OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014"

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1/90 Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja Johdanto Tietojen toimittaminen Tietojen toimituksen aikataulu Tiedostomuoto Muut tiedonkerääjät Lisätietoja Tiedonkeruut Yliopistojen henkilöstötiedonkeruu Opintopistetiedonkeruu Julkaisutiedonkeruu Toimipistetiedonkeruu Täydennyskoulutuksen tiedonkeruu Tutkinnon osat avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina Opettaja- ja tutkijavierailut Tilatiedonkeruu Harjoittelukoulut Taloustiedonkeruu Luokitukset Tilastokeskuksen oppilaitostunnus Koulutusalaluokittelu Koulutusalaluokittelu Tieteenalaluokitus Julkaisutyypit Henkilötyövuoden laskenta... 88

2 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 2 / 90 1 Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruukäsikirja sisältää käsitemäärittelyt niille tiedoille, jotka yliopistojen tietojärjestelmistä tarvitaan ministeriön valtakunnallista tiedonkeruuta varten. Tiedot kerätään vuosittain ministeriön Vipunen-tietokantaan. Taloustiedonkeruuta koskeva osio käsikirjassa poikkeaa rakenteeltaan muista osioista taloustiedonkeruun laajuuden takia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruita on harmonisoitu Tilastokeskuksen kanssa siten, että Tilastokeskus hyödyntää henkilöstötiedonkeruun, julkaisutiedonkeruun, toimipistetiedonkeruun ja taloustiedonkeruun tietoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruita on aiemmin määritelty suhteessa Korkeakoulujen tietomalliin ( XDW-tietovaraston käsitemalli ), joka valmisteltiin RAKETTI-XDW-hankkeessa ( ) osana korkeakouluille suunnattua tietovarastopalvelua. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruun käsikirja on aiemmin sisältänyt useiden tiedonkeruiden kohdalla kunkin kohdan suhteen korkeakoulujen tietomalliin. Vuoden 2014 tiedonkeruusta lähtien viittaussuhteita korkeakoulujen tietomalliin eli XDW-tietovaraston käsitemalliin ei enää ylläpidetä käsikirjassa. Korkeakoulut voivat kuitenkin soveltuvin osin riippuen omista tietovarastototeutuksistaan edelleen hyödyntää aiempia määrityksiä ja tietomalli on saatavilla verkossa osoitteesta Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon kehitystyön edetessä sisällytetään sen määritykset osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruita ja käsikirjoja siltä osin kun tiedonkeruu toteutetaan tietovarannosta. Vuotta 2014 koskevissa tiedonkeruissa tietovarantoa hyödynnetään opintopistetiedonkeruussa. Korkeakoulu vastaa tiedonkeruussa toimittamiensa tietojen oikeellisuudesta. Tietovarannosta toteutettavien tiedonkeruiden osalta korkeakoulu huolehtii, että se on päivittänyt tiedonkeruita koskevan tietosisältönsä vähintään vaaditun tilannepäivän mukaiseksi ja siirtänyt sen lähdejärjestelmästään tietovarantoon ilmoitettuun tiedonkeruuajankohtaan mennessä. Korkeakoulujen yhteisten tietomallien ja yhteentoimivuuden määritysten kehittämistä jatketaan osana CSC:n palveluja korkeakouluille. Työssä keskitytään jatkossa tuottamaan toimintokohtaisia (esim. opintohallinto, tutkimushallinto) tietomäärityksiä niiltä osin kuin standardoinnille ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle on konkreettisia tarpeita tai tietoa tarvitaan yhteismitallisessa raportoinnissa. Nämä sidotaan yhteen tarvittavilta osin. Myös Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon määritykset ja muut viranomaisten tarpeisiin liittyvät yhteentoimivuuden määritykset liitetään osaksi kokonaisuutta. Kerättäviä tietoja käytetään yliopistojen ohjauksessa (rahoitusmalli, tunnuslukutavoitteet, OKM:n palaute), opetus- ja kulttuuriministeriön raportoinnissa ulospäin ja horisontaalisessa yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa sekä suomalaisen korkeakoululaitoksen tilan kuvaamisessa. Tiedonkeruun käsikirja koskee tilastovuodelta 2014 kerättäviä tietoja. Vuodelta 2015 kerättäviin tietoihin tulee seuraavia sisällöllisiä muutoksia. Sisällöllisten muutosten lisäksi tiedonkeruun ohjeistusta saatetaan tarkentaa ja kehittää 2015 tiedonkeruun osalta. 1. Julkaisutiedonkeruu kerättäviin tiedonkeruuluokkiin lisätään luokat D6 ja E3 julkaisutyyppiluokitukseen tehtävien muutosten takia

3 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 3 / 90 2 Tietojen toimittaminen 2.1 Tietojen toimituksen aikataulu Viimeistään Tutkinnon osat avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina -tiedonkeruu - Täydennyskoulutuksen tiedonkeruu Viimeistään Henkilöstötiedonkeruu - Opintopistetiedonkeruu - Opettaja- ja tutkijavierailujen tiedonkeruu - Tilatiedonkeruu - Toimipistetiedonkeruu - Harjoittelukoulujen tiedonkeruu Viimeistään Julkaisutiedonkeruu Viimeistään Taloustiedonkeruu Huom. Henkilöstötiedonkeruussa käytetään toimipistetiedonkeruun toimipaikkakoodeja. Tästä syystä toimipistetiedonkeruun on ladattava ennen henkilöstötiedonkeruuta. 2.2 Tiedostomuoto Tiedot toimitetaan puolipiste-eroteltuina csv-tiedostoina. Tiedoston ensimmäiselle riville tulee kenttien nimet mallitiedostossa annetussa muodossa. Mallitiedostot löytyvät joulukuussa 2014 osoitteesta https://confluence.csc.fi/display/suorat/2014+yliopistojen+mallitiedostot. Mallitiedostoissa on esimerkkirivejä, jotka kuvaavat kuvitteellisen korkeakoulun toimintaa. Taloustiedonkeruun osalta tiedot tallennetaan ja toimitetaan excel-syöttöpohjen kautta. Tiedoston kenttiin syötettävän tiedon muoto on kuvattu käsikirjassa kohdissa "tiedon muoto". Joissain tapauksissa yksi kerättävä tieto on jaettu tiedostossa useampaan kenttään. Kenttiä yliopisto ja vuosi ei ole mainittu erikseen jokaisessa tiedonkeruussa, vaikka ne kerättäisiinkin tiedostossa. Tiedonkeruissa eri rivien määrittelevien tietojen pitää olla uniikkeja. Tiedonkeruun lataus tuottaa virheilmoituksen, mikäli tiedonkeruussa on kaikkien määrittelevien tietojen osalta identtisiä rivejä, ts. rivejä, joissa esim. yliopisto ja koulutusalatieto ovat identtisiä ja vain mittaritieto erilainen. Julkaisutiedonkeruun osalta tiedoston merkistökoodaus tarkistetaan tiedonkeruun yhteydessä ja muulla kuin UTF-8 -merkistökoodauksella toimitetut tiedostot hylätään. Muissa tiedonkeruissa tiedoston merkistökoodaus tunnistetaan ja pyritään muuttamaan automaattisesti UTF-8 merkistökoodaukseen silloin kuin se on mahdollista.

4 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 4 / 90 Valitettavasti Microsoft Excel -työkirjan tallentaminen vaaditussa merkistökoodauksessa ei onnistu suoraan Excel-ohjelmasta käsin. Julkaisutiedonkeruun teknisen toteutuksen osalta löytyy ohjeistus osoitteesta https://confluence.csc.fi/display/tutki/2.+julkaisutiedonkeruun+tekninen+toteutus. 2.3 Muut tiedonkerääjät Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää omien tiedonkeruidensa lisäksi hyväksi Tilastokeskuksen keräämiä tietoja (opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut, tutkinnon suorittaneiden sijoittumistiedot sekä t&k-toiminnan tiedonkeruut), Opetushallituksen toimittamia tietoja opiskelijavalinnoista sekä Cimon toimittamia tietoja opiskelijaliikkuvuudesta. 2.4 Lisätietoja Lisätietoa tiedonkeruista saa opetus- ja kulttuuriministeriöstä ylitarkastaja Jukka Haapamäeltä (puh ,

5 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 5 / 90 3 Tiedonkeruut 3.1 Yliopistojen henkilöstötiedonkeruu Tiedonkeruulomake YO1 - Henkilöstötiedonkeruu: Yliopistojen henkilöstötiedonkeruu pohjautuu henkilöstön palvelusuhdejaksoihin. Yksinkertaisimmissa tapauksissa palvelusuhdejakso tarkoittaa yhden vuoden palvelussuhdejaksoa eli henkilölle tulee tiedonkeruuseen yksi rivi. Jää yliopiston päätettäväksi merkitäänkö tiedonkeruuseen jokainen palvelussuhdejakso erikseen vaikka tiedonkeruun ulottuvuuksissa ei tapahtuisi muutoksia. Henkilöstötiedonkeruussa käytetään toimipistetiedonkeruun toimipaikkakoodeja. Tästä syystä toimipistetiedonkeruun on ladattava ennen henkilöstötiedonkeruuta. Mikäli henkilön tehtävät liittyvät useammalle koulutusalalle tai tieteenalalle, voidaan henkilön palvelussuhde jakaa enintään kolmeen osaan pääasiallisen koulutusalan ja/tai tieteenalan suhteen. Tällöin henkilöltä merkitään useampi rivi, ja työajan jakautuminen koulutusaloille ja tieteenaloille merkitään henkilötyövuosien kautta. (esim. 0,5 htv tieteenala x ja 0,5 htv tieteenala y). Henkilöstön perustiedot (kohdat ) ovat yleisiä tietoja, jotka todennäköisesti löytyvät yliopistojen henkilöstötietojärjestelmistä. Mikäli jonkin palvelussuhdejakson osalta jokin em. tiedoista ei ole saatavilla, jätetään ko. kohta tyhjäksi. Poikkeuksena ovat henkilötunnus ( ), yliopisto ( ), laitos tai vastaava ( ), toimipaikka (kohta ) ja sukupuoli ( ) jotka täytyy merkitä jokaisen palvelussuhdejakson osalta. Mikäli puutteet lähtöjärjestelmissä ovat suuria, yliopistoja pyydetään ottamaan yhteyttä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Henkilöstön toimintaa kuvaavat tiedot (kohdat ) merkitään ko. kohtien ohjeistuksien mukaisesti. Tiettyä tehtäväjaottelun mukaista ryhmää koskevat kohdat jätetään tyhjäksi muilta kuin ko. ryhmiltä (esim. tutkijanuravaihe täytetään vain opetus- ja tutkimushenkilökunnalta). Osa-aikaisten tuntiopettajien osalta tiedot voidaan kerätä summattuina palvelussuhdetasoisten tietojen sijaan. Summaus tehdään seuraavien ulottuvuuksien suhteen: laitos tai vastaava ( ), toimipaikka ( ), sukupuoli ( ), koulutusala 95 ( ) ja koulutusala 2002 ( ). Näiden kohtien lisäksi osa-aikaisista tuntiopettajista täytetään vain tiedot yliopistosta ( ), nimikkeestä ( ), tehtäväjaottelusta ( ), tutkijanuravaiheesta tai tuntiopettajuudesta ( ) ja henkilötyövuodesta ( ). Nimikkeeksi merkitään osa-aikaisten tuntiopettajien koodi (56402 tai 56400), jotta tietojen lukuohjelma tunnistaa nämä poikkeusrivit. Muut ulottuvuudet jätetään summatieto-vaihtoehdossa tyhjiksi. Tiedot kerätään kaikilta päätoimen palvelussuhteessa olevilta ja osa-aikaisilta tuntiopettajilta.

6 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 6 / 90 Henkilöstiedonkeruun tietojen latauksessa vaadittavat pakolliset tiedot Tiedonkeruukohta Tietojen latauksessa pakolliset tiedot Summatietoina lähetettävät sivutoimiset tuntiopettajat, tietojen latauksessa pakolliset tiedot Henkilötunnus X Henkilönumero Yliopisto X X Tiedekunta tai vastaava Laitos tai vastaava X X Toimipaikka X X Nimike X Merkittävin tutkinto Tutkinnon suoritusmaa Sukupuoli X X Syntymävuosi Kansalaisuus Äidinkieli Nimitystapa / työsopimuksen kesto Pääasiallinen koulutusala 1995 X X Pääasiallinen koulutusala 2002 X X Pääasiallinen tieteenala 2010 X Tehtäväjaottelu X X Tutkijanuravaihe tai tuntiopettajuus X* X Henkilöstöryhmä X* Harjoittelukoulujen henkilöstöryhmä X* Valinta kutsumenettelyllä Henkilötyövuosi X X * Käsikirjan ko. kohtien ohjeiden mukaisesti Kerättävät tiedot ja suhde korkeakoulujen tietomalliin Tiedonkeruu koskee korkeakouluun tilastovuonna palvelussuhteessa olleita työntekijöitä (henkilöitä) ja heihin liittyviä palvelujaksoja Henkilötunnus Henkilön suomalainen henkilötunnus. Mukaan liitetään ulkomaalaisille henkilöille annetut väliaikaiset henkilötunnukset. Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä /128, esim F Henkilönumero Henkilön korkeakoulukohtainen muuttumaton henkilönumero. Korkeakoulun oman koodiston mukainen arvo Yliopisto Yliopiston koodi.

7 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 7 / 90 Tilastokeskuksen oppilaitosluokituksen mukainen 5-numeroinen arvo, ks. luku 4. Tieto voi olla numeromuodossa, eli tiedoston käsittelyssä hyväksytään tiedot myös ilman etunollaa Tiedekunta tai vastaava Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruissa käyttämä tiedekuntakoodi. Kunkin yliopiston käytössä olevat tiedekuntakoodit löytyvät Tilastokeskuksen vuosittain julkaisemista yliopistokohtaisista koodistoista (http://stat.fi/keruu/ylio/koodistot.html). Tiedekuntien sisäisiä erillislaitoksia ei eritellä, muut kuin tiedekunnat erittelemättömiksi. Koodiarvo, esim. "01" (Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta). Muut kuin tiedekunnat merkitään erittelemättömiksi arvolla "NN" Laitos tai vastaava Henkilön sijoitusyksikkö/vastuualue. Käytetään samoja kustannuspaikkoja/vastuualueita kuin Tilastokeskuksen t&k-tiedonkeruissa. Vastuualue-termiä käytetään tässä Tilastokeskuksen tarkoittamassa merkityksessä. Korkeakoulun oman koodiston mukainen koodiarvo Toimipaikka Toimipaikan koodi. Toimipaikkatieto viittaa toimipistetiedonkeruuseen, jossa yliopistoilta kysytään toimipisteiden toimipaikkatietoja. Yliopistot määrittävät toimipaikan koodit itse toimipistetiedonkeruussa, koodit 5 -numeroisia. Koodisto muodostuu toimipistetiedonkeruun yhteydessä. Korkeakoulun itse toimittaman toimipisteluettelon mukainen 5-numeroinen koodi Nimike Tiedonkeruussa käytetään EK:n / Sivistystyönantajat ry:n ylläpitämää ammattinimikekoodistoa. Koodisto pohjautuu Valtiokonttorin nimikekoodistolle. Nimikkeen 5-numeroinen ammattikoodi. Koodisto: allit/liite_1014_8542.pdf Merkittävin tutkinto Merkittävin tutkinto on yleensä se tutkinto, jonka koulutusaste on korkein. Jos korkeimpia on useita, merkitään soveltuvin nykyiseen työtehtävään. Käytetään Tilastokeskuksen koulutuskoodistoa.

8 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 8 / 90 Tilastokeskuksen koulutusluokituksen 2014 mukainen 6-numeroinen arvo, esim Tutkinnon suoritusmaa Merkittävimmän suoritetun tutkinnon suoritusmaa, Tilastokeskuksen maakoodisto, 3-numeroinen tunnus (ISO 3166-standardi). Tilastokeskuksen valtiot ja maat luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/valtio/ /index.html Sukupuoli Henkilön sukupuoli. 1 = mies, 2 = nainen. Tilastokeskuksen sukupuoliluokituksen mukainen 1-numeroinen arvo, esim Syntymävuosi Henkilön syntymävuosi. Nelinumeroinen vuoden esitysmuoto esim Syntymävuoden on vastattava henkilötunnuksen vuosiosaa Kansalaisuus Henkilön kansalaisuus tilastovuoden lopussa. Tilastokeskuksen maakoodisto. Jos henkilöllä on kaksoiskansalaisuus (esim. Suomi-Espanja), niin henkilölle merkitään Suomen kansalaisuus. Tilastokeskuksen valtiot ja maat luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/valtio/ /index.html Äidinkieli Henkilön äidinkieli, Tilastokeskuksen kielikoodisto. Tilastokeskuksen kielet luokituksen mukainen 2-kirjaiminen arvo, esim. fi Nimitystapa / Työsopimuksen kesto

9 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 9 / 90 Henkilön nimitystapa. EK:n tiedustelun kanssa yhdenmukainen Työsopimuksen kesto (1 = vakinainen, kokoaikainen, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, 2 = vakinainen, osa-aikainen, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, 3 = määräaikainen, kokoaikainen työsopimus, 4 = määräaikainen, osa-aikainen työsopimus.) Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo: Koodi Selite 1 vakinainen, kokoaikainen, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus 2 vakinainen, osa-aikainen, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus 3 määräaikainen, kokoaikainen työsopimus 4 määräaikainen, osa-aikainen työsopimus Pääasiallinen koulutusala 1995 Koulutusala 1995 tarkoittaa Opetushallinnon 1995 luokitusta opintoaloista. Opetushallinnon 1995 opintoaloja nimitetään yleisesti koulutusaloiksi mm. valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen koulutusvastuista. Koulutusalat merkitään kohdan tehtäväjaottelun mukaisille ryhmille seuraavasti: 1. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy korkeakoulun koulutusvastuun sisällä. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. Kaikille opetusja tutkimushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, erittelemätön koulutusala ei ole vaihtoehto. Kielikeskusten henkilökunnan osalta henkilötyövuodet jyvitetään yliopistojen kaikkien koulutusalojen kesken. 2. Muuhun henkilökuntaan kuuluville merkitään erittelemätön koulutusala. Ainoan poikkeuksen muodostaa kohdassa määritetty opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö, joille merkitään koulutusala johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy korkeakoulun koulutusvastuun sisällä. Mikäli opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään koulutusalaan, merkitään heille erittelemätön koulutusala. 3. Harjoittelukoulujen henkilökunnaksi merkityille merkitään aina erittelemätön koulutusala. Opetushallinnon koulutusluokituksen 1995 mukainen 2-numeroinen koodi, esim. 90. Ks. luku 4.2 (luokitukset), lisättynä erittelemätön koulutusalakoodilla (NN) Pääasiallinen koulutusala 2002 Koulutusala tarkoittaa Opetushallinnon 2002 luokitusta koulutusaloista. Luokitus on uudistettu versio vuoden 1995 luokittelusta ja sitä käytetään pääsääntöisesti muiden koulutusmuotojen kuin yliopistokoulutuksen tilastoinnissa. Henkilöstötiedot kerätään myös koulutusalaluokittelu 2002 mukaisesti, jotta tiedot olisivat vertailukelpoisia mm. ammattikorkeakoulusektorin kanssa. Koulutusalat merkitään kohdan tehtäväjaottelun mukaisille ryhmille seuraavasti: 1. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. Kaikille opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, erittelemätön koulutusala ei ole vaihtoehto. Kielikeskusten henkilökunnan osalta henkilötyövuodet jyvitetään yliopistojen kaikkien koulutusalojen kesken. 2. Muuhun henkilökuntaan kuuluville merkitään erittelemätön koulutusala. Ainoan poikkeuksen muodostaa kohdassa määritetty opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö, joille merkitään koulutusala johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään koulutusalaan, merkitään heille erittelemätön koulutusala.

10 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 10 / Harjoittelukoulujen henkilökunnaksi merkityille merkitään aina erittelemätön koulutusala. Opetushallinnon koulutusluokituksen 2002 mukainen 1-numeroinen koodi, esim. 4. Ks. luku 4.3 (luokitukset), lisättynä erittelemätön koulutusalakoodilla (N) Pääasiallinen tieteenala 2010 Pääasiallinen tieteenala merkitään kohdan tehtäväjaottelun mukaisille ryhmille seuraavasti: 1. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville merkitään tieteenala, johon henkilön tutkimustyö pääasiallisesti liittyy. Henkilön pääasiallisen tieteenala voi viitata myös yliopiston koulutusvastuun ulkopuolelle eikä sen tarvitse olla kytköksissä henkilölle merkittyyn koulutusalaan. Kaikille opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville merkitään tieteenala, erittelemätön tieteenala ei ole vaihtoehto. 2. Muuhun henkilökuntaan kuuluville merkitään erittelemätön tieteenala. Ainoan poikkeuksen muodostaa kohdassa määritetty opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö, joille merkitään tieteenala johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Henkilön pääasiallisen tieteenala voi viitata myös yliopiston koulutusvastuun ulkopuolelle eikä sen tarvitse olla kytköksissä henkilölle merkittyyn koulutusalaan. Mikäli opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään tieteenalaan, merkitään heille erittelemätön tieteenala. 3. Harjoittelukoulujen henkilökunnaksi merkityille merkitään aina erittelemätön tieteenala. Huom! Tieteenalana vuotta 2014 koskevassa henkilöstötiedonkeruussa käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2010 tieteenalaluokitusta lisättynä erittelemätön koodilla. Tilastokeskuksen tieteenala luokituksen mukainen 3 tai 4-numeroinen arvo, esim Ks. luku 4.4 (luokitukset), lisättynä erittelemätön tieteenalakoodilla (NNN) Tehtäväjaottelu Henkilön tehtävien mukainen tehtäväjaottelu, ei välttämättä sama kuin henkilöön sovellettava palkkausjärjestelmä. Pääryhmien tarkempi alajaottelu seuraa jäljessä, kohdissa Opetus- ja tutkimushenkilökunta 2. Muu henkilökunta 3. Harjoittelukoulujen henkilöstö Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1. Koodi Selite 1 opetus- ja tutkimushenkilökunta 2 muu henkilökunta 3 harjoittelukoulujen henkilöstö Tutkijanuravaihe tai tuntiopettajuus Kohdan mukaiselta opetus- ja tutkimushenkilöstöltä, opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmän mukainen tutkijanuravaihe tai tuntiopettajuus:

11 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 11 / I. porras (Tutkijakoulutettava/ Nuorempi tutkija, jne.) 2. II porras (Tutkijatohtori, jne.) 3. III porras (Yliopistonlehtori, jne.) 4. IV porras (Professori/Akatemiaprofessori/Tutkimusprofessori/Tutkimusjohtaja, jne.) Tuntiopettaja (kaikki opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat, joiden tehtävät eivät sijoitu tutkijanurajärjestelmän piiriin) Tutkijanuraportaiden määritelmät: Neliportainen tutkijanuramalli perustuu siihen, että kaikki yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön jäsenien tehtävät ovat sijoitettavissa tutkijanuramallin mukaisille portaille (I-IV), lukuun ottamatta tuntiopettajan työtä tekeviä henkilöitä. Tiedonkeruussa kaikki opetus- ja tutkimushenkilöstön jäsenten palvelussuhdejaksot merkitään sopivalle tutkijanuravaiheelle. Tuntiopettajiin (koodille 5) merkitään vain tuntiopettajan työtä tekevät henkilöt. Tutkijanuravaihe on henkilön palvelussuhteen ominaisuus. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1. Koodi Selite 1 I. porras (Tutkijakoulutettava/ Nuorempi tutkija, jne.) 2 II porras (Tutkijatohtori, jne.) 3 III porras (Yliopistonlehtori, jne.) 4 IV porras (Professori/Akatemiaprofessori/Tutkimusprofessori/Tutkimusjohtaja, jne.) 5 Tuntiopettaja Henkilöstöryhmä Kohdan mukaiselta muulta henkilöstöltä: 1. Atk- henkilöstö 2. Kirjastohenkilöstö 3. Huoltohenkilöstö 4. Hallintohenkilöstö 5. Opetuksen & tutkimuksen tukihenkilöstö 6. Muu (edellisiin kategorioihin sopimaton, esim. apteekkihenkilöstö) Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. "1" (Atk-henkilöstö): Koodi Selite 1 Atk-henkilöstö 2 Kirjastohenkilöstö 3 Huoltohenkilöstö 4 Hallintohenkilöstö 5 Opetuksen & tutkimuksen tukihenkilöstö 6 Muu

12 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 12 / Harjoittelukoulujen henkilöstöryhmä Kohdan mukaiselta harjoittelukoulujen henkilöstöltä 1. Johtava rehtori ja kouluasteen rehtori 2. Lehtori 3. Päätoiminen opettaja 4. Osa-aikainen tuntiopetus 5. Muu henkilökunta Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. "1" (Johtava rehtori ja kouluasteen rehtori): Koodi Selite 1 Johtava rehtori ja kouluasteen rehtori 2 Lehtori 3 Päätoiminen opettaja 4 Osa-aikainen tuntiopetus 5 Muu henkilökunta Valinta kutsumenettelyllä Merkintä mikäli henkilö on valittu kutsumenettelyllä. Koskee kohdan mukaista opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja siellä pääasiassa professoreita. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1: Koodi Selite 0 ei valittu kutsumenettelyllä 1 valittu kutsumenettelyllä Henkilötyövuosi Henkilötyövuoden laskennassa sovelletaan Valtiokonttorin laskentatapaa. Ks. luku 4.6. Kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Henkilöstötiedonkeruun henkilötyövuosien summan on vastatta toimipistetiedonkeruun henkilötyövuosien summaa. Sivutoimisten tuntiopettajien henkilötyövuodet lasketaan suhteuttamalla tuntiopettajien tuntimäärät 448 tuntiin. Neljän desimaalin tarkkuudella ilmaistu luku väliltä 0 2. Tietojen latauksessa hyväksytään teknisistä syistä luvut 0-2, vaikka käsitteellisesti kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Summattuina lähetettävien sivutoimisten tuntiopettajien henkilötyövuodet ilmaistaan neljän desimaalin tarkkuudella olevana lukuna väliltä

13 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 13 / Opintopistetiedonkeruu Opetus- ja kulttuuriministeriön opintopistetiedonkeruu toteutetaan korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Korkeakoulu huolehtii, että se on päivittänyt opintopisteitä koskevan tietosisältönsä vähintään vaaditun tilannepäivän mukaiseksi ja siirtänyt sen lähdejärjestelmästään tietovarantoon ilmoitettuun tiedonkeruuajankohtaan mennessä. Opintopistetiedonkeruussa kerätään tietoja yliopistossa suoritetuista opintopisteistä. Tiedonkeruussa kerätään erikseen tietoja perustutkinto-opiskelijoiden opintopistesuorituksista ja ei-tutkinto-opiskelijoiden suorituksista. Kaikki opintopisteet merkitään yliopistojen koulutusvastuiden mukaisina. Koulutusalatieto viittaa opintosuorituksen koulutusalaan eikä opiskelijan koulutusalaan. Jos esimerkiksi xxx alan opiskelija suorittaa yyy opintoja, opintosuoritukset kirjataan yy suorituksiin OKM:n opintopistetiedonkeruussa kartoitetaan korkeakoulujen vuosittain tuottamia opintopisteitä. Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta poimitaan myös Tilastokeskuksen opiskelijatiedonkeruun opintopistetiedot, mutta siinä lähtökohtana on yksittäisen opiskelijan opintopistekertymä. Tämä näkyy mm. hyväksiluettujen opintopisteiden huomioinnissa. OKM:n tiedonkeruu koskee opintosuorituksia, joiden opintosuorituksen tila on hyväksytty ja joita ei ole hyväksiluettu: Hyväksilukemisella tarkoitetaan kaikkia opintosuorituksia, jotka ovat syntyneet hallinnollisen toimenpiteen tuloksena hyväksilukemalla, korvaamalla, tms. Se, että suoritus on hyväksiluettu, ilmenee siitä, että suorituksella on erikseen hyväksilukemisen päivämäärä ja erikseen suorituspäivämäärä. Poikkeuksena on kohta (tiedot ulkomailla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista tai harjoittelusta). Kenttien arvojen summa kultakin tietoriviltä on (rivin luokittelujen mukaan) korkeakoulussa suoritettujen (ei hyväksiluettujen) perustutkinto-opiskelijoiden ja erillisillä opinto-oikeuksilla tai avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintopisteiden kokonaissumma kalenterivuodelta. Kentässä kerätään tiedot ulkomailla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista tai harjoittelusta.

14 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 14 / 90 Asianomaisen yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden ja ei-tutkinto-opiskelijoiden avoimessa korkeakouluopetuksessa ja erillisillä opinto-oikeuksilla vuoden aikana korkeakoulussa suoritetut opintopisteet (ei hyväksiluettuja) Perustutkinto-opiskelijoiden suoritukset Ei-tutkinto-opiskelijoiden suoritukset Avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritetut opintopisteet Perustutkintoopiskelijoiden suoritukset Erillisillä opinto-oikeuksilla suoritetut opintopisteet (ei opettajankoulutus) Opettajankoulutuksen opinnot (erillisinä opintoina suoritettavat) Vieraskielisessä opetuksessa suoritetut opintopisteet JOO-opiskelijoiden suoritukset KV vaihto-opiskelijoiden suoritukset Erikseen kerättävät Ulkomailta suoritetut hyväksiluetut opinnot (ei sisälly ylläoleviin!) Harjoittelukouluissa suoritetut opintopisteet (useita alakategorioita, sisältyvät ylläoleviin) Kerättävät tiedot ja suhde korkeakoulujen tietomalliin (XDW-malli) Tiedonkeruussa kerätään tiedot korkeakoulussa tilastovuonna (kalenterivuosi) tehtyjen opintosuoritusten laajuuksista opintopisteinä. Jollei toisin mainita, tiedonkeruu koskee opintosuorituksia, joiden opintosuorituksen tila on hyväksytty ja joita ei ole hyväksiluettu (eivät ole roolissa kohdesuoritus opintosuorituksen hyväksilukuun). Kaikki lopulliset opintosuoritukset, jotka on tallennettu lopullisina korkeakoulun opiskelijatietoja sisältävään rekisteriin, lasketaan mukaan, vaikka ne olisivatkin osa laajempaa suorituskokonaisuutta. Olennaista on, ettei samoja suorituksia raportoida useina vuosina. Opintosuorituksen ja osasuorituksen ero ei ole hierarkinen, vaan kyse on tässä yhden opintosuorituksen keskeneräisyydestä. Kirjattu opintosuoritus ei saa sisältää muita osasuorituksia (lehtitaso). Tietovarannosta suoritettavaa opintopistetiedonkeruuta varten korkeakoulun tulee erityisesti huomioida, että opintojen suorituspäivä on kalenterivuoden sisällä, paitsi ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluettujen opintopisteiden kohdalla (kohta ), jolloin suorituspäivämäärä on muita tiedonkeruita edeltävä kalenterivuosi. Tietovarannosta poimittavan opintosuorituksen laji on Muu opintosuoritus (2).. Opintopisteiden summat kerätään koulutusalaluokituksen mukaan Harjoittelukouluissa suoritetut opintopisteet (7 alakategoriaa) Harjoittelukouluissa suoritetut opintopisteet. Koulutusalaksi merkitään kasvatustiede. Kerätään seuraavissa alakategorioissa: Luokanopettajaharjoittelu Aineenopettajaharjoittelu

15 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 15 / 90 Erityisopettajat Opinto-ohjaajat Lastentarhanopettajat Aikuiskoulutukseen painottunut harjoittelu Muut opettajankoulutusryhmät Vieraskielisessä perustutkinto-opetuksessa suoritetut opintopisteet Opintopisteet, jotka on suoritettu vieraskielisessä perustutkinto-opetuksessa. Vieraskielisen tutkinto-opetuksen määritelmä on seuraava "opintopisteen suoritus on vieraskielinen, jos myös suomea, ruotsia tai saamea taitamaton olisi voinut suorittaa sen samalla tavalla." Tämän kriteerin mukaan suoritukseen liittyvän opetuksen, ohjauksen ja kirjallisten ja suullisten töiden tulee siis olla kokonaan vieraskielisiä, jotta suoritus lasketaan vieraskieliseksi. Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta tehtävää opintopistekeruuta varten opiskeluoikeuden tyypiksi merkitään joko Alempi korkeakoulututkinto (2) tai Ylempi korkeakoulututkinto (4). Esimerkkejä: Opiskelija suorittaa opintojakson englanniksi luennoidulla luentokurssilla, ja tenttivastaukset kirjoitetaan englanniksi > suoritus vieraskielinen. Opiskelija suorittaa opintojakson kirjoittamalla pääosin englanninkielisen materiaalin pohjalta englanninkielisen esseen > suoritus vieraskielinen. Opiskelija suorittaa opintojakson henkilökohtaisessa ohjauksessa (esim. soitinopetus) jossa ohjauskieli on englanti > suoritus vieraskielinen. Opiskelija suorittaa opintojakson kirjatentillä lukemalla englanninkielistä tenttikirjallisuutta ja vastaamalla tenttikysymyksiin englanniksi > suoritus vieraskielinen. Opiskelija suorittaa opintojakson kirjatentillä lukemalla englanninkielistä tenttikirjallisuutta ja vastaa kysymyksiin suomeksi > suoritus EI vieraskielinen. Opiskelija suorittaa opintojakson seminaarissa, jonka keskustelukieli on ruotsi. Seminaaria varten opiskelija kirjoittaa englanniksi seminaariesitelmän, jonka lähde kirjallisuus on englanninkielistä. > suoritus EI vieraskielinen Kaikki perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteet Ylemmän ja alemman korkeakoulututkinto-opiskelijan korkeakoulussa suorittamat opintopisteet sisältäen kohdassa raportoidut pisteet. Tässä kohdassa raportoidaan siis valtaosa korkeakoulussa suoritetuista opintopisteistä. Mukaan ei lasketa hyväksiluettuja opintopisteitä. Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta tehtävää opintopistekeruuta varten opiskeluoikeuden tyypiksi merkitään joko Alempi korkeakoulututkinto (2) tai Ylempi korkeakoulututkinto (4). Huom! Kansainvälistä kaksoistutkintoa tekevien (sekä lähtevien että tulevien) opiskelijoiden Suomessa suoritetut opintopisteet raportoidaan tutkinto-opiskelijoiden suorituksina, mutta ulkomailla tehdyt suoritukset ulkomailla suoritettujen hyväksiluettujen opintojen (kohta ) kategoriassa.

16 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 16 / Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden suorittamat opintopisteet Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden korkeakoulussa suorittamat opintopisteet (ei siis oman korkeakoulun tutkinto-opiskelijan vaihdossa suorittamia opintopisteitä vaan korkeakouluun tulevan vaihto-opiskelijan suoritukset). Kaikkien vaihto-opiskelijoiden suoritukset voidaan kirjata vaihdon pituudesta huolimatta. Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta suoritettavaa opintopistekeruuta varten Opiskeluoikeuden tyyppinä käytetään Kansainvälinen vaihto (9). Opintosuorituksen luokitteluna käytetään Suoritus on tulevan kansainvälisen vaihto-opiskelijan suorittama (2) Korkeakoulujen välisillä yhteistyösopimuksilla opiskelevien suorittamat opintopisteet Tähän merkitään yliopistojen välisillä yhteistyösopimuksilla suoritetut opintopisteet. Kerätään muiden yliopistojen tutkinto-opiskelijoiden asianomaisessa korkeakoulussa (esimerkiksi JOO-opintoina) suorittamat opintopisteet (ei siis oman yliopiston opiskelijan vieraassa yliopistossa suorittamia opintopisteitä) Avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritetut opintopisteet Tässä kohdassa tarkoitetun opetuksen määrittely perustuu valtioneuvoston asetukseen yliopistojen toiminnasta perittävistä maksuista (1082/ ). Asetuksen mukaan avoimessa yliopisto-opetuksessa yliopistot myöntävät koulutukseen omaehtoisesti hakeutuville henkilöille, ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun oikeuden suorittaa yliopiston tutkintoihin kuuluvia opintoja. Oikeus rajoittuu tuolloin siihen oppiaineeseen ja siihen arvosanaan tai opintokokonaisuuteen, jonka suorittamista varten oikeus on myönnetty. Tutkintoihin kuuluvat opinnot ovat yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan asianomaisen yliopiston koulutusvastuuseen kuuluvia, tutkintosäännön mukaisia ja tutkintovaatimuksissa määriteltyjä opintoja. Niitä eivät ole opinnot, joita yliopisto erilaisin hyväksilukemismenettelyin voi tapauskohtaisesti sisällyttää tutkintoihinsa. Mukaan ei lasketa asianomaisen korkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden (perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat) suorituksia (vaikka he opiskelisivat avoimena korkeakouluopetuksena tarjottavassa opetuksessa), muiden korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden JOO-opintojen suorituksia eikä asianomaisen korkeakoulun kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden suorituksia. Tutkinto-opiskelijoiden suoritukset kerätään kohdassa yllä. Tässä kerätyn opintopistemäärän ja seuraavissa kohdissa (kohdat ja ) erikseen kerättävien erillisillä opinto-oikeuksilla suoritettujen opintopisteiden summa muodostaa opetusministeriön asetuksen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (182 / ) mukaisen avoimessa yliopistoopetuksessa ja erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketun määrän. Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta suoritettavaa opintopistekeruuta varten Opiskeluoikeuden tyyppinä käytetään Avoimen opinnot (13). Opintosuorituksen luokitteluna käytetään Suoritus on avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettu (1). Opintopistetiedonkeruussa kerätään avoimen yliopiston opetuksessa suoritettujen opintosuoritusten alihankkiva organisaatio (esim. työväenopisto). Tällöin Organisaation roolina on Järjestävä (2). Organisaatio-koodistona käytetään Tilastokeskuksen Oppilaitosrekisteriä 42 Yliopistot 41 Ammattikorkeakoulut 64 Kansalaisopistot 63 Kansanopistot 66 Kesäyliopistot

17 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 17 / Erillisillä opinto-oikeuksilla opintoja suorittavien suoritukset Tässä kohdassa tarkoitetun opetuksen määrittely perustuu valtioneuvoston asetukseen yliopistojen toiminnasta perittävistä maksuista (1082/ ). Asetuksen mukaan erillisissä opinto-oikeuksissa yliopistot myöntävät koulutukseen omaehtoisesti hakeutuville henkilöille, ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun oikeuden suorittaa yliopiston tutkintoihin kuuluvia opintoja. Erillisiä opintoja suorittamaan voidaan hyväksyä hakemuksesta riittävät perustiedot omaava yksittäinen henkilö tai yliopisto voi tarjota yliopistosta vastavalmistuneille tutkinnon suorittamisen jälkeen määräaikaisen (yleensä vuosi valmistumisesta) oikeuden suorittaa erillisiä opintoja. Mukaan ei lasketa asianomaisen korkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden suorituksia (vaikka he opiskelisivat erillisinä opinto-oikeuksina tarjottavassa opetuksessa), erillisillä opinto-oikeuksilla opettajankoulutuksessa opintoja suorittavien suorituksia, muiden korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden JOO-opintojen suorituksia eikä asianomaisen korkeakoulun kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden suorituksia. Tutkinto-opiskelijoiden suoritukset kerätään kohdassa yllä. Tässä kerätyn opintopistemäärän ja kohdissa ja suoritettujen opintopisteiden summa muodostaa opetusministeriön asetuksen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (182 / ) mukaisen avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketun määrän. Tietovarannosta suoritettavaa opintopistekeruuta varten Opiskeluoikeuden tyyppinä käytetään Erillisoikeus (18). Opintosuorituksen luokitteluna käytetään Suoritus on erillisellä opiskeluoikeudella opiskelevan suorittama (4). Huom! Mukaan ei lasketa asianomaisen korkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden suorituksia (opiskelijalla on voimassa oleva aktiivinen perus- tai jatkotutkinnon suoritusoikeus) Erillisillä opinto-oikeuksilla opettajankoulutuksen opintoja suorittavien suoritukset Valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 :ssä säädetyissä opettajankoulutuksen opinnoissa suoritetut opintopisteet, kun ne suoritetaan erillisinä opintoina. Tässä kohdassa tarkoitetun opetuksen määrittely perustuu valtioneuvoston asetukseen yliopistojen toiminnasta perittävistä maksuista (1082/ ). Tässä kerätyn opintopistemäärän ja yllä olevissa kohdissa ja suoritettujen opintopisteiden summa muodostaa opetusministeriön asetuksen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (182 / ) mukaisen avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketun määrän. Tietovarannosta suoritettavaa opintopistekeruuta varten Opiskeluoikeuden tyyppi kohtaan merkitään Erillisoikeus (18). Opintosuorituksen luokittelu kohtaan merkitään Suoritus on erillisellä opiskeluoikeudella opettajankoulutuksen opintoja suorittavan opiskelijan suorittama (5). Huom! Mukaan ei lasketa asianomaisen korkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden suorituksia (opiskelijalla on voimassa oleva aktiivinen perus- tai jatkotutkinnon suoritusoikeus) Ulkomailla suoritetuista opinnoista hyväksiluetut opintopisteet Tähän kerätään ulkomaisessa oppilaitoksessa tai ulkomailla työharjoittelussa suoritetut opintopisteet, jotka on hyväksiluettu korkeakoulussa. Tiedot kerätään alkuperäisen suorituspäivän mukaan (ei kirjauspäivän). Tiedonkeruun aikataulusta johtuen on tiedonkeruun jakso tässä osassa erilainen. Toisin kuin muut opintopistetiedonkeruun osat, vuonna 2015 tapahtuva ulkomailla suoritettujen opintojen tiedonkeruu koskee kalenterivuoden 2013 tietoja. Tiedot kerätään näin ollen vuoden viiveellä, jotta saadaan opintopistetiedot kerättyä suorituspäivän mukaisesti.

18 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 18 / 90 Tietovarannosta suoritettavaa opintopistekeruuta varten Opiskeluoikeuden tyyppiä ei ole rajattu. Organisaatioksi merkitään joko UK (ulkomainen korkeakoulu) tai UM (ulkomainen muu oppilaitos). Organisaation roolilla lähde (3).

19 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 19 / Julkaisutiedonkeruu Opetus- ja kulttuuriministeriö otti vuoden 2010 tiedonkeruussa käyttöön uuden, koko korkeakoulusektorille yhteisen julkaisutyyppiluokituksen (ks. luku 4.5). Luokitus kehitettiin yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa vuosina Vuodesta 2011 lähtien yliopistojen osalta tiedonkeruussa on kerätty julkaisukohtaiset viitetiedot. Julkaisutiedonkeruun määritelmät koskevat ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuta. Yksittäisillä korkeakouluilla saattaa olla erilaisia tarpeita ja määritelmiä julkaisutietojen keruussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää tietoja korkeakoulujen ohjaukseen sekä tiedepolitiikan valmisteluun. Julkaisutietojen keräämisellä halutaan saada tietoa korkeakoulujen tutkimustoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Täten tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee A) pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön ja B) tekijöillä ja tutkimus- ja asiantuntijatyöllä tulee olla yhteys korkeakouluun. Yhteys korkeakouluun edellyttää, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisua koskevan tutkimus- ja kirjoitustyön aikana, tai että korkeakoulu on tilojen tai ohjauksen kautta olennaisesti mahdollistanut julkaisun teon (esim. jatko-opiskelijat tai apurahatutkijat). Yhteys korkeakouluun todetaan ensisijaisesti tekijän julkaisussa mainitseman affiliaation perusteella (eli tekijä mainitsee julkaisussa korkeakoulun nimen). Mikäli julkaisu ei sisällä tekijöiden affiliaatiotietoja, kirjoittajan tulee todeta kirjallisesti olevansa palvelussuhteessa tai jatko-opiskelijana korkeakoulussa, taikka yhteys korkeakouluun tulee todeta henkilöstöjohtajan toimesta tai palvelus-suhderekisteristä. Julkaisut kirjataan sille korkeakoululle jossa julkaisuun liittyvä tutkimustoiminta on pääasiallisesti tehty, vaikka tutkija olisi siirtynyt toiseen organisaatioon ennen julkaisun ilmestymistä. Julkaisun teon olennainen mahdollistaminen muuten kuin palvelussuhteen kautta vaihtelee tieteenaloittain, mutta yleisesti ottaen pelkkä työhuoneen luovuttaminen tutkijan käyttöön ei vielä tarkoita olennaista mahdollistamista. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta. Yliopistojen uuden aseman myötä dosentuuri muuttuu arvonimeksi, eikä siten pelkästään riitä siteeksi yliopistoon. Yhteisjulkaisuissa raportoidaan sen kaikki kirjoittajat, mutta julkaisutietojen vertailukelpoisuuden vuoksi yhteisjulkaisut kirjataan opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa vain kertaalleen korkeakoulua kohden. (Esim. mikäli korkeakoululla x on 3 kirjoittajaa yhdessä julkaisussa ja korkeakoululla y on 1 kirjoittaja samassa julkaisussa, julkaisu kirjataan tiedonkeruissa kertaalleen kumpaakin korkeakoulua kohti). Julkaisulla täytyy olla aina ulkopuolinen julkaisija, eli tekijän itsensä kustantamia omakustanteita ei tilastoida. Julkaisutiedot toimitetaan Kota-järjestelmän kautta vastaavasti kuin muutkin tiedonkeruut. Yliopistojen osalta ministeriö määrittää tietoihin julkaisufoorumiluokituksen julkaisujen viitetietojen pohjalta. Kohdassa kerättävää tietoa julkaisufoorumiluokituksesta käytetään tämän määrittelyn pohjalla. Mikäli kerättävissä tiedoissa on selkeitä puutteita, jotka estävät julkaisujen julkaisufoorumitasojen määrittelyn, ministeriö varaa oikeuden tarkistuttaa tietoja korkeakouluilla. Erityisesti tämä koskee konferenssijulkaisujen tietoja. Tietojen lataamisen jälkeen julkaisujen lukumäärätiedot ovat nähtävillä Vipunen-portaalissa sekä julkaisukohtaisesti Juuli-portaalissa. Tämän lisäksi ministeriö toimittaa korkeakoulujen tietoon tietojen tarkistusprosessissa esiin tulleita asioita myöhemmin tarkemmin sovittavalla tavalla. Seuraavassa esitellään joitakin käsitteitä, joita käytetään julkaisutiedonkeruun ohjeistuksessa ja julkaisutyyppiluokituksessa (luku 4.5). Käytetyt käsitteet ja määritykset ovat yhdenmukaisia julkaisufoorumihankkeessa käytettyjen käsitteiden kanssa. Julkaisu Julkaisut voidaan niiden käyttötarkoituksen mukaan karkeasti erottaa kuuteen ryhmään; 1) julkaisut, jotka on tarkoitettu edistämään tiedettä sekä tuottamaan uutta tietoa (julkaisutyypit A-C), 2) julkaisut, jotka ovat tarkoitettu levittämään tutkimukseen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön (julkaisutyyppi D), 3) taiteellisen toiminnan tuloksena syntyvät esitykset tai vastaavat tapahtumaluontoiset julkiset tulokset (julkaisutyyppi F)

20 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 20 / 90 4) julkaisut jotka levittävät tieteellistä ja ammatillista tietoa ympäröivään yhteiskuntaan (julkaisutyyppi E) 5) muut korkeakoulujen tutkimustoiminnasta kertovat julkaisut, jotka poikkeavat muodoltaan edellisistä ryhmistä (julkaisutyypit H-I) 6) Opinnäytteet (julkaisutyyppi G) Julkaisut luokitellaan em. ryhmiin julkaisukanavien ja julkaisukanavien kohdeyleisön perusteella. Varsinkin tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten julkaisujen osalta kohdeyleisöt saattavat olla osin samoja, lisäksi kummassakin ryhmässä julkaistut yksittäiset artikkelit saattavat olla hyvinkin samantyyppisiä. Selkeyden vuoksi ammatillisen julkaisun määritelmän yhteydessä on lueteltu muutama esimerkki ammattiyhteisölle suunnatusta julkaisusta. Poikkeuksen yllämainittuun muodostavat ammattilehdet, joissa julkaistaan myös vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Mikäli ko. lehdet ovat luokiteltu julkaisufoorumin tasoille 1-3, niissä julkaistut vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit merkitään julkaisutyyppeihin A1 tai A2, huolimatta siitä, että ko. lehdet on ensisijaisesti suunnattu ammattiyhteisölle (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti). Muuten ko. lehtien vertaisarvioimattomat artikkelit merkitään julkaisutyyppiin D1 (artikkeli ammattilehdessä). Julkaisufoorumi luokittelee tasoille 1-3 kaikkien tutkimusalojen keskeisimmät tieteelliset julkaisukanavat (lisätietoja luokituksesta: Julkaisufoorumin tieteellisen julkaisukanavan määritelmä on yhdenmukainen OKM:n tiedonkeruun kanssa. Julkaisukanavan tieteellisyyden lisäksi julkaisufoorumissa arvioidaan myös julkaisukanavan paikallisuutta ja merkityksellisyyttä suomalaisen tutkimuksen näkökulmasta, joten tasot 1-3 eivät kata kaikkia ko. määritelmän täyttäviä tieteellisiä julkaisukanavia. Tämän mukaisesti julkaisufoorumin tasoille 1-3 sijoitetut lehdet, sarjat ja kirjakustantajat ovat yllämainittuja tieteelliselle yhteisölle suunnattuja julkaisukanavia (ks. myös yllämainitut poikkeustapaukset), mutta julkaisukanava voi olla tieteellinen, vaikkei se olisikaan sijoitettu julkaisufoorumihankkeen tasoille 1-3. Julkaisufoorumihankkeessa tasoille 1-3 luokiteltujen tieteellisten julkaisukanavien lista on nähtävillä ja ladattavissa osoitteessa Mikäli tutkijan/korkeakoulun julkaisu on ilmestynyt/on ilmestymässä tieteellisellä julkaisukanavalla, jota ei ole luokiteltu julkaisufoorumissa, ko. julkaisukanavaa voidaan ehdottaa arvioitavaksi Julkaisufoorumin ehdotussivun kautta: Alla on määritelty tarkemmin tieteellinen julkaisu, ammatillinen julkaisu ja taiteellinen julkaisu (em. ryhmät 1-3). 1. Tieteellisen julkaisun määritelmä Julkaisutyyppiluokittelussa on käytetty termiä tieteellinen julkaisu, jolla tarkoitetaan em. ryhmään 1 kuuluvia julkaisuja. Tieteellisiä julkaisuja yhdistää seuraavien neljän ehdon täyttyminen. 1. Julkaisun täytyy tuottaa uutta tietoa. Määritelmässä sovelletaan kunkin tieteenalan vakiintuneita käytänteitä julkaisun sisältämästä uudesta tiedosta suhteessa jo olemassa oleviin julkaisuihin. 2. Julkaisu täytyy olla esitettynä muodossa joka antaa mahdollisuuden tutkimustulosten todentamiseen ja/tai niiden käyttöön uudessa tutkimuksessa. Tutkimustulosten todentaminen ei ole kaikilla aloilla yhtä oleellista. Niillä aloilla, joilla todentaminen ei ole oleellista, kiinnitetään huomiota siihen, että julkaisun avulla toiset tutkijat voivat arvioida tutkimustuloksia ja käyttää niitä omassa työssään. 3. Julkaisu ja ainakin sen bibliografisten tietojen täytyy olla kirjoitettu sellaisella kielellä ja sillä täytyy olla sellainen julkaisukanava, että se on kaikkien kiinnostuneiden tutkijoiden käytettävissä. Julkaisun kieltä arvioidaan suhteessa tieteenalaan. Joillakin aloilla suomen- tai ruotsinkielinen julkaisu saattaa olla kaikkien kiinnostuneiden tutkijoiden käytettävissä. Julkaisukanavaa täytyy arvioida sekä julkaisuhetken että tulevaisuuden valossa (erityisesti sähköisten julkaisujen osalta). 4. Julkaisun julkaisukanavalla täytyy olla arviointikäytäntö, jolla yksi tai useampi julkaisun asiaa tunteva ulkopuolinen taho arvioi julkaistavan tekstin. Julkaisukanavan täytyy noudattaa arviointikäytäntöjä tarkastelun kohteena olevaan tekstiin. Kokoomateosten osalta myös julkaisun toimituskunta voidaan rinnastaa arvioijiin. Tieteellisellä julkaisukanavalla tarkoitetaan julkaisukanavia, jotka ovat erikoistuneet tieteellisten tutkimustulosten julkaisuun, eli niillä on tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta, ja julkaiseminen edellyttää tieteenalan parhaiden käytäntöjen mukaista laadunarviointia, ennen kaikkea vertaisarviointia. Tieteellisillä julkaisukanavilla voidaan julkaista myös vertaisarvioimattomia julkaisuja, jotka merkitään luokkiin B1-B3.

21 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 21 / Ammatillisen julkaisun määritelmä Tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevan tiedon levittäminen ympäröivään yhteiskuntaan muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Ammatillisella julkaisulla tarkoitetaan julkaisuja, jotka levittävät tutkimukseen ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön. Ammatillisten julkaisujen pääasiallinen lukijakunta on alalle koulutettua ja soveltaa tietoa käytännön työssään. Ammatillisen julkaisun määrittelemiseksi ei ole olemassa vakiintuneita tapoja. Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyminen yhdistää ammatillisia julkaisuja: 1. Julkaisu tuottaa uutta tietoa ammatillisen yhteisön käyttöön. Julkaisun tuottamia tietoja ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa. 2. Julkaisu on julkisesti saatavilla 3. Julkaisukanavalla on olemassa toimituskunta / julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista Ammatillisia julkaisukanavia ovat esimerkiksi seuraavat ammattilehdet: Metsäalan ammattilehti, Sosiaalitieto, Kehittyvä elintarvike, Acatiimi, Journalisti, Arkkitehti, Sairaanhoitaja, Puutarha & kauppa, Ulkopolitiikka ja Opettaja. 3. Taiteellisen julkaisun määritelmä Taiteellinen toiminta muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Taiteellinen julkaisu tässä tarkoittaa myös taiteellisen toiminnan tuloksena syntyviä esityksiä tai vastaavia tapahtumaluontoisia julkisia tuloksia. Taidealan julkaisujen määrittelylle ei ole olemassa vakiintuneita tapoja. Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata taidealan julkaisun toimintansa tuloksena. 1. Julkaisu on syntynyt tekijän tai tekijöiden tarkoituksellisen, taiteelliselle näkemykselle perustuvan toiminnan myötä ja vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun. 2. Tulosten kirjauksessa julkisuutta käytetään kirjaamisen yhtenä kriteerinä. Taidealalla julkisuus tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että julkaisemisesta on päättänyt lähinnä taiteellisin perustein jokin muu kuin tekijä itse, esim. tilaaja, kuraattori, tuottaja tai kustantaja. Tuloksen julkisuus pitää voida todentaa jälkeenpäin. Näin ollen, täyttääkseen julkisuuskriteerin taidealan julkaisun täytyy pääsääntöisesti olla: A) jonkun muun kuin tekijän tai tekijöiden ainakin rajatuksi ajaksi yleisesti tavoitettavaksi toimittama, tai B) riippumattomasti vertaisarvioitu ja ainakin rajatuksi ajaksi yleisesti saataville toimitettu, tai C) korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama, vastaanottama ja taiteellisessa tarkoituksessa hyödyntämä. 3. Taidealan julkaisu kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko julkaisun syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Kuitenkin, jos julkaistu teos koostuu useammista, itsenäistä taiteellista toimintaa edellyttävistä taiteellisista osasuorituksista, osasuoritukset kirjataan erikseen taiteellisen toiminnan tuloksina. Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Omaksi, erikseen kirjattavaksi tulokseksi katsotaan kuitenkin julkaisun myöhäisempi versio, mikäli sen toteuttaminen on edellyttänyt oleellisesti uutta ja merkittävää taiteellista muokkausta sekä muuta erillistä resursointia tai jos uudelleen julkistaminen perustuu oleellisesti aiempaa korkeamman julkaisukynnyksen ylittämiselle. Kirjaus suoritetaan ensimmäisen tai muuten merkittävimmän julkisen esilläolon mukaisesti tai saman julkaisun peräkkäisistä julkistamisista muodostuvana kokonaisuutena (kuten produktiona, kiertueena tai projektina). Taidealan julkaisun kirjaamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ehtoon, joka määrittää kuinka monta kertaa se voidaan kirjata. Taiteellisen opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä tuloksia ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta taiteellisesta toiminnasta, joka täyttää edeltävät 3 kohtaa. Julkaisun esiintymismuototyyppien määrittelyssä voidaan soveltaa Taiteellisen toiminnan työryhmän määrittämiä taiteellisen toiminnan julkaisutyyppejä ks, https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageid=

22 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 22 / Vertaisarviointi Vertaisarvioinnissa (peer review) julkaisuun lähetetyt käsikirjoitukset arvioi julkaisusarjan toimituskunnan valitsemat ulkopuoliset asiantuntijat. Kokoomateoksien osalta myös julkaisun toimituskunta voidaan rinnastaa vertaisarvioijiin. Vertaisarvioinnissa varmistetaan aineiston kattavuus ja teoreettisen viitekehyksen hallinta, tutkimuksen toteutuksen luotettavuus ja tarkkuus, sekä tulosten omaperäisyys ja uutuusarvo suhteessa aikaisempaan tutkimukseen. Vertaisarviointia on kuvattu mm. Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointia koskevassa ohjeessa: OKM:n tiedonkeruussa käytettävää julkaisutyyppiluokitusta varten vertaisarvioinnin täytyy minimissään täyttää seuraavat vaatimukset: - arvioitavana on koko käsikirjoitus (ei pelkästään abstrakti tai ote) - vertaisarviointi on suoritettu ennen julkaisua - vertaisarvioinnin tekee ansioitunut sekä julkaisun tekijästä riippumaton asiantuntija. Konferenssijulkaisu Konferenssijulkaisulla tarkoitetaan konferenssissa pidetyn esityksen pohjalta tehtyjä julkaisuja. Konferenssijulkaisun julkaisija voi olla: 1. konferenssin taustalla oleva tieteellinen yhteisö tai järjestö, jolloin julkaisu julkaistaan joko, a. yhteisön omassa sarjassa, jolla on ISSN, esim. IEEE/ACM International conference on software engineering, ISSN , tai b. yhteisön tukemana, mutta ei sarjajulkaisuna, jolloin julkaisulla ei ole ISSN-numeroa, mutta on ISBN-numero, esim th International Conference on the European Energy Market (EEM 2010), ISBN konferenssin järjestävä paikallinen host-organisaatio, esim. yliopisto. Tällöin julkaisulla on yleensä vain ISBN, esim. Proceedings of the 9th Nordic Symposium on Building Physics, ISBN ulkopuolinen taho, kuten esim. Springerin Lecture Notes in Computer Science sarja. Ulkopuolisten kustantajien sarjoihin voidaan myös valita eri konferenssien tärkeimpiä julkaisuja. Tällöin julkaisulla on yleensä monografia- tai sarjajulkaisun ISSN. Mikäli konferenssiesitysten pohjalta tehdyt esitykset julkaistaan muissa kuin ed. listan mukaisissa julkaisumuodoissa, ne merkitään julkaisukanavan mukaisiin julkaisutyyppeihin. Esimerkiksi yksittäisten konferenssien artikkeleista voidaan muodostaa kokoomateoksia tai lehtien erikoisnumeroita (esimerkiksi Building and Environment, Volume 45, Issue 9, 2010), joissa olevat artikkelit merkitään joko kokoomateosartikkeleiksi tai aikakauslehtiartikkeleiksi. Konferenssijulkaisun julkisuus määritetään samoin kuin muidenkin julkaisujen, eli julkaisun täytyy olla julkisesti saatavilla. Julkaisija on pääsääntöisesti jokin yllä olevista tahoista, pelkästään yksittäisen kirjaston aineistoissa (esim. julkaisuarkisto) tai tutkijan kotisivuilla julkisena oleva julkaisu ei ole julkisesti saatavilla. Myöskään pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu taikka ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut eivät ole julkisesti saatavilla. CD-rom tai usb-muistitikku -muodossa jaettavilla julkaisuilla ISBN-tunnuksen olemassaolo tarkoittaa julkaisun julkisuutta. Konferenssijulkaisuissa julkaistaan erilaajuisia julkaisuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa otetaan huomioon vain täydelliset kirjalliset versiot konferenssiesitelmistä (full paper). Full paper määritellään alalla vallitsevan käytännön mukaan, sivumäärä ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Konferenssiesitelmien abstrakteja, laajennettuja abstrakteja (extended abstract), postereita tai Powerpoint- esityksiä ei oteta huomioon. Luokan A4 (Vertaisarvioitu artikkeli konferenssijulkaisussa) vertaisarviointi tapahtuu koko käsikirjoituksen (full-paper), ei vain tiivistelmän (abstract) perusteella. Konferenssijulkaisun tärkeimmät viitetiedot on esitelty seuraavan sivun taulukossa (tiedonkeruun pakolliset tiedot on määritelty sivun 24 taulukossa):

23 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 23 / 90 Julkaiseva taho Julkaisufoorumin määrittävät tiedot Esimerkki Lehden/ sarjan nimi ISSN ISBN Emojulkaisun nimi Kustantaja JufoID Konferenssin vakiintunut nimi Konferenssin taustalla oleva tieteellinen yhteisö tai järjestö julkaistaan konferenssin omassa ISSN-tunnuksella varustetussa proceedings sarjassa Emojulkaisun nimi/ ISSN/ Konferenssin nimi/ JufoID 2011 IEEE 73rd Vehicular Technology Conference (VTC Spring) IEEE VTS... Vehicular Technology Conference IEEE 77th Vehicular Technology Conference (VTC Spring) Institute of Electrical and Electronics Engineers IEEE vehicular technology conference Konferenssin taustalla oleva tieteellinen yhteisö tai järjestö julkaistaan yhteisön tukemana, mutta ei sarjajulkaisuna Emojulkaisun nimi/ Konferenssin nimi/ JufoID th International Conference on the European Energy Market (EEM) th International Conference on the European Energy Market (EEM 2012) Florence May 2012 Institute of Electrical and Electronics Engineers International Conference on the European Energy Market Konferenssin järjestävä paikallinen isäntäorganisaatio, joka voi vaihtua vuosittain Emojulkaisun nimi/ Konferenssin nimi/ JufoID th Nordic Symposium on Building Physics (NSB) Proceedings 9th Nordic Symposium on Building Physics NSB 2011, Tampere, Finland, 29 May - 2 June 2011 Tampere University of Technology Nordic Symposium on Building Physics Ulkopuolinen taho, joka voi vaihtua vuosittain Emojulkaisun nimi/ Konferenssin nimi/ JufoID th International colloquium on automata, languages and programming (ICALP) Lecture Notes in Computer Science Automata, Languages, and Programming 40th International Colloquium, ICALP 2013, Riga, Latvia, July 8-12, 2013 Springer International colloquium on automata, languages and programming

24 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 24 / 90 Sähköinen julkaisu Sähköisesti julkaistuilla julkaisuilla vaaditaan olevan ISSN-tunnukset ja ISBN-numerot, mikäli tätä vaaditaan painetulta julkaisulta. Kukin julkaisu merkitään vain kerran, vaikka sillä olisikin useampi ilmestymismuoto (esim. sähköinen ja painettu). Verkkomediassa on myös paljon ei-traditionaalisia julkaisutyyppejä, kuten blogit, wikipedia-artikkelit tai muut verkkosivustot. Niissä julkaistaan paljon myös tieteellisesti tärkeitä julkaisuja. Tieteellisesti tai yhteiskunnallisesti tärkeiden julkaisujen erottelu näistä uusista julkaisutyypeistä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten nämä julkaisutyypit jäävät tiedonkeruun ulkopuolelle. Käännökset ja uudet painokset Omien tai muiden tekstien käännöksiä ei pääsääntöisesti oteta huomioon julkaisutiedonkeruussa. Ainoan poikkeuksen muodostaa käännös, jonka yhteydessä joissa toimittajalla/kääntäjällä on laaja johdanto tai esipuhe, tällöin johdanto merkitään luokkaan C2. Myöskään julkaisujen uusia painoksia ei huomioida, mikäli julkaisua ei ole merkittävästi muokattu edelliseen painokseen nähden. Julkaisuvuosi Julkaisuvuosi tarkoittaa pääsääntöisesti vuotta, jolloin julkaisu on julkaistu ensimmäistä kertaa versiona, jossa on täydelliset viitetiedot. Erityisesti tieteellisten aikakauslehtiartikkeleiden osalta julkaisuvuosi voidaan määritellä kahdella eri tavalla, ks. seuraava kappale. Julkaisuvuosi on yleisesti näkyvissä julkaisussa. Jos näin ei ole, julkaisijan täytyy voida todentaa julkaisuvuosi. Julkaisuvuosi tarkoittaa julkaisuun merkittyä julkaisuvuotta, joka saattaa olla eri kuin vuosi jona julkaisu on fyysisesti tai sähköisesti saatavilla. Julkaisu voidaan julkaista A) vain elektronisessa muodossa (online only), B) elektronisessa ja painetussa muodossa sekä C) vain painetussa muodossa. Tieteelliset aikakauslehdet julkaisevat usein hyväksyttyjä ja vertaisarvioituja artikkeleita sähköisessä muodossa (online first, publish ahead of print, jne) ennen artikkelin sisältävän lehden julkaisua. Usein näillä versioilla on eri julkaisuvuosi. Eri korkeakouluissa on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, missä vaiheessa ja miten julkaisut merkitään korkeakoulun julkaisurekisteriin. OKM:n tiedonkeruussa julkaisuvuosi määritetään korkeakoulun oman käytännön mukaisesti, julkaisuvuosi voi täten olla joko ns. online first version julkaisuvuosi tai painetun version julkaisuvuosi. Ns. online first artikkeleiden osalta täydelliset viittaustiedot tarkoittavat DOI-tunnistetta ja ISSN-tunnusta. HUOM. Korkeakoulujen vastuulla on, että julkaisu raportoidaan vain yhden kerran, ts. jo kertaalleen raportoidun elektronisen artikkelin painettua versiota ei enää raportoida uudelleen. Julkaisutiedonkeruuseen otetaan mukaan vain ne julkaisut, joiden viittaustiedot ovat saatavilla mennessä. Em. päivämäärän asettamisella pyritään siihen, että yliopistojen väliset yhteisjulkaisut ilmoitettaisiin saman vuoden tiedonkeruussa. Ne julkaisut, joista viitetiedot ovat saatavilla vasta tämän jälkeen, merkitään seuraavan vuoden tiedonkeruuseen siten, että julkaisuvuodeksi merkitään korkeakoulun käytännön mukainen julkaisuvuosi. Ilmoittamisvuosi voi siis olla eri kuin julkaisuvuosi. Julkaisutietojen tilastoinnissa käytetään pääsääntöisesti julkaisujen ilmoittamisvuotta. Kerättävät julkaisutyypit ja tietosisällöt Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuositasolla tietoja korkeakoulujen julkaisutoiminnasta käsikirjassa määriteltyjen julkaisutyyppien mukaisesti. Luokasta G (opinnäytetyöt) kerätään vain tiedot väitöskirjoista (julkaisutyypit G4-G5), kerätään lomakkeella 3A. Alla on listattu julkaisutiedonkeruussa kerättävät tiedot, joista latauksessa vaadittavat pakolliset tiedot on merkitty erikseen. Tiedonkeruukohta Julkaisutyypit A-E Julkaisutyypit F-I Julkaisutyyppi X X Julkaisun tieteenala X X Julkaisun koulutusala X X Organisaation tekijät X

25 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 25 / Organisaation alayksikkö Julkaisun tekijät X Julkaisun tekijöiden lukumäärä X Kansainvälinen yhteisjulkaisu X Kansallinen yhteisjulkaisu X Julkaisun nimi X Julkaisuvuosi X Volyymi Numero Sivut Artikkelinumero Julkaisun kieli Lehden / sarjan nimi * ISSN * ISBN * Emojulkaisun nimi Emojulkaisun toimittajat Kustantaja * Julkaisun kustannuspaikka Julkaisumaa Julkaisun kansainvälisyys X X DOI tunniste Pysyvä verkko-osoite Avoin saatavuus X Lähdetietokannan koodi EVO -julkaisu Julkaisun julkaisukanava (JUFO-ID) Julkaisun korkeakoulukohtainen id Konferenssin vakiintunut nimi * * Pakollisuus riippuu julkaisutyypistä, ks. alla Yllä tähdellä merkityt tietojen pakollisuus riippuu julkaisutyypistä alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukossa on listattu tärkeysjärjestyksessä ne vähimmäistiedot, joiden avulla julkaisu voidaan identifioida julkaisufoorumitason määrittämistä varten. Kullekin julkaisulle on pakollinen vähintään yksi taulukossa esitetyistä tunnistetiedoista, mutta julkaisufoorumitason identifiointi on luotettavampaa, mikäli kaikki vaihtoehtoiset tiedot ovat olemassa. Artikkelit tieteellisissä lehdissä Erillisteokset ja artikkelit kokoomateoksissa Artikkelit konferenssijulkaisuissa** A1, A2 ja B1 A3, B2, C1 ja C2 A4 ja B3 Kotimainen kustantaja* Ulkomainen kustantaja 1. ISSN 1. ISSN 1. Kustantaja*** 1. ISSN 2. Lehden /sarjan nimi 2. Lehden /sarjan nimi 3. Kustantaja*** 4. ISBN 2. ISBN 2. Emojulkaisun nimi 3. Konferenssin vakiintunut nimi * Lehden/sarjan nimeä ja ISSN-tunnusta käytetään julkaisufoorumitason tunnistamiseen, jos kokoomateos/monografia on julkaistu kotimaisen kustantajan kirjasarjassa. Kotimaisilla kustantajilla on eri tasoluokkiin kuuluvia kirjasarjoja, ja tason määrittää julkaisusarjan tasoluokka. ** Konferenssijulkaisujen osalta merkittäviä tietoja on selvennetty käsikirjan sivuilla *** Kokoomateosten kohdalla tarkoittaa emojulkaisun kustantajaa.

26 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 26 / Kerättävät tiedot ja suhde korkeakoulujen tietomalliin (XDW-malli) Julkaisutyypeistä A-E kerätään tiedot julkaisun julkaisutyypistä, koulutusalasta, tieteenalasta ja julkaisun metatiedoista. Julkaisutyypeistä F, H ja I kerätään lukumäärätiedot tieteenaloittain, koulutusaloittain ja julkaisun kansainvälisyyden suhteen. Tiedot kerätään kahdella eri tiedonkeruulomakkeella, julkaisutyyppien A-E tiedot omalle lomakkeelle ja julkaisutyyppien F-I tiedot omalle lomakkeelle. Julkaisutyypeissä A-E yhden julkaisun tiedot tulevat tiedonkeruussa yhdelle riville ja julkaisutyypeissä F-I tiedot summataan julkaisun julkaisutyypin, tieteenalan, koulutusalan ja kansainvälisyyden mukaan Julkaisutyyppi Julkaisutyypit on esitelty tarkemmin luvussa 4.5. Julkaisutyyppi merkitään kokonaan, ts. ei pelkästään pääluokkaa. Huom. julkaisutyyppien määritelmiin on tehty tarkennuksia verrattuna ed. vuoden määritelmiin. Julkaisutyyppiluokittelun mukainen arvo, esim. "A1" (Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikauslehdessä) Julkaisun tieteenala Tilastokeskuksen tieteenalaluokitus Julkaisulle voi ilmoittaa useita tieteenaloja (max. 6). Tieteenalat tulee ilmoittaa siinä järjestyksessä, mitä tieteenalaa julkaisu eniten koskee. Julkaisutyypeille A-E merkitään vähintään yksi tieteenala ja julkaisutyypeille F, H ja I merkitään jokin tieteenala tai erittelemätön tieteenala. Tieteenala tarkoittaa julkaisun sisällöllistä tieteenalaa, eli tutkijan/tutkijoiden näkökulmaa julkaisuun. Tieteenalatieto on olennainen tieto julkaisutietojen käyttämisessä tiedepolitiikan valmisteluun. Tiedonkeruulomakkeessa kuusi kohtaa: 1. I Tieteenala (Ensisijainen tieteenala) 2. II Tieteenala 3. III Tieteenala 4. IV Tieteenala 5. V Tieteenala 6. VI Tieteenala Tilastokeskuksen tieteenala luokituksen mukainen 3 tai 4 -numeroinen arvo (esim. 212), lisättynä erittelemätön tieteenalakoodilla (NNN). Erittelemätön tieteenalakoodia voidaan käyttää julkaisutyypeissä F, H ja I. Tieteenalaluokitus löytyy luvusta 4.4. Huom. Tilastokeskuksen www-sivuilla löytyvästä tieteenala luokitus sisältää teknisistä syistä myös 4- numeroisten koodien 3-numeroiset yläkohdat (esim. 118 biotieteet). Mikäli 3-numeroinen koodi on jaettu 4- numeroisiin alaryhmiin, 3-numeroinen koodi ei ole käytettävissä tieteenalan merkitsemiseen. Mikäli julkaisulle ilmoitetaan alle 6 tieteenalaa, jätetään kohtia 2-6 tarpeen mukaan tyhjiksi. Kohtaan 1 tulee aina jokin arvo, julkaisutyypeillä A-E jokin tieteenala ja julkaisutyypeillä F, H ja I jokin tieteenala tai erittelemätön tieteenala Julkaisun koulutusala

27 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 27 / 90 Julkaisun koulutusala yliopiston koulutusvastuun sisällä. Koulutusala merkitään opetushallinnon vuoden 1995 opintoalaluokituksen mukaisena. Koulutusalat tulee ilmoittaa siinä järjestyksessä, mitä koulutusalaa julkaisu eniten koskee. Opetushallinnon 1995 opintoaloja nimitetään yleisesti koulutusaloiksi mm. valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen koulutusvastuista. Kielikeskusten ja kirjaston henkilökunnan osalta julkaisut merkitään sille yliopiston koulutusalalle, johon ne sisällöllisesti parhaiten kuuluvat. Julkaisua kohden voi ilmoittaa useamman koulutusalan (maks 6). Julkaisutyypeille A-E merkitään vähintään yksi koulutusala ja julkaisutyypeille F, H ja I merkitään jokin koulutusala tai erittelemätön koulutusala. Tiedonkeruulomakkeessa kuusi kohtaa: 1. I Koulutusala 2. II Koulutusala 3. III Koulutusala 4. IV Koulutusala 5. V Koulutusala 6. VI Koulutusala Opetushallinnon koulutusluokituksen 1995 mukainen 2-numeroinen koodi (esim. 90), lisättynä erittelemätön koulutusalakoodilla (NN). Erittelemätön koulutusalakoodia voidaan käyttää julkaisutyypeissä F, H ja I. Koulutusalaluokitus löytyy luvusta 4.2. Mikäli julkaisulle ilmoitetaan alle 6 koulutusalaa, jätetään kohtia 2-6 tarpeen mukaan tyhjiksi. Kohtaan 1 tulee aina jokin arvo, julkaisutyypeillä A-E jokin koulutusala ja julkaisutyypeillä F, H ja I jokin koulutusala tai erittelemätön koulutusala Organisaation tekijät Korkeakouluun kuuluvat tutkijat, jotka ovat osallistuneet julkaisun tekemiseen. Tekijän suhde korkeakouluun on määritelty luvun 3.3. johdannossa. Tekijätietojen esitysmuodon täytyy olla yhdenmukainen korkeakoulukohtaisesti ja nimien erottimena täytyy käyttää puolipistettä. Etunimi ilmoitetaan ensisijaisesti aukikirjoitettuna. Tekijätiedot ilmoitetaan ensisijaisesti muodossa von Hummel, Essi; Möttönen, Matti Organisaation alayksikkö (koodi) Korkeakoulun tiedekunta, osasto, laitos tai yksikkö, jonka henkilökuntaan kuuluva on osallistunut julkaisun tekemiseen. Korkeakoulusta voidaan ilmoittaa enintään 20 organisaation alayksikköä per julkaisu. Suositellaan käytettäväksi samoja kustannuspaikkoja / vastuualueita kuin Tilastokeskuksen t&ktiedonkeruissa sekä OKM:n henkilöstötiedonkeruussa (kenttä ). Poiketen vuoden 2013 tiedonkeruusta kohdassa ilmoitetaan alayksikön koodi. Yliopistoja pyydetään toimittamaan erikseen ministeriöön listaus käytettyjen alayksiköiden nimistä. Korkeakoulun oman koodiston mukainen koodiarvo. Organisaation alayksiköt erotetaan toisistaan puolipisteillä.

28 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 28 / Julkaisun tekijät Julkaisun täydelliset tekijätiedot (ml. ulkomaiset tekijät) siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa. Tunnistamista varten julkaisun ensimmäisen tekijän kirjoitusasuun tulee kiinnittää huomiota. Jos tekijöitä on enemmän kuin 20, ilmoitetaan tekijöiden kokonaismäärä erillisessä kentässä ( ). Kuitenkin julkaisun tekijät -kentässä tulee mainita 20 ensimmäisen tekijän nimet. Nimet ilmoitetaan muodossa jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa. Nimien erottimena täytyy käyttää puolipistettä Julkaisun tekijöiden lukumäärä Julkaisun tekijöiden kokonaislukumäärä. Jos tekijöitä on yli 50, riittää merkintä 50. Mikäli julkaisujen tekijöinä on ryhmiä, niin ryhmien jäsenet lasketaan mukaan tekijöiksi tieteenalan vakiintuneen käytännön tai tutkimusryhmien sopimusten mukaan. Tieto kokonaislukuna Kansainvälinen yhteisjulkaisu Kansainvälinen yhteisjulkaisu tarkoittaa, että tekijöissä on vähintään yksi muun kuin suomalaisen organisaation palveluksessa oleva henkilö. Jos henkilö on palvelussuhteessa sekä suomalaiseen että ulkomaalaiseen organisaatioon ja on merkinnyt julkaisuun affiliaatiokseen molemmat, katsotaan julkaisu kansainväliseksi yhteisjulkaisuksi. Julkaiseminen julkaisussa, jossa toimittaja tulee toisesta organisaatiosta, ei vielä tarkoita yhteisjulkaisua toisen organisaation kanssa. Käytettävät koodit ovat seuraavat: Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1: Koodi Selite 0 ei ole kv-yhteisjulkaisu 1 on kv-yhteisjulkaisu Kansallinen yhteisjulkaisu Kansallinen yhteisjulkaisu tarkoittaa, että julkaisu on tehty yhteistyössä jonkin kansallisen tutkimusorganisaation (muu kuin korkeakoulu) kanssa, jaoteltuna ryhmiin A) yliopistollinen sairaanhoitopiiri, B) valtion sektoritutkimuslaitos tai C) muu kotimainen tutkimusorganisaatio. Kunkin julkaisun kohdalla merkitään erikseen, onko se tehty yhteistyössä ko. organisaatioryhmien kanssa (ts. organisaatioryhmät 1-3 erikseen). Julkaisun tekeminen yhteistyössä tarkoittaa, että tekijöissä on vähintään yksi em. tutkimusorganisaatiotyypin palveluksessa oleva henkilö. Jos henkilö on palvelussuhteessa sekä korkeakouluun että muuhun kotimaiseen tutkimusorganisaatioon ja on merkinnyt julkaisuun affiliaatiokseen molemmat, katsotaan julkaisu kansalliseksi yhteisjulkaisuksi. Julkaiseminen julkaisussa, jossa toimittaja tulee toisestaorganisaatiosta, ei vielä tarkoita yhteisjulkaisua toisen organisaation kanssa.

29 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 29 / 90 Tiedot kotimaisten korkeakoulujen kanssa tehdyistä yhteisjulkaisuista saadaan yhdistämällä OKM:n julkaisukeruun tiedot yhteen. Lomake jaetaan kolmeen kenttään A) yliopistollinen sairaanhoitopiiri, B) valtion sektoritutkimuslaitos ja C) muu kotimainen tutkimusorganisaatio. Kussakin on koodisto: 0 ei ole yhteisjulkaisu ko. organisaatiotyypin kanssa 1 on yhteisjulkaisu ko. organisaatiotyypin kanssa Julkaisun nimi Julkaisun nimi siten kun se on artikkelissa tai teoksessa mainittu. Jos artikkelin nimi on emojulkaisun sisällysluettelossa eri muodossa kuin itse artikkelissa, käytetään artikkelin versiota. Pääotsikko ja mahdollinen alaotsikko tallennetaan samaan kenttään, ja ne voi erottaa toisistaan välilyönti, kaksoispiste, välilyönti -yhdistelmällä. Vieraskielisen julkaisun nimi voidaan tarvittaessa tallentaa translitteroituna versiona. Vapaamuotoinen tekstikenttä. Pääotsikko ja mahdollinen alaotsikko tallennetaan samaan kenttään, ja ne voi erottaa toisistaan välilyönti, kaksoispiste, välilyönti -yhdistelmällä. Vieraskielisen julkaisun nimi voidaan tarvittaessa tallentaa translitteroituna versiona. Mikäli julkaisun nimi kuitenkin sisältää erikoismerkkejä (ei-latinalaisia kirjaimia, matemaattisia kaavoja jne.), on varmistettava että erikoismerkit ovat oikeassa muodossa tiedonkeruutiedostossa. Tiedoston käsittely esim. Excel-ohjelmassa saattaa sekoittaa tiedoston merkistöjä Julkaisuvuosi Julkaisuvuosi tarkoittaa pääsääntöisesti vuotta, jolloin julkaisu on julkaistu ensimmäistä kertaa versiona, jossa on täydelliset viitetiedot. Erityisesti tieteellisten aikakauslehtiartikkeleiden osalta julkaisuvuosi voidaan määritellä kahdella eri tavalla, ks. sivun 23 ohjeistus. Nelinumeroinen vuoden esitysmuoto esim Volyymi Lehden volyymi, jossa artikkeli on ilmestynyt. Vapaamuotoinen tekstikenttä Numero Lehden numero, jossa artikkeli on ilmestynyt. Vapaamuotoinen tekstikenttä.

30 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 30 / Sivut Julkaisun sivunumerot (esim. 1-20), joilla artikkeli on ilmestynyt. Tieto kuten viitetiedoissa on esitetty, esim Artikkelinumero Osa tieteellisistä aikakauslehdistä käyttää artikkelinumeroa. Tämä ilmoitetaan siinä muodossa kun se on julkaisussa. Vapaamuotoinen tekstikenttä Julkaisun kieli Kieli, jolla julkaisu on kirjoitettu. Tilastokeskuksen kielet luokituksen mukainen 2-kirjaiminen arvo, esim. fi Lehden / sarjan nimi Lehden/sarjan nimi mahdollisimman täydellisenä (kokonaan auki kirjoitettuna, ei lyhenteitä esim. British Medical Journal, ei BMJ). Etenkin jos lehdellä/sarjalla tai konferenssilla ei ole ISSN-koodia, tai ISSN-koodi ei ole tiedossa, nimi kannattaa kopioida suoraan Julkaisufoorumin lehti/sarjaluettelosta, jos julkaisukanava on luokiteltu Julkaisufoorumissa: Monografioiden ja kokoomateosartikkeleiden osalta merkitään sarjan nimi mikäli se on tiedossa. Erityisesti kotimaisten monografioiden / kokoomateosartikkeleiden osalta asiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Vapaamuotoinen tekstikenttä ISSN Lehden, monografiaa tai emojulkaisua julkaisseen sarjan ISSN-numero. Lehden ISSN -numero ilmoitetaan ensisijaisesti painetun version mukaisesti. Jos lehdellä ei ole painettua versiota tai jos artikkeli ilmestyy ainoastaan lehden elektronisessa versiossa, voidaan käyttää elektronisen version ISSN -numeroa. Kirjataan vain yksi ISSN-numero, vaikka lehdellä tai sarjalla olisi useita ISSN-numeroita. ISSN-tunnuksen tarkistemerkki tarkistetaan tietojen latauksen yhteydessä. 2 kertaa 4 merkkiä väliviivalla ilman ylimääräisiä merkkejä, esim

31 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 31 / ISBN Julkaisun tai emojulkaisun ISBN -numero. ISBN-numeron tarkistemerkki tarkistetaan tietojen latauksen yhteydessä. Virallisen ISBN-tunnuksen muotoinen tekstikenttä, ilman alun ISBN-lyhennettä, esim rakenne Emojulkaisun nimi Emojulkaisun (esim. artikkelikokoelman) nimi. Konferenssijulkaisujen kohdalla emojulkaisun nimi kirjoitetaan siinä muodossa kun se esiintyy julkaisussa. Vapaamuotoinen tekstikenttä Emojulkaisun toimittajat Emojulkaisun toimittajien nimet. Emojulkaisun toimittajat ilmoitetaan siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa. Nimien erottimena täytyy käyttää puolipistettä Kustantaja Julkaisun kustantaja. Etenkin jos julkaisulla ei ole ISBN-koodia, tai ISBN-koodi ei ole tiedossa, kustantajan nimi kannattaa kopioida suoraan Julkaisufoorumin kirjakustantajaluettelosta, jos julkaisukanava on luokiteltu Julkaisufoorumissa: Vapaamuotoinen tekstikenttä Julkaisun kustannuspaikkakunta Julkaisun kustantajan nimen yhteydessä ilmoitettu paikkakunta tai paikkakunnat. Vapaamuotoinen tekstikenttä Julkaisumaa Lehden, monografian tai emojulkaisun julkaisumaa.

32 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 32 / 90 Tilastokeskuksen valtiot ja maat luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/valtio/ /index.html Julkaisun kansainvälisyys Kotimainen julkaisu (=0) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu Suomessa. Kansainvälinen julkaisu (=1) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on ei-suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu muualla kuin Suomessa. Konferenssijulkaisujen osalta julkaisijalla tarkoitetaan konferenssijulkaisun kustantajaa. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo: Koodi Selite 0 Kotimainen julkaisu 1 Kansainvälinen julkaisu DOI tunniste Julkaisun DOI-tunniste. Vapaamuotoinen tekstikenttä, esim /ng Pysyvä verkko-osoite Julkaisun pysyviin tunnisteisiin (esim. DOI, URN tai handle) pohjautuva verkko-osoite, joka vie suoraan julkaisun kokotekstiversioon (ei siis esim. lehden/kustantajan etusivulle). Voi viitata sekä vapaasti saatavilla olevaan versioon että kustantajan palvelimella sijaitsevaan käyttöoikeudeltaan rajoitettuun versioon. Verkko-osoite, esim Avoin saatavuus Julkaisun avoin saatavuus koodataan seuraavasti: 0 ei Open access -julkaisu 1 Open access -julkaisu - julkaisu on ilmestynyt lehdessä tai sarjassa, jonka kaikki artikkelit tai osajulkaisut ovat pysyvästi ladattavissa ja luettavissa Internetin kautta ilman korvausta. 2 Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu - tilausmaksullisessa lehdessä tai muussa lukijoiden kannalta maksullisessa teoksessa ilmestyneen julkaisun pysyvästi saatavilla oleva open access -kopio, joka on rinnakkaistallennettu esim. organisaation omaan tai tieteenalakohtaiseen digitaaliseen arkistopalveluun. Julkaisu voi olla joko ns. kustantajan versio tai tutkijan oma viimeinen (vertaisarvioitu) versio ja se voi olla saatavissa välittömästi tai kustantajan määrittämän kohtuullisen mittaisen (esim. puoli vuotta) embargoajan jälkeen. Julkaisu voi olla myös tiedeyhteisön käyttöön ennen virallista julkaisua annettu pre print -versio, jos se on pysyvästi

33 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 33 / 90 saatavilla organisaation tai tieteenalan digitaalisessa arkistopalvelussa. Otetaan huomioon myös ne yksittäiset julkaisut, jotka ovat avoimesti saatavilla, vaikka itse sarja ei olisikaan avoimesti saatavilla. 9 ei tietoa onko julkaisu Open access julkaisu. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. "1" (Open access julkaisu): Koodi Selite 0 Ei Open access -julkaisu 1 Open access -julkaisu 2 Open access julkaisu, rinnakkaistallennettu 9 Ei tietoa Lähdetietokannan koodi Julkaisun tunniste tai ID-numero tietokannassa, josta sen tietue on haravoitu. Lähdetietokantoja ovat mm. ISI Web of Science, Scopus, Pubmed, ArXiv, Cab Abstracts, Arto, Fennica. Kirjataan muodossa lähdetietokannan nimi/lyhenne: varsinainen tunniste (esim. WOS: ). Jos koodeja on useampia erotetaan ne toisistaan puolipisteellä (esim. WOS: ; PMID: ) EVO -julkaisu Koskee ainoastaan terveys- ja lääketieteen alan julkaisuja. Ns. EVO-hakemukseen (erityisvaltionosuushakemus) sosiaali- ja terveysministeriölle tulevat artikkelit, jotka ovat ilmestyneet 1) lehdissä, joilla on impact factor -arvo tai 2) seuraavissa kotimaisissa lehdissä: Duodecim, Suomen Lääkärilehti, Suomen Hammaslääkärilehti, Hoitotiede, Finska Läkaresällskapets handlingar ja Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo: Koodi Selite tyhjä Ei EVO -julkaisu 1 EVO julkaisu Julkaisun julkaisukanava (JUFO-ID OKM lisää yliopistojen julkaisuihin julkaisun julkaisufoorumi-luokan. Korkeakoulut voivat halutessaan merkitä omissa järjestelmissään olevan julkaisukanavatiedon käsittelyn helpottamiseksi. Julkaisufoorumin (http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php) luokituksen mukainen 4/5 -numeroinen arvo, esim Julkaisun korkeakoulukohtainen id

34 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 34 / 90 Käytetään selkeyttämään julkaisutietojen käsittelyä korkeakoulujen ja OKM:n välillä. Mikäli korkeakoulu ei ole syöttänyt tähän tietoja, OKM generoi arvot. Vapaamuotoinen tekstikenttä Konferenssin vakiintunut nimi Aiemmin konferenssin vakiintunut nimi on merkitty samaan kenttään julkaisun sarjan nimen kanssa, mutta vuoden 2014 tiedonkeruusta lähtien sillä tulee oma kenttä. Koskee niitä konferenssijulkaisuja, joissa ko. tieto on olemassa. Tietoa käytetään konferenssijulkaisujen julkaisufoorumitasojen määrittämiseen. Vapaamuotoinen tekstikenttä

35 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 35 / Toimipistetiedonkeruu Tiedonkeruulomake YO 4 - toimipistetiedonkeruu: Tiedonkeruu, jonka tarkoituksena on kerätä tietojen yliopistojen henkilökunnasta ja toiminnasta toimipiste ja toimipaikka -tasoilla. Toimipiste on määritelty seuraavalla tavalla: Yhtenäinen, tietyllä alueella sijaitseva yliopiston käytössä olevan yhden tai useamman kiinteistön muodostama kokonaisuus, johon kuuluvat rakennukset ovat toisistaan enintään satojen metrien päässä. Toimipisteen lähtökohtana on fyysinen kokonaisuus, ei organisaatiorakenteeseen perustuva toimintayksikkö. Tiedonkeruussa otetaan mukaan myös erillään muusta yliopistosta toimivat tutkimusasemat ja harjoittelukoulut. Mukaan otetaan myös ulkomailla toimivat yksiköt. Yhteisessä käytössä olevat toimitilat merkitään kaikille toimipisteen käyttäjäyliopistoille. Verkostomaisia jne. toimintoja ei oteta tiedonkeruussa huomioon, mikäli yliopistolla ei ole toimipisteessä hallintoa. Mukaan otetaan vain vakiintuneet toimipisteet. Esim. yhden henkilön työpisteitä yritysten tiloissa ei lasketa toimipisteiksi. Yliopistojen omistamia asuintiloja ei oteta huomioon. Mukaan otetaan vain emoyliopiston toiminnan toimipisteet. Yksi toimipiste jakaantuu yhteen tai useampaan toimipaikkaan. Toimipaikalla tarkoitetaan tässä kyselyssä Tilastokeskuksen määritelmän mukaista toimipaikka, jonka mukaan toimipaikka on: - yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama - yhdessä paikassa sijaitseva - pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö. Mikäli toimipisteet/paikat ovat samoja kuin vuotta 2012 koskevassa tiedonkeruussa, käytetään samoja nimiä ja koodeja. Lopetettuja toimipiste/paikkatunnuksia ei saa ottaa uudelleen käyttöön. Toimipistetiedonkeruussa kerätään tietojen korkeakoulujen toimipisterakenteesta. Jotta tiedonkeruun tuloksena saatavat tiedot kertoisivat oikean kuvan korkeakoulun toimipisterakenteesta on oleellista, että korkeakoulu yhdistää yksittäisiä toimipaikkoja em. määritelmän mukaisella tavalla toimipisteiksi. Toimipaikkatietoja kerätään Tilastokeskuksen tarpeisiin. Tilastokeskuksen tietotarve lähtee mahdollisimman yksityiskohtaisesta toimipaikkarakenteesta. Tilastokeskuksessa tiedonkeruusta saatavia tietoja hyödynnetään muun muassa työssäkäyntitilastossa ja yritysrekisterissä. Työssäkäyntitilasto ja yritysrekisteri tarvitsevat tietoja yliopistojen henkilöstön työsuhteista ja toimipaikoista. Tämän takia on erityisen tärkeää, että henkilöstötiedonkeruussa käytetään samoja toimipaikkakoodeja kuin toimipistetiedonkeruussa. Tiedonkeruussa kohdat kerätään toimipistetarkkuudella ja kohdat kerätään toimipaikkatarkkuudella. Tiedonkeruulomakkeeseen tulee jokaisesta toimipisteestä yhtä monta riviä kuin toimipisteellä on toimipaikkoja. Yhtä toimipistettä koskevat rivit ovat identtisiä kohtien osalta ja rivien tiedot ovat toimipaikkakohtaisia kohtien osalta. Toimipistetiedonkeruun yhteydessä kerätään yliopistojen tutkimusasemista tiettyjä erityistietoja, ks. tiedonkeruun kohdat

36 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 36 / 90 Esimerkkikuva toimipistetiedonkeruusta Toimipisteen nimi Toimipisteen koodi (3 -numeroa) Toimipisteen toiminta (kyllä tai ei): Tutkintoon johtava opetus Tutkimustoiminta Muu (aikuiskoulutus ja palvelutoiminta) Keskustakampus Toimipaikka (vapaamuotoinen teksti) Opiskelijakirjasto Matkailulaitos Sote-laitos Apteekki Turismikoulutus Toimipaikan koodi (5 numeroinen) Toimipaikan toimiala (1-numeroinen koodi) Yliopisto Ivalon toimipiste Toimipaikan ensisijainen osoite Kielokatu 7 Otavatie 4 Lääketie 5 Saariselkä 3 Saariselkä 3 Toimipaikan postinumero Toimipaikan kunta Sodankylä Sodankylä Ivalo Ivalo Ivalo Toimipaikan toimialan htv , , Kerättävät tiedot ja suhde korkeakoulujen tietomalliin (XDW-malli) Tiedot kerätään vuosi, toimipistetasolla ja osin toimipaikkatasolla Yliopisto Yliopiston koodi. Tilastokeskuksen 5-numeroinen oppilaitostunnus, ks. luku Toimipisteen nimi Yliopistot nimeävät itse toimipisteensä ja antavat niille kolminumeroisen koodin. Mikäli toimipisteet ovat samoja kuin vuotta 2012 koskevassa tiedonkeruussa, käytetään samoja nimiä ja koodeja. Lopetettuja toimipistetunnuksia ei saa ottaa uudelleen käyttöön. Toimipistetietojen tilastoinnissa käytetään kunkin toimipistekoodin tuoreimman tilastovuoden nimi-tietoa. Ts. mikäli toimipisteen koodi pysyy samana, mutta toimipisteen nimeä muutetaan, vaikuttaa tämän esim. Vipusen kautta tulevaisuudessa nähtäviin raportteihin myös aiempien tilastovuosien osalta. Korkeakoulun itse toimittaman toimipisteluettelon mukainen nimi. Vapaamuotoinen teksti, esim. "Linnanmaan toimipiste" Toimipisteen koodi Yliopiston kullekin toimipisteelle antama kolminumeroinen koodi. Korkeakoulun itse toimittaman toimipisteluettelon mukainen 3-numeroinen koodi.

37 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 37 / Toimipisteen toiminta Tieto siitä järjestetäänkö toimipisteellä jotain seuraavaa toimintaa: - Tutkintoon johtava opetus - Tutkimustoiminta - Muu (aikuiskoulutus ja palvelutoiminta) Mikäli jossakin toimipisteeseen kuuluvalla toimipaikalla järjestetään em. ryhmien mukaista toimintaa, merkitään siitä tieto. Lomake jaetaan kolmeen kenttään, joissa kussakin koodisto: 1 - kyllä (toimipisteessä on ko. toimintaa) 2 - ei (toimipisteessä ei ole ko. toimintaa) Toimipisteen toimipaikan nimi Yksi toimipiste voi koostua yhdestä tai useammasta toimipaikasta. Toimipaikalla tarkoitetaan tässä kyselyssä Tilastokeskuksen määritelmän mukaista toimipaikka, jonka mukaan toimipaikka on: - yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama - yhdessä paikassa sijaitseva - pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö. Toimipaikan määritelmän mukaisesti toimipaikka sijaitsee yhdessä sijaintipaikassa, eli usein yhdessä osoitteessa. Lähes samoissa osoitteissa sijaitsevat toiminnot voi yhdistää (esim. saman rakennuksen eri raput). Mikäli korkeakoulun tietojärjestelmät eivät kykene tuottamaan tietoja tarkalla osoitetasolla, korkeakoulu voi tarpeen mukaan kuitenkin myös yhdistää useassa osoitteessa sijaitsevia toimipaikkoja yhdeksi kokonaisuudeksi, jos toiminta näissä on samanlaista. Mikäli toimipaikat ovat samoja kuin vuotta 2012 koskevassa tiedonkeruussa, käytetään samoja nimiä ja koodeja. Lopetettuja toimipaikkatunnuksia ei saa ottaa uudelleen käyttöön. Toimipaikkatietojen tilastoinnissa käytetään kunkin toimipaikkakoodin tuoreimman tilastovuoden nimi-tietoa. Ts. mikäli toimipaikan koodi pysyy samana, mutta toimipaikan nimeä muutetaan, vaikuttaa tämän esim. Vipusen kautta tulevaisuudessa nähtäviin raportteihin myös aiempien tilastovuosien osalta. Korkeakoulun itse toimittaman toimipisteluettelon mukainen nimi. Vapaamuotoinen teksti, esim. Opiskelijakirjasto" Toimipisteen toimipaikan koodi Yliopiston kullekin toimipaikalle antama 5-numeroinen koodi. Korkeakoulun itse toimittaman toimipisteluettelon mukainen 5-numeroinen koodi Toimipaikan toimiala

38 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 38 / 90 Kullekin toimipaikalle merkitään yksi toimiala Tilastokeskuksen luokittelun perusteella. Korkeakoulujen osalta käytettävät toimiala ovat seuraavat: kirjasto puutarha apteekki eläinsairaala korkeakoulun perustoiminta (koulutus, tutkimus ja taiteellinen toiminta) harjoittelukoulut tutkimusasema Lähtökohtaisesti korkeakoulujen toimipaikkojen toimiala on korkeakoulujen ydintoiminta (koulutus, tutkimus ja taiteellinen toiminta). Esimerkiksi keittiöhenkilöstö, hallintohenkilöstö, atk-henkilöstö jne. tekevät työtään jotta korkeakoulun ydintoiminta mahdollistuisi. Erillinen toimiala kirjataan silloin kun toimipaikan toiminnan voidaan ajatella olevan itsenäistä toimintaa korkeakoulun ydintoiminnasta. Tutkimusasemat nostettu erikseen korkeakoulun ydintoiminnasta niiden erityisluonteen takia. Seuraavan koodiston mukainen arvo: 1 kirjasto 2 puutarha 3 apteekki 4 eläinsairaala 5 korkeakoulun perustoiminta (koulutus, tutkimus ja taiteellinen toiminta) 6 harjoittelukoulut 7 tutkimusasema Toimipaikan ensisijainen katuosoite Toimipisteen toimialan osoite. Vain yksi osoite per toimipaikka. Tietoa käytetään toimipaikan sijainnin paikallistamiseen. Vapaamuotoinen teksti; kadun tai tien nimi, osoitenumero sekä tarvittaessa huoneiston tunniste (kirjain- ja numero-osa). esim. Koulukatu Toimipaikan postinumero Toimipaikan postinumero. Vain yksi postinumero per toimipaikka. Tietoa käytetään toimipaikan sijainnin paikallistamiseen. Tietoa ei ilmoiteta ulkomailla sijaitseville toimipaikoille. Itellan postinumerotiedoston mukainen 5-numeroinen postinumero, esim Toimipaikan kunta Toimipaikan sijaintikunta. Vain yksi kuntatieto per toimipaikka. Tietoa käytetään toimipaikan sijainnin paikallistamiseen. Ulkomailla sijaiseville toimipaikoille merkitään kuntakoodiksi 200. Tilastokeskuksen 3-numeroinen kuntakoodi, esim. 179.

39 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 39 / 90 https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/ /index.html Toimipaikan henkilökunnan henkilötyövuodet Toimipaikan henkilökunnan henkilötyövuodet. Tarkoittaa henkilöstöä, jonka toimi- tai työpaikan pääasiallinen sijainti on ko. toimipaikassa. Kaikkien yliopiston toimipaikkojen henkilötyövuosien summan pitää olla sama kuin yliopiston henkilötyövuodet yhteensä. Neljän desimaalin tarkkuudella ilmaistu luku Tutkimusaseman henkilökunnan maksimimäärä Tutkimusaseman henkilökunnan maksimimäärä kalenterivuonna. Myös osa-aikaisesti toimipisteessä työskentelevät lasketaan mukaan. Kokonaisluku, esim Tutkimusaseman henkilökunnan minimimäärä Tutkimusaseman henkilökunnan minimimäärä kalenterivuonna. Myös osa-aikaisesti toimipisteessä työskentelevät lasketaan mukaan. Kokonaisluku, esim Tutkimusaseman yöpymisvuorokaudet Tutkimusaseman yöpymisvuorokaudet. Kokonaisluku, esim. 10.

40 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 40 / Täydennyskoulutuksen tiedonkeruu Tiedonkeruulomake YO 5, täydennyskoulutus: Täydennyskoulutuksen tiedonkeruut perustuvat vakiintuneisiin Kota-määritelmiin. Täydennyskoulutuksen tiedonkeruita tullaan tulevina vuosina tarkentamaan Kerättävät tiedot ja suhde korkeakoulujen tietomalliin (XDW-malli) Täydennyskoulutuksen tiedot kerätään vuosi ja yliopistotasolla Koulutuksia Kalenterivuoden aikana käynnissä olleiden koulutusten lukumäärä. Tieto kokonaislukuna, esim. 78. Suhde korkeakoulujen tietomalliin (XDW-malli) Käsitemallia kehitetään tältä osin tiedonkeruiden kehittämisen yhteydessä Osallistujia Osallistujamäärällä eli aloittajamäärällä tarkoitetaan kalenterivuoden aikana kurssin aloittaneiden henkilöiden lukumäärää. Sama henkilö voi esiintyä vuotta ja yliopistoa kohden useammin kuin kerran. Tiedot kerätään erikseen naisista ja miehistä. Tiedonkeruulomakkeessa kaksi kohtaa: 1. Täydennyskoulutukseen osallistuneet miehet 2. Täydennyskoulutukseen osallistuneet naiset Tieto kokonaislukuna, esim Suhde korkeakoulujen tietomalliin (XDW-malli)

41 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 41 / 90 Käsitemallia kehitetään tältä osin tiedonkeruiden kehittämisen yhteydessä.

42 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 42 / Tutkinnon osat avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina Tiedonkeruulomake YO 6A, avoin yliopisto-opetus: Tiedonkeruulomake YO 6B, erilliset opinto-oikeudet: Avoimen yliopisto-opetuksen tiedonkeruissa tiedot kerätään avoimen yliopisto-opetuksen ja erillisten opintojen opiskelijoiden opiskelijamääristä sekä avoimena yliopisto-opetuksena tarjotuista opinnoista. Tutkintoihin kuuluvat opinnot ovat yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan asianomaisen yliopiston koulutusvastuuseen kuuluvia, tutkintosäännön mukaisia ja tutkintovaatimuksissa määriteltyjä opintoja. Niitä eivät ole opinnot, joita yliopisto erilaisin hyväksilukemismenettelyin voi tapauskohtaisesti sisällyttää tutkintoihinsa. Tiedot suoritetuista opintopisteistä kerätään erillisessä opintopistetiedonkeruussa (ks. kohta 3.2) Kerättävät tiedot ja suhde korkeakoulujen tietomalliin (XDW-malli) Tiedot kerätään vuosi, yliopisto ja osin koulutusalatasolla. Tiedot kerätään kahdessa eri tiedonkeruulomakkeessa, kohdat ja omalla lomakkeella (lomake 6b) ja kohdat ja omalla lomakkeella (lomake 6a) Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijat (netto-opiskelijamäärä) Avoimessa yliopisto-opetuksessa opiskelleiden henkilöiden lukumäärä. Opiskelija voi esiintyä vain kerran yliopistoa kohden. Netto-opiskelijamäärään otetaan mukaan kaikki ne opiskelijat, joilla on opinto-oikeus tilastointivuonna riippumatta opinto-oikeuden alkuajasta.

43 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 43 / 90 Tiedot kerätään erikseen naisista ja miehistä. Tiedonkeruulomakkeessa kaksi kohtaa: 1. Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijat, miehet 2. Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijat, naiset Kuhunkin kohtaan merkitään tieto kokonaislukuna Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuneet (brutto-opiskelijamäärä) Avoimen yliopisto-opetuksen uusien, kalenterivuonna alkaneiden opinto-oikeuksien lukumäärä. Tiedot luokitellaan koulutusalan mukaan, koulutuksen järjestäjän mukaan ja sen mukaan onko ao. opinto-oikeuden omaava henkilö tutkinto-opiskelija asianomaisessa yliopistossa Tiedonkeruulomakkeessa kymmenen kohtaa: 1a. Yliopiston itse järjestämä opetus, asianomaisen yliopiston tutkinto-opiskelija 1b. Yliopiston itse järjestämä opetus, ei ole asianomaisen yliopiston tutkinto-opiskelija 2a. Yliopiston yhteistyössä kansalais- tai työväenopiston kanssa järjestämä opetus, asianomaisen yliopiston tutkinto-opiskelija 2b. Yliopiston yhteistyössä kansalais- tai työväenopiston kanssa järjestämä opetus, ei ole asianomaisen yliopiston tutkinto-opiskelija 3a. Yliopiston yhteistyössä kansanopiston kanssa järjestämä opetus, asianomaisen yliopiston tutkintoopiskelija 3b. Yliopiston yhteistyössä kansanopiston kanssa järjestämä opetus, ei ole asianomaisen yliopiston tutkintoopiskelija 4a. Yliopiston yhteistyössä kesäyliopiston kanssa järjestämä opetus, asianomaisen yliopiston tutkintoopiskelija 4b. Yliopiston yhteistyössä kesäyliopiston kanssa järjestämä opetus, ei ole asianomaisen yliopiston tutkintoopiskelija 5a. Yliopiston yhteistyössä muiden järjestäjien kanssa järjestämä opetus, asianomaisen yliopiston tutkintoopiskelija 5b. Yliopiston yhteistyössä muiden järjestäjien kanssa järjestämä opetus, ei ole asianomaisen yliopiston tutkinto-opiskelija Em. tiedot kerätään koulutusaloittain Tarjottujen opintopisteiden määrä Tarjottujen opintopisteiden lukumäärä (yliopiston kalenterivuoden aikana avoimena yliopisto-opetuksena käynnistämä opetus opintopisteinä). Jos sama opintojakso toteutetaan useamman kerran, lasketaan opintopisteet jokaiselta toteutuskerralta. Tarjottujen opintopisteiden lukumäärä koulutusaloittain Erillisten opintojen opiskelijamäärä

44 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 44 / 90 Erillisinä opintoina ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta opiskelleiden henkilöiden lukumäärä. Mukaan ei lasketa asianomaisen korkeakoulun tutkinto-opiskelijoita ko. lukukaudelta. Erillisinä opintoina suoritettavissa opinnoissa yliopisto myöntää omaehtoisesti koulutukseen hakeutuvalle henkilölle ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun oikeuden suorittaa tutkintoihin kuuluvia opintoja ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta. Opinto-oikeus rajoittuu tuolloin siihen oppiaineeseen ja siihen arvosanaan tai opintokokonaisuuteen, jonka suorittamista varten oikeus on myönnetty. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 :n mukaisia opettajankoulutuksen opintoja suorittavat opiskelijat lasketaan mukaan, silloin kun ne suoritetaan erillisinä opintoina. Sen sijaan joustavan opinto-oikeuden sopimuksen piiriin kuuluvia niin sanottuja JOO-opintoja suorittavia opiskelijoita ja ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita ei oteta huomioon. Tiedot kerätään erikseen erillisiä opintoja suorittavista ja opettajakoulutuksen opintoja suorittavista. Tiedonkeruulomakkeessa kaksi kohtaa: 1. Erillisinä opintoina ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta opiskelleiden henkilöiden lukumäärä (ei sisällä opettajankoulutuksen opinto-oikeuden omaavia) 2.. Erillisinä opintoina ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta opettajankoulutuksenn opintoja opiskelleiden henkilöiden lukumäärä.

45 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 45 / Opettaja- ja tutkijavierailut Tiedonkeruulomake YO 7, opettaja- ja tutkijavierailut: Opettaja- ja tutkijavierailuissa kerätään tiedot sekä yliopiston henkilökunnan opettaja- ja tutkijavierailuista ulkomaiseen tutkimusorganisaatioon että ulkomaalaisista tutkimusorganisaatiosta Suomeen tehtävistä opettaja- tai tutkijavierailuista. Vierailut jaotellaan lyhyisiin ja pitkiin vierailuihin. Lyhyt vierailu tarkoittaa vähintään viikon (viisi työpäivää) kestänyttä vierailua ja pitkä vierailu tarkoittaa yhden kuukauden tai kauemmin kestäneitä vierailuja. Tiedot jaotellaan myös vierailun ensisijaisen kohde/lähtömaan mukaan. Kohdemaa tarkoittaa maata johon vierailu suuntautuu. Mikäli vierailu koostuu kahdesta toisistaan riippumattomasta vierailusta (samalla matkalla on kaksi erillistä osaa), ne voidaan laskea kahdeksi eri vierailuksi. Vierailun lähtömaa tarkoittaa sen korkeakoulun sijaintimaata, josta Suomeen vierailulle tullut henkilö saapuu. Vierailuiksi lasketaan vain tutkimustyötä tai opetusta sisältävät vierailut. Esim. pelkkää konferenssiin osallistumista ei lasketa vierailuksi. Tiedot kerätään yliopistoon palvelussuhteessa olevilta sekä niiltä jatkoopiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen opiskelijoina ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta. Opettaja- ja tutkijavierailuiksi Suomeen lasketaan kuuluvaksi yliopistoissa vähintään yhden viikon (tarkoittaa viittä työpäivää) yhtäjaksoisesti työskennelleet ulkomaalaisista korkeakouluista tulleet vierailijat. Ei kuitenkaan pysyväisluonteisesti palkattuja ulkomaisia henkilöitä, eikä yliopistossa jatkotutkintoa suorittavia opiskelijoita. Pysyväisluontoisen palkkauksen raja on yli vuoden kestävä yhtäjaksoinen työskentely. Tiedot kerätään per vierailu, yhdellä henkilöllä voi olla useita vierailuja per kalenterivuosi. Vierailu merkitään sillä kalenterivuodelle, jona se on alkanut. Tiedot kerätään koulutusalatasolla Kerättävät tiedot ja suhde korkeakoulujen tietomalliin (XDW-malli) Tiedot kerätään vuosi, yliopisto ja koulutusalatasolla Vierailun kohde/ lähtömaa Vierailun kohde/ lähtömaa. Kohdemaa tarkoittaa maata johon vierailu suuntautuu. Mikäli vierailu koostuu kahdesta toisistaan riippumattomasta vierailusta, ne voidaan laskea kahdeksi eri vierailuksi. Vierailun lähtömaa tarkoittaa sen korkeakoulun maata, josta Suomeen vierailulle tullut henkilö saapuu.

46 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 46 / 90 Maa ei voi olla Suomi. Tilastokeskuksen valtiot ja maat luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/valtio/ /index.html Vierailun tehneen henkilön tutkijanuravaihe Lähteneen henkilön tutkijanuravaihe. Tulevilla vierailijoilla merkitään nollaksi. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1. Koodi Selite 0 Tuleva vierailija (ei tietoa) 1 I. porras (Tutkijakoulutettava/ Nuorempi tutkija, jne.) 2 II porras (Tutkijatohtori, jne.) 3 III porras (Yliopistonlehtori, jne.) 4 IV porras (Professori/Akatemiaprofessori/Tutkimusprofessori/Tutkimusjohtaja, jne.) 5 Tuntiopettaja Vierailutyyppi Vierailutyyppitieto kertoo onko vierailu lyhyt vai pitkä sekä onko vierailu Suomeen vai Suomesta. Ko. käsitteiden määritelmät ovat yllä. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo: Koodi Selite 1 = pitkä lähtevä 2 = pitkä tuleva 3 = lyhyt lähtevä 4 = lyhyt tuleva Opettaja ja tutkijavierailujen lukumäärä Opettaja- ja tutkijavierailujen lukumäärä. Tieto kokonaislukuna, esim. 1.

47 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 47 / Tilatiedonkeruu Tiedonkeruulomake YO 8, tilat: Tilatiedonkeruussa kerätään tiedot yliopistojen käytössä olevista huoneistoneliömetreistä. Tiedot kerätään erikseen yliopistokiinteistöosakeyhtiöitten tiloista (osakeyhtiöittäin), muista vuokratiloista sekä erikseen tiedot harjoittelukoulujen käytöissä olevista tiloista. Tiedonkeruussa sovelletaan valtionvarainministeriön käynnistämän virastojen toimitilatiedonkeruun tapaan Optimaze- järjestelmän mukaisesti tai vastaavasti määriteltyjä huoneistoneliömetrialoja Kerättävät tiedot ja suhde korkeakoulujen tietomalliin (XDW-malli) Tiedot kerätään vuosi ja yliopistotasolla Yliopistokiinteistöyhtiön toimitilat Yliopistojen käytössä olevat Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Aalto- Yliopistokiinteistöt Oy:n omistamat tilat. Tiedonkeruulomakkeessa kohta jokaiselle yliopistokiinteistöt osakeyhtiölle. 1. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 2. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy 3. Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy Tiedot merkitään huoneistoneliömetreittäin. Tiedot kokonaislukuina Muut vuokratilat Yliopistojen käytössä olevat muut kuin yliopistokiinteistöt osakeyhtiöiden tilat. Tiedot merkitään huoneistoneliömetreittäin. Tiedot kokonaislukuina. Suhde korkeakoulujen tietomalliin (XDW-malli) Neliömäärien summa niistä korkeakoulun tiloista, joihin liittyy roolilla vuokranantaja Ulkoinen organisaatio joka ei ole organisaatiotyypiltään yliopistokiinteistöyhtiö.

48 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 48 / Harjoittelukoulujen tilat Yliopistojen harjoittelukoulujen käytössä olevat tilat. Tiedot merkitään huoneistoneliömetreittäin. Tiedot kokonaislukuina.

49 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 49 / Harjoittelukoulut Tiedonkeruulomake YO 9, harjoittelukoulut: Erillisessä harjoittelukoulutiedonkeruussa kerätään tietoja harjoittelukoulujen oppilaista ja harjoittelukoulun toiminnasta. Harjoittelukouluihin liittyviä tietoja kerätään myös henkilöstötiedonkeruun (3.1), opintopistetiedonkeruun (3.2) ja tilatiedonkeruun (3.8) yhteydessä Kerättävät tiedot ja suhde korkeakoulujen tietomalliin (XDW-malli) Tiedot kerätään vuosi ja yliopistotasolla Harjoittelukoulun oppilaat Oppilasmäärä kalenterivuonna kevät- ja syyslukukauden keskiarvona. Jaottelu seuraavasti: - yhteensä - esiopetus - perusopetuksen vuodet perusopetuksen vuodet lukio Tiedonkeruulomakkeessa viisi saraketta kullekin, yksi em. ryhmälle, joihin merkitään tiedot kokonaislukuna Harjoittelukoulun kokonaistuntimäärä Syyslukukauden työsuunnitelmasta poimittu kokonaistuntimäärä viikkotunteina, joka on säännöllisen palkanmaksun perustana. Yhteensä vuosiviikkotunteja, kokonaisluku Harjoittelukoulun opettajankoulutustehtävien kokonaisviikkotunnit Opettajankoulutustehtävistä maksettavat vuosiviikkotunnit yhteensä. Harjoittelukoulun toimintamenomäärärahoilla maksettavista opettajankoulutustehtävistä maksettavat vuosiviikkotunnit yhteensä, (esimerkiksi ohjaus, koordinointi, didaktiikan opetus, demonstraatiokoulutus, täydennyskoulutus). Yhteensä vuosiviikkotunteja, kokonaisluku.

50 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 50 / Taloustiedonkeruu Yliopistojen uuden oikeudellisen aseman myötä yliopistojen taloudellinen raportointi ja taloustiedonkeruiden tietosisällöt muuttuivat vuodesta 2010 alkaen. Yliopistot laativat kirjanpitolain mukaisen tilinpäätöksen. Yliopistojen talousseuranta rakentuu pääosin tämän lakisääteisen tilinpäätösraportoinnin tuottamien tietojen pohjalle. Kirjanpitolain mukainen tilinpäätösraportointi tuottaa riittävät tiedot mm. yliopistojen kannattavuuden, omavaraisuuden ja maksuvalmiuden seurantaan. Osa tilinpäätöstiedoista toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle tilinpäätöstä tarkemmalla jaottelulla. Tilinpäätöstietojen lisäksi yliopistot toimittavat ministeriölle sen tarvitsemat muut taloustiedot. Taloustiedonkeruulomakkeita on yhteensä kuusi: Tuloslaskelma ja sitä täydentävät taloustiedot (1), Tase (2), Toimintokohtaiset tuloslaskelmatiedot (3), Tutkimusmenot (4), Kustannustiedot (5) sekä liiketoiminnan tuloslaskelma (6). Tiedonkeruulomakkeiden 1 ja 2 tiedot toimitetaan myös yliopistokonsernista, mikäli yliopisto on velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöksen. Lomakkeissa 1, 2 ja 6 ilmoitetaan myös vertailuvuoden (2013) tiedot. Taloustietojen tiedonkeruuohjeissa mainitut sarakkeet kirjainkoodeineen viittaavat kyseisen tiedonkeruulomakkeen Excel-syöttöpohjan sarakkeisiin. Kaikissa tiedonkeruulomakkeissa sarakkeet A ja B ovat samansisältöisiä. Kaikki taloustiedot ilmoitetaan euron tarkkuudella (lomakkeet eivät hyväksy muita kuin kokonaislukuja). Ne tiedonkeruulomakkeiden sarakkeet, joihin ei tule tietoa jätetään tyhjiksi (= tietoa ei ole). Mikäli tuotto- tai kulutieto on olemassa, mutta se saa arvon nolla, merkitään sarakkeeseen nolla. Lomakkeissa 1, 2 ja 6 tiedot, joiden kohdalla näkyy tämän tiedonkeruuohjeen selitteessä merkintä (+/- ) voivat saada joko positiivisen tai negatiivisen arvon. Muut luvut ovat lähtökohtaisesti positiivisia riippumatta siitä, onko kyseessä tuotto- vai kuluerä. Tiedonkeruulomakkeilla kerättävien tietojen lisäksi yliopistojen tulee toimittaa tilinpäätösasiakirjat liitetietoineen sekä toimintakertomus tilikaudelta 2014 sähköisessä muodossa KOTA -järjestelmään asiakirjojen valmistuttua Tuloslaskelma ja sitä täydentävät tiedot Tuloslaskelman tehtävänä on kuvata tuloksen muodostumista. Kirjanpitovelvollisten on laadittava tuloslaskelmansa kirjanpitoasetuksessa (1339/1997) esitettyjen tuloslaskelmakaavojen mukaisesti. Yliopistot laativat tuloslaskelmansa kirjanpitoasetuksen 1 luvun 3 :ssä esitetyn aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmakaavan (ns. järjestökaavan) mukaisesti. Koska asetuksessa määritelty kaava on alaotsikoiltaan melko suppea, laativat yliopistot tuloslaskelmansa asetuksen kaavaa yksityiskohtaisempana. Yliopistoa koskevat tuloslaskelmatiedot toimitetaan OKM:lle tilinpäätöksessä esitettyä yksityiskohtaisemmin. Tarkempia tietoja kysytään mm. avustustuotoista, varsinaisen toiminnan kuluista sekä lahjoituksista. Lisäksi tiedonkeruuseen on sisällytetty tuloslaskelmaa täydentäviä tietoja, mm. summatiedot Varsinaisen toiminnan kuluista yhteensä sekä liiketoiminnan kulujen osuus em. kuluista. Lomakkeen lopussa kysytään lisäksi erikseen tiedot alv-kompensaatiototeumasta, harjoittelukoulujen rahoituksesta, apteekkimaksuista ja apteekkiveron kompensaatiosta (kaksi viimeksi mainittua vain HY ja ISY) sekä yliopiston varsinaisen toiminnan liiketoiminnan tuottoihin ja muihin tuottoihin sisältyvästä ulkomaisesta rahoituksesta. Tuloslaskelmatiedot toimitetaan myös yliopistokonsernista, mikäli yliopisto on velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöksen Tiedonkeruulomakkeella 1 kerättävät tiedot Yliopistot merkitsevät samalle tiedonkeruulomakkeelle sekä yliopiston että yliopistokonsernin tiedot. Lomakkeella annetaan ensin yliopiston tiedot, sitten yliopistokonsernin tiedot. Yliopistokonsernin tiedot erotetaan yliopiston tiedoista ns. konsernitunnuksen avulla (= K-kirjain + yliopiston nimi). Tiedot annetaan sekä tilikaudelta 2014 että tilikaudelta 2014 (vertailutieto). Sarakkeiden T, AF, AQ, AV, AX ja BL tiedot koskevat vain yliopistokonsernia. Yliopistokonsernista ei eritellä tarkemmin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja (sarakkeet D-Q ja V-AC) eikä lahjoitusten antajatahoja (AL-AN),

51 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 51 / 90 Sarake A Yliopiston tai yliopistokonsernin nimi. Lomake on rakennettu siten, että riveillä 9 ja 10 voi ilmoittaa vain emoyliopiston tiedot, rivillä 11 ja 12 konsernin tietoja. Sarake B Tilikausi XX kalenterivuoden tarkkuudella (YYYY), esim Tilikausi valitaan tietoja syötettäessä tiedonkeruulomakkeen alasvetovalikosta, josta on mahdollista valita tilikaudeksi vuosi 2013 tai Lomakkeelle syötetään ensin vertailuvuoden tiedot ja sitten tilinpäätösvuoden tiedot. VARSINAINEN TOIMINTA: Sarakkeet C - AI Varsinaisella toiminnalla tarkoitetaan kirjanpitovelvollisen ilmoittaman tarkoituksensa ja toimialansa mukaista toimintaa. Tilinpäätöstietojen lisäksi ilmoitetaan tiedot varsinaisen toiminnan avustustuotoista rahoituslähteittäin, tarkemmat tiedot kulujen jakautumisesta sekä summatietona varsinaisen toiminnan kulut sekä liiketoiminnan kulut yhteensä. Sarakkeet C - S Yliopiston Varsinaisen toiminnan tuotot. Avustustuottojen (C-Q) erittely pohjautuu Tilastokeskuksen sektoriluokitukseen, mutta on osittain em. luokitusta tarkempi. Jäljempänä tekstissä esiintyvät S-alkuiset koodit viittaavat tähän luokitukseen. Sarake C Avustustuotot yhteensä. Konsernin osalta avustustuotoista ilmoitetaan vain tämä tieto. Lomake summaa tähän kohtaan tiedot emoyliopiston osalta automaattisesti sarakkeista D-Q eli tämä kohta täytetään (emoyliopiston osalta) syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. On kuitenkin hyvä tarkistaa sarakkeiden D-Q täyttämisen jälkeen, että summatieto (sarakkeessa C) on tilinpäätöksessä esitetyn mukainen. Huom. Investointimenojen kattamiseen saatu investointiavustus kirjataan omana eränään tuloslaskelman yleisavustuksissa. Lisäksi avustus kirjataan tuloslaskelman yleisavustusten ryhmästä menonsiirtona investoinnin hankintamenon vähennykseksi. Näin ollen kirjaus ei vaikuta tilikauden tulokseen. Tutkimusrahoituslomakkeella (lomake 4) investointiavustukset kirjataan. Sarake D Kotimaiset yritykset, pl. rahoituslaitokset. Sisältää myös valtion ja kuntien pääasiassa liiketoimintaa harjoittavat yksiköt sekä valtion ja kuntien liikelaitokset (Sektoriluokitus: S11). Sarake E Kotimaiset rahoituslaitokset (S12), myös Kuntarahoitus Oyj. Sarake F Kotimaiseen sektoriin kuuluvat kotitaloudet (S14). Kotitaloussektori muodostuu seuraavista alasektoreista: työnantaja- ja muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet, palkansaajakotitaloudet, omaisuustulojen ja tulonsiirtojen kotitaloudet (mm. opiskelija- ja eläkeläiskotitaloudet) sekä laitoskotitaloudet. Sarakkeet G-K Ulkomainen rahoitus G = suoraan EU:lta tuleva rahoitus, mukaan lukien sosiaali- ja aluekehitysrahastojen EU-osuudet (S212). Rahoitus sisältää kansallisesta rahoituksesta valtion osuuden. H = Euroopan unionin maista tuleva yritysrahoitus (S211: yritysrahoituksen osuus I = Euroopan unionin alueelta tuleva muu rahoitus (S211: muun rahoituksen osuus). J = Muualta kuin Euroopan unionin maista tuleva ulkomainen yritysrahoitus (S22: yritysrahoituksen osuus) K = Muualta kuin Euroopan unionin maista tuleva ulkomainen muu rahoitus (S22: muun rahoituksen osuus), ml. kansainväliset järjestöt.

52 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 52 / 90 Sarakkeet L-P Julkinen rahoitus (pl. OKM:n yliopistolain 49 :n mukainen rahoitus, joka ilmoitetaan sarakkeessa BP) L = Valtion rahoitus, pois lukien OKM:n yliopistolain mukainen rahoitus sekä Suomen Akatemian ja Tekesin rahoitus (S1311, pl. edellä mainitut rahoituslähteet). Sisältää myös valtion budjetin ulkopuolisista rahastoista muut kuin pääasiassa liiketoimintaa harjoittavat yksiköt. Sisältää OKM:n muut varsinaiseen toimintaan antamat avustukset. Sisältää toisilta yliopistoilta saadun rahoituksen. M = Suomen Akatemian rahoitus N = Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekesin) rahoitus O = Kunnilta ja kuntayhtymiltä saatu rahoitus. Kunnilla ja kuntayhtymillä (S1313) tarkoitetaan esim. kuntien virastoja ja laitoksia, maakuntien liittoja, seutukuntayhtymiä sekä kuntia palvelevia voittoa tavoittelemattomia kuntayhteisöjä. Tähän ryhmään eivät kuulu kuntien liikelaitokset ja pääasiassa liiketoimintaa harjoittavat yksiköt eivätkä liikelaitoskuntayhtymät (kuuluvat sarakkeeseen D). P = Muulla julkisella hallinnolla tarkoitetaan työeläkelaitoksilta sekä muilta sosiaaliturvarahastoilta saatua rahoitusta. Muuhun julkiseen rahoitukseen luetaan mm. eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja -kassat sekä työttömyysvakuutusjärjestelmää hoitavat yksiköt (S1314) Sarake Q Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen rahoitus, esim. evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä muut uskonnolliset yhteisöt, terveys-, koulutus- tai sosiaalipalveluita tarjoavat yhdistykset, säätiöt, rahastot, puolueet ja työntekijäjärjestöt. (S15) Sarake R Yliopiston varsinaiseen toimintaan kuuluvat liiketoiminnan tuotot. Liiketoiminnan tuotoilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti verottajan elinkeinotoiminnaksi määriteltävän toiminnan tuottoja. Tässä kohdassa esitetään se liiketoiminta, jota ei ole eriytetty yliopiston varsinaisesta toiminnasta ja josta laaditaan tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettävä erillinen tuloslaskelma. Tällaista toimintaa ovat mm. tilaustutkimus, koulutuspalvelut (esim. yrityskoulutus, täydennyskoulutus), ulkopuolisille myydyt tutkimus- ja analyysipalvelut, painopalvelut sekä kirjojen ja julkaisujen myynti. Sarake S Muut varsinaisen toiminnan tuotot. Tällaisia tuottoja ovat esimerkiksi avoimen yliopiston maksut, erilaiset käyttökorvaukset, seminaarien osallistumismaksut, liiketoimintaan lukeutumaton tilaustutkimus, julkisoikeudellinen toiminta, liiketoimintaan kuulumattomat vuokratuotot, pääsylipputuotot sekä opiskelijoiden ateriatuet. Sarake T Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta (voitosta/tappiosta, +/-). Tieto ilmoitetaan vain konsernista. Sarakkeet U-AE Yliopiston Varsinaisen toiminnan kulut. Sarakkeet U-X Tilinpäätöksessä henkilöstökulut esitetään tuloslaskelmassa yhtenä rivinä. Tiedonkeruussa henkilöstökulut esitetään kuitenkin jaoteltuna alla mainittuihin eriin. Henkilöstökulujen erittely esitetään virallisessa tilinpäätöksessä tilinpäätöksen liitetiedoissa. U = Henkilöstökulut yhteensä. Konsernin henkilöstökuluista ilmoitetaan vain tämä tieto. Lomake summaa tähän kohtaan tiedot emoyliopiston osalta automaattisesti sarakkeista V-X eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. On kuitenkin hyvä tarkistaa sarakkeiden V-X täyttämisen jälkeen, että summatieto (sarakkeessa U) on tilinpäätöksessä esitetyn mukainen. V = Palkat ja palkkiot. Erään kirjataan tilikaudelta suoritettavat palkansaajalle maksetut palkat (pl. sairaus- ja äitiysloma-ajan palkkoja vastaan saadut sairausvakuutuskorvaukset, jotka vähennetään palkkasummasta) ja rahapalkkaan rinnastettavat luontoisedut sekä rahamääräisiin palkkoihin ja palkkioihin sisältyvät kaikki palkansaajan maksettavaksi tulevat maksut sekä mahdolliset irtisanomisen johdosta suoritettavat korvaukset.

53 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 53 / 90 W = Eläkemaksut. Eläkekuluihin kirjataan suoritetut eläkkeet ja työeläkevakuutusmaksut sekä kattamattoman eläkevastuun määrän muutos. Jos kattamattoman eläkevastuun muutosta ei suoriteta eläkelaitokselle, sen vastakirjaus tehdään taseen erään "Eläkelainat". X = Muut henkilösivukulut. Erään kirjataan sosiaaliturvamaksut, kansaneläkemaksut sekä muut pakolliset henkilösivukulut työeläkevakuutusmaksuja lukuun ottamatta. Sarake Y Tarvikkeilla ja tavaroilla tarkoitetaan arvoltaan vähäisiä koneita, kalustoa ja kuljetusvälineitä sekä muita tarvikkeita. Tietoa ei ilmoiteta konsernista. Sarake Z Palvelujen ostoihin luetaan ulkopuolisilta ostetut palvelut sekä palvelujen tuottajan laskuttamat tarvike- ja matkakulut. Tällaisia palveluita ovat esim. toimisto- ja atk-palvelut, koneiden ja laitteiden kunnossapito, jätehuolto ja siivouspalvelut sekä kone- ja laitevuokrat, mikäli vuokraan sisältyy palvelua. Tietoa ei ilmoiteta konsernista. Sarakkeet AA-AB Tiedonkeruussa ilmoitetaan erikseen tilakustannukset seuraavasti: AA = Vuokrat AB = Muut tilakustannukset, esim. vuokraan sisältymättömät vesi- ja sähkömaksut. Tilakustannuksia ei ilmoiteta konsernista. Sarake AC Kone- ja laitevuokrat, joiden vuokraan ei sisälly palvelua. Tietoa ei ilmoiteta konsernista. Sarake AD Suunnitelman mukaiset poistot Sarake AE Muut varsinaisen toiminnan kulut. Sisältää matkakulut. Huom! Emoyliopiston ja konsernin osalta tämä luokka ei sisällä täysin samoja kulueriä, koska emoyliopisto erittelee muita kuluja tarkemmin sarakkeissa Y-AC, minkä vuoksi tähän sarakkeeseen jäävät vain em. luokkiin kuulumattomat muut kulut. Konsernin osalta tämä sarake sisältää sarakkeiden Y-AC kuluerät. Sarake AF Vähemmistöosuus (+/-). Tieto ilmoitetaan vain konsernista. Vähemmistöosuudella tarkoitetaan konsernin tytäryhtiöiden ulkopuolisten omistajien omistamia osakkeita vastaavaa osuutta konsernin tilikauden tuloksesta. Vähemmistön osuutta vastaava osa tytäryrityksen tuloksesta esitetään konsernituloslaskelmassa omana eränään. Sarake AG Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti edeltävien sarakkeiden luvuista. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein. Konsernin osalta lomake summaa vain sarakkeisiin U, AD, AE ja AF syötetyt tiedot. Sarake AH Yliopiston varsinaiseen toimintaan kuuluvan liiketoiminnan kulut yhteensä. HUOM! Mikäli yliopisto ilmoittaa tällä lomakkeella liiketoiminnan tuottoja, tulee sen ilmoittaa tässä kohdassa kaikki liiketoiminnasta aiheutuneet kulut. Liiketoiminnan tuotot ja kulut ilmoitetaan samansuuruisina myös lomakkeella 3. Sarake AI Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä (+/-) saadaan vähentämällä tuotoista (C+R+S(+T)) kulut (AG, konsernin osalta kuluerät: U+AD+AE+AF). Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti edellä mainittujen sarakkeiden luvuista. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein.

54 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 54 / 90 VARAINHANKINTA: Sarakkeet AJ - AW Varainhankinta on toimintaa, jonka tarkoituksena on varojen hankkiminen yliopiston varsinaisen toiminnan menojen kattamiseksi. Sarakkeet AJ-AQ Varainhankinnan tuotot Sarake AJ Keräystuotoilla tarkoitetaan rahankeräyksellä vastikkeetta rahan lahjoittajilta saatu rahaa. Rahankeräys edellyttää aina rahankeräyslupaa. (Rahankeräyslaki 5, 255/2006). Sarakkeet AK - AN Tiedonkeruussa lahjoitukset ja testamenttituotot ilmoitetaan tuloslaskelmasta poiketen lahjoittajaryhmittäin eriteltynä. Lahjoituksilla tarkoitetaan lahjoittajan omasta aloitteesta ja ilman lahjoituksen saajan pyyntöä tai kehotusta saatuja lahjoituksia. Testamenttituotot muodostuvat yliopistolle testamentatuista rahamääräisistä lahjoituksista sekä testamenttien kautta lahjoituksena saadun omaisuuden tuotoista. AK = Lahjoitukset yhteensä. Konsernista ilmoitetaan vain tämä tieto. Lomake summaa tähän kohtaan tiedot emoyliopiston osalta automaattisesti sarakkeista AL-AN. AL = Yrityksiltä saadut lahjoitukset AM = Kotitalouksilta saadut lahjoitukset AN = Muilta tahoilta saadut lahjoitukset Muut kuin rahamääräiset vastikkeetta saadut lahjoitukset arvostetaan käypään arvoon. Nämä kirjataan varsinaisen toiminnan muiden tuottojen kautta. Sarake AO Yliopiston varainhankintaan liittyvän liiketoiminnan tuotot Sarake AP Muut varainhankinnan tuotot Sarake AQ Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta (voitosta/tappiosta, +/-). Tieto ilmoitetaan vain konsernista. Sarakkeet AR-AV Varainhankinnan kulut: AR = Keräystoiminnan kulut AS = Lahjoituksiin ja testamenttien hoitoon liittyvät kulut AT = Yliopiston varainhankintaan liittyvän liiketoiminnan kulut AU = Muut varainhankinnan kulut AV = Vähemmistöosuus (+/-). Tieto ilmoitetaan vain konsernista. Sarake AW Varainhankinnan tuotto/kulujäämä (+/-). Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti edeltävien sarakkeiden luvuista (varainhankinnan tuotot vähennettynä varainhankinnan kuluilla). Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA: Sarakkeet AX - BM Sijoitustoiminnan tuotoilla rahoitetaan yleensä varsinaista toimintaa. Sarakkeet AX-BE Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot jaotellaan seuraavasti: AX = Osuus osakkuusyritysten voitosta (tappiosta) (+/-). Tieto koskee vain konsernia.

55 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 55 / 90 AY = Osinkotuotot AZ = Korkotuotot BA = Sijoitusomaisuuteen kuuluvista tiloista saadut vuokratuotot. BB = Myyntivoitot BC = Sijoitusomaisuudesta kirjatut arvonalennusten palautukset. Sijoituksen käyvän arvon noustessa, aikaisemmin kirjattu arvonalennus voidaan palauttaa. BD = Sijoitus- ja rahoitustoimintaan kuuluvan liiketoiminnan tuotot. BE = Muut sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot, ml. sijoitusrahastojen voitonjakotuotot. Sarakkeet BF-BL Sijoitus- ja rahoitusomaisuuden kulut. Kuluja syntyy lähinnä ko. omaisuuserien hankkimisesta ja hoitamisesta. Kulut jaotellaan seuraavasti: BF = Korkokulut. Vieraan pääoman korkoja varten saadut korkoavustukset merkitään korkokulujen vähennykseksi. BG = Sijoitusomaisuuteen kuuluvista tiloista maksetut vastikkeet ja kiinteistön hoitokulut. Yliopiston tulee tapauskohtaisesti määritellä, mitkä kulut kuuluvat varsinaiseen toimintaan ja mitkä sijoitus- ja rahoitustoimintaan. BH = Myyntitappiot BI = Sijoitusomaisuudesta kirjatut arvonalennukset (käypä arvo alittaa kirjanpitoarvon). BJ = Sijoitus- ja rahoitustoimintaan kuuluvan liiketoiminnan kulut BK = Muut sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut, ml. osakkeiden hoitokulut. BL = Vähemmistöosuus (+/-). Tieto ilmoitetaan vain konsernista. Sarake BM Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotto-/kulujäämä (+/-). Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti edeltävien sarakkeiden luvuista (sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot vähennettynä em. toiminnan kuluilla). Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein. Sarakkeet BN - BO Satunnaiset erät. Satunnaisilla tuotoilla (BN) ja kuluilla (BO) tarkoitetaan sellaisia tuottoja ja kuluja, jotka ovat kirjanpitovelvollisen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavia, kertaluonteisia ja olennaisia tapahtumia. Sarakkeet BP - BQ Yleisavustukset ovat yleisesti yliopiston toimintaa varten saatuja kohdentamattomia avustuksia. BP = OKM:n maksama yliopistolain 49 :n mukainen rahoitus. Huom! ei sisällä alv-kompensaatiota. (ks. tarkemmin koodisto). BQ = Muut yleisavustukset kuten esimerkiksi yliopistoapteekkiliikkeen elinkeinotulosta maksaman tuloveron ja sen suorittaman apteekkimaksun korvaus Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle (ks. tarkemmin koodisto). Sarake BR Omakatteisten rahastojen muutos (+/-). Mikäli esimerkiksi lahjoitukseen tai testamenttiin liittyvien määräysten mukaan omakatteista rahastoa tulee kerryttää omaisuuden tuotolla, merkitään omaisuudesta kertyvät tuotot ja siitä aiheutuvat kulut siihen tuloslaskelman ryhmään johon ne luonteensa mukaan kuuluvat. Em. tuottojen ja kulujen erotuksen suuruinen rahastosiirto merkitään tähän kohtaan (omakatteisen rahaston lisäykseksi/vähennykseksi). Sarake BS Tilikauden tulos (+/-). Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti (BS = AI + AW + BM + BN BO + BP + BQ + BR).

56 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 56 / 90 Sarakkeet BT - BU Tilinpäätössiirroilla pyritään vaikuttamaan kirjanpitovelvollisen verotettavaan tuloon. Yliopistojen kohdalla tilinpäätössiirrot ovat tyypillisesti rahastojen muutoksia. Suunnitelman ylittävät ja alittavat poistot sekä vapaaehtoisten varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi tai tuotoiksi samana tilikautena kuin ne vähennetään verotuksessa BT = Poistoeron muutos (+/-). Suunnitelman mukaisen poiston ylittävä/alittava osa esitetään tässä erässä. BU = Sidottujen rahastojen muutos (+/-). Siirrot rahastoihin ja rahastoista. Sarake BV Tilikauden tuloverot. Sarake BW Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (+/-). Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti (BW = BS + BT + BU - BV). OKM:N TARVITSEMAT TÄYDENTÄVÄT TIEDOT (ei ilmoiteta konsernista) Sarake BX Yliopiston varsinaiseen toimintaan kuuluvista liiketoiminnan tuotoista (sarake R) ulkomailta saadut tuotot yhteensä. Sarake BY Muista varsinaisen toiminnan tuotoista (sarake S) ulkomailta saadut tuotot yhteensä. Sarake BZ Yliopiston varsinaisen toiminnan (pl. liiketoiminta) arvonlisäverokulut yhteensä. Sarake CA Kompensoitavien arvonlisäverojen määrä tilikaudella (tilikauden alv-kompesaatioon oikeuttava toteuma). Yliopistolain mukaan yliopistoille korvataan arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 :ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista. Kompensoitavista arvonlisäveroista tulee poistaa liiketaloudellisen toiminnan lisäksi myös sellaiset yliopistojen perustehtävien mukaiset arvonlisäverot, jotka on kompensoitu muuta kautta. Sarake CB VM:n rahoitukseen harjoittelukouluille tilikaudella (kotikuntakorvaukset) sisältyvä arvonlisävero. Huom. Arvonlisävero sisältyy jo VM:n yksikköhintaan. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta / mom. Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinnoissa Yksityisen perusopetuksen järjestäjän :ssä tarkoitettuja yksikköhintoja ja hintoja korotetaan siten, että korotus vastaa yksityisten perusopetuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityisille perusopetuksen järjestäjille aiheutuneista arvonlisäverottomista kustannuksista. Sarake CC Muiden rahoittajien kompensoimat arvonlisäverot tilikaudella (esim. Tekes, Suomen Akatemia, EUrakennerahastot (ESR, EAKR), jne.) Sarake CD VM:n rahoitus harjoittelukouluille tilikaudella (kotikuntakorvaukset), pl. VM:n maksamat arvonlisäverot (ks. kohta CB). Vain ne yliopistot, joilla on harjoittelukoulu täyttävät tämän kohdan. Sarake CE

57 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 57 / 90 OKM:n rahoitus harjoittelukouluille tilikaudella. Vain ne yliopistot, joilla on harjoittelukoulu täyttävät tämän kohdan. Tarkoittaa yliopiston harjoittelukouluille kohdentamaa rahoitusta. Sarake CF Harjoittelukoulujen harjoittaman liiketoiminnan kulut. Vain ne yliopistot, joilla on harjoittelukoulu täyttävät tämän kohdan. (Jätetään tyhjäksi mikäli tällaista toimintaa ei ole. Huom! tällöin ei voi myöskään kirjata lomakkeeseen 3 Harjoittelukouluille liiketoiminnan tuottoja) Sarake CG Yliopistolle korvattu apteekkimaksu (koskee vain Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoja). Yliopistolain 75 ja 92a :ien mukaan valtio korvaa vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeestä suoritettua apteekkimaksua. Sarake CH Yliopistolle kompensoitava apteekkivero (koskee vain Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoja). Yliopistolain 75 ja 92a :ien mukaan valtio korvaa vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksettua yhteisöveroa Tase ja sitä täydentävät tiedot Taseen tehtävänä on kuvata kirjanpitovelvollisen tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa. Yliopistot laativat taseensa kirjanpitoasetuksen 1: 6 :n mukaisesti. Taseen tiedot toimitetaan myös yliopistokonsernista, mikäli yliopisto on velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöksen. OKM kerää samassa yhteydessä Tilastokeskuksen tarvitsemat tarkentavat tiedot omakatteisten rahastojen varoista (tiedonkeruulomakkeen sarakkeet CK-CP) Tiedonkeruulomakkeella 2 kerättävät tiedot Yliopistot merkitsevät samalle tiedonkeruulomakkeelle sekä yliopiston että yliopistokonsernin tiedot. Lomakkeella annetaan ensin yliopiston tiedot, sitten yliopistokonsernin tiedot. Yliopistokonsernin tiedot erotetaan yliopiston tiedoista oppilaitostunnuksen lisätyn K-kirjaimen avulla. Tiedot annetaan sekä tilikaudelta 2013 että tilikaudelta 2012 (vertailutieto). Sarakkeiden F, BC ja BH tiedot koskevat vain yliopistokonsernia. Sarakkeet N, O, AA, AH, AN, BR ja CE jätetään konsernin osalta täyttämättä. Lomakkeen lopussa (sarakkeet CK-CP) ilmoitetaan Tilastokeskuksen tarvitsemat tarkentavat tiedot omakatteisten rahastojen varoista. Tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon laadinnassa ja niitä ei julkaista sellaisenaan. Sarake A Yliopiston tai yliopistokonsernin nimi. Lomake on rakennettu siten, että riveillä 8 ja 9 voi ilmoittaa vain emoyliopiston tiedot, rivillä 10 ja 11 konsernin tietoja. Sarake B Tilikausi XX kalenterivuoden tarkkuudella (YYYY), esim Tilikausi valitaan tietoja syötettäessä tiedonkeruulomakkeen alasvetovalikosta, josta on mahdollista valita tilikaudeksi vuosi 2012 tai Lomakkeelle syötetään ensin vertailuvuoden tiedot ja sitten tilinpäätösvuoden tiedot. VASTAAVAA: Sarakkeet C - AR Taseen Vastaavaa puolella esitetään yliopiston omaisuus eli varat. Taseessa varat on jaettu kahteen osaan: pysyviin vastaaviin ja vaihtuviin vastaaviin.

58 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 58 / 90 Sarakkeet C - T: Pysyvät vastaavat Omaisuus, joka on tarkoitettu yliopiston pysyvään käyttöön ja tuottamaan tuloa useana eri tilikautena. Sarakkeet C - H Aineettomat hyödykkeet ovat nimensä mukaisesti immateriaalisia. Aineettomat hyödykkeet voivat olla sopimusperusteisia tai liittyä esimerkiksi teknologiaan, tutkimukseen, taiteeseen tai asiakkaisiin. Aineettomia hyödykkeitä ovat esimerkiksi rakennusoikeudet, lisensointisopimukset, käyttöoikeudet, tietokannat, patentit, sävellykset, näytelmät ja kirjalliset tuotokset. C = Kehittämismenot D = Aineettomat oikeudet, esim. patentit ja tekijänoikeudet E = Liikearvo F = Konserniliikearvo on se osuus konserniaktiivasta (jäännösarvosta), jota ei voida kohdistaa tytäryrityksen omaisuus- ja velkaerille. Konserniliikearvo poistetaan vaikutusaikanaan, yleensä enintään viiden vuoden kuluessa tai vaikutusaikanaan, jos sen vaikutusaika on tätä pidempi. Poistoaika voi olla enintään 20 vuotta. Tieto ilmoitetaan vain konsernista. G = Muut pitkävaikutteiset menot H = (Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät) Ennakkomaksut Sarakkeet I-M Aineellisia hyödykkeitä ovat mm. maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto. I = Maa- ja vesialueita ovat mm. maa- ja metsäalueet, rakennetut ja rakentamattomat tontit ja vesialueet J = Rakennukset ja rakennelmat K = Koneet ja kalusto L = Muut aineelliset hyödykkeet M = Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sarakkeet N-S Pysyvien vastaavien sijoituksia ovat yliopiston varojen sijoittamiseksi hankitut finanssiarvopaperit sekä yliopiston toimintaan liittyvät ja sitä edistävät arvopaperit, kuten tytäryhtiöosakkeet. Pysyviin vastaaviin sisältyvien sijoituksien arvonalennuskirjaus on tehtävä, jos sijoitusinstrumentin / kohteen käypä arvo alittaa vähintään 20 % ko. sijoituksen kirjanpitoarvon. N = Osuudet saman konsernin yrityksissä. Tietoa ei ilmoiteta konsernista. O = Sijoitusluonteiset saamiset saman konsernin yrityksiltä. Saman konsernin yrityksiä ovat mm. emo-, tytärja sisaryritykset. Tietoa ei ilmoiteta konsernista. P = Osuudet omistusyhteysyrityksissä Q = Sijoitusluonteiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä R = Muut osakkeet ja osuudet (pysyvään käyttöön hankitut) S = Muut saamiset, ml. joukkovelkakirjalainasaamiset, jotka on tarkoitus pitää sijoituksena juoksuajan loppuun. Sarake T Omakatteisten rahastojen varat. Omakatteinen rahasto (ns. epäitsenäinen säätiö) on useimmiten lahjoitus-, testamentti- tms. tuloista muodostettu rahasto. Yliopiston taseeseen voi sisältyä useita erillisiä varsin pieniä omakatteisia rahastoja, jotka yhdessä kuitenkin muodostavat huomattavan saldon. Omakatteisten rahastojen varat eritellään Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon laadintaa varten tarkemmin sarakkeissa CK-CP. Tähän sarakkeeseen ei syötetä tietoja, vaan lomake summaa tähän kohtaan tiedot sarakkeista CK- CP. Sarakkeet U-AQ: Vaihtuvat vastaavat

59 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 59 / 90 Vaihtuvia vastaavia ovat vaihto-omaisuus ja rahoitusomaisuus. Vaihtuvat vastaavat tuottavat tuloa vain yhtenä tilikautena. Sarakkeet U-Y Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuna luovutettavaksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet. Vaihto-omaisuuteen voidaan lukea myös aineettomia hyödykkeitä. Monivuotiset projektit käsitellään koodiston ohjeistuksen mukaisesti, esim. keskeneräisiin projektiin sitoutuneita menoja ei kirjata vaihtoomaisuuteen. U = Aineilla ja tarvikkeilla tarkoitetaan tavaroiden valmistamista tai palvelujen tuotantoa varten hankittuja hyödykkeitä, jotka liittyvät hyödykkeen valmistamiseen (ml. koneiden ja laitteiden huolto) tai luovutettavien palveluiden tuottamiseen. V = Keskeneräiset tuotteet voivat olla konkreettisia hyödykkeitä tai vielä luovuttamatta olevia aineettomia hyödykkeitä, joiden tuottamisesta aiheutuneet menot on aktivoitu (esim. tietotekniset sovellukset tai suunnittelutyö). W = Valmiit tuotteet/tavarat X = Muu vaihto-omaisuus. Y = (Vaihto-omaisuuteen liittyvät) ennakkomaksut (Sarakkeet Z-AQ) Rahoitusomaisuuteen kuuluvat Saamiset, Rahoitusarvopaperit sekä Rahat ja pankkisaamiset. Sarakkeet Z-AF Pitkäaikaiset saamiset erääntyvät maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua. Z = Pitkäaikaiset myyntisaamiset AA = Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä. Tietoa ei ilmoiteta konsernista. AB = Pitkäaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä AC = Pitkäaikaiset lainasaamiset AD = Pitkäaikaiset laskennalliset verosaamiset AE = Pitkäaikaiset muut saamiset, sisältää maksetut ennakot. AF = Pitkäaikaiset siirtosaamiset Sarakkeet AG - AM Lyhytaikaiset saamiset erääntyvät maksettavaksi yhden vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluttua. AG = Lyhytaikaiset myyntisaamiset AH = Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä. Tietoa ei ilmoiteta konsernista. AI = Lyhytaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä AJ = Lyhytaikaiset lainasaamiset AK = Lyhytaikaiset laskennalliset verosaamiset AL = Lyhytaikaiset muut saamiset, sisältää maksetut ennakot. AM = Lyhytaikaiset siirtosaamiset Sarakkeet AN - AP Rahoitusarvopapereita ovat kaikki sijoitusluontoiset osakkeet, osuudet, joukkovelkakirjat ja muut vastaavat arvopaperisijoitukset. Taseen vaihtuviin vastaaviin sisältyvät rahoitusarvopaperit ja muut sijoitukset arvostetaan kirjanpitolain säännösten mukaisesti aina hankintahintaan tai tätä alempaan käypään arvoon. AN = Osuudet saman konsernin yrityksissä. Tietoa ei ilmoiteta konsernista.

60 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 60 / 90 AO = Muut osakkeet ja osuudet, ml. pörssiosakkeet. AP = Muut arvopaperit, mm. osakerahastot, sijoitusrahasto-osuudet sekä sijoitusluontoiset joukkovelkakirjalainasaamiset. Sarake AQ Rahat ja pankkisaamiset Rahat ovat käteisiä kassavaroja ja pankkisaamiset pankkien ottolainaustileillä olevia talletuksia. Pitkäaikaisesti esim. velan vakuudeksi sidottuja pankkitalletuksia ei ilmoiteta tässä erässä vaan tase-erässä Muut saamiset (sarake AE tai AL riippuen talletuksen erääntymisestä). Sarake AR Vastaavaa yhteensä. Sarakkeiden C-AQ summa. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeiden C-AQ luvuista. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa edellä mainittujen sarakkeiden täyttämisen jälkeen, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein. VASTATTAVAA: Sarakkeet AS -CJ Taseen Vastattavaa -puoli kertoo, mistä lähteistä yliopiston varat on hankittu. Sarakkeet AS-BB: Oma pääoma Julkisoikeudellisen yliopiston oma pääoma muodostuu peruspääomasta, muusta omasta pääomasta ja arvonkorotusrahastosta. Lisäksi omaan pääomaan voi sisältyä sekä vapaita että sidottuja rahastoja. Sarake AS Peruspääoma on yliopistoon pysyvästi sijoitettua pääomaa. Peruspääomaan kirjataan yliopiston perustamisvaiheessa sille luovutettu peruspääoma, yliopiston itsensä keräämä ulkopuolinen yliopiston peruspääomaan osoitettu rahoitus, valtion finanssisijoitukset, perustamisvaiheen jälkeen peruspääomaan kerätty pääoma sekä muusta omasta pääomasta siirretyt erät. Sarake AT Arvonkorotusrahasto osoittaa määrää, jolla pysyvien vastaavien arvoa on laskennallisesti korotettu. Arvonkorotus voidaan tehdä ainoastaan maa- tai vesialueisiin sekä pysyvien vastaavien sijoituksiin. Sarake AU Käyvän arvon rahasto. Kirjanpitolaki antaa mahdollisuuden rahoitusvälineiden arvostamiseen käypään arvoon. Käytännössä käyvän arvon arvostusmahdollisuus koskee pörssissä tai muutoin julkisesti arvostettuja arvopapereita, joiden arvo on luotettavasti määriteltävissä markkinoilla. Tällöin käyvän arvon muutokset eli markkina-arvon arvonnousut ja -alenemiset (+/-) merkitään tähän tase-erään. Mikäli tämä menetelmä valitaan, tulee valittua arvostusperiaatetta noudattaa johdonmukaisesti tilikaudesta toiseen. Sarakkeet AV-AW Sidotut rahastot ovat määrätarkoitukseen osoitettuja rahastoja, joiden pääoman tai pääoman tuoton käytöstä on voimassa rajoittavia erityismääräyksiä. Määrätarkoitukseen osoitettuja rahastoja ovat myös ns. omakatteiset rahastot, joiden varat on pidettävä erillään yliopiston muista varoista. Sidotut rahastot jaetaan kahteen erään: AV = Omakatteiset rahastot (ns. epäitsenäiset säätiöt) ovat useimmiten lahjoitus-, testamentti- tms. tuloista muodostettuja rahastoja. AW = Muut sidotut rahastot Sarake AX Vapaita rahastoja ovat lahjoitus-, testamentti- yms. tuloista muodostetut ns. nimikko- ja muistorahastot, joiden käyttöä ei ole rajoitettu erityismääräyksin sekä yliopistojen omien hallintoelimien päätöksellä muodostetut rahastot. Viimeksi mainitut ovat käytännössä osa yliopiston ylijäämän kautta muodostunutta omaa pääomaa. Vapaiden rahastojen siirrot tulee kirjata ainoastaan taseen kautta. Sarakkeet AY-BA

61 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 61 / 90 Muu oma pääoma on yliopistolle sen toiminnan ylijäämästä osoitettua pääomaa ja perustamisvaiheessa yliopistolle luovutettua valtion omaisuutta, joka on siirretty sille muun oman pääoman ehdoin. Muussa omassa pääomassa esitetään perustamisvaiheessa edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneet siirtomäärärahat, maksuvalmiusraha, vuoden 2009 tilinpäätöksen perusteella valtiolta yliopistolle siirtyvä netto-omaisuus, yliopiston itse keräämä ulkopuolinen toimintapääomaan osoitettu rahoitus, edellisiltä vuosilta kertyneet yli- ja alijäämät sekä tilikauden yli/alijäämä. AY = Toimintapääoma AZ = Edellisten tilikausien voitto (tappio) (+/-). Edellisiltä tilikausilta kertynyt yli- tai alijäämä merkitään erilliseksi oman pääoman eräksi, ellei sitä ole siirretty peruspääomaan tai muuhun oman rahaston pääomaan. BA = Tilikauden voitto (tappio) (+/-) esitetään omana eränään taseen omassa pääomassa. Sarake BB Oma pääoma yhteensä. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeiden AS-BA luvuista. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa sarakkeiden AS-BA täyttämisen jälkeen, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein. Sarake BC Vähemmistöosuudet tytäryritysten tuloksesta ja omasta pääomasta esitetään taseessa erilliseränä. Tieto koskee vain konsernia. Sarake BD Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu poistoerojen muutoksista. Taseen poistoeron tulee olla positiivinen tai nolla. Jos taseen poistoeron yhteismäärä eri poistoerien yhdistämisen jälkeen on negatiivinen, vähennetään negatiivisuutta vastaava määrä poistoeron muutoksena tuloslaskelmassa. Sarakkeet BE - BG Pakolliset varaukset ovat tiedossa olevia vastaisia menoja tai menetyksiä. Menon tai menetyksen realisoituessa kirjataan toteutuneet menot kuluiksi tuloslaskelmaan ja pakollinen varaus oikaistaan vastaavan kulutilin vähennykseksi. BE = Eläkevaraukset BF = Verovaraukset BG = Muut pakolliset varaukset Sarake BH Konsernireservi on konsernipassiivan kohdistamaton osa. Tieto koskee vain konsernia. Sarakkeet BI-CI: Vieras pääoma Vieras pääoma jaetaan pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Lyhytaikaista vierasta pääomaa ovat enintään yhden vuoden kuluttua erääntyvät velat ja pitkäaikaista yli vuoden kuluttua erääntyvät velat. Sarake BI Omakatteisten rahastojen velat Sarakkeet BJ-BV Pitkäaikainen vieras pääoma BJ = Pitkäaikaiset pääomalainat BK = Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat BL = Pitkäaikaiset vaihtovelkakirjalainat BM = Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta BN = Pitkäaikaiset eläkelainat BO = Pitkäaikaiset saadut ennakot

62 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 62 / 90 BP = Pitkäaikaiset ostovelat BQ = Pitkäaikaiset rahoitusvekselit BR = Pitkäaikaiset velat saman konsernin yrityksille. Tietoa ei ilmoiteta konsernista. BS = Pitkäaikaiset velat omistusyhteysyrityksille BT = Pitkäaikaiset muut velat BU = Pitkäaikaiset siirtovelat BV = Pitkäaikaiset laskennalliset verovelat Sarakkeet BW-CI Lyhytaikainen vieras pääoma BW = Lyhytaikaiset pääomalainat BX = Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat BY = Lyhytaikaiset vaihtovelkakirjalainat BZ = Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta CA = Lyhytaikaiset eläkelainat CB = Lyhytaikaiset saadut ennakot CC = Lyhytaikaiset ostovelat CD= Lyhytaikaiset rahoitusvekselit CE = Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille. Tietoa ei ilmoiteta konsernista. CF = Lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille CG = Lyhytaikaiset muut velat CH = Lyhytaikaiset siirtovelat CI = Lyhytaikaiset laskennalliset verovelat Sarake CJ Vastattavaa yhteensä. Sarakkeiden BB-CI summa. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeiden BB-CI luvuista. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa edellä mainittujen sarakkeiden täyttämisen jälkeen, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein. Mikäli tämän sarakkeen summa poikkeaa sarakkeen AR (Vastaavaa yhteensä) summasta, näkyy tämän sarakkeen luku punaisena. Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon laadintaa varten tarvittavat tarkentavat tiedot Omakatteisten rahastojen varat Sarakkeet CK-CN CK = Omakatteisten rahastojen sijoitukset yhteensä. Sarakkeiden CL-CN summa. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeiden CL-CN luvuista. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa edellä mainittujen sarakkeiden täyttämisen jälkeen, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein. Sijoitukset eritellään kolmeen ryhmään seuraavasti: CL = Rahasto-osuudet CM = Muut osakkeet ja osuudet CN = Muut arvopaperit

63 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 63 / 90 Sarake CO Rahat ja pankkisaamiset Sarake CP Muut varat Toimintokohtainen erittely varsinaisen toiminnan tuotoista ja kuluista Erittelemällä varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut toiminnoittain saadaan tarkempi kuva kirjanpitovelvollisen tuloksen muodostumisesta. Kirjanpitoasetuksen (1339/1997) mukaisesti julkisoikeudelliset yliopistot ja yliopistosäätiöt laativat toimintokohtaisen erittelyn varsinaisen toiminnan tuotoista ja kuluista. Yliopistojen varsinaisella toiminnalla tarkoitetaan yliopistolain (558/ :n) mukaisten tehtävien toteuttamista. Toimintokohtainen erittely esitetään tuloslaskelman liitetietona osana tilinpäätöstä. Tiedot toimitetaan OKM:lle tilinpäätöksessä esitetyllä tarkkuudella täydennettynä varsinaisen toiminnan tuottojen ja kulujen summatiedoilla (ilmoitetaan heti lomakkeen alussa). Yhteiskuluista ei ilmoiteta tilinpäätöksessä esitettyä viimeistä nollariviä.

64 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 64 / Tiedonkeruulomakkeella 3 kerättävät tiedot Toimintokohtaiset tuotot ja kulut ilmoitetaan vain yliopistosta, ei yliopistokonsernista. Tiedot ilmoitetaan tilikaudelta Yliopiston varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut eritellään tuotto- ja kululajeittain. Lisäksi ilmoitetaan varsinaisen toiminnan yhteiskulut. Tämän lomakkeen tietojen tulee täsmätä tuloslaskelmassa esitettyjen varsinaisen toiminnan tuottojen ja kulujen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistolain 49 :n mukainen rahoitus yliopistolaissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi (ml. rahoitus kansalliskirjaston ja harjoittelukoulujen toimintaan) yliopistoille käsitellään yleisavustuksena eikä sitä jaeta toiminnoille. OKM:n rahoitus ei näin ollen sisälly tässä lomakkeessa ilmoitettaviin yliopiston varsinaisen toiminnan tuottoihin. Sarake A Yliopiston nimi. Nimi haetaan valikosta vain ensimmäiselle riville, jonka jälkeen lomake täyttää automaattisesti saman tunnuksen muille riveille. Sarake B Tilikausi XX kalenterivuoden tarkkuudella (YYYY), esim Sarake C Toiminnolla tarkoitetaan yliopiston päätoimintoja, jotka ovat koulutustoiminta, tutkimustoiminta, taiteellinen toiminta, muu yhteiskunnallinen toiminta sekä harjoittelukoulut ja Kansalliskirjasto. Yliopistot ilmoittavat toimintokohtaisten tietojen lisäksi tiedot toimintojen yhteiskuluista sekä toiminnot yhteensä -summatiedot. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, sillä kaikki toiminnot on merkitty valmiiksi tiedonkeruulomakkeeseen alla esitetyssä järjestyksessä. Mikäli yliopistolla ei ole jotakin alla luetelluista toiminnoista, jätetään kyseisen toiminnon osalta tiedot täyttämättä. Toiminnot yhteensä, summatieto varsinaisen toiminnan tuotoista ja kuluista Koulutustoiminta muodostuu seuraavista osa-alueista: Perustutkintokoulutus: alempaan (kandidaatti) ja ylempään (maisteri) korkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus sekä maisteriohjelmat, ml. lukukausimaksukokeiluun kuuluvat ohjelmat Perustutkintojen osat: erilliset opinnot (erilliset opinto-oikeudet) sekä avoimessa yliopisto-opetuksessa suoritettavat opinnot. Perustutkintojen osia suorittaviksi katsotaan vain ne henkilöt, joilla ei ole tutkinnon suoritusoikeutta kyseisessä yliopistossa. Muu koulutus: kaikki muu yliopiston tarjoama edellisiin ryhmiin sisältymätön koulutus, esim. tilauskoulutus. Tutkimustoiminta muodostuu tieteellisestä ja taiteellisesta jatko-tutkintokoulutuksesta sekä tieteellisestä tutkimuksesta. Tieteellinen ja taiteellinen jatkotutkintokoulutus: tutkintotavoitteiset tieteelliset ja taiteelliset jatko-opinnot (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot) ja niihin liittyvä taiteellinen toiminta sekä tutkijakoulut Tieteellinen tutkimus: perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö, ml. jatkotutkintokoulutukseen liittyvä tutkimus. Taiteellinen toiminta on sellaista taiteellista toimintaa, joka ei liity suoraan yliopiston koulutustoimintaan tai taiteelliseen jatkotutkintokoulutukseen. Tällaista taiteellista toimintaa on esimerkiksi taiteellisin kriteerein rekrytoidun opetushenkilöstön harjoittama työsuunnitelmaan kuuluva taiteellinen toiminta, joka on rinnastettavissa tieteelliseen tutkimukseen. Muu yhteiskunnallinen toiminta on muuta koulutukseen, tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan liittymätöntä toimintaa, jota ei

65 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 65 / 90 voida yleiskustannusluonteisena vyöryttää edellä mainituille ydintoiminnoille. Erillislakien mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet, jotka eivät liity koulutukseen tai tutkimukseen, kuten oikeuskemian suorittamat oikeuskemialliset tutkimukset ja oikeushammaslääketieteellinen toiminta. Yleistoiminnot, jotka eivät liity edellä mainittuihin yliopistojen ydintoimintoihin (koulutus, tutkimus, taiteellinen toiminta) Harjoittelukoulutoimintaa on yliopistoissa, joissa järjestetään opettajankoulutusta. Yliopistolain mukaisesti tällaisissa yliopistoissa tulee olla opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten tarpeellinen määrä harjoittelukouluja, joissa voidaan järjestää esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta. Opetusharjoittelu voi tapahtua myös harjoittelukoulun ulkopuolella. Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto, joka vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta. Kansalliskirjasto toimii Helsingin yliopiston yhteydessä. Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliskirjasto toiminto muodostuu yliopistolain 70 :n mukaisista Kansalliskirjastotehtävistä sekä muista tehtävistä. Yhteiskulut ovat kaikille toiminnoille yhteisiä kuluja, joita ei voida välittömästi kohdistaa millekään yksittäiselle toiminnolle, vaan ne vyörytetään toiminnoille laskennallisina erinä. Yhteiskuluista ilmoitetaan nimensä mukaisesti tiedonkeruulomakkeella vain kulut. Sarakkeeseen H summautuu sarakkeista I-K yhteiskulut yhteensä (eli tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyssä toimintokohtaisessa tuloslaskelmassa tämä summa näkyy rivillä "- siirretty toiminnanaloille") Sarakkeet D-L Ensimmäiselle riville voi syöttää tiedot vain sarakkeisiin A ja B. Muihin sarakkeisiin ei voi syöttää itse tietoja, vaan rivin tiedot summautuvat automaattisesti alempien rivien luvuista (pl. sarake L, jota ei täytetä ensimmäisen rivin osalta). Riville 15 (Yhteiskulut) syötetään vain sarakkeiden I-K tiedot, sarakkeiden H ja L tiedot summautuvat riville automaattisesti. Sarakkeet D-G Varsinaisen toiminnan tuotot. 'Toiminnot yhteensä' -rivillä esitettyjen tuottojen tulee täsmätä tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen yhteensä -summien kanssa, esim. avustustuottojen tulee täsmätä tiedonkeruulomakkeen 1 (Tuloslaskelma) sarakkeen C kanssa ja liiketoiminnan tuottojen sarakkeen R kanssa. D = Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeista E-G. E = Avustustuotot, vrt. tuloslaskelma sarake C (tai D-Q) F = Liiketoiminnan tuotot, vrt. tuloslaskelma sarake R G = Muut tuotot, vrt. tuloslaskelma sarake S Yhteiskuluista ei ilmoiteta nimensä mukaisesti näitä tietoja (lomakkeessa punaisella). Sarakkeet H-L

66 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 66 / 90 Varsinaisen toiminnan kulut. 'Toiminnot yhteensä' -rivillä Kulut yhteensä -summan tulee täsmätä Tuloslaskelma -tiedonkeruun lomakkeella sarakkeessa AG esitettyjen kulujen kanssa. H = Kulut yhteensä. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeista I-L. I = Henkilöstökulut J = Poistot K = Muut kulut L = Osuus yhteisistä kuluista. Tieto ilmoitetaan vain varsinaisista toiminnoista (ei Yhteiskuluista). Huom! Sarakkeen H ja L rivillä 15 näkyvän summan tulee olla sama (kulut yhteensä). Mikäli summa ei ole sama, näkyy tiedonkeruulomakkeen solu L15 punaisena (lomakkeen oikeassa alakulmassa) Tutkimusrahoitus Tutkimusrahoitus-tiedonkeruun avulla kuvataan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan käytettyjä resursseja, eli yliopiston tilikauden aikana syntyneitä tutkimusmenoja vastaavaa rahoitusta. Tutkimustoiminnan määritelmänä käytetään Tilastokeskuksen määritelmää tutkimuksesta ja siihen verrattavissa olevasta kehittämistyöstä, joka perustuu OECD:n suosituksiin. Tutkimustoiminnalla ei siis tässä tarkoiteta samaa asiaa kuin tiedonkeruulomakkeen 3 toiminnolla tutkimustoiminta, joka koostuu tieteellisestä ja taiteellisesta jatko-tutkintokoulutuksesta sekä tieteellisestä tutkimuksesta. Arvonlisäverot kirjataan mukaan, mikäli arvonlisävero on rahoittajan (EU-rakennerahastot, Suomen Akatemia, Tekes) tukikelpoinen kustannus. Saadut investointiavustukset kirjataan tutkimusrahoitukseen Tiedonkeruulomakkeella 4 kerättävät tiedot Tiedot tilikauden aikana syntyneitä tutkimusmenoja vastaava rahoituksesta ilmoitetaan rahoituslähteittäin ja koulutusaloittain. Rahoituslähteet ilmoitetaan tarkemmalla jaottelulla kuin tuloslaskelmassa (tiedonkeruulomake 1). Tiedot ilmoitetaan euron tarkkuudella. Sarake A Yliopiston nimi. Sarake B Tilikausi XX kalenterivuoden tarkkuudella (YYYY), esim Sarake C Koulutusaloilla tarkoitetaan tässä opetushallinnon 1995 opintoaloja, joita nimitetään yleisesti koulutusaloiksi mm. valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen koulutusvastuista. Yliopiston tulee ilmoittaa tiedot koulutusvastuunsa piiriin kuuluvien koulutusalojen mukaisesti. Koulutusala valitaan tietoja syötettäessä lomakkeen alasvetovalikosta. Sarake D Tilikauden tutkimusmenot yhteensä (D= E+F). Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista E ja F eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa sarakkeiden E ja F täyttämisen jälkeen, että summatieto sarakkeessa D on oikein. Tutkimusmenoiksi kirjataan tilikauden aikana syntyneet tutkimusmenot, ml. tutkimusinvestoinnit. Meno syntyy, kun suorite vastaanotetaan (esim. tutkimuslaite, tutkijan työpanos, tutkimukseen liittyvät matkat). Tutkimustoiminta määritellään seuraavasti (vastaa jo aikaisemmin KOTA -tiedonkeruussa käytettyä määritelmää): Tutkimuksella ja siihen verrattavissa olevalla kehittämistyöllä tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on tuottaa jotain olennaista uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö.

67 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 67 / 90 Perustutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ei ensisijaisesti tähtää käytännön sovellukseen. Perustutkimusta on esim. ominaisuuksien, rakenteiden ja riippuvuuksien analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen ja testaaminen. Soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ensisijaisesti tähtää tiettyyn käytännön sovellukseen. Soveltavaa tutkimusta on esim. sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Kehittämistyöllä tarkoitetaan systemaattista toimintaa tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämiseksi uusien aineiden, tuotteiden, tuotantoprosessien, menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen. Yliopiston tutkimustoiminta Yliopiston tutkimustoiminnaksi katsotaan tutkimustoiminta, joka täyttää tutkimustoiminnan tuntomerkit ja jota harjoitetaan yliopiston t&k-henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden toimesta. Tutkimusta tekevät jatkotutkinto-opiskelijat, jotka ovat palvelus-, sopimus- tai vastaavassa suhteessa siihen yliopistoon, jossa he opiskelevat lasketaan mukaan tutkimushenkilökuntaan siltä osin kuin heidän tehtävänsä täyttävät tutkimustoiminnan tuntomerkit eli ovat t&k-toimintaa (tutkimusta ei ole: jatko-opintoihin liittyvät pakolliset opinnot ja harjoittelu, alempien vuosikurssien opiskelijoiden opettaminen ym.). Tutkimustoimintaan lasketaan opettajien/professorien väitöskirjojen ohjaustyö, muiden tutkimusprojektien ohjaaminen sekä omat tutkimusprojektit. Jatkotutkinto-opiskelijoiden opettaminen (ml. menetelmäopinnot) ei ole tutkimustoimintaa. Lisätietoa: Frascati Manual, OECD Sarake E Yliopiston oma tutkimusrahoitus tilikaudella sisältää yliopiston oman rahoituksen sekä OKM:n yliopistolain 49 :n mukaisen rahoituksen. Sarake F Ulkopuolinen tutkimusrahoitus yhteensä, sarakkeiden G-AE summa. Sisältää kaiken muun kuin sarakkeessa E ilmoitetun tutkimusrahoituksen. Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista G-AE eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa lomakkeen täyttämisen jälkeen, että summatieto sarakkeessa F on oikein. Sarakkeet G-W Kotimainen tutkimusrahoitus yhteensä saadaan summaamalla sarakkeet G-W G = Suomen Akatemia H = Muu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus I = Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekesin) rahoitus J = Muu työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus K = Ulkoasiainministeriön rahoitus L = Oikeusministeriön rahoitus M = Sisäasiainministeriön rahoitus N = Puolustusministeriön rahoitus O = Valtiovarainministeriön rahoitus P = Maa- ja metsätalousministeriön rahoitus Q = Liikenne- ja viestintäministeriön rahoitus R = Sosiaali- ja terveysministeriön rahoitus S = Ympäristöministeriön rahoitus

68 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 68 / 90 T = Kunnat ja kuntainliitot, esim. kunnan virastot ja laitokset, maakuntien liitot, kuntayhtymät, seutukuntayhtymät sekä kuntia palvelevat voittoa tavoittelemattomat kuntayhteisöt (pl. kuntien liikelaitokset ja pääasiassa liiketoimintaa harjoittavat yksiköt sekä liikelaitoskuntayhtymät). U = Muulla julkisella rahoituksella tarkoitetaan työeläkelaitoksilta sekä muilta sosiaaliturvarahastoilta saatua rahoitusta. Muuhun julkiseen rahoitukseen luetaan mm. eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja -kassat sekä työttömyysvakuutusjärjestelmää hoitavat yksiköt, esim. KELA, FINNVERA, SITRA ja Työsuojelurahasto V = Kotimaiset rahastot ja säätiöt, ml. järjestöt, yhteisöt ja yksityiset henkilöt W = Kotimaiset yritykset, ml. rahoituslaitokset Sarakkeet X-AE Ulkomainen tutkimusrahoitus yhteensä saadaan summaamalla sarakkeet X-AE X = Ulkomainen yritysrahoitus Y = Suoraan EU:lta tuleva puiteohjelmarahoitus tai muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus. Z = EAKR-rahoitus. Sisältää EU-osuuden ja valtion rahoitusosuuden. Myös INTERREG-rahoitus merkitään tähän kohtaan. Kuntaosuus tms. ilmoitetaan kyseisen rahoittajan sarakkeessa. AA = ESR-rahoitus Sisältää EU-osuuden ja valtion rahoitusosuuden. Kuntaosuus tms. ilmoitetaan kyseisen rahoittajan sarakkeessa. AB = muu edellisiin luokkiin sisältymätön EU-rahoitus AC = Ulkomaiset rahastot ja säätiöt AD = Kansainvälisiltä järjestöiltä saatu rahoitus. AE = Muu ulkomainen rahoitus. Tämä sarake sisältää kaiken muun ulkomaisen rahoituksen Yliopiston varsinaisen toiminnan kokonaiskustannukset Tilinpäätösraportoinnin lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö tarvitsee myös koulutusalakohtaisia kustannustietoja yliopistojen varsinaisesta toiminnasta. Tiedot yliopistojen varsinaisen toiminnan kustannuksista kerätään toiminnoittain ja toimintojen osa-alueittain sekä koulutusaloittain. Yliopistojen taloushallinto tulee järjestää kokonaiskustannusmallin mukaisesti siten, että koulutusalakohtaiset tiedot on mahdollista tuottaa opetus- ja kulttuuriministeriölle Tiedonkeruulomakkeella 5 kerättävät tiedot Tiedot varsinaisen toiminnan kustannuksista kerätään toiminnoittain ja koulutusaloittain. Harjoittelukouluista ja Kansalliskirjastosta ei kuitenkaan ilmoiteta koulutusala -tietoa. Toiminnoittaisten yhteensä -summien tulee täsmätä tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyn toimintokohtaisen tuloslaskelman kulutietojen kanssa (tiedonkeruulomake 3). Tiedot ilmoitetaan euron tarkkuudella. Tiedot ilmoitetaan tilikaudelta Sarake A Yliopiston nimi. Sarake B Tilikausi XX kalenterivuoden tarkkuudella (YYYY), esim Tilikausi on merkitty valmiiksi lomakkeeseen. Sarake C Koulutusaloilla tarkoitetaan tässä opetushallinnon 1995 opintoaloja, joita nimitetään yleisesti koulutusaloiksi mm. valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen koulutusvastuista. Yliopiston tulee ilmoittaa tiedot koulutusvastuunsa piiriin kuuluvien koulutusalojen mukaisesti. Harjoittelukouluista ja Kansalliskirjastosta ilmoitetaan kuitenkin ainoastaan Koulutusalat yhteensä -summatieto. Koulutusala valitaan tietoja syötettäessä lomakkeen alasvetovalikosta.

69 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 69 / 90 Sarake D Yliopiston varsinaisen toiminnan kokonaiskustannukset yhteensä sekä koulutusaloittaiset summatiedot (D = E+ I+ L+ M+ P +Y). Sarakkeet E-H Koulutustoiminta yhteensä (E) muodostuu alla luetelluista osa-alueista (F+G+H). Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista F-H eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa sarakkeiden F-H täyttämisen jälkeen, että summatieto (sarakkeessa E) on oikein. F = Perustutkintokoulutus: alempaan (kandidaatti) ja ylempään (maisteri) korkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus sekä maisteriohjelmat, ml. lukukausimaksukokeiluun kuuluvat ohjelmat G = Perustutkintojen osat: erilliset opinnot (erilliset opinto-oikeudet) sekä avoimessa yliopisto-opetuksessa suoritettavat opinnot. Perustutkintojen osia suorittaviksi katsotaan vain ne henkilöt, joilla ei ole tutkinnon suoritusoikeutta kyseisessä yliopistossa. H = Muu koulutus: kaikki muu yliopiston tarjoama edellisiin ryhmiin sisältymätön koulutus, esim. tilauskoulutus. Sarakkeet I-K Tutkimustoiminta muodostuu tieteellisestä ja taiteellisesta jatkotutkintokoulutuksesta sekä tieteellisestä tutkimuksesta. Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista J-K eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa sarakkeiden J-K täyttämisen jälkeen, että summatieto (sarakkeessa I) on oikein. I = Tutkimustoiminnan kustannukset yhteensä, josta J = Tieteellinen ja taiteellinen jatkotutkintokoulutus: tutkintotavoitteiset tieteelliset ja taiteelliset jatkoopinnot (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot) ja niihin liittyvä taiteellinen toiminta sekä tutkijakoulut K = Tieteellinen tutkimus: perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö, ml. jatkotutkintokoulutukseen liittyvä tutkimus. Sarake L Taiteellisella toiminnalla tarkoitetaan tässä sellaista taiteellista toimintaa, joka ei liity suoraan yliopiston koulutustoimintaan tai taiteelliseen jatko-tutkintokoulutukseen. Tällaista taiteellista toimintaa on esimerkiksi taiteellisin kriteerein rekrytoidun opetushenkilöstön harjoittama työsuunnitelmaan kuuluva taiteellinen toiminta, joka on rinnastettavissa tieteelliseen tutkimukseen. Sarakkeet M-O Muu yhteiskunnallinen toiminta (M) on muuta koulutukseen, tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan liittymätöntä toimintaa, jota ei voida yleiskustannusluonteisena vyöryttää edellä mainituille ydintoiminnoille. Lomake summaa sarakkeen M tiedot automaattisesti sarakkeista N-O eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa sarakkeiden N-O täyttämisen jälkeen, että summatieto (sarakkeessa M) on oikein. M = Muun yhteiskunnallisen toiminnan kustannukset yhteensä, joka muodostuu seuraavista osa-alueista: N = Erillislakien mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet, jotka eivät liity tutkimukseen tai koulutukseen, kuten oikeuskemian suorittamat oikeuskemialliset tutkimukset ja oikeushammaslääketieteellinen toiminta. Mikäli yliopistolla ei ole tällaista toimintaa, jätetään tämä sarake tyhjäksi. O = Yleistoiminnot, jotka eivät liity yliopiston ydintoimintoihin (koulutukseen, tutkimukseen eikä taiteelliseen toimintaan). Sarakkeet P-X Harjoittelukoulutoimintaa on yliopistoissa, joissa järjestetään opettajankoulutusta. Yliopistolain mukaisesti tällaisissa yliopistoissa tulee olla opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten tarpeellinen

70 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 70 / 90 määrä harjoittelukouluja, joissa voidaan järjestää esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta. Harjoittelu voi tapahtua myös harjoittelukoulun ulkopuolella. P = Harjoittelukoulutoiminnan kustannukset yhteensä. Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista Q ja U eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa sarakkeiden Q ja U täyttämisen jälkeen, että summatieto (sarakkeessa P) on tilinpäätöksessä esitetyn mukainen. Harjoittelukoulujen suorat kustannukset kohdistetaan suoraan harjoittelukoulun toiminnan eri osa-alueille ja epäsuorat kustannukset kohdistetaan työtuntien perusteella, ellei kustannusten kohdentamiselle ole olemassa selkeää muuta perustetta (esim. toiminnon käytössä olevien tilojen pinta-ala kiinteistöön liittyvien kustannusten yhteydessä). Harjoittelukoulutoiminta jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: Opetustehtävät (Q-T): Q = Opetustehtävien kustannukset yhteensä. Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista R, S ja T eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. R = Esiopetukseen liittyvät opetustehtävät S = Perusopetukseen liittyvät opetustehtävät T = Lukiokoulutukseen liittyvät opetustehtävät Opettajankoulutus ja kehitystehtävät (U-X): U = Opettajankoulutuksen ja kehitystehtävien kustannukset yhteensä. Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista V, W ja X eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. V = Harjoittelukoulussa tapahtuva harjoittelu W = Harjoittelukoulun ulkopuolella tapahtuva harjoittelu X = Opettajankoulutuksen kehittäminen Sarakkeet Y- AC Kansalliskirjasto toiminto (Y) muodostuu yliopistolain 70 :n mukaisista Kansalliskirjastotehtävistä (Z-AB) sekä muista tehtävistä AC). Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto, joka vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta. Kansalliskirjasto toimii Helsingin yliopiston yhteydessä. Y = Kansalliskirjaston kustannukset yhteensä. Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista Z ja AC eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. Yliopiston tulee kuitenkin tarkistaa tietojen syöttämisen jälkeen, että summatieto sarakkeessa Y on oikein. Z = Yliopistolain mukaisten Kansalliskirjastotehtävien kustannukset yhteensä. Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista AA ja AB eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. AA = Kansallisen kulttuuriperinnön tallettaminen, ylläpito ja saatavuus AB = Kansalliset palvelut kirjastoille ja korkeakoulusektorille sekä kirjastoalan kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö AC = Muilla tehtävillä tarkoitetaan ensisijaisesti HY:lle toteutettavaa tehtävää Tiedot liiketoiminnasta Liiketoiminnan tiedot esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa seuraavaa kululajikohtaista tuloslaskelman muotoa (KPA 1339/1997 1:1 ) mukaillen.

71 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 71 / 90 Kaava 6: Liiketoiminnan tuloslaskelma kululajeittain TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOISSA ESITETTÄVÄ KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMAMUOTO (KPA 1339/1997 1:1 ) (Tilikausi) (Ed. tilikausi) LIIKEVAIHTO 0,00 0,00 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) +/-0,00 +/-0,00 Valmistus omaan käyttöön (+) 0,00 0,00 Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 0,00 0,00 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) +/-0,00 +/-0,00 Ulkopuoliset palvelut 0,00-0,00 0,00-0,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 0,00 0,00 Henkilösivukulut Eläkekulut 0,00 0,00 Muut henkilösivukulut 0,00-0,00 0,00-0,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00-0,00 0,00-0,00 Liiketoiminnan muut kulut -0,00-0,00 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 0,00 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 0,00 0,00 Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 0,00 0,00 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Saman konsernin yrityksiltä 0,00 0,00 Muilta 0,00 0,00 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0,00 0,00 Muilta 0,00 0,00 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -0,00-0,00 Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusar vopapereista -0,00-0,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille -0,00-0,00 +/-0,00-0,00-0,00 +/-0,00 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 0,00 0,00 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut -0,00 +/-0,00-0,00 +/-0,00 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 0,00 0,00 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) +/-0,00 +/-0,00 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) +/-0,00 Tuloverot +/-0,00-0,00 +/-0,00 +/-0,00-0,00 Muut välittömät verot -0,00-0,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 0,00 0,00

72 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 72 / Tiedonkeruulomakkeella 6 kerättävät tiedot Tiedot liiketoiminnasta kerätään tiedot yliopistojen taloushallinnan koodiston mukaisesti. Tiedot kerätään euron tarkkuudella. Tiedot annetaan sekä tilikaudelta 2013 että tilikaudelta 2012 (vertailutieto). Sarake A: Yliopiston nimi. Sarake B: Tilikausi XX kalenterivuoden tarkkuudella (YYYY), esim Tilikausi valitaan tietoja syötettäessä tiedonkeruulomakkeen alasvetovalikosta, josta on mahdollista valita tilikaudeksi vuosi 2012 tai Lomakkeelle syötetään ensin vertailuvuoden tiedot ja sitten tilinpäätösvuoden tiedot. Sarake C: LIIKEVAIHTO Sarake D: Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Sareke E: Valmistus omaan käyttöön (+) Sarake F: Liiketoiminnan muut tuotot Sarake G:Materiaalit ja palvelut H: Aineet, tarvikkeet ja tavarat I: Ostot tilikauden aikana J: Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) K: Ulkopuoliset palvelut Sarake L: Henkilöstökulut M: Palkat ja palkkiot N: Henkilöstösivukulut O: Eläkekulut P: Muut henkilösivukulut Sarake Q: Poistot ja arvonalentumiset R: Suunnitelman mukaiset poistot S: Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä T: Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset Sarake U: Liiketoiminnan muut kulut Sarake V: LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Sarake W: Rahoitustuotot ja kulut X: Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Y: Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Z: Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista AA: Saman konsernin yrityksiltä AB: Muilta AC: Muut korko- ja rahoitustuotot AD: Saman konsernin yrityksiltä AE: Muilta

73 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 73 / 90 AF: Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista AG: Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista AH: Korkokulut ja muut rahoituskulut AI: Saman konsernin yrityksille AJ: Muille Sarake AK: VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Sarake AL: Satunnaiset erät AM: Satunnaiset tuotot AN: Satunnaiset kulut Sarake AO: VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Sarake AP: Tilinpäätössiirrot AQ: Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) AR: Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Sarake AS: Tuloverot Sarake AT: Muut välittömät verot Sarake AU: TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

74 Yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 Sivu 74 / 90

OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014

OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1/90 Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2014 1 Johdanto... 2 2 Tietojen toimittaminen... 3 2.1 Tietojen toimituksen aikataulu...

Lisätiedot

OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2013

OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1/100 Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2013 1 Johdanto... 2 2 Tietojen toimittaminen... 3 2.1 Tietojen toimituksen aikataulu...

Lisätiedot

OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2015

OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2015 OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2015 1. Johdanto... 3 2. Tietojen toimittaminen... 5 2.1. Tietojen toimituksen aikataulu... 5 2.2. Tiedostomuoto... 5 2.3. Muut tiedonkerääjät... 6 2.4. Lisätietoja...

Lisätiedot

OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2012 - LUONNOS

OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2012 - LUONNOS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1/87 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2012 - LUONNOS 1 Johdanto... 2 2 Tietojen toimittaminen... 3

Lisätiedot

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2014 (luonnos)

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2014 (luonnos) OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 15.9.2014 Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2014 (luonnos) 1 Johdanto... 2 2 Tietojen toimittaminen... 3 2.1 Tietojen

Lisätiedot

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2014

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 17.11.2014 Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2014 1 Johdanto... 2 2 Tietojen toimittaminen... 3 2.1 Tietojen toimittamisen

Lisätiedot

Yliopistojen tiedonkeruut 2011

Yliopistojen tiedonkeruut 2011 Yliopistojen tiedonkeruut 2011 27.10.2011 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Tiedonkeruiden muutokset Aikataulut Keruun tekniikka Tiedonkeruun kartoitus Henkilöstötiedonkeruu Merkittävin tutkinto Toimipistetieto

Lisätiedot

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2013

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2013 Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 7.1.2014 OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2013 1 Johdanto... 2 2 Tietojen toimittaminen... 3 2.1 Tietojen toimittamisen aikataulu... 3 2.2 Tiedostomuoto...

Lisätiedot

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2015

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2015 OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2015 1. Johdanto... 3 2. Tietojen toimittaminen... 5 2.1. Tietojen toimittamisen aikataulu... 5 2.2. Tiedostomuoto... 5 2.3. Muut tiedonkerääjät... 6 2.4.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruut 2014

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruut 2014 Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruut 2014 Kota-seminaari 18.9.2014 Hanne Mikkonen Huom! Kalvoja 4, 24 ja 30 tarkennettu seminaarin jälkeen! Ajankohtaisia asioita Ulkopuolisen TK-toiminnan rahoituksen tiedot

Lisätiedot

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2012

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2012 Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja LUONNOS 14.09.2012 OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2012 1 Johdanto...23 1.1 Tarkennukset ja muutokset koskien vuoden 2012 tiedonkeruuta...23

Lisätiedot

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2011

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2011 Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 22.11.2011 OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2011 1 Johdanto... 2 2 Tietojen toimittaminen... 3 2.1 Tietojen toimittamisen aikataulu:... 3 2.2

Lisätiedot

Opintopistetiedonkeruu

Opintopistetiedonkeruu @ Opintopistetiedonkeruu Opintopistetiedonkeruu Mistä on kysymys Virran integroiminen Vipusen tietolähteeksi Suorat tiedonkeruut vuoden 2014 tietojen osalta alkaen alkuvuodesta 2015 Panokset kovenivat

Lisätiedot

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2012

OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2012 Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 04.12.2012 OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2012 1 Johdanto... 2 2 Tietojen toimittaminen... 3 2.1 Tietojen toimittamisen aikataulu... 3 2.2 Tiedostomuoto...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2012 ja muut ajankohtaiset asiat

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2012 ja muut ajankohtaiset asiat Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2012 ja muut ajankohtaiset asiat Kota-seminaari 13.09.2012 Kaisu Piiroinen Dioja 10 ja 11 päivitetty 14.09 seminaarikeskustelun perusteella! Esityksen rakenne Ajankohtaisia

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2013 ja ajankohtaisia asioita. Kota-seminaari 21.08.2013 Kaisu Piiroinen

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2013 ja ajankohtaisia asioita. Kota-seminaari 21.08.2013 Kaisu Piiroinen Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2013 ja ajankohtaisia asioita Kota-seminaari 21.08.2013 Kaisu Piiroinen Esityksessä Ajankohtaisia kysymyksiä Tiedonkeruu teknisesti aikataulu uusi tiedonkeruu tiedonkeruun

Lisätiedot

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2015 Yliopisto-opiskelijat (tiedot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruut 2015 ja ajankohtaisia asioita. Kota seminaari 2.9.2015 Kaisu Piiroinen

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruut 2015 ja ajankohtaisia asioita. Kota seminaari 2.9.2015 Kaisu Piiroinen Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruut 2015 ja ajankohtaisia asioita Kota seminaari 2.9.2015 Kaisu Piiroinen Sisältö Ajankohtaisia asioita Tiedonkeruut: Uusi käsikirjamalli Tiedonkeruiden VIRTAistaminen Tiedonkeruiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto: viranomaistiedonkeruiden toteutus

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto: viranomaistiedonkeruiden toteutus RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto: viranomaistiedonkeruiden toteutus Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke,

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED uudistus OKM:n

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Kirje 23.04.2015. 1.1 Suoritetut opettajan tutkinnot ja opiskelu tavoitteena opettajan tutkinto

Kirje 23.04.2015. 1.1 Suoritetut opettajan tutkinnot ja opiskelu tavoitteena opettajan tutkinto Kirje OKM/5/591/2015 23.04.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Korkeakoulujen tuottamien opettajatietojen ja useampia pätevyyksiä tuottavien tutkintojen vieminen VIRTA-opintotietopalveluun tiedonkeruuta

Lisätiedot

Nykyiset tiedonkeruut tietovarannosta

Nykyiset tiedonkeruut tietovarannosta @ Nykyiset tiedonkeruut tietovarannosta Nykyisten tiedonkeruiden toteuttaminen tietovarannosta: opiskelija- ja tutkintotiedonkeruu sekä opiskeluoikeustiedonkeruu KOTA-seminaari 18.9.2014 Lauri Jokipii,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumien luokittelu Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JULKAISUTYYPPILUOKITTELU. Käsikirja 2010

OPETUSMINISTERIÖN JULKAISUTYYPPILUOKITTELU. Käsikirja 2010 OPETUSMINISTERIÖN JULKAISUTYYPPILUOKITTELU Sisällysluettelo: JOHDANTO 3 JULKAISUJEN KERUUN MÄÄRITELMÄT 4 Tieteellisen julkaisun määritelmä 4 Taiteellisen ja taideteollisen toiminnan määritelmä 4 Vertaisarviointi

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Juuli - julkaisutietoportaali Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalista Juuliksi Kansallisen julkaisuportaalin kehitystyö alkoi syksyllä 2012 Rahoitus

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

Korkeakoulujen julkaisutiedonkeruun ohjeistus tutkijoille 2015

Korkeakoulujen julkaisutiedonkeruun ohjeistus tutkijoille 2015 Korkeakoulujen julkaisutiedonkeruun ohjeistustutkijoille2015 Luonnos 15.9.2014 Sisällys Tiedonkeruun tarkoitus... 2 Julkaisun määritelmä... 2 Julkisuus... 2 Ulkopuolinen julkaisija... 3 Uutuus... 3 Tekijän

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Henkilötietojen siirtotiedoston muodostusohje Excel-ohjelman avulla

Henkilötietojen siirtotiedoston muodostusohje Excel-ohjelman avulla EXCEL-SIIRTOTIEDOSTON MUODOSTUSOHJE KEVÄÄN 2014 YHTEISHAKUA VARTEN Henkilötietojen siirtotiedoston muodostusohje Excel-ohjelman avulla Tässä ohjeessa kerrotaan, miten perusopetuksen päättöluokkalaisten,

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Ote OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirjasta 2012 Sisältö

Ote OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirjasta 2012 Sisältö 1 Ote OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirjasta 2012 Sisältö Julkaisutiedonkeruu... 2 Julkaisujen erottelu ryhmittäin (1-6)... 3 Tieteellinen julkaisu, ammatillinen julkaisu ja taiteellinen julkaisu

Lisätiedot

OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen

OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen jätetty sähköiselle lomakkeelle 1(5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM123:00/2014 OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Kopio sähköisen lomakkeen kautta

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruun ohjeistus tutkijoille

Julkaisutiedonkeruun ohjeistus tutkijoille 23.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisutiedonkeruun ohjeistus tutkijoille Sisällys Ohjeen tarkoitus... 2 Tiedonkeruun tarkoitus... 2 Julkaisun määritelmä... 2 Julkisuus... 3 Ulkopuolinen julkaisija...

Lisätiedot

OKM:n ja Tilastokeskuksen tiedonkeruut VIRTA- Opintotietopalvelusta 2015 Helena Majamäki. projektipäällikkö

OKM:n ja Tilastokeskuksen tiedonkeruut VIRTA- Opintotietopalvelusta 2015 Helena Majamäki. projektipäällikkö OKM:n ja Tilastokeskuksen tiedonkeruut VIRTA- Opintotietopalvelusta 2015 Helena Majamäki projektipäällikkö Ohjausrakenne ja työryhmät Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Ote OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirjasta 2014

Ote OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirjasta 2014 1 Ote OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirjasta 2014 Julkaisutiedonkeruu Sisältö Julkaisutiedonkeruu... 2 Julkaisu... 3 Tieteellinen julkaisu, ammatillinen julkaisu, taiteellinen julkaisu ja

Lisätiedot

TUTKI-julkaisutiedonkeruutyöryhmän toimenpide-ehdotukset

TUTKI-julkaisutiedonkeruutyöryhmän toimenpide-ehdotukset TUTKI-julkaisutiedonkeruutyöryhmän toimenpide-ehdotukset Johdanto RAKETTI-hankkeen tutkimushallinnon osa-aluetta tarkastelevan TUTKI-osahankkeen ohjausryhmä on asettanut yhdeksi tavoitteeksi korkeakoulujen

Lisätiedot

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Puheenjohtaja Ilkka Niiniluoto, TSV Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu oletteko valmiit? OKM:n, TSV:n ja UNIFI:n seminaari Helsinki 17.2.2014 TSV

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisterihanke

Kansallinen julkaisurekisterihanke Kansallinen julkaisurekisterihanke Tutkimus vapaaksi verkkoon! -seminaari 25.1.2011, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Käynnistys: TiedeKOTA-työryhmä 2007-2008 tehtävänä kehittää KOTA-tietokannan tutkimusosiota:

Lisätiedot

Tiedot voi päivittää joko web-lomakkeella tai siirtotiedostojen lataussovellusta käyttäen AMKOTA:n määrittelemässä tiedostoformaatissa.

Tiedot voi päivittää joko web-lomakkeella tai siirtotiedostojen lataussovellusta käyttäen AMKOTA:n määrittelemässä tiedostoformaatissa. Liite 2 Amkota-tietokannan päivittäminen vuonna 2010 Opetusministeriö kerää ammattikorkeakoulujen toiminnasta määrällisiä tietoja keväällä 2010 käytävien sopimusneuvottelujen pohjaksi. Tiedot tallennetaan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Yleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Palkkiot

Yleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Palkkiot KT Yleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 36,05 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

18.1.2016. Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien

18.1.2016. Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien Marita Aho ja Jari Konttinen Lausunto 1 (6) 18.1.2016 Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien A) KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN 1 Työryhmä ehdottaa tarkennusta ylempien korkeakoulututkintojen

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Ote OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirjasta 2013

Ote OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirjasta 2013 1 Ote OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirjasta 2013 Julkaisutiedonkeruu Sisältö Julkaisutiedonkeruu... 2 Julkaisu... 3 Tieteellinen julkaisu, ammatillinen julkaisu ja taiteellinen julkaisu -määritelmät...

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC

AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC Avoin yliopisto-opetus tilastoaineistojen valossa AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC Avoin yliopisto-opetus tilastoaineistojen valossa OSA 1. OPISKELIJAT JA

Lisätiedot

OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien

OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien Musiikkioppilaitosten tuntiopettajien tuntipalkkioidenn korotusprosentti 0,58 OSIO A Yleinen osa Kansalais- ja kansanopistojen tuntiopettajien tuntipalkkioden korotusprosentti

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmän kokous 23.8.2012 LIITE 1

Julkaisufoorumin ohjausryhmän kokous 23.8.2012 LIITE 1 Tässä liitteessä on tausta-aineistoa periaatekeskusteluun Julkaisufoorumista ja sen kritiikistä. Liitteessä on kolme osaa: 1. TIETEELLISET JULKAISUT YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLISSA 2013-1016 (s. 1) 2. ALKUPERÄIS-

Lisätiedot

AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007

AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ammattikorkeakouluyksikkö/tarmo

Lisätiedot

Palkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien

Palkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien Palkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 35,07 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset Tehtäväkohtainen palkka Hinnoittelu-

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

Kohti tieteenalojen tasa-arvoa

Kohti tieteenalojen tasa-arvoa Kohti tieteenalojen tasa-arvoa Olli Poropudas ja Janne Pölönen Tieteellisten julkaisujen painoarvoa yliopistojen rahoitusmallissa on lisätty. Vuodesta 2015 alkaen julkaisut-rahoitustekijän perusteella

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin10425...

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin10425... Sivu 1/5 Lausuntopyyntölomake: Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 12.11.2014 työryhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin laatia

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot 42 57 63 54 44 143 % 114 % 11 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot 332 380 361 358 380 95 % 95 % -5 % 4 %

Tohtorin tutkinnot 42 57 63 54 44 143 % 114 % 11 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot 332 380 361 358 380 95 % 95 % -5 % 4 % Asemointitilastot 2015, Lapppeenrannan 1/5 teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2013-2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49 1 LIITE 1 PERUSKOULU 5 Oppilaanohjauksen lehtori 2 mom. Jos oppilaanohjauksen lehtorilla on oppilaanohjaajan koulutus, korotetaan liukuman ylärajaa yhdellä palkkaluokalla. 6 Erityisopetuksen opettajan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Vertaisarviointitunnus käyttöön

Vertaisarviointitunnus käyttöön Vertaisarviointitunnus käyttöön Julkaisijan aamupäivä 25.9.2014 Janne Pölönen, Anna-Sofia Ruth Tunnus vertaisarvioiduille julkaisuille TSV:n hallitus hyväksyi joulukuussa 2013 tunnuksen rekisteröimisen

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

KT 8.4.2015 Yleiskirjeen 5/2015 liite

KT 8.4.2015 Yleiskirjeen 5/2015 liite OVTES:n 2014 2016 palkat ja palkkiot 1.7.2015 lukien Yleiskorotuksella 0,4 prosenttia korotetaan 1.7.2015 lukien - hinnoittelutunnuksen mukaisia peruspalkkoja, vähimmäispalkkoja sekä palkka-asteikkojen

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot