Varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1

2 Varhaiskasvatussuunnitelma 1. Tavoitteet ja päämäärät Lankilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on tuoda esiin päiväkodin ominaispiirteitä, henkilökunnan ajatusmaailmaa sekä lasten ja vanhempien näkökulmaa päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä. Varhaiskasvatussuunnitelma kehittyy ajan myötä. Lasten ja vanhempien osuus tulee jatkossa toivoaksemme olemaan yhä tärkeämpi. Varhaiskasvatussuunnitelmamme eli Vasun avulla tuomme esiin monipuolista ja tavoitteellista työtämme lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen sekä erityisen tuen alueella. Oma varhaiskasvatussuunnitelmamme pohjautuu valtakunnalliseen sekä Kotkan omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan huomioiden myös vastaavat esiopetussuunnitelmat. Taustalla on myös mm. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, päivähoito ja perusopetuslaki sekä Kotkan kaupungin, sosiaali- ja terveystoimen sekä päivähoidon erilaiset kehittämislinjaukset ja strategiat. Ydintavoitteenamme on hyvinvoiva lapsi ja siksi haluamme: toteuttaa hyvää perushoitoa tukea kunkin lapsen fyysistä ja psyykkistä kehitystä sekä oppimista käyttää hyväksi vertaisryhmää toiminnassa lisätä toimintaa pienryhmissä tehdä yhteistyötä kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa toimia hyvässä yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa No päivähoito tarkoittaa hyvää. Lapset tarvitsee hoitoa tarhan tädeiltä tarhapäivänä. 2. Lankilan päiväkoti 2.1. Rakennuksen historia Lankilan päiväkoti on suunniteltu päiväkodiksi ja rakennettu vuonna 1980 vastaamaan Länsi-Kotkan, lähinnä Aittakorven ja Lankilan, päivähoidon tarpeita. Lapsia on ollut myös Petäjäsuon sekä Pihkoon suunnilta. Ryhmiä päiväkodissa on neljä. Joinakin vuosina käytössä on viides ryhmä. Aittakorven esikoulussa on kaksi ryhmää Lapsiryhmät kaudella Ulpukat ovat 1-3-vuotiaita, Lumpeet 3 4 vuotiaita, Kaislat ja Korennot ovat 4-6-vuotiaita. Kauden aikana päiväkodissa tulee olemaan noin 75 lasta. Aittakorven esikoulu sijaitsee Aittakorven koululla, Vesantie 3:ssa. Esikoulun ja koulun remontti valmistuu marraskuussa Toiminta uusissa tiloissa alkaa tammikuun alussa Esikoulussa on kaksi ryhmää, Hämähäkit ja Simpukat. Lapsia on yhteensä 42. Esikoululaisten hoitoaikojen ääripäät hoidetaan yhdessä Lankilan päiväkodin kanssa.

3 2.3. Henkilökunta kaudella Ulpukat: lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa Lumpeet: lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa Kaislat: lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa Korennot: lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitaja Hämähäkit: kaksi lastentarhanopettajaa, kaksi lastenhoitajaa vuoroviikoin Simpukat: lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa Lisäksi kaksi laitosapulaista, päiväkotiavustaja sekä välillä harjoittelijoita ja työssäoppijoita. Länsi-Kotkan päivähoitoalueella toimii kiertävänä erityislastentarhanopettajana Minna Sundholm. Lisäksi päiväkodissamme toimivat: Siivooja, Tekninen virasto/siivouspalvelu Kiinteistönhoitaja, Tekninen virasto/tilapalvelu Ruoka toimitetaan Kymijoen Ravintopalvelusta 2.4. Piha-alue Käytössämme on suuri piha, mikä jakautuu kahteen erilliseen osaan. Pihalla on mahdollista leikkiä erilaisia liikuntaleikkejä mm. pelata pallopelejä alapihalla tai koulun kentällä, ajella asfaltoidulla alueella, laskea mäkeä, kiipeillä, kiikkua, rakennella sekä leikkiä erilaisia rooli ja sääntöleikkejä. Pihalla on vaihtelevaa maastoa sekä varjoisia ja aurinkoisia paikkoja. Aittakorven esikoululaiset käyttävät päiväkodin pihaa toistaiseksi Yksikön paikka päivähoidon organisaatiossa Kotkan kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus Hyvinvointipalvelut/ Lasten- ja nuorten lautakunta Päivähoito Länsi-Kotkan päivähoitoalue Lankilan päiväkoti Aittakorven esikoulu 2.6. Vanhempien tärkeinä pitämiä asioita lapsen huomiointi aamulla päiväkotiin tullessa ja päivän aikana rauhoittuminen päivälevolla sopivasti ulkoilua hyvää ruokaa lapsen turvallisuuden tunne tutut aikuiset kaverit hyvien tapojen ja käytöksen oppiminen uusien taitojen oppimisen iloa yhdessä tekemisen iloa ja yhteishenkeä leikkejä, musiikkia, piirtämistä, jumppaa, retkiä pienryhmissä lapsilla mahdollisuus vaikuttaa toimintaan

4 3. Toiminta-ajatus

5 4. Oppimiskäsitys ja -ympäristö Oppimiskäsitys Ajattelemme, että lapset oppivat: - omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta - leikkimällä - mallin avulla - tutkimalla, pohtimalla ja kysymyksiä esittämällä - yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa vastauksia etsimällä ja kokemuksia vaihtamalla Kasvu - ja oppimisympäristö Pidämme tärkeänä kasvu- ja oppimisympäristön - turvallisuutta, monipuolisuutta ja siisteyttä - rauhallisuutta vilkas ja rauhallinen toiminta seuraavat toisiaan, leikin jatkumisen mahdollisuutta, toisten kuuntelua - kiireettömyyttä - ympäristössä ja luonnossa liikkumisen mahdollisuutta - välineiden oloa lasten ulottuvilla - lapsen kasvua ja kehittymistä tukevaa ilmapiiriä kiitoksen antamista, kannustusta, erehtymisen hyväksymistä, oikeaan ohjaamista - pysyviä ja hyviä ihmissuhteita - lasten ideoiden kuuntelemista ja arvostamista - riittävää henkilökuntaa - vanhempien ja hoitohenkilökunnan ja yhteen hiileen puhaltamista 5. Kasvatuskumppanuus Lankilan päiväkodissa vanhemmat ovat aina tervetulleita keskustelemaan lapsensa varhaiskasvatussuunnitelmasta ja tärkeinä pitämistään asioista. Tavoitteena on, että ryhmän aikuinen/aikuiset ja vanhemmat tapaisivat keskustelun merkeissä ainakin kerran vuodessa. Päivittäin vaihdetaan kuulumiset; niin ilot kuin surutkin. Syksyisin tapaamme kaikki vanhemmat koko talon yhteisessä vanhempainillassa. Keväällä on ollut toinen vanhempainilta erilaisten teemojen merkeissä. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja itse toimintaan. Juhlat ovat yksi mukava yhteistoiminnan muoto vanhempien ja henkilökunnan kesken. Päiväkotimme juhlii syksyisin ja keväisin joko koko talo yhdessä tai ryhmittäin. Jokaisella lapsella on oma kasvun kansio; mihin kerätään lapsen töitä, kertomuksia ja kokemuksia vuosien varrelta. Lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyy kasvun kansion kokoaminen varhaiskasvatusvuosien aikana. Lisäksi esioppilailla on omat esikoulukansionsa. Yksi yhteistyön muodoista on vanhempainneuvosto, joka on toiminut talossamme jo lähes 30 vuotta. Vanhempainneuvosto perustuu vanhempien haluun ja aktiivisuuteen toimia yhdessä. Vanhemmat voivat vaikuttaa vuoden aikana tapahtuviin tempauksiin, joista suosittuja ovat olleet mm. syksyn juhlat, erilaiset askarteluillat ja kevätretket. Toimintaan osallistuu henkilökunnasta edustaja, jolla on tukiryhmä päiväkodissa.

6 6. Varhaiskasvatuksen sisällölliset valmiudet 6.1. Leikki Lankilan päiväkodissa Kaikissa ryhmissä lasten käytössä on paljon erilaisia pelejä, leluja, soittimia ja kädentaitoihin kuten askarteluun, muovailuun ja maalaamiseen tarvittavia materiaaleja ja työskentelyvälineitä. Tavaroiden ja esineiden paikat on suunniteltu niin, että ne palvelisivat lasten mahdollisuutta toimia itsenäisesti omien mieltymyksiensä mukaan. Urheiluvälineet ovat myös lasten käytössä ja ulkoiluvarastosta löytyy useita ulkoleikkeihin tarvittavia leluja. Ulkona lapset leikkivät usein yhdessä erilaisia pallopelejä sekä rakentelu-, rooli ja sääntöleikkejä. Kirjastonurkkauksessa on mahdollisuus hiljaiseen työskentelyyn. Pikkukeittiössä on koti- ja kauppaleikkejä. Verstaassa leikitään autoilla ja erilaisilla rakentelupalikoilla. Leikkitiloissa on pyritty huomioimaan lasten erilainen tarve leikkiä yksin ja yhdessä muiden kanssa. Lasten omia tarpeita ja toiveita on huomioitu mm. jakamalla lapsia pieniin ryhmiin. Lapset leikkivät sekä spontaaneja että pitkäkestoisia leikkejä. Leikkitiloissa lapset kohtaavat erilaisia leikkijöitä. Leikkiessään lapsi käyttää monipuolisesti taitojaan ja sosiaaliset kyvyt kehittyvät. Aikuiset ja lapset huolehtivat yhdessä leikkitilojen siisteydestä. Hyvä tunneilmasto luo pohjan iloiselle, avoimelle ja rohkaisevalle ilmapiirille. Kaikki talon aikuiset ovat tuttuja päiväkodin lapsille, sillä teemme yhteistyötä ryhmien kesken. Tutut ja turvalliset aikuiset mahdollistavat sen, että lapset pystyvät ilmaisemaan paremmin itseään ja puhumaan tunteistaan. Aikuiset havainnoivat lasten leikkiä ja myötävaikuttavat leikin kehittymiseen. Lasten taidot, kyvyt ja arkielämän osaaminen tulevat aidosti esille leikissä. Havaintojen perusteella on helppo tukea lasten yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. Eriikäiset lapset tarvitsevat aikuista eri tavoin leikkiin mukaan. Teema- ja projektityöskentelyjä on käynnistetty lasten toiveiden pohjalta

7 7. Lasten toiminta ja kulttuuri Päiväkodissa noudatetaan valtakunnallisia ja Kotkan omia varhaiskasvatus ja esiopetussuunnitelmia. Käytämme luonto ja ympäristökasvatuksen sekä orff-pedagogisessa musiikkikasvatuksessa saatuja oppeja hyväksi mahdollisimman paljon. Talon yhteisiä musiikkihetkiä pidetään sovituin väliajoin. Päiväkodissa lapset oppivat kokonaisvaltaisesti vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa. Tarkoituksena on välineiden ja valmiuksien hankkiminen, joiden avulla lapsi pystyy tutustumaan, kokemaan ja ymmärtämään ympäröivän maailman ilmiöitä. Oppiaineita tai niiden sisältöjä ei opiskella. Eri sisältöalueiden aiheet liitetään lasten lähiympäristön arkeen ja kokemuksiin niin, että lapset voivat tehdä havaintoja ja muodostaa niistä omia käsityksiään. Kasvattaja valitsee ja yhdistelee sisältöalueita, johon vaikuttaa lasten omat kiinnostuksen kohteet, tarpeet ja päiväkodin kulloisetkin olosuhteet. Sisältöaiheiden valintaan vaikuttaa lasten ikä ja kehitysvaiheet sekä lapsiryhmän tuntemus. Eri sisältöalueet yhdistyvät toisiinsa toiminnassa ja projekteissa. Pienryhmissä toimiminen mahdollistaa lasten havainnoimisen, toiveiden kuuntelun ja osallisuuden lisäämisen. Toimimme monipuolisesti eri-ikäisten lasten toimintaedellytysten mukaisesti eri sisältöalueita yhdistellen. Oppiaineita ei esiopetuksessa ole, vaan eri aineet yhdistyvät toiminnassa. Liikunta Päiväkodissamme on hyvät liikuntamahdollisuudet ja lapset liikkuvatkin luontaisesti sekä sisällä että ulkona. Omien tilojen lisäksi voimme käyttää sovittuina aikoina Aittakorven koulun liikuntasalia sekä kenttää. Kenttä, päiväkodin piha ja lähiympäristö ovat liikuntapaikkoinamme eri vuodenaikoina mahdollistaen monipuolisen perusliikunnan, liikunta-leikkejä, pallopelejä, hiihtoa ja luistelua sekä liikkumisen luonnossa. Ohjatut liikuntahetket ja omaehtoinen liikunta vuorottelevat. Liikunnassa tärkeintä on ilo ja leikinomaisuus. Säännöllinen liikunta edistää oppimisen edellytyksiä ja siksi pidämme sitä erityisen tärkeänä. Kokonaismotorinen liikunta tukee hienomotoriikan kehittymistä. Musiikki Musiikkikasvatuksemme perustana on luvulla päiväkodissamme toteutetun orff-pedagogisen musiikkikasvatuskokeilun opit. Carl Orffin lähtökohtana on ollut luova ja toiminnallinen lapsi. Musiikkikasvatuksessa on tärkeää jokaisen lapsen osallistumisen mahdollistaminen. Keskeistä on ilon ja onnistumisen elämysten tuottaminen ja yhteistoiminta. Lasta rohkaistaan monipuolisten työtapojen avulla itseilmaisuun puheessa, laulussa, soittamisessa ja liikkeessä. Improvisointi ja lasten ideoiden kuuntelu on merkityksellistä. Soittimina toimii oma keho sekä rytmi- ja melodiasoittimet. Koko päiväkodin ja erilaisten ryhmien yhteisillä musiikkihetkillä on tarkoitus tukea lasten musiikillista kasvua.

8 Luova ilmaisu eli draama Draamassa yhdistellään kehollista, sanallista, kuvallista ja musiikillista ilmaisua. Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan itseään omien kokemustensa ja elämystensä kautta sekä jokapäiväisissä, luonnollisissa tilanteissa että juhlissa, esityksissä ja pitkäkestoisissa projekteissa. Lasten omia esityksiä kunnioitetaan. Draama sisältää roolileikin, ilmaisu- ja aistiharjoituksia sekä teatterileikkejä, kuten nukketeatteria, näytelmiä ja varjokuvateatteria. Ilmaisukasvatuksen ja teatterileikkien avulla lapsi oppii viestimään ajatuksiaan, tunteitaan ja mielipiteitään. Päiväkodissamme kiinnitetään huomiota erilaisten roolileikkkipisteiden rakentamiseen. Aikuiset havainnoivat lasten leikkiä ja kiinnittävät huomiota leikin rikastamiseen lasten mielenkiinnon ja ajankohtaisten aiheiden pohjalta. Lapsille annetaan oman tuottamisen lisäksi mahdollisuuksia kokea hyvää lastenkulttuuria. Käden työt Arvostamme käsillä tekemistä. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla erilaisia työtapoja kuvan teossa mm. piirtämisessä ja maalaamisessa, muovailussa, muotoilemisessa, askartelussa ja eri materiaaleista rakenneltaessa. Lapsille annetaan tilaisuuksia omaehtoiseen toimintaan sijoittamalla erilaisia välineitä heidän ulottuvilleen ikäkausi huomioiden. Aikuinen ohjaa lapsia erilaisten työvälineiden, materiaalien ja tekniikoiden käytössä. Työskentelyssä on tärkeintä tekeminen, kokeminen ja omakohtaisten elämysten saaminen. Matemaattiset valmiudet Matemaattisia valmiuksia harjoitellaan arkielämän tilanteissa leikinomaisesti, konkreettisten välineiden avulla. Matemaattisia valmiuksia harjoitetaan vertaamalla mm. kokoja, muotoja, määriä ja pituuksia, päättelemällä, laskemalla, pelaamalla sekä ongelmia ratkaisemalla konkreettisten, lapsia kiinnostavien välineiden avulla. Oppimisessa on tärkeää kiireettömän ilmapiirin luominen oman ajattelun mahdollistamiseksi sekä toistot. Paljonko on lups kuusi, lups viisi?

9 Kieli ja kirjallisuus Kielen merkitys on keskeinen lapsen rakentaessa kuvaa maailmasta ja paikastaan siinä. Päiväkodin toimintaympäristössä kiinnitetään huomiota rikkaaseen kielen käyttöön. Päivittäinen toiminta opettaa pienille lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Kasvattajan tehtävänä on ohjata lapsen havaintoja, opettaa toimintatapoja sekä kuvailla ja selittää tapahtumia. Lorujen, riimien, satujen ja erilaisten kirjojen kautta saadaan kokemuksia ja elämyksiä sekä kartutetaan sanavarastoa ja kuuntelun taitoa. Saduttaminen kasvattaa luottamusta omiin kykyihin ja luovan toiminnan ohella myös itsensä ilmaisuun. Viestintäkasvatus sisältää ilmaisu- ja mediakasvatuksen. Isompien lasten kanssa kiinnitetään huomiota valikoivaan tiedonhankintaan eri viestintä- ja tiedonhankintavälineistä kuten lehti, radio, televisio, video ja tietokone. Kielen kehittyminen tukee lapsen ajattelutoimintojen kehitystä ja vuorovaikutusta muiden lasten ja aikuisten kanssa. Kasvaessaan lapset liittävät leikissään kielen toimintaan, jolloin leikin merkitys kielen oppimisessa korostuu. Aikuis- ja vertaissuhteissa lapset oppivat kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja sekä kommunikaatiomalleja. Kaksikielisten lasten äidinkielen tukemiseen liittyvät asiat huomioidaan päiväkodissamme. Vanhempien kanssa käydään keskustelua siitä, millaiseen kaksikielisyyteen lapsen kanssa pyritään. Muiden kieliryhmien sanoihin ja sanontoihin tutustuminen auttaa muita lapsia ymmärtämään muiden kielien ja kulttuurien olemassaoloa. Suomi toisena kielenä - ryhmät toimivat yli kolmevuotiaiden kaksikielisten lasten kielen oppimisen tukena. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille ja siksi seuraamme ja tuemme erityisen tarkasti eri-ikäisten lasten kielen kehittymistä. Ympäristö ja luonnontieteelliset valmiudet Päiväkodissamme kiinnitetään huomiota luonto ja ympäristökasvatukseen. Lapselle halutaan antaa mahdollisuuksia liikkua ja leikkiä luonnossa, tehdä siellä häntä kiinnostavia havaintoja ja tutkimuksia sekä jakaa omia ilon aiheita ja oivalluksia muiden lasten ja aikuisten kanssa. Lasten kysymyksiin vastaaminen koetaan tärkeäksi. Niistä voi moni prosessi saada alkunsa. Ympäristökasvatuksemme tavoitteena on saada muodostumaan lapselle henkilökohtainen luontosuhde omakohtaisten kokemusten avulla sekä luonnonsuojelun halu heräämään. Päiväkodin piha, lähiympäristö, Kymijoen varsi ja Aittakorven kuntoradan maasto ovat lähiluonto- kohteitamme. Tutustuminen rakennettuun ympäristöön ja oman kotiseudun nähtävyyksiin ja historiaan ovat myös merkityksellisiä. Kotkalaisuutta tuodaan esiin tätä kautta. Esikouluikäisten kanssa teemme tutkimusretkiä luontokoulu Hailin kanssa lähiympäristöömme. Kestävä kehitys Päiväkodissa lajitellaan jätteet tarkasti. Kestäviin hankintoihin ja tavaroiden korjaamiseen kiinnitetään huomiota. Arjessa kestävän kehityksen periaatteita kunnioitetaan ja opitaan tiedollisella ja toiminnallisella tasolla. Lapset osallistuvat kierrättämiseen ja paperin ym. säästämiseen. Aikuiset toimivat malleina luonnon ja ympäristön kunnioittamisessa. Oman ympäristön viihtyisyydestä huolehditaan ja lapsia ohjataan leikkikalujen oikeaan käyttöön. Lapsille annetaan tilaisuuksia osallistua pieniin työtehtäviin ja vaikuttaa omaa ympäristöään koskeviin päätöksiin. Vanhempien mukana olo kestävän kehityksen työn tukemisessa on toivottavaa.. Eettiset ja uskonnolliset valmiudet Eettiset valmiudet kehittyvät jokapäiväisessä kanssakäymisessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Keskeisiä ovat arvo ja - normimaailmaan liittyvät asiat. Lasten kanssa kohdataan päivittäin tilanteita, joissa tarkastellaan ja yhdessä keskustellaan oikeudenmukaisuuteen, toisen kunnioittamiseen, toisten auttamiseen, rehellisyyteen, oikeaan ja väärään, hyvään ystävyyteen jne. liittyviä asioita. Lapsia

10 ohjataan ymmärtämään käyttäytymisensä syitä ja seurauksia. Vanhempien kanssa keskustellaan tarpeen mukaan em. asioista päivittäisiin päiväkodin tapahtumiin ja asioihin liittyen. Uskonnollisten valmiuksien kehittymisessä pääajatuksena on uskonnon tai katsomuksen perinteeseen, tapoihin ja käytäntöihin tutustuminen. Painopisteenä on tärkeimpien juhlapyhien uskonnolliseen merkitykseen tutustuminen ja niiden kokeminen. Langinkosken evankelisluterilaisen seurakunnan pitämään pyhäkouluun lapsilla on mahdollisuus osallistua kerran kuukaudessa syksystä kevääseen. Osallistuminen on vapaaehtoista. Uskontokasvatuksen lähtökohtana on kotien vakaumuksen kunnioittaminen sekä lämpimän ja turvallisen ilmapiirin luominen. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan muiden lapsiryhmässä olevien lasten uskontojen ja vakaumusten tapoihin. Pääsiäiskirkossa Toisen hoitopaikan lapsi äänteli muristen juuri jännittävässä kohdassa, jossa valo ilmestyi luolaan. Lapset luulivat äänen kuuluvan esitykseen. Poika: Se oli jännää se enkelin murina, ku ei tienny, mikä siellä oli. Tyttö: Miä luulin, että Jumala kuorsasi siellä luolassa. Turvakasvatus Turvakasvatuksella pyritään lapsen itsetunnon vahvistamiseen sekä luomaan lapselle valmiuksia vaaratilanteiden tunnistamiseen sekä niiden kohtaamiseen. Turvakasvatuksen toteuttamiseen vaikuttaa ratkaisevasti lasten ikä sekä ajankohtaiset tapahtumat. Turvakasvatuksen aihepiirejä ovat mm. kehon hahmottaminen, tunteiden ilmaisu, hyvä kaveruus, kiusaaminen, liikenteessä liikkuminen, eksyminen, pelastautuminen ja hätänumeroon soitto sekä tuntemattomiin ihmisiin suhtautuminen. Turvakasvatusta toteutetaan monipuolisesti mm. keskustellen sekä kirjallisuuden, liikunnan, kuvataiteen ja näyttelemisen keinoin. Terveyskasvatus Terveyskasvatuksen tavoitteena on luoda lapselle valmiudet terveellisten elämäntapojen noudattamiseen. Se toteutuu pääsääntöisesti perushoitotilanteiden kautta. Ruokailu, ulkoilu, liikkuminen, hygienia sekä lepo/nukkuminen ovat olennainen osa hoitopäivää. Pyrimme perushoitotilanteissa kiireettömyyteen, erityisesti pienimpien lasten kanssa. Lapsia ohjataan ja kannustetaan omatoimisuuteen. Lapsen perushoitoon liittyviä, yksilöllisiä asioita käydään läpi säännöllisesti vanhempien kanssa. Perushoitotilanteissa yhdistyy oppiminen, yhteistoiminta eli toisen auttaminen ja huomiointi sekä yksilöllinen hoiva. Ravinto Lapset saavat monipuolista ja terveellistä ruokaa heidän kasvunsa ja hyvinvointinsa takaamiseksi. Ruokailutilanteet ovat sosiaalisia tilanteita, joissa tutustutaan erilaisiin ruokiin sekä opetellaan hyviä tapoja ja omatoimisuutta. Lapset voivat toimia pikkuapulaisina ruokailuun liittyvissä asioissa, kuten pöydän kattamisessa jne. Lasten kanssa tehdään silloin tällöin yhdessä keittiötöitä, esimerkiksi valmistetaan oma salaatti tai leivotaan. Päiväkodin henkilöstö, keittiöhenkilökunta ja Kymijoen Ravintopalvelu tekevät yhteistyötä vanhempien kanssa lapsen allergioihin ja ruokavalioihin liittyvissä asioissa. Erityisruokavalioista täytetään Ravintopalvelulle menevä oma kaavake.

11 Eräänä päivänä ruokapöydässä: Tääll on kyll parempi kokki ku meill kotoon. Hygienia Siisteyskasvatuksessa huomioidaan lapsen yksilöllisyys asioiden oppimisessa. Toimintatavoista ja asteittaisesta omatoimisuuteen pyrkimisestä keskustellaan vanhempien kanssa. Terveyttä edistetään hyvällä käsihygienialla. Vanhemmat huolehtivat lastensa käsien pesun aina päiväkotiin tultaessa. Samaa suositellaan kotiin mennessä. Ruokailun ja wc-käyntien yhteydessä käsien pesuun kiinnitetään erityistä huomiota. Lasten sairastaminen on saatu vähenemään hyvällä käsi-hygienialla. Päivähoitotilojen yleistä hygieniaa seurataan jatkuvasti yhdessä siivoojan ja keittiöhenkilökunnan kanssa. Lepo ja nukkuminen Lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen sekä jaksamisen kannalta on tärkeää, että hänelle suodaan päivittäinen lepo- ja rentoutumisaika. Aivojen hermosolujen huolto ja uuden tiedon tallentuminen tapahtuvat unen aikana. Levon ja oppimisen yhteys on kiistaton. Yhdessä vanhempien kanssa lapsen yksilöllisistä uni ja lepoasioista keskusteltaessa, on tärkeää huomioida unen vaikutus lapsen neurologiselle kehitykselle. Lapsen herättämiseen kesken päiväunien suhtaudumme harkitsevasti. Lapsen elämässä säännöllinen vuorokausirytmi on tärkeä. Ulkoilu ja liikkuminen Säännöllinen ulkoilu ja liikkuminen edistää lasten terveyttä, ehkäisee sairastumista ja tukee päivärytmin toteuttamista. Liikkuminen ja motorinen kehitys luovat pohjan tiedolliselle, emotionaaliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Päiväkodissa ulkoillaan pääsääntöisesti päivittäin eri sääolosuhteissa. Ulkoilun aikana on mahdollista liikkua ja leikkiä yksin ja yhdessä muiden lasten kanssa. Ulkona lapsilla on hyvä tilaisuus leikkiä myös muiden ryhmien lasten kanssa. Ulkoleikeissä toteutuu hyvin pitkäkestoinen leikki. Päiväkodin pihalla on erilaista maastoa ja välineitä, mitkä mahdollistavat mm. mäenlaskun, kiipeilyn ja rakentelun hiekasta. Usein lapset leikkivät yhteisiä liikuntaleikkejä, kuten pallohippaa tai jalkapalloa. Piha-alueen kunto ja turvallisuus on lasten ulkoilun kannalta ensiarvoista. Porttien sulkemiseen kiinnitetään huomiota, koska päiväkodin ympäristö on vilkasliikenteinen. Kun vanhemmatkin huolehtivat yhdessä henkilökunnan kanssa porttien sulkemisesta, turvallisuus lisääntyy. Ulkoilun aikana henkilö-kunta huolehtii lasten turvallisuudesta yhdessä sovitun suunnitelman ja sääntöjen pohjalta. Henkilöstön aktiivinen havainnointi ja osallistuminen luovat lapselle turvallisen ja sisällöltään tavoitteellisen ja luonnollisen osan arkipäivän toimintaa. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatus integroidaan päiväkodin arkeen. Käsite sisäinen yrittäjyys pitää sisällään monia hyviä tulevien koulutaitojen, elämäntaitojen ja tulevaisuudessa omassa ammatissa toimimisessa tarvittavien taitojen opettelua. Sosiaaliset taidot, rohkeus, omatoimisuus, pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ovat yleisiä jokapäiväiseen arkeen kuuluvia tärkeitä taitoja. Yrittäjyyskasvatusta on myös erilaisiin pieniin työtehtäviin osallistuminen. Ruokailuissa apulaisena toimiminen ja pikkupuuhailuissa avustaminen ovat mukavia työntekoon kannustavia toimintoja. Lapsia kannustetaan toteuttamaan omia pieniä teatteriesityksiä, lauluja tai satuja. Esitykset ja esitelmät esimerkiksi omasta lelusta kannustavat leikin keinoin rohkeuteen esiintymistilanteissa. Olemme toteuttaneet erilaisia projekteja, joiden tiimoilla olemme tutustuneet lähiympäristöön, nähtävyyksiin ja/tai paikallisiin yrityksiin yritysvierailujen tiimoilta. Erilaisiin ammatteihin ja

12 työpaikkoihin tutustuminen ja kaikesta oppimastamme dokumentointi eli kirjaaminen lasten kertomuksin ja piirustuksin ja vaikkapa leikkimällä on yrittäjyyskasvatusta 8. Jatkumo ja arviointi Lapsen elämässä jatkuvuus on tärkeää. Oman ryhmän aikuiset ovat tärkeitä kasvatuskumppaneita perheen ohella ja siksi yhteistyö vanhempien kanssa on erityisen merkityksellistä. Päivittäisissä/ viikottaisissa keskusteluissa vaihdetaan kuulumisia, kerrotaan tapahtumista ja keskustellaan lapsen kehitykseen liittyvistä asioista. Myös lapsi itse voi kertoa tapahtumista vanhemman ja henkilökunnan kuullen. Kasvatuskeskusteluissa arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen kasvua ja kehittymistä sekä sovitaan tulevista tavoitteista ja toimintatavoista lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa täydentäen. Arvioinnin tarkoituksena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehittymistä kiinnittämällä huomiota myönteisiin asioihin. Jatkumo päivähoidosta esiopetukseen ja kouluun. Päiväkodin kaikissa ryhmissä on lapsilla oma kansio, kasvun kansio. Kansion tarkoituksena on kuvata myönteisellä tavalla lapsen kasvua ja kehittymistä. Se jää lapselle muistoksi päivähoito/esiopetusajasta. Kansioon kerätään lasten töitä, valokuvia ja satuja sekä kirjataan lasten kertomuksia ja mielipiteitä erilaisista tapahtumista. Se siirtyy lapsen mukana ryhmästä toiseen ja aikanaan kotiin. Isommat lapset voivat valita, mitä töitään he haluavat kansioonsa laittaa. Valintaperusteita voi myös aikuinen kirjata. Lapsen oma kansio on päiväkodissa lapsen ja perheen nähtävillä. Sitä voi lainata kotiin katsottavaksi ja täydennettäväksi. Lasten siirtyessä ryhmästä tai päiväkodista toiseen/kouluun voidaan käydä ns. siirtokeskusteluja entisen ja tulevan henkilökunnan kesken vanhempien luvalla ja heillä on mahdollisuus osallistua niihin. Erityistä tukea tarvitsevien lasten palavereihin osallistuvat myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä lapsen tutkimuksiin ja kuntoutukseen osallistuva henkilökunta. Koulun kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä: * oppilas voi viedä kasvun kansion opettajan nähtäväksi * osallistutaan erilaiseen yhteistyöhön koulun kanssa ( oppilasvierailut, esitykset, yhteistyötapahtumat) * yhteistoimintapäivä keväisin Aittakorven esioppilaille sekä Aittakorven koulun ensimmäisen luokan oppilaille * siirtokeskustelut keväisin ( vanhempien luvalla keskustellaan lapsen asioista) * palautekeskustelut syksyllä opettajien kanssa esiopetuksen toiminnasta * osallistutaan oppilashuoltoryhmän toimintaan esiopetuksen osalta * yhteistyö koulun erityisopettajan kanssa esikouluvuoden aikana Esiopetuksessa lapset osallistuvat toiminnan ja oman toimintansa arvioitiin. On tärkeä saada esiin lasten mielipiteitä erilaisista päiväkotiin ja lapsiryhmään liittyvistä asioista sekä heidän mielenkiinnon kohteistaan.