OSALLISTUJAT Kimpanpää Hilppa puheenjohtaja Päätöksentekijät Ristiniemi Sami varapuheenjohtaja

Transkriptio

1 -1, KULA :00 OSALLISTUJAT Kimpanpää Hilppa puheenjohtaja Päätöksentekijät Ristiniemi Sami varapuheenjohtaja Alastalo Iiro jäsen Haarala Annina Halme Raili Kuusela Marko Repo Risto Stenholm Markku Suuronen Pirkko Talikka Kyllikki Tilli Juha Virtanen Milja Muut osallistujat Olsson Birgitta kaupunginhallituksen edustaja Sevänen Niilo vt. kulttuurijohtaja Lindholm Terhi kehitysjohtaja Rasi Leena controller Kupiainen Katariina kirjastotoimenjohtaja Niku Kirsi museotoimenjohtaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Nurminen Ilona nuorisovaltuutettu Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Hilppa Kimpanpää Sanna Koskimies LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät 16 PÖYTÄKIRJAN Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) , klo Sihteeri Sanna Koskimies

2 16, KULA :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan. Oikaisuvaatimusohje

3 17, KULA :00 Pöytäkirjan tarkastajat Tarkastusvuorossa ovat Alastalo Iiro ja Haarala Annina. Seuraavana vuorossa ovat Halme Raili ja Kuusela Marko. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 18, KULA :00 Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta

5 19, KULA :00 OPSI: 528/2014 Kulttuurilautakunnan tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2013 Kula Valmistelija: Controller Leena Rasi, puh Palvelualueiden päälliköt./. Tilinpäätös- ja toimintakertomus on esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä tilinpäätös- ja toimintakertomuksen vuodelta 2013 ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle tiedoksi. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Oikaisuvaatimusohje

6 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2013 Kulttuurilautakunta

7 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus Kulttuurilautakunnan kokoonpano 2013 Jäsen Varajäsen sdp Kimpanpää Hilppa, puheenjohtaja Hämäläinen Sonja kok Ristiniemi Sami, varapuheenjohtaja Launio Jari ps Alastalo Iiro Viitanen Kimmo vihr Haarala Annina Naski Heikki kok Halme Raili Koski-Niemelä Taija sdp Kuusela Marko Mäittälä Iiro vas Repo Risto Sihvola Kari ps Stenholm Markku Ahvenainen Petra sdp Suuronen Pirkko Heinonen Sointu kok Talikka Kyllikki Nuorivuori Satu kok Tilli Juha Marttinen Teppo vas Virtanen Milja Tauria-Huttunen Arja KULA on kokoontunut 5 krt vuonna 2013.

8 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus SISÄLLYSLUETTELO Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle Tuloslaskelma Kulttuuriasiainkeskus 3 Kaupunginkirjasto.. 6 Kymenlaakson museo. 9

9 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 1 KULTTUURILAUTAKUNTA Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kaupunkikulttuurin kehittäminen monipuoliseksi ja näkyväksi Kaupungissa järjestettyjen kulttuuritapahtumien määrä (kpl) 300 Kirjasto: 271 Kulttuuriasiainkeskus: 179 Vellamo: 208 Kulttuuriyhteisöjen kävijämäärät: - Vellamo - Meripäivät - Kuvataidenäyttelyt - Kirjallisuustapahtumat - Muut Kulttuurilautakunta Toteuma 2013 LTA 2013 Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,94% 32 Maksutuotot ,22% 33 Tuet ja avustukset ,56% 34 Muut toimintatuotot ,15% 3 Toimintatuotot ,47% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,53% 43 Palvelujen ostot ,62% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,13% 47 Avustukset ,11% 48 Muut toimintakulut ,30% 4 Toimintakulut ,86% ULK. TOIMINTAKATE ,09% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot /0 S9 Sisäiset kulut ,42% 4S Sisäiset erät ,39% TOIMINTAKATE ,79% 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE ,79% 6S Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset ,13% TULOS ,89% Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä/Alijäämä ,68%

10 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 2 Kulttuurilautakunta Toteuma EUR Budjetti LTA Tot% Muutos Muutos% Myyntituotot ,62% ,94% 44,12% Maksutuotot ,31% ,22% 96,33% Tuet ja avustukset ,95% ,56% 184,30% Muut toimintatuotot ,33% ,15% 99,26% Toimintatuotot ,60% ,47% 104,54% Henkilöstökulut ,97% ,53% 99,35% Palvelujen ostot ,19% ,62% 81,57% Aineet, tarvikkeet ,39% ,13% 97,13% Avustukset ,47% ,11% 96,49% Muut toimintakulut ,62% ,30% 90,55% Toimintakulut ,35% ,86% 96,59% ULK. TOIMINTAKATE ,35% ,09% 95,38% Sisäiset tuotot ,85% 0 0 /0 /0 Sisäiset kulut ,49% ,42% 99,64% Sisäiset erät ,92% ,39% 99,17% TOIMINTAKATE ,74% ,79% 96,96% Jakauma menojen suhteen v Muut 1 % Museo 41 % Kulttuuri 14 % Kirjasto 44 %

11 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 3 Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet KULTTUURIASIAINKESKUS Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kulttuuriasiainkeskuksen strategia tukee kaupunkistrategiaa mm. suunnitellen ja tuottaen kulttuuripalveluja ja laadukkaita kulttuuritapahtumia Kulttuuritilaisuuksien ja tapahtumien määrä Tukea saaneiden kulttuurijärjestöjen ja taiteilijoiden määrä Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kulttuuristrategia tukee kaupunkistrategian tavoitteita Kulttuuripalvelujen saavutettavuus ja laatu Uusitaan kulttuuristrategia ja hyväksytään toimitilasuunnitelma Strategian uusiminen on työn alla. Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Toiminta suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen Meripäivillä jätteen talteenoton määrä Aikaisempi, festivaalikentän paras tavoitetaso. Lajitteluneuvojien määrän lisääminen 11,6 tonnia (kaikki jäte meni polttoon hyötyvoimalaan) Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Varainhankintaa ulkopuolisista lähteistä. Organisaatio toimii tehokkaasti. Arviointikriteerit/ mittarit Myynti- ja vuokratuottoja pyritään lisäämään., avustuksia ja sponsorirahoituksia haetaan Tavoitetaso 2013 Toteutuma euroa

12 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 4 Kulttuuriasiainkeskus Toteuma 2013 LTA 2013 Tot% 3 Toimintatuotot 32 Maksutuotot ,85% 33 Tuet ja avustukset ,46% 34 Muut toimintatuotot ,85% 3 Toimintatuotot ,23% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,59% 43 Palvelujen ostot ,45% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,39% 47 Avustukset ,11% 48 Muut toimintakulut ,38% 4 Toimintakulut ,28% ULK. TOIMINTAKATE ,08% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot /0 S9 Sisäiset kulut ,41% 4S Sisäiset erät ,49% TOIMINTAKATE ,87% 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE ,88% TULOS ,88% Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä/Alijäämä ,65% Kulttuuriasiainkeskus Toteuma Budjetti LTA Tot% Muutos Muutos% Maksutuotot ,19% ,85% 152,86% Tuet ja avustukset ,33% ,46% 174,79% Muut toimintatuotot ,33% ,85% 108,62% Toimintatuotot ,38% ,23% 147,91% Henkilöstökulut ,74% ,59% 108,89% Palvelujen ostot ,12% ,45% 123,46% Aineet, tarvikkeet ,91% ,39% 92,19% Avustukset ,47% ,11% 96,49% Muut toimintakulut ,60% ,38% 115,65% Toimintakulut ,14% ,28% 107,65% ULK. TOIMINTAKATE ,63% ,08% 98,64% S8 Sisäiset tuotot ,61% 0 0 /0 /0 S9 Sisäiset kulut ,59% ,41% 98,62% 4S Sisäiset erät ,93% ,49% 98,11% TOIMINTAKATE ,61% ,87% 98,48%

13 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 5 Kulttuuriasiainkeskuksen vuosi sujui pitkälti suunnitelmien mukaan sekä tapahtumien että talouden osalta. Meripäivien kävijämäärä oli noin , minkä ansiosta festivaali nousi vuoden suurimmaksi kesätapahtumaksi Suomessa. Meripäivien uudistunut alue ja monipuolinen ohjelmatarjonta saivat runsaasti kiitosta yleisöltä ja myös medialta. Teatterikuraattori Pia Lunkka aloitti työnsä helmikuun alussa, ja hänen vetämäänsä Nuorisoteatteria voidaan pitää yhtenä vuoden iloisimmista onnistumisista. Loppuvuodesta Nuorisoteatterin piirissä oli mukana jo yli sata nuorta sekä monia yhteistyökumppaneita eri tahoilta. Kotkan Nuorisoteatteri on herättänyt jo laajaa kiinnostusta sekä kansallisesti että myös Pietarissa asti. Pitkäjänteisen työn tuloksena nuorisoteatterilaiset valmistelevat mm. kaksi ensi-iltaa vuodelle Perinteiset kaupunkitapahtumat onnistuivat vuoden aikana hyvin. Urkuviikolla konsertteja oli hieman aiempia vuosia enemmän, ja kokonaiskävijämäärä Puistokonsertit houkuttelivat kesän aikana yhteensä 3139 hengen yleisön Sapokan laululavalle. Kirjaston kanssa järjestetyissä kirjailijavierailuissa kävi vuoden aikana 427 henkeä ja Pub Albertin kanssa pidetyissä runoklubeissa 695 henkeä. Galleria Uusikuvan näyttelyissä kävi vuoden aikana 3926 katsojaa. Kotka-päivää vietettiin Karhulan Jokipuistossa, ja tapahtumaan osallistui noin 700 henkeä. Syksyllä 2013 kulttuuriasiainkeskus muutti uusiin tiloihin Merikeskus Vellamoon. Muutosta aiheutuneet lisäkulut olivat hyvin pieniä. Vuosi 2014 on kokeiluvuosi, jonka aikana arvioidaan uuden järjestelyn toimivuutta. Tavoitteena on, että kulttuuriasiainkeskuksen sijoittuminen Vellamoon tuo selkeitä synergiaetuja Kymenlaakson museon ja koko Vellamon kanssa, sekä pitkällä aikavälillä myös säästöjä. Kulttuuriasiainkeskus hallinnoi edelleen Konserttitaloa. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Puistokonsertit Tapahtumat /tilaisuudet Näyttelyt Tilaisuudet toimitiloissa Asiakkaat / kävijämäärät Ulkopuolinen rahoitus - Meripäivät Muu kulttuuritoimi Henkilöstö Toimitilat Ateljeetilat

14 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 6 KAUPUNGINKIRJASTO Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kaikkien kuntalaisten saavutettavissa oleva kirjastoverkko ja aukioloajat Aukiolopäivät Aukiolopäivät pidetään samalla tasolla kuin v.2011 (v pv) Kirjastonkäytön opetus, mediakasvatus ja aineistovinkkaus säännöllistä toimintaa Yhteistyön toimivuus kirjaston sisällä ja yhteistyökumppaneiden kanssa Tehdään ala-asteelle tarjottavat opetuspaketit, joista tiedotetaan kouluille Opetuspaketit tehty ja niistä tiedotettu kouluille. Riittävä henkilökunnan määrä ja laatu Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus koko henkilökunnasta (kirjastoasetus 4 : 45 % v mennessä) Jatketaan henkilöstösuunnitelman toimeenpanoa, jolloin v korkeakoulututkinnon suorittaneita 35 % (nyt 25 %). Toimeenpanoa jatkettu, yksi kirjastonhoitajan vakanssi täytetty 1.5. lähtien. Korkeakoulututkinnon suorittaneita 30 %. Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit E-aineistojen käytön lisääminen tiedotuksen ja markkinoinnin avulla Kaikille avointen asiakasopastusten määrä Kolme opastusta keväällä ja kolme syksyllä. Yhteensä 7 asiakasopastusta. Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kirjastopalveluja tuotetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Kestävään kehitykseen liittyvien aineistojen helppo saatavuus ja löydettävyys Kaikkiin kirjastopisteisiin perustetaan ekohylly v aikana. Ekohylly kaikissa kirjastopisteissä Tavastilan kirjastoa lukuunottamatta. Kirjasto on turvallinen työpaikka ja kuntalaisten palvelulaitos Turvallisuusohjeiden pitäminen ajan tasalla sekä niiden säännöllinen kertaus. Turvallisuuskoulutus / -harjoitus vähintään kerran vuodessa Hankalat asiakaspalvelutilanteet koulutus koko henkilökunnalle joulukuussa. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Kehittämisessä ja koulutuksessa hyödynnetään hankerahoitusta Automaation tehokas hyödyntäminen Arviointikriteerit/ mittarit Haetaan rahoitusta ELY-keskukselta tms. yksin tai yhteistyössä muiden kaupungin yksiköiden tai Kyytikirjastojen kanssa Palautusautomaatin käyttöaste Tavoitetaso 2013 Toteutuma Kotka mukana kaikissa Kyyti-kirjastojen yhteishankkeissa. Vähintään yksi oma tai kaup. yksiköiden yhteinen hanke / vuosi. 50 % v loppuun mennessä. Kotka mukana kaikissa Kyyti-hankkeissa. Saatu avustusta neljälle omalle hankkeelle %

15 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 7 Kaupunginkirjasto Toteuma 2013 LTA 2013 Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,51% 33 Tuet ja avustukset /0 34 Muut toimintatuotot ,44% 3 Toimintatuotot ,49% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,10% 43 Palvelujen ostot ,45% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,90% 48 Muut toimintakulut ,75% 4 Toimintakulut ,26% ULK. TOIMINTAKATE ,93% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot 24 0 /0 S9 Sisäiset kulut ,46% 4S Sisäiset erät ,46% TOIMINTAKATE ,09% VUOSIKATE ,09% SK Sisäinen korko /0 70 Poistot ja arvonalentumiset ,84% TULOS ,12% Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä/Alijäämä ,34% Kaupunginkirjasto Toteuma Budjetti LTA Tot% Muutos Muutos% Myyntituotot ,73% ,51% 109,05% Tuet ja avustukset ,06% 0 0 /0 /0 Muut toimintatuotot ,07% ,44% 91,15% Toimintatuotot ,47% ,49% 121,87% Henkilöstökulut ,69% ,10% 98,48% Palvelujen ostot ,60% ,45% 120,42% Aineet, tarvikkeet ,78% ,90% 98,19% Muut toimintakulut ,41% ,75% 134,98% Toimintakulut ,12% ,26% 100,26% ULK. TOIMINTAKATE ,44% ,93% 98,85% Sisäiset tuotot ,74% 0 0 /0 /0 Sisäiset kulut ,09% ,46% 98,77% Sisäiset erät ,13% ,46% 98,73% TOIMINTAKATE ,35% ,09% 98,81%

16 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 8 Kirjaston käyttöluvut pysyivät edellisen vuoden tasolla: lainoja oli (+ 0,5 %) ja kävijöitä (- 0,5 %). Kaikissa lähikirjastoissa lainausluvut nousivat, Karhulan kirjastossa jopa lähes 5 %. Samoin pääkirjaston lasten- ja nuortenaineiston sekä musiikkiaineiston lainaus kasvoi. Kirjastoautossa ja pääkirjaston aikuistenosastolla lainaus hieman laski. Syksyllä 2012 pääkirjastoon hankitun palautusautomaatin käyttöaste on pysynyt korkealla: lähes 90 % palautuksista hoituu automaatin kautta. Myös lainausautomaattien käyttö on samaan aikaan kasvanut n. 35 %. Automaatio mahdollisti pääkirjaston aukioloaikojen pidentämisen tunnilla aamuisin ja alkuviikosta myös iltaisin. Myös Karhulan kirjaston aukioloaikaa pidennettiin vuoden alusta yhdellä aamutunnilla. Pidennetyt aukioloajat ovat saaneet asiakkailta paljon kiitosta. Vuonna 2013 kirjastolla oli käytössään 11 % enemmän aineistorahaa kuin edellisenä vuonna. Tämä tarkoitti lähes 1400 niteen lisäystä uutuushankintaan. Lisääntynyt uutuushankinta näkyy erityisesti lähikirjastojen ja musiikin kasvaneissa lainausluvuissa. Vuoden aikana kirjastoissa on järjestetty 271 tapahtumaa, joissa kävi lähes hengen yleisö. Suuri osa tapahtumista on satutuokioita ym. pienimuotoisia lastentapahtumia, mutta joukossa on myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettyjä kirjailijavierailuja, konsertteja ym. Viime vuonna järjestettiin yhdessä Suomen tietokirjailijat ry:n Kaakonkulman aluetoiminnan kanssa tietokirjallisuusaiheinen tapahtumasarja, jossa tuotiin esille mm. paikallisia tietokirjailijoita ja - kirjallisuutta. Asiakkaille tarkoitettuja koulutustilaisuuksia oli 185 kpl ja niissä oli yli osallistujaa. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. koululuokkien kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetus, kirjavinkkaus ja aikuisten internet- ja e-aineisto-opastus. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Lainat Tietopalvelutehtävät Näyttelyt Muut tapahtumat Käyttäjäkoulutukset Tehokkuus/taloudellisuus /käynti 5,11 5,37 5,50 5,69 6,09 /laina 2,62 2,81 2,88 3,02 3,20 Toiminnan laajuus Aukiolotunnit/vko (talvikautena) Voimavarat Henkilöstö/täytetyt vakanssit Toimitilat + kirjastoauto

17 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 9 KYMENLAAKSON MUSEO Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kiinnostavat ja saavutettavat näyttelyt Monipuoliset tapahtumat -kävijämäärät, vaihtuvien näyttelyiden määrä, tapahtumien määrä kävijää - 4 vaihtuvaa näyttelyä - 50 tapahtumaa kävijää - 5 vaihtuvaa näyttelyä tapahtumaa Toimivat kirjasto- ja arkistopalvelut - kuva-arkiston digitoinnin tehostaminen hankerahoituksella - luetteloinnin ja digitoinnin kohdistaminen keskeisiin aineistoihin - tietokannan huolto (kuvien digitoinnin yhteydessä, joten tapahtuu etupäässä hankerahoituksella) - luettelointi max 600 uutta kuvaa - digitointi max kuvaa -min korjattua tietuetta -luetteloitu uutta kuvaobjektia -175 kuvaa digitoitu korjattua tietuetta nimekettä luetteloitu Kymi tietokantaan Toimivat kokoelmanhallinta- ja konservointiprosessit Tarjontaa laajennetaan ikääntyvälle väestölle elinikäisen oppimisen suuntaan Tutkimus- ja julkaisutoiminta -oikein mitoitettu kartunta -harkitut poistot -tietokannan huolto -ulkokohteiden ylläpito -lainalaukkutoiminnan kehittäminen -senioreille suunnattu opastustarjonta -julkaisuiden määrä -max 200 uutta esinettä -min 50 poistettua esinettä -min 1000 korjattua tietuetta -ruutikellarin tyhjennys - kolme lainalaukkua - muisteleva opastus -1 numero tiedotuslehteä -85 uutta esinettä -81 poistettua esinettä korjattua tietuetta -esineitä luetteloitu 277 kpl -ruutikellari tyhjennetty - 2 lainalaukkua valmis, kiertänyt 35 ryhmää, 1 lainalaukku teon alla - muisteleva opastus valmis Tiedotuslehti Taapeli ilmestynyt sähköisenä. Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Museotoiminta on kulttuurimatkailua tukevaa Venäjän mahdollisuudet hyödynnetään 700 opastusta 5 matkailupakettia 736 opastusta useita matkailupaketteja -ryhmäopastukset -matkailu- ja tapahtumapaketit yhteistyössä eri toimijoiden kanssa -panostetaan venäläisin matkailijoihin -venäjänkieliset opastukset, markkinointi Venäjälle venäläisten osuus näyttelykävijöistä 20%, 56 venäjänkielistä opastusta

18 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 10 Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Museo toimii maakunnallisena vaikuttajana Kulttuuriympäristön hoitoon on riittävät resurssit -maakunnallinen yhteistyö ja alueellinen koulutus Koulutus 2 x vuosi alueelliset tapaamiset 60 lausuntoa neuvontakäyntejä 2 koulutusta, 30 alueellista tapaamista -rakennushistoria, lausunnot, neuvonta ja valvonta 42 lausuntoa, 62 kohdekäyntiä, 10 viranomaiskokousta, 48 työ-, ohjaus-, hankeryhmien kokousta -arkeologiset kaivaukset, valvontatyö, maastotarkastukset ja tutkimus 1 kaivaus, valvonta- ja maastokäynnit, tutkimus- ja tarkastuskertomukset 2 kaivauskertomusta, 1 lausunto, 2 kaivausta, 74 maastokäyntiä, 911 arkeologista kaivauskuvaa tallennettu Muskettiin ja 197 arkeologista kaivauslöytöä sekä 11 kpl mvvalkokuvia luetteloitu Muskettiin. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Merikeskus Vellamo on aktiivinen kohtaamispaikka Synergiaetujen hyödyntäminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa Arviointikriteerit/ mittarit - Vellamon tilojen monipuolinen käyttö, kokousmyynti, ravintola ja museokauppa - Toimiva yhteistyösopimus Suomen merimuseon kanssa -liiketoiminnassa taloudellinen ja tehokas toimintamuoto - Merivartiomuseota kehitetään yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa Tavoitetaso 2013 Toteutuma tilaisuutta 141 tilaisuutta Sitra-hankkeen tulosten hyödyntäminen. Asiakaspalvelu-yksikön toiminnan vakiinnuttaminen. Telkän kunnostus, avustus Toiminta- ja johtamismallin pilotointi. Asiakaspalvelijoiden työsuhteet vakinaistettu. Telkän kunnostusavustus , VL Telkän kunnostushanke käynnistetty; alus nostettu ja kunnostustoimenpiteet aloitettu, hankkeeseen saatu myös immateriaalista tukea RVL:lta. Osallistuttu 2 Rajavartiolaitoksen museotoimikunnan kokoukseen ja 2 RVL 95- vuotta toimikunnan kokoukseen.

19 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 11 Kymenlaakson museo Toteuma 2013 LTA 2013 Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,62% 32 Maksutuotot ,63% 33 Tuet ja avustukset ,60% 34 Muut toimintatuotot ,42% 3 Toimintatuotot ,33% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,64% 43 Palvelujen ostot ,34% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,65% 48 Muut toimintakulut ,92% 4 Toimintakulut ,46% ULK. TOIMINTAKATE ,79% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot /0 S9 Sisäiset kulut ,00% 4S Sisäiset erät ,54% TOIMINTAKATE ,44% VUOSIKATE ,44% 6S Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset ,00% TULOS ,46% Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä/Alijäämä ,75% Toteuma Budjetti Tot% Kymenlaakson museo Muutos Muutos Myyntituotot ,62% 33,62% 32 Maksutuotot ,63% 95,20% 33 Tuet ja avustukset ,60% 109,49% 34 Muut toimintatuotot ,42% 105,35% 3 Toimintatuotot ,33% 77,99% 40 Henkilöstökulut ,64% 98,74% 43 Palvelujen ostot ,34% 55,01% 45 Aineet, tarvikkeet ,65% 96,47% 48 Muut toimintakulut ,92% 56,02% 4 Toimintakulut ,46% 87,72% ULK. TOIMINTAKATE ,79% 90,45% S8 Sisäiset tuotot /0 /0 S9 Sisäiset kulut ,00% 100,34% 4S Sisäiset erät ,54% 99,64% TOIMINTAKATE ,44% 95,82%

20 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 12 Museon kävijämäärätavoite kävijää saavutettiin ja ylitettiinkin muutamalla tuhannella kävijällä. Kävijämäärä oli 111 % edellisvuoteen (93 755) verrattuna. Näyttelykävijöiden määräkin nousi hieman, mutta suurin kävijämäärien kasvu näkyy muiden museopalveluiden käyttäjissä, kuten erilaisten tapahtumien määrän ja kävijämäärän kasvussa. Kirjasto- ja tietopalveluiden käyttö oli 120 % ja kokouspalveluiden euromääräinen tuotto 150 % edellisvuoteen verrattuna. Tilaisuuksien määrä jäi kuitenkin tavoitteesta, joka oli asetettu korkealle jatkuvan kasvun takia. Kokouspalveluita on kehitetty käyttäen työkaluna yritysraatia ja asiakaspalautetta. Venäläisten osuus näyttelykävijöistä oli 20%. Venäjänkielisten palveluiden tarve kasvaa koko ajan ja niitä on kehitetty mm. venäläisen asiakasraadin avulla. Hankerahoituksella on pystytty hankkimaan venäjänkielistä asiakaspalvelua, mutta tarve on pysyvä. Tällä hetkellä asiakaspalvelussa ei kuitenkaan ole vakinaista venäjänkielistä henkilökuntaa, mikä on otettava huomioon tulevissa rekrytoinneissa ja resursoinneissa. IRTAIN Toteuma 2013 TA 2013 Tot% Museoalus Telkän peruskorjaus ,5

21 19, KULA :00 / Pykälän liite: tilinpäätös- ja toimintakertomus 13 Tunnusluvut Näyttelyt - päänäyttely merivartiomuseo vaihtuvat näyttelyt Asiakkaat / kävijämäärät Palvelut Tapahtumat Opastuksia Osaaminen ja uudistuminen - luetteloidut esineet luetteloidut valokuvat luetteloitu arkisto- ja lähdeaineisto annetut lausunnot korjausavustusten valvonta maakunnalliset neuvontakäynnit muinaismuistolaki, valvonta arkeologiset kaivaukset Henkilöstö Toimitilat, m

22 20, KULA :00 OPSI: 529/2014 Kulttuuriasiainkeskuksen tilavuokrien, tapahtumakalusteiden ja -laitteiden sekä palvelujen hintojen tarkistus Kula Valmistelija: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen, puh /. Kulttuuriasiainkeskuksen hallinnassa olevien kulttuuritilojen vuokria ja tapahtumakalusteiden ja -laitteiden vuokraushintoja sekä palveluista perittäviä hintoja on viimeksi tarkistettu Galleria Uusikuvan näyttelytilasta ryhdyttiin perimään vuokraa ( ). Vuokriin esitetään oheisen liitteen mukaisia korotuksia, jotka astuvat voimaan alkaen../. Vuokraushintoihin sekä kulttuuriasiainkeskukselta tilattaville palveluille konserttitalossa esitetään oheisen liitteen mukaisia korotuksia. Hinnat astuvat voimaan alkaen. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää tarkistaa tilavuokrat sekä kalusteiden, laitteiden ja palvelujen hinnat oheisten liitteiden mukaisiksi. Päätös: Oikaisuvaatimusohje

23 20, KULA :00 / Pykälän liite: kulttuuriasiainkeskuksen tilavuokrat KULTTUURIASIAINKESKUKSEN TILAVUOKRAT (Nykyiset vuokrat suluissa) Konserttisali 600 euroa (500 e) / 6 h /arkipäivä 750 euroa / 6 h /lauantai ja sunnuntai Lisätunnit: 120 euroa (100 e) arkipäivä 150 euroa lauantai ja sunnuntai Kotkalaiset kulttuurijärjestöt 200 euroa (150 e) / 6 h /arkipäivä 250 euroa / 6 h /lauantai ja sunnuntai Lisätunnit: 60 euroa (50 e) arkipäivä 80 euroa lauantai ja sunnuntai Kotkan kaupunki sama kuin ulkopuolisille -ALV Galleria Uusikuva Näyttelytilan vuokra: 250 euroa (100 e) / 3 viikkoa, ulkopaikkak. 175 euroa (50 e) / 3 viikkoa, kotkalaiset Tilaisuuden vuokra: 200 (100 e) /kerta, ulkopaikkak. 100 (50 e) /kerta, kotkalaiset

24 20, KULA :00 / Pykälän liite: kulttuuriasiainkeskuksen tilavuokrat Nelosteatteri Harjoitteluvuorovuokrat: 30 (20 e) / kerta, Tanssikoulu Move (2 x viikko á 5 h) 20 / kerta, muut kotkalaiset käyttäjät(1 x viikko à 1,5 h) Tilaisuuden vuokra: 200 (100 e) / kerta, ulkopaikkak. 100 ( 50 e) / kerta, kotkalaiset Ateljeevuokrat Vanha paloasema 6 (4,90 e) / m2 Nelosteatteri 6 ( 5 e) / m / kk yhteistila

25 20, KULA :00 / Pykälän liite: palvelu- ja laitehinnasto Hinnasto (Nykyiset hinnat suluissa) palvelu / kaluste / laite hinta (alv) Äänentoiston hoitaminen, hinta Pekalta* alkaen 100 (70 e) Valaistuksen hoitaminen, hinta Pekalta* alkaen 100 (70 e) Salin tyhjennys tuoleista, hinta Pekalta* alkaen 100 Salin pöyditys, hinta Pekalta * alkaen 120 Puinen pöytä 5 Puinen penkki 5 Valtioliput 5 Valkokangas 50 Esiintymiskoroke 5 Videotykki, ei vuokrata ulos 50 Kannettava tietokone, ei vuokrata ulos 50 Ulkoliputus 30 *Äänentoiston ja valaistuksen ym. hoitamisen hinta sovitaan erikseen, veloitus työn vaativuuden mukaan.

26 21, KULA :00 KH: 1451/2013 Mainostoimistopalvelut Gangut-regattaan ja Kotkan Meripäivät -tapahtumiin kesällä 2014 Kula Valmistelija: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen, puh Kulttuuriasiankeskus on kilpailuttanut mainostoimistopalvelut Gangutregatta ja Kotkan Meripäivät -tapahtumille vuonna /. Liitteenä mainostoimistopalvelujen hankintaprosessin kulku. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta

27 21, KULA :00 / Pykälän liite: hankintaprosessin kulku

28 21, KULA :00 / Pykälän liite: hankintaprosessin kulku

29 21, KULA :00 / Pykälän liite: hankintaprosessin kulku

30 21, KULA :00 / Pykälän liite: hankintaprosessin kulku

31 21, KULA :00 / Pykälän liite: hankintaprosessin kulku

32 21, KULA :00 / Pykälän liite: hankintaprosessin kulku

33 21, KULA :00 / Pykälän liite: hankintaprosessin kulku

34 21, KULA :00 / Pykälän liite: hankintaprosessin kulku

35 22, KULA :00 KH: 533/2014 Suomen Museoliiton 91. vuosikokous Kula Valmistelija: Museotoimenjohtaja Kirsi Niku, puh Suomen museoliitto pitää 91. vuosikokouksensa ja valtakunnalliset museopäivät Savonlinnassa Kotkan kaupunki on Suomen museoliiton I luokan jäsen ja kaupungilla on vuosikokouksessa kolme (3) ääntä. Matkasta aiheutuvat kustannukset sisältyvät museon budjettiin../. Museopäivien ohjelma liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää 1. valita 1 2 lautakunnan jäsentä osallistumaan Suomen museoliiton 91. vuosikokoukseen ja Valtakunnallisille museopäiville Savonlinnassa Kotkan kaupungin äänivaltaisina edustajina sekä 2. valtuuttaa näiden lisäksi museotoimenjohtaja Kirsi Nikun käyttämään Kotkan kaupungin ääntä Museoliiton vuosikokouksessa. Päätös: Toimeenpano: Ote: Asianomaiset Suomen museoliitto Oikaisuvaatimusohje

36 22, KULA :00 / Pykälän liite: valtakunnalliset museopäivät 2014

37 22, KULA :00 / Pykälän liite: valtakunnalliset museopäivät 2014

38 22, KULA :00 / Pykälän liite: valtakunnalliset museopäivät 2014

39 22, KULA :00 / Pykälän liite: valtakunnalliset museopäivät 2014

40 23, KULA :00 OPSI: 531/2014 Kymenlaakson museon kokoelmaohjelman päivitykset Kula Valmistelija: Museotoimenjohtaja Kirsi Niku, puh Kokoelmat muodostavat museotyön perustan, jolle kaikki muu museon toiminta rakentuu. Museolain asetuksessa (Museoasetus 2005/1192) edellytetään valtionosuuden saamiseksi mm. sitä, että museolla on pitkän tähtäimen toiminta- ja taloussuunnitelma, joka sisältää rahoitussuunnitelmien lisäksi suunnitelmat museon tavoitteista ja painopisteistä sekä siitä, kuinka tutkimus ja konservointi sekä kokoelmien esittäminen, tallennus, kartuttaminen ja säilyttäminen on museossa järjestetty. Viimeksi mainitun toteuttamiseksi museoissa on laadittu kokoelmatyötä ohjaavia kokoelmapoliittisia ohjelmia. Museon kokoelmat koostuvat esine- ja valokuvakokoelmista, museoarkistosta ja käsikirjastosta. Kymenlaakson museon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa kuvaillaan kokoelmien historian pääpiirteet, keskeiset työprosessit ja esitellään yhtenäiset tavat kokoelmien arvottamiselle ja kartuttamiselle. Kokoelmaohjelma on laadittu maakunnan ammatillisten museoiden yhteistyönä ja sen rakenne on yhtenäinen kaikille osanottajamuseoille. Kulttuurilautakunta on hyväksynyt Kymenlaakson museon kokoelmaohjelman Kokoelmaohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Kymenlaakson museo on tehnyt punaisella merkityt päivitykset kokoelmaohjelmaan../. Kymenlaakson museon päivitetty kokoelmapoliittinen ohjelma on liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä Kymenlaakson museon kokoelmapoliittiseen ohjelmaan tehdyt päivitykset. Päätös: Oikaisuvaatimusohje

41 TIIVISTELMÄ... 2 ESIPUHE... 4 MUSEON TOIMINTA-AJATUS JA HALLINTO... 4 KOKOELMIEN SYNTY JA KEHITYS... 5 Esineet... 5 Kokoelmien kartutus ja henkilökunta 1920-luvulta 2000-luvulle... 5 Katariinantorin vaakahuoneesta Langinkosken vesilaitokseen... 6 Kokoelmanhallintaa... 7 Valokuva- ja museoarkistot... 7 KOKOELMIEN NYKYTILA... 9 Esineet... 9 Esinekokoelmien sisällöllisiä peruspiirteitä... 9 Esinekokoelmien hallinta Valokuvat Luettelointi Hankinta Kokoelmien sisällön arviointia Nykytila Museoarkistot Kokoelmien keskeiset sisällöt, luettelointitilanne ja aineiston kartuttaminen tulevaisuudessa Haastattelujen litteroinnit ja av-aineiston varmuuskopiointi PROSESSIKUVAUKSET Esineet Hankinta Lahjoituksista kiittäminen Vastaanottotoimenpiteet Luettelointi Säilytys Esinesiirrot Sisäinen tiedottaminen hankinnoista Merivartiokokoelman esineprosessi Rakennusnäytteiden käsittelyprosessi Valokuvat Lahjoitukset Museon omana dokumentointina kertynyt aineisto Ostot ja toimeksiannot Kuva-kokoelmia koskevien asiakirjojen arkistointi Lahjoituksista kiittäminen Järjestäminen ja seulonta Luettelointi, numerointi ja suojustaminen Säilytys Hankinnoista tiedottaminen Kuva-arkiston digitaalisen kuva-aineiston hallinta Merivartiokokoelman valokuvaprosessi Museoarkisto Mikä on museoarkisto ja mitä siellä säilytetään Museoarkiston aineistojen prosessit Keskeisiä käsitteitä Hankinta Lahjoituksesta kiittäminen Järjestäminen Kuvailu ja luettelointi Käsikirjasto Kokoelman muodostus Kokoelmatyö Aineiston hankinta Luettelointi- ja sisällönkuvailu Käyttökuntoon valmistaminen Tilastointi Kokoelmien ylläpito ja poistot Kirjastopalvelut KOKOELMIIN POHJAUTUVA TUTKIMUS... 29

42 2 KOKOELMIEN TURVALLISUUS ARKISTOJEN PALVELUT ULKOPUOLISILLE ARVOLUOKITUS Esineet Arvoluokituksen tarkoitus Arviointikriteerit Työjärjestys arvoluokitusta tehtäessä Valokuvat Yleistä valokuvien arvoluokituksesta Arviointikriteerit Työjärjestys arvoluokitusta tehtäessä POISTOT Esineet Poistamispäätösten lähtökohdat Toimenpiteet ennen poistoa Kymenlaakson museossa Poistopäätös Poistotavat Valokuvat Museoarkisto Arvonmääritys ennen poistoa Poistopäätös Poistotavat ESINELAINAT TALLETUKSET KOKOELMAYHTEISTYÖN TAVOITTEET Tarkastelunäkökulmat Kartutustapa Keskeiset sisällölliset painopisteet LÄHTEET JA KIRJALLISUUS LIITTEET Esineiden luovutuskirja Valokuvien luovutuskirja Arkistoaineiston luovutuskirja Valokuvien vastaanottokirja Valokuvien käyttösopimus Esineiden lainasopimus Poistopöytäkirja yhdelle esineelle Poistopöytäkirja usealle esineelle Poistopöytäkirja yhdelle valokuvalle Poistopöytäkirja usealle valokuvalle Kymenlaakson museon SWOT-analyysi Kooste museoiden SWOT-analyyseistä Henkilörekisteriseloste / WebMusketti Arkistoaineiston tilauslomake Henkilöarkiston järjestämis- ja ryhmittelyperusteet Muutoshistoria Päivämäärä Sivu Muutokset xx.xx.2014 Pieniä korjauksia kieliasuun. xx.xx.2014 Päivitystarpeen seuraava arviointi v xx.xx.2014 Myymällä poistamisessa muotoilu muutettu kategorisesta torjumisesta sitaatiksi ICOM:in eettisistä ohjeista. xx.xx.2014 Verlan tehdasmuseo ei enää mukana TAKO-yhteistyössä. xx.xx.2014 Lisätty liitteisiin AV-aineiston luovutuskirja. xx.xx.2014 Näkin mökin tulipalo ja kokoelma-aseman muutos xx.xx.2014 Veturin siirto

43 xx.xx.2014 xx.xx.2014 xx.xx.2014 xx.xx.2014 xx.xx.2014 xx.xx.2014 xx.xx.2014 xx.xx Satamanosturien tilanteen muutos Kuva-arkiston historia: Maja Nordgren pyydetty v kuvaarkiston hoitajaksi. Merihistoriallisen arkistoaineistoerän siirto Kotkan keskusarkistosta museon hallintaan. Karhulan lasikokoelman tilanteen muutos Hylynosien siirto pois ruutikellarista ja osien dokumentointi Muutos tekstiilikonservoinnin vastaanottoprosessissa Objektitietueista ei enää oteta paperitulosteita. Tekijän täsmentäminen arkistoprosesseissa. TIIVISTELMÄ Kymenlaakson museon kokoelmaohjelma on laadittu maakunnan ammatillisten museoiden yhteistyönä. Rakenne ja osa luvuista ovat yhteisiä kaikille osanottajamuseoille, mikä on uusi ratkaisu kokoelmaohjelmissa. Ohjelmassa kuvaillaan kokoelmien historian pääpiirteet, keskeiset työprosessit ja esitellään yhtenäiset tavat kokoelmien arvottamiselle ja kartuttamiselle. Liitteinä ovat uudet, kaikille museoille yhteiset lomakkeet. Museon kokoelmat koostuvat esine- ja valokuvakokoelmista, museoarkistosta ja käsikirjastosta. Kokoelmien kartutus alkoi vuonna 1927, kun Kymenlaakson museoseura aloitti toimintansa. Ensimmäiset vuosikymmenet olivat hiljaisen kasvun aikaa, mutta museon saatua ensimmäisen vakinaisen työntekijänsä vuonna 1971 toiminta vilkastui. Kymmenen vuotta myöhemmin museo sai maakuntamuseon statuksen ja vuosina sekä Merikeskus Vellamo että Langinkosken esinekokoelmatilojen toinen vaihe valmistuivat. Nykyiset tilat tarjoavat hyvät edellytykset noin esineen ja noin valokuvan käsittelyyn ja säilytykseen. Työprosessit ovat uusien tilojen myötä muuttuneet ja ohjelmassa ne on sen vuoksi jouduttu monilta osin miettimään uudelleen. Ohjelmassa käydään läpi vaihe vaiheelta museo-objektin saapuminen museoon, sille tehtävät vastaanottotoimet ja museo-objektien säilyttäminen. Valokuvia käsittelevässä luvussa otetaan ensimmäistä kertaa Kymenlaakson museossa kantaa digitaaliseen valokuvaan, mikä on kuvaarkistojen ehkä ajankohtaisin kysymys tällä hetkellä. Tutkimusta, turvallisuutta, arkistopalveluita, lainoja ja talletuksia koskevissa luvuissa tehdään linjanvedot näistä keskeisesti kokoelmatyöhön liittyvistä teemoista. Lainojen ja talletusten osalta kyse on museoiden yhteisistä luvuista, joten ohjelmaa tehtäessä on myös yhtenäistetty käytäntöjä. Arvoluokitus- ja poistoluvuissa otetaan kantaa ajankohtaisiin ja samalla myös herkkiin kysymyksiin. Perinteisesti on katsottu, että kaikki museo-objektit ovat yhtä arvokkaita, eikä kokoelmista milloinkaan poisteta mitään. Kun kokoelmia on ruvettu tarkastelemaan omaa museota laajemmin ja samalla ajallinen etäisyys aiempiin hankintoihin on kasvanut, on käynyt kuitenkin ilmeiseksi, että kokoelmissa on myös sinne kuulumatonta aineistoa. Ohjelman arvoluokitus antaa keinoja tunnistaa kokoelman tärkeimmät osat kiireellisintä käsittelyä varten ja toisaalta ne objektit, joihin ei kannata uhrata enempää työtä. Poistoluvussa taas kerrotaan, miten vältetään virheet esineitä poistettaessa ja miten poistaminen tehdään korrektilla tavalla. Viimeisessä luvussa kerrotaan, millaisena kymenlaaksolaiset museot näkevät kokoelmansa tulevaisuudessa. Kokoelmien painopisteet on jaoteltu kansallisessa kokoelmayhteistyössä käytettävän seitsenkohtaisen jaon mukaan. Painopisteet ohjaavat sekä kokoelmien kartutusta että olemassa olevien kokoelmien arviointia. Painopisteiden aiempaa selkeämpi ja konkreettisempi nimeäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei museokokoelmiin otettaisi jatkossakin muutakin kuin listassa lueteltua aineistoa. Painopisteiden tehtävänä on ennen kaikkea auttaa voimavarojen ohjaamisessa keskeisimpiin aihepiireihin.

44 ESIPUHE Maakuntamuseoissa eri puolilla Suomea on viime vuosina laadittu tai uusittu kokoelmapoliittisia ohjelmia. Ohjelmien tehtävänä on antaa kokonaiskuva kaikista museon kokoelmista ja hahmotella niiden tulevaisuutta, joten niillä on siten keskeinen merkitys museon kokoelmatyön onnistumiselle. Ohjelmat parantavat kokoelmatyön laatua ja suuntaavat niukkoja resursseja tärkeiksi määriteltyihin kohteisiin. Kokoelmaohjelmat ja erityisesti niiden prosessikuvaukset toimivat myös ohjeina museon uusille työntekijöille. Vuoden 2008 joulukuussa Kymenlaakson museo, Haminan kaupungin museot, Kouvolan kaupunginmuseo, Miehikkälän museot ja Verlan tehdasmuseo, eli Kymenlaakson ammatilliset kulttuurihistorialliset museot, alkoivat hahmotella museoille yhteistä kokoelmaohjelmaa. Yhteistyöllä haettiin kolmea asiaa:yhteistyön tavoitteena oli: Koordinoida kokoelmien kartutusta ja jaetaan kokoelmavastuita museoiden kesken. Työnjaolla nostetaan kokoelmien laatua, kohdennetaan työaikaa oleelliseen ja helpotetaan kokoelmatiloihin kohdistuvaa painetta. Etsiä kokoelmatyöhön yhteisiä toimintatapoja, esimerkkeinä samanlaiset sopimuslomakkeet ja kokoelmien arvoluokitus. Yhdenmukaistaa asiakaspalvelua eri puolilla maakuntaa. Ainoa esikuva maakuntamuseon ja paikallismuseoiden yhteiselle kokoelmaohjelmalle löytyi Länsi- Uudeltamaalta. Jo varhaisessa vaiheessa kuitenkin todettiin, että Kymenlaaksossa yhden ainoan ohjelman sijasta toimivin ratkaisu on välimuoto yhteisine ja museokohtaisine lukuineen. Kokoelmaohjelman rakenne on kaikilla museoilla samanlainen. Yhteisiä lukuja ovat esipuhe, arvoluokitus, poistot, esinelainat, talletukset ja kokoelmayhteistyön tavoitteet. Myös mallilomakkeet ovat yhteisiä. Yhteisissä luvuissa on kuitenkin joitakin museokohtaisia eroja, jotka liittyvät esimerkiksi päätöksentekoon. Tietyt kohdat, kuten museoiden kokoelmahistoriaa ja prosesseja koskevat luvut ovat luonnollisesti kussakin museossa erilaiset. Museokohtaisetkin luvut on esitelty museoiden yhteisessä työryhmässä ja niitä on muokattu kollegoilta saatujen kommenttien pohjalta. Yhteistyössä mukana olleiden museoiden kokoelmaohjelmat löytyvät niiden valmistuttua kunkin museon omilta verkkosivuilta. Käytännössä ohjelma eteni lukuluonnoksista maakunnallisen työryhmän kommentoitavaksi. Luvut koostettiin Kymenlaakson museossa. Ohjelmaa tehtäessä on tutustuttu myös aivan konkreettisesti naapurimuseoiden toimintaan, sillä kokoontumisia on järjestetty eri museoissa. Näin on päästy katsomaan, millaisia tiloja kullakin museolla on kokoelmatyöhön käytettävissä. Työryhmän muodostivat Kymenlaakson museosta Vesa Alén (pj.), Elvi Ikonen ja Marja Salmijärvi (siht.), Haminan kaupungin museoista Anu Kehusmaa ja Minna Tuulas-Inkinen, Kouvolan kaupunginmuseosta Jaana Eklund, Anu Kasnio ja Kimmo Seppänen, Kouvolan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tilaajatoimistosta Marju Myllymaa, Miehikkälän museoista Anu Haapala ja Armi Oinonen sekä Verlan tehdasmuseosta Tarja Antikainen. Kokoelmaohjelmat ovat luonteeltaan muuttuvia. Jotkin tässä ohjelmassa hahmotellut käytännöt saattavat osoittautua epäkelvoiksi tai ne voivat olosuhteiden muuttuessa vanhentua. Tätäkin ohjelmaa korjataan ja muokataan sovituin väliajoin. Ohjelman päivitystarve arvioidaan vuonna Ohjelmaa tai sen perusideaa on tarkoitus laajentaa myös niihin kymenlaaksolaisiin museoihin, joilla ei ole käytettävissään kokopäiväistä, museoammatillista henkilökuntaa. Vuonna 2011 laadittua ohjelmaa on päivitetty ensimmäisen kerran v ja seuraavan kerran päivitystarve arvioidaan v Osalle Kymenlaakson ei-ammatillisista museoista on tehty vastaavalla periaatteella omat kokoelmaohjelmansa. 4 MUSEON TOIMINTA-AJATUS JA HALLINTO Vuonna 1927 perustettu Kymenlaakson museo toimii sekä maakunnallisena keskusmuseona että Kotkan kaupunginmuseona. Toiminta-alueena ovat Kotkan kaupungin lisäksi Kymenlaakson kunnat eli Hamina, Iitti, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Vuodesta 2008 Kymenlaakson museo on toiminut osana Merikeskus Vellamoa. Museon visio on Kohtaamispaikka Kotkan satamassa. Kymenlaakson museo on osa Kotkan kaupungin hyvinvointipalvelujen tehtäväaluetta kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualuetta ja se toimii kulttuurilautakunnan alaisuudessa. Toimintaa ohjaavat kaupunginhallituksen johtosääntö, kulttuurilautakunnan johtosääntö ja kulttuuripalvelujen

45 vastuualueen toimintasääntö. Toiminta-ajatuksesta, visiosta ja museotyön arvoista muodostuvalla strategiallaan museo tukee Kotkan kaupunkistrategiaa. Museotyötä ohjaavat myös mm. Suomen muinaismuistolaki, museolaki ja museoasetus. 5 Kymenlaakson museon toiminta-ajatuksena on tutkia, tallentaa ja asettaa näytteille kotkalaista ja kymenlaaksolaista kulttuuriperintöä. Toiminnallaan museo tukee paikallista identiteettiä ja auttaa alueen asukkaita tuntemaan menneisyyttä, ymmärtämään nykyhetkeä ja arvioimaan tulevaisuutta. Museotyön arvot: Asiantuntijuus Innovatiivinen ja laadukas toiminta Vuorovaikutus ja yhteistyö paikalliselta tasolta kansainväliselle tasolle Yhteiskunnallinen vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnön säilyttämisestä Museotyön ammattieettiset arvot toiminnan ohjenuorana Kymenlaakson museon yhteydessä toimii koripalloperinteen tallennusprojekti, joka tallentaa teemaa kansallisella tasolla. Museon osana on myös Merivartiomuseo, jonka kokoelmat on koottu yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa. KOKOELMIEN SYNTY JA KEHITYS Esineet 1 Kokoelmien kartutus ja henkilökunta 1920-luvulta 2000-luvulle Kymenlaakson museoseura aloitti toimintansa vuonna Seuraavalta vuodelta olevissa yhdistyksen säännöissä määriteltiin ensimmäisen kerran kirjallisesti museon kokoelmatavoitteet: Kymenlaakson museo kerää kaikenlaista muinaisuutta, kulttuurihistoriaa, kansatiedettä, taideteollisuutta, käsitöitä, teollisuutta y.m. aloja valaisevia esineitä, kirjallisia tuotteita j.n.e., sekä säilyttää niitä tieteellistä tutkimusta ja kansan kasvatusta ja sekä opetusta palvellakseen. Kokoelmista vastasi ensimmäisenä vuonna lehtori Ilmari Peitsalo, mutta jo seuraavana vuonna tämä tehtävä siirtyi hammaslääkäri Gösta Winterbäckille, joka hoiti intendentin tehtäviä vapaa-ajallaan aina vuoteen 1959 saakka. Intendenttinä hän pääasiassa valitsi, mitä esineitä kokoelmiin otettiin, mutta museoseura järjesti myös joitakin keräyskampanjoita. Ensimmäinen kampanjoista järjestettiin jo v. 1929, kun filosofian kandidaatti Ina Seppänen etsi kokoelmiin esineitä Kymin, Pyhtään, Vehkalahden, Anjalan, Sippolan ja Ruotsinpyhtään kunnissa. Vuonna 1939 maisteri Hulda Kontturi teki keruumatkan Haapasaareen ja Kuutsaloon. Maisteri Aili Lukkarin keruumatka lähipitäjiin sijoittuu vuoteen Viimeisen museoseuran aikaisen kokoelmahankintamatkan teki Kymenlaakson Osakunta Haapasaareen vuonna 1964, jonka tuloksena Kymenlaakson museoon saadut lähes 500 esinettä muodostavat nykyisin keskeisen osan kokoelmiin kuuluvista saariston arkiesineistä. Juhani Viisteen vuonna 1934 tekemässä, mutta toteuttamatta jääneessä näyttelysuunnitelmassa on painopisteiksi nimetty Ruotsinsalmen meritaistelu, Ruotsinsalmen merilinnoitus, rannikon ja saariston kansatieteellinen esineistö sekä kartanoiden kulttuurihistoriallinen esineistö. Listasta on luettavissa myös se, mitä museoseurassa pidettiin kokoelmien kannalta tärkeinä alueina 1930-luvun puolivälissä. Museon ensimmäisten parin vuosikymmenen aikana esineitä siis tietoisesti koottiin paitsi Kotkasta, myös saaristosta ja eteläisen ja keskisen Kymenlaakson maaseudulta. Hamina sen sijaan ei kuulunut kartutusalueeseen, sillä sinne oli perustettu oma museo jo vuonna Kokoelmia koskeva merkittävä linjanmuutos tehtiin 1940-luvun lopulla, kun Kymenlaakson Osakunnan kotiseuturetkillään keräämät esineet ohjattiinkin uusiin paikallismuseoihin eikä Kymenlaakson museoon. Kymenlaakson museon kokoelmien kartutuksen painopiste oli jatkossa entistä korostuneemmin Kotkan kaupungin, rannikon ja saariston esineissä. 1 pääasiallinen lähde Tiina Mertanen 1997.