Prosodia. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Prosodia p.1/43

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prosodia. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Prosodia p.1/43"

Transkriptio

1 Prosodia Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Prosodia p.1/43

2 Miksi prosodiasta tulee olla kiinnostunut? Prosodiaa käytetään kaikissa kielissä ilmaisemaan rakenteellista, semanttista ja funktionaalista informaatiota. Prosodiset vihjeet ovat hyvin tärkeitä keskustelun rakenteen ilmaisijoina. Tyypillisiä prosodisia indikaattoreita ovat tauotus, muutokset äänenkorkeudessa ja äänekkyydessä sekä puhenopeudessa. Näin ollen prosodian tärkeimmät akustiset parametrit ovat perustaajuus, intensiteetti sekä äännekestot. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.2/43

3 Mitä? ja Miten? Yleisesti kielenkäytössä prosodisia muutoksia käytetään ilmaisemaan mitä sanomme lingvistisessä mielessä ja toisaalta ilmaisemaan millä tavoin suhtaudumme sanomaamme. Ilmaisemme suhtautumistamme mm. myöntämällä (affirm), väittämällä (claim), tuomitsemalla (condemn), painottamalla (emphasize), erottamalla (distinguish), vakuuttamalla (convince), hyväksymällä (approve) ja olemalle hyväksymättä (disapprove). Nämä signaalit siitä, miten suhtaudumme asioihin, tuotetaan selkeiden prosodisten hahmojen avulla. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.3/43

4 Äänteiden yläpuolella Prosodia operoi siis äänteitä (segmenttejä) pidemmillä lingvistisillä yksiköillä (lause, lausuma, ilmaus). Näin ollen sen alaisia ilmiöitä kutsutaan usein suprasegmentaaleiksi. Ilmausten rakenteella on siten prosodian toteuma-alueena suuri merkitys. Prosodialle voidaan antaa myös fonologinen kuvaus, jolloin sen tärkeimmiksi tekijöiksi muodostuvat prominenssi (prominence), rakenne (structure) ja sävelkulku (tune). Prominenssi ja rakenne viittaavat painoon sekä rytmiin ja sävelkulku intonaatioon. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.4/43

5 Paino S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.5/43

6 Paino Kaikilla kielillä on useita keinoja alleviivata osia lauseista; ts. osoittaa, että jotkut osat lauseita ovat jossain mielessä muita tärkeämpiä. Voimme helposti havaita, että jotkut lauseiden sanoista tai lausekkeista (phrase = lausetta pienemmät, mutta sanaa suuremmat yksiköt) ovat muita selvempiä (salient). Paino on yleinen termi, joka kattaa kaikenlaiset selkeyteen ja prominenssiin liittyvät kontrastit puhutussa kielessä. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.6/43

7 Sanapaino On tärkeätä huomata, että painoa on vähintään kahdenlaista. 1. Painotyyppi joka liittyy sanoihin; sanapaino (lexical stress) liittyy sanansisäisten tavujen välisiin prominenssisuhteisiin. 2. Sanansisäiset painosuhteet on alin taso, jolla painon kuvaus voidaan esittää fonologisena rakenteena. Tällöin tavut voivat olla vahvoja (heavy tai strong) tai heikkoja (weak tai light). Tietyissä kuvauksissa painoja on kolme: painollinen, painoton ja sivupainollinen; esim. [ ]. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.7/43

8 Jalka Painollisten ja painottomien tavujen avulla voidaan määritellä rytmisiä yksiköitä, jotka eivät suoranaisesti liity sanoihin. Useissa teorioissa käytetään esim. jalkaa (foot, stress-foot) rytmisenä rakenneyksikkönä. Jalka koostuu yhdestä painollisesta tavusta, jota yleensä seuraa yksi tai useampi painoton tavu. Esim. suomessa sanat rakentuvat jaloista, joista ensimmäisen ensitavu on painollinen ja toimii sanapainon paikkana. Muissa kielissä sanapainon paikka voi vaihdella suuresti, mutta silloinkin aina niin, että paino sijaitsee jalan vahvalla tavulla. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.8/43

9 Painon yksiköiden hierarkkia Paino liittyy siis sanansisäisiin prominenssisuhteisiin tästä voimme rakentaa tavuja ja jalkoja sisältävän hierarkkisen rakenteen: F s F w F s F w σs σ w σ s σ w σs σ w σs σ w jy. väs ky. län a. se. mal. la S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.9/43

10 Lausepaino Painon suhteelliset ja hierarkkiset tekijät johtavat suoraan painon toiseen tyyppiin, lausepainoon (accent, sentence-level stress). Jos sanapaino viittaa sananisäisten painollisten ja painottomien tavujen välisiin suhteisiin, viittaa lausepaine sanojen välisiin prominenssisuhteisiin lauseissa. Esim. Minne jätit veneen?... Sillan alle (paino sanalla sillan ). Esim. Sillan alle vai viereen?... Sillan alle (paino sanalla alle ). S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.10/43

11 Fokus Edellisestä huomaamme, että toisin kuin sanapainon kanssa, joka on pysyvä paikan suhteen lausepainon paikka voi vaihdella sen mukaan mikä sana lauseessa toimii ns. fokuksena tai lauseen pääpainona. Mikä on sitten erityyppisten painojen välinen suhde? Yleisesti ollaan sitä mieltä, että lausepaino voi sijoittua mille tahansa leksikaalisesti määrittyneelle painolliselle tavulle siis mille tahansa vahvalle tavulle lauseessa; yleensä kuitenkin samalle tavulle, jossa on sanapaino. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.11/43

12 Painojen rakennehierarkia Painon hierarkkinen rakenne voidaan esittää esim. seuraavanlaisen ristikon avulla: o lin jy väs ky län a se mal la paino x x x x x lausepaino x x fokus x S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.12/43

13 Paino ja informaatio Tyypillisesti lauseen fokuksessa oleva tavu pitää sisällään sen lauseen ymmärtämisen kannalta tärkeimmän informaation informaatio voi tietenkin olla lingvististä tai paralingvistä mitä todennäköisimmin se on kuitenkin molempia. Sanapainolliset tavut toimivat lähinnä sanojen erottamiseksi puhevirrasta. Lausepainon tehtävä on siis osoittaa kuulijalle lauseen tärkeimmät osat ja ohjata tämän huomio informaation muodostamaan fokukseen lauseen painorakenne korreloi siis sen informaatiorakenteen kanssa. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.13/43

14 Painon akustiset ilmentymät Intuitiivisesti voisi ajatella, että edellä kuvattujen ristikoiden osoittama rakenne olisi helposti ja suoraan verrattavissa johonkin puheen akustiseen parametriin. Paino on kuitenkin hyvin abstrakti käsite eikä sitä voi suoraan verrata esim. joidenkin artikulaatioelinten kvasi-ennustettaviin liikkeisiin kuten esimerkiksi äänteiden kohdalla on laita. Konkreettisinta, mitä painosta voidaan sanoa on, että se erottelee tietyt tavut muista tavuista. Erilaiset painosuhteet määritellään siis hierarkkisesti eri tasoilla ja näillä tasoilla saattaa olla erilaiset akustiset vihjeet distinktioiden reaalistumisen suhteen. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.14/43

15 Painon akustiset ilmentymät (jatkoa) Painohierarkkian alimmalla tasolla (painollinen (heavy) vs. painoton (light)) akustiset erot voivat perustua vokaalien laatuun ja kestoon tyypillisesti painolliset tavut ovat kestoltaan painottomia pidempiä ja F1/F2 -tasolla muita periferisempiä. Sanapainolliset tavut erottuvat usein perustaajuuden sekä keston ja äänekkyyden suhteen painottomista. Lausepainollisten tavujen akustiset ilmentymät ovat siis kombinaatiota kaikista alemman tason piirteistä ts. ne ovat muita pidempiä, niiden vokaalit ovat muita selvempiä (perifeerisempiä) ja ne ovat muita äänekkäämpiä. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.15/43

16 Painon funktiot Lauseen pääpaino voi ilmaista mm. uutta informaatiota, jolloin on usein kysymyksessä fokus (focal stress) vastakohtaa; kontrastiivinen paino (contrastive accent) puhujan asennoitumusta; emfaattinen paino (emphatic accent) Lauseella voi myös olla ns. sivupaino (secondary sentence accent), joka muistuttaa emfaasia: Suomessa vallitsee VAKAVA psykiatripula". S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.16/43

17 Rytmi S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.17/43

18 Rytmi Niin englannin ja muiden germaanisten kielten kuin suomenkin sanapainon suhteen voi huomata, että painolliset ja painottomat tavut pyrkivät vuorottelemaan tiettyjen kaavojen mukaan. Esim. lauseessa Matti menee kotiin painottomat ja painolliset tavut vuorottelevat selkeästi keskenään. Toisaalta sellaiset kielet kuin ranska eivät tunnu toimivan vastaavalla tavalla ranskassa ei esimerkiksi ole englannin tapaan sellaisia painottomia tavuja, joiden vokaalit redusoituisivat schwaksi. Rytmi on siis monimutkainen perkeptuaalinen rakenne, joka syntyy tavujen suhteellisten prominenssien vaihtelusta ajassa. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.18/43

19 Painon siirtyminen (stress-shift) Englannissa, jossa sanapainon paikka on suhteellisen vapaa, painollisten tavujen erottaminen toisistaan toimii myös hierarkkisesti korkeammalla tasolla siten, että monijalkaisissa sanoissa paino pyrkii siirtymään jos sen painolliset tavut joutuvat liian lähekkäin stress-shift. Periaatteessa esim. englannin sanat japanese food tuottaisivat seuraavanlaisen prominenssirakenteen: ja pa nese food painollinen x x x lausepaino x x fokus x S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.19/43

20 Painon siirtyminen (jatkoa) Tässä tapauksessa fokusoitu tavu on hyvin lähellä toista lausepainollista tavua ja menettää näin perkeptuaalista prominenssiaan, jolloin puhuja pyrkii organisoimaan lauseen rytmin uudelleen siten, että lausepaino siirtyy lähimpään mahdolliseen tavuun pois fokusoidun tavu läheisyydestä: ja pa nese food painollinen x x x lausepaino x x fokus x S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.20/43

21 Ajalliset rajoitteet Edellisen esimerkin mukaan voimme määritellä rytmin painokontrastien vaihteluksi painohierarkian eri tasoilla. Täten rytmi implikoi ajallisia rajoitteita, joka johtaa käsitteisiin tavu- ja painoajoitteisuus. Näin ollen englanti olisi painoajotteinen kieli kun taas esim. suomi, jossa painon paikka sanassa ei vaihtele, olisi tavuajoitteinen kieli. Tällaiselle jaottelulle ei kuitenkaan ole kunnollista empiiristä pohjaa. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.21/43

22 Intonaatio S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.22/43

23 Intonaatio melodia Intonaatiolla käsitetään yleensä perustaajuuden vaihtelua lauseessa suhteessa lauseen rakenteeseen. Intonaatio liittyy siis lauseiden sävelkulkuun (tune) ja sille on kehitetty useita erilaisia malleja puhtaasti fonologisista kuvauksista (esim. ToBI) puhtaasti foneettisiin (esim. Fujisakin malli). Tyypillisesti lauseet hajoitetaan intonaatiolausekkeiksi (intonational phrase), jotka taas koostuvat pienemmistä yksiköistä; intermediate phrase. Esim. halusin mennä jyväskylään katsomaan elokuvaa Prosodisten lausekerakenteiden suhde syntaktisiin lausekeranteisiin on yhä epäselvä ja kiivaan debatin alainen. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.23/43

24 Intonaatiorakenne sateenkaari muodostuu valkoisen valon jakaantuessa useiksi kauniiksi väreiksi Time (s) Lauseen sävelkulku on siis hajoitettavissa fonologisesti osiinsa. Näistä osista tärkein on ns. pitch accent, joka osuu aina painolliselle tavulle ja muodostaa jonoja, jotka puolestaan määrittävät lauseen perustaajuuden tavanomaisen hahmon. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.24/43

25 Intonaatiolausekkeet ja deklinaatio Toinen tärkeä tekijä intonaation suhteen on se, miten lause jaetaan lausekkeisiin; lauseke viittaa sen sisäiseen prosodiseen koherenssiin jolloin lausekkeiden välillä täytyy ilmetä jonkinasteista prosodista epäjatkuvuutta lausekkeilla täytyy olla rajat. Rajojen hierarkian mukaisesti niillä on erilainen (perkeptuaalinen) vahvuus, jonka avulla kuulija voi määritellä koko lauseen prosodisen rakenteen. On ehdotettu, että vahvuuksia olisi ainakin neljä. Tyypillisestä näitä rajoja ilmaistaan äännekestoja pidentämällä (utterance/phrase final lengthening) tai niin sanotusti nollaamalla perustaajuuden lasku eli deklinaatio (declination reset). S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.25/43

26 Intonaatio esimerkki Pitch (Hz) 50 0 suomessa vallitsee vakava psykiatripula. suomessa vallitsee vakava psykiatripula s u o m e s: AV[ A l: i t[ s e: V[ A k A V[A p s y k i A t[ r i p u l A Time (s) Ylimpänän lauseen (interpoloitu) perustaajuuskäyrä ja sen alla äänekkyyskäyrä äänekkyydessä ei ole nähtävillä ns. deklinaatiota. Huomaa viimeisen sanan äännekestot. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.26/43

27 Prosodisten piirteiden tuottaminen S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.27/43

28 Prosodian tuottaminen Sekä tonaaliset (f0) että dynaamiset (äänekkyys, spetkraaliset muutokset) tuotetaan kurkunpään avulla. Tärkeimmän fysiologiset tekijät ovat: 1. Äänihuulten jännitys (tension) 2. Subglottaalinen ilmanpaine Ne vaikuttavat glottaaliseen äänilähteeseen niin taajuuden, äänekkyyden kuin spektraalisen muodon suhteen. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.28/43

29 Subglottaalinen ilmanpaine Lisättäessä uloshengityksen ponnistusta kasvaa subglottaalinen ilmanpaine vastaavasti. Kasvava ilmanpaine johtaa glottiksessa syntyvän värähtelyn taajuuden kasvamiseen puheen perustaajuus nousee. Toisaalta noussut paine aiheuttaa glottispulssin muodon terävöitymistä", joka aiheuttaa muutoksia äänilähteen spektriin. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.29/43

30 Äänihuulten jännitys Äänen perustaajuuden kontrollointi tapahtuu pääasiallisesti äänihuulten jännittyneisyyttä muuntelemalla. Jännitettä kontrolloidaan lähinne tiettyjen kurkunpään lihasten avulla. Tutkimusten mukaan voimakkaasti painotetut tavut lauseissa tuotetaan sekä lihaskontrollin että kasvatetun subglottaalin paineen avulla. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.30/43

31 Hengitysjakso Hengitysjakso (breath-group) on sellainen ilmauksen jakso, joka muodostetaan kahden sisäänhengityksen välille. Hengitysjaksoteorian (Liberman) mukaan puheen prosodia muodostuu kahden toiminnan tuloksena: 1. Tuotetut sanat jaetaan ns. hengitysjaksoihin. 2. Jaksot merkitään intonaation ja painotuksen avulla. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.31/43

32 Hengitysjakso (jatkoa) Tyypillinen hengitysjakso muodostetaan siten, että subglottaalinen ilmanpaine nostetaan äkisti, jonka jälkeen se pyritään pitämään vakaana. Hengitysjakson loppupuolella ilmanpaine alkaa laskea tasaisesti ja jakso loppuu suhteellisen jyrkkään ilmanpaineen laskuun. Mikäli puhujalla ei ole tarvetta painottaa jakson loppuun sijoitettua sanaa/tavua, laskee ilmauksen perustaajuus vastaavasti laskevan ilmanpaineen johdosta. Hengitysjakso antaa siis yleisen muodon ilmausten energiajakaumalle äänekkyys- tai intensiteettikäyrälle. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.32/43

33 Tunnusmerkitön hengitysjakso Tunnusmerkittömän hengitysjakson katsotaan olevan yksinkertaisin ja vähiten lihastoimintaa vaativa tapa tuottaa lauseita. Tässä mielessä hengitysjakso on kaikille kielille tyypillinen (universaali) piirre. Joissain kielissä tai murteissa on kuitenkin hieman tästä arkkityypistä poikkeavia tapoja tuottaa hengitysjaksoja. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.33/43

34 Tunnusmerkillinen hengitysjakso Tunnusmerkittömillä hengitysjaksoilla ilmaistaan yleensä neutraaleja ja toteavia sisältöjä. Tunnusmerkillisillä hengitysjaksoilla voidaan vastaavasti tuottaa lisämerkityksiä muutoin samanmuotoisiin ilmaisuihin. Esim. englannissa voidaan tavallinen toteava ilmaus muuttaa kysymyksekti nousevan intonaation avulla. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.34/43

35 Kurkunpään lihastan toiminta prosodiassa Tutkimuksissa on havaittu, että intonaation ja painotuksen kontrolloinnissa on tärkeä osa kurkunpään lihasten toiminnalla äänihuulten jännityksen ja paksuuden säätäjinä. Äänihuulten jännitystä (ja paksuutta) voidaan muuttaa kahden lihasryhmän avulla: 1. Tiettyjen kurkunpään sisäisten lihasten avulla. 2. Tiettyjen kaulan lihasten avulla, joihin itse kurkunpää on kiinnittynyt. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.35/43

36 Intensiteetti ja spektraaliset muutokset Painon tuottamiseen liittyy muutakin kuin perustaajuuden muutokset ilmausten aikana. Painotetut tavut tuotetaan siis suuremmalla artikulatorisella ja vokaalisella ponnistelulla (vocal effort), josta johtuen painolliset tavut poikkeavat äänekkyydeltään ja spektraalisilta piirteiltään muista tavuista. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.36/43

37 Painollisuuden vaikutus spektriin Sound pressure level (db/hz) Sound pressure level (db/hz) Frequency (Hz) Frequency (Hz) Vasemman puolen painollisella [ ] -äänteellä on selvästi enemmän energiaa korkeilla taajuuksilla kuin oikean puolen painottomalla. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.37/43

38 Kestoihin liittyvät prosodiset muutokset Glottaalisten muutosten lisäksi prosodiset vaihtelut heijastuvat myös tuotettujen yksiköiden kestoihin. Helpoimmin kestoihin liittyvät muutokset ovat nähtävissä äännekestojen venymisenä painollisissa tavuissa. Tyypillisesti äännekestot venyvät sellaisissa sanoissa, joiden informaatiopitoisuus on suuri ja yleisyys pieni ns. sisältösanat vs. funktiosanat, jotka ovat yleisiä ja usein jäävät täysin painottomiksi. Äännekestoja on tutkittu hyvin paljon puhesynteesiä varten. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.38/43

39 Äännekestoihin vaikuttavat tekijät Äännekestoihin vaikuttavat mm: 1. Äänteiden sijainti hengitysjaksossa; jaksojen viimeiset tavut ovat tyypillisesti keskimääräistä pidempiä pre-pausal/final lengthening. 2. Tavun painollisuus; painollisuus ja aksentointi lisää kestoja. 3. Sanan tyyppi; sisältösanojen kestot (etenkin painollisissa tavuissa) pidempiä. 4. Sanojen ja lauseiden pituus; pitkissä sanoissa ja lauseissa äännekestot jonkin verran lyhyempiä. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.39/43

40 Äännekestojen muutokset tarkka kirurgi varoo näköään tarkka kirurgi varoo t A r k: A k i r u r g i v A Time (s) Painotettu [k] on painottoman pitkän variantin mittainen! Vastaavasti painollinen [ ] on painotonta kaksi kertaa pidempi! S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.40/43

41 Raja (junktuuri) Ihmisten on usein vaikea ymmärtää, että puheessa ei sanojen tai muidenkaan yksiköiden välillä ole minkäänlaisia selkeitä rajoja kirjoituksen tapaan. Usein akustisilla mittareilla ei voi selkeästi osoittaa mitään, mikä viittaisi esim. sanojen väliseen rajaan ja onkin ehdotettu, että kuulijat erottelisivat sanat puheen virrasta vertaamalla havaitsemansa puheen foneemisia osia jonkinlaiseen mentaaliseen leksikkoon. Ts. rajojen havaitseminen olisi kielellisen tulkinnan tulos. Pienet lapset pystyvät kuitenkin erottelemaan sanoja jo paljon ennen kuin niille on voinut kehittyä minkäänlainen leksikko sanoilla täytyy siis olla myös akustisia rajoja. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.41/43

42 Rajat Rajan foneettista ilmaisinta kutsutaan rajasignaaliksi (border signal). Tällaisinasignaaleina toimivat mm. tauot, erilaiset prosodiset muutokset sekä äänteiden kvalitatiiviset variaatiot. Esim. karu selli"vs. karuselli", joissa ero saadaan aikaan painotuksen avulla. S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.42/43

43 Sanarajat: esimerkkejä englannista Allofoniset erot tavunalkuisten klusiilien aspiraatio konsonanttien soinnin häviäminen tavunloppuisen klusiilin glottalisaatio sulkeuman keston suhde koko kestoon vokaalien välinen flapping sananalkuista vokaalia edeltävä glottaaliklusiili sananloppuisen /l/:n velarisoituminen konsonanttien lyheneminen klustereissa Esimerkki grey tie / great eye Nye trait / nitrate keeps ticking / keep sticking ice-cream / I scream migth rain / my train free Danny / freed Anny at ease / a tease win terrain / winter rain an aim / a name an iceman / a nice man fee label / feel abel plum pie / plump eye help us nail / help a snail S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.43/43

Miksi prosodiasta tulee olla kiinnostunut? Prosodia. Äänteiden yläpuolella. Mitä? ja Miten?

Miksi prosodiasta tulee olla kiinnostunut? Prosodia. Äänteiden yläpuolella. Mitä? ja Miten? Miksi prosodiasta tulee olla kiinnostunut? Prosodia Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Prosodiaa käytetään kaikissa kielissä ilmaisemaan rakenteellista, semanttista ja funktionaalista

Lisätiedot

Miksi prosodiasta tulee olla kiinnostunut? Prosodia. Äänteiden yläpuolella. Mitä? ja Miten?

Miksi prosodiasta tulee olla kiinnostunut? Prosodia. Äänteiden yläpuolella. Mitä? ja Miten? Miksi prosodiasta tulee olla kiinnostunut? Prosodia Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Prosodiaa käytetään kaikissa kielissä ilmaisemaan rakenteellista, semanttista ja funktionaalista

Lisätiedot

Prosodia. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Prosodia p.1/46

Prosodia. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Prosodia p.1/46 Prosodia Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Prosodia p.1/46 Miksi prosodiasta tulee olla kiinnostunut? Prosodiaa käytetään kaikissa kielissä ilmaisemaan rakenteellista, semanttista ja

Lisätiedot

Prosodia. Martti Vainio. Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Prosodia p. 1/53

Prosodia. Martti Vainio. Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Prosodia p. 1/53 Prosodia p. 1/53 Prosodia Martti Vainio Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto FP1/Clt120 Fonetiikan perusteet Syksy 2006 p. 2/53 Miksi prosodiasta tulee olla kiinnostunut? Prosodiaa käytetään kaikissa

Lisätiedot

Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus

Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa

Lisätiedot

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I

Puheen tuotto ja havaitseminen I Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 Puheentuoton lähde-suodin -malli S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Intonaation analyysi ja annotointi puhekorpuksissa

Intonaation analyysi ja annotointi puhekorpuksissa Intonaation analyysi ja annotointi puhekorpuksissa 4.4.2002/HY:n fonetiikan laitos Stefan Werner stefan.werner@joensuu.fi Kieliteknologia/JoY Intonaation analyysi/annotointi HY 4.4.2002 p.1/43 Intonaation

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003 Puhesynteesi Signaalin generointi Martti Vainio mailto:martti.vainio@helsinki.fi 11. huhtikuuta 2003 Signaalin generointi puhesynteesissä Kuinka tuottaa foneettisesta symbolisesta tiedosta jatkuvaa signaalia

Lisätiedot

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä

Lisätiedot

12 Prosodiset ominaisuudet

12 Prosodiset ominaisuudet Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 70 12 Prosodiset ominaisuudet (= "suprasegmentaaliset" ominaisuudet) enimmäkseen yksittäisiä äännesegmenttejä isompia kokonaisuuksia

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

Intonaatio tv:n lastenohjelmissa

Intonaatio tv:n lastenohjelmissa Intonaatio tv:n lastenohjelmissa Pirjo Litmanen Tampereen yliopisto Viestintätieteiden tiedekunta Suomen kielen maisteriohjelma Valinnaisten opintojen tutkielma Kesäkuu 2018 Tampereen yliopisto Viestintätieteiden

Lisätiedot

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.

Lisätiedot

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen: Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin

Lisätiedot

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.

Lisätiedot

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla

Lisätiedot

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

Organization of (Simultaneous) Spectral Components Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille

Lisätiedot

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät

Lisätiedot

Kissankello vai kissan kello?

Kissankello vai kissan kello? Kissankello vai kissan kello? Suomen yhdyssanojen prosodisista ominaispiirteistä Päivi Virkkunen Pro gradu -tutkielma Fonetiikka, yleinen linja Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Lokakuu

Lisätiedot

Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen.

Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheentuoton fonetiikan kertausta p.1/109 Vfo251 Puhesynteesin

Lisätiedot

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

spontaanin puheen PRosoDinen jaksottelu

spontaanin puheen PRosoDinen jaksottelu spontaanin puheen PRosoDinen jaksottelu Eija Aho Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Arppeanumissa (Snellmaninkatu 3) perjantaina 27. elokuuta

Lisätiedot

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa

Lisätiedot

Vfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus

Vfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus Symbolinen representaatio Vfo 254: Puhekorpusten käsittely: Puhekorpusten lingvistinen representaatio Martti Vainio Puhekorpuksen tutkimininen on mahdollista vain symbolisen representaation kautta näytteistettyä

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto

Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Helpon suomen alkeet Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Puhu ja vastaanota puhetta selvästi Äännä selkeästi älä mumise

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

5 Akustiikan peruskäsitteitä

5 Akustiikan peruskäsitteitä Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

INTONAATIOJAKSOISTA EIJA AHO EEVA YLI-LUUKKO

INTONAATIOJAKSOISTA EIJA AHO EEVA YLI-LUUKKO EIJA AHO EEVA YLI-LUUKKO INTONAATIOJAKSOISTA ässä artikkelissa käsittelemme prosodisten jaksojen löytämisen ongelmia käytännön litterointityön kannalta. Prosodinen jakso on sellainen puheen jakso, jonka

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet 4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta

Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Jättäkää myöhästyville paikkoja oven lähelle. Ohjelma 1. Keskustelua tyylistä 2. Ohjeita runojen analysoimiseen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

Puhe ja kommunikaatio

Puhe ja kommunikaatio Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille. Puheen analyysin viitekehys. Puhe ja Kommunikaatio. Puhe ja kommunikaatio (jatkoa)

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille. Puheen analyysin viitekehys. Puhe ja Kommunikaatio. Puhe ja kommunikaatio (jatkoa) Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Puheen analyysin viitekehys Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001

Lisätiedot

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 Puheen analyysin viitekehys S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Puhesynteesin perusteet Luento 5: unit selection -synteesi

Puhesynteesin perusteet Luento 5: unit selection -synteesi Puhesynteesin perusteet Luento 5: unit selection -synteesi Nicholas Volk 14.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Aitoa puhetta on tallennettu tietokantaan tuhansien äänteiden verran Jopa yksittäisen

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN Jenni Immonen Suomen kielen pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopistossa Syyskuussa 2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen

Lisätiedot

Osa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason

Osa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja

SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja 21.2.2010 1. (Matlab, 2 pistettä) Vokaalit ja soinnilliset konsonantit ovat lähes jaksollisia ja niillä on äänihuulten värähtelystä johtuva perustaajuus.

Lisätiedot

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t

Lisätiedot

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 1 (26) Fourier-muunnos ja jatkuva spektri Spektri taajuuden funktiona on kompleksiarvoinen funktio, jonka esittäminen graafisesti edellyttää 3D-kuvaajan piirtämisen. Yleensä

Lisätiedot

6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI

6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI MAA0 6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI Murtofunktio tarkoittaa kahden polynomin osamäärää, ja sen yleinen muoto on P() R : R(). Q() Mikäli osoittajapolynomin asteluku on nimittäjäpolynomin astelukua korkeampi

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

3. Laskennan vaativuusteoriaa

3. Laskennan vaativuusteoriaa 3. Laskennan vaativuusteoriaa tähän asti puhuttu siitä, mitä on mahdollista laskea äärellisessä ajassa siirrytään tarkastelemaan laskemista kohtuullisessa ajassa vaihtoehtoisesti voidaan laskenta-ajan

Lisätiedot

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/55 Tyypillinen ilmaus: 6 khz frequency 0 Hz 150 Hz F0 50 Hz 81 db intensity

Lisätiedot

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus 13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä

Lisätiedot

Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely

Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely Nicholas Volk 24.1.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tekstin esikäsittely Jaetaan syöteen luettaviin saneisiin ja äännevastineettomiin välimerkkeihin

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

Analyysi on helpointa aloittaa painamalla EDIT-painiketta. (Tuotu tiedosto täytyy olla aktiivinen eli valittuna).

Analyysi on helpointa aloittaa painamalla EDIT-painiketta. (Tuotu tiedosto täytyy olla aktiivinen eli valittuna). 1 PRAAT OHJE Yleistä Praat on puheentutkimukseen tarkoitettu ilmainen ohjelma (GNU ohjelma, open source). Se sisältää useita eri analyysimahdollisuuksia, mahdollisuuden määrittää hyvin tarkasti kuvien

Lisätiedot

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech,

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, Tekstiä, plaa plaa, plaa Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, TTS): Generoidaan tietokoneen avulla akustinen puhesignaali annetun tekstin perusteella. TTS HUOM: Vaikka nyt keskitytäänkin

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja

Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Heidi-Maria Lehtonen, DI Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Esitys RISS:n kokouksessa 17.11.2010 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio

Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio Puhekorpukset ja puhetietokannat Puhekorpus Puhekorpukset Martti Vainio Määritelmä: Puhutun kielen korpus (engl. spoken language corpus) on mikä tahansa kokoelma puheäänitteitä, joka on tietokoneen luettavassa

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

SSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

SSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia   Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) SSSSSSS Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 3(19) OHJEET S-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MAAHANMUUTTAJIEN SUOMEN PROSODIASTA

VENÄLÄISTEN MAAHANMUUTTAJIEN SUOMEN PROSODIASTA EIJA AHO MINNALEENA TOIVOLA VENÄLÄISTEN MAAHANMUUTTAJIEN SUOMEN PROSODIASTA aahanmuuttajien yleisin äidinkieli Suomessa on venäjä, jota vuoden 2006 lopussa puhui noin 42 000 henkilöä. Yli 18 000 äidinkieleltään

Lisätiedot

IÄN JA PUHENOPEUDEN VAIKUTUS LAUSEPAINOON 8- JA 12- VUOTIAILLA LAPSILLA

IÄN JA PUHENOPEUDEN VAIKUTUS LAUSEPAINOON 8- JA 12- VUOTIAILLA LAPSILLA IÄN JA PUHENOPEUDEN VAIKUTUS LAUSEPAINOON 8- JA 12- VUOTIAILLA LAPSILLA Tiina Ahonen Pro gradu tutkielma Syksy 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Humanistinen tiedekunta Tiivistelmä

Lisätiedot

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia   Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(15) OHJEET K-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN K-äänne:

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Uusia ajatuksia švaasta

Uusia ajatuksia švaasta Uusia ajatuksia švaasta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 44 Kielitieteen päivät Jyväskylä 18 20 toukokuuta 2017 Johdanto švaa (< hepr; tai harv svarabhakti < sanskr) on laajalti suomen murteissa esiintyvä,

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 29. toukokuuta 2013

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 29. toukokuuta 2013 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 29. toukokuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja muutakin) kieli LL(k) LR(1) kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti

Lisätiedot

Humanistiset tieteet

Humanistiset tieteet Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot