Näkökulmia Kuntien strategiseen tietohallintoon
|
|
- Hannu Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaurahalme Olli-Pekka Lapin yliopisto, Hallintotiede Kuntatutkijan seminaari Rovaniemi Näkökulmia Kuntien strategiseen tietohallintoon Tämä paperi käsittelee tietohallintostrategian suhdetta kuntien ja kuntasektorin strategiseen johtamiseen: strategian sisältöihin ja strategiaprosessin organisointiin liittyviä alustavia käsitteellisiä jaotteluja ja tutkimuksen hypoteeseja. Paperin lopuksi muodostuva perushypoteesi on, että kuntasektorin myönteinen tietoyhteiskuntakehitys vaatii strategiatyön uudelleen organisointia vahvemmille yksiköille joita ohjataan kansallisen vision luovalla strategialla. Johdanto Tietohallinnon käsite on opittu ymmärtämään aikaisempaa laajemmin toimintona, jonka alueelle kuuluu tietotekniikkaan liittyvien tukipalveluiden lisäksi organisaation toiminnan mahdollistamien tietojärjestelmien hallinta. Tietojärjestelmä tulee ymmärtää laajasti, tietotekniikan lisäksi henkilöstön, tietovarantojen, prosessien ja viestinnän kokonaisuudeksi. Kunnallisen tietohallinnon toiminta kytkeytyy tiiviisti kuntien sisäisen toiminnan ja palveluiden uudistamiseen. Tietotekniikkaa hyödyntävien tietojärjestelmien ja kuntapalveluiden strategista kehittämistä ei tulisi eriyttää toisistaan. Operatiivisella tasolla ne kytkeytyvät toisiinsa väistämättä. Julkisen tietohallinnon ongelmat nousivat julkisuuteen vuoden 2009 aikana. Suomi on putoamassa sähköisen asioinnin ja hallinnon sekä tietoyhteiskuntakehityksen kelkasta totesi Valtioneuvosto kannanotossaan (VN 2009). Toteamuksen perusteena on suomen menettämä asema tietoyhteiskuntavalmiuksia ja sähköisen hallinnon kehittyneisyyttä vertailevien tutkimusten terävimmässä kärjessä. Jo vuonna 2003 OECD:n raportissa Suomea arvosteltiin siitä, että tietoyhteiskuntakehitys painottui liiaksi informaatioteknologisen infrastruktuurin rakentamiseen sisällön ja julkisten palveluiden kehittämisen kustannuksella (OECD 2003). Suomen tiputtaa tietoyhteiskuntakehityksen kärjestä juuri puuttuvat tai kehittymättömät palvelut. Vahvaa teknistä osaamista ja infrastruktuuria ei ole osattu hyödyntää palveluiden uusimiseen. Ongelmat kytkeytyvät suomalaisten kuntien toimintaan merkittävinä, itsehallinnollisina hyvinvointipalveluiden tuottajina. Itsenäisten toimijoiden välinen yhteistyö, strateginen osaaminen sekä kansallinen ohjaus ovat puutteellisia, mikä on johtanut resurssien hukkaan, yhteen sopimattomiin tietojärjestelmiin ja epätasaiseen alueelliseen kehitykseen. Kuntien resurssit palveluiden uudistamiseen vaihtelevat suuresti ja kunnilta puuttuvat strategiat ja niihin liittyvät tavoitteet kuntapalveluiden uudistamiseksi (kts. Toivanen 2006). Hyvät käytännöt, joita resurssirikkaat kunnat ehkä tuottavat eivät leviä ja kuntakenttä ei spontaanisti organisoidu yhteistoimintaan palveluiden uudistamiseksi. Kuten van Os on tutkimuksessaan todennut, vastoin intuitiota, hallinnon desentralisaatio ja paikallishallinnon toimijoiden autonomia eivät johda toimivaan horisontaaliseen koordinaatioon, eli kuntien väliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon perustuvaan tietoyhteiskunnan kehittämiseen (kts. van Os 2010). Tietoyhteiskunnan kehitystä hidastaa itsenäisten, jopa suurien kuntien resurssiperustainen kyvyttömyys strategisiin toimintatapojen uudistuksiin (kts. Syväjärvi & Kaurahalme, 2010; Syväjärvi, Stenvall ym., 2009). Avainsanat: Kunnat, julkiset palvelut, hyvinvointipalvelut, palvelurakenneuudistus, palveluprosessit, tietohallinto, sähköinen asiointi, sähköinen hallinto, tietoyhteiskunta, valtionohjaus
2 Käsitteelliset rajaukset Organisaation muutoksen lähtökohtana, johtamisen työkaluna ja muutoksen ohjaajana on strategia. Strategia on pitkän tähtäyksen näkemys niistä tavoitteista, edellytyksistä ja valinnoista, joita organisaation perustehtävän menestyksellisen suorittaminen tietyssä ympäristössä vaatii. Strategia voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen 1) toimintastrategiaan, joka kuvaa miten toiminta tulee organisoida strategian toteuttamiseksi ja 2) tavoitestrategia, joka kuvaa mitkä tavoitteet johtavat haluttuun menestykseen. Jaan tietohallinnon kahteen osa-alueeseen: 1) tietoteknisen infrastruktuurin johtaminen 2) tietojärjestelmien johtaminen. Molemmat alueet sisältävät 1) operationaalisen ja 2) strategisen johtamisen toimintoja. Tässä tarkastelen yhtä muodostuvan nelikentän lohkoista: tietojärjestelmien strategista johtamista, joka liittyy olennaisesti kuntien toiminnan uudistamiseen. Strategisen johtamisen kokonaisuus muodostuu neljästä osa-alueesta: 1) strategian muodostamisprosessi; 2) strategia tavoitteina ja dokumentteina; 3) Strategian käytäntöön vieminen: toteutus ja mittaus sekä 4) strategian tulokset (mm. Rannisto 2007, 14). Tässä artikkelissa tarkastellaan tietohallinto-strategiaa kahden ensimmäisen osan kannalta. Mitä on tietohallintostrategian suhde kunnan tai kuntasektorin muuhun strategiseen ohjaukseen? Miten jäsentyvät kunnan tietohallinnon toiminta- ja tavoitestrategiat näissä suhteissa? Ja ennenkaikkea mitkä ovat kunnan tai kuntasektorin strategisen toiminnan edellytykset ja miten se tulisi organisoida. Kunnan tavoitestrategioiden suhde tietohallintostrategiaan Kunnan strategisen johtamisen ytimessä on kuntastrategia, jonka toimii pohjana mm. palvelu-, henkilöstö-, elinkeino- ja toimintastrategioille. Esimerkiksi Palvelustrategian tulisi toteuttaa ja tarkentaa kuntastrategiassa määritettyjä palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia (Kuntaliitto). Tässä yhteydessä ei tarvitse rajautua strategian dokumentoinnin muotoon tai olemassaoloon eikä siihen onko strategia suunnitteluprosessin tulos vai emergentti, rakenteista kehittyvän toiminnan tulos. Tietoteknisen infrastruktuurin hallintaa ohjaava strategia voi pitää sisällään perustoiminnan tukipalveluun sisältyviä laadullisia ja määrällisiä tavoitteita sekä toiminnan järjestämiseen liittyviä valintoja (kts. toimintastrategia). Mutta, tässä tarkasteluni näkökulma on siis tietojärjestelmien kehittämistä ohjaava strategia, joka kytkeytyy suoremmin palveluiden ja sisäisen toiminnan kehittämiseen. Henkilöstöstrategia kytkeytyy käsiteltävään tietohallintostrategiaan mm. henkilöstön osaamisen kehittämisen sekä tietojärjestelmien uudistamisen mahdollistamien henkilöstöjärjestelyjen kautta. Kytkös elinkeinostrategiaan liittyy toisaalta yritysten toimintaympäristön rakentamiseen niille suunnattuja palveluita kehittämällä sekä esimerkiksi kunnan tietojärjestelmien kehittämismallien mahdollistamaan paikallisen tietotekniikan koulutuksen tai yrityskannan vahvistamiseen. Jäljempänä kuvattavien toimintastrategisten valintojen lisäksi palvelustrategia pitää sisällään palveluiden tuotantotapoihin, palveluverkkoon ja palveluprosesseihin liittyvät valinnat. Palvelustrategian pitäisi kuvata kuntalaisten palvelukokemuksen uudistamisen tavoitteet ja niihin johtava tie. Palveluiden uudistaminen on niihin liittyvän tietojärjestelmän ja osin tietoteknisten ratkaisujen uudistamista. Palvelu- ja tietohallintostrategian erillisyys on johtanut siihen, että palveluiden tietoteknisessä uudistamisessa ei olla päästy edes ensimmäiselle portaalle. Sähköisen asioinnin ensimmäinen
3 edellytys: sähköisten lomakkeiden ja kontaktipintojen monikanavaisuus on puutteellista, ratkaisujen ollessa yksittäisiä ja kuntakohtaisia. Kuntien strategian osa-alueilla on vahvoja kytköksiä määrittelemääni tietohallintostrategiaan tietojärjestelmien johtamisen työkaluna. Kompleksisessa toimintaympäristössä voidaan epäillä, onko kokonaisuutta mahdollista johtaa osien avulla (Juuti & Luoma 2009, 108). Onko kuntasalolla tarvetta erilliselle tietojärjestelmien kehittämistä ohjaavalle tietohallintostrategialle? Kuntatasolla tietojärjestelmien kehittämisen johtamiseen tähtäävä tietohallintostrategia kytkeytyy tiiviisti kunnan muuhun kehittämiseen. Yksittäisen kunnan tai kuntien yhteenliittymän tietojärjestelmien johtamisessa vaihtoehtona on 1) erillinen tietohallinto-/tietoyhteiskuntasrategia joka kytketään vahvasti kunnan muihin strategisiin suunnitelmiin ja budjettiprosessiin tai 2) tietoyhteiskunnan kehittämistavoitteiden erityishuomio muussa strategisessa johtamisessa. Mutta, kuten edellä todettu, kunnan strategisessa toimintakyvyssä on puutteita. Kunta ei ehkä ole oikea yksikkö näiden tavoitestrategioiden luomiseen. Mielenkiintoinen tutkimuskysymys on millaisissa organisaatioissa ja prosesseissa strateginen visio ja tavoitteet syntyvät? Kunnan tietohallinnon toimintastrategiat Toimintastrategiat ovat ajankohtaisia kuntien palvelurakenteiden muutostilanteessa. Suomen kunnat ovat heterogeenisiä, jolloin yhtä oikeaa toiminnan järjestämistapaa ei ole. Toimintansa järjestämiseen kunnilla on käytössään erilaisia toimintastrategioita jotka perustuvat omatuotantoon, julkiseen (kuntien väliseen) yhteistyöhön, ostopalveluihin sekä julkisyksityiseen yhteistyöhön (mukaillen Ikola-Norrbacka & Salminen, 2007; Syväjärvi & Ihalainen, 2011; Haveri & Airaksinen, 2007). Kuntarakenteiden muutos, kuntaliitokset, uudet yhteistoiminta-alueet sekä vahvojen kaupunkiseutujen lähikuntien toiminta muuttavat yhteistoiminnan rakenteita. Esimerkiksi tietoteknisen infrastruktuurin hallinnassa toimintastrategioiden kirjo on laaja: kunnat hoitavat vaihtelevasti toimintoja itse, hankkivat palveluita toisilta kunnilta, yksityisiltä tai julkisomisteisilta yhtiöiltä. Tietohallinnon toimintastrategiassaan kunta määrittelee sen toimijoiden joukon jonka kanssa se tekee yhteistyötä tietojärjestelmien uudistamisessa. Tietojärjestelmien hallinnassa, mm. sähköisten asiointipalveluiden kehittämisessä kunnat ovat strategisessa mielessä pitkälti omavaraisia ja operatiivisesti ohjelmistotoimittajien vietävänä. Yhteistoiminta-alueet tekevät osittaista yhteistyötä ja julkisyksityinen yhteistyö (esim. Tiera) on kehittymässä. Tällä alueella erilaisten yhteistyömuotojen suuri pontentiaali on vielä valjastamatta. Valtiovarainministeriö on suomessa ottamassa voimakkaamman otteen kuntien tietojärjestelmien uudistamisen ohjauksesta. Tietohallintolaista tulee instrumentti kuntien käytäntöjen yhtenäistämiseen. Valtio voi näyttää suunnan, mutta ei tuota valmiita ratkaisuja. Nämä ratkaisut tulevat syntymään hyvin resurssoiduissa kuntaorganisaatioissa. Tämä tarkoittaa suurimpia kaupunkeja sekä suuren kuntajoukon resurssit yhdistävissä ja niiden yhteistyötä koordinoivissa rakenteissa. Esimerkiksi Anttiroiko (2000) näkee suuret kaupungit ja vahvan paikallishallinnon megatrendien välittäjänä tietoyhteiskuntaan, jossa ne toimivat kehityksen vetureina, hyvien käytäntöjen tuottajina ja levittäjinä. Suuren kuntajoukon yhdistäviä rakenteita olisivat mm. Tiera Oy ja sen kaltaiset julkisomisteiset toimijat, strategisen roolin omaksuvat vahvat seutu- ja maakunnat sekä innovatiiviset julkisyksityiset verkostot (vrt. triple-helix (Brouwers, Duivenboden, Thaens 2009)). Brouwersin ym. mukaan myös jälkimmäisen toimintamuodon edellytyksenä on vahva julkisten toimijoiden verkottuminen. Tähän liittyvät vahvasti verkostokunta ja kuntayhteistyön käsitteet (mm. Haveri & Pehk 2007; Haveri & Airaksinen 2007)
4 Yksittäisen kunnan osalta strategiatyön toimintatapana korostuu tällöin suhdekeskeisyys. Suhdekeskeisessä lähtökohdassa strategian tehtävä on määritellä yhteistyösuhteiden sisältö sekä muotoilla tapoja tunnistaa sopivia yhteistyökumppaneita. Yhteistyösuhteiden solmiminen voi käytännössä lisätä ympäristön vakautta niin, että sopimusten ja luottamusten kytkemä verkosto lisää ennakoitavuutta paikallisesti (Johanson 2008). Niitä kuntia, jotka jättäytyvät itsehallinnollisin perustein näistä yhteistyörakenteista pois odottaa palvelutason taantuminen tai paremmassa tapauksesssa välttyminen edelläkävijäkustannuksilta. Haasteeksi jää vielä näiden strategia- ja innovaatiokykyisten yksiköiden resurssinkäytön valtakunnallinen optimointi, joka edellyttäisi hyvien käytäntöjen ja erityisesti kehitettyjen järjestelmien valtakunnallista käyttöönottoa. Todennäköisesti tämä ei onnistu ilman kytköstä tietohallinnon valtionohjaukseen sekä uusien omistajuus-, innovaatio- ja ylläpitomallin käyttöönottoa, jotka mahdollistavat ratkaisujen kustannustehokkaan monistettavuudelle julkishallinnon sisällä. Strategian muodostaminen Strategiaprosessin johtaminen kuuluu ylimmälle johdolle, jota kunnassa edustavat luottamuselimet. Käytännössä virkamiehistön rooli on merkittävä ja valtuuston tehtäväksi jää valmiiden strategisten linjausten hyväksyminen. Virkamiehistökin näkisi mielellään valtuuston roolin strategian luojana ja itsensä sen operatiivisena toteuttajana. Valtuuston työ on kehittynyt strategisen johtamisen suuntaan, mutta käytännössä ne päättävät edelleen yksittäisistä asioista. Monikymmenhenkisen, erilaisia intressiryhmiä edustavan valtuuston strategiakyvykkyyttä voidaan epäillä. (Rannisto 2007). Kunnan valtuuston rooli strategina on siis haastava. Yksittäisillä kunnilla on haasteita tietohallintoon liittyvien strategioiden muodostamisessa myös virkamiehistön resurssien johdosta. Kunnassa toteutuva strategia kytkeytyy voimakkaasti kunnan rakenteisiin ja prosesseihin (Haveri 1994, 95-96), joten strategisten vaihtoehtojen kenttä riippuu valitusta toimintastrategiasta. Tämän johdosta on mielenkiintoista tutkia kunnan strategisuuden kehittämismahdollisuuksia strategiatyön rakenteiden, sen uudelleen organisoimisen kannalta. Kunnan toiminnan ohjaukseen vaikuttavat kunnallisen itsehallinnon perinteiset rajat. Tietotekniikan kehityksen voidaan nähdä vaikuttavan kuntien perinteisesti nauttimaan itsehallintoon monella tavoin (Anttiroiko 2011, Syväjärvi & Ihalainen 2011). Tietohallintolain tarkoitus on ohjata uudella tavalla kuntien valintoja, hankintoja ja jopa palveluprosesseja, mutta sen vaikutuspiirin kuuluvat vain lakisääteiset palvelut. Vaikka se teknisesti on mahdollista, itsehallinnon rajoihin koskematta ei voida kansallisella tasolla saavuttaa yhtenäistä kuntalaisten palvelukokemusta. Strategiamuodostus ei vaikuta itsehallintoon silloin, kun se tapahtuu kunnan toimintastrategiassaan valitsemassa verkostossa. Nämä riittävän vahvat toimintayksiköt lienevät sopiva pohja myös strategiatyön toteuttaviksi yksiköiksi. Strategiatyön fokuksena vahvistuu tällöin ulkoinen toimintaympäristö: yksittäisen organisaation toiminnan (osa-)optimoinnista päästään hallitsemaan kuntapalveluiden kehittymisen tulevaisuutta dynamisemmin ja parhaimmillaan mahdollistetaan radikaalit uudistukset (Juuti & Luoma 2009, 96-97). Strategiaprosessi voi tällöin toimia uusia ratkaisuja tuottavassa viestintäintensiivisessä ympäristössä ja kuntien tietoyhteiskuntakehitystä vaivaava henkilöitymisen ja asiantuntijariippuvuuden ongelma helpottuu (Anttiroiko 2002, 282; Blackler 1995, 1030).
5 Visio Kuntien tietoyhteiskuntakehitystä on vaivannut strateginen päämäärättömyys. Lopuksi voidaan kysyä, mistä näiden resurssirikkaiden innovaatiokykyisten toimijoiden strateginen visio syntyy. Mikä on kehityksen insentiivi ja tavoite? Dijkshoornin on löytänyt kolme perusinsentiiviä, jotka ohjaavat paikallishallinnon uudistamisen tavoitteita: 1) kansalaisten vaatimus heidän totuttuaan sähköiseen asiointiin esimerkiksi pankeissa; 2) Horisontaalinen ohjaus, eli benchmarking, vertaisten paine yleisessä tietoyhteiskunnan kehittymisessä; 3) keskushallinnon ohjaus. Keskushallinnon ohjauksen vaikutuksen Dijkshoorn totesi yllättävän vähäiseksi. Kansalaisten vaatimusten merkitys on suuri, jos se välittyy demokratiaprosessissa. Mutta, kun todetaan kuinka vähän kuntalaiset käyttävät yksittäisiä (tähän saakka uudistettuja) palveluita ja kuntatoimijat joutuvat ottamaan huomioon kustannusten suhteen hyötyyn, merkittäväksi esteeksi muodostuu edistyneiden palveluiden toimituskanavien kehittämisen taloudellinen epärationaalisuus. Tämä siis resurssiniukassa ja väestöpohjaltaan rajatussa kuntaympäristössä. (Dijkshoorn 2009) Ja strategisuuden, strategisten rakenteiden puuttuessa näiden insentiivien toteutus johtaa lähinnä yksittäisten kuntien ja valtuustojen ohjaamiin pistemäisiin ratkaisuihin. Ratkaisu voi koostua kansallisesta, visionäärisestä kuntatietohallinnon strategiasta ja levittämiskelpoisten ratkaisujen tuottamisen jakamisesta resurssirikkaiin kuntajohtoisiin innovaatioklustereihin. Tutkimus jatkuu.
6 Lähteet Anttiroiko, Ari-Veikko (2002) Strategic Knowledge Management in Local Government. Teoksessa Grönlund, Åke. Electronic government: design, applications and management. Idea Group Inc. Anttiroiko, Ari-Veikko (2011) Itsehallinto 2.0: tieto- ja viestintäteknologian vaikutukset kuntien itsehallintoon. Teoksessa: Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Kuntaliitto. Blackler, Frank (1995) Knowledge, Knowledge Work and Organizations: An Overview and Interpretation. Organization Studies. Vol. 16. no. 6. p Brouwers, J.; van Duivenboden, Hein; Thaens, M. (2009) The Triple Helix Triangle: Stimulating ICT-driven Innovation at Regional Level. European Group of Public Administration Annual Conference Malta. Dijkshoorn, Andres (2009) Personalized electronic service delivery in Dutch municipalities: the variations explained? European Group of Public Administration Annual Conference Malta. Haveri, Arto (1994) On adaptive and strategic behaviour of local level communities. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Haveri, Arto & Airaksinen, Jenni (2007) Inter-Municipal Cooperation in Finland: Old traditions and new promises. Teoksessa: Inter-Municipal Cooperation in Europe. SpringerLink. Haveri, Arto & Pehk, Teele (2007) Verkostokunta johtamisen ja demokratian haasteena. Verkostokuntaraportti. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Ikola-Norrbacka, R., & Salminen, A. (2007). Kuntapalvelujen strategiset vaihtoehdot. Kunnallistieteen aikakauskirja, (1), Johanson, Jan-Erik (2008) Suunnitteluperusteinen, voimavaralähtöinen ja suhdekeskeinen. Kolme lähtökohtaa virastostrategian muotoiluun. Hallinnon tutkimus. 1/2008. Juuti, Pauli & Luoma, Mikko (2009) Strateginen johtaminen. Miten vastata kompleksisen ja postmodernin ajan haasteisiin. Otava. Kuntaliitto (2008) Kunta tarvitsee palvelustrategian. Kuntaliiton verkkojulkaisu. OECD (2003) E-Government in Finland: An Assessment. Rannisto, Pasi-Heikki (2007) Kunnan strateginen johtaminen. Tutkimus Seinänaapurikuntien strategiaprosessien ominaispiirteistä ja kuntajohtajista strategisina johtajina. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Syväjärvi, Antti & Ihalainen, Harri (2011) Tietohallinto osana kunnallista itsehallintoa valinnat ja strategisuus keskiössä. Teoksessa: Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Kuntaliitto. Syväjärvi, A.; Stenvall, J.; Laitinen, I.; Harisalo, R. (2009) Information management as function of data mining and ICT in city government. European Group of Public Administration Annual Conference Malta. Syväjärvi, Antti & Kaurahalme, Olli-Pekka (2010) Sosiaalinen media osana kuntien avoimuutta, demokratiaa ja kehittynyttä tiedon hallintaa. Kunnallistieteen Aikakauskirja 4, Toivanen, Mia (2006) Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen kunnissa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto van Os, Guido (2010) Vertical coordination and decentralization. Coordination of e-government policy in Denmark and The Netherlands. European Group of Public Administration Annual Conference Toulouse. VN (2009) Tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittaminen. Valtioneuvoston kannanotto
Kunnan kompleksisuus tietohallinnon näkökulmasta. Harri Ihalainen HTT, FM, tietohallintojohtaja
Kunnan kompleksisuus tietohallinnon näkökulmasta Harri Ihalainen HTT, FM, tietohallintojohtaja Esityksen tavoitteet Kompleksisuus Mitä se tietohallinto tarkoittaa? Kunta ja tietohallinto Kunnan kompleksinen
LisätiedotMiten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto
Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto 17.8.2016 Missä olemme? Julkisen hallinnon kehitysvaiheet Nykyiseen uskomusjärjestelmään
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotSote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista
Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista Johtavien viranhaltijoiden kokous 16.5.2017 KUNTIEN TIETOHALLINTO- JA ICT-PALVELUT MAAKUNNAN TIETOHALLINTO JA ICT- PALVELUT Hankkeen päävaiheet
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotStrategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli
Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotAvoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus
LisätiedotProaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013
Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotRohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä. Digiagenda esitys. Syyskuu/2017
Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä Digiagenda esitys Syyskuu/2017 18.9.2017 Mitä digitalisaatio ja digitalisointi on? Digitalisaatio on ennen kaikkea muutosjohtajuutta, jossa johdon osallistuminen ja
LisätiedotVesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa
Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2018 Strategia sisältää: Brändityyppisen vision (vakiinnuttamisaika 10-20 vuotta) Kunnan toimintatapoja koskevat linjaukset 2018-2021 Kuntatason
LisätiedotKansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti
Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
LisätiedotTietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa
Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotMenestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014
Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen
LisätiedotSähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana
Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.
LisätiedotKuntauudistus paikallisen itsehallinnon näkökulmasta
Kuntauudistus paikallisen itsehallinnon näkökulmasta Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa - kuntien uudistamisen perusteet Kansallismuseo, Helsinki 19.2.2013 Arto Haveri Johtamiskorkeakoulu Tampereen
LisätiedotUSO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab
USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotYhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
LisätiedotPysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka
Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.
LisätiedotNodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa
: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja
LisätiedotKeskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012
Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotPalveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotLegitimiteetti, arvot ja kapasiteetti Rajapintojen hallinta kaupunkiseutujen ja uusien maakuntien välillä
Legitimiteetti, arvot ja kapasiteetti Rajapintojen hallinta kaupunkiseutujen ja uusien maakuntien välillä Anni Kyösti, Jenni Airaksinen, Jonne Parkkinen & Jari Kolehmainen Toteutus Taustalla 29:stä avainhenkilöhaastattelusta
LisätiedotTyöpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet
Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotPoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu
PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto
LisätiedotSalon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
LisätiedotJulkisen hallinnon ICT-strategia. O-P Rissanen Virve-päivä 20.3.2012
Julkisen hallinnon ICT-strategia O-P Rissanen Virve-päivä 20.3.2012 Julkisen hallinnon ICT-strategiahankkeen tavoite Julkisen hallinnon ICT -strategiahankkeessa luodaan ensimmäinen valtionhallinnon ja
LisätiedotParikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotMYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012
MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat
LisätiedotUuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.
Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden
LisätiedotOSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä
OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin
LisätiedotOKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014
OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon
LisätiedotPuhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen
LisätiedotAlueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa
Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotJohtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotJulkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi
Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotAjatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun
Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu hannele.torvinen@jamk.fi Koordinaattori(t) (fasilitaattori(t))
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotKuntaliiton asiakkuuksien kehittäminen
Pienkuntaseminaari 3.4.2017 Kuntaliiton asiakkuuksien kehittäminen Yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton strategia 2017-2021 Painopisteet Missio Askeleen edellä Visio Teemme kuntien
LisätiedotPirkanmaan aikuisohjauksen strategia
Pirkanmaan aikuisohjauksen strategia 2011-2014 Luonnos 9.2.2011 Ohjauksen asiantuntijaryhmä (strategiatyö) Ilola Hanna, lehtori, TAMK/TAOKK Järvenpää Maija, opinto-ohjaaja, TAO Keskinen Anita, psykologian
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotKuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013
Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
LisätiedotKUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.
KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5
LisätiedotItsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen
Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen
LisätiedotMartti Talja kansanedustaja
Maamaakuaakuntaja sote-uudistus Mitä, miksi, miten? Martti Talja kansanedustaja Maakunta- ja soteuudistuksen eteneminen EK:n valiokunnissa yli 40 lakia Valinnanvapauslakivalmistelu Valinnanvapauslaki-HE
LisätiedotKetterät kaupunkiseudut ja demokratian dilemma
Ketterät kaupunkiseudut ja demokratian dilemma BEMINE: Beyond MALPE-coordination: Integrative Envisioning Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG) Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotStrateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010
Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa
LisätiedotTietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma
Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Informaatiohallinnon päivä 2010 Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori, erityisesti tietohallinto Sisältö Tietohallinnosta Kokonaisarkkitehtuurista Tieto
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta
Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotSOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015
SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.
LisätiedotSähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen
Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla
LisätiedotDigimentoritoimintaa. Suvi Junes, TaY Minna Koskinen, JAMK Paula Vaskuri, OY Mari Virtanen, Metropolia AMK
Digimentoritoimintaa Suvi Junes, TaY Minna Koskinen, JAMK Paula Vaskuri, OY Mari Virtanen, Metropolia AMK Mistä puhutaan? Digitalisaatio "Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten
LisätiedotKehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012
Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotRakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä
Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä Tom Holmroos, erityisasiantuntija Merja Lang, palvelumuotoilija Elisa Kettunen, projektipäällikkö 11.9.2019 Tulevaisuuden kunnan digitalisointi
LisätiedotKansliapäällikön puheenvuoro
Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
LisätiedotUnohtuuko asiakas hankintaprosessissa Kommenttipuheenvuoro Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
Unohtuuko asiakas hankintaprosessissa Kommenttipuheenvuoro Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry 14.11.2007 Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupunki 1 Palveluhankinnat kasvussa Espoossa vuonna
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET
Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotMITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
LisätiedotUusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011
Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua
LisätiedotSähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?
Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo
LisätiedotTyöpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet
Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen
LisätiedotTehokas strategia ja toimeenpano
Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas
LisätiedotSUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020
SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotUusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin
1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotInno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi
Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off 1 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointi julkiselle sektorille () 2010-2013 Olennaista on kyky tehdä innovaatioita, uudistamista
LisätiedotTurvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia
Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia Markus Pauni Strategiajohtaja Uusimaa2019-hanke Maakuntastrategia on: Selkeyttä
Lisätiedot