OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2010

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1/35 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö LUONNOS OKM:n yliopistojen tiedonkeruukäsikirja 2010 LUONNOS Johdanto Tietojen toimittaminen Tiedonkeruut Yliopistojen henkilöstötiedonkeruu Opintopistetiedonkeruu Julkaisutiedonkeruu Kampustiedonkeruu Taloustiedonkeruu Täydennyskoulutuksen tiedonkeruu Avoin yliopisto-opetus Opettaja- ja tutkijavierailut Tilatiedonkeruu Harjoittelukoulut Luokitukset Tilastokeskuksen oppilaitostunnus Koulutusalaluokittelu Koulutusalaluokittelu Tieteenalaluokittelu... 33

2 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 2/35 1 Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruukäsikirja sisältää käsitemäärittelyt niille tiedoille, jotka yliopistojen tietojärjestelmistä tarvitaan ministeriön valtakunnallista tiedonkeruuta varten. Tiedot kerätään vuosittain ministeriön XDW-tietokantaan. Tiedonkeruukäsikirja korvaa ennen vuosittain julkaistun Kota-käsikirjan. Verrattuna aiempaan Kota-käsikirjaan tiedonkeruun ohjeistuksia on tarkistettu sekä kuhunkin ohjeistukseen on lisätty ko. tiedonkeruun suhde korkeakoulujen yhteiseen XDW-käsitemalliin. Käsitemallissa määritellään hallinnonalan yhteiset käsitteet ja niiden väliset suhteet sekä harmonisoidaan hallinnonalan yhteinen termistö. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevat tiedonkeruut tullaan jatkossa määrittelemään käsitemallin kautta. Tietojen keruuta on harmonisoitu Tilastokeskuksen kanssa siten, että Tilastokeskus hyödyntää henkilöstiedonkeruun, julkaisutiedonkeruun ja taloustiedonkeruun tietoja. Kerättäviä tietoja käytetään yliopistojen ohjauksessa (rahoitusmalli, tunnuslukutavoitteet, OKM:n palaute), opetus- ja kulttuuriministeriön raportoinnissa ulospäin ja horinsontaalisessa yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa sekä suomalaisen korkeakoululaitoksen tilan kuvaamisessa. Tiedot kerätään XDWtietokantaan josta ne ovat myös korkeakoulujen käytössä vuoden 2011 alussa käynnistyvän raportointiportaalin kautta. Uudistettava raportointiportaali tulee korvaamaan ja laajentaman merkittävästi nykyistä Kota-online palvelua. Yhteinen tietovarasto ja raportointiportaali mahdollistavat luotettavan ja vertailukelpoisen trenditiedon niin yksittäisen korkeakoulun kuin koko korkeakoululaitoksen kehityksestä, ja tarjoavat työkalun myös yksittäisen korkeakoulun johdolle. Verrattuna aikaisempiin tiedonkeruihin vuoden 2010 koskevat tiedonkeruut ovat osittain muuttuneet oleellisesti. Lisäksi aiempia tiedonkeruita on ryhmitelty uudella tavalla (esim. kaikki opintopisteisiin liittyvät tiedonkeruut on yhdistetty). Tiedonkeruiden muutoksien taustalla yliopistojen aseman muutos, julkaisuluokittelun muuttuminen, tutkijanuramallin käyttöönotto sekä yleisesti erityisesti tutkimuspuolen kasvaneet paineet tarkemmalle tiedolle laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Oleellisimmin ovat muuttuneet henkilöstötiedonkeruu, julkaisutiedonkeruu ja taloustiedonkeruu. Uutena tiedonkeruuna mukaan on tullut kampus-tiedonkeruu. Opettaja- ja tutkijavierailuissa lyhyen vierailun rajaa on lyhennetty yhteen viikkoon. Täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen tiedonkeruita on kevennetty. Tilatiedonkeruuta on muutettu ottamaan huomioon uudet yliopistokiinteistö-osakeyhtiöt.

3 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 3/35 2 Tietojen toimittaminen Tietojen toimittamisen aikataulu: Viimeistään Henkilöstötiedonkeruu - Täydennyskoulutuksen tiedonkeruu - Avoimen yliopisto-opetuksen tiedonkeruu Viimeistään Opettaja- ja tutkijavierailujen tiedonkeruu - Tila -tiedonkeruu - Kampus -tiedonkeruu - Harjoittelukoulujen tiedonkeruu - Opintopistetiedonkeruu Viimeistään Julkaisutiedonkeruu - Taloustiedonkeruu Tiedot toimitetaan tiedonkeruusta riippuen joko Excel-lomakkeella tai csv-muotoisina tiedostoina. Cvsmuotoisten tiedostojen kenttien erottimena on ',' tietueiden erottimena CR+LF (Unicode-merkit 0x0D ja 0x0A), ja tiedoston koodaus on UTF-8. Tiedoston ensimmäiselle riville tulee sarakkeiden nimet. Esimerkkejä tiedostoista on RAKETTI-hankkeen sivuilla: [tiedostoja ei vielä ole]. Tiedostot toimitetaan otsikossa "tiedon muoto" olevan ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstö- ja julkaisutiedonkeruussa tiedoista toimitetaan pelkkä koodi, ei selitettä.

4 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 4/35 3 Tiedonkeruut 3.1 Yliopistojen henkilöstötiedonkeruu Yliopistojen henkilöstötiedonkeruu uudistuu vuoden 2010 tietojen keruussa siten, että aiempi summatietopohjainen tiedonkeruu muutetaan palvelussuhdejaksotasoiseksi tiedonkeruuksi. Yksinkertaisimmissa tapauksissa palvelusuhdejakso tarkoittaa yhden vuoden palvelussuhdejaksoa eli henkilölle tulee tiedonkeruuseen yksi rivi. Jää yliopiston päätettäväksi merkitäänkö tiedonkeruuseen jokainen palvelussuhdejakso erikseen vaikka tiedonkeruun ulottuvuuksissa ei tapahtuisi muutoksia. Mikäli henkilön tehtävät liittyvät usemmalle koulutusalalle tai tieteenalalle, voidaan henkilön palvelussuhde jakaa enintään kolmeen osaan pääasiallisen koulutusalan ja/tai tieteenalan suhteen. Tällöin henkilöltä merkitään useampi rivi, ja työajan jakautuminen koulutusaloille ja tieteenaloille merkitään henkilötyövuosien kautta. (esim. 0,5 htv tieteenala x ja 0,5 htv tieteenala y). Mikäli jotain tietoa ei ole saatavilla yliopiston henkilöstötietojärjestelmästä, (esim. tutkinnon suoritusmaa) niin kohta jätetään tyhjäksi. Samoin tiettyä tehtäväjaottelun mukaista ryhmää koskevat kohdat jätetään tyhjäksi muilta kuin ko. ryhmiltä (esim. tutkijanuravaihe täytetään vain opetus- ja tutkimushenkilökunnalta). Sivutoimisten tuntiopettajien tietojen toimittamisessa voidaan tiedonkeruuohjetta soveltaa tarkemmin sovittavalla tavalla, mikäli kaikkia tietoja ei ole saatavilla henkilöstötietojärjestelmästä. Tiedot kerätään kaikilta päätoimen palvelussuhteessa olevilta ja sivutoimisilta tuntiopettajilta Tiedosto.csv tiedosto. Määrittely... Esimerkkitiedosto: Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedonkeruu koskee korkeakouluun tilastovuonna palvelussuhteessa olleita työntekijöitä ja heihin liittyviä palvelujaksoja Henkilötunnus / TAI henkilönumero Henkilön suomalainen henkilötunnus. Jos henkilöllä ei ole henkilötunnusta, jätetään tyhjäksi. Vaihtoehto on kerätä tiedot henkilönumeroittain. Tilastokeskus kerää yliopistoilta omaan käyttöönsä henkilöstötiedot henkilötunnuksittain josta voidaan muodostaa avain henkilötiedonkeruuseen. Henkilön identifoivaa tietoa tarvitaan jotta esim. tutkijanurajärjestelmän kehitystä voidaan seurata eri vuosina. [Tiedonkeruuta tarkennetaan Kota-seminaarissa 24.9.] Väestötietoasetuksen 886/1993 mukaan, esim F. Palvelujakson työntekijän henkilötunnus Yliopisto Yliopiston koodi.

5 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 5/35 Tilastokeskuksen oppilaitosluokituksen mukainen 5-numeroinen arvo, esim koodisto: Palvelujakson korkeakoulun (palvelujakson kustannuspaikan osaston laitoksen korkeakoulun) koodi Tiedekunta tai vastaava Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruissa käyttämä tiedekuntakoodi. Kunkin yliopiston käytössä olevat tiedekuntakoodit löytyvät Tilastokeskuksen vuosittain julkaisemista yliopistokohtaisista koodistoista. Tiedekuntien sisäisiä erillislaitoksia ei eritellä, muut kuin tiedekunnat erittelemättömiksi. Kokonaisluku, esim "1" (Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta). Palvelujakson tiedekunta/koulutusyksikön (palvelujakson kustannuspaikan osaston laitoksen tiedekunta) koodi Laitos tai vastaava Henkilön sijoitusyksikkö/vastuualue. Käytetään samoja vastuualueita kuin Tilastokeskuksen t&ktiedonkeruissa Palvelujakson laitoksen (palvelujakson kustannuspaikan osaston laitos) koodi (Ovatko samoja kuin TK:n koodistossa?) Kampus Kampuksen koodi. Kampustieto viittaa uuteen tiedonkeruuseen, jossa yliopistoilta kysytään kampuksien lukumäärä- ja toimintatietoja. Yliopistot määrittävät koodit itse kampustiedonkeruussa, koodit 3 numeroisia. Koodisto muodostuu kampustiedonkeruun yhteydessä. Korkeakoulun itse toimittaman toimipisteluettelon mukainen 3-numeroinen koodi. Palvelujakson toimipisteen koodi Nimike Tiedonkeruussa käytetään EK:n / Sivistystyönantajat ry:n ylläpitämää ammattinimikekoodistoa. Koodisto pohjautuu Valtiokonttorin nimikekoodistolle.

6 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 6/35 Nimikkeen 5-numeroinen ammattikoodi. koodisto: allit/liite_1014_8542.pdf Palvelujakson (tehtävänkuvauksen) nimikeen koodi Tutkinto Korkein henkilön suorittama tutkinto, Tilastokeskuksen koulutuskoodisto. Tilastokeskuksen koulutusluokituksen 2009 mukainen 6-numeroinen arvo, esim Palvelujakson työntekijän tutkinnon suorituksista korkeimman tutkinnon koodi. Jos henkilö (työntekijä) on suorittanut useamman samantasoisen tutkinnon, niistä viimeisin Tutkinnon suoritusmaa Korkeimman suoritetun tutkinnon suoritusmaa, Tilastokeskuksen maakoodisto, 3-numeroinen tunnus (ISO 3166-standardi). Tilastokeskuksen valtiot ja maat luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim Palvelujakson työntekijän tutkinnon suorituksista korkeimman tutkinnon suoritusmaata vastaava koodi Sukupuoli Henkilön sukupuoli. 1 = mies, 2 = nainen. Tilastokeskuksen sukupuoliluokituksen mukainen 1-numeroinen arvo, esim Palvelujakson työntekijän sukupuolen koodi Syntymävuosi Henkilön syntymävuosi.

7 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 7/35 Standardin ISO 8601 mukainen 4-numeroinen vuoden esitysmuoto. [myös Palvelujakson työntekijän syntymäajan vuosiosa Kansalaisuus Henkilön kansalaisuus tilastovuoden lopussa. Tilastokeskuksen maakoodisto. Mikäli henkilö on Suomen kansalainen, merkitään tämä (tapauksissa joissa henkilöllä on useita kansalaisuuksia). Tilastokeskuksen valtiot ja maat luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim Palvelujakson työntekijän maan, joka liittyy henkilöön suhteessa kansalaisuus, koodi Äidinkieli Henkilön äidinkieli, Tilastokeskuksen kielikoodisto. Tilastokeskuksen kielet luokituksen mukainen mukainen 2-kirjaiminen tai 2-numeroinen arvo, esim. fi. Palvelujakson työntekijän kielen, joka liittyy henkilöön suhteessa äidinkieli, koodi Nimitystapa / Työsopimuksen kesto Henkilön nimitystapa. EK:n tiedustelun kanssa yhdenmukainen Työsopimuksen kesto (1 = vakinainen, kokoaikainen, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, 2 = vakinainen, osa-aikainen, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, 3 = määräaikainen, kokoaikainen työsopimus, 4 = määräaikainen, osa-aikainen työsopimus.) Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo: Koodi Selite 1 vakinainen, kokoaikainen, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus 2 vakinainen, osa-aikainen, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus 3 määräaikainen, kokoaikainen työsopimus 4 määräaikainen, osa-aikainen työsopimus Palvelujakson palvelussuhteen määräaikaisuus. Palvelujakso on määräaikainen, jos siihen liittyy määräaikaisuuden peruste.

8 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 8/ Pääasiallinen koulutusala 1995 Koulutusala 1995 tarkoittaa Opetushallinnon 1995 luokitusta opintoaloista. Opetushallinnon 1995 opintoaloja nimitetään yleisesti koulutusaloiksi mm. valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen koulutusvastuista sekä Kota-tietokannassa. Koulutusalat merkitään kohdan tehtäväjaottelun mukaisille ryhmille seuraavasti: 1. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. Kaikille opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, erittelemätön koulutusala ei ole vaihtoehto. 2. Muuhun henkilökuntaan kuuluville merkitään erittelemätön koulutusala. Ainoan poikkeuksen muodostaa kohdassa määritetty opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö, joille merkitään koulutusala johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään koulutusalaan, merkitään heille erittelemätön koulutusala. 3. Harjoittelukoulujen henkilökunnaksi merkityille merkitään aina erittelemätön koulutusala. Opetushallinnon koulutusluokituksen 1995 mukainen 2-numeroinen koodi, esim Palvelujakson kustannuspaikan laitos/osaston (kustannuspaikan osaston laitos/osaston) koulutusalan koodi Pääasiallinen koulutusala 2002 Koulutusala_02 tarkoittaa Opetushallinnon 2002 luokitusta koulutusaloista. Koulutusalat merkitään kohdan tehtäväjaottelun mukaisille ryhmille seuraavasti: 1. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. Kaikille opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, erittelemätön koulutusala ei ole vaihtoehto. 2. Muuhun henkilökuntaan kuuluville merkitään erittelemätön koulutusala. Ainoan poikkeuksen muodostaa kohdassa määritetty opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö, joille merkitään koulutusala johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään koulutusalaan, merkitään heille erittelemätön koulutusala. 3. Harjoittelukoulujen henkilökunnaksi merkityille merkitään aina erittelemätön koulutusala. Opetushallinnon koulutusluokituksen 2002 mukainen 1-numeroinen koodi, esim Palvelujakson kustannuspaikan laitos/osaston (kustannuspaikan osaston laitos/osaston) koulutusalan koodi Pääasiallinen tieteenala Pääasiallinen tieteenala merkitään kohdan tehtäväjaottelun mukaisille ryhmille seuraavasti:

9 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 9/35 1. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville merkitään tieteenala, johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. Kaikille opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville merkitään tieteenala, erittelemätön tieteenala ei ole vaihtoehto. 2. Muuhun henkilökuntaan kuuluville merkitään erittelemätön tieteenala. Ainoan poikkeuksen muodostaa kohdassa määritetty opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö, joille merkitään tieteeenala johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään tieteenala, merkitään heille erittelemätön tieteenala. 3. Harjoittelukoulujen henkilökunnaksi merkityille merkitään aina erittelemätön tieteenala. Tieteenalana käytetään Tilastokeskuksen tieteenalaluokitusta. Tilastokeskuksen tieteenala luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim Palvelujakson suhdetta tieteenalaan ei ole määritelty mallissa Tehtäväjaottelu Henkilön tehtävien mukainen tehtäväjaottelu, ei välttämättä sama kuin henkilöön sovellettava palkkausjärjestelmä. 1.Opetus- ja tutkimushenkilökunta 2. Muu henkilökunta 3. Harjoittelukoulujen henkilöstö Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1. Koodi Selite 1 opetus- ja tutkimushenkilökunta 2 muu henkilökunta 3 harjoittelukoulujen henkilöstö Palvelujakson palvelussuhteen henkilöryhmään perustuva tieto Tutkijanuravaihe tai tuntiopettajuus Kohdan mukaiselta opetus- ja tutkimushenkilöstöltä, opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmän mukainen tutkijanuravaihe tai tuntiopettajuus: 1. I. porras (Tutkijakoulutettava/ Nuorempi tutkija, jne) 2. II porras (Tutkijatohtori, jne) 3. III porras (Yliopistonlehtori, jne) 4. IV porras (Professori/Akatemiaprofessori/Tutkimusprofessori/Tutkimusjohtaja, jne)

10 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 10/35 5. Tuntiopettaja (kaikki opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat, joita ei ole sijoitettu tutkijanurajärjestelmän piiriin) Tutkijanuraportaiden määritelmät: Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1. Koodi Selite 1 I. porras (Tutkijakoulutettava/ Nuorempi tutkija, jne) 2 II porras (Tutkijatohtori, jne) 3 III porras (Yliopistonlehtori, jne) 4 IV porras (Professori/Akatemiaprofessori/Tutkimusprofessori/Tutkimusjohtaja, jne) 5 Tuntiopettaja Palvelujakson nimikkeen tutkijauraporrastaso Henkilöstöryhmä Kohdan mukaiselta muulta henkilöstöltä: 1. Atk- henkilöstö 2. Kirjastohenkilöstö 3. Huoltohenkilöstö 4. Hallintohenkilöstö 5. Opetuksen & tutkimuksen tukihenkilöstö 6. Muu (edellisiin kategorioihin sopimaton, esim. apteekkihenkilöstö) Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. "1" (Atk-henkilöstö): Koodi Selite 1 Atk-henkilöstö 2 Kirjastohenkilöstö 3 Huoltohenkilöstö 4 Hallintohenkilöstö 5 Opetuksen & tutkimuksen tukihenkilöstö 6 Muu Palvelujakson palvelussuhteen henkilöryhmään perustuva tieto Harjoittelukoulujen henkilöstöryhmä Kohdan mukaiselta harjoittelukoulujen henkilöstöltä

11 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 11/35 1. Johtava rehtori ja kouluasteen rehtori 2. Lehtori 3. Päätoiminen opettaja 4. Sivutoiminen tuntiopetus 5. Muu henkilökunta Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. "1" (Johtava rehtori ja kouluasteen rehtori): Koodi Selite 1 Johtava rehtori ja kouluasteen rehtori 2 Lehtori 3 Päätoiminen opettaja 4 Sivutoiminen tuntiopetus 5 Muu henkilökunta Palvelujakson palvelussuhteen henkilöryhmään perustuva tieto Kuuluminen tutkijakouluun Merkintä mikäli henkilö kuuluu tutkijakouluun. Huomioon otetaan kaikki tutkijakoulut ja tutkijakoulupaikat rahoituslähteestä riippumatta. (Palvelussuhteessa olevat, koska tiedot henkilöstöstä kerätään vain palvelussuhteessa olevilta.) Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1: Koodi Selite 0 ei kuulu tutkijakouluun 1 kuuluu tutkijakouluun Ei xdw-käsitemallissa Valinta kutsumenettelyllä Merkintä mikäli henkilö on valittu kutsumenettelyllä. Koskee kohdan mukaista opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja siellä pääasiassa professoreita. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1: Koodi Selite 0 ei valittu kutsumenettelyllä 1 valittu kutsumenettelyllä Ei xdw-käsitemallissa.

12 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 12/ Työajan käyttötiedot Merkitään henkilön työajan käyttötiedot allaolevien kategorioiden mukaisesti. Tiedot merkitään henkilötyövuosina, ts. kategorioiden summa on sama kuin kohdan henkilötyövuoden määrä. 1. Koulutus 2. Tutkimus/taiteellinen toiminta 3. Hallinto Opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta työajan käyttötietojen jakatuminen määritetään Tilastokeskuksen työajankäyttötutkimuksen mukaisesti. Koulutukseen kuuluvat mm. seuraavat tehtävät: - Perustutkintotason opetuksen valmistelu - Ryhmälle annettava perustutkintotasoon liittyvä kontaktiopetus - Muu perustutkintotasoon liittyvä opetus - Kirjalliset ja suulliset kuulustelut - Tutkijankoulutustason opetus ja sen valmistelu - Lisensiaatti- ja väitöskirjatöiden ohjaus ja tarkastaminen Tutkimukseen/ taiteelliseen toimintaan kuuluvat mm. seuraaavat tehtävät: - Lisensiaatti- ja väitöskirjatöiden tekeminen - Muu tutkimus (T&k-työ/Tutkimusprojektien hallinnointi) - Taiteellinen työ - Osallistuminen tieteellisiin kokouksiin - Muu itsensä kouluttaminen (tutkintoon johtava/muu) Hallintoon kuuluvat mm. seuraavat tehtävät: - Toimeen liittyvät asiantuntija- tai luottamustehtävät - Muut toimeen liittyvät hallinnolliset tehtävät - Korkeakoulun sisäiset tehtävät, joista maksetaan erilliskorvaus - Täydennyskoulutuksen ja maksullisten palveluiden tuottaminen - Ulkopuoliset asiantuntijatehtävät, sekä muiden tehtävien hoito Kukin kategoria merkitään omana kohtanaan, joihin kuhunkin merkitään ko. kategorian henkilötyövuodet desimaalilukuna. Desimaaluvussa neljä desimaalia. koodisto:

13 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 13/ Henkilötyövuosi Henkilötyövuoden laskennassa sovelletaan Valtiokonttorin laskentapaa. Ks. liite [liite ei vielä valmis, noudattaa vanhaa mallia]. Kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Neljän desimaalin tarkkuudella ilmaistu luku väliltä 0 1. Palvelujakson henkilötyökuukausien työmäärien summa.

14 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 14/ Opintopistetiedonkeruu Tiedonkeruussa yhdistetään vanha vieraskielisen opetuksen tiedonkeruu, erillisten opintopisteiden tiedonkeruu ja opintosuorituksia koskevat osuudet avoimen korkeakouluopetuksen ja harjoittelukoulujen tiedonkeruista. Tiedonkeruuta laajennetaan siten, että asianomaisen yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden (alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaja) ja erillisillä opinto-oikeuksilla tai avoimessa korkeakouluopetuksessa (tutkinnon osien suorittajat) opiskelevien suoritukset kerätään ositettuna eri kategorioihin: kenttien arvojen summa kultakin tietoriviltä on (rivin luokittelujen mukaan) korkeakoulussa suoritettujen (ei hyväksiluettujen) (perus)tutkinto-opiskelijoiden ja erillisillä opinto-oikeuksilla tai avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintopisteiden kokonaissumma kalenterivuodelta. Lisäksi kentässä kerätään erikseen tiedot vieraskielisessä perustutkinto-opetuksessa suoritetuista opintopisteistä. Kentän pisteet ovat siten kentissä raportoitujen pisteiden vieraskielisessä opetuksessa suoritettu osuus. Kentässä kerätään lisäksi tiedot ulkomailla suoritetuista opinnoista (hyväksiluettuja ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja, ulkomailla harjoittelussa suoritettuja opintoja). Asianomaisen yliopiston perustutkinto opiskelijoiden ja ei tutkinto opiskelijoiden avoimessa korkeakouluopetuksessa ja erillisillä opintooikeuksilla vuoden aikana korkeakoulussa suoritetut opintopisteet (ei hyväksiluettuja) Perustutkinto opiskelijoiden suoritukset Ei tutkinto opiskelijoiden suoritukset Avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritetut opintopisteet Perustutkinto opiskelijoiden suoritukset (UUSI) Erillisillä opinto oikeuksilla suoritetut opintopisteet (ei opettajankoulutus) Opettajankoulutuksen opinnot (erillisinä opintoina suoritettavat) JOO opiskelijoiden suoritukset Harjoittelukouluissa suoritetut opintopisteet (useita alakategorioita) KV vaihto opiskelijoiden suoritukset (UUSI) Erikseen kerättävät Vieraskielisessä opetuksessa suoritetut opintopisteet (osuus kaikista korkeakoulussa suoritetuista opintopisteistä) Ulkomailta suoritetut hyväksiluetut opinnot (ei sisälly ylläoleviin!) Tiedosto Tiedonkeruupohjassa on rivit, joissa on ensin vasemmalta lukien luokittelusarakkeet, ja sitten sarakkeet eri opintopistekategorioille, joihin merkitään luokittelujen mukaiset opintopistesummat. Tiedot kerätään koulutusaloittain. Tiedot kerätään samalla tiedonkeruupohjalla kummaltakin korkeakoulusektorilta. Vain toista sektoria koskeva luokittelu ja tietosarake on merkitty: (AMK),(YO). Yliopistot jättävät vain ammattikorkeakouluja koskevat tietokentät tyhjiksi ja päinvastoin.

15 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 15/35 Uusi tiedosto xxx.xls Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedonkeruussa kerätään tiedot korkeakoulussa tilastovuonna (kalenterivuosi, johon opintosuorituksen suorituspäivämäärä kuuluu) tehtyjen opintosuoritusten laajuuksista opintopisteinä. Tiedonkeruu koskee opintosuorituksia, joiden opintosuorituksen tila on hyväksytty ja joita ei ole hyväksiluettu (eivät ole roolissa kohdesuoritus opintosuorituksen hyväksilukuun), jollei toisin mainita. Opintopisteiden summat kerätään yliopistojen osalta koulutusala luokituksen mukaan Harjoittelukouluissa suoritetut opintopisteet (7 alakategoriaa) Korkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden harjoittelukoulussa suorittamat opintopisteet. Kerätään seuraavissa alakategorioissa: Luokanopettajaharjoittelu Aineenopettajaharjoittelu Erityisopettajat Opinto-ohjaajat Lastentarhanopettajat Aikuiskoulutukseen painottunut harjoittelu Muut opettajankoulutusryhmät Kokonaisluku, esim Opintosuoritusten laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, joka ei ole hyväksiluettu (hyväksiluennan kohde), jotka on suorittanut tutkinto-opiskelija ja opetus on järjestetty harjoittelukoulussa. Alakategoriat? Muut perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteet Yliopistojen osalta ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon suorittajien korkeakoulussa suorittamat opintopisteet pois lukien kohdassa raportoidut pisteet. Tässä kohdassa raportoidaan siis valtaosa korkeakoulussa suoritetuista opintopisteistä. Mukaan ei lasketa hyväksiluettuja opintopisteitä. Kokonaisluku, esim Opintosuoritusten laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, joka ei ole hyväksiluettu (hyväksiluennan kohde), ja jonka on suorittanut henkilö, jolla on opinto-oikeus, jonka kohteena on korkeakoulututkinto Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden suorittamat opintopisteet Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden korkeakoulussa suorittamat opintopisteet (ei siis oman korkeakoulun tutkinto-opiskelijan vaihdossa suorittamia opintopisteitä). Kokonaisluku, esim

16 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 16/35 Laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, joiden opinto-oikeuteen liittyy kansainvälinen opiskelijavaihto (vaihdon suunta on tuleva määreen lähtevä/tuleva mukaan) JOO -oikeudella suoritetut opintopisteet Yliopistojen välisellä JOO-sopimuksella suoritetut opintopisteet. Kerätään muiden yliopistojen tutkintoopiskelijoiden asianomaisessa korkeakoulussa JOO -opintoina suorittamat opintopisteet (eikä siis oman yliopiston opiskelijan vieraassa yliopistossa suorittamia opintopisteitä). Kokonaisluku, esim Opintosuoritusten laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, joka ei ole hyväksiluettu (hyväksiluennan kohde), ja jonka on suorittanut henkilö, suoritukset ja suoritukset liittyvät JOO-opiskelijalle myönnettävään opinto-oikeuteen. (Millainen on JOO-opiskelijan opinto-oikeus?) Avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritetut opintopisteet Mukaan ei lasketa asianomaisen korkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden suorituksia (vaikka he opiskelisivat avoimena korkeakouluopetuksena tarjottavassa opetuksessa), muiden korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden JOO-opintojen suorituksia eikä asianomaisen korkeakoulun kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden suorituksia.tutkinto-opiskelijoiden suoritukset kerätään kohdassa yllä. Tässä kohdassa tarkoitetun opetuksen määrittely perustuu valtioneuvoston asetukseen yliopistojen toiminnasta perittävistä maksuista (1082/ ). Tässä kerätyn opintopistemäärän ja seuraavissa kohdissa (kodat ja ) erikseen kerättävien erillisillä opinto-oikeuksilla suoritettujen opintopisteiden summa muodostaa opetusministeriön asetuksen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (771/ ) mukaisen avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketun määrän. Kokonaisluku, esim Laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, jotka on suoritettu avoimessa korkeakoulussa ja joihin ei liitty opinto-oikeutta korkeakoulututkintoon (opetuksen järjestävässä korkeakoulussa). Ei lasketa mukaan JOO - suorituksia, kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden pisteitä, eikä muita ns. erillisillä opinto-oikeuksilla suoritettuja pisteitä Erillisillä opinto-oikeuksilla opintoja suorittavien suoritukset Mukaan ei lasketa asianomaisen korkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden suorituksia (vaikka he opiskelisivat erillisinä opinto-oikeuksina tarjottavassa opetuksessa), erillisillä opinto-oikeuksilla opettajankoulutuksessa opintoja suorittavien suorituksia, muiden korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden JOO-opintojen suorituksia, asianomaisen korkeakoulun kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden suorituksia, eikä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuja opintopisteitä. Tässä kohdassa tarkoitetun opetuksen määrittely perustuu valtioneuvoston asetukseen yliopistojen toiminnasta perittävistä maksuista (1082/ ). Tässä kerätyn opintopistemäärän ja kohdissa ja suoritettujen opintopisteiden summa muodostaa opetusministeriön asetuksen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (771/ )

17 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 17/35 mukaisen avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketun määrän Kokonaisluku, esim Laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, jotka on suoritettu erillisellä opinto-oikeudella ja joihin ei liitty opinto-oikeutta korkeakoulututkintoon (opetuksen järjestävässä korkeakoulussa). Ei lasketa mukaan JOO - suorituksia, kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden pisteitä Erillisillä opinto-oikeuksilla opettajankoulutuksen opintoja suorittavien suoritukset Valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 :ssä säädetyissä opettajankoulutuksen opinnoissa suoritetut opintopisteet, kun ne suoritetaan erillisinä opintoina. Mukaan ei lasketa asianomaisen korkeakoulun tutkintoopiskelijoiden suorituksia (vaikka he opiskelisivat erillisinä opinto-oikeuksina tarjottavassa opetuksessa), muiden korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden JOO-opintojen suorituksia, asianomaisen korkeakoulun kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden suorituksia. Tässä kohdassa tarkoitetun opetuksen määrittely perustuu valtioneuvoston asetukseen yliopistojen toiminnasta perittävistä maksuista (1082/ ). Tässä kerätyn opintopistemäärän ja ylläolevissa kohdissa ja suoritettujen opintopisteiden summa muodostaa opetusministeriön asetuksen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (771/ ) mukaisen avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketun määrän. Kokonaisluku, esim [kesken] Vieraskielisessä perustutkinto-opetuksessa suoritetut opintopisteet Opintopisteet, jotka on suoritettu vieraskielisessä perustutkinto-opetuksessa. Summaa käytetään yliopistojen rahoitusmallissa. Kerätään opetusministeriön asetuksen 771/2009 mukaisesti, eli "opintopisteen suoritus on vieraskielinen, jos myös suomea, ruotsia tai saamea taitamaton olisi voinut suorittaa sen samalla tavalla." Kokonaisluku, esim Opintosuoritusten laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, joiden suorituskieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame, ja joihin liittyy opinto-oikeus joka ei liity jatkotutkintoon tai ole erillinen opinto-oikeus Ulkomailla suoritetuista opinnoista hyväksiluetut opintopisteet Ulkomaisessa oppilaitoksessa tai ulkomailla työharjoittelussa suoritetut opintopisteet, jotka hyväksiluettu korkeakoulussa. Tiedot kerätään suorituspäivän mukaan. Kokonaisluku, esim

18 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 18/35 Opintosuoritusten laajuuksien summa niistä opintosuorituksista, jotka ovat roolissa kohdesuoritus opintosuorituksen hyväksilukuun ja jotka on suoritettu ulkomailla (opintosuorituksen hyväksilukuun roolissa lähdesuoritus liittyvien opintosuoritusten opinto-oikeuteen liittyy kansainvälinen opiskelijavaihto, jonka maa ei ole Suomi).

19 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 19/ Julkaisutiedonkeruu Julkaisutietojen keruusssa sovellettavaa julkaisutyyppiluokitusta on kehitetty yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Valmistellun luokituksen on tarkoitus antaa yleinen malli julkaisutyyppiluokittelulle. Korkeakouluilla voi olla käytössän tarkempia luokituksia, mutta valmisteltua luokitusta käytetään pohjana Kota-tiedonkeruussa sekä korkeakoulujen tietovarastohankkeessa. Luokituksen pääluokat ovat seuraavat: A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit B Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset C Tieteelliset kirjat (monografiat) D Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut F Julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta G Opinnäytteet H Patentit ja keksintöilmoitukset I Audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat Luokituksen tarkempi kuvaus on erikseen julkaistussa käsikirja. Julkaisutiedot kirjataan kaikilta korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvilta. Kirjoittajan affiliaation tulee käydä ilmi julkaisusta. Mikäli julkaisusta ei kuitenkaan jostain syystä käy ilmi mitään afiiliaatiota, kirjoittajan tulee todeta kirjallisesti olevansa palvelussuhteessa tai jatko-opiskelijana korkeakoulussa. Affiliaatio voidaan myös todeta henkilöstöjohtajan toimesta tai palvelussuhderekisteristä. Jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta. Yhteisjulkaisuissa julkaisu rekisteröidään jokaisen kirjoittajan nimiin, mutta julkaisutietojen vertailukelpoisuuden vuoksi yhteisjulkaisut kirjataan opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa vain kertaalleen korkeakoulua kohden. (Esim. mikäli korkeakoululla x on 3 kirjoittajaa yhdessä julkaisussa ja korkeakoululla y on 1 kirjoittaja samassa julkaisussa, julkaisu kirjataan tiedonkeruissa kertaallaan kumpaakin korkeakoulua kohti). Opetus- ja kultturiministeriö kerää vuositasolla tietoja korkeakoulujen julkaisutoiminnasta käsikirjassa määriteltyjen julkaisutyyppien mukaisesti. Julkaisutietoja ei kerätä luokasta G (opinnäytetyöt) Tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Julkaisuista tiedot kerätään koulutusaloittain, tieteenaloittain ja julkaisutyypeittäin. Lisäksi kerätään tieto onko julkaisu Open Access tyyppinen julkaisu sekä onko julkaisu kotimainen vai kansainvälinen Julkaisutyyppi Julkaisutyypit on esitelty tarkemmin erikseen julkaistussa käsikirjassa. Käsikirjan mukainen arvo, esim. "A1" (Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikauslehdessä). Julkaisun painoksen julkaisutyyppiin perustuva tieto.

20 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 20/ Julkaisumaa (kotimainen / kansainvälinen) Kotimainen julkaisu (=1) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu Suomessa. Kansainvälinen julkaisu (=2) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on ei-suomalainen tai se on ensijaisesti julkaistu muualla kuin Suomessa. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1: Koodi Selite 1 kotimainen julkaisu 2 kansainvälinen julkaisu Julkaisun määreeseen kansainvälinen yhteisjulkaisu perustuva tieto Open Access- tyylinen julkaisu Open access tarkoittaa yleisellä tasolla, että julkaisun voi ladata ja lukea internetin kautta ilman korvausta ja jakaa sitä edelleen ei-kaupallisissa tarkoituksissa ilman rajoituksia tai maksuja. Open access -julkaisu ei tarkoita tilausmaksullisten julkaisujen open access -kopioita, jotka ovat luettavissa esim. tutkimusorganisaatioiden digitaalisissa arkistopalveluissa. OPM:n julkaisutyyppijaottelussa open access -julkaisuja ei erotella tilausmaksullisista julkaisuista, eli open access ei sinänsä ole julkaisutyypin määritelmä. Tullakseen rekisteröidyksi vertaisarvioiduksi julkaisuksi myös open access -julkaisulta edellytetään tieteellistä vertaisarviointimenettelyä. Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1: Koodi Selite 1 Open access -julkaisu 2 muu julkaisu Ei mallissa Julkaisun tieteenala Tilastokeskuksen tieteenalaluokitus Tilastokeskuksen tieteenala luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim Julkaisun suhdetta tieteenalaan ei ole määritelty sitovasti mallissa. Jos julkaisuun liittyy tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulos, siihen suhteella tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksen tieteenala liittyvät tieteenalat.

21 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 21/ Julkaisun koulutusala Opintohallinnon vuoden 1995 opintoalaluokitus. Tarkoittaa Opetushallinnon 1995 luokitusta opintoaloista. Opetushallinnon 1995 opintoaloja nimitetään yleisesti koulutusaloiksi mm. valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen koulutusvastuista sekä Kota-tietokannassa. Opetushallinnon koulutusluokituksen 1995 mukainen 2-numeroinen koodi, esim Julkaisun suhdetta koulutusalaan ei ole määritelty sitovasti mallissa Julkaisujen määrä Julkaisujen summa. Tieto kokonaislukuna....

22 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 22/ Kampustiedonkeruu Uusi tiedonkeruu, jonka tarkoituksena on kerätä tietojen yliopistojen henkilökunnasta ja toiminnasta toimpiste/kampus -tasolla. Kampus on määritelty seuraavalla tavalla: Yhtenäinen, tietyllä alueella sijaitseva yliopiston käytössä olevan yhden tai useamman kiinteistön muostama kokonaisuus, johon kuuluvat rakennukset ovat toisistaan enintään satojen metrien päässä. Kampuksen lähtökohtana on fyysinen kokonaisuus, ei organisaatiorakenteeseen perustuva toimintayksikkö. Tiedonkeruussa otetaan mukaan myös erillään muusta yliopistosta toimivat tutkimusasemat ja harjoittelukoulut. Yhteisessä käytössä olevat toimitilat merkitään kaikille kampuksen käyttäjäyliopistoille. Verkostomaisia jne. toimintoja ei oteta tiedonkeruussa huomioon, mikäli yliopistolla ei ole kampuksella hallintoa. Mukaan vain vakiintuneet kampukset. Yliopistojen omistamia asuintiloja ei oteta huomioon Tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedot kerätään vuosi ja kampustasolla Yliopisto Yliopiston koodi. Tilastokeskuksen 5 numeroinen oppilaitostunnus, esim , Helsingin yliopisto. koodisto: Korkeakoulu.koodi Kampuksen nimi Yliopistot nimeävät itse kampuksensa ja antavat niille kolminumeroisen koodin. Nimeä ja koodia käytetään myös tulevien vuosien tiedonkeruissa. Korkeakoulun itse toimittaman toimipisteluettelon mukainen nimi. Vapaamuotoinen teksti, esim. "Linnanmaan kampus" Kampuksen koodi Yliopiston kullekin kampukselle antama kolminumeroinen koodi. Korkeakoulun itse toimittaman toimipisteluettelon mukainen 3-numeroinen koodi..

23 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 23/ Kampuksen ensisijainen osoite Kampuksen osoite. Vain yksi osoite per kampus. Tietoa käytetään kampuksen sijainnin paikallistamiseen. Vapaamuotoinen teksti, esim. Koulukatu 17. Toimipisteeseen suhteessa rakennuksen osoite olevien osoitteiden katuosoitteet Kampuksen ensisijaninen postinumero Kampuksen postinumero. Vain yksi postinumero per kampus. Tietoa käytetään kampuksen sijainnin paikallistamiseen. Itellan postinumerotiedoston mukainen 5-numeroinen postinumero, esim Toimipisteeseen suhteessa rakennuksen osoite olevien osoitteiden katuosoitteita vastaavat postinumerot Kampukseen liittyvä toiminta Tieto siitä toimiiko kampukselle jokin seuraavista: - Yliopistokeskus - Tutkimusasema - Harjoittelukoulu Lomake jaetaan kolmeen kenttään, joissa kussakin koodisto: 1 - kyllä (kampuksen yhteydessä toimii yliopistokeskus / tutkimusasema / harjoittelukoulu) 2 - ei (kampuksella yhteydessä ei toimi ko. toimintaa) Kampuksen toiminta Tieto siitä järjestetäänkö kampuksella jotain seuraavaa toimintaa: - Tutkintoon johtava opetus - Tutkimustoiminta

24 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 24/35 - Muu (aikuiskoulutus ja palvelutoiminta) Lomake jaetaan kolmeen kenttään, joissa kussakin koodisto: 1 - kyllä (kampuksella on ko. toimintaa) 2 - ei (kampuksella ei ole ko. toimintaa) Kampuksen henkilökunnan henkilötyövuodet Kampuksella toimivan henkilökunnan henkilötyövuodet. Tarkoittaa henkilöstöä, jonka toimi- tai työpaikan pääasiallinen sijainti on ko. kampuksella. Kaikkien yliopiston kampuksien henkilötyövuosien summan pitää olla sama kuin yliopiston henkilötyövuodet yhteensä. Neljän desimaalin tarkkuudella ilmaistu luku. Toimipisteeseen suhteessa rakennuksen osoite olevaan tilaan suhteessa henkilö tilassa olevien työntekijöiden työvuodet (henkilöön palvelussuhde -suhteessa olevien palvelujaksojen henkilötyökuukausien työmäärien summa siltä ajalta, kun henkilö tilassa -suhde ja palvelujakso ovat päällekäin) Tutkimusasemalla yöpyneet Tutkimusasemalla yöpyneiden lukumäärä kalenterivuonna. Kokonaisluku, esim Tutkimusaseman henkilökunnan maksimimäärä Tutkimusaseman henkilökunnan maksimimäärä kalenterivuonna Kokonaisluku, esim. 33 Toimipisteeseen suhteessa rakennuksen osoite olevaan tilaan suhteessa henkilö tilassa olevien työntekijöiden hetkellinen maksimi tilastovuoden aikana Tutkimusaseman henkilökunnan minimimäärä Tutkimusaseman henkilökunnan minimimäärä kalenterivuonna

25 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 25/35 Kokonaisluku, esim. 10 Toimipisteeseen suhteessa rakennuksen osoite olevaan tilaan suhteessa henkilö tilassa olevien työntekijöiden hetkellinen minimi tilastovuoden aikana.

26 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 26/ Taloustiedonkeruu Taloustiedonkeruun ohjeistusta täydennetään myöhemmin taloushallinnon työpajoissa käsitellyllä tavalla.

27 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 27/ Täydennyskoulutuksen tiedonkeruu Täydennyskoulutuksen tiedonkeruut perustuvat vakiintuneisiin Kota-määritelmiin, mutta tiedonkeruuta on kuitenkin kevennetty, koulutuksien tarkempi jaottelu poistuu eikä opetustuntien määrää ei kerätä. Täydennyskoulutuksen tiedonkeruita tullaan tulevina vuosina tarkentamaan Tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Täydennyskoulutuksen tiedot kerätään vuosi ja yliopistotasolla Koulutuksia Kalenterivuoden aikana käynnissä olleiden koulutusten lukumäärä. Tieto kokonaislukuna, esim Osallistujia Osallistujamäärällä eli aloittajamäärällä tarkoitetaan kalenterivuoden aikana kurssin aloittaneiden henkilöiden lukumäärää. Sama henkilö voi esiintyä vuotta ja yliopistoa kohden useammin kuin kerran. Tiedot kerätään erikseen naisista ja miehistä. Tiedonkeruulomakkeessa kaksi kohtaa: 1. Täydenyskoulutuksen osallistujat, miehet 1. Täydenyskoulutuksen osallistujat, naiset Tieto kokonaislukuna, esim

28 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 28/ Avoin yliopisto-opetus Avoimen yliopisto-opetuksen tiedonkeruissa tiedot kerätään avoimen yliopisto-opetuksen ja erillisten opintojen opiskelijoiden opiskelijamääristä. Tiedot suoritetuista opintopisteistä kerätään erillisessä opintopistetiedonkeruussa (ks. kohta 4.2). Tietoa laskennallisista kokovuotisista opiskelijamääristä ei kerätä vuoden 2010 tiedoista lähtien. Samoin netto-opiskelijamäärää ei enää kerätä. Tietojen jaottelua opetuksen järjestäjän mukaan yksinkertaistetaan siten, että tiedot kerätään jaoteltuna korkeakoulun itsensä järjestämään opetukseen ja muiden järjestäjien opetukseen. Tietoja ikäihmisten yliopistosta ei kerätä erikseen Tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedot kerätään vuosi, yliopisto ja avoimen yliopiston osalta koulutusalatasolla Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijat Avoimessa korkeakouluopetuksessa opiskelleiden henkilöiden lukumäärä. Mukaan ei lasketa tutkintoopiskelijoita jotka osallistuvat avoimena korkeakouluopetuksena järjestettävään opetukseen. Tiedot kerätään erikseen naisista ja miehistä. Samoin tieto kerätään erikseen korkeakoulun itsensä järjestämästä opetuksesta ja muiden järjestämästä opetuksesta. Tiedonkeruulomakkeessa neljä kohtaa: 1. Korkeakoulun itse järjestämä opetus, miehet 2. Korkeakoulun itse järjestämä opetus, naiset 3. Muiden järjestämä opetus, miehet 4. Muiden järjestämä opetus, naiset. Kuhunkin kohtaan merkitään tieto kokonaislukuna. Tiedot kerätään koulusaloittain Erillisten opintojen opiskelijamäärä Erillisillä opinto-oikeuksilla opiskelleiden henkilöiden lukumäärä. Mukaan ei lasketa asianomaisen korkeakoulun tutkinto-opiskelijoita. Mukaan ei lasketa JOO -opiskelijoita. Tiedot kerätään erikseen naisista ja miehistä. Tiedonkeruulomakkeessa kaksi kohtaa: 1. Erillisillä opinto-oikeuksilla opiskelleiden miesten lukumäärä 2. Erillisillä opinto-oikeuksilla opiskelleiden naisten lukumäärä...

29 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 29/ Opettaja- ja tutkijavierailut Opettaja- ja tutkijavierailuissa kerätään tiedot sekä yliopiston henkilökunnan opettaja- ja tutkijavierailuista ulkomaille sekä ulkomaalaisista korkeakouluista Suomeen tehtävistä opettaja- tai tutkijavierailuista. Aiemissa tiedonkerussa ollutta jakoa opettaja- tai tutkijavierailuihin ei enää tehdä vuotta 2010 koskevassa tiedonkeruussa. Tiedot kerätään erikseen lyhyistä ja pitkistä vierailuista. Lyhyt vierailu tarkoittaa vähintään viikon (viisi työpäivää) kestänyttä vierailua ja pitkä vierailu tarkoittaa yhden kuukauden tai kauemmin kestäneitä vierailuja. Tiedot kerätään per vierailu, yhdellä henkilöllä voi olla useita vierailuja per kalenterivuosi. Vierailu merkitään sillä kalenterivuodelle, jona se on alkanut Tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedot kerätään vuosi, yliopisto ja koulutusalatasolla Opettaja- ja tutkijavierailut ulkomaille Tiedot kerätään yliopistoon palvelussuhteessa olevilta sekä niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta. Tiedonkeruulomakkeessa kaksi kohtaa: 1. Lyhyet opettaja- ja tutkijavierailut ulkomaille (vierailun kesto yli 1 viikko). 1. Pitkät opettaja- ja tutkijavierailut ulkomaille (vierailun kesto yli 1 kuukausi) Tiedot kerätään koulutusaloittain Opettaja ja tutkijavierailut ulkomailta Opettaja- ja tutkijavierailuiksi Suomeen lasketaan kuuluvaksi yliopistoissa vähintään yhden viikon (tarkoittaa viittä työpäivää) yhtäjaksoisesti työskennelleet ulkamaalaisista korkeakouluista tulleet vierailijat. Ei kuitenkaan pysyväisluonteisesti palkattuja ulkomaisia henkilöitä eikä yliopistossa jatkotutkintoa suorittavia opiskelijoita. Pysyväisluontoisen palkkauksen raja on yli vuoden kestävä yhtäjäksoinen työskentely. Tiedonkeruulomakkeessa kaksi kohtaa: 1. Lyhyet opettaja- ja tutkijavierailut ulkomailta (vierailun kesto yli 1 viikko). 1. Pitkät opettaja- ja tutkijavierailut ulkomailta (vierailun kesto yli 1 kuukausi) Tiedot kerätään koulutusaloittain.

30 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 30/ Tilatiedonkeruu Tilatiedonkeruussa kerätään tiedot yliopistojen käytössä olevista huoneistoneliömetreistä. Tiedot kerätään erikseen Yliopistokiinteistö osakeyhtiöitiöiden tiloista (osakeyhtiöittäin), muista vuokratiloista sekä erikseen tiedot harjoittelukoulujen käytöissä olevista tiloista. Tiedonkeruussa sovelletaan valtionvaraiministeriön huoneistoneliömetrin määritelmää Tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedot kerätään yliopistotasolla Yliopistokiinteistöt yhtiön tilat Yliopistojen käytössä olevat Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Aalto- Yliopistokiinteistöt Oy:n omistamat tilat. Tiedonkeruulomakkeessa kohta jokaisella yliopistokiinteistöt osakeyhtiölle. Tiedot merkitään huoneistoneliömetreittäin Muut vuokratilat Yliopistojen käytössä olevat muut kuin yliopistokiinteistöt osakeyhtiöiden tilat. Tiedot merkitään huoneistoneliömetreittäin Harjoittelukoulujen tilat Yliopistojen harjoittelukoulujen käytössä olevat tilat. Tiedot merkitään huoneistoneliömetreittäin....

31 Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja LUONNOS Sivu 31/ Harjoittelukoulut Verrattuna aikaisempaan Kota-tiedonkeruuseen harjoittelukoulujen tiedonkeruut jakautuvat seuraavasti; harjoittelukoulujen opetushenkilöstön tiedonkeruu tapahtuu yliopistojen henkilöstötiedonkeruun yhteydessä, taloustiedonkeruu tapahtuu taloustiedonkeruun yhteydesä, opintopistetiedonkeruu tapahtuu opintopistetiedonkeruun yhteydessä ja tilatiedonkeruun tapahtuu tilatiedonkeruun yhteydessä. Erillisessä harjoittelukoulutiedonkeruussa kerätään tietoja harjoittelukoulujen oppilaista ja harjoittelukoulun toiminnasta Tiedosto Tiedosto löytyy verkosta osoitteesta Kerättävät tiedot ja suhde XDW malliin Tiedot kerätään yliopistotasolla Harjoittelukoulun oppilaat Oppilasmäärä kalenterivuonna kevät- ja syyslukukauden keskiarvona. Jaottelu seuraavasti: - yhteensä - esiopetus - perusopetuksen vuodet perusopetuksen vuodet lukio Tiedonkeruulomakkeessa viisi saraketta kullekin em. ryhmälle, johon merkitään tiedot kokonaislukuna Harjoittelukoulun kokonaistuntimäärä Syyslukukauden työsuunnitelmasta poimittu kokonaistuntimäärä viikkotunteina, joka on säännöllisen palkanmaksun perustana. Yhteensä vuosiviikkotunteja, kokonaisluku Harjoittelukoulun opettajankoulutustehtävien kokonaisviikkotunnit Opettajankoulutustehtävistä maksettavat vuosiviikkotunnit yhteensä. Harjoittelukoulun toimintamenomäärärahoilla maksettavista opettajankoulutustehtävistä maksettavat vuosiviikkotunnit yhteensä, (esimerkiksi ohjaus, koordinointi, didaktiikan opetus, demonstraatiokoulutus, täydennyskoulutus). Yhteensä vuosiviikkotunteja, kokonaisluku.