KUNNANJOHTAJAN KATSAUS

Transkriptio

1 Kunnanjohtajan katsaus KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2011 Ensi vuoden talousarvio on maltillinen omaan toimintaan panostava ja omaa tuotantoa kehittävä. Budjettia voi luonnehtia myös ennalta ehkäiseväksi. Sen valmistelussa on otettu huomioon valtuuston hyväksymän strategian tavoitteet: Kuntalaisten hyvinvointi, Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle, Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä, Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus. Valtuuston hyväksymä visio vuodelle 2017 on YHTEISÖLLINEN KEMPELE-ELINVOIMAINEN KASVUKUNTA. Kasvusta johtuen virkoja perustetaan. Tavoitteena on valita niihin kyvykkäitä henkilöitä palvelemaan kuntalaisia. Työllistettävien määrää kasvatetaan. Syrjäytymisen uhan alla oleville nuorille lisätään työpaikkoja. Lapsiperheitä, lapsia, nuoria tuetaan lisääntyvillä voimavaroilla. Ikäihmisten avohoitopalveluja tehostetaan. Kunnantalo peruskorjataan, uuden yhtenäiskoulun rakentaminen aloitetaan, teiden kuntoa parannetaan, uusia rakennetaan, kiinteistöjen kuntoarviointia viedään eteenpäin. Kuntalaisten liikenneturvallisuutta varmistetaan toimenpiteillä, jotka tehostavat liikenteen sujuvuutta etenkin ruuhka-aikoina. Yrittäjille suunnatut palvelut uudistetaan. Kunnan väkiluku kasvaa ensi vuonna yli :n ja edellä mainittujen palveluiden huomioon ottaminen, tehostaminen ja laadun parantaminen ovat tulleet esille luottamushenkilöiden kanssa käydyissä seminaareissa ja iltakouluissa. Valiokunnat ovat ohjanneet valmistelua ennakkoluulottomasti ja innostuneesti saaden aikaan ehdotuksia, jotka on ollut helppo hyväksyä. Olemme yhteistyössä eri tahojen kanssa tiedostaneet, että Kempeleen toimintamallin kehittäminen on edelleen, valtuuston päätöksiä tulkiten, keskeisin tehtävämme. Siinä työssä myönteisesti eteneminen luo edellytykset onnistua myös toisessa tärkeässä tehtävässä - Lakeudun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen rakentamisessa yhteistyössä Hailuodon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kuntien kanssa. Nämä projektit ovat niin laajoja ja vaativia, että kunnan on syytä olla mukana valtakunnallisissa kehittämishankkeissa työskentelyn tehostamiseksi ja sen syventämiseksi. Sekä Suomen Kuntaliitto että Sitra ovat esittäneet meille yhteistyön kättä, johon valmistellussa talousarviossa olemme päättäneet tarttua. Ulkopuolisten voimavarojen ja osaamisen saaminen mukaan kuntamme kehittämistyöhön on kuntalaisten edun mukaista. Haluamme onnistua sekä Kempeleen toimintamallin että Lauden yhteistoiminta-alueen kehittämisessä ja aikaansaamisessa. Oulun seutuyhteistyössä toteutetaan aikaisemmin aloitetut projektit ja sopimusperusteiset hankkeet sekä palvelutuotanto. Yhteisen seudullisen rakennusvalvonnan selvitystyö on kesken. Seudulliseen lukiohankkeeseen emme aio lähteä mukaan. Kuntakonsernin tytäryhtiöt pystyvät näillä näkymin vastaamaan asetettuihin haasteisiin. Taloustilanteemme on kohtalaisen hyvä. Se mahdollistaa edellä mainitun palvelutuotannon kasvun, kehittämishankkeet sekä investoinnit. Mittavat investoinnit aiheuttavat hivenen lisävelkaantumista. Myönteistä taloudellista tilannetta kuvaavaa se, että vuosikatteella pystymme kattamaan poistot ja ensi vuoden tilikauden tulos on näillä näkymin ylijäämäinen. Talouden liikkumavara on kuitenkin ohut ja mittavia palvelutuotannon investointeja odottaa tulevina vuosina. Suunnitelmallinen maan myynti ja hankinta sekä laadukas kaavoitus luovat osaltaan edellytyksiä kunnan hallitulle kasvulle ja järkevälle talouden hoidolle. 1

2 Kunnanjohtajan katsaus Henkilöstöasiat otetaan huomioon kehittämishankkeiden eri osavaiheissa. Henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan. Läpinäkyvyys ja yhteisöllisyys ovat sivuuttamattomia asioita henkilöstöpolitiikkaa toteutettaessa. Henkilöstö on mukana työn suunnittelussa, Kempeleen toimintamallin kehittämisessä ja Lakeuden yhteistoiminta-alueen valmistelutyössä. Meillä on yhteinen halu onnistua. Kari Ahokas Kunnanjohtaja 2

3 Sisällysluettelo Sisältö KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 TALOUSARVION 2011 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT... 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 4 SUOMEN KANSANTALOUDEN KEHITYS... 4 KUNTATALOUS... 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 8 KEMPELE 2017 STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE TALOUSARVION SITOVUUS KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELEEN KUNNAN TALOUS TALOUSARVIO KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA TULOSLASKELMA HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE VEROTULOT VEROPROSENTIT VALTIONOSUUDET RAHOITUSLASKELMA TULOSLASKELMA KÄYTTÖTALOUSOSA KANSALAISKUNTA PALVELUKUNTA Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Tukipalvelukeskus INVESTOINTIOSA KEMPELEEN KONSERNIN TYTÄR-YHTIÖT KEMPELEEN VESIHUOLTO OY KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO LIITTEET: ALUSTAVAT TUOTELUETTELOT 3

4 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys TALOUSARVION 2011 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalous on elpynyt odotettua ripeämmin Maailmantalous on toipunut historiallisen syvästä, talveen 2008/2009 ajoittuneesta taantumasta odotettua nopeammin. Nousu on ollut alueellisesti hyvin epäyhtenäistä. Kehittyvät Aasian maat nousivat ensin Kiina-vetoisesti. Yhdysvalloissa kasvu käynnistyi vuoden 2009 toisella, euroalueella sen kolmannella neljänneksellä. Suomessa kasvu käynnistyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Yhdysvaltojen ja Euroopan talouksien elpymistahdin uskotaan kuitenkin rauhoittuvan selvästi jo ensi vuoden aikana. Finanssipoliittinen elvytys päättyy kaikkialla ja finanssipolitiikkaa kiristetään ripeän velkaantumistahdin pysäyttämiseksi. Kurinalainen julkisten finanssien hoito edellyttää verojen kiristyksiä ja julkisten menojen leikkauksia, jotka jarruttavat pitkään teollistuneiden maiden talouskasvua. SUOMEN KANSANTALOUDEN KEHITYS Keskeiset ennusteluvut * 2010** 2011** muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 4,9 5,3 0,9-8,0 2,1 2,9 Työllisyysaste 68,9 69,9 70,6 68,3 68,3 69,2 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,4 8,2 8,6 8,2 Palkat ja palkkiot 4,8 5,9 6,6-1,0 2,5 4,5 Ansiotaso 2,9 3,4 5,5 3,9 2,6 2,8 Kuluttajahinnat 1,6 2,5 4,1 0,0 1,5 2,5 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 48,7 47,3 49,5 56,0 56,1 55,2 Valtion velka, %BKT:stä 35,3 31,2 29,5 37,5 43,0 45,4 Veroaste, % BKT:stä 43,4 42,9 43,1 43,0 42,7 43,5 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 3,9 5,2 4,2-2,7-3,3-1,4 Lyhyet korot 3,1 4,3 4,8 1,2 1,0 2,0 Pitkät korot 3,8 4,3 4,3 3,7 3,3 4,0 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2011 Suomen kokonaistuotanto vauhdittuu tilapäisesti vuosina Suomessa talouden vauhdittuminen näyttää kuluvana vuonna vahvalta. Hyödymme meille tärkeiden vientimaiden (Saksa, Ruotsi, Venäjä) piristymisestä. Mikäli loppuvuosi sujuu hyvin, myös vuodelle 2011 joutuu suuren kasvuperinnön vuoksi ennustamaan varsin korkeita kasvunumeroita siinäkin tapauksessa, että aktiviteetti silloin jo jonkin verran rauhoittuu. Näin taantumaa edeltänyt kokonaistuotannon taso voidaan edelleen saavuttaa vuonna Sen jälkeen saamme painia pitkään väestön ikääntymisen, vauhdikkaan eläkkeelle siirtymisen, vähenevien työtuntien, kohoavan huoltosuhteen ja julkisten menojen kasvupaineiden kanssa. 4

5 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys Julkisen sektorin velkaantuminen ei pysähdy Ennustettu talouskasvu vuosille ei ole niin nopeaa, että se riittäisi kääntämään valtiontalouden rahoitusalijäämän ylijäämäksi. Valtion talousarvio vuodelle 2011 on 8,3 mrd. euroa alijäämäinen. Vuoden 2011 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan n 85 mrd. euroa, mikä on noin 45 ½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tuottavuuden parantaminen Väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu ja siitä aiheutuva paine julkisiin menoihin sekä heikkenevä veropohja edellyttävät julkisen hallinnon sekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Julkisen sektorin tuottavuutta kohennetaan uudistamalla toimintatapoja ja palvelurakenteita hyödyntäen mm. tietotekniikkaa ja kehittämällä tietojärjestelmiä. Työhyvinvoinnin varmistaminen ja työtehtävien tehokas organisointi parantavat tuottavuutta. Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nostaminen on yksi avaintekijöistä niin koko julkisen talouden kuin kuntataloudenkin kestävyysongelman ratkaisemisessa. 5

6 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys KUNTATALOUS Kunnat selviytymässä talouskriisistä pelättyä pienemmin vaurioin Vuosi 2009 Talouskriisin aiheuttamat vauriot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Valtion kuntataloutta vahvistaneiden toimenpiteiden (yhteisövero-osuuden korottaminen vuosille , työnantajan kansaneläkemaksun asteittainen poisto ja kiinteistöveroprosenttien rajojen korottaminen), odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutukset näkyivät jo vuoden 2009 ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kuntien verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät erittäin heikosta talous- ja yhteisöverotulokehityksestä huolimatta lähes 2½ %. Kunta-alan kustannustason nousun voimakas hidastuminen laski toimintamenojen kasvun noin 4 prosenttiin. Kuntaalan henkilöstön määrä väheni ensimmäistä kertaa viime vuonna sitten 1990-luvun laman. Kunnat tiukensivat rekrytointipolitiikkaa ja hyödynsivät luonnollista poistumaa. Kohtuullisesta vuosikatekehityksestä huolimatta kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana, kun investoinnit pysyivät taantumasta huolimatta korkealla tasolla. Vuosi 2010 Vuoden 2009 ennakoitua parempi kehitys muuttaa huomattavasti kuntatalouden kuluvan ja ensi vuoden näkymiä suhteessa aiempiin arvioihin. Kuntien vuodelle 2010 tekemien kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotusten, maltillisen työmarkkinaratkaisun sekä taloudellisen aktiviteetin viriämisen vaikutuksesta kuntatalouden näkymiä voidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisemmiksi. Kuluvan vuoden kunnallisverokehitys on vielä heikkoa työttömyyden kasvaessa. Kun lisäksi tuloverokevennykset pienentävät kuntien verotuloja, kunnallisverotuloja kertyy kunnallisveroasteen huomattavasta 0,4 prosenttiyksikön kiristymisestä huolimatta hieman vähemmän kuin vuonna Toisaalta kunnallisveron kertymää kasvattaa kertaluontoisesti verokertymien ajoittumiseen liittyvät tekijät. Yhteisöveron kasvun ja kiinteistöverojen poikkeuksellisen suurten korotusten seurauksena kuntien kokonaisverotulojen ennakoidaan kuitenkin kääntyvän vajaan 2 prosentin kasvuun. Valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation seurauksena n. 9 %, joten verotulot ja valtionosuudet kasvata kuluvanan vuonna yhteensä 4 %. Vuosi 2011 Vuonna 2011 verotulojen arvioidaan lisääntyvän 3½ %, kun kunnallisveron tuoton odotetaan kasvavan selvästi ja yhteisöverotulot jatkavat palautumista taantuman aiheuttamasta kuopasta. Valtionosuuksien 4 prosentin kasvu perustuu mm. veronkevennysten kompensointiin, indeksikorotukseen sekä maahanmuuttajakorvausten, toimeentulotuen ja opetustoimen harkinnanvaraisten avustusten lisäämiseen. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kohoavan yhteensä 4 %. 6

7 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys Kuntien toimintamenojen kasvun ennakoidaan pysyvän vuoden 2010 tavoin n. 3½ prosentissa, kun kustannustaso nousee 2½ % ja volyymikehitys pysyy maltillisena. Jos kuntien toimintamenojen kasvu hidastuu laskelmissa oletetulla tavalla 3½ prosenttiin, vuosien 2010 ja 2011 vuosikate pysyy vakaana, kattaa selvästi poistot ja jopa hieman nousee vuosien tasosta. Kuntien menopaineet ovat kuitenkin suuret ja erityisesti investointien on arvioitu pysyvän korkealla tasolla. Kuntatalouden suurimmat jännitteet kytkeytyvätkin vuosikatteiden ja investointitason väliseen kuiluun. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää toimintamenojen kasvun pysymistä keskipitkälläkin aikavälillä erittäin maltillisena ja peruspalvelujen tuottavuutta parantavia uudistuksia välttämättöminä. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää vastaisuudessakin toimintamenojen kasvun hidastamista viime vuosiin verrattuna. Kansantalouden ja sitä kautta verotulojen toipumiseen liittyy yhä kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. Kuntien toimintamenojen keskipitkän aikavälin menokehitys riippuu kuitenkin monesta asiasta, kuten mm. yleisestä talouskehityksestä, tulevista palkkaratkaisuista sekä siitä miten rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan parantamaan tuottavuutta. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuu heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Kuntien investointien ennakoidaan hieman lisääntyvän, kuntatalouden vakauden kannalta keskeistä on kulutusmenojen ja erityisesti palkkamenojen kasvun hallinta. Nimellisten kulutusmenojen arvioidaan kasvavan maltillisesti n. 3 %, jolloin kuntien alijäämä edelleen hieman pienenisi. Uhkana kuntatalouden kohenemiselle on kuntien kustannustason ja erityisesti kunta-alan ansiotason oletettua nopeampi nousu. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansatalouden toipumiseen liittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavien epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. 7

8 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VÄESTÖN KEHITYS Väestömäärä on Kempeleessä kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 360 asukkaalla vuodessa. Tavoitteena on hallittu, noin 2 %:n, vuosikasvu. Väestötavoite vuodelle 2013 on asukasta. Kuvio. Kempeleen väestö vuosina sekä ennusteet vuosille Vuosi Väestö Muutos, hlö Muutos, % , , (ennuste) , (ennuste) , (ennuste) , (ennuste) ,7 Väestön nuori ikärakenne on Kempeleen yksi ominaispiirre. Syntyvyys on korkeaa. Muuttoliike tuo kuntaan nuoria lapsiperheitä. Mutta myös yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain tasaisesti ja vaikuttaa merkittävästi palveluiden kysyntään. 8

9 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Kuvio. Kempeleen lapset ja nuoret vuosina E=ennuste E 2011 E 2012 E 2013 E Päivähoitoikäisten määrä kasvaa keskimäärin 25 lapsella vuosittain 2000-luvulla. Suunnittelukaudella kasvu tasoittuu keskimäärin 25 lapseen. Päivähoidon kattavuus on ollut viime vuosina %. Peruskoulun alaluokkalaisten eli 7-12 vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti suunnitelmakaudella. Yläkouluikäisten määrä sen sijaan laskee hieman. 9

10 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Kuvio. Kempeleen työikäinen väestö vuosina E 2011 E 2012 E 2013 E Kuvio. Kempeleen ikäihmisten määrän kehitys Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 179 henkilöllä suunnitelmakaudella vuotiaat on kunnan voimakkaimmin kasvava ikäryhmä, suunnittelukaudella lisäystä on 226 henkilöä. Kasvu heijastuu palvelutarpeeseen etenkin ikäihmisten palveluissa ja terveydenhuollossa E 2011 E 2012 E 2013 E 10

11 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Kempeleen väestö tilasto-alueittain Koko Sarkki- Haka- Honka- Ketolan- Niitty- Väärä- Juurus- Linna- Vihi- Tunte- Iköluokka v äestö Keskusta ranta maa nen Ylikylä perä Sipola ranta Alakylä länperä suo kangas luoto maton

12 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Kempele 2017 strategia pähkinänkuoressa KEMPELE 2017 STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA ARVOT Luovuus Turvallisuus Kuntalaislähtöisyys Yhteisöllisyys KEMPELE 2017 STRATEGIA Meillä on yhteinen halu onnistua YHTEISÖLLINEN KEMPELE ELINVOIMAINEN KASVUKUNTA Strategiset päämäärät 2017 Kuntalaisten hyvinvointi Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Palveluiden joustavat järjestämistavat Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät 1. Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut 2. Palveluiden saatavuus 3. Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi 4. Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö 5. Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen 6. Tuetaan kuntalaisia omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan 7. Myönteinen ja houkutteleva kuntakuva 8. Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja väylät 9. Koulutetun työvoiman saatavuus 10. Monipuolinen asuntotarjonta 11. Toimivat yrityspalvelut 12. Kaavoitukselliset edellytykset yritystoiminnalle 13. Riittävät vesivarannot ja kriisivalmius 14. Palveluiden järjestämis- ja tuotantotapojen uudistaminen 15. Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö 16. Luottamushenkilöiden johtajuuden vahvistaminen 17. Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen 18. Osaava henkilöstö 19. Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö 20. Menojen ja tulojen tasapaino 21. Palvelusopimusten laadinta 22. Tulopohjan turvaaminen 23. Kunnan väestönkasvun hallinta 12

13 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Talousarvion rakenne TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.4 ). Talousarvio on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten syntyvä rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot voivat olla talousarviossa brutto- tai nettomääräisiä. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Kuntia koskee ns. alijäämän kattamisvelvollisuus. Talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Talousarvion osat ja niiden väliset yhteydet Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoituslaskelmaosa. Käyttötalous- ja investointiosat toimivat toiminnan ohjauksen välineinä, tuloslaskelma- ja rahoituslaskelma laaditaan kokonaistalouden näkökulmista. TALOUSARVION RAKENNE TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA Käyttötalousosa + Toimintatulot* - Toimintamenot - TOIMINTAKATE + VEROTULOT + VALTIONOSUUDET - KORKOMENOT + VUOSIKATE - POISTOT TILIKAUDEN TULOS + VUOSIKATE - MAANMYYNTIVOITOT* TULORAHOITUS - LAINOJEN LYHENNYKSET - INVESTOINNIT + LAINOJEN LISÄYS 13

14 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Talousarvion rakenne Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. Käyttötalousosan rakenne Kempeleen uuden toimintamallin mukainen käyttötalousosan rakenne on seuraava: Kansalaiskunta Palvelukunta 1. Peruspalvelu -prosessi Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Vapaa aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 2. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Tukipalvelukeskus Uuden toimintamallin myötä Kempeleessä siirrytään palvelukunnassa ja tukipalvelukeskuksessa nettomääräiseen budjetointiin. Nettoperiaatteella budjetoitaessa sitovaa on määrärahojen ja tuloarvioiden erotus. Palvelusopimukset Kempeleen kunnassa on siirrytty sopimusohjausmalliin, jossa kansalaiskunnan ja palvelukunnan välisillä palvelusopimuksilla sovitaan palvelun määrästä, laadusta, ja hinnasta. Palvelusopimukset ja vuoden aikana tehtävät muutokset hyväksyy kunnanhallitus. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenlasketut määrät sekä esitetään niiden lisäksi määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille, joita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja menot. Myös poistot sekä suunnitelmat tuloksenkäsittelyeristä esitetään talousarvion tuloslaskelmassa, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia määrärahoja tai tuloarvioita. Investointiosa Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden menot kirjanpidossa aktivoidaan tasetilille. Investointimenoon varataan määräraha talousarviovuonna arvioidun käytön mukaisena. Jos hanke ajoittuu usealle eri vuodelle, talousarviossa esitetään myös hankkeen kokonaiskustannusarvio. Investointiosan tuloarvioina esitetään investointien rahoitusosuudet sekä käyttöomaisuuden myyntitulot. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. 14

15 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja kunnan viranhaltijoita. Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita ei ole tarkoitettu sitovaksi osaksi. Kansalaiskunnan, palvelukunnan ja tukipalvelukeskuksen vuositavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Kunnanhallitus Kunnanhallitusta sitoo kunnan toimintakate. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuuston asettama tilikauden tulostavoite toteutuu. Kansalaiskunta Kansalaiskunnalla on sitovaa toimintatulot ja toimintamenot. Varhe- ja eläkemenoperusteiset eläkemaksut, matalapalkkatuki sekä työterveydenhuoltopalveluiden kustannukset vyörytetään prosesseille. Palvelukunta ja tukipalvelukeskus Palvelutuotantojohtajia sitoo prosessin toimintakate ja tukipalvelujohtajaa tukipalvelukeskuksen toimintakate. Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin alaprosessien toiminnan sisällöstä ja taloudesta päättää palvelutuotantojohtaja. Peruspalvelujen tuotantojohtaja päättää muutoksista alaprosessien välillä. Palvelutuotantojohtajan vastuulla olevaa alaprosessien määrärahaa ei voida korottaa, ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi ja tukipalvelukeskus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin palvelutuotantojohtaja päättää muutoksista prosessin sisällä ja tukipalvelujohtaja päättää muutoksista tukipalvelukeskuksen sisällä. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin palvelutuotantojohtajan ja tukipalvelujohtajan vastuulla olevaa määrärahaa ei voida korottaa, ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. Investointiosa Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia Maa- ja vesialueiden, Muiden pitkävaikutteisten menojen, Kunnallistekniikan, Tietokoneohjelmien, Osakkeiden ja osuuksien määrärahat sekä Rakennusten ja Koneiden ja kaluston osalta menokohdittain. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korko- ja rahoitusmenot sekä antolainasaamisten lisäykset. Pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Verotulojen, valtionosuuksien, korko- ja rahoitusmenojen, antolainasaamisten vähennysten sekä pitkäaikaisten saamisten vähennysten olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. 15

16 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus SITOVUUDET VALTUUSTOON KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2011 Bruttositovuus Kansalaiskunta Toimintatulot Toimintamenot Nettositovuus Peruspalveluprosessi Toimintakate Ympäristön toimivuus ja turvallisuus - prosessi Toimintakate Tukipalvelukeskus Toimintakate INVESTOINTIOSA Maa- ja vesialueet Menot Muut pitkävaikutteiset menot Menot 0 Kunnallistekniikka Menot Tietokoneohjelmistot Menot Osakkeet ja osuudet Menot Rakennukset Menot Ylikylän yhtenäiskoulun rakentaminen Yläaste, liikuntasali Kunnantalo Pienet hankkeet Koneet ja kalusto Menot Peruspalveluprosessi Honkasen päiväkoti Sarkkirannan päiväkoti Ryhmäperhepäiväkoti Lukio Kirjasto Terveyskeskus Terveyskeskus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Puistot Liikuntatoimi

17 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toteumasta ja loppuvuoden ennusteesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa. Raporttien ajankohdat ovat 30.4., ja ja ne esitetään kunnanvaltuustolle kesäkuussa, syyskuussa ja seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä marraskuussa. Tilinpäätöstiedot esitetään toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Raportointivelvollisuus kohdistuu tavoitteiden ja taloudellisen tuloksen ja toteutumisen seurantaan. Konsernitaloudesta raportoidaan sekä laaditaan konsernitilinpäätös VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE 2011 Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan resurssijohtajalle valtuuden ottaa 8 milj. euroa tilapäislainaa. 17

18 Talousarvio 2011 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELE Tp Tp Tp Ta Tp 2010** Ta Asukasluku Väestön kasvu-% 1,9 0,9 2,2 2,4 2,4 2,0 Tuloveroprosentti 18,50 18,50 18,50 19,50 19,50 19,50 Kiinteistöveroprosentti yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,70 0,95 0,95 0,95 vakituinen asuinrakennus 0,27 0,27 0,27 0,40 0,40 0,40 muut asuinrakennukset 0,70 0,70 0,70 0,95 0,95 0,95 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Muutos-% 7,6 9,0 3,0 2,9 7,6 4,0 /asukas Toimintamenot Muutos-% 7,9 9,2 4,5 2,9 3,0 4,5 Toimintakate Muutos-% 7,6 8,8 4,4 4,6 2,4 5,0 /asukas Vuosikate /asukas vuosikate/poistot-% 107,8 107,7 77,3 47,0 166,9 153,7 Sumu-poistot Tilikauden tulos Tulorahoitus Investointien tulorahoitus-% 38,1 38,6 85,3 29,3 113,7 79,4 Pääomamenojen tulorahoitus-% 33,6 35,6 50,0 20,5 57,8 58,6 Investoinnit netto /asukas Lainanhoitokulut Kumulatiivinen ylijäämä Lainat kunta /asukas Lainat kuntakonserni /asukas

19 Talousarvio 2011 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS TILINPÄÄTÖSENNUSTE euroa ** 2011** TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS TULORAHOITUS Inv estoinnit, netto LAINAKANNAN MUUTOKSET Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate on -61 milj. euroa, kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 2,4 %. Maan myyntivoittoja ottamatta huomioon toimintakatteen kasvuksi saadaan 4 % eli 2,4 milj. euroa. Verotuloarviota on korotettu 50,75 milj. euroon. Verotulojen arvioidaan kasvavan 9,3 % eli 4,3 milj. euroa. Vuodelle 2010 budjetoituun verrattuna verotulot ovat euroa suuremmat. Tilikauden tulos on 2,5 milj. euroa. Tuloksen kääntymisen ylijäämäiseksi selittää maan myyntivoittojen ja verotulojen kasvu. Investoinnit ovat yhteensä 5 milj. euroa, ne toteutuvat miljoona euroa arvioitua pienempinä. Maan myyntitulot ovat kaksinkertaistuneet talousarvioon verrattuna, tulot toteutuvat 3,6 milj. eurona. Investoinnit netto on budjetoituun verrattuna 2,8 milj. euroa pienempi. Lainamäärä on 17,59 milj. euroa eli 5,9 milj. euroa pienempi kuin talousarviossa. Asukasta kohti laskettuna lainamäärä on TALOUSARVIO 2011 Muutos % ** 2011** Toimintakate 7,9 9,2 4,5 3,0 4,5 Verorahoitus 7,6 9,0 3,0 7,7 4,0 Toimintakate, /as 5,8 8,5 2,3 0,6 2,5 Verorahoitus, /as 5,5 8,3 0,8 5,1 2,0 Väestön kasv u 2,1 0,7 2,2 2,4 2,0 Peruspalv elujen hintaind. 3,5 5,3 2,3 2,0 2,5 19

20 1.000 Kempeleen kunta Talousarvio 2011 TALOUSARVIO 2011 TULOSLASKELMA TULORAHOITUS Kempeleen kunnan talousarvioesityksen 2011 mukaan tilikauden tulos on 2,030 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat 4,6 prosenttia ja verorahoitus 4 % tarkistettuun talousarvioon 2010 verrattuna. Kunnan vuosikate 5,8 milj. euroa. Kunnan talouden suurimmat jännitteet liittyvät tulorahoituksen ja investointitason väliseen kuiluun. Tulorahoitus ei ole riittänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana nettoinvestointien rahoittamiseen kuin muutaman kerran. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnan talous pysyy velkaantumisen tiellä. Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2011 tulorahoitus on 3,5 milj. euroa. Investoinneista ja lainojen lyhennyksistä 35,5 % jää katettavaksi vieraalla pääomalla. Uutta lainaa otetaan 3,8 milj. euroa TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA ** Ta 2011 Investoinnit, netto Lainojen lyhennykset Tulorahoitus 20

21 Talousarvio 2011 INVESTOINNIT LAINAT Investoinnit ovat yhteensä 8,1 milj. euroa. Talonrakennushankkeisiin on osoitettu 5,1 milj. euroa. Vuonna 2011 aloitetaan Ylikylän yhtenäiskoulun rakentaminen, jonka kustannusarvio on 10,6 milj. euroa. Kunnantalon peruskorjauksen suunnitteluun on varattu euroa. Kunnallistekniikkaan on kohdennettu 1,6 milj. euroa, josta 1,0 milj. euroa käytetään uudisrakentamiskohteisiin ja 0,5 milj. euroa saneerauskohteisiin. Linnakaarto kadun Oulun Metsokankaalle jatkuvan osan suunnittelu toteutetaan vuonna Rakentamiskustannukset on arvioitu 1,4 milj. euroksi. Vuoden 2011 lopussa kunnan velan määräksi arvioidaan 18,8 milj. euroa eli euroa /asukas. Velan määrä on 35,3 % talousarviovuoden verotuloista. Vuonna 2007 vastaava luku oli 28,4 prosenttia. Vuonna 2011 lainanhoitokustannukset ovat 3,4 milj. euroa, joka vastaa 1,5 tuloveroprosentin tuottoa. Kunnan talouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan merkittävää kasvua edellyttää toimintamenojen kasvun pysymistä keskipitkälläkin aikavälillä erittäin maltillisena. Peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään. TOIMENPITEET VUODELLE 2011 Kempeleen kunnan taloudenhoidon painopistealueena on hyvä suunnittelu, jolla turvataan kunnan palvelukyky ja elinvoimaisuus. Menojen ja tulojen tasapainoa pyritään tehostamaan seuraavilla toimenpiteillä: 1. Kiinteistökohtaisten PTS:n käynnistäminen 2. Investointiohjelman laatiminen ottamalla huomioon Lakeuden yhteistoiminta-alueen muodostuminen 3. Palvelustrategian laatiminen 4. Lakeuden yhteistoiminta-alueen talouden ja toiminnan suunnittelupohjan luominen 5. Talousarvion seuranta ja tilipäätöksen ennakointi 21

22 Talousarvio 2011 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA 2011 Mistä eurot tulevat? KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISTULOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 1 % Satunnaiset tuotot 0 % Maan myyntitulot 3 % Valtionosuudet 21 % Myyntituotot 2 % Maksutuotot 4 % Lainanotto 5 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Verotulot 63 % Kunnan tulot ovat vuonna 2011 arviolta 80,9 milj. euroa. Verorahoituksen osuus on 70,7 milj. euroa eli 87,4 % kunnan tuloista. Lainanoton tarve on 3,8 milj. euroa. Mihin eurot käytetään? KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISMENOT Investointimenot 10 % Rahoitusmenot 4 % Avustukset 4 % Aineet ja tarvikkeet 5 % Muut kulut 1 % Henkilöstökulut 45 % Palvelujen ostot 32 % Vuoden 2011 talousarvioesityksen määrärahat ovat yhteensä 84,7 milj. euroa, josta toimintamenot ovat 73,2 milj. euroa, investoinnit 8,1 milj. euroa ja rahoitusmenot 3,5 milj. euroa. 22

23 Talousarvio 2011 TULOSLASKELMA Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka toimintatulot riittävät palvelutoiminnan menoihin, lainojen korko- ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Talousarviossa tehdään suunnitelmat tilikauden tuloksen käsittelystä tai talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää investointivaraukseen tai jättää tilikauden ylijäämäksi. Alijäämäinen tulos on katettava aikaisempien tilikausien ylijäämästä. Investointivaraus voidaan tehdä ylijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Varauksella kunta rahoittaa etukäteen tulevien investoinnin suunnitelman mukaiset poistot. Investointivaraus tuloutetaan hankkeen valmistuttua. Investointivaraus muutetaan poistoerovaraukseksi, jota tuloutetaan sitä mukaan, kuin investoinnin hankintamenosta tehdään suunnitelman mukaisia poistoja. Mihin toimintamenot 73 milj. euroa käytetään? Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 4 % Sosiaalinen turvallisuus 10 % Ympäristön toimivuus ja turvallisuus 7 % Tukipalvelukeskus 8 % Kansalaiskunta 6 % Peruspalvelujohto 1 % Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu 33% Terveys ja toimintakyky 29 % Vapaa - aika 2 % 23

24 Talousarvio 2011 TULOSLASKELMA ulkoinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos% Muutos + muutokset /11 euroa Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut tuotot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustulot ja -menot: , Korkotulot Muut rahoitustulot , Korkomenot , Muut rahoitusmenot , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , Suun.mukaiset poistot , Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron muutos , Varausten muutos 0 0 Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä ,

25 Talousarvio 2011 TA+MUUTOKSET Talousarvio MUUTOS MUUTOS % ULKOISET EUROA 2010 / 2011 KANSALAISKUNTA Tulot ,2 Menot ,6 Netto ,3 PALVELUKUNTA PERUSPALVELUPROSESSI Peruspalvelujohto Tulot ,0 Menot ,9 Netto ,9 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tulot ,3 Menot ,6 Netto ,4 Vapaa-aika Tulot ,0 Menot ,3 Netto ,5 Terveys ja toimintakyky Tulot ,8 Menot ,7 Netto ,7 Sosiaalinen turvallisuus Tulot ,7 Menot ,9 Netto ,8 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tulot ,0 Menot ,0 Netto ,9 PERUSPALVELUPROSESSI Tulot yhteensä ,6 Menot yhteensä ,3 Netto yhteensä ,7 YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS - PROSESSI Tulot ,7 Menot ,9 Netto ,4 TUKIPALVELUKESKUS Tulot ,6 Menot ,7 Netto ,1 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tulot ,6 Menot ,6 Netto ,3 25

26 Talousarvio 2011 KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTATULOT Toimintamenot ovat 73,2 milj. euroa. Ne kasvavat 3,2 milj. euroa eli 4,6 prosenttia vuoden 2010 tarkistettuun talousarvioon verrattuna. Talousarvion käyttötalousosa jakaantuu kansalaiskunnan ja palvelukunnan talousarvioiksi: Toimintatulot ovat 9,1 milj. euroa. Ne kasvat 1,2 milj. euroa eli 14,6 %. KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan toimintatulojen kasvu on euroa eli 46,2 %. Myyntitulot nousevat 286,7 % eli euroa. PALVELUKUNTA Palveluprosessin toimintatulojen kasvu euroa eli 9,6 %. Myyntitulot nousevat 19,6 % eli euroa ja tuet ja avustukset 44,6 % eli euroa. Maksutulojen kasvuksi on arvioitu 1,1 %. Myyntitulojen osuus on 21,8 % ja maksutulojen osuus 59,4 % peruspalveluprosessin toimintatuloista. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin tulot lisääntyvät euroa eli 22,7 %. Maksutulot nousevat euroa eli 47,4 %. Maan myyntivoittoja on lisätty 1,5 milj. eurosta 2,3 milj. euroon eli 53,4 %. Tukipalvelukeskuksen toimintatulot vähenevät euroa eli 26,6 %. TOIMINTAMENOT KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan määrärahat lisääntyvät euroa eli 4,6 % vuoden 2010 tarkistetusta talousarviosta. Henkilöstömenojen kasvu on 3,2 % eli euroa ja palvelujen ostojen 6,9 % eli euroa. Henkilöstömenojen osuus on 50,1 % ja palvelujen ostojen 47 % kansalaiskunnan toimintamenoista. PALVELUKUNTA Peruspalveluprosessin määrärahat lisääntyvät 2,4 milj. euroa eli 4,3 %. Henkilöstömenojen kasvu on 6,1 % eli 1,7 milj. euroa ja palvelujen ostojen 2,9 % eli 0,6 milj. euroa. Henkilöstömenojen osuus on 52,6 % ja palvelujen ostot 38,3 % peruspalveluprosessin toimintamenoista. 26

27 Talousarvio 2011 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin määrärahat nousevat 0,5 milj. euroa eli 10,9 %. Henkilöstömenojen kasvu on 10,8 % eli euroa, palvelujen ostojen 16,5 % eli euroa, aineiden ja tarvikkeiden 4,9 % eli euroa ja vuokrakulujen 50,7 % eli euroa. Henkilöstömenojen osuus on 28,9 %, palvelujen ostojen 37,0 % ja aineiden ja tarvikkeiden 28,6 % ympäristöprosessin toimintamenoista. Tukipalvelukeskuksen määrärahat kasvavat euroa eli 1,7 %. Henkilöstömenojen vähennys on 1,4 % eli euroa, palvelujen ostojen kasvu 4,1 % eli euroa ja aineiden ja tarvikkeiden 11,7 % eli euroa. Henkilöstömenojen osuus on 66,1 % ja palvelujen 11,1 % ja aineiden tarvikkeiden 16,7 %. TOIMINTATULOT MYYNTITULOT MAKSUTULOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TUOTOT Myyntitulot ovat yhteensä euroa ja ne nousevat euroa eli 28,7 %. Virkistysuimalan myyntitulot euroa pysyvät ennallaan. Esikoulu- ja peruskoulun kotikuntakorvaukset on budjetoitu täysimääräisenä eurona, kasvu euroa. Muut korvaukset kunnilta ovat euroa, kasvu euroa. Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut palveluista, joiden maksujen perusteista säädetään laissa tai asetuksessa. Maksutulot ovat yhteensä 3,5 milj. euroa, kasvu 3,1 % eli euroa. Terveydenhuollon maksut on budjetoitu eurona, kasvu 3,3 % eli euroa. Rakennusvalvonta maksut ovat euroa, kasvu 42,9 % eli euroa. Työllistämistukeen on otettu euroa, kasvu 93,3 % eli euroa. Muissa tuotoissa esitetään maan myynnistä syntyvä myyntivoitto, joka vuoden 2011 talousarviossa on 2,3 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarviossa tulot oli arvioitu 1,5 milj. euroa, talousarvion toteumassa tulot oli 1,8 milj. euroa ja tilipäätösennusteessa 2,9 milj. euroa. TOIMINTAMENOT HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenoihin osoitetaan 37,9 milj. euroa. Määrärahat nousevat edellisvuodesta lähes 1,9 milj. euroa eli 5,3 %. Luottamushenkilöt Luottamushenkilöiden palkkioihin on varattu euroa ja ne nousevat eli 5,4 prosenttia. 27

28 Talousarvio 2011 Henkilöstö PALVELUJEN OSTOT Vuoden 2011 talousarviossa vakinaisten palkat ovat yhteensä 25,4 milj. euroa, kasvu on 5,7 % eli 1,4 milj. euroa. Sijaisten palkkaukseen on varattu 0,8 milj. euroa, vähennystä 3,5 % ja tilapäisten palkkaukseen 1,3 milj. euroa, vähennystä 10,6 % ja tuntipalkkoihin 0,6 milj. euroa, kasvua 6 %. Palvelujen ostoon on talousarviossa 2011 varattu 26,8 milj. euroa, kasvu 4,2 % eli 1,1 milj. euroa. Kuntayhtymien maksuosuuksiin on varattu 14,2 milj. euroa, lisäys edelliseen vuoteen verrattuna on euroa eli 3 %. Palvelujen ostot muilta kunnilta ovat 0,5 milj. euroa, kasvu 41,4 % eli 0,2 milj. euroa. Menokohdalle palvelujen ostot muilta (esim. yksityiset palvelujen tuottajat) on osoitettu 5,5 milj. euroa, vähennys 0,6 % eli euroa. Muut yhteistoimintaosuudet (esim. seutuyhteistyö) ovat ensi vuonne 1,6 milj. euroa, määrärahat ovat lähes ennallaan. Asiantuntijapalveluihin on osoitettu euroa, vähennystä 4,8 % eli euroa ja kuljetuspalveluihin euroa, kasvu 9,2 %. AINEET JA TARVIKKEET AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAMENOT Aineisiin ja tarvikkeisiin on varattu 4 milj. euroa, kasvu 5,2 % eli euroa. Elintarvikemäärärahat nousevat 15,1 % eli euroa. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden määrärahat pysyvät lähes ennallaan. Lämmitykseen, sähköön ja veteen on varattu 1,2 milj. euroa, kasvu 4,1 % eli euroa. Avustuksiin kotitalouksille on osoitettu 3,2 milj. euroa, kasvu 2,6 % eli euroa. Lasten kotihoidon ja lasten kotihoidon kuntalisä nousee 0,7 % eli euroa sekä omaishoidontuki 21,9 % eli euroa. Toimeentulotukimenot säilyvät ennallaan. Yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä on yhteensä euroa, kasvu 4,1 % eli euroa. Rakennusten ja huoneistojen vuokriin on otettu euroa, kasvu 95,4 eli euroa. 28

29 Talousarvio 2011 TOIMINTAKATE Toimintakate on 64 milj. euroa, kasvu 2 milj. euroa eli 3,3 % mennessä tarkistettuun talousarvioon mennessä ja 1,6 milj. euroa eli 2,6 %, kun eliminoitu molemmista maan myyntivoitot. Kansalaiskunnan toimintakatteen muutos euroa eli 1,3 % ja palvelukunnan toimintakatteen muutos euroa. Peruspalvelujen toimintakatteen muutos on 3,7 % eli euroa ja se jakaantuu seuraavasti: Muutos Euroa % Peruspalvelujohto ,9 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ,4 Vapaa-aika ,5 Terveys ja toimintakyky ,7 Sosiaalinen turvallisuus ,8 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito ,9 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin toimintakate paranee euroa eli 1,4 %. Tukipalvelukeskuksen toimintakatteen muutos on euroa. 29

30 Talousarvio 2011 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kempeleen kunnan henkilöstömäärä on 985 henkilöä ja se on edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna noussut 43 henkilöllä eli 4,6 %. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelusuhteiden lukumäärää. Lukuun sisältyvät myös lomilla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Vakituisessa palvelusuhteessa työskentelee 72,6 % ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 27,2 %. Kunta-alan henkilöstöstä 76 % työskentelee vakituisessa ja 22 % määräaikaisessa palvelusuhteessa. 30

31 Talousarvio 2011 Eläköitymiset ammattialoittain vuosina Ammattiala Yhteensä 1 Yleinen Tekninen Terveys Sosiaali Sivistys Yhteensä Uudet virat ja toimet 2011 Kansalaiskunta Varhaiskasvatus Opetus Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyvien hoiva ja huolenpito Ympäristön toimivuus ja turvallisuus Tukipalvelukeskus Talousasiantuntija/Lakeus (tilap.) Avoin päiväkoti: lastentarhanopettaja, lastenhoitaja Luokanopettajat 2 kpl, Kirkonkylä ja Santamäki Ylikylän 7. luokka: apulaisrehtori Terveydenhoitaja Psykologi Sairaanhoitaja Sosiaalityöntekijä Etuuskäsittelijä/sosiaaliohjaaja Koulukuraattori Työllistetyt passiivituella olevista 20 hlöä Lähihoitajat 2 kpl Maisemansuunnittelija/kunnan puutarhuri Suunnitteluassistentti Henkilöstöpalvelusihteeri Toimistovirkailijan muutos järjestelmäasiantuntijaksi HENKILÖSTÖMENOT Kempeleen kunnan henkilöstömenot ovat 37,9 milj. euroa, kasvu 1,9 milj. euroa eli 5,3 %. Niiden osuus toimintamenoista on 51,8 %. Palkat Kunta-alan ansiotason ennakoidaan kohoavan vuonna 2010 runsaat 3 %. Nousu johtuu sekä vuonna 2007 että alkuvuonna 2010 sovituista korotuksista. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Vuoden 2011 ansiotasokehityksen arviointia vaikeuttaa se, että nykyiset sopimukset ovat irtisanottavissa. Seuraavat sopimuskorotukset voivat astua voimaan aikaisintaan Kuntien ansiotason on oletettu kohoavan n. 2,5 % eli hieman yleistä tasoa hitaammin. Kempeleessä palkkojen korotukseksi on arvioitu 1 %. Palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat lisäksi paikalliset palkkaratkaisut sekä henkilöstömäärän ja rakenteen muutokset. 31

32 Talousarvio 2011 Palkkojen kehitys vuosina Ta Ta2011 Varsinaisten kk - palkat Erilliskorvaukset Sijaiset Tuntipalkat Työllisyysvaroin palkatut Tilapäiset Muut henkilöstökulut, % Sosiaaliturvamaksu 2,20 Työttömyysvakuutusmaksu 3,25 Tapaturmavakuutusmaksu 0,57 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,07 KueL 16,00 VaEL 20,97 Työnantajamaksuperusteet kohoavat ensi vuonna 0,2 prosenttiyksiköllä lähinnä työttömyysvakuutusmaksun nousun myötä. Suurimman työnantajamaksun, kuntien eläkevakuutusmaksun oletetaan pysyvän ennallaan. Kevan valtuuskunta päättää vuosittain etukäteen eläkemenoperusteisen maksun ja varhe-maksun kokonaissumman, joka sitten jaetaan toteutuvien eläkemenojen perusteella kuntien kesken. KueL-palkkaisten työnantajan sosiaalivakuutusmaksut on arvioitu yhteensä 21,8 % ja VEL-palkkaisten 28,4 %. 32

33 Talousarvio 2011 Varhe-maksua eli varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua maksetaan työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa joko työttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai jotka alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Varhaiseläkemenoperusteisen maksun (varhe) suuruus on osittain riippuvainen työnantajan omista varhaiseläketapauksista. Keskimääräinen varhe-maksu vuonna 2010 on 1,3 prosenttia palkoista. Vel-maksuihin on varattu euroa, muutos -24 % edelliseen vuoteen verrattuna. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Eläkeperusteinen maksu ei perustu lainkaan palkkoihin vaan kunakin vuonna maksettaviin eläkkeisiin. Maksu jyvitetään niiden kuntien maksettavaksi, joiden palveluksessa eläkkeet ovat aikanaan karttuneet. Laskennassa otetaan huomioon vain ennen vuotta 2005 karttuneet eläkkeet. Kunnan maksuosuuteen on otettu euroa, kasvu 1,6 %. Työterveydenhuolto Työterveyshuoltopalveluiden kustannukset ovat euroa, kasvu euroa eli 2,5 %. Henkilöstöstrategian painopisteet 2011 Kempeleen kunnan henkilöstöstrategiseksi painopisteeksi on nostettu yhdessä tekemisen toimintakulttuurin ja toimivan johtamisjärjestelmän vahvistaminen. Henkilöstöresurssien käyttöä parannetaan seuraavilla toimenpiteillä: 1. Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen a. Yhtenäisen rekrytointiprosessin määrittäminen ottamalla huomioon Lakeuden yhteistoiminta-alue b. Johtamisen toimintamallien kuvaaminen Kempele toimintamallissa ja Lakeuden yhteistoiminta-alueella c. Esimiesten osaamisen vahvistaminen, vertaistukitoiminnan pilotointi 2. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö a. Henkilöstö on mukana työn suunnittelussa Lakeuden yhteistoiminta-alueen valmistelutyössä b. Tehtäväkuvat ja vastuut selkeät c. Työnvaativuuden arviointi kirjastotoimessa, sosiaalisessa turvallisuudessa sekä varhaiskasvatuksessa 3. Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö a. Työterveyshuollon yhteistyön vahvistaminen, sairauspoissaoloihin puuttuminen, varhaisen tuen mallin koulutus b. Työterveydenhuollon tuki muutoksissa c. Kempele työnantajapolitiikan luominen Lakeuden yhteistoiminta-alueella d. Henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen: virkistysuimalan vuosilippu, kuntosalituki ja TYKY+ -seteleiden käyttö. 33

34 kalenteripäivää Kempeleen kunta Talousarvio Sairauspoissaolopäivät /hlö pvä/hlö 14,8 17,9 14,2 16, , ** Ennuste vuoden 2010 sairauspoissaoloille on 18 pv/hlö. Vuonna 2009 toteutuma oli 15,4 kalenteripäivää/hlö. 34

35 Talousarvio 2011 VEROTULOT Kempeleen kunnan omilla verotuloilla rahoitetaan 61,7 % kunnan kokonaismenoista. Verotulot on arvioitu 53,2 milj. euroksi, jossa on 4,9 % kasvua vuoden tilinpäätösennusteeseen Ta 2010 Tp Osuus % Kunnallisvero ,5 Yhteisövero ,8 Kiinteistövero ,7 Yhteensä ,0 Muutos-% 7,2 6,1 0,5 3,4 9,3 4,8 VEROPROSENTIT Tulov eroprosentti 18,50 18,50 18,50 19,50 19,50 Kiinteistöv eroprosentit Yleinen kiinteistöv ero 0,70 0,70 0,70 0,95 0,95 Vakituinen asuminen 0,27 0,27 0,27 0,40 0,40 muut asuinrakennukset 0,70 0,70 0,70 0,95 0,95 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kunnallisvero Kempeleessä tuloveroprosentin tuotto on 2,3 milj. euroa. Luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Ansiotulojen kunnallisverot määrätään verotettavan tulon ja kunnan tuloveroprosentin perusteella. Pääomatuloista suoritetaan pelkästään valtionvero. Vuoden 2011 sopimustilanteen ollessa avoin on vaikea ennakoida missä määrin talouden nousun käynnistyminen ja työllisyyden paraneminen vaikuttavat toisaalta yritysten palkanmaksukykyyn ja toisaalta palkankorotuspaineisiin työmarkkinoilla. Valtionvarainministeriö arvioi ansioiden nousun kiihtyvän vuonna ,8 prosenttiin. Kunnallisverotusta kevennetään työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä korottamalla siten, että tulotason nousu ja palkansaajamaksujen nousu eivät kiristä verotusta. Kevennykset kompensoidaan kunnille kuntakohtaisesti valtionosuuksia korottamalla. 35

36 Talousarvio KEMPELEEN TULOVEROPROSENTTI JA EFEKTIIVINEN VEROASTE ** 2011** Tuloveroprosentti Tuloveroprosentti Efektiivinen veroaste, % Efektiivinen veroaste kuvaa maksettavan kunnallisveron suhdetta ansiotuloihin. Yhteisövero Kiinteistövero Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,17. Se nousee tämän vuoden 18,97:stä 0,2 prosenttiyksikköä. Korkein veroprosentti on ensi vuonna 21,50 ja matalin 16,25. Yhteisöveroprosentti on 26. Kuntien osuus yhteisöverotuotosta on 33 %. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on korotettu väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin verovuosilta tehtävistä yhteisöveron tilityksistä. Yksittäisen kunnan jako-osuus määräytyy suhteellisena osuutena kaikille kunnille jaettavasta yhteisöverosta. Yksittäisen kunnan verovuoden 2011 jako-osuus määritellään kerralla lopulliseksi verovuosien 2008 ja 2009 jako-osuuksien keskiarvona. Kempeleen kunnan verovuoden 2011 jako-osuus pienenee 7,5 %. Kiinteistöveroa maksetaan kiinteistön, mm. asuinrakennusten, liike-, teollisuus- ja toimistotilojen sekä tonttien verotusarvojen perusteella kiinteistöjen sijaintikunnalle, Valtio asettaa kiinteistöveron ala- ja ylärajat. 36

37 Talousarvio 2011 VALTIONOSUUDET Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskenta perustuu seuraaviin perusteisiin: yleisen osan määräytymisperusteisiin, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin, esi- ja perusopetuksen ja kirjaston laskennallisiin kustannuksiin ja taiteen perusopetuksen ja kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin. Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen valtionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Siinä rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisina. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tuke kuntien yhdistymiseen. Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyy siten, että valtionosuusperusteiden mukaisesta laskennallisesta kustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnille yhtä suuri omarahoitusosuus. Laskennallisessa kustannuksessa otetaan huomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevat kunnittain. Valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla. Vuonna 2011 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,11 eli kunnan rahoitusosuus on 65,89 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitettavissa palveluissa valtionosuusprosentti on 41,89, jolloin kunnan rahoitusosuus on 58,11 %. Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Valtionosuuden tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan. Vähennys on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta. Valtionosuuksien 4 prosentin kasvu perustuu mm. veronkevennysten kompensointiin, indeksikorotukseen sekä maahanmuuttajakorvausten, toimeentulotuen ja opetustoimen ja harkinnanvaraisten avustusten lisäämiseen. 37

38 euroa euroa Kempeleen kunta Talousarvio 2011 VERORAHOITUS TOIMINTAKATTEEN SEKÄ VEROTULOJEN ETTÄ VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS ** Ta 2011 Verotulot Valtionosuudet Toimintakate VUOSIKATE Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja menot. VUOSIKATE JA POISTOT Tp2010* Vuosikate Poistot Vuoden 2011 vuosikatetavoite on 5,8 milj. euroa. Se on 7,3 % toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien summasta. Vuosikate kattaa poistoja 153,7 %. Asukasta kohti laskettuna vuosikate on 356. Talousarvioesityksen mukaan vuosikate jää selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta pysyy jatkossakin velkaantumisen ja /tai veronkorotusten tiellä. Vuosikate ei ole riittänyt viimeisen 10 vuoden aikana nettoinvestointien rahoittamiseen kuin muutaman kerran. 38

39 Talousarvio 2011 RAHOITUSTULOT JA MENOT Korot Ta2010 Ta2011 Ts2012 Ts2013 Menot Tulot Nettomenot Korkomenoihin on arvioitu lainoista maksettavat ja tilikaudelle jaksotettavat korot. Tuloslaskelmassa on nähtävissä lainamäärän kasvusta johtuva korkomenojen nousu. Muu rahoitus Ta2010 Ta2011 Ts2012 Ts2013 Menot Tulot Nettotulot POISTOT PYSYVISTÄ VASTAAVISTA TILIKAUDEN TULOS Tilikauden alijäämä Ta2010 Ta2011 Ts2012 Ts2013 Menot Investointimenot kirjataan kuluksi poistoina investoinnin taloudellisena käyttöaikana. Poistojen tarkoituksena on kattaa korjausinvestoinnit. Poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistojen määräksi arvioidaan 3,8 milj. euroa. Vuosikatteella rahoitetaan 153,7 % poistoista. Korkean investointitason johdosta tulevina vuosina kasvavat myös poistot. Tilikauden tulos on euroa. Tämä vastaa vajaan tuloveroprosentin tuottoa. Tilikauden tuloksen käsittelyerien jälkeen ylijäämäksi muodostuu euroa. Tilikauden tuloksen käsittelyerät, so. Poistoerän, Varauksen ja Rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita. Talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat. Aikaisempien vuosien positiivisista tilikauden tuloksista on tehty investointivarauksia Linnakangastaloa, Ylikylän koulua, Kokkokankaan päiväkotia, lukiota, Kempelehallia ja terveyskeskuksen laajennusta varten. Investointihankkeiden valmistuttua investointivaraukset on tuloutettu ja kirjattu poistoeroiksi. Poistoeroista kirjataan vähennyksiä sitä mukaan, kun hankintamenoista tehdään poistoja. Kunta on etukäteen rahoittanut euroa vuoden 2011 investointihankkeiden suunnitelman mukaisia poistoja. 39

40 Talousarvio 2011 TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN TULOSLASKELMA Taloussuunnitelman tuloslaskelma on laadittu pääasiassa siten, että vuoden 2011 talousarvioesitystä on tarkistettu väestöennusteen ja peruspalveluindeksin mukaisesti. TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatulot prosenttia toimintamenoista = 100 x Toimintatulot/Toimintamenot Tunnusluku osoittaa, kunka paljon käyttötalouden toimintamenoista katetaan maksu- ja myyntituloilla Ta 2010 Ta ,9 12,2 12,3 10,9 12,5 Verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan 87,5 % toimintamenoista Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Tunnusluvun perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Edellytyksenä on, että poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista poistonalaisten investointien tasoa Ta2010 Ta ,8 107,7 77,3 47,0 153,7 109,7 161,0 Vuosikatteella rahoitetaan 153,7 % poistoista Vuosikate euroa/asukas Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä Ta 2010 Ta Vuosikate asukasta kohti nousee merkittävästi. 40

41 Talousarvio 2011 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoitusosaan merkitään antolainauksen ja lainakannan muutokset. Toiminnan rahavirta saadaan kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauseränä maan myyntivoitot, jotka on merkitty käyttötalousosaan teknisen osaston tuloiksi. Investointien rahavirta saadaan kun investointimenoista vähennetään valtionosuudet ja avustukset sekä maan myyntitulot RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion Talousarvio Talousarvio Toiminnan ja investointien rahavirta muutokset + muutokset 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta netto Rahoituksen rahavirta Antolainaus Antolainasaamisten lisäys 0 0 Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Varsinaisen toiminnan tuloista ja menoista jää tulorahoitusta 3,5 milj. euroa investointien ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen. Investointien rahoitustarve on 4,7 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennetään 2,6 milj. euroa. Uutta lainaa tarvitaan 3,8 milj. euroa. Pitkällä aikavälillä kunnan on kyettävä tulorahoituksella rahoittamaan kaikki investoinnit, vaikka se väliaikaisesti ottaakin lainaa. 41

42 euroa Kempeleen kunta Talousarvio 2011 INVESTOINNIT VUODESTA Tp2010* Ta2011 Maa-alueet Rakennukset Muut pv menot Kunnallistekniikka Kalusto ja atk-ohjelmat Osakkeet ja osuudet Investoinnit ovat yhteensä 8,1 milj.. Ne lisääntyvät edellisestä vuodesta 1,6 milj.. INVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT ** Ta 2011 Investointien omahankintameno Vuosikate Poistot 42

43 euroa Kempeleen kunta Talousarvio 2011 LAINAKANNAN MUUTOKSET Tp2010** Ta2011 Ts2012 Ts2013 Lainojen lisäys Lainojen vähennys Lainat Lainat / asukas LAINANHOITOKUSTANNUKSET JA VEROPROSENTINTUOTTO Tp2010** Ta Lyhennykset Korot Veroprosentin tuotto Lainanhoitokustannukset ovat 3,4 milj. euroa ja vastaavat 1,5 kunnallisveroprosentin tuottoa. KUNTAKONSERNIN LAINAKANTA ** Ta2011 Ts2012 Ts2013 Kunta Tytäryhteisöt Lainat Lainat / asukas Kempeleen kuntakonsernin lainakanta asukasta kohti on /asukas. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kempeleen kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ovat Kiinteistö Oy Kempeleenkartano ja Kempeleen Vesilaitos Oy. 43

44 Talousarvio 2011 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan investointimenoja, joista on vähennetty rahoitusosuudet. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu vuosikatteella Ta 2010 Ta ,1 38,6 85,3 29,3 79,4 37,5 225,8 Investointien omahankintamenoista 20,6 % jää rahoitettavaksi lainalla. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / ( Investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainan lyhennykset). Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä Ta2010 Ta ,6 35,6 50,0 20,5 58,6 29,2 96,7 Vuosikate on 58,6 % investointien omahankintamenoista ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate = ( Vuosikate + Korkokulut) / ( Korkokulut + lainanlyhennykset) Ta 2010 Ta ,1 2,7 1,2 0,8 1,9 1,2 1,5 Lainahoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Jos tunnuluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. 44

45 Talousarvio 2011 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion Talousarvio Talousarvio Muutos% muutokset + muutokset /11 Toimintatulot , Myyntitulot ,3 Maksutulot ,1 Tuet ja avustukset ,2 Muut tuotot ,6 Toimintamenot , Henkilöstömenot ,3 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ,2 Avustukset ,5 Muut toimintamenot ,0 TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustulot ja -menot: , Korkotulot Muut rahoitustulot , Korkomenot , Muut rahoitusmenot , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , Suun.mukaiset poistot , Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron muutos , Varausten muutos 0 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli-/alijäämä , Kunnan sisäiset palveluiden myynnit sisältyvät toimintatuloihin kohtaan myyntitulot Kunnan sisäiset palveluiden ostot sisältyvät toimintamenoihin kohtaan palveluiden ostot 45

46 Käyttötalousosa KÄYTTÖTALOUSOSA TA+MUUTOKSET Talousarvio Muutos Muutos TS TS ULKOISET JA SISÄISET euroina 2010/ KANSALAISKUNTA Tulot , Menot , Netto , PALVELUKUNTA PERUSPALVELUPROSESSI Peruspalvelujohto Tulot , Menot , Netto , Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tulot , Menot , Netto , Vapaa-aika Tulot , Menot , Netto , Terveys ja toimintakyky Tulot , Menot , Netto , Sosiaalinen turvallisuus Tulot , Menot , Netto , Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tulot , Menot , Netto , PERUSPALVELUPROSESSI Tulot yhteensä , Menot yhteensä , Netto yhteensä , YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS - PROSESSI Tulot , Menot , Netto , TUKIPALVELUKESKUS Tulot , Menot , Netto , KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tulot , Menot , Netto ,

47 Käyttötalousosa Käyttötalouden kehitys Kunnan toimintamenot kasvavat vuonna ,4 % vuoden 2010 muutettuun talousarvioon verrattuna. Tulojen lisäys ilman maanmyyntituloja on 6,6 % ja Nettomenot kasvavat 1,6 M ilman maanmyyntituloja eli 2,6 %. Kansalaiskunta Kansalaiskunnan menot kasvavat 4,8 % ja tulot 34 %. Menot laskevat Oulun seutukunnan yrityspalvelukeskuksen ja osaamiskeskusohjelmasta poisjäännin myötä mutta vastaavasti kasvavat Lakeuden yhteistoiminta-alueen valmistelun seurauksena. Tuloja kasvattaa muiden Lakeuden kuntien maksuosuudet yhteistoiminta-alueen valmisteluun. Peruspalvelut Peruspalveluiden nettomenot kasvavat 3,6 %. Menojen arvioidaan kasvavan 4,0 % ja tulojen 9,3 %. Henkilöstömenoihin on varattu 1,7 :n lisäykset (6,1 %). Palveluiden ostoihin on varauduttu 0,8 M suuremmalla summalla (2,8 %). Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu alaprosessin nettomenot kasvavat 4,5 %. Merkittäviä panostuksia ovat uusi ryhmäperhepäiväkoti, yksityisen päivähoidon tuen korotus, avoinpäiväkoti kunnan länsipuolelle, opetustoimen 1. luokkien uudet ryhmät, oppilaiden kuljetukset ja 7- luokkien toiminnan käynnistäminen Ylikylän koululla. Nuorisotyössä lisätään nuorten työpajatoimintaa. Vapaa-aika palveluiden nettomenot lisääntyvät 3,4 %. Menot kasvavat uusien Pirilän tilojen käyttöönoton myötä. Terveys ja toimintakyky alaprosessin nettomenot lisääntyvät 0,8 milj. (3,7 %) vuoden 2010 muutettuun talousarvioon verrattuna. Palveluiden ostoihin on varattu noin 0,5 milj. enemmän kuin vuonna Erikoissairaanhoidon osuus menoista on 61 % (12,9 M ). Erikoissairaanhoidon palveluihin on varattu enemmän kuin talousarviossa Sosiaalinen turvallisuus alaprosessin menot kasvavat 3,7 % eli muutettuun 2010 talousarvioon verrattuna. Lisäpanostusta on suunnattu työllistämiseen ja uuden henkilöstön palkkaamiseen. Oman toiminnan laajentuessa ostopalveluita vähennetään. Vammaispalveluissa menojen arvioidaan supistuvan kun laitoshoidosta siirretään painopistettä keveämpiin palveluihin. Myös lastensuojelun laitoshoitoa ja perhekotihoitoa supistetaan ja avohuollollisiin toimenpiteisiin lisätään voimavaroja. Ikääntyneiden palveluihin lisätään resursseja kasvavan asiakaskunnan myötä. Toimintamenot kasvavat 4,8 % ja tulot 9 %. Yli 75-vuotaista kohden laskettuna menot kuitenkin laskevat eurosta euroon. Resursseja suunnataan säännöllisen kotihoitoon, palveluasumiseen ja omaishoidon tukeen. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluissa toimintamenot kasvavat 11 %. Menoja kasvattaa pelastuspalveluiden maksuosuuksien kasvu ( ) ja uuden henkilöstön palkkaus. Tilapalveluiden vuokrat kasvavat myös uusien tilojen käyttöönoton myötä. Tukipalvelut Tukipalveluissa menot kasvavat 2,6 % ja tulot 1,5 %. Jos huomioidaan henkilöstön siirto lasten ja nuorten palveluihin, ulkoisten menojen ja tulojen toimintakate heikkenee 5,4 %. Eniten kasvava menoerä on ateriapalveluiden elintarvikkeet ( , +16,2 %). 47

48 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto KANSALAISKUNTA Konsernihallinto Toiminta ajatus Konsernihallinnon tehtävänä on vastata kunnan strategisesta johtamisesta, omistajaohjauksesta, demokraattisesta päätöksenteosta ja palveluiden järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Konsernihallintoon kuuluvat vaalit, valtuusto valiokuntineen, tarkastuslautakunta ja viranomaislautakunta sekä kunnanhallitus ja sen alaiset viranhaltijat, kehittämishankkeet ja yhteistoiminta. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2011 Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin (kyselyt, asiakaspalaute) Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys ei laske Kempele on turvallinen ja viihtyisä paikka asua: Turvallisuus ei laske Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma valmis v Suunnitelma ekotonttien käyttöönotosta valmis v Asuntorakentamisesta kaavojen mukaista 98% Äänestysaktiivisuus Kempeleessä ei laske ed. vaaleihin verrattuna Aloitteiden käsittely max 3 kk Vierailut kunnan sivuilla lisääntyvät Laaja asuinkuntaindeksi 3,73 asteikolla 1-5 Kuntapalveluiden laatu 2010 tutkimuksessa (2009 3,7) Asukastyytyväisyyskysely Kuntalaisista 88 % kokee turvallisuuteen liittyvät asiat olevan hyvin hoidettu ( %) Joukkoliikenteen käyttö Joukkoliikenteenkäyttö ei ole lisääntynyt n seutulippua myydään vuosittain Tonttivaranto ekorakentamiseen Riittävä tonttivaranto ekorakentamiseen Haapamaan uudella kaava-alueella Kaavoituksella ohjaaminen Rakentaminen asemakaavan ulkopuolelle vähäistä Äänestysaktiivisuus (vaalivuosina) Ei vaaleja 2010 Aloitteet Aloitteita saapunut 21 kpl, joista valmiita 12 kpl. Kaikki käsitelty alle 3 kk: n kuluessa, niistä 9 kpl 2 vk:n sisällä Kunnan kotisivuilla vierailtu keskimäärin 592/pv Tyytyväisyys tiedottamiseen ei laske Tyytyväisyys tiedottamiseen KAPA- tutkimuksessa 73 % vastaajista piti tiedottamista hyvin hoidettuna ( %) 48

49 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Myönteinen ja houkutteleva kuntakuva Kempele on hyvä paikka elää, asua ja yrittää Kyselyjen tulokset ja vertailu muihin Oulun seudun kuntiin Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja -väylät Monipuolinen asuntotarjonta Hankkeet eritasoliittymän ja uuden poikittaisyhteyden saamiseksi etenevät Kaava yhteyden saamiseksi Ouluntulliin valmis vuoden 2011 aikana Vuokra-asuntojen kuntoselvitys tehdään ja laatua parannetaan Kuntalaisten tyytyväisyys Hankkeiden eteneminen Vuokra-asuntojen määrä ja laatu Osayleiskaavan muutos käynnistetty eritasoliittymän saamiseksi kaavaan Vuokra-asuntojen määrä ennallaan, kysyntä vähentynyt Kaavoissa riittävä varanto erityyppisiä tontteja 5 vuoden rakentamiseen Myytävien tonttien varanto erityyppiseen asuntorakentamiseen Myytävien asuntojen ja myytävien tonttien saatavuus Kerros- ja rivitalorakentamiseen riittävästi tontteja Kaavalaajennuksiin tulee 267 AO-tonttia ja 29 paritalotonttia Toimivat yrityspalvelut Neuvontapalvelujen järjestäminen sekä aloitusvaiheen että elinkaarivaiheen yrityksille Maareservin saaminen taajaman länsi- ja itäosasta Uusien yritysten/työpaikkojen määrä/muutos Maareservi kaavoitusta varten, ha Yritystonttien määrä ja rakennusoikeus, k-m2 Asuntojen ja tonttien saatavuus hyvä Sopimus Uusyrityskeskuksen kanssa solmittu Yritysten määrä kasvanut n. 30 kpl/v Raakamaata n. 400 ha, pääasiassa taajaman itäosassa Yritystontteja 30 kpl Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Luottamushenkilöiden johtajuuden vahvistaminen Luottamushenkilöiden itsearviointi keväällä 2011 Luottamushenkilöt kokevat vaikutusmahdollisuudet hyviksi ka vähint. 3,5 Yhteistyöntoimivuus ka. vähint. 3,5 Strategiaan sitoutuminen ka. vähintään 4 Toimintamallin ohjausryhmän arviointi Valtuutettujen valiokuntatyön arviointi 2010/1: 70 % kyselyyn vastanneista oli samaa tai osittain samaa mieltä väitteen Koen, että omat vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät kanssa. Koen, että valiokunnan vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät väitteen kanssa oli vastanneista 70 % samaa tai osittain samaa mieltä. 49

50 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen Tyytyväisyys esimiestoimintaan, ka 3,75 Kehityskeskustelut käyty, 100 % Vuorovaikutus ja tiedonkulku on avointa, työhyvinvointikysely Työtyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan tulokset Kehittämiskeskustelujen laatu ja kattavuus Työtyytyväisyyskyselyn tulokset 2009 ka 3, toteutetaan tammikuussa ka 70,2 % 2010 sidottu tuloksellisuuserän maksamiseen, 100% Tiedonkulku 2009 ka 3,6 % Osaava henkilöstö Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö Johtamisen toimintamallien kuvaaminen Kempele toimintamallissa ja Lakeuden yhteistoiminta-alueella Esimiesten osaamisen vahvistaminen, vertaistukiryhmän, pilotointi Henkilöstö mukana työn suunnittelussa Lakeuden yhteistoiminta-alueen valmistelutyössä Yhtenäinen rekrytointiprosessi määritellään Lakeuden selvitystyön yhteydessä ja kelpoisuusehtojen päivitys saatetaan loppuun Kehityssuunnitelmien laadintaa koskeva kysymys sisällytetään työhyvinvointikyselyyn Työnvaativuuden arviointien suorittaminen kirjastotoimi, sosiaalinen turvallisuus, varhaiskasvatus Työterveyshuollon yhteistyön vahvistaminen, sairauspoissaoloihin puuttuminen Tehtäväkuvat ja vastuut selkeät Yhteisten prosessien kuvaamiset Esimiesten vertaistukiryhmät käynnistetty Ratkaisukeskeinen koulutus toteutettu Henkilöstö kytketty mukaan työnsuunnitteluun Yhtenäinen rekrytointiprosessi. Kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö Kehityskeskustelut (kehittymissuunnitelmien laadinta) Työn vaativuuden arvioinnin kattavuus Poissaolosyykoodit palkkahallinnon ja työterveyshuollon välillä harmonisoitu. Varhaisen tuen mallin koulutus uusitaan. Tukipalvelukeskus 100 % Rekrytointikoulutus Päivitys jatkuu. Kysely tammikuussa 2011 TVA järjestelmät luotu, TTES järjestelmä käytössä. KVTES 12/2010. Kempeleen työnantajapolitiikan luominen Lakeuden yhteistoiminta-alueella Muutostilanteiden tuki, työterveyspsykologipalveluiden hyödyntäminen Yhteinen työnantajapolitiikka on luotuna Lakeuden yhteistoimintaalueelle 2013 mennessä. 50

51 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Menojen ja tulojen tasapaino Toimintakate ei kasva nopeammin kuin verorahoitus Pääomatulojen tulorahoitusosuus 58,6 % Lainamäärä , /as. Talousarviota noudatetaan Toimintakatteen kasvu verrattuna verorahoituksen kasvuun Velkaantumisen taso Talousarvion alitukset/ylitykset Seurantaraportit Palvelusopimusten laadinta Tulopohjan turvaaminen Kunnan kuntayhtymien maksuosuudet budjetoitu tarvetta vastaavasti Tytäryhtiöiden talous hoidetaan pitkällä aikavälillä maksutuloilla Palvelusopimuksiin ei tarvitse tehdä määrän eikä hinnan muutoksia Kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden taloussuunnitelmien pitävyys Palvelusopimusten pitävyys Yritysten ja työpaikkojen kehitys Työttömyys Palvelusopimusten muutokset +0,5 % toimintamenoista Kunnan väestönkasvun hallinta Verotettavat tulot /asukas Toteutunut/tavoiteltu väestönmuutos Kehitysnäkymät Oulun seutukuntaan kuuluvat kuusi kuntaa Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä valmistelevat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 :n 3. momentin tarkoittamaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-aluetta, jonka on tarkoitus käynnistyä alkaen. Oulun seudun eteläisten kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueesta käytetään valmistelussa työnimeä Lakeus. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja -projektit Kempeleen toimintamallin kehittämistä jatketaan: Kempeleen kunta on mukana Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) - hankkeessa, joka on osa Kuntaliiton käynnistämää Uusi Kunta 2007 ohjelmaa. Se tuottaa myös tietoa käynnistyneeseen kuntalain valmisteluun. Uuden sukupolven organisaation ja johtamisen hankkeen perustehtävänä on yhdessä kuntien kanssa kehittää johtamistapoja ja organisaation rakenteita, jotta kunnat pystyvät vastaamaan 2020 luvun haasteisiin. Uudenlaisilla johtamistavoilla ja rakenteilla mahdollistetaan elinvoiman vahvistaminen sekä tuottavuuden ja innovaatiokyvyn kehittyminen. Tämä edellyttää toiminnalta asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuutta, vuorovaikutus ja rajapinnat ylittävää yhteistyötä sekä strategista henkilöstövoimavarojen johtamista. Lisäksi on käynnistymässä osin Sitran rahoittama toimintamallin kehittämistä tukeva hanke, jossa selvitetään prosesseja ja palveluita sekä johtamista yli perinteisten toimialarajojen sekä arvioidaan ja tutkitaan, mitä toimintamallilla on saatu aikaan. 51

52 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Kaste- sote johtaminen tiekartta hanke: Kaste ohjelmassa on valmisteilla Pohjois-Suomen alueella sosiaali- ja terveysjohtamisen hankeaihio, jossa kohteena ovat muuttuvan sotetoimen palveluiden johtamisen käytännöt palvelurakenteiden, palveluprosessien ja lähiesimiestyön tasolla. Mm. uusi Oulu, Kainuu ja Helmi yhteistoiminta-alueet ovat tekemässä omaa osahanke-hakemusta. Koko hankkeen budjetti arvioidaan olevan noin 3 miljoonaa euroa. Lakeuden kuntien valmisteltavaksi, päätettäväksi toimeenpantavaksi tulee sosiaali- ja terveydenhuollon strateginen uudelleensuunnittelu, rakenteelliset uudelleen järjestelyt, toiminnallisuuden kehittäminen ja suorituskyvyn uudelleen kohdentaminen siten että ne integroituvat Kempeleen uudistuneeseen toimintamalliin. Osahanketta toteutetaan Lakeuden valmistelun projektiorganisaatiossa päätöksentekotasolla, koordinaatiotasolla ja tuotantoa suunnittelevissa viidessä alatyöryhmässä, seminaareissa, työpajoissa sekä koulutuksissa. Hankkeessa olevat työntekijät perehdyttävät kuntien toimijoita ja luottamushenkilöitä uudistuviin rakenteisiin ja johtamismalleihin ja näin luovat perustaa peruskunnissa päätöksentekoon ja sitoutumiseen. Osahankkeen toteutus jatkuu vuoden 2013 ajan Lakeuden yhteistoiminta-alueen toimivassa organisaatiossa. Muutostuki prosessityön muodossa tulee olemaan keskeinen kriittinen menestystekijä yhteistoiminta-alueen valmistelussa ja ensimmäisinä toimintavuosina. Palvelustrategian valmistelu jatkuu yhdessä Lakeuden muiden kuntien kanssa. Toimenpiteet Eduskuntavaalit toimitetaan huhtikuussa Tarkastuslautakunta osallistuu Vuoden arviointikertomus - seminaariin Osa valtuuston kokouksia kuvataan ja välitetään kuntalaisille netin kautta. Valtuuston itsearviointi toteutetaan alkuvuodesta Tervetuloa Kempeleeseen kirje toimitetaan kuntaan muuttaville vuoden alusta alkaen. Kunnanhallitus siirtyy paperittomaan kokouskäytäntöön. Yhteistyössä Oulun kaupungin ja Oulunsalon kunnan kanssa toteutetaan kevättalvella 2011 retkiluistelurata Vihiluodosta Oritkariin. Kempeleen kunta on sitoutunut hankkeeseen. JoMMa ry:n kautta on saatu rahoitus radan kiinteisiin rakennelmiin mm. taukokatoksiin. Oulun seudun seutuyhteistyö Oulun seudun kehittämiseen on varattu 1,75 euroa/asukas. Kempele ei osallistu osaamiskeskuksen rahoitukseen. Seudun yhteisiin hankkeisiin varataan 4,39 euroa/asukas. Kunnan talousarviossa on varauduttu niihin seudun hankkeisiin, joihin on jo sitouduttu. Seudullisen yhteistyön painopisteet vuosina : Oulun seudulla yhteistyössä voidaan nähdä kolme tasoa: seudun sisäinen yhteistyö, maa-kunnan sisällä tapahtuva yhteistyö maakunnan liiton kanssa ja muiden seutujen kanssa (1+3 yhteistyö ja muut yhteistyöverkostot) sekä valtakunnantasoinen yhteistyö. 52

53 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Seudun sisäisen kehittämistoiminnan osalta keskeisiä painopisteitä ovat seuraavat: 1. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittäminen 2. Työllisyyden ja yrittäjyyden kehittäminen 3. Koulutus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen 4. Hyvinvoinnin kehittäminen 5. Seudullisten tietoyhteiskunta hankkeiden ja palveluiden kehittäminen 6. Nuoriso, liikunta ja kulttuuri 7. Toimialakohtaiset tiimit Oulun seudun ja maakunnan liiton sekä seutukuntien välinen yhteistyö: Oulun seutu osallistuu maakunnallisen toteuttamissuunnitelman laatimiseen ja 1+3 yhteistyöhön seutukuntien välillä. Lisäksi seutu osallistuu maakunnan hyvinvointiohjelman ja alueryhmän koordinointiin. Lisäksi seudun (kuntien ja seutuorganisaation edustajat) edustajat toimivat maakunnan liiton strategia prosessien ja eri työryhmien seutukunnallisina edustajina. Oulun seutu priorisoi myös koko seutua koskevan hankekannan maakunnallisten priorisointipyyntöjen mukaisesti. Valtakunnantason yhteistyö: Oulun seutu on tiiviissä yhteistyössä muiden seutujen kanssa erityisesti KOKO:n kautta ja Kaste ohjelman valtakunnallisten verkostojen kautta. Oulun seutu on jäsenenä valtakunnallisessa MAL verkostossa, hyvinvointiverkostossa ja luovien alojen verkostossa. Tavoitteena on tuoda uudet ideat ja toimintamallit arvioitavaksi ja käyttöönotettavaksi Oulun seudulla. Ohjelmat ja hankkeet Seudun hankkeet (palvelustrategian toteuttaminen) TUKEVA 2 hanke: TUKEVA 2-hankkeessa jatketaan TUKEVA 1:n ( ) aikana käynnistettyjä palveluja parantavia toimenpiteitä sekä kehitetään edelleen uusia toimintamalleja lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hanketta toteuttavat Oulun seutu, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Oulunkaaren seutukunta, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö. TUKEVA muodostaa hyvinvoinnin kehittämisen kokonaisuuden, jossa eri alueille on eri vahvuuksien mukaan määritelty osahankkeiden toteutusvastuu. Hankkeen kokonais-koordinaatiosta ja hallinnoinnista vastaa Oulun seutu. Hankkeen rahoitus (hankeaika ) on haettu Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-ohjelmasta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa, josta Oulun seudun osahankkeen osuus on euroa sekä Oulun seudun osuus yhteisestä koordinaatio-osiosta euroa. Arvio koko hankkeen kustannuksista vuodelle 2011 on n euroa, josta Oulun seudun osahankkeen kustannuksia on n euroa sekä osuus yhteisen koordinaatio-hankkeen kustannuksista n euroa. Valtionavustuksen osuus edellä mainituista kustannuksista on 75 % ja kuntien rahoitusosuus 25 %. TUKEVA 2 -jatkohankekokonaisuutta toteutetaan neljässä (Oulun seudun, Kainuun, Oulunkaaren, Lapin) alueellisessa osahankkeessa sekä yhteisessä koordinaatio-osuudessa. Hankkeen tavoitteet on koottu kolmen toimenpidekokonaisuuden sisälle, joissa kussakin on määritelty osahankekohtaiset toimenpiteet. Seudun liikenteen kehittäminen: Oulun seudun liikenteen kehittäminen tapahtuu liikennejärjestelmätyöryhmässä, joukkoliikennetyöryhmässä, liikennetyöryhmässä ja liikennemallityöryhmässä. Työryhmien toimintaa seuraa ja koordinoi seudun teknisistä johtajista koostuva tekninen tiimi. Työryhmien sihteeri- ja asiantuntijapalvelut on rahoitettu yhteistyössä LVM:n, ELY keskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa yhteistyössä. 53

54 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Liikenteen kehittämistä ohjaa vuonna 2009 solmittu Oulun seudun maankäytön ja liikenteen aiesopimus. Liikenteen kehittämisen osalta menossa on joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman laatiminen, kevyenliikenteen strategian jalkauttaminen ja joukkoliikenneterminaaliverkon kehittäminen. Edellä mainitut selvitykset rahoitetaan seudun (50 %), ELY keskuksen (25 %) ja LVM:n (25 %) kanssa. Seudulliset tekniset palvelut; rakennusvalvonta: Seudun teknisten palveluiden toimintamallivaihto ehdot ovat olleet seudun kunnissa lausunnoilla. Näiden pohjalta on laadittu rakennusvalvonnasta seudullinen toteuttamisselvitys ja sen toteuttamiseen otetaan kantaa vuonna Oulun seudun kuntien logistiikan kehittäminen: Oulun kaupungin matkapalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen seudullisena palveluna. Pilottina aloittaa Kiimingin kunta. Prosessiin liittyy myös kuljetusten hoitamistavan seuranta ja toimintamallin suunnittelu. Hankeen tavoitteet yhdistyvät seudun hankintatoimen eli EPI hankkeen jatkokehittämiseen. Oulun seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus: MAL aiesopimuksen tavoitteena Paras -selonteossa on kaupunkiseudun elinvoimaisuuden parantaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, joukko- ja kevyen liikenteen olo-suhteiden edistäminen, yhteiskuntavastuullinen asuntopolitiikka. Oulun seudulla on laadittu Oulun seudun maankäytön ja liikenteen aiesopimus, joka on allekirjoitettu osallistuja tahojen kanssa marraskuussa Vuoden 2009 aiesopimuksessa keskeisenä tavoitteena on edistää seudullista maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutteista kehittämistä yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Uuden MAL aiesopimuksen tavoitteet edellyttävät Oulun seudulta aikaisempaan verrattuna mm. seudullista asunto-ohjelmaa (otetaan huomioon vuokra- ja erityisasuminen) sekä seudullisia periaatteiden sopimista hajarakentamiseen liittyen sekä elinvoimaan ja kilpailu-kykyyn liittyvien tavoitteiden tarkempaa määrittelyä (vrt. metropolipolitiikka). Lisäksi tuodaan esille Oulun seudun ongelmat liittyen nuorisotyöttömyyteen. Oulun seudun tavoitteet määritellään aiesopimusvalmistelutyöryhmässä. Keskeisenä tavoitteena on määritellä Oulun seudun rooli toisena valtakunnan keskuksena, jolla on laaja vastuu pohjoisen kehittämisestä. Tähän tarvitaan uudenlaista kumppanuutta ja politiikkaa ministeriöiden ja aluehallinnon kanssa. Virkistys- ja vapaa-ajan alueiden toteuttamissuunnitelma: Seutuhallitus hyväksyi virkistys- ja vapaa-ajanalueiden toteuttamissuunnitelman syyskuussa Hailuodon ja Oulunsalon välisen liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittäminen: Seudulla käynnissä olleen Hailuoto-Oulunsalon välisen merialueen liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämisen ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut. Hailuodon ja Oulunsalon kunnat jatkavat suunnittelualueen osayleiskaavan laatimista. Osayleiskaavalla luodaan edellytykset hankkeiden toteuttamiselle. Oulun seutu osallistuu kaavan laatimiskustannuksiin. Alakyläntien jätteenkäsittelyalue: Oulun seutu osallistuu Haukiputaan kunnan käynnistämään Alakylän jätekeskuksen osayleiskaavan laatimiseen ja siihen liittyvän valtatie 4 ja 20 välisen kehätieyhteyden suunnitteluun. Työssä varataan alue jätteenkäsittelyalueen sijoittamiseksi käyttösuunnitelman mukaiselle paikalle tai vaihtoehtona alueen siirtämiseksi kallionlouhinta-alueen läheisyyteen. 54

55 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Oppilaanohjauksen hanke: Opetusministeriön rahoittama Oulun seudun yhteinen Laadullisen oppilaanohjauksen hanke käynnistyi syksyllä Hankeen ensimmäinen vaihe ulottuu vuoden 2010 syksyyn saakka, jonka jälkeen jatketaan hankeen II-vaiheen toteuttamista. Ensimmäisen vaiheen rahoitus ja toisen vaiheen Kuntien pilotteihin 80 % rahoituksesta, 20 % seudulliseen kehittämistyöhön. Oulun seudun nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämishanke, Seutu Nuti hanke: Opetusministeriön rahoittama Oulun seudun nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut kehittää nuorten tieto- ja neuvontapalvelua Oulun seudulla siten, että kaikille seudun nuorille taattaisiin tasapuoliset, maksuttomat ja helposti saavutettavat, lähellä olevat, tieto- ja neuvontapalvelut nuoren yhteiskunnallisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Etsivän työn hanke: Opetusministeriön rahoittamaa etsivää nuorisotyötä on toteutettu Oulun seudun kunnissa lukien. Hallitus on jättänyt syksyllä 2009 Eduskunnalle esityksen nuorisolain muuttamisesta muun muassa siten, että kunnan tulisi nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava nuorisotoimen viranomainen. Hankkeen ensisijaista kohderyhmää ovat vuotiaat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toiminnan ulkopuolella olevat Oulun seudun nuoret. Erityisen huomion kohteena ovat peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa olevat nuoret sekä nuoret, jotka eivät aloita/keskeyttävät opinnot toisella asteella. Myös ennaltaehkäisevä työ oppilaitosten kanssa korostuu enenevissä määrin. Keskeisenä Rahoitushankkeet 1. Bio energiahanke 2. Rehuviljan kehittäminen 3. Perunaverkko hanke 4. Taitajien tierna hanke 5. Kipinää Kylille 6. Meripohjola hanke 7. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien omistajanvaihdoksia tukeva hanke EU-hankkeet EAKR seudun kuntien yhteiset hankkeet 1. Tulevaisuuden koulu ohjelma/ Verkko-oppiminen ja tulevaisuuden oppimisympäristöt 2. Oulu 15 kulttuurin kehittämisohjelma 3. Tulevaisuuden palveluyhteiskunta/ Tietoyhteiskuntapalvelut 4. Soten sähköinen toimintatapa ja teknologia 5. Tulevaisuuden palveluyhteiskunta/ PanOULUseutu EAKR yrityskehitysyhtiöt 1. Oulun seudun hautomoverkosto 2. Internationa Marketing Approach for the Growth of Oulu Imago Hankkeet siirtyvät vuonna 2011 Oulun elinkeinoliikelaitoksen toteuttamiksi ja rahoittamiksi kokonaisuuksiksi. ESR seudun kuntien yhteiset hankkeet 1. Oulun seudun välityömarkkinat toimintamalli ja toteutusvaihe 2. Tulevaisuuden koulu ohjelma/ Verkko-oppiminen ja tulevaisuuden oppimisympäristöt 3. Valmistamo Nuorten kulttuurin innovaatiot menestystekijänä Oulun seudulta 4. Valmistamo Nuorten kulttuuri luovan talouden kehittäjänä 55

56 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Yrityspalvelut Oulun seudun Uusyrityskeskus ry:n toiminnan rahoittajina ovat mm. Oulun kaupunki ja jäsenyritykset. Yhteistyökumppaneina ovat ELY- keskus, TE- toimisto, Finnvera ja jäsenyritykset. Uusyrityskeskus tarjoaa neuvontaa aloittavalle yrittäjälle ensimmäisen kahden vuoden aikana mm. seuraaville osaalueille: liiketoiminnan ja kannattavuuden tarkastelu, markkinointi, lupakäytäntöjen ja vastuiden tarkastelu ja asiantuntijatarpeen selvittäminen. Kunnanhallitus päätti, että aloittavien yrittäjien neuvontapalvelut ostetaan Oulun seudun Uusyrityskeskus ry:ltä, jolloin sopimuksen mukaan vuonna 2011 vuosikustannus olisi 0,56 euroa/ asukas ja vuonna 2012 vastaavasti 0,58 euroa. Elinvoimavaliokunta on ehdottanut, että vuoden 2011 alusta palkataan yritysasiamies kunnan markkinointiin ja hoitamaan olemassa olevien yritysten neuvontaa. Yritysasioiden hoitamista selvitetään yhdessä muiden Lakeuden kuntien kanssa. Yleiskaavoitus Taajaman osayleiskaavaa tarkistetaan keskeisiltä osilta ja työssä laaditaan kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta. Molempien vaihtoehtojen kaupallisten/yrityspalvelujen mitoitus lähtee voimassa olevissa asemakaavoissa osoitetusta kerrosalasta, johon tulee lisäksi kunnan teettämän tulevaisuuden skenaarion sisältämät ratkaisut. Vaihtoehtojen erot syntyvät pääasiassa liikenneverkkoratkaisujen sekä rautatien lähiympäristön ja Zatelliitin alueen maankäyttöratkaisujen pohjalta. Vaihtoehdoissa selvitetään mm. asutuksen lisäämismahdollisuuksia kuntakeskuksen pohjoispuolelle ja Eteläsuomentien varren peltoalueille. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma Tavoitteena on laatia Oulun kaupunkiseudulle kolme vaihtoehtoista joukkoliikenteen palvelutasomallia perusteluineen ja vaikutusarvioineen. Työssä tehdään alustava esitys siitä, mitä kuntien tavoitteet siirtymäkaudelle/suunnitelmakaudelle joukkoliikenteen palvelutasolle ovat erilaisissa vaihtoehdoissa sekä arvioidaan alustavasti rahoitustasoa. Suunnitelman perusteella pyydetään kuntien lausunnot palvelutasomalleista. Valittava malli toimii pohjana tarkentavalle linjastosuunnittelulle ja lopulliselle palvelutasolle. Työssä määritetään joukkoliikenteen määrällisiä ja laadullisia palvelutasotavoitteita seudun kuntien alueelle, johon sisältyvät tässä tarkastelussa Oulu, Kiiminki, Muhos, Kempele, Oulunsalo, Tyrnävä, Liminka ja Lumijoki. 56

57 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Maksuosuudet 2010 Yhteistyötaho 2010 maksuosuus, 2011 maksuosuus, Lakeuden yhteistoiminta-alue (netto) Seudun kehittäminen Oulun seudun osaamiskeskus Ouluseutu yrityspalvelukeskus Oulun seudun uusyrityskeskus Seudun hankkeet Oulun seudun ympäristöliikelaitos Oulun seudun hankintayhteistyö Maaseutupalvelut, osto Tyrnävältä Joukkoliikenne (brutto) Suomen kuntaliitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Työmarkkinalaitos Zeppelinin yrittäjäyhdistys Jomma ry Kunnallisverotus Varhaiseläkemenoperusteiset maksut Eläkemenoperusteiset Kuel-maksut Terveyspalvelut (Medone Oy), brutto Yhteensä KANSALAISKUNTA TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 10/11 Toimintatulot , Myyntitulot ,5 Maksutulot Tuet ja avustukset ,5 Muut tuotot Toimintamenot , Henkilöstömenot ,2 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ,3 Avustukset ,4 Muut toimintamenot ,8 TOIMINTAKATE , Poistot TILIKAUDEN TULOS ,

58 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi PALVELUKUNTA Peruspalvelut PERUSPALVELUJOHTO Toiminta-ajatus Peruspalveluiden tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja sosiaalisten verkostojen kehittymistä sekä tukea elämän hallintaa elämän eri vaiheissa. Peruspalvelut muodostuvat viidestä alaprosessista (lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu, vapaa-aika, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus, ikääntyneiden hoiva ja huolenpito) ja peruspalvelujohdosta. Peruspalveluiden johto vastaa peruspalveluiden tuottamisesta, operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Keskeisimmät tehtävät liittyvät asiakasohjaukseen, palveluprosessien toimivuuteen ja laatuun, tuottavuuteen sekä henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tarkemmat palveluille asetetut tavoitteet, kehitysnäkymät ja strategiset kehittämistoimenpiteet käyvät ilmi peruspalveluiden alaprosessien kohdista. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2011 Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja se otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä. Tyytyväisyys palveluihin (kyselyt, asiakaspalaute) Uuden asiakaspalautejärjestelmä luonti. Asiakaspalaute kysely pilotti tehty. Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Kuntalaisten ja asiakkaiden peruspalveluihin säilyy vähintään nykyisellä tasolla Tyytyväisyys palveluihin Kuntapalvelut tutkimus 2010 (2009) Terveyspalvelut 4 (3,99), sosiaalipalvelut 3,52 (3,58), kulttuuri- j a sivistyspalvelut 3,56(3,47), Liikuntapalvelut 3,75 (3,76), opetuspalvelut 4 (3,97) 58

59 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Asiakaslähtöiset, kuvatut ja arvioidut sekä tarvittaessa uudistetut palveluprosessit. Palveluprosessien kuvausten kattavuus 50 % Palveluprosessien kuvausten kattavuus Vapaa-ajan, ikääntyneiden hoivan ja huolenpidon ja varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen nivelvaiheen (0-2) kuvaukset tehty. Asiakaspalaute ohjaa palveluiden uudistamista Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto - Rai sovellus otettu käyttöön (kokonaisvaltainen arviointi- ja seurantajärjestelmä, joka ottaa huomioon toimintakyvyn eri ulottuvuudet - niin fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen kuin sosiaalisen. ) - Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen sijaisrekrytointijärjestelmä otettu käyttöön kotipalvelussa ja sairaalassa. - Varhaiskasvatukseen haku ja esi- ja perusopetukseen ilmoittautuminen toteutettu sähköisesti - Perhepäivähoitajien sähköinen työraportointi kokeilu toteutettu. - Mukana sosiaali- ja terveystoimen sähköisten toiminta ja teknologia hankkeessa - Perhepäivähoitajien työtuntiseurannan web-ohjelma 59

60 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Yhteistyöhankkeet Seurannan tulokset Arvioinnin tulokset - Yhteistoiminta-alueen valmistelussa, valmisteluryhmän ja ohjausryhmäntukena. Suunnitteluryhmän ja alatyöryhmien työskentely käynnistynyt. - Yhteisiä hankintoja ja kilpailutuksia tehty/käynnistetty. Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Moniammatillinen henkilöstö Uusien rekrytointien määrä suhteessa vapautuviin tehtäviin Viittä vapautunutta tehtävää ei ole täytetty vakituisesti. Tavoitteena täyttää ta10 aikana. Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen Johtamistehtävissä innostavat ja pätevät johtajat. Tyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan arvosana: ka. > 3,5 Toiminnalliset ja taloudelliset vastuut ovat selkeät. Kehittämiskeskustelujen kattavuus 100% Työtyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan tulokset (alaprosesseittain tai/ja palvelualueittain sekä palveluyksiköittäin). Kehittämiskeskustelujen laatu ja kattavuus Mittaus 2/2011 (TP09 3,7) Mittaus 2/2011 (TP09 64,4%) Vuorovaikutus ja tiedonkulku ovat avointa Kehityskeskustelujen laatu ja kattavuus Mittaus 2/2011(TP09 3,9) Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Osaava henkilöstö Osaaminen vastaa toiminnan tarpeita. Kaikki rekrytoitavat tehtävät saadaan täytettyä kelpoisuusvaatimukset täyttävillä henkilöstöllä. Kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö. Avoimeksi tulleet tehtävät/virat saatu täytettyä 100% kelpoisuusehdot täyttävillä henkilöillä. 60

61 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö Työn tekemistä tukeva moniammatillinen työyhteisö. Kaikilla työntekijöillä ja viranhaltijoilla tehtäviä vastaava tehtävänkuva. Työn vaativuuden arvioinnin kattavuus Työnvaativuuden arvioinnin kriteerien päivittäminen tehty yhdessä pääsopijajärjestöjen ja henkilöstöhallinnon kanssa. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys. Talousarvion pitävyys Lokakuun lopun tilanne Kehitysnäkymät Peruspalveluissa palveluiden kysynnän kasvu ja meno kehityksen hallinta on erittäin tärkeää ja luo kovia haasteita palveluiden tuottavuuden parantamiseksi. Tuottavuuden parantamiseksi peruspalveluissa kiinnitetään huomiota siihen, miten palveluita tuotetaan, miten niitä johdetaan, miten uutta teknologiaa hyödynnetään, miten yhteistyö eri toimijoiden kanssa lisätään sekä miten henkilökunta otetaan mukaan uudella tavalla palveluiden kehittämistyöhön. Uusien tuotantotapojen rakentaminen nousee myös hyvin merkittäväksi osaksi Lakeuden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella (Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä, Hailuoto ja Lumijoki). Laajasti tarkasteltuna peruspalveluiden haasteet ja kehittymisen näkymät liittyvät lähivuosien aikana mm. seuraaviin asiakokonaisuuksiin: - Palveluiden suuntaamiseen ennaltaehkäiseviin ja avohoidollisiin palveluihin. - Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. - Lapsiperheiden tukimuotojen monipuolistamiseen ja lisäämiseen. - Sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. - Työllisyyspoliittisiin toimiin. - Kuntalaisten omaehtoisen terveyden edistämiseen ja siinä tukemiseen. - Peruspalveluiden toiminnan kehittämiseen asiakastarpeiden näkökulmasta ja niiden tarkasteluun yhtenä kokonaisuutena. - Palvelukäyttäjien käyttäjäkokemusten aktiivisempi keräämiseen ja niiden voimakkaampaan mukaan ottaminen palveluiden kehittämisessä. - Uudenlaisen osaamisen varmistamiseen ja ammattitaitoisen henkilökunnan saamiseen. - Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ylläpito ja hoivapalveluiden määrän turvaaminen 61

62 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Valtuuston vuonna 2009 asettamien tavoitteiden mukaisesti peruspalveluilta edellytetään toimenpiteitä, joilla kuntalaislähtöisiä palveluita kehitetään ja palvelujen hintojen nousua hillitään sekä henkilöstön työhyvinvointia parannetaan. Vuonna 2010 toteutetun Tykes hankeen myötä osa peruspalveluiden palveluprosesseista on kuvattu. Vuonna 2011 jatketaan peruspalveluiden palveluprosessien kuvaamista. Osa prosessikuvauksista tehdään yhdessä Lakeuden yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa. Vuonna 2010 valmistunutta Hyvän kasvun strategiaan lähdetään toteuttamaan erilaisten hankkeiden myötä. Vapaa ajan palveluissa jatketaan yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja laaditaan kansalaisopiston ja kulttuuristrategia. Peruspalvelut ovat mukana monissa seudullisissa hankkeissa. TUKEVA2 (Tukea Kehitystä Vastuuta) juurrutetaan TUKEVA1 aikana pilotoituja toimintamalleja ja kehitetään neljävuotiaiden hyvinvointiarviointijärjestelmää. Sosiaali- ja terveystoimen sähköisten toimintapa ja teknologia hankkeessa haetaan uusi toimintatapoja erilaisten teknologisten järjestelmien käyttöön ottoon kuntapalveluissa (mm. seudullinen sijaisrekrytointi järjestelmä, perhepäivähoitajien työtuntimäärän kirjaaminen webohjelmistolla, toimeentulolaskuri, päiväkotien läsnäolotiedot jne.). KYTKE (Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun) hankkeen painopisteenä mielenterveyspotilaan hoito- ja kuntoutusprosessi. Asiakaspalautejärjestelmien ja käyttäjäkokemusten tuominen palvelutuotannon kehittämiseksi on käynnistetty. Järjestelmien kehittäminen tarvitsee merkittävää kehittämistä tulevina vuosina. Vuoden 2011 aikana tarkoituksena on käynnistää erillinen hanke Sitran kanssa, joka tukee asiakasnäkökulman tuomista palvelutuotannon kehittämiseen. Pirilän toimintakeskuksen kehittämistä jatketaan. Vuonna 2010 toiminnan Pirilä alueella, nuorisotyön lisäksi, on käynnistänyt ikääntyneiden hoivan ja huolenpidon päivä- ja virkistystoiminnan palvelut. Peruspalvelut on aktiivisena kumppanina Pirilän porrashankkeessa (PiPo). Hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun seudun eteläisten kuntien vuotiaat nuoret, joilla on vaara syrjäytyä toisen asteen koulutuksesta tai työelämästä. Projektin toiminnan piiriin ohjataan nuoria mm. Oulun seudun TE - toimistosta, Kempeleen kunnan koulu-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveystoimesta ja Etsivän työn hankkeesta. Nuoria palvellaan hankkeessa yksilöllisesti. Projektityöntekijät perehtyvät nuoren tilanteeseen, laativat alustavan palvelutarvearvion sekä kokoavat tarvittavan työryhmän verkostotapaamiseen. Toimenpiteet Peruspalveluiden palvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja sosiaalisten verkostojen kehittymistä sekä tukevat elämän hallintaa elämän eri vaiheissa. Peruspalveluiden erilaiset kehittämishankkeet tähtäävät palveluiden laatuun, toimivuuteen, saatavuuteen, työhyvinvointiin ja kustannusvaikuttavuuteen. Peruspalveluiden talousarviossa panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin ja vastataan asiakastarpeiden muutoksiin. Alla on merkittävimpiä muutoksia. Terveys ja toimintakyvyssä lisätään terveydenhoitajan ja psykologin työpanos. Lisäksi erikoissairaanhoidon, terapiapalveluiden, erilaisten hoitotarvike ja muiden palveluiden ostoja lisätään. Uusi apuvälinekeskus aloittaa toimintansa vuoden 2011 alussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. 62

63 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalisessa turvallisuudessa lakisääteisten palveluiden määräajoissa pysymiseksi perustetaan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tehtävä ja virka sekä lisätään palkkamäärärahoja tukityöllistämiseen. Koulukuraattorin palveluita lisätään perustamalla yksi uusi virka. Vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien avustus tuntimäärää lisätään. Lasten ja nuorten palveluissa varhaiskasvatuksen palvelualueelle lisätään määrärahaa yksityisen päivähoidon kuntalisiin ja otetaan uusi ryhmäperhepäiväkoti kokovuotisesti käyttöön. Opetuksen puolella varaudutaan syksystä 2011 alkaen uuden yhtenäiskoulun yläluokkien opetuksen käynnistämiseen ja lisätään opetusresursseja (2 luokanopettajaa), jotta opetusryhmäkoot pysyisivät asetettujen tavoitteiden mukaisina. Ikääntyneiden hoiva ja huolenpidon palveluissa omaishoidon tuen saajien lukumäärää nostetaan kymmenellä ja omaishoidon tuen resursseja kohdennetaan vammaisten ja muiden erityisryhmien tarpeisiin. Varmistetaan osaavan sijaishenkilöstö perustamalla terveys ja toimintakyvyn kanssa yhteiset työtehtävät (sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa). Vapaa ajan palveluissa lisätään laadukkaita tapahtumia yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja jatketaan kolmannen sektorin yhteistyön lisäämistä mm. liikuntapalveluissa. 63

64 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi PERUSPALVELUPROSESSI TA TA Talousarvio TS TS Peruspalvelujohto 2010 MUUTOS Tulot Menot Netto Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tulot Menot Netto Vapaa - aika Tulot Menot Netto Terveys ja toimintakyky Tulot Menot Netto Sosiaalinen turvallisuus Tulot Menot Netto Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tulot Menot Netto Yhteensä tulot Yhteensä menot Yhteensä netto

65 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi PERUSPALVELUPROSESSI TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 10/11 Toimintatulot , Myyntitulot ,0 Maksutulot ,2 Tuet ja avustukset ,6 Muut tuotot ,0 Toimintamenot , Henkilöstömenot ,1 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ,2 Avustukset ,2 Muut toimintamenot ,3 TOIMINTAKATE , Poistot , Vyörytyskulut ,5 Vyörytystuotot ,5 TILIKAUDEN TULOS , PERUSPALVELUJOHTO TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 10/11 Toimintatulot , Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tuotot ,0 Toimintamenot , Henkilöstömenot ,1 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ,0 Avustukset ,0 Muut toimintamenot ,0 TOIMINTAKATE , Poistot TILIKAUDEN TULOS ,

66 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Toiminta-ajatus Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessin tehtävänä on tarjota lakisääteiset varhaiskasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut sekä riittävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja nuorisotyön palvelut. Varhaiskasvatus, koulut ja nuorisotyö toimivat siten, että jokaisella lapsella ja nuorella on hänet yksilöllisesti huomioiva, turvallinen, osallisuuteen kannustava, ohjaava ja tukeva kasvu- ja oppimisyhteisö, jossa kehittyvät työyhteisöt toimivat kotien kanssa kasvatuskumppanuudessa. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2011 Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut KAPA Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys varhaiskasvatuksen, opetuksen ja nuorisotyön palveluihin säilyy vähintään vuoden 2010 tasolla. KAPA Tyytyväisyys palveluihin. KAPA 2010 (asteikko 1-5) Varhaiskasvatus 4,04 (2009 4,04) Peruskoulu 4,12 (2009 4,06) Lukio 4,16 (2009 4,15) Nuorten harrastustoiminta 3,55 (2009 3,43) Palveluiden saatavuus Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Jokaisella lapsella ja nuorella on hänet yksilöllisesti huomioiva, ohjaava ja tukeva kasvu- ja oppimisyhteisö. Tavoitetaso määritellään kevään 2011 tulosten perusteella Yo-tutkinnon läpäisseitä opiskelijoita yli valtakunnan keskiarvon Asiakas saa lakisääteisen tai tarpeelliseksi arvioidun palvelun oikea-aikaisesti. Kuntalaisten tarpeita vastaavat päivähoitopalvelut vähintään 85 %:sti Lapsen ja nuoren kasvu, kehittyminen ja oppiminen tapahtuu fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisessa ympäristössä Lasten ja nuorten tyytyväisyys saamaansa ohjaukseen ja opetukseen. Huoltajien tyytyväisyys lasten saamaan kasvatukseen, opetukseen ja tukeen. Vuosittain toteutettavien arviointien kohteet ja arviointitapa määritelty. Yo-kirjoitusten tulokset Kevät 2010 Kempele 100 % Koko maa 94,2 % Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa Saatu hoitopaikka/toivottu hoitopaikka, % Lasten, nuorten ja huoltajien kokemus kasvu- ja oppimisympäristön turvallisuudesta (Hyvän kasvun strategian kyselyt) Päivähoitopaikka 4 kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta tai 2 viikkoa äkillisen työllistymisen ym. syntyneestä tarpeesta. TP 2009 Vanhempien toivoma hoitopaikka/saatu hoitopaikka Päiväkotihoidossa 88,5% Perhepäivähoidossa 100% Vuosittain toteutettavien arviointien kohteet ja arviointitapa määritelty. 66

67 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tavoitetaso määritellään kevään 2011 kyselyn tulosten perusteella Varhaiskasvatus, esiopetus ja koulujen toiminta tukee perheitä kasvatustehtävässä/ varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat tehdään kaikille kunn. päivähoidossa tai esiopetuksessa oleville lapsille. Oppimissuunnitelmat tehdään strategian mukaisesti kaikille tehostetun tuen piirissä oleville ja 4. ja 6.luokan oppilaille. Kattavuus perusopetuksessa yli 10 %. Opetusryhmien koko enintään nykyinen Opetukseen käytettävät tunnit/oppilas ei laske. Lasten- ja nuortentalojen kävijöiden ja toimintaan osallistuneiden määrä nousee. Alle 25-vuotiaiden koulutuksen tai työelämän ulkopuolella jääneiden määrä pienenee Varhaiskasvatussuunnitelmien kattavuus % Esiopetussuunnitelmien kattavuus % Henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien kattavuus % Koulujen opetusryhmien koko Opetukseen käytettävät tunnit/oppilas Lasten- ja nuortentalojen kävijöiden ja toimintaan osallistuneiden määrä. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet vuotiaat, Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien kattavuus 95 %. Oppimissuunnitelmien kattavuus perusopetuksessa 4 %. Keskimääräiset ryhmäkoot (tavoite, max) lk 20,2 (25) lk 23,8 (32) lk 20,0 (20) Opetustunnit - perusopetus 1-6 luokat 1,47h/opp - perusopetus 7-10 luokat1,97h/opp Lasten- ja nuortentalojen omaan toimintaan osallistuneiden määrä kevätkaudella 2010 keskimäärin 40 kävijää / aukiolopäivä Nuoria alle 25-vuotiata työttömiä 113 ( ) Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Kodit osallistuvat aktiivisesti keskusteluun, tapahtumiin ja toimintaan. Päiväkotien ja koulujen vanhempaintoimikuntien määrä. Päiväkodeilla 6, kouluilla 5 vanhempaintoimikuntaa tai -ryhmää Jokaisella varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen yksiköllä on oma vanhempainryhmä. Koulujen vanhempainryhmien kokoontumisia vähintään kaksi lukukaudessa ja yhteisiä kokoontumisia vähintään kaksi lukuvuodessa Koulujen vanhempainryhmien kokoontumisten ja yhteiskokoontumisten määrä Koulujen omilla vanhempainryhmillä useita kokoontumisia ja yksi yhteiskokoontuminen 67

68 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Lasten ja nuorten mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa on lisätty. Tavoitetaso määritellään kevään 2011 arviointikyselyn tulosten perusteella Lasten ja nuorten Osallisuussuunnitelmien kattavuus yksiköissä. Arviointikyselyt lapsille ja nuorille osallisuudesta Osallisuussuunnitelmien teko yksikkökohtaisesti määritelty. Arviointikohteet ja arviointitapa määritelty. Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Palveluprosessien kuvausten kattavuus Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Keskeisten kasvun ja oppimisen nivelvaiheiden kuvaamista on jatkettu Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa. Oppimissuunnitelman sähköisen version kehittäminen ja käyttöönotto on aloitettu. Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja kanssa Päiväkotien keskimääräinen käyttöaste nousee Opettajien tuntien pito yli ala- ja yläkoulujen rajan lisääntyy. Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Yhteistyöhankkeet Keskimääräinen käyttöaste (perustuu päiväkirjamerkintöihin, lasten painokertoimiin sekä toimintayksikön paikkamääriin) Luokan- ja aineenopettajien yhteistyö. Opettajien määrä, joilla tunteja yli ala- ja yläkoulujen rajan Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2011 Arviointikriteeri Nykytila Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun strategian valmistelun yhteydessä on kuvattu esi- ja alkuopetuksen prosessi. Tukeva-hankkeeseen liittyen on kuvattu joustavan perusopetuksen oppilaiden siirtyminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja kotona hoidettavien lasten ryhmämuotoisen tuen polku. Wilman käyttö kodin ja koulun yhteistyössä. Asiakastietojärjestelmiä kehitetään seutukunnallisesti. Mukana Oulun seudun sähköisen opetussuunnitelman kehittämisessä (esops) ja Sotensähköiset palvelut hankkeessa (varhaiskasvatuksen osalta). Seutukunnallisia kehittämishankkeita mm. TUKEVA, KELPO, 72-99, vaihtelee eri päiväkodeissa Syksyllä 2010 opettajia yli ala- ja yläkoulujen rajan 27. Talousarvio 2010 toteutuu ennakoidusti 68

69 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kehitysnäkymät Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessin keskeinen tavoite on varhaiskasvatuksen niveltäminen esiopetuksen kautta perusopetukseen ja edelleen perusopetuksen yhtenäisyydessä siten, että lapsen ja nuoren kasvun yhtenäinen hallittu jatkumo toteutuu kehittyvässä kumppanuudessa sosiaalisen turvallisuuden, terveyden ja toimintakyvyn sekä vapaa-ajan alaprosessien kanssa. Varhaiskasvatuksessa haasteena on kasvavassa kunnassa vastata lakisääteisesti perheiden varhaiskasvatuspalveluiden tarpeeseen. Päivähoitoasetuksen mukaan lapselle on järjestettävä hoitopaikka, kun vanhemmat ovat jättäneet hakemuksensa viimeistään neljää kuukautta ennen hoidon alkua. Mikäli tarve johtuu vanhemman äkillisestä työllistymisestä tai opiskelupaikan saamisesta, on kunnalla aikaa paikan järjestämiseen kaksi viikkoa. Väestöennusteen mukaan 0 6 vuotiaita lapsia lisääntyy 12 vuoden 2010 ja 2011 välillä. Vuoteen 2013 mennessä lapsimäärä lisääntyy yhteensä 74 lapsella. Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntään vaikuttaa ikäryhmien määrän lisäksi myös yleinen työllisyystilanne ja siinä tapahtuvat vaihtelut. Palvelualojen aukioloaikojen muuttuessa lasten jatketun ja ympärivuorokautisen hoidon tarve on lisääntynyt. Kunnallisen yksityisen hoidon tuen suuruus vaikuttaa yksityisen päivähoidon mahdolliseen lisääntymiseen Kunnallisessa päivähoidossa hoidetut lapset Tammikuu marraskuu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 69

70 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kuvio. Suunniteltu palvelun tarve/palveluiden piirissä olevat vuonna Päiväkotihoito (kunn.) Ryhmäperhepäivähoito (kunn.) Perhepäivähoito (kunn.) 180 Yksityinen päivähoito Esiopetus Avoin varhaiskasvatus Tuettu kotihoito Kuvio. Väestötietojen mukaiset ja kunnallisessa hoidossa olevat lapsimäärät. (Kunnallisessa hoidossa olevat lapset tammi- toukokuu 2010) vuot Kunn. hoid vuotiaiden esiopetuksesta toteutetaan ensi vuonna 90 % varhaiskasvatuksen palveluna (251 oppilasta) ja 10 % opetuksen puolella (28 oppilasta). Syksyllä 2011 aloittaa 1.luokalla väestöennusteen mukaan 301 oppilasta, joka on 39 oppilasta enemmän kuin elokuussa Kokonaisuudessa perusopetuksen oppilasmäärä nousee syksyn 2010 tilanteesta 66 oppilaalla. 70

71 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kuvio. Oppilasmäärät kouluittain (ennuste) Lukio Yläaste Ylikylä Kirkonkylä Ketolanperä Linnakangas Santamäki Mukautettu EHA EHA Kuvio. Perusopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk Kuvio. Perusopetuksen keskimääräiset luokkakoot lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk 71

72 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kuvio. Lukion oppilasmäärät vuosiluokittain VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI Kempeleen lukion syksyllä 2010 aloittaneiden opiskelijoiden määrä oli 91, joka oli 35 pienempi kuin syksyllä 2009 ja 21 opiskelijaa pienempi kuin kaksi vuotta aiemmin. Perusopetuksen päättäneistä oppilaista hakeutui Kempeleessä keväällä 2010 noin 48 % lukiokoulutukseen ja 52 % prosenttia ammatilliseen koulutukseen, mikä on valtakunnallisen suuntauksen mukainen. Kempeleestä hakeudutaan edelleen myös kaupungin lukioihin. Lukion toiminnan laajuuden kannalta merkittävää on, mille tasolle aloittaneiden määrä jatkossa asettuu. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Hyvän kasvun strategian käyttöönottoa ja toimenpiteitä jatketaan. Strategian mukaiset kehittämisryhmät toimivat aikataulun mukaisesti. Lapsille, nuorille, huoltajille ja henkilöstölle suunnattu toiminnan arviointi toteutetaan keväällä Hyvän kasvun strategian mukaisesti suunnitellaan ja käynnistetään palveluiden uudelleen organisointia. Tähän liittyy keskeisesti Erityisen tuen keskuksen toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen. Vahaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotyön alueellinen toiminta vakiinnutetaan. TUKEVA - hankkeen 2. vaihe alkaa marraskuussa 2010 ja kestää Vaiheen aikana juurrutetaan, eli siirretään ensimmäisen vaiheen aikana saatuja kokemuksia ja hyviä käytänteitä toisiin kuntiin. Kempeleessä toisen vaiheen seudullisessa juurruttamisessa ovat mukana kotona hoidattavan lapsen ja hänen perheensä ryhmämuotoisen tuen polku ja joustavan perusopetuksen toimintamalli siirryttäessä perusopetuksesta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. TUKEVA hankkeen 2. vaiheeseen kuuluu myös hyvinvointijärjestelmän kehittäminen. Hankkeessa mallinnetaan ja pilotoidaan lapsen 4-vuotistarkastuksen yhteydessä tehtävää laajaa hyvinvointiarviota. Varhaiskasvatus on yhtenä osapuolena moniammatillisesti toteutettavaa hanketta. Kempele on mukana valtakunnallisen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen Kelpo-hankkeessa. Keskeisenä tavoitteena ovat syksyllä 2009 laaditun käsikirjan toimintaperiaatteiden käyttöönotto sekä Erityisen keskuksen toiminnan kehittäminen. Käsikirjan laadinnassa on huomioitu ensi vuonna voimaan tuleva perusopetuslain muutos, jonka keskeinen tavoite on vahvistaa oppilaan oikeutta saada varhaista ja ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea sekä tarvittaessa erityistä tukea. 72