OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2010

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LUONNOS 1/31 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja Johdanto Tietojen toimittaminen Tiedonkeruu Ammattikorkeakoulujen henkilöstötiedonkeruu Opintopistetiedonkeruu Julkaisutiedonkeruu Toimipistetiedonkeruu Erikoistumisopintoihin hakeneet ja paikan vastaanottaneet opiskelijat Tiedonkeruu sivutoimisesta henkilökunnasta Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat Maahanmuuttajien valmentava koulutus Opinnäytetyöt Luokitukset Ammattikorkeakoulut ja niiden oppilaitosnumerot Koulutusalaluokittelu Tieteenalaluokittelu... 29

2 1 Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruukäsikirja sisältää käsitemäärittelyt niille tiedoille, jotka ammattikorkeakoulujen tietojärjestelmistä tarvitaan ministeriön valtakunnallista tiedonkeruuta varten. Tiedot kerätään vuosittain ministeriön XDW-tietokantaan. Tiedonkeruukäsikirja korvaa ennen vuosittain julkaistun Amkota-käsikirjan. Verrattuna aiempaan Amkota-käsikirjaan tiedonkeruun ohjeistuksia on tarkistettu sekä kuhunkin ohjeistukseen on lisätty ko. tiedonkeruun suhde korkeakoulujen yhteiseen XDW-käsitemalliin. Käsitemallissa määritellään hallinnonalan yhteiset käsitteet ja niiden väliset suhteet sekä harmonisoidaan hallinnonalan yhteinen termistö. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevat tiedonkeruut tullaan jatkossa määrittelemään käsitemallin kautta. Tietojen keruuta on harmonisoitu Tilastokeskuksen kanssa siten, että Tilastokeskus hyödyntää henkilöstötiedonkeruun ja julkaisutiedonkeruun tietoja. Kerättäviä tietoja käytetään ammattikorkeakoulujen ohjauksessa (esim. sopimusindikaattorit ja OKM:n palaute), opetus- ja kulttuuriministeriön raportoinnissa ulospäin ja horisontaalisessa yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa sekä suomalaisen korkeakoululaitoksen tilan kuvaamisessa. Tiedot kerätään XDWtietokantaan josta ne ovat myös korkeakoulujen käytössä vuoden 2011 alussa käynnistyvän raportointiportaalin kautta. Uudistettava raportointiportaali tulee korvaamaan ja parantamaan merkittävästi nykyisen Amkota-raportoinnin laatua ja käytettävyyttä. Yhteinen tietovarasto ja raportointiportaali mahdollistavat luotettavan ja vertailukelpoisen trenditiedon niin yksittäisen korkeakoulun kuin koko korkeakoululaitoksen kehityksestä, ja tarjoavat työkalun myös yksittäisen korkeakoulun johdolle. Verrattuna aikaisempiin tiedonkeruihin vuoden 2010 koskevat tiedonkeruut ovat osittain muuttuneet oleellisesti. Lisäksi aiempia tiedonkeruita on ryhmitelty uudella tavalla (esim. kaikki opintopisteisiin liittyvät tiedonkeruut on yhdistetty samaan). Tämä aiheuttaa muutoksia aiempaan Amkota-tiedonkeruuseen esimerkiksi siten, että avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat ja opintopisteet kerätään eri kohdissa. Samoin aiempaan verrattuna on myös henkilöstötiedonkeruu hajautettu, sillä uudistuneen henkilöstötiedonkeruun piirissä on ainoastaan päätoiminen henkilökunta- sivutoimiset kerätään erillisessä tiedonkeruun kohdassa. Eniten muuttuneet tiedonkeruut ovat juuri henkilöstötiedonkeruu sekä julkaisutiedonkeruu. Täysin uusi tiedonkeruu on tiedonkeruu maahanmuuttajien valmentavasta koulutuksesta. Tiedonkeruiden muutoksien taustalla on halu parantaa tiedon laatua sekä kehittää sen käyttöä ohjauksessa. Tiedonkeruuta on myös yhdenmukaistettu korkeakoulusektorin sisällä jotta koko korkeakoulusektorin yhdenmukaisen ja tasa-arvoisen kuvaamisen mahdollisuudet parantuisivat.

3 2 Tietojen toimittaminen Tietojen toimittamisen aikataulu: Kommentti [KP1]: Suuntaaantava Viimeistään Henkilöstötiedonkeruu - Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tiedonkeruu - Erikoistumisopintoihin hakeneet ja paikan vastaanottaneet opiskelijat - Sivutoimisen henkilöstön tiedonkeruu - Maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen tiedonkeruu - Toimipistetiedonkeruu - Opinnäytetyöt Viimeistään Opintopistetiedonkeruu Viimeistään Julkaisutiedonkeruu Tiedot toimitetaan tiedonkeruusta riippuen joko Excel-lomakkeella tai csv-muotoisina tiedostoina. Cvsmuotoisten tiedostojen kenttien erottimena on ',' tietueiden erottimena CR+LF (Unicode-merkit 0x0D ja 0x0A), ja tiedoston koodaus on UTF-8. Tiedoston ensimmäiselle riville tulee sarakkeiden nimet. Esimerkkejä tiedostoista on RAKETTI-hankkeen sivuilla: [tiedostoja ei vielä ole]. Tiedostot toimitetaan otsikossa "tiedon muoto" olevan ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstö- ja julkaisutiedonkeruussa tiedoista toimitetaan pelkkä koodi, ei selitettä.

4 3 Tiedonkeruu 3.1 Ammattikorkeakoulujen henkilöstötiedonkeruu Tiedot kerätään palvelussuhdejaksoittain vuositasolla. Jokaisesta palvelussuhdejaksosta tulee oma rivi tiedonkeruuseen, mikäli jokin tiedonkeruun ulottuvuus muuttuu. Käytännössä palvelussuhdejakso tarkoittaa useimmissa tapauksissa yhden vuoden palvelussuhdejaksoa, eli henkilölle tulee tiedonkeruuseen yksi rivi. Ammattikorkeakoulun päätettäväksi jää merkitäänkö tiedonkeruuseen jokainen palvelusuhdejakso erikseen vaikka tiedonkeruun ulottuvuuksissa ei tapahtuisi muutoksia. Henkilön palvelussuhde voidaan jakaa enintään kolmeen osaan koulutusalan ja/tai tieteenalan suhteen mikäli henkilön tehtävät liittyvät useammalle koulutusalalle ja/tai tieteenalalle. Tällöin henkilöltä merkitään useampi rivi ja työajan jakautuminen koulutusaloille merkitään henkilötyövuosien kautta (esim. 0,5 htv tieteenala x ja 0,5 htv tieteenala y). Henkilöpohjainen tiedonkeruu koskee ammattikorkeakouluissa ainoastaan päätoimista henkilöstöä. Sivutoimisista opettajista, luennoitsijoista sekä ostopalveluna hankitusta opetuksesta kerätään tarvittavat tiedot jatkossakin summatason tietoina, kohdassa 3.6. Mikäli jotakin henkilöstötiedonkeruun kohteista ei ole saatavilla lähtöjärjestelmistä (esim. tutkinnon suoritusmaa), jätetään ko. kenttä tyhjäksi. Samoin vain tiettyä henkilöstöryhmää koskevat kohdat jätetään muilta kuin ao. henkilöstöryhmiltä tyhjiksi Tiedosto.csv tiedosto. Määrittely... Esimerkkitiedosto: Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedonkeruu koskee korkeakouluun tilastovuonna palvelussuhteessa olleita työntekijöitä ja heihin liittyviä palvelujaksoja Henkilötunnus Henkilön suomalainen henkilötunnus. Jos henkilöllä ei ole henkilötunnusta, jätetään tyhjäksi. Väestötietoasetuksen 886/1993 mukaan, esim F. Palvelujakson työntekijän henkilötunnus.

5 5/ Ammattikorkeakoulu Tilastokeskuksen oppilaitosluokituksen mukainen 5-numeroinen arvo, esim Palvelujakson korkeakoulun (palvelujakson kustannuspaikan osaston laitoksen korkeakoulun) koodi Toimipiste Toimipisteen numero /tunnus, kuten toimipistetiedonkeruussa kohdassa 3.4 (ja entisessä Amkotatiedonkeruussa). Toimipisteen tunnus ja ammattikorkeakoulun tunnus muodostavat yhdessä avaimen, jota kautta saadaan tieto tiettyyn toimipisteeseen kohdistuvista henkilötyövuosista. Korkeakoulun itse toimittaman toimipisteluettelon mukainen enintään 3-numeroinen koodi. Palvelujakson toimipisteen koodi Nimike Henkilön työnimike. Vapaamuotoinen teksti Palvelujakson nimikkeen nimi Koulutus / Henkilön korkein suorittama tutkinto TK:n 6-numeroinen koulutuskoodi, korkein henkilön suorittama tutkinto. Esim Kasvatustieteiden maisteri, kotitalousopettaja. Mikäli henkilöllä on useampia samantasoisia tutkintoja, ilmoitetaan niistä viimeisin. Tilastokeskuksen koulutusluokituksen 2009 mukainen 6-numeroinen arvo, esim Palvelujakson työntekijän tutkinnon suorituksista korkeimman tutkinnon koodi.

6 6/ Tutkinnon suoritusmaa Korkeimman suoritetun tutkinnon suoritusmaa, Tilastokeskuksen maakoodisto, 3-numeroinen tunnus (ISO 3166-standardi). Tilastokeskuksen valtiot ja maat luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim Palvelujakson työntekijän tutkinnon suorituksista korkeimman tutkinnon suoritusmaata vastaava koodi Sukupuoli Henkilön sukupuoli. 1 = mies, 2 = nainen. Tilastokeskuksen sukupuoliluokituksen mukainen 1-numeroinen arvo, esim Palvelujakson työntekijän sukupuolen koodi Syntymävuosi Henkilön syntymävuosi. Standardin ISO 8601 mukainen 4-numeroinen vuoden esitysmuoto. Esim Palvelujakson työntekijän syntymäajan vuosiosa Kansalaisuus Henkilön kansalaisuus tilastovuoden lopussa. Tilastokeskuksen maakoodisto. Mikäli henkilö on Suomen kansalainen, merkitään tämä (tapauksissa joissa henkilöllä on useita kansalaisuuksia). Tilastokeskuksen valtiot ja maat luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim Palvelujakson työntekijän maan, joka liittyy henkilöön roolilla kansalaisuus, koodi.

7 7/ Äidinkieli Henkilön äidinkieli, Tilastokeskuksen kielikoodisto. Tilastokeskuksen kielet luokituksen mukainen 2-kirjaiminen tai 2-numeroinen arvo, esim. fi. Kommentti [KP2]: Kumpi? Palvelujakson työntekijän kielen, joka liittyy henkilöön suhteessa äidinkieli, koodi Nimitystapa Henkilön nimitystapa, 1 = toistaiseksi 2 = määräaikaisesti. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo: Koodi Selite 1 toistaiseksi voimassaoleva työsuhde 2 määräaikaisesti voimassaoleva työsuhde Palvelujakson palvelussuhteen määräaikaisuus. Palvelujakso on määräaikainen, jos siihen liittyy määräaikaisuuden peruste Pääasiallinen koulutusala 2002 Opetushallinnon 2002 luokitus koulutusaloista. Koulutusalat merkitään kohdan tehtäväjaottelun mukaisille ryhmille seuraavasti: 1. Opetushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. Kaikille opetushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, erittelemätön koulutusala ei ole vaihtoehto. 2. TKI-toiminnan henkilökunnalle merkitään koulutusala, johon työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli TKI-toiminnan henkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään koulutusalaan, merkitään heille erittelemätön koulutusala. 3. Muuhun henkilökuntaan kuuluville merkitään erittelemätön koulutusala. Ainoan poikkeuksen muodostaa kohdassa määritetty opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö, joille merkitään koulutusala johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään koulutusalaan, merkitään heille erittelemätön koulutusala. Kokonaisluku, esim. "2" (Kulttuuriala) Henkilön palvelussuhde voidaan jakaa enintään kolmeen osaan koulutusalan ja/tai tieteenalan suhteen mikäli henkilön tehtävät liittyvät useammalle koulutusalalle ja/tai tieteenalalle. Tällöin henkilöltä merkitään useampi rivi ja työajan jakautuminen koulutusaloille merkitään henkilötyövuosien kautta (esim. 0,5 htv koulutusala x ja 0,5 htv koulutusala y).

8 8/31 Palvelujakson kustannuspaikan laitos/osaston (kustannuspaikan osaston laitos/osaston) koulutusalan koodi Pääasiallinen tieteenala Tieteenalat merkitään kohdan tehtäväjaottelun mukaisille ryhmille seuraavasti: 1. Opetushenkilökuntaan kuuluville merkitään tieteenala, johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. Kaikille opetushenkilökuntaan kuuluville merkitään tieteenala, erittelemätön tieteenala ei ole vaihtoehto. 2. TKI-toiminnan henkilökunnalle merkitään tieteenala, johon työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli TKI-toiminnan henkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään tieteenalaan, merkitään heille erittelemätön tieteenala. 3. Muuhun henkilökuntaan kuuluville merkitään erittelemätön tieteenala. Ainoan poikkeuksen muodostaa kohdassa määritetty opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö, joille merkitään tieteenala johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään tieteenalaan, merkitään heille erittelemätön tieteenala. Henkilön palvelussuhde voidaan jakaa enintään kolmeen osaan koulutusalan ja/tai tieteenalan suhteen mikäli henkilön tehtävät liittyvät useammalle koulutusalalle ja/tai tieteenalalle. Tällöin henkilöltä merkitään useampi rivi ja työajan jakautuminen koulutusaloille merkitään henkilötyövuosien kautta (esim. 0,5 htv tieteenala x ja 0,5 htv tieteenala y). Tilastokeskuksen tieteenala luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim Palvelujakson suhdetta tieteenalaan ei ole määritelty mallissa Tehtävänjaottelu Henkilön tehtävien mukainen tehtäväjaottelu. 1. opetushenkilökunta, 2. T&K&I-toiminnan henkilökunta, 3. Muu henkilökunta. Pääryhmien tarkempi alajaottelu seuraa jäljessä, kohdissa Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1. Koodi Selite 1 opetushenkilökunta 2 T&K&I-toiminnan henkilökunta 3 muu henkilökunta Palvelujakson palvelussuhteen henkilöryhmään perustuva tieto.

9 9/ Päätoimiset opettajat Kerätään vain kohdan mukaiselta opetushenkilökunnalta. 1. Yliopettaja 2. Lehtori 3. Päätoiminen tuntiopettaja. Jako noudattaa entistä Amkotan opettajatiedonkeruuta, mutta tässä kohdassa kysytään vain päätoimiset opettajat. Tieto sivutoimisista opettajista kerätään kohdassa 3.6. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 2. Koodi Selite 1 Yliopettaja 2 Lehtori 3 Päätoiminen tuntiopettaja Palvelujakson palvelussuhteen henkilöryhmään perustuva tieto TKI-toiminnan henkilökunta Kerätään vain kohdan mukaiselta TKI-toiminnan henkilökunnalta. 1. Tehtävältään tutkijat tai vastaavat 2. Tehtävältään muu t&k&i-henkilöstö Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 2. Koodi Selite 1 Tehtävältään tutkijat tai vastaavat 2 Tehtävältään muu t&k&i-henkilöstö Kommentti [KP3]: Luovutaan ko? Palvelujakson palvelussuhteen henkilöryhmään perustuva tieto Muun henkilökunnan henkilöstöryhmä Kerätään vain kohdan mukaiselta muulta henkilökunnalta: 1. Atk- henkilöstö (tietohallinto- ja tietotekniikkahenkilöstö) 2. Kirjastohenkilöstö 3. Huoltohenkilöstö 4. Hallintohenkilöstö (henkilöstöhallinto, opetuksen hallinto, taloushallinto, yleishallinto) 5. Opetuksen ja-tutkimuksen tukihenkilöstö 6. Muu (edellisiin kategorioihin sopimaton) Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 3.

10 10/3 Koodi Selite 1 Atk-henkilöstö 2 Kirjastohenkilöstö 3 Huoltohenkilöstö 4 Hallintohenkilöstö 5 Opetuksen & tutkimuksen tukihenkilöstö 6 Muu Palvelujakson palvelussuhteen henkilöryhmään perustuva tieto Työajan käyttötiedot Merkitään henkilön työajan käyttötiedot alla olevien kategorioiden mukaisesti. Tiedot merkitään henkilötyövuosina, ts. kategorioiden summa on sama kuin kohdan henkilötyövuoden määrä. 1. Opetus 2. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta 3. Hallinto Esimerkkejä työajan käyttötiedon jakamisesta: Opetus: opetuksen valmistelu, kontaktiopetus, kirjalliset ja suulliset kuulustelut TKI-toiminta: sisäinen tai ulkopuolisella rahoituksella tapahtuvat t&k&i-työ, tutkimusprojektien hallinnointi, taiteellinen työ, osallistuminen tieteellisiin kokouksiin, muu itsensä kouluttaminen (tutkintoon johtava/muu) Hallinto: osallistuminen sisäiseen kehittämiseen, koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämistyö, laatutyö tai koulutusohjelman viestintä- ja markkinointitehtävät sekä osallistuminen opiskelijavalintaan. Kommentti [KP4]: Tarkemmi n tarvittaessa Kukin kategoria merkitään omana kohtanaan, joihin kuhunkin merkitään ko. kategorian henkilötyövuodet desimaalilukuna. Desimaaluvussa neljä desimaalia. Palvelussuhteen ja työajan tulosalueen suhdetta ei ole määritelty mallissa Kelpoisuustieto Ammattikorkeakoulun päätoimisten opettajien kelpoisuustieto. 1. Tutkinto puuttuu Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen

11 11/3 henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan. 2. Työkokemus puuttuu Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä. Poikkeuksia hyväksyttäviin kelpoisuusehtoihin: Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin virka tai toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan edellä tässä pykälässä säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot. Ammattikorkeakoulun perustana olevan ammatillisen oppilaitoksen sellainen opettajan viran tai toimen haltija, joka täyttää tämän ammatillisen oppilaitoksen viralle tai toimelle säädetyt kelpoisuusvaatimukset, mutta joka ei täytä ammattikorkeakoulun opettajia koskevia kelpoisuusvaatimuksia, voidaan nimittää ammattikorkeakoulun opettajan virkaan tai toimeen viiden vuoden määräajaksi virkaa tai tointa ensi kertaa täytettäessä sitä haettavaksi julistamatta. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 2: Koodi Selite 1 Tutkinto puuttuu 2 Työkokemus puuttuu 3. Tutkinto ja työkokemus puuttuu Ei mallissa Henkilötyövuosi Henkilötyövuosikertoimen laskennassa sovelletaan Valtiokonttorin laskentaapa. Kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Henkilötyövuosilla tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkallinen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta. Huom! Summa on sama kuin kohdan (työajan käyttötiedot) kategorioiden summa. Tarkempi ohje löytyy vuoden 2009 tiedonkeruun muutoksista kertovan kirjeen liitteestä: avoitesopimusneuvotteluja_koskevat_ohjeet/liitteet/amk_ohjekirje_2010_liite_2_amkota_tiedonkeruut_ja_ muutokset.pdf Neljän desimaalin tarkkuudella ilmaistu luku väliltä 0 1. Palvelujakson henkilötyökuukausien työmäärien summa.

12 12/3 3.2 Opintopistetiedonkeruu Tiedonkeruussa yhdistetään vanhat vieraskielisen opetuksen tiedonkeruu, tutkimus- ja kehittämishankkeissa suoritettujen opintopisteiden tiedonkeruu ja opintopistesuorituksia koskevat osuudet avoimen ammattikorkeakoulun tiedonkeruista. Uutena kohtana kerätään maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen suoritukset. Tiedonkeruuta laajennetaan siten, että kerätään kaikkien tutkinto-opiskelijoiden ja erillisillä opinto-oikeuksilla tai avoimessa korkeakouluopetuksessa (tutkinnon osien suorittajat) opiskelevien suoritukset, ositettuna eri kategorioihin: kenttien arvojen summa kultakin tietoriviltä on (rivin luokittelujen mukaan) korkeakoulussa suoritettujen (ei hyväksiluettujen) perustutkinto-opiskelijoiden ja erillisillä opinto-oikeuksilla tai avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintopisteiden kokonaissumma kalenterivuodelta. Lisäksi kentässä kerätään erikseen tiedot vieraskielisessä perustutkinto-opetuksessa suoritetuista opintopisteistä. Kentässä kerätään lisäksi tiedot ulkomailla suoritetuista opinnoista (hyväksiluettuja ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja, ulkomailla harjoittelussa suoritettuja opintoja) Tiedosto Tiedonkeruupohjassa on rivit, joissa on ensin vasemmalta lukein luokittelusarakkeet, ja sitten sarakkeet eri opintopistekategorioille joihin merkitään luokittelujen mukaiset opintopistesummat. Tiedot kerätään koulutusaloittain. Tiedot kerätään samalla tiedonkeruupohjalla kummaltakin korkeakoulusektorilta. Vain toista

13 13/3 sektoria koskeva luokittelu ja tietosarake on merkitty: (AMK),(YO). Yliopistot jättävät vain ammattikorkeakouluja koskevat tietokentät tyhjiksi ja päinvastoin. Uusi tiedosto xxx.xls Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedonkeruussa kerätään tiedot korkeakoulussa tilastovuonna (kalenterivuosi, johon opintosuorituksen suorituspäivämäärä kuuluu) tehtyjen opintosuoritusten laajuuksista opintopisteinä. Tiedonkeruu koskee opintosuorituksia, joiden opintosuorituksen tila on hyväksytty ja joita ei ole hyväksiluettu (eivät ole roolissa kohdesuoritus opintosuorituksen hyväksilukuun), jollei toisin mainita. Opintopisteiden summat kerätään ammattikorkeakoulujen osalta koulutusaloittain ja koulutusohjelman mukaan TKI-hankkeessa suoritetut opintopisteet / opinnäytetyö TKI-hankkeissa suoritetun opinnäytetyön opintopisteet. TKI-hankkeessa suoritetuiksi opintopisteiksi lasketaan kaikki ne opintopisteet, jotka ovat syntyneet sellaisissa työelämän tutkimiseen tai kehittämiseen tarkoitetuissa sisäisissä tai ulkopuolisella rahoituksella toimivissa hankkeissa tai toimeksiannoissa, jotka täyttävät Tilastokeskuksen määritelmän. Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotyö voi olla ulkopuolisella rahoituksella toimivaan projektiin liittyvä tai sitten työelämältä tullut toimeksianto kehittämishankkeesta, joka on nivottu opiskelijan koulutusohjelmaan. TKI-opintopisteiksi voidaan lukea opinnäytetyö silloin kun se liittyy johonkin projektiin tai toteutetaan projektiluonteisesti (projektin täyttäessä Tilastokeskuksen määrittelyn). Tutkimus- kehittämis - ja innovaatiotoiminnalla (TKI) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö. TKI-toiminnan käsitteet ja määritelmät laajemmin osoitteessa: Kokonaisluku, esim Opiskelijaprojektien, joihin liittyy opinnäyte, tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuuksien summa TKI-hankkeessa suoritetut opintopisteet / harjoittelu TKI-hankkeessa suoritetun harjoittelun opintopisteet. TKI-hankkeessa suoritetuiksi opintopisteiksi lasketaan kaikki ne opintopisteet, jotka ovat syntyneet sellaisissa työelämän tutkimiseen tai kehittämiseen tarkoitetuissa sisäisissä tai ulkopuolisella rahoituksella toimivissa hankkeissa tai toimeksiannoissa, jotka täyttävät Tilastokeskuksen määritelmän. Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotyö voi olla ulkopuolisella rahoituksella toimivaan projektiin liittyvä tai sitten työelämältä tullut toimeksianto kehittämishankkeesta, joka on nivottu opiskelijan koulutusohjelmaan. TKI-opintopisteiksi voidaan lukea harjoittelu silloin kun se liittyy johonkin projektiin tai toteutetaan projektiluonteisesti (projektin täyttäessä Tilastokeskuksen määrittelyn). TKI-toiminnan käsitteet ja määritelmät laajemmin osoitteessa: Kokonaisluku, esim Opiskelijaprojektien, joihin liittyy opintosuoritus, joka ei ole opinnäyte, ja joiden harjoittelun laajuus on positiivinen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuuksien summa.

14 14/ TKI-hankkeessa suoritetut opintopisteet / muu opiskelu TKI-hankkessa suoritetut opintopisteet, jotka eivät kuulu harjoitteluun tai opinnäytetöihin. TKI-hankkeessa suoritetuiksi opintopisteiksi lasketaan ne opintopisteet, jotka ovat syntyneet sellaisissa työelämän tutkimiseen tai kehittämiseen tarkoitetuissa sisäisissä tai ulkopuolisella rahoituksella toimivissa hankkeissa tai toimeksiannoissa, jotka täyttävät Tilastokeskuksen määritelmän. Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotyö voi olla ulkopuolisella rahoituksella toimivaan projektiin liittyvä tai sitten työelämältä tullut toimeksianto kehittämishankkeesta, joka on nivottu opiskelijan koulutusohjelmaan. TKI-opintopisteiksi voidaan lukea muun opiskelun opintopisteet silloin kun ne liittyvät johonkin projektiin (projektin täyttäessä Tilastokeskuksen määrittelyn). TKI-toiminnan käsitteet ja määritelmät laajemmin osoitteessa: Kokonaisluku, esim Opiskelijaprojektien, joihin liittyy opintosuoritus, joka ei ole opinnäyte, ja joiden harjoittelun laajuus on nolla, tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuuksien summa Muut tutkinto-opiskelijoiden suorittamat opintopisteet Tutkinto-opiskelijoiden korkeakoulussa suorittamat opintopisteet pois lukien kohdissa raportoidut pisteet. Tässä kohdassa raportoidaan siis valtaosa korkeakoulussa suoritetuista opintopisteistä. Mukaan ei lasketa hyväksiluettuja opintopisteitä. Kokonaisluku, esim Opintosuorituksien, joihin ei liity opiskelijaprojektia ja joihin liittyy opinto-oikeus korkeakoulututkintoon, joka on perustutkinto, laajuuksien summa Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden suorittamat opintopisteet Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden korkeakoulussa suorittamat opintopisteet (ei siis oman korkeakoulun tutkinto-opiskelijan vaihdossa suorittamia opintopisteitä). Kokonaisluku, esim Laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, joiden opinto-oikeuteen liittyy kansainvälinen opiskelijavaihto (vaihdon suunta on tuleva määreen lähtevä/tuleva mukaan) Avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritetut opintopisteet Mukaan ei lasketa oman ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden suorituksia, kansainvälisten vaihtoopiskelijoiden suorituksia, eikä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuja opintopisteitä. Mukaan ei lasketa myöskään erillisillä opinto-oikeuksilla suoritettuja opintopisteitä. Avoimessa

15 15/3 korkeakouluopetuksessa ja erillisillä opinto-oikeuksilla (kohta ) suoritettujen pisteiden erottelu perustuu markkinointitapaan tai korkeakoulun sisäiseen organisaatioon. Kokonaisluku, esim Laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, jotka on suoritettu avoimessa korkeakoulussa ja joihin ei liity opinto-oikeutta korkeakoulututkintoon (opetuksen järjestävässä korkeakoulussa) Erillisillä opinto-oikeuksilla opintoja suorittavien suoritukset. Mukaan ei lasketa tutkinto-opiskelijoiden suorituksia, kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden suorituksia, eikä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuja pisteitä. Mukaan ei lasketa myöskään avoimessa korkeakouluopetuksessa (kohta yllä) suoritettuja pisteitä. Pisteiden erottelu avoimesta korkeakouluopetuksesta perustuu markkinointitapaan tai korkeakoulun sisäiseen organisaatioon. Huom! Ilmiö on amk-puolella varsin marginaalinen! Kokonaisluku, esim Laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, jotka on suoritettu erillisellä opinto-oikeudella ja joihin ei liity opinto-oikeutta korkeakoulututkintoon (opetuksen järjestävässä korkeakoulussa) Maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritetut opintopisteet Maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritetut opintopisteet. Kokonaisluku, esim Laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, jotka suorittanut henkilö on maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa Vieraskielisessä perustutkinto-opetuksessa suoritetut opintopisteet Opintopisteet, jotka on suoritettu vieraskielisessä perustutkinto-opetuksessa. Kerätään Opetusministeriön asetuksen 771/2009 mukaisesti "opintopisteen suoritus on vieraskielinen, jos myös suomea, ruotsia tai saamea taitamaton olisi voinut suorittaa sen samalla tavalla." Tämän kriteerin mukaan suoritukseen liittyvän opetuksen, ohjauksen ja kirjallisten ja suullisten töiden tulee siis olla kokonaan vieraskielisiä, jotta suoritus lasketaan vieraskieliseksi. Esimerkkejä: Opiskelija suorittaa opintojakson englanniksi luennoidulla luentokurssilla, ja tenttivastaukset kirjoitetaan englanniksi --> suoritus vieraskielinen. Opiskelija suorittaa opintojakson kirjoittamalla pääosin englanninkielisen materiaalin pohjalta englanninkielisen esseen --> suoritus vieraskielinen. Opiskelija suorittaa opintojakson henkilökohtaisessa ohjauksessa (esim. soitinopetus) jossa ohjauskieli on englanti -> suoritus vieraskielinen.

16 16/3 Opiskelija suorittaa opintojakson kirjatentillä lukemalla englanninkielistä tenttikirjallisuutta ja vastaamalla tenttikysymyksiin englanniksi --> suoritus vieraskielinen. Opiskelija suorittaa opintojakson kirjatentillä lukemalla englanninkielistä tenttikirjallisuutta ja vastaa kysymyksiin suomeksi --> suoritus EI vieraskielinen. Opiskelija suorittaa opintojakson seminaarissa, jonka keskustelukieli on ruotsi. Seminaaria varten opiskelija kirjoittaa englanniksi seminaariesitelmän, jonka lähdekirjallisuus on englanninkielistä --> suoritus EI vieraskielinen. Kokonaisluku, esim Opintosuoritusten laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, joiden suorituskieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame, ja joihin liittyy opinto-oikeus joka ei liity jatkotutkintoon tai ole erillinen opinto-oikeus Ulkomailla suoritetuista opinnoissa hyväksiluetut opintopisteet Ulkomaisessa oppilaitoksessa tai ulkomaisessa työharjoittelussa suoritetut opintopisteet, jotka hyväksiluettu korkeakoulussa. Tiedot kerätään suorituspäivän mukaan. Kokonaisluku, esim Opintosuoritusten laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, jotka ovat roolissa kohdesuoritus opintosuorituksen hyväksilukuun ja jotka on suoritettu ulkomailla (opintosuorituksen hyväksilukuun roolissa lähdesuoritus liittyvien opintosuoritusten opinto-oikeuteen liittyy kansainvälinen opiskelijavaihto, jonka maa ei ole Suomi).

17 17/3 3.3 Julkaisutiedonkeruu Julkaisutietojen keruussa sovellettavaa julkaisutyyppiluokitusta on kehitetty yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Valmistellun luokituksen on tarkoitus antaa yleinen malli julkaisutyyppiluokittelulle. Korkeakouluilla voi olla käytössään tarkempia luokituksia, mutta valmisteltua luokitusta käytetään pohjana korkeakoulujen tietovarastohankkeessa. Luokituksen pääluokat ovat seuraavat: A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit B Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset C Tieteelliset kirjat (monografiat) D Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut F Julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta G Opinnäytteet H Patentit ja keksintöilmoitukset I Audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat Luokituksen tarkempi ohjeistus löytyy vuoden 2009 tiedonkeruun muutoksista kertovan kirjeen liitteestä: avoitesopimusneuvotteluja_koskevat_ohjeet/liitteet/amk_ohjekirje_2010_liite_2_amkota_tiedonkeruut_ja_ muutokset.pdf Julkaisutiedot kirjataan kaikilta korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvilta. Kirjoittajan affiliaation tulee käydä ilmi julkaisusta. Mikäli julkaisusta ei kuitenkaan jostain syystä käy ilmi mitään afiiliaatiota, kirjoittajan tulee todeta kirjallisesti olevansa palvelussuhteessa korkeakoulussa. Affiliaatio voidaan myös todeta henkilöstöjohtajan toimesta tai palvelussuhderekisteristä. Yhteisjulkaisuissa julkaisu rekisteröidään jokaisen kirjoittajan nimiin, mutta julkaisutietojen vertailukelpoisuuden vuoksi yhteisjulkaisut kirjataan opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa vain kertaalleen korkeakoulua kohden. (Esim. mikäli korkeakoululla X on 3 kirjoittajaa yhdessä julkaisussa ja korkeakoululla Y on 1 kirjoittaja samassa julkaisussa, julkaisu kirjataan tiedonkeruissa kertaalleen kumpaakin korkeakoulua kohti). Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuositasolla tietoja korkeakoulujen julkaisutoiminnasta käsikirjassa määriteltyjen julkaisutyyppien mukaisesti. Julkaisutietoja ei kerätä luokasta G (opinnäytetyöt). Tieto ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä kerätään erikseen kohdassa Tiedosto tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Julkaisuista tiedot kerätään koulutusaloittain, tieteenaloittain ja julkaisutyypeittäin. Lisäksi kerätään tieto onko julkaisu Open Access tyyppinen julkaisu sekä onko julkaisu kotimainen vai kansainvälinen. Tiedonkeruu koskee tilastovuonna julkaistuja julkaisuja, joihin suhteessa henkilö julkaisussa oleva henkilö on joko palvelussuhteessa korkeakouluun, tai muussa suhteessa korkeakouluun.

18 18/ Julkaisujen määrä Kokonaisluku. Julkaisujen määrä Julkaisutyyppi Julkaisutyypit on esitelty tarkemmin erikseen julkaistussa käsikirjassa. Julkaisukäsikirjan mukainen arvo, esim. "A1". (alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakausilehdessä) Julkaisun painoksen julkaisutyyppiin perustuva tieto Julkaisumaa (kotimainen / kansainvälinen) Kotimainen julkaisu (=1) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu Suomessa. Kansainvälinen julkaisu (=2) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on ei-suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu muualla kuin Suomessa. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1: Koodi Selite 1 kotimainen julkaisu 2 kansainvälinen julkaisu Julkaisun määreeseen kansainvälinen yhteisjulkaisu perustuva tieto Open Access- tyylinen julkaisu Open access tarkoittaa yleisellä tasolla, että julkaisun voi ladata ja lukea internetin kautta ilman korvausta ja jakaa sitä edelleen ei-kaupallisissa tarkoituksissa ilman rajoituksia tai maksuja. Open access -julkaisu ei tarkoita tilausmaksullisten julkaisujen open access -kopioita, jotka ovat luettavissa esim. tutkimusorganisaatioiden digitaalisissa arkistopalveluissa. OPM:n julkaisutyyppijaottelussa open access -julkaisuja ei erotella tilausmaksullisista julkaisuista, eli open access ei sinänsä ole julkaisutyypin määritelmä. Tullakseen rekisteröidyksi vertaisarvioiduksi julkaisuksi myös open access -julkaisulta edellytetään tieteellistä vertaisarviointimenettelyä. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1: Koodi Selite 1 Open access -julkaisu 2 muu julkaisu

19 19/3 Julkaisun Open access Julkaisun tieteenala Tilastokeskuksen tieteenalaluokitus. Tilastokeskuksen tieteenala luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim Julkaisun suhdetta tieteenalaan ei ole määritelty sitovasti mallissa. Jos julkaisuun liittyy tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulos, siihen suhteella tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksen tieteenala liittyvät tieteenalat Julkaisun koulutusala Opintohallinnon vuoden 2002 koulutusluokitus. Opetushallinnon koulutusluokituksen 2002 mukainen 1-numeroinen koulutusalakoodi, esim Julkaisun suhdetta koulutusalaan ei ole määritelty sitovasti mallissa. 3.4 Toimipistetiedonkeruu Toimipiste on sellainen kokonaisuus, jossa toiminta tapahtuu samassa tai läheisissä katuosoitteissa, ja jossa rakennusten suurin etäisyys toisistaan on maksimissaan sadoissa metreissä. Toimipisteen kunkin erillisen rakennuksen katuosoite ilmoitetaan erikseen. Toimipisteellä ei tarkoiteta organisaatiorakenteeseen perustuvaa toimintayksikköä eikä yhteishaussa käytettyä opetuspistettä. Lähtökohtana on fyysinen kokonaisuus. Toimipisteen tiedot kerätään kuten Amkota-tiedonkeruussa. Toimipisteen tunnus ja ammattikorkeakoulun tunnus muodostavat yhdessä avaimen, joka kerätään myös osana henkilöstötiedonkeruuta. Tätä kautta saadaan tieto toimipisteeseen kohdistuvista henkilötyövuosista Tiedosto tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedonkeruu koskee korkeakoululla tilastovuonna olleita toimipisteitä Toimipisteen nimi Ammattikorkeakoulut nimeävät itse toimipisteensä ja antavat niille numerokoodin. (alla Toimipisteen tunnus). Korkeakoulun itse toimittaman toimipisteluettelon mukainen nimi (Esim. Ounasvaaran kampus)

20 20/3 Kuten Toimipisteen nimi. Toimipiste, jossa joko on opetustapahtumaan liittyviä tilavarauksia (tutkintoon johtava koulutus tai muu opintopisteiden suorittaminen) tai joka on kustannuspaikan, jossa tapahtuu tki- ja palvelutoimintaa, kustannuspaikan toimipiste. Ulkoisten organisaatioiden toteuttama ostettu opetus? Toimipisteen tunnus Korkeintaan kolminumeroinen ammattikorkeakoulun itse antama toimipisteen tunnuskoodi. Kuten henkilöstötiedonkeruussa Toimipisteen tunnus ja ammattikorkeakoulun tunnus muodostavat yhdessä avaimen, jota kautta saadaan tieto tiettyyn toimipisteeseen kohdistuvista henkilötyövuosista. Numerokoodi Toimipisteen nimi. Toimipiste, jossa joko on opetustapahtumaan liittyviä tilavarauksia (tutkintoon johtava koulutus tai muu opintopisteiden suorittaminen) tai joka on kustannuspaikan, jossa tapahtuu tki- ja palvelutoimintaa, kustannuspaikan toimipiste Toimipisteessä työskentelevän henkilöstön lukumäärä Kommentti [KP5]: lkm+htv? Toimipisteessä työskentelevän henkilöstön lukumäärä. Tilanne vuoden lopussa. Tiedonkeruu kuten Amkotatiedonkeruu. Tämä tiedonkeruu on päätoimisen henkilökunnan osalta osittain päällekkäinen henkilötiedonkeruusta saatavan htv-tiedon kanssa. Tässä kohdassa tieto lukumääränä ja lisäksi kerätään tieto myös sivutoimisesta henkilökunnasta. Henkilöstön lukumäärä ilmoitetaan poikkileikkaustilanteen mukaan päätoimisen henkilöstön lukumääränä (ei htv), johon lisätään muun kuin päätoimisen henkilöstön (sivutoimiset opettajat, ostopalvelun opetus, luennoitsijat, eri henkilöstöryhmien sivutoimisen ja ostopalvelun) työmäärä henkilötyövuosina kalenterivuoden ajalta. Kokonaisluku, esim. 5. Toimipisteeseen suhteessa henkilö tilassa olevien työntekijöiden määrä. Henkilöiden, joilla on henkilö tilassa -suhde toimipisteeseen, määrä Toimipisteessä tapahtuva toiminta

21 21/3 Tarkastellaan toimipisteessä tapahtuvaa toimintaa. Toiminta jaetaan tutkintoon johtavaan koulutukseen, TKItoimintaan sekä palvelutoimintaan. Aiemmasta Amkota-tiedonkeruusta on muuttunut se, että kaikki tutkintoon johtava koulutus kerätään samaan kenttään. Jaetaan kolmeen kenttään: - koulutus - TKI-toiminta - palvelutoiminta,joissa kussakin koodisto 1 - kyllä, 2 - ei 1) koulutus Jos toimipisteessä on opetustapahtumaan liittyviä tilavarauksia, merkitään kohta koulutus 2) TKI-toiminta Jos toimipiste on kustannuspaikan, jossa tapahtuu tki-toimintaa, kustannuspaikan toimipiste. 3) palvelutoiminta Jos toimipiste on kustannuspaikan, jossa tapahtuu palvelutoimintaa, kustannuspaikan toimipiste Toimipisteen katuosoite Toimipisteen kunkin erillinen katuosoite ilmoitetaan erikseen. Vapaamuotoinen teksti, esim. Koulukatu 17 Toimipisteeseen suhteessa rakennuksen osoite olevien osoitteiden katuosoitteet Toimipisteen postinumero Toimipisteen katuosoitteen määräämä postinumero, joka on kytketty postitoimipaikkaan. Jokaiselle katuosoitteelle ilmoitetaan postinumero. Postinumeron perusteella toimipisteelle määräytyy automaattisesti postitoimipaikka- ja kuntatiedot, kuten Amkota-tiedonkeruussakin tapahtui. Itellan postinumerotiedoston mukainen 5-numeroinen postinumero, esim Toimipisteeseen roolilla rakennuksen osoite liittyviin osoitteisiin roolilla maantieteellinen postinumero liittyvän postinumeron postinumero. 3.5 Erikoistumisopintoihin hakeneet ja paikan vastaanottaneet opiskelijat Aiempi tutkinto on edellytyksenä erikoistumisopintoihin pääsylle. Erikoistumisopinnot ovat täydennyskoulutusta ja ne järjestetään vähintään 30 opintopisteen laajuisina täydennyskoulutusohjelmina. Erikoistumisopintojen suorittamisesta annetaan todistus, mutta se ei ole tutkintoon johtavaa.

22 22/3 Kuten Amkota-tiedonkeruussakin, kirjataan erikoistumisopintoihin hakeneet ja hyväksytyt (koulutustyyppikoodi 3) muista koulutustyypeistä poiketen suoraan rekisteriin ammattikorkeakoulujen toimesta Tiedosto tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedot kerätään kalenterivuosittain, eroteltuna syys- ja kevätlukukauteen. Tiedot kerätään koulutusohjelmittain sekä sukupuolen mukaan eroteltuna. Tiedonkeruu koskee tilastovuonna erikoistumisopintoihin opiskelupaikkahakemuksen jättäneitä henkilöitä Erikoistumisopintoihin hakeneet ja paikan vastaanottaneet opiskelijat/ valitut? Erikoistumisopintoihin syys- ja kevätlukukauden hauissa samana vuonna alkavaan koulutukseen hakeneet opiskelijat. Kerätään tieto koulutusohjelmittain ja sukupuolen mukaan. Tilastokeskuksen korkeakoulukohtaisen koulutusohjelmaluokituksen mukainen arvo, esim. E101 Vapaaaika- ja nuorisotyön erikoistumisopinnot. Kommentti [KP6]: Virhe: vuonna 2010 alkavaan koulutukseen hakeneita Kommentti [KP7]: Kumpi? Tiedonkeruulomakkeessa on kahdeksan kohtaa: 1. Erikoistumisopintoihin hakeneet naiset (kevät) 2. Erikoistumisopintoihin hakeneet naiset (syksy) 3. Erikoistumisopintoihin hakeneet miehet (kevät) 4. Erikoistumisopintoihin hakeneet miehet (syksy) 5. Erikoistumisopintoihin paikan vastaanottaneet naiset (kevät) 6. Erikoistumisopintoihin paikan vastaanottaneet naiset (syksy) 7. Erikoistumisopintoihin paikan vastaanottaneet miehet (kevät) 8. Erikoistumisopintoihin paikan vastaanottaneet miehet (syksy) Niiden opiskelupaikan hakijoiden, joiden opiskelupaikkahakemuksen valintaerän hakukohteen hakukohteeseen liittyvä koulutus korkeakoulussa on erikoistumisopintoja, määrä. Erikoistumisopintoihin kohdistuvaan opiskelupaikkahakemukseen roolilla valintaerän hakukohde olevaan hakukohteeseen roolilla koulutus korkeakoulussa liittyvän koulutuksen sisällön koulutusohjelman koodi. Erikoistumisopintoihin kohdistuvaan opiskelupaikkahakemukseen roolilla valintaerän hakukohde liittyvän valintaerän lukukausi.

23 23/3 3.6 Tiedonkeruu sivutoimisesta henkilökunnasta Erillisen henkilöstötiedonkeruun ulkopuolelle jäävä tiedonkeruu sivutoimisesta henkilökunnasta. Kalenterivuosittainen tiedonkeruu kohdistuu sivutoimisiin tuntiopettajiin (tuntien määrä), ostopalveluina hankittuun tuntiopetukseen (tuntien määrä), luennoitsijoihin (luennoitsijoiden lukumäärä sekä tuntien määrä) sekä ostopalveluna hankittuihin työtunteihin (tuntien määrä). Jako on sama kuin Amkota-tiedonkeruussa Tiedosto tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Sivutoimisten tuntiopettajien opetustunnit Sivutoimisilla opettajilla tarkoitetaan sellaisia opettajia, jotka eivät ole ammattikorkeakoulun päätoimisia opettajia, mutta toimivat opettajina jossain muussa oppilaitoksessa (esim. ammatillinen oppilaitos, lukio) tai korkeakoulussa (ammattikorkeakoulu, yliopisto) Sivutoimisten tuntiopettajien työ tilastoidaan koulutusaloittain tuntien määrinä. (Henkilötyövuosi on 1600 tuntia.) Kokonaisluku, esim Niiden työntekijöiden, jotka ovat sivutoimisessa palvelussuhteessa korkeakouluun mutta eivät ole palvelussuhteen laadun mukaan päätoimisia opettajia ja jotka toimivat ulkoisessa organisaatiossa opettajina, opetustuntien määrä (ulkoisessa organisaatiossa?) Ostopalveluna hankittu tuntiopetus Kerätään tieto ostopalveluina hankitusta tuntiopetuksesta. Tunnit tilastoidaan koulutusaloittain tuntimäärinä. Kokonaisluku, esim. 16. Ei mallissa.

24 24/ Luennoitsijat Luennoitsijoilla tarkoitetaan ammattikorkeakouluissa opettavaa henkilöstöä, jonka ammatti ei ole opettaja. Tieto kerätään erikseen suomalaisista ja ulkomaalaisista luennoitsijoista. Luennoitsijoiden lukumäärissä voidaan käyttää desimaalilukuja (1 desim.), mikäli jotkut luennoitsijat toimivat useamman kuin yhden koulutusalan luennoitsijoina. Aloittain yhteen lasketun luennoitsijoiden määrän on oltava ammattikorkeakoulun kaikkien luennoitsijoiden määrä. Henkilö tilastoidaan vain kerran vaikka hänellä olisi useampia luentosarjoja. Kokonaisluku, esim. 5, tai desimaaliluku yhden desimaalin tarkkuudella, esim. 3,5. Niiden työntekijöiden, jotka ovat päätoimisessa palvelussuhteessa korkeakouluun mutta eivät ole palvelussuhteen laadun mukaan päätoimisia opettajia ja joilla on henkilön rooli opettaja tai vastaava jonkin opetuksen toteutuksen suhteeseen henkilö opetuksen toteutuksessa / henkilön rooli opetuksessa, määrä Luennoitsijoiden oppitunnit Luennoitsijoilla tarkoitetaan ammattikorkeakouluissa opettavaa henkilöstöä, jonka ammatti ei ole opettaja. Tieto kerätään erikseen suomalaisista ja ulkomaalaisista luennoitsijoista. Tilastoidaan suomalaisten ja ulkomaalaisten luennoitsijoiden pitämät oppitunnit koulutusaloittain. Kokonaisluku, esim Suomalaisten luennoitsijoiden pitämät oppitunnit 2. Ulkomaalaisten luennoitsijoiden pitämät oppitunnit Niiden työntekijöiden, jotka ovat päätoimisessa palvelussuhteessa korkeakouluun mutta eivät ole palvelussuhteen laadun mukaan päätoimisia opettajia ja joilla on henkilön rooli opettaja tai vastaava jonkin opetuksen toteutuksen suhteeseen henkilö opetuksen toteutuksessa / henkilön rooli opetuksessa, pitämien opetustapahtumien pituuksien (päättymisaika alkamisaika) summa Ostopalveluina hankittu eri henkilöstöryhmien työmäärä Kerätään ammattikorkeakouluittain tieto sivutoimisesta, ostopalveluina hankitusta työstä. Tunnit tilastoidaan henkilöstöryhmittäin, kuten henkilöstötiedonkeruussa kohdassa Atk- henkilöstö (tietohallinto- ja tietotekniikkahenkilöstö) 2. Kirjastohenkilöstö 3. Huoltohenkilöstö 4. Hallintohenkilöstö (henkilöstöhallinto, taloushallinto, yleishallinto) 5. Opetuksen & tutkimuksen tukihenkilöstö (opetuksen hallinto, muu opetuksen tukitoiminta) 6. Muu (edellisiin kategorioihin sopimaton) Koodi Selite

25 25/3 1 Atk-henkilöstö 2 Kirjastohenkilöstö 3 Huoltohenkilöstö 4 Hallintohenkilöstö 5 Opetuksen & tutkimuksen tukihenkilöstö 6 Muu Ei mallissa. 3.7 Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat Avoimeksi amk-opetukseksi tilastoidaan vain sellainen avoimena järjestetty opintojakso, joka löytyy kyseisen ammattikorkeakoulun jonkin koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Avoimen amk-opetukseen osallistuneista tilastoidaan erikseen ulkopuoliset osallistujat sekä ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat opiskelijat Tiedosto tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedonkeruu koskee tilastovuonna korkeakoulun avoimessa korkeakoulussa opintosuorituksia suorittaneita opiskelijoita Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat Kerätään tieto koulutusaloittain ja sukupuolen mukaan. Lisäksi tieto erotellaan sen mukaan onko opiskelija ulkopuolinen vai saman ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelija. Henkilö tilastoidaan kerran tutkintoa kohden. Kokonaisluku, esim. 39. Tiedonkeruuseen kaksi kohtaa: 1. Saman ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat, miehiä 2. Saman ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat, naisia 3. Ulkopuoliset avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat, miehiä 4. Ulkopuoliset avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat, naisia Niiden henkilöiden, jotka ovat suorittaneet avoimessa korkeakoulussa opintosuorituksen, jonka opintosuorituksen tila on hyväksytty, joka ei ole suhteessa kohdesuoritus opintosuorituksen hyväksilukuun ja johon ei liity opinto-oikeutta korkeakoulututkintoon, määrä. Kommentti [KP8]: Halutaank o mukaan? Kommentti [KP9]: amk:ta Kommentti [KP10]: Virhe: tieto ilmoittautumisen mukaan

26 26/3 3.8 Maahanmuuttajien valmentava koulutus Tiedosto tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedot kerätään koulutusaloittain ja sukupuolen mukaan Maahanmuuttajien valmentavaan koulutuksen osallistujat Ammattikorkeakouluissa tarjottavaa maksutonta ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, jonka tarkoituksena on antaa maahanmuuttajille riittävät valmiudet hakeutua ammattikorkeakouluopintoihin ja menestyä niissä. Opinnoissa on painotettu erityisesti korkeakouluopintojen edellyttämän kielitaidon vahvistamista sekä itsenäisen ja tutkivan opiskelutavan omaksumista. Kokonaisluku, esim. 40. Tiedonkeruuseen kaksi kohtaa: 1. Maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa opiskelevien miesten lukumäärä 2. Maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa opiskelevien naisten lukumäärä Niiden henkilöiden, jotka ovat suorittaneet maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa opintosuorituksen, jonka opintosuorituksen tila on hyväksytty, joka ei ole suhteessa kohdesuoritus opintosuorituksen hyväksilukuun ja johon ei liity opinto-oikeutta korkeakoulututkintoon, määrä. 3.9 Opinnäytetyöt Tiedosto Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tieto ammattikorkeakoulussa hyväksytysti suoritetuista opinnäytetöistä. Tapauksissa joissa opinnäytetyöllä on useampia tekijöitä tilastoidaan se niin monta kertaa kuin työllä on tekijöitä Opinnäytetyö Tiedot opinnäytetöistä kerätään kalenterivuosittain, koulutusaloittain ja koulutustyypeittäin (nuorten koulutus, aikuiskoulutus ja ylemmät amk-tutkinnot). Erikseen kerätään tieto mikäli opinnäytetyö on hankkeistettu. Opinnäytetyön hankkeistuksesta tulee aina olla kirjallinen sopimus kahden sopijaosapuolen välillä ja tuon sopimuksen tulee olla tehtynä ennen opinnäytetyön aloittamista. Opinnäytetyö on hankkeistettu silloin, kun joku (yksi tai useampi) seuraavista kriteereistä täyttyy: Työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä. Opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja.

27 27/3 Työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan. Kokonaisluku, esim Hankkeistetut opinnäytetyöt 2. Opinnäytetyöt (ei hankkeistetut) Niiden opinnäytteiden, joidenka opintosuorituksen tila on hyväksytty ja jotka eivät ole suhteessa kohdesuoritus opintosuorituksen hyväksilukuun. (Opinnäyte on opintosuoritus, joka liittyy korkeintaan yhteen opinto-oikeuteen, joten opintosuoritus lasketaan kerran kutakin suorittajaa kohti.)