Näkökulmia Kuntien strategiseen tietohallintoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkökulmia Kuntien strategiseen tietohallintoon"

Transkriptio

1 Kaurahalme Olli-Pekka Lapin yliopisto, Hallintotiede Kuntatutkijan seminaari Rovaniemi Näkökulmia Kuntien strategiseen tietohallintoon Tämä paperi käsittelee tietohallintostrategian suhdetta kuntien ja kuntasektorin strategiseen johtamiseen: strategian sisältöihin ja strategiaprosessin organisointiin liittyviä alustavia käsitteellisiä jaotteluja ja tutkimuksen hypoteeseja. Paperin lopuksi muodostuva perushypoteesi on, että kuntasektorin myönteinen tietoyhteiskuntakehitys vaatii strategiatyön uudelleen organisointia vahvemmille yksiköille joita ohjataan kansallisen vision luovalla strategialla. Johdanto Tietohallinnon käsite on opittu ymmärtämään aikaisempaa laajemmin toimintona, jonka alueelle kuuluu tietotekniikkaan liittyvien tukipalveluiden lisäksi organisaation toiminnan mahdollistamien tietojärjestelmien hallinta. Tietojärjestelmä tulee ymmärtää laajasti, tietotekniikan lisäksi henkilöstön, tietovarantojen, prosessien ja viestinnän kokonaisuudeksi. Kunnallisen tietohallinnon toiminta kytkeytyy tiiviisti kuntien sisäisen toiminnan ja palveluiden uudistamiseen. Tietotekniikkaa hyödyntävien tietojärjestelmien ja kuntapalveluiden strategista kehittämistä ei tulisi eriyttää toisistaan. Operatiivisella tasolla ne kytkeytyvät toisiinsa väistämättä. Julkisen tietohallinnon ongelmat nousivat julkisuuteen vuoden 2009 aikana. Suomi on putoamassa sähköisen asioinnin ja hallinnon sekä tietoyhteiskuntakehityksen kelkasta totesi Valtioneuvosto kannanotossaan (VN 2009). Toteamuksen perusteena on suomen menettämä asema tietoyhteiskuntavalmiuksia ja sähköisen hallinnon kehittyneisyyttä vertailevien tutkimusten terävimmässä kärjessä. Jo vuonna 2003 OECD:n raportissa Suomea arvosteltiin siitä, että tietoyhteiskuntakehitys painottui liiaksi informaatioteknologisen infrastruktuurin rakentamiseen sisällön ja julkisten palveluiden kehittämisen kustannuksella (OECD 2003). Suomen tiputtaa tietoyhteiskuntakehityksen kärjestä juuri puuttuvat tai kehittymättömät palvelut. Vahvaa teknistä osaamista ja infrastruktuuria ei ole osattu hyödyntää palveluiden uusimiseen. Ongelmat kytkeytyvät suomalaisten kuntien toimintaan merkittävinä, itsehallinnollisina hyvinvointipalveluiden tuottajina. Itsenäisten toimijoiden välinen yhteistyö, strateginen osaaminen sekä kansallinen ohjaus ovat puutteellisia, mikä on johtanut resurssien hukkaan, yhteen sopimattomiin tietojärjestelmiin ja epätasaiseen alueelliseen kehitykseen. Kuntien resurssit palveluiden uudistamiseen vaihtelevat suuresti ja kunnilta puuttuvat strategiat ja niihin liittyvät tavoitteet kuntapalveluiden uudistamiseksi (kts. Toivanen 2006). Hyvät käytännöt, joita resurssirikkaat kunnat ehkä tuottavat eivät leviä ja kuntakenttä ei spontaanisti organisoidu yhteistoimintaan palveluiden uudistamiseksi. Kuten van Os on tutkimuksessaan todennut, vastoin intuitiota, hallinnon desentralisaatio ja paikallishallinnon toimijoiden autonomia eivät johda toimivaan horisontaaliseen koordinaatioon, eli kuntien väliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon perustuvaan tietoyhteiskunnan kehittämiseen (kts. van Os 2010). Tietoyhteiskunnan kehitystä hidastaa itsenäisten, jopa suurien kuntien resurssiperustainen kyvyttömyys strategisiin toimintatapojen uudistuksiin (kts. Syväjärvi & Kaurahalme, 2010; Syväjärvi, Stenvall ym., 2009). Avainsanat: Kunnat, julkiset palvelut, hyvinvointipalvelut, palvelurakenneuudistus, palveluprosessit, tietohallinto, sähköinen asiointi, sähköinen hallinto, tietoyhteiskunta, valtionohjaus

2 Käsitteelliset rajaukset Organisaation muutoksen lähtökohtana, johtamisen työkaluna ja muutoksen ohjaajana on strategia. Strategia on pitkän tähtäyksen näkemys niistä tavoitteista, edellytyksistä ja valinnoista, joita organisaation perustehtävän menestyksellisen suorittaminen tietyssä ympäristössä vaatii. Strategia voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen 1) toimintastrategiaan, joka kuvaa miten toiminta tulee organisoida strategian toteuttamiseksi ja 2) tavoitestrategia, joka kuvaa mitkä tavoitteet johtavat haluttuun menestykseen. Jaan tietohallinnon kahteen osa-alueeseen: 1) tietoteknisen infrastruktuurin johtaminen 2) tietojärjestelmien johtaminen. Molemmat alueet sisältävät 1) operationaalisen ja 2) strategisen johtamisen toimintoja. Tässä tarkastelen yhtä muodostuvan nelikentän lohkoista: tietojärjestelmien strategista johtamista, joka liittyy olennaisesti kuntien toiminnan uudistamiseen. Strategisen johtamisen kokonaisuus muodostuu neljästä osa-alueesta: 1) strategian muodostamisprosessi; 2) strategia tavoitteina ja dokumentteina; 3) Strategian käytäntöön vieminen: toteutus ja mittaus sekä 4) strategian tulokset (mm. Rannisto 2007, 14). Tässä artikkelissa tarkastellaan tietohallinto-strategiaa kahden ensimmäisen osan kannalta. Mitä on tietohallintostrategian suhde kunnan tai kuntasektorin muuhun strategiseen ohjaukseen? Miten jäsentyvät kunnan tietohallinnon toiminta- ja tavoitestrategiat näissä suhteissa? Ja ennenkaikkea mitkä ovat kunnan tai kuntasektorin strategisen toiminnan edellytykset ja miten se tulisi organisoida. Kunnan tavoitestrategioiden suhde tietohallintostrategiaan Kunnan strategisen johtamisen ytimessä on kuntastrategia, jonka toimii pohjana mm. palvelu-, henkilöstö-, elinkeino- ja toimintastrategioille. Esimerkiksi Palvelustrategian tulisi toteuttaa ja tarkentaa kuntastrategiassa määritettyjä palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia (Kuntaliitto). Tässä yhteydessä ei tarvitse rajautua strategian dokumentoinnin muotoon tai olemassaoloon eikä siihen onko strategia suunnitteluprosessin tulos vai emergentti, rakenteista kehittyvän toiminnan tulos. Tietoteknisen infrastruktuurin hallintaa ohjaava strategia voi pitää sisällään perustoiminnan tukipalveluun sisältyviä laadullisia ja määrällisiä tavoitteita sekä toiminnan järjestämiseen liittyviä valintoja (kts. toimintastrategia). Mutta, tässä tarkasteluni näkökulma on siis tietojärjestelmien kehittämistä ohjaava strategia, joka kytkeytyy suoremmin palveluiden ja sisäisen toiminnan kehittämiseen. Henkilöstöstrategia kytkeytyy käsiteltävään tietohallintostrategiaan mm. henkilöstön osaamisen kehittämisen sekä tietojärjestelmien uudistamisen mahdollistamien henkilöstöjärjestelyjen kautta. Kytkös elinkeinostrategiaan liittyy toisaalta yritysten toimintaympäristön rakentamiseen niille suunnattuja palveluita kehittämällä sekä esimerkiksi kunnan tietojärjestelmien kehittämismallien mahdollistamaan paikallisen tietotekniikan koulutuksen tai yrityskannan vahvistamiseen. Jäljempänä kuvattavien toimintastrategisten valintojen lisäksi palvelustrategia pitää sisällään palveluiden tuotantotapoihin, palveluverkkoon ja palveluprosesseihin liittyvät valinnat. Palvelustrategian pitäisi kuvata kuntalaisten palvelukokemuksen uudistamisen tavoitteet ja niihin johtava tie. Palveluiden uudistaminen on niihin liittyvän tietojärjestelmän ja osin tietoteknisten ratkaisujen uudistamista. Palvelu- ja tietohallintostrategian erillisyys on johtanut siihen, että palveluiden tietoteknisessä uudistamisessa ei olla päästy edes ensimmäiselle portaalle. Sähköisen asioinnin ensimmäinen

3 edellytys: sähköisten lomakkeiden ja kontaktipintojen monikanavaisuus on puutteellista, ratkaisujen ollessa yksittäisiä ja kuntakohtaisia. Kuntien strategian osa-alueilla on vahvoja kytköksiä määrittelemääni tietohallintostrategiaan tietojärjestelmien johtamisen työkaluna. Kompleksisessa toimintaympäristössä voidaan epäillä, onko kokonaisuutta mahdollista johtaa osien avulla (Juuti & Luoma 2009, 108). Onko kuntasalolla tarvetta erilliselle tietojärjestelmien kehittämistä ohjaavalle tietohallintostrategialle? Kuntatasolla tietojärjestelmien kehittämisen johtamiseen tähtäävä tietohallintostrategia kytkeytyy tiiviisti kunnan muuhun kehittämiseen. Yksittäisen kunnan tai kuntien yhteenliittymän tietojärjestelmien johtamisessa vaihtoehtona on 1) erillinen tietohallinto-/tietoyhteiskuntasrategia joka kytketään vahvasti kunnan muihin strategisiin suunnitelmiin ja budjettiprosessiin tai 2) tietoyhteiskunnan kehittämistavoitteiden erityishuomio muussa strategisessa johtamisessa. Mutta, kuten edellä todettu, kunnan strategisessa toimintakyvyssä on puutteita. Kunta ei ehkä ole oikea yksikkö näiden tavoitestrategioiden luomiseen. Mielenkiintoinen tutkimuskysymys on millaisissa organisaatioissa ja prosesseissa strateginen visio ja tavoitteet syntyvät? Kunnan tietohallinnon toimintastrategiat Toimintastrategiat ovat ajankohtaisia kuntien palvelurakenteiden muutostilanteessa. Suomen kunnat ovat heterogeenisiä, jolloin yhtä oikeaa toiminnan järjestämistapaa ei ole. Toimintansa järjestämiseen kunnilla on käytössään erilaisia toimintastrategioita jotka perustuvat omatuotantoon, julkiseen (kuntien väliseen) yhteistyöhön, ostopalveluihin sekä julkisyksityiseen yhteistyöhön (mukaillen Ikola-Norrbacka & Salminen, 2007; Syväjärvi & Ihalainen, 2011; Haveri & Airaksinen, 2007). Kuntarakenteiden muutos, kuntaliitokset, uudet yhteistoiminta-alueet sekä vahvojen kaupunkiseutujen lähikuntien toiminta muuttavat yhteistoiminnan rakenteita. Esimerkiksi tietoteknisen infrastruktuurin hallinnassa toimintastrategioiden kirjo on laaja: kunnat hoitavat vaihtelevasti toimintoja itse, hankkivat palveluita toisilta kunnilta, yksityisiltä tai julkisomisteisilta yhtiöiltä. Tietohallinnon toimintastrategiassaan kunta määrittelee sen toimijoiden joukon jonka kanssa se tekee yhteistyötä tietojärjestelmien uudistamisessa. Tietojärjestelmien hallinnassa, mm. sähköisten asiointipalveluiden kehittämisessä kunnat ovat strategisessa mielessä pitkälti omavaraisia ja operatiivisesti ohjelmistotoimittajien vietävänä. Yhteistoiminta-alueet tekevät osittaista yhteistyötä ja julkisyksityinen yhteistyö (esim. Tiera) on kehittymässä. Tällä alueella erilaisten yhteistyömuotojen suuri pontentiaali on vielä valjastamatta. Valtiovarainministeriö on suomessa ottamassa voimakkaamman otteen kuntien tietojärjestelmien uudistamisen ohjauksesta. Tietohallintolaista tulee instrumentti kuntien käytäntöjen yhtenäistämiseen. Valtio voi näyttää suunnan, mutta ei tuota valmiita ratkaisuja. Nämä ratkaisut tulevat syntymään hyvin resurssoiduissa kuntaorganisaatioissa. Tämä tarkoittaa suurimpia kaupunkeja sekä suuren kuntajoukon resurssit yhdistävissä ja niiden yhteistyötä koordinoivissa rakenteissa. Esimerkiksi Anttiroiko (2000) näkee suuret kaupungit ja vahvan paikallishallinnon megatrendien välittäjänä tietoyhteiskuntaan, jossa ne toimivat kehityksen vetureina, hyvien käytäntöjen tuottajina ja levittäjinä. Suuren kuntajoukon yhdistäviä rakenteita olisivat mm. Tiera Oy ja sen kaltaiset julkisomisteiset toimijat, strategisen roolin omaksuvat vahvat seutu- ja maakunnat sekä innovatiiviset julkisyksityiset verkostot (vrt. triple-helix (Brouwers, Duivenboden, Thaens 2009)). Brouwersin ym. mukaan myös jälkimmäisen toimintamuodon edellytyksenä on vahva julkisten toimijoiden verkottuminen. Tähän liittyvät vahvasti verkostokunta ja kuntayhteistyön käsitteet (mm. Haveri & Pehk 2007; Haveri & Airaksinen 2007)

4 Yksittäisen kunnan osalta strategiatyön toimintatapana korostuu tällöin suhdekeskeisyys. Suhdekeskeisessä lähtökohdassa strategian tehtävä on määritellä yhteistyösuhteiden sisältö sekä muotoilla tapoja tunnistaa sopivia yhteistyökumppaneita. Yhteistyösuhteiden solmiminen voi käytännössä lisätä ympäristön vakautta niin, että sopimusten ja luottamusten kytkemä verkosto lisää ennakoitavuutta paikallisesti (Johanson 2008). Niitä kuntia, jotka jättäytyvät itsehallinnollisin perustein näistä yhteistyörakenteista pois odottaa palvelutason taantuminen tai paremmassa tapauksesssa välttyminen edelläkävijäkustannuksilta. Haasteeksi jää vielä näiden strategia- ja innovaatiokykyisten yksiköiden resurssinkäytön valtakunnallinen optimointi, joka edellyttäisi hyvien käytäntöjen ja erityisesti kehitettyjen järjestelmien valtakunnallista käyttöönottoa. Todennäköisesti tämä ei onnistu ilman kytköstä tietohallinnon valtionohjaukseen sekä uusien omistajuus-, innovaatio- ja ylläpitomallin käyttöönottoa, jotka mahdollistavat ratkaisujen kustannustehokkaan monistettavuudelle julkishallinnon sisällä. Strategian muodostaminen Strategiaprosessin johtaminen kuuluu ylimmälle johdolle, jota kunnassa edustavat luottamuselimet. Käytännössä virkamiehistön rooli on merkittävä ja valtuuston tehtäväksi jää valmiiden strategisten linjausten hyväksyminen. Virkamiehistökin näkisi mielellään valtuuston roolin strategian luojana ja itsensä sen operatiivisena toteuttajana. Valtuuston työ on kehittynyt strategisen johtamisen suuntaan, mutta käytännössä ne päättävät edelleen yksittäisistä asioista. Monikymmenhenkisen, erilaisia intressiryhmiä edustavan valtuuston strategiakyvykkyyttä voidaan epäillä. (Rannisto 2007). Kunnan valtuuston rooli strategina on siis haastava. Yksittäisillä kunnilla on haasteita tietohallintoon liittyvien strategioiden muodostamisessa myös virkamiehistön resurssien johdosta. Kunnassa toteutuva strategia kytkeytyy voimakkaasti kunnan rakenteisiin ja prosesseihin (Haveri 1994, 95-96), joten strategisten vaihtoehtojen kenttä riippuu valitusta toimintastrategiasta. Tämän johdosta on mielenkiintoista tutkia kunnan strategisuuden kehittämismahdollisuuksia strategiatyön rakenteiden, sen uudelleen organisoimisen kannalta. Kunnan toiminnan ohjaukseen vaikuttavat kunnallisen itsehallinnon perinteiset rajat. Tietotekniikan kehityksen voidaan nähdä vaikuttavan kuntien perinteisesti nauttimaan itsehallintoon monella tavoin (Anttiroiko 2011, Syväjärvi & Ihalainen 2011). Tietohallintolain tarkoitus on ohjata uudella tavalla kuntien valintoja, hankintoja ja jopa palveluprosesseja, mutta sen vaikutuspiirin kuuluvat vain lakisääteiset palvelut. Vaikka se teknisesti on mahdollista, itsehallinnon rajoihin koskematta ei voida kansallisella tasolla saavuttaa yhtenäistä kuntalaisten palvelukokemusta. Strategiamuodostus ei vaikuta itsehallintoon silloin, kun se tapahtuu kunnan toimintastrategiassaan valitsemassa verkostossa. Nämä riittävän vahvat toimintayksiköt lienevät sopiva pohja myös strategiatyön toteuttaviksi yksiköiksi. Strategiatyön fokuksena vahvistuu tällöin ulkoinen toimintaympäristö: yksittäisen organisaation toiminnan (osa-)optimoinnista päästään hallitsemaan kuntapalveluiden kehittymisen tulevaisuutta dynamisemmin ja parhaimmillaan mahdollistetaan radikaalit uudistukset (Juuti & Luoma 2009, 96-97). Strategiaprosessi voi tällöin toimia uusia ratkaisuja tuottavassa viestintäintensiivisessä ympäristössä ja kuntien tietoyhteiskuntakehitystä vaivaava henkilöitymisen ja asiantuntijariippuvuuden ongelma helpottuu (Anttiroiko 2002, 282; Blackler 1995, 1030).

5 Visio Kuntien tietoyhteiskuntakehitystä on vaivannut strateginen päämäärättömyys. Lopuksi voidaan kysyä, mistä näiden resurssirikkaiden innovaatiokykyisten toimijoiden strateginen visio syntyy. Mikä on kehityksen insentiivi ja tavoite? Dijkshoornin on löytänyt kolme perusinsentiiviä, jotka ohjaavat paikallishallinnon uudistamisen tavoitteita: 1) kansalaisten vaatimus heidän totuttuaan sähköiseen asiointiin esimerkiksi pankeissa; 2) Horisontaalinen ohjaus, eli benchmarking, vertaisten paine yleisessä tietoyhteiskunnan kehittymisessä; 3) keskushallinnon ohjaus. Keskushallinnon ohjauksen vaikutuksen Dijkshoorn totesi yllättävän vähäiseksi. Kansalaisten vaatimusten merkitys on suuri, jos se välittyy demokratiaprosessissa. Mutta, kun todetaan kuinka vähän kuntalaiset käyttävät yksittäisiä (tähän saakka uudistettuja) palveluita ja kuntatoimijat joutuvat ottamaan huomioon kustannusten suhteen hyötyyn, merkittäväksi esteeksi muodostuu edistyneiden palveluiden toimituskanavien kehittämisen taloudellinen epärationaalisuus. Tämä siis resurssiniukassa ja väestöpohjaltaan rajatussa kuntaympäristössä. (Dijkshoorn 2009) Ja strategisuuden, strategisten rakenteiden puuttuessa näiden insentiivien toteutus johtaa lähinnä yksittäisten kuntien ja valtuustojen ohjaamiin pistemäisiin ratkaisuihin. Ratkaisu voi koostua kansallisesta, visionäärisestä kuntatietohallinnon strategiasta ja levittämiskelpoisten ratkaisujen tuottamisen jakamisesta resurssirikkaiin kuntajohtoisiin innovaatioklustereihin. Tutkimus jatkuu.

6 Lähteet Anttiroiko, Ari-Veikko (2002) Strategic Knowledge Management in Local Government. Teoksessa Grönlund, Åke. Electronic government: design, applications and management. Idea Group Inc. Anttiroiko, Ari-Veikko (2011) Itsehallinto 2.0: tieto- ja viestintäteknologian vaikutukset kuntien itsehallintoon. Teoksessa: Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Kuntaliitto. Blackler, Frank (1995) Knowledge, Knowledge Work and Organizations: An Overview and Interpretation. Organization Studies. Vol. 16. no. 6. p Brouwers, J.; van Duivenboden, Hein; Thaens, M. (2009) The Triple Helix Triangle: Stimulating ICT-driven Innovation at Regional Level. European Group of Public Administration Annual Conference Malta. Dijkshoorn, Andres (2009) Personalized electronic service delivery in Dutch municipalities: the variations explained? European Group of Public Administration Annual Conference Malta. Haveri, Arto (1994) On adaptive and strategic behaviour of local level communities. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Haveri, Arto & Airaksinen, Jenni (2007) Inter-Municipal Cooperation in Finland: Old traditions and new promises. Teoksessa: Inter-Municipal Cooperation in Europe. SpringerLink. Haveri, Arto & Pehk, Teele (2007) Verkostokunta johtamisen ja demokratian haasteena. Verkostokuntaraportti. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Ikola-Norrbacka, R., & Salminen, A. (2007). Kuntapalvelujen strategiset vaihtoehdot. Kunnallistieteen aikakauskirja, (1), Johanson, Jan-Erik (2008) Suunnitteluperusteinen, voimavaralähtöinen ja suhdekeskeinen. Kolme lähtökohtaa virastostrategian muotoiluun. Hallinnon tutkimus. 1/2008. Juuti, Pauli & Luoma, Mikko (2009) Strateginen johtaminen. Miten vastata kompleksisen ja postmodernin ajan haasteisiin. Otava. Kuntaliitto (2008) Kunta tarvitsee palvelustrategian. Kuntaliiton verkkojulkaisu. OECD (2003) E-Government in Finland: An Assessment. Rannisto, Pasi-Heikki (2007) Kunnan strateginen johtaminen. Tutkimus Seinänaapurikuntien strategiaprosessien ominaispiirteistä ja kuntajohtajista strategisina johtajina. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Syväjärvi, Antti & Ihalainen, Harri (2011) Tietohallinto osana kunnallista itsehallintoa valinnat ja strategisuus keskiössä. Teoksessa: Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Kuntaliitto. Syväjärvi, A.; Stenvall, J.; Laitinen, I.; Harisalo, R. (2009) Information management as function of data mining and ICT in city government. European Group of Public Administration Annual Conference Malta. Syväjärvi, Antti & Kaurahalme, Olli-Pekka (2010) Sosiaalinen media osana kuntien avoimuutta, demokratiaa ja kehittynyttä tiedon hallintaa. Kunnallistieteen Aikakauskirja 4, Toivanen, Mia (2006) Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen kunnissa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto van Os, Guido (2010) Vertical coordination and decentralization. Coordination of e-government policy in Denmark and The Netherlands. European Group of Public Administration Annual Conference Toulouse. VN (2009) Tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittaminen. Valtioneuvoston kannanotto

Kunnan kompleksisuus tietohallinnon näkökulmasta. Harri Ihalainen HTT, FM, tietohallintojohtaja

Kunnan kompleksisuus tietohallinnon näkökulmasta. Harri Ihalainen HTT, FM, tietohallintojohtaja Kunnan kompleksisuus tietohallinnon näkökulmasta Harri Ihalainen HTT, FM, tietohallintojohtaja Esityksen tavoitteet Kompleksisuus Mitä se tietohallinto tarkoittaa? Kunta ja tietohallinto Kunnan kompleksinen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 Jaana Lappi KTM, Elinkeino-osasto, TE-keskusryhmä 11/19/2007 1 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisen lähtökohtana YritysSuomi

Lisätiedot

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä HSY-paikkatietoseminaari 16.3.2016 1 MISTÄ PUHUN TÄNÄÄN VIITE- JA KOKONAISARKKITEHTUURIT EKOSYSTEEMI TIEDOLLA JOHTAMINEN TOIMIJAVERKOSTOT PAIKKATIETO

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa Kotkan-Haminan seutu Ohjelma 10.12. 12.00 Salaattilounas 12.30 Avaussanat Pauli Korkiakoski, Cursor Oy 12.40 Kotkan-Haminan seudun suunnittelu muutoksessa

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-strategia. O-P Rissanen Virve-päivä 20.3.2012

Julkisen hallinnon ICT-strategia. O-P Rissanen Virve-päivä 20.3.2012 Julkisen hallinnon ICT-strategia O-P Rissanen Virve-päivä 20.3.2012 Julkisen hallinnon ICT-strategiahankkeen tavoite Julkisen hallinnon ICT -strategiahankkeessa luodaan ensimmäinen valtionhallinnon ja

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

LAADUN VARMISTAMISEN JOHTAMINEN. Pasi Riihilahti RAY Kehitysjohtaja

LAADUN VARMISTAMISEN JOHTAMINEN. Pasi Riihilahti RAY Kehitysjohtaja Pasi Riihilahti RAY Kehitysjohtaja 1 Tässä tarkastelussa laadun varmistaminen rajoitetaan tietojärjestelmien tietoteknisen infrastruktuurin ja tietoteknisten tuotteiden ja palvelujen laadun varmistamiseen.

Lisätiedot

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Sisältö Tietohallinnon selkeät rakenteet ja tietohallinnon vastuut: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Miten ohjausta ja

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntauudistus ja hyvinvointi Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta Kuntien uudistuminen Markku Sotarauta Osaavatko kunnat uudistua? Kunta innovaatioympäristönä Kuntaorganisaation innovaatioympäristö Markku Sotarauta University of Tampere Research Unit for Urban and Regional

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot