia ja palvelukunnan 3,1 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Peruspalveluprosessin toimintakatteen muutos on 1,6 milj. euroa eli 2,9 prosenttia. Toimintakatteen kasvu kohdistuu seuraavasti: Euroa Muutos % Peruspalvelujohto ,2 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ,5 Vapaa-aika ,3 Terveys ja toimintakyky ,4 Sosiaalinen turvallisuus ,9 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito ,6 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin toimintakate heikkenee 1 milj. euroa eli 42,2 prosenttia. Tukipalvelukeskuksen toimintakate on 6,3 milj. euroa ja se heikkenee 10,6 prosenttia eli euroa. 25

26 henkilöstömäärä henkilömäärä Kempeleen kunta Talousarvio 2012 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kempeleen kunnan henkilöstömäärä oli 1015 henkilöä. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna nousua oli 30 henkilöä. 700 Henkilöstön määrä ydinprosesseittain Kansalaiskunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toim. ja turv. Tukipalvelukeskus vakinaiset määäräaikaiset Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelusuhteiden lukumäärää. Lukuun sisältyvät myös lomilla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Vakituisessa palvelussuhteessa työskenteli 72,3 % ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 27,7 % ( ). Kunta-alan henkilöstöstä 77 prosenttia työskenteli vakituisessa ja 21 prosenttia määräaikaisessa palvelussuhteessa, työllistettyjen osuus oli 2 % (vuosi 2010) v. tai alle Ikäjakauma Vuonna 2010 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,5 vuotta > 26

27 Talousarvio 2012 Eläköitymisennuste Kempeleen kunnassa ammattialoittain vuosina Ammattiala Yht. 1 Yleinen Tekninen Terveys Sosiaali Sivistys Yhteensä HENKILÖSTÖMENOT Kempeleen kunnan henkilöstömenot ovat 40 milj. euroa. Määrärahat nousevat edellisvuodesta 1,7 milj. euroa eli 4,6 %. Talousarvion raamissa palkkojen korotukseksi on varattu 2,4 %. Palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat lisäksi paikalliset palkkaratkaisut sekä henkilöstömäärän ja rakenteen muutokset. Palkkamenojen jakaminen TA2012 Kokouspalkkiot Vakinaiset Tuntipalkat Sijaiset Tilapäiset Erilliskorvaukset Työllistäminen 3 % tilapäiset 3 % erill.korvaukset 2 % työllistäminen 1% kokouspalkkiot 3 % sijaiset 2 % tuntipalkat 86 % vakinaiset Palkkojen kehitys vuosina palkkatili Ta 2012 Vakinaiset kk-palkat Erilliskorvaukset Sijaiset Tuntipalkat Työllisyysvaroin palkatut Tilapäiset yhteensä

28 Talousarvio 2012 Sopimuskorotukset Sopimus kattaisi 25 kuukautta ja palkat nousisivat 4,3 prosenttia. Ensimmäisen 13 kuukauden jakson sopimuskorotus alkaen on 2,4 %. Sitä seuraavan 12 kuukauden jakson sopimuskorotus on 1,9 %. Sopimus sisältää myös 150 euron kertaerän, jonka valtio on luvannut kompensoida kunnille erillisenä korvauksena. Toinen valtiovallan merkittävä vastaantulo on se, ettei työttömyysvakuutusmaksuun suunniteltua 0,2 prosentin korotusta toteuteta vuonna Työelämän kehittäminen Työelämän kehittämisosioon sisältyy kirjauksia mm. ikäohjelmiin, osakykyisten työmarkkinoiden ja henkilöstösuunnittelun kehittämiseen, työhyvinvointiin, muutosturvaan ja osaamisen kehittämiseen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä tasa-arvoon, samapalkkaisuuteen, sosiaaliturvaan sekä työmarkkinoilla luottamusta lisääviin toimiin liittyviä kirjauksia. Uudet virat ja toimet 2012 Henkilöstömuutokset Toimipaikka Nimike Täyttämisajankohta PERUSPALVELUT Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Terveys ja toimintakyky YMPÄRISTÖPALVELUT Maankäyttö, valvonta ja suojelu TUKIPALVELUKESKUS Hallintopalvelut, toimistopalvelut Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja, 2 kpl Apulaisrehtori Koulusihteeri/vahtimestari Tuntiopettaja Terveydenhoitaja Lääkäri Suuhygienisti Palkkauskustannukset vuodessa Määräraha Palvelualuepäällikkö Palvelusihteeri Yhdistelmätyöntekijä Nimikemuutokset Toimipaikka Nimike Täyttämisajankohta PERUSPALVELUT Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Esiopetuspäiväkodin johtaja, nimikemuutos Palkkauskustannukset Määräraha vuodessa Henkilöstöstrategian painopisteet 2012 Kempeleen kunnan henkilöstöstrategian painopisteeksi on nostettu yhdessä tekemisen toimintakulttuurin ja toimiva johtamisjärjestelmän vahvistaminen. Yhdessä tekemisen toimintakulttuuriin ja työhyvinvointiin vaikuttavat mm. henkilöstön selkeät vastuujaot sekä selkeät toiminnalliset prosessit. Johtamisen tueksi luodaan malli ja toimenpiteet ikä- 28

29 kalenteripäivää Kempeleen kunta Talousarvio 2012 johtamiseen, yhtenä painopistealueena laaditaan seuraajasuunnitelmat huomioiden sijaisjärjestelyjen toimivuus ja eläköitymiset. Henkilöstöresurssien tehokasta käyttöä pyritään kehittämään seuraavilla toimenpiteillä: 1. Ikäjohtaminen a. Ikäjohtamisen periaatteiden luominen b. Hiljaisen tiedon siirtäminen, seuraajasuunnittelu c. Henkilöstön sitouttaminen 2. Prosessien kuvaaminen a. Yhteisten toiminnallisten prosessien kuvaaminen b. Tehtäväkuvat ja vastuut selkeät 3. Työhyvinvoinnin tukeminen a. Työterveyshuollon yhteistyön vahvistaminen, sairauspoissaolotietojen toimittaminen työterveyshuoltoon, kohdennetut työpaikkaselvitykset. b. Liikuntakampanjan suunnittelu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. c. Henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen: virkistysuimalan vuosilippu, kuntosalituki ja TYKY+ -seteleiden käyttö. d. Tavoite sairauspoissaolojen määrään on maksimissaan 11 kalenteripäivää / henkilö vuonna Sairauspoissaolopäivät /hlö ** pvä/hlö 17,9 14,2 16, , ,2 Ennuste vuoden 2011sairauspoissaoloille ( ) on 15,2 kalenteripäivää/hlö. Vuonna 2010 toteutuma oli 19 kalenteripäivää/hlö. 29

30 Talousarvio 2012 VEROTULOT Kempeleen kunnan omilla verotuloilla rahoitetaan 59,4 prosenttia kunnan kokonaismenoista. Verotulot on arvioitu 54,6 milj. euroksi, jossa on 2,5 prosenttia kasvua vuoden tilinpäätösennusteeseen Kunnallisvero muutos-% 6,8 3,0 9,0 3,6 3,5 Yhteisövero muutos-% -4,4-41,1 18,7 8,9-22,5 Kiinteistövero muutos-% 6,8 3,5 32,0 8,6 4,0 Yhteensä muutos-% 6,1 0,5 10,2 4,0 2,5 VEROPROSENTIT Tuloveroprosentti 18,50 18,50 19,50 19,50 19,50 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,95 0,95 0,95 Vakituinen asuminen 0,27 0,27 0,40 0,40 0,40 muut asuinrakennukset 0,70 0,70 0,95 0,95 0,95 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Veroprosentteja on korotettu viimeksi vuonna Kempeleessä tuloveroprosentin tuotto on 2,4 milj. euroa. 30

31 Talousarvio 2012 Kunnallisvero Luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Ansiotulojen kunnallisverot määrätään verotettavan tulon ja kunnan tuloveroprosentin perusteella. Pääomatuloista suoritetaan pelkästään valtionvero. Kunnallisveron tuottoa vähentävät veroperustemuutokset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Yhteisövero Kiinteistövero Vuoden 2012 alusta yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Verokannan alentamisesta johtuva verotulomenetys kompensoidaan kunnille korottamalla vastaavalla määrällä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Kuntien korotettua osuutta yhteisöveron tuotosta jatketaan mutta puolet pienempänä eli 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosille Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta muodostuu vuodelle 2012 täten %. Yksittäisen kunnan verovuoden 2012 jako-osuus määritellään kerralla lopulliseksi verovuosien 2009 ja 2010 jako-osuuksien keskiarvona. Kiinteistöveroa maksetaan kiinteistön, mm asuinrakennusten, liike-, teollisuus- ja toimistotilojen sekä tonttien verotusarvojen perusteella kiinteistöjen sijaintikunnalle. Kunnat päättävät itse kiinteistöveroprosenteistaan laissa määrättyjen vaihteluvälien puitteissa. 31

32 Talousarvio 2012 VALTIONOSUUDET Kuntien valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi - asukasperusteisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm veromenetysten kompensaatio. Kuntien valtionosuudet ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionosuudet muuttuvat asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen perusteella. Lisäksi valtionavut muuttuvat lainsäädännön perusteella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus sisältää kunnan itse rahoitettavan osuuden, joka on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 31,42 prosenttia. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Laskennallisen perusteen ja valtionosuuden erotus on kuntien itse rahoitettava. VEROTULOIHIN PERUSTUVA VALTIONOSUUDEN TASAUS Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sisältyy peruspalvelujen valtionosuuteen. Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Tasausraja on 91,89 prosenttia koko maan keskimääräisestä asukaskohtaisesta laskennallisesta verotulosta. Laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan yhteisövero-osuus. Laskennallisen kunnallisveron laskennassa käytetään kunnan oman kunnallisveroprosentin sijaan koko maan keskimääräistä tuloveroprosenttia, joka vuonna 2012 on 18,98 %. Valtionosuudet ovat 18,8 milj. euroa, kasvu 5,6 % eli 1 milj. euroa. Arvioon sisältyy Kempeleen kunnalta valtionosuuksista vähennettävä verotuloihin perustuvaa tasausta euroa. 32