Transkriptio

1 Kokkolan edustan merituulivoimalaitos YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Valokuva Tuno Knob, Tanska

2 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA JOHDANTO 3 2 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA TILANNE Hankkeesta vastaava Hankkeen kuvaus Tuulivoimalaitosyksikkö Kokkolan edustan merituulivoimalaitosten alueet Alueiden kytkentä sähkönsiirtoverkkoon Voimalaitosten rakennustapa Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Suunnittelun tilanne Toteutusaikataulu Liittyminen muihin hankkeisiin Säätöenergia Voimansiirtoverkosto Vaihtoehdot Toteutusvaihtoehdot Merituulivoimalaitosalueet Kokkolan edustalla Merituulivoimalaitosten alueet Suomessa Hankkeen toteuttamatta jättäminen Hankkeen toteuttamatta jättäminen 10 3 YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS Natura ohjelma Kaavoituksen tilanne 11 4 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Vaikutusalueen rajaus Ympäristövaikutukset ja niiden arviointi 12 5 ARVIOINTIMENETTELY 13 6 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET 14 LÄHTEET 14 LIITTEET: 15

3 2 Kartta 1 1 Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen tutkittavat alueet: 1 - Tankarin - Djupörenin alue, 2 - Santapankin alue, 3 - Munakarin Poroluodon alue, 4 - Trullevin ranta, 5 - Santapankin laajennus pohjoiseen

4 JOHDANTO POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 1 JOHDANTO Pohjolan Voima Oy käynnisti kesällä 1999 tutkimushankkeen Merituulivoima teollisena energialähteenä Sen tavoitteena on selvittää Suomen oloissa suuren, teollisen mittakaavan merituulivoimalaitoksen teknisiä ja taloudellisia lähtökohtia ja toteutusmahdollisuuksia sekä ympäristövaikutuksia ja toteutuksen oikeudellisia edellytyksiä Tutkimushanke toteutetaan Kokkolan edustalle sijoitettavan merituulivoimalaitoksen tapaustutkimuksena Tutkimushanke on saanut tukea kauppa- ja teollisuusministeriöltä Tutkimusprojektia on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluvat edustajat Pohjolan Voimasta, ympäristöministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta ja Kokkolan kaupungilta Vuorovaikutteisen tutkimuksen ohjauksen toteuttamiseksi on koottu seurantaryhmä Siihen osallistuu viranomaisten lisäksi eri intressiryhmien edustajia Seurantaryhmään on kutsuttu edustajat mm kalastajien, loma-asukkaiden, luonnonsuojelijoiden sekä lintuharrastajien järjestöistä Tutkimushankkeen tutkimussuunnitelma valmistui toukokuussa 2000 Syyskuussa valmistui tutkimus Kansalaiset ja merituulivoima Se kokoaa yhteen Kokkolan seudulla järjestetyn kansalaisten mielipiteitä ja asenteita kartoittaneen kyselytutkimuksen tulokset Länsi-Suomen ympäristökeskus on lähettänyt ympäristöministeriölle kirjeen Se sisältää aloitteen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Kokkolan edustan merituulivoimalaitoshankkeeseen Siinä esitetään, että hankkeeseen sovellettaisiin ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 4 :n 2 momentin mukaisesti sovellettavaa arviointimenettelyä Pohjolan Voima Oy on ilmoittanut, että se hyväksyy arviointimenettelyn soveltamisen Ympäristöministeriö päätti 15 päivänä tammikuuta 2001, että hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen arviointi Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutusten tutkimussuunnitelma on laadittu niin, että se suurelta osin täyttää ympäristövaikutusten arviointiohjelmalle asetetut vaatimukset Siksi arviointiohjelman liitteenä oleva tutkimussuunnitelma on oleellinen osa tätä arviointiohjelmaa

5 4 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA TILANNE 2 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA TILANNE 2 1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaa Pohjolan Voima Oy Se on esitelty tutkimussuunnitelmassa 2 2 Hankkeen kuvaus Tuulivoimalaitosyksikkö Hankkeena on merituulivoimalaitoksen rakentaminen Kokkolan ja osittain myös Luodon ja Kälviän kuntien edustan merialueelle Merituulivoimalaitos muodostuu merialueelle rakennettavista tuulivoimalaitosyksiköistä Laitoksia voidaan rakentaa myös tutkittavien alueiden saarille tai luodoille Mikäli kaikki alueet toteutetaan käyttäen suurinta tuulivoimalaitosyksikköä, muodostuu voimalaitoksen kokonaistehoksi noin 350 MW Voimalaitosyksikkö tulee olemaan tarkemman suunnittelun kohteena Tämän hetkisen tietämyksen mukaan voimalaitosyksiköt ovat teholtaan 1,5 5 MW Niiden mitat on esitetty tutkimussuunnitelmassa sivulla Kokkolan edustan merituulivoimalaitosten alueet Merituulivoimalaitoksen sijoitusalueet ovat: 1 Tankarin - Djupörenin alue 2 Santapankin alue 3 Munakarin Poroluodon alue 4 Trullevin ranta 5 Santapankin laajennus pohjoiseen Alueet on esitetty tarkemmin tutkimussuunnitelmassa (takakansi ja sivut 28 33) Alueiden kytkentä sähkönsiirtoverkkoon Muuntoasema sijoitetaan joko merialueella olevalle lautalle, saareen, luodolle tai manneralueelle Muuntoasemat kytketään valtakunnan verkkoon 110 kv voimajohtoa käyttäen Johto toteutetaan joko ilmajohtona tai merikaapelina Merikaapelia ei käytännössä voida rakentaa Kokkolan laivaväylän poikki Eri alueiden kytkentä toteutetaan alustavien suunnitelmien mukaan seuraavasti:

6 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA TILANNE 5 1 Tankarin - Djupörenin alue Voimalaitoksen merikaapelit johdetaan joko Kåtöskatanille tai Högskäretiin rakennettavaan muuntoasemaan Muuntoasemalta rakennetaan 110 kv voimajohto Ventusnevan sähköasemalle (linja 1) Vaihtoehtoisesti tutkitaan mahdollisuutta rakentaa 110 kv merikaapeli muuntoasemalta Potin venesataman viereen Venesataman eteläpuolelle rakennettaisiin merikaapelin rantautumispaikka, josta 110 kv ilmajohdot johdetaan nykyisen linjan eteläpuolella raviradan sivuitse Ventusnevalle (linja 2) 2 Santapankin alue Santapankin voimalaitoksen merikaapelit johdetaan Trullevin kärkeen rakennettavaan muuntoasemaan Jatkoyhteyden osalta on kaksi vaihtoehtoa: Rakennetaan merikaapeli Ykspihlajaan Rantautumispaikka sijoittuu jätevedenpuhdistamon länsipuolelle Siltä johdetaan 110 kv ilmajohto Kokkolan Voiman voimalaitoksen kautta Ventusnevalle (linja 3) Rakennetaan 110 kv ilmajohto pitkin Trullevia ja Perhojoen yli kohti Kokkolan ja Kälviän rajaa (linja 4) Rajalla linja kääntyy etelään Ventusneva Kalajoki 220 kv linjan viereen ja liittyy valtakunnanverkkoon Ventusnevalla 3 Munakarin Poroluodon alue Munakari Poroluodon alueen kytkemisessä valtakunnanverkkoon on kaksi vaihtoehtoa: Muuntoasema rakennetaan Hällskäretin itä tai länsipuolelle Sieltä 110 kv ilmajohto rakennetaan etelään linjan 5 mukaisesti Muuntoasema rakennetaan Kokkolan ja Kälviän rajalle Sieltä 110 kv ilmajohto johdetaan linjan 6 mukaisesti kuntien rajaa pitkin ja edelleen Ventusnevalle 4 Trullevin ranta Alueen liittämisessä on 2 vaihtoehtoa: Mikäli Santapankin alue on rakennettu, alue kytketään Trullevin kärkeen rakennettavaan muuntoasemaan ja siitä edelleen valtakunnanverkkoon kuten Santapankin alue Jos Santapankin aluetta ei ole rakennettu alue liitetään suoraan nykyiseen voimansiirtoverkkoon Trullevinnimessä 5 Santapankin laajennus pohjoiseen Alueet kytketään Trullevin kärkeen rakennettavaan muuntoasemaan ja siitä edelleen valtakunnanverkkoon kuten Santapankin aluekin Kartta 2 1 Kokkolan edustan merituulivoimalaitosten kytkentä valtakunnan verkkoon

7

8 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA TILANNE Voimalaitosten rakennustapa Voimalaitosyksikön perustusvaihtoehtoja tutkitaan suunnittelutyön kuluessa Tällä hetkellä edullisimmalta ratkaisulta näyttää kasuuniperustuksen rakentaminen Kuva 2 2 Kööpenhaminan edustalle rakennettavien tuulivoimalaitosyksiköiden perustuksia telakalla

9 8 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA TILANNE 2 3 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Suunnittelun tilanne Hankkeen suunnittelussa ollaan esisuunnittelun vaiheessa Merituulivoimalaitosten rakentamisesta on kansainvälisesti varsin vähän kokemuksia Olemassa olevat laitokset ovat pienempiä ja ne sijoittuvat Tanskaan, jossa ilmasto- ja jääolosuhteet poikkeavat merkittävästi Suomesta Suunnittelussa ja tutkimuksessa tullaan kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin osa-alueisiin: 1 Suuren tuulivoimalaitosyksikön suunnittelu 2 Taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoinen perustustapa, jossa on huomioitu Suomen jääolosuhteet 3 Voimalaitoksen pystytystekniikka 4 Voimalaitosyksiköiden ja alueiden kytkeminen valtakunnan verkkoon Toteutusaikataulu Merituulivoimalaitoksen investointipäätös on mahdollista tehdä tämän hetkisen arvion perusteella noin 8-10 vuoden kuluttua Tavoitteena on suunnitella rakentaminen niin, että yhden alueen pystytys voisi tapahtua yhden kesän aikana 2 4 Liittyminen muihin hankkeisiin Säätöenergia Voimansiirtoverkko Tuulivoimalaitokset tuottavat sähköä vain silloin kun tuulen nopeus ylittää 3 m/s Yli m/s tuulella voimalaitokset joudutaan pysäyttämään Koska tuulisuus ei vaikuta sähkön kulutukseen joudutaan tarvittava energia tuottamaan valtakunnan verkkoon muilla keinoilla silloin kun tuulivoimalaitokset eivät toimi Suunnittelutyön kuluessa selvitetään mitä vaihtoehtoja säätöenergian tuotannossa on käytettävissä Suunnittelutyön kuluessa selvitetään aiheuttaako suuri merituulivoimalaitos tarvetta vahvistaa valtakunnan sähkönsiirtoverkostoa länsirannikolla

10 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA TILANNE Vaihtoehdot Toteutusvaihtoehdot Merituulivoimalaitoksen toteutuksessa on seuraavia vaihtoehtoja: 1 Voimalaitosyksikön koko 1,5 5 MW 2 Voimalaitosyksikön perustustapa, rakentaminen merialueelle tai saareen 3 Muntoasemien sijoittaminen 4 Merikaapelien tai ilmajohtojen käyttö Merituulivoimalaitosalueet Kokkolan edustalla Hankkeessa esitetyt viisi voimalaitosaluetta eivät ole toisiaan poissulkevia Arvioinnin, suunnittelun ja tutkimuksen tuloksena voidaan ne kaikki toteuttaa kokonaan tai osittain Ympäristövaikutusten arvioinnin, suunnittelun ja tutkimuksen tuloksena pyritään luomaan eri alueiden toteutusjärjestys Merituulivoimalaitosten alueet Suomessa Suomessa ei ole käynnistetty tutkimusta ja suunnittelua vastaavan kokoluokan merituulivoimalaitoksen sijoittamisesta muualle maamme rannikolle Valtioneuvoston esityksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista todetaan: Maakuntakaavoituksessa on rannikko- ja tunturialueilla osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin Näin maakuntakaavoituksen kautta voi muodostua edellytyksiä toteuttaa vastaavan kokoinen merituulivoimalaitos muualla Suomessa Hankkeen toteuttamatta jättäminen Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen toteuttamatta jättäminen merkitsee, ett vastaava sähköenergia tuotetaan jollain muulla tuotantotavalla Tuulivoiman käytölle hankkeesta vastaavan, valtion, maakunnan ja kaupungin asettamat tavoitteet jäävät toteutumatta

11 10 YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS 3 YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS Kokkolan edustan ympäristön nykytilaa on kuvattu tutkimussuunnitelman sivuilla Selvityksen laatimisen jälkeen on tapahtunut seuraavat muutokset: 3 1 Natura ohjelma Valtioneuvosto päätti siitä, millaisen ehdotuksen Suomi tekee Euroopan yhteisön komissiolle Suomen Natura verkostoksi Ehdotus sisältää Kokkolan edustalle seuraavat alueet: Kokkolan saaristo ha (maa-alueiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla, vesialueen suojelu vesilain nojalla) Luodon saaristo ha (LsL, rakennuslaki ja VL) Rummelön Harrbådan 236 ha (LsL ja VL) Kåtölandet 435 ha (LsL ja VL) Kartta 3 1 Ote Kokkolan edustan Natura 2000 ohjelmaan ehdotetuista rajauksista Kokkolan saariston osalta Korkein hallinto-oikeus ei hyväksynyt ehdotusta sellaisenaan Sen rajaus ratkaistaan myöhemmin

12 YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS 11 Kaikki em alueet on ehdotettu Natura-verkostoon sekä ns lintudirektiivin (SPA-aluetyyppi) että ns luontodirektiivin (SCI-aluetyyppi) perusteella Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt valtioneuvoston päätöksestä annettuja valituksia ja antanut päätöksensä Kokkolan saariston osalta valtioneuvoston päätöstä ei vahvistettu sellaisenaan KHO:n päätöksessä todetaan mm: korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei kohteen merialueita ainakaan olennaisilta osin ole ollut perusteltua ehdottaa luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI) Tämän vuoksi KHO kumoaa valtioneuvoston päätöksen siltä osin kuin merialuetta on ehdotettu SCI-alueiksi ja palauttaa asian valtioneuvostolle uuden lainmukaisen SCI-rajauksen tekemistä varten Tällä hetkellä Länsi-Suomen ympäristökeskus valmistelee uutta esitystä siitä, miten Kokkolan saariston Natura alue rajattaisiin 3 2 Kaavoituksen tilanne Santapankin aluetta koskettava Kokkolan kaupungin tuulivoimaosayleiskaavan laatiminen odottaa merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointia Kaupungin suunnitelmana on käynnistää Öjan rantayleiskaavan laatiminen 2001

13 12 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 4 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 4 1 Vaikutusalueen rajaus Hankkeen välittömät vaikutukset ulottuvat laajimmillaan voimalaitoksen ja voimalinjan maisemavaikutuksen alueelle Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset voivat ulottua laajalti maamme alueelle Ympäristövaikutusten arvioinnin käsittelyn kannalta vaikutusalueena ovat Kokkolan kaupunki sekä Luodon ja Kälviän kunnat Kartta 4 2 Hankkeen vaikutusalueen kunnat

14 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Ympäristövaikutukset ja niiden arviointi Merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutusten tunnistaminen ja niiden arviointimenetelmät on esitetty tutkimussuunnitelman sivuilla Sivuilla käsitellään merituulivoimalaitoksen rakentamisen oikeudellisten edellytysten tutkimista Tutkimuksesta on valmistunut osa Kansalaiset ja merituulivoima Se antaa hyvän perustan : Tunnistettaessa kansalaisille tärkeitä ympäristövaikutuksia Selvitykselle merialueen nykyisestä käytöstä Arvioille voimalaitoksen tuomista muutoksista alueen käytölle Kuva 4 2 Kuva 4 3 Trullevinniemen kärjestä otettuun kuvaan laadittu kuvasovite Hällskäruddenista otettuun kuvaan laadittu kuvasovite

15 14 ARVIOINTIMENETTELY

16 ARVIOINTIMENETTELY TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET 15 5 ARVIOINTIMENETTELY Osallistumisjärjestelmä on kuvattu tutkimussuunnitelmassa Tutkimushankkeen osallistumisjärjestelmä jatkaa ympäristövaikutusten arvioinnin osallistumisjärjestelmänä 6 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET LÄHTEET Merituulivoimalaitoksen tutkimushankkeen yksi osa on selvittää rakentamisen oikeudellisia edellytyksiä Alustavasti voidaan arvioida, että hankkeen toteuttaminen edellyttää seuraavia suunnitelmia, lupia tai päätöksiä: 1 Maakuntakaava 2 Osayleiskaava 3 Asemakaava 4 Rakennuslupa 5 Vesilain mukainen lupa 6 Mahdollinen ympäristölupa 7 Luonnonsuojelulain mukainen Natura - arviointi Lähteet on esitetty tutkimussuunnitelmassa

17 16 LIITTEET LIITTEET: 1 Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutusten tutkimussuunnitelma Ympäristöministeriön päätös HANKKEESTA VASTAAVA Pohjolan Voima Oy HANKKEEN KUVAUS Pohjolan Voima Oy on aloittanut tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää Suomen oloissa suuren, teollisen mittakaavan merituulivoimalaitoksen teknisiä ja taloudellisia lähtökohtia ja toteutusmahdollisuuksia sekä ympäristövaikutuksia ja toteutuksen oikeudellisia edellytyksiä Tutkimushanke toteutetaan Kokkolan edustalle sijoitettavan merituulivoimalaitoksen tapaustutkimuksena Tutkimushankkeeseen yhdistyy Kokkolan kaupungin ja Keski-Pohjanmaan liiton tavoite selvittää mahdollisuuksia merituulivoimalaitoksen kaavoittamiseen Kokkolan kaupunki on ryhtynyt laatimaan merialueelle oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jossa tuulivoimalaitoksen rakentamiseen soveltuva alue on osoitettu Alustavassa suunnitelmassa tuulivoimalaitokset on sijoitettu kolmelle vaihtoehtoiselle sijoitusalueelle: Tankarin-Djupörenin, Santapankin ja Munakarin- Poroluodon alueelle Tankarin-Djupörenin alueelle on alustavasti suunniteltu sijoitettavan 20 kpl 5 MW:n tehoista tuulivoimasyksikköä, Santapankin alueelle joko 33 kpl 2,5 MW:n yksikköä tai 20 kpl 5 MW:n yksikköä ja Munakarin- Poroluodon alueelle 20 kpl 5 MW:n yksikköä Tuulivoimayksiköiden perustukset tehdään merenpohjan maakerrosten varaan Kunkin tuulivoimayksikön sijoituspaikan vesisyvyys on noin 3-7 metriä Tuulivoimayksiköiden tornien korkeudet vaihtelevat metriin ja yksiköiden kolmilapaisten roottorien halkaisijat vaihtelevat metriin Tuulivoimalaitoksen vuotuinen käyntiaika vaihtelee yksikön koosta riippuen tuntiin YHTEYSVIRANOMAISEN ESITYS Länsi-Suomen ympäristökeskus esitti ympäristöministeriölle, että Pohjolan Voima Oy:n merituulivoimalaitoksen tutkimushankkeeseen sovellettaisiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä Ympäristökeskus katsoi, että hankkeeseen on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/ 1994, muut 267/1999) 4 :n 2 momentin mukaisesti sovellettava arvioin-timenettelyä KUULEMINEN Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjolan Voima Oy:n edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että ympäristöviranomaiset pitävät hanketta luonteeltaan sellaisena, että siihen olisi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä Tämän lisäksi Pohjolan Voima Oy on todennut päivätyssä kirjeessään ympäristöministeriölle, että näin laajaa hanketta ei olisi mahdollista toteuttaa soveltamatta siihen ympäristövaikutus-ten arviointimenettelyä ja ettei yhtiötä ole tarpeen kuulla asiassa enemmälti

18 LIITTEET 17 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS Ympäristöministeriö katsoo, että kysymyksessä on YVA-lain 4 :n 2 momentin mukainen hanke, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Ympäristöministeriö päättää YVA-lain 6 :n nojalla, että Pohjolan Voima Oy:n merituulivoimalaitoshankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä PERUSTELUT Pohjolan Voima Oy:n toimittamasta Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutusten tutkimussuunnitelmasta käy ilmi, että kysymyksessä on kokoluokaltaan erittäin laaja merituulivoimalaitos ja että hankkeen suunnitelmat on laadittu tekniseltä kannalta toteuttamiskelpoisina Hankkeen todennäköiset vaikutukset alueen luontoon ja luonnonvarojen käyttöön tulisivat olemaan pitkäaikaisia ja merkittäviä Huomattavan laajalle alueelle ulottuisivat hankkeen maisema- ja meluvaikutukset Hankkeen vaikutukset alueen luontotyyppeihin ja lajeihin voivat olla merkittäviä ja pysyviä Kokkolan edustan rannikko- ja merialue on luokiteltu arvokkaimpien luontoalueiden joukkoon Aluekokonaisuus sisältää maankohoamisrannikon eri tyyppisiä kehitysvaiheita jokisuistosta ulkosaaristoon Ulkosaaristoon kuuluu merilinnustoltaan arvokkaita saaria ja luotoja Pesimälajistoon kuuluu mm merikihu, pilkkasiipi, räyskä, selkälokki sekä nauru- ja pikkulokkikoloniat Alueen rantaluonto on monipuolinen ja sen kasvistoon kuuluu monia alueellisesti uhanalaisia ja endeemisiä lajeja Hankkeen vaikutusalueella on kaksi rantojensuojeluohjelmaan kuuluvaa aluetta: Luodon saaristo ja Kokkolan saaristo, valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Rummelören-Harrbådan-Silverstensbuktenin alue sekä Natura verkostoon kuuluvat Kokkolan saariston, Luodon saariston, Rummelön-Harrbådanin ja Kåtölandetin alueet Kokkolan edustan merialueella on tärkeä merkitys vesilintujen muutonaikaisina levähdys- ja ruokailualueina Muuttavien vesilintujen törmäämisriski tuulivoimalan rakenteisiin on huomattava, koska vaihtoehtoiset tuulivoimaloiden sijoitusalueet sijaitsevat juuri lintujen rannikonsuuntaisella muuttoreitillä Hankkeella voi olla huomattavaa vaikutusta alueen virkistyskäyttöön Keski- Pohjanmaan seutukaavassa Kokkolan edusta on merkitty virkistysalueiksi VI- 1 tai VI-2 merkinnöillä VI-1 alue on tarkoitettu pääasiassa lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten ja VI-2 alue pääasiassa tehokasta retkeilytoimintaa varten Lisäksi merialueelle on merkitty laiva-, purjevene- ja moottori-veneväylät Hankeen vaikutukset laivaliikenteeseen ja alueen kalastoon voivat olla huomattavat Laivaliikenne Kokkolan Ykspihlajan satamaan on merialueen yksi tärkeimmistä käyttömuodoista Merialueella harjoitetaan sekä ammatti- että vapaa-ajankalastusta Saaliin valtalajeja ovat siika, ahven, kuore ja silakka Tärkeimpien saaliskalojen, siian ja silakan lisääntymisalueet sijaitsevat matalassa vedessä rannikon tuntumassa

19 18 LIITTEET SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muut 267/1999) 4, 6 ja 19 sekä asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999) 7 ja 8 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hankkeesta vastaava hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen Valitus saadaan tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen Valitusaika on 30 päivää tiedoksisaannista Liitteenä olevasta valitusosoituksesta ilmenee, miten muutosta haettaessa on meneteltävä Ylijohtaja Pekka Kangas Ylitarkastaja Markus Alapassi

20 Kansilehden valokuva Tanskasta Tuno Knobin merituulivoimalaitoksesesta (Heinäkuussa 2000) Takakannen kuvasovite Tankkarin majakalta länteen (Heinäkuussa 1999) Valokuvat: Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Matti Kautto ja Kirsti Lampilahti ãmaanmittaustoimisto lupa nro 3/MYY/01

21 YHTEYSTIEDOT Tietoa merituulivoimalaitoksen tutkimusprojektista ja ympäristövaikutusten arvioinnista on saatavissa seuraavilta tahoilta: Hankkeesta vastaava: Pohjolan Voima Oy PL 40, Helsinki, puh (09) Ympäristöjohtaja Birger Ylisaukko-oja - sähköposti: birger ylisaukko-oja@pvo fi Yhteysviranomainen: Länsi-Suomen ympäristökeskus PL 262, Vaasa, (06) Ympäristöneuvos Esko Räsänen -sähköposti:esko rasanen@vyh fi Kokkolan kaupunki PL 43, Kokkola, (06) Kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivu - sähköposti: veli-pekka koivu@kokkola fi Kälviän kunta Ullavantie 39, Kälviä, puh (06) Kunnanjohtaja Timo Mämmi - sähköposti timo mammi@kalvia fi Luodon kunta Norra Larsmovägen 30, Larsmo, puh (06) Kunnanjohtaja Gun Kaptens - sähköposti: gun kaptens@larsmo fi PVO-Engineering Oy PL 40, Helsinki, puh (09) Toimialajohtaja Pekka Ottavainen -sähköposti: pekka ottavainen@pvo fi Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Terveystie 2, Hollola, puh (03) Osastopäällikkö Matti Kautto Osastopäällikkö Antti Lepola -sähköpostit: matti kautto@ristola com antti lepola@ristola com Väinönkatu 6, Jyväskylä,puh (014) Toimistopäällikkö Joonas Hokkanen, - sähköposti: joonas hokkanen@ristola com Pohjolan Voiman internet-sivuilta osoitteesta www pohjoanvoima fi löytyy lisätietoa merituulivoiman tutkimushankkeesta