OSALLISTUJAT Kimpanpää Hilppa puheenjohtaja Päätöksentekijät Ristiniemi Sami varapuheenjohtaja

Transkriptio

1 -1, KULA :00 OSALLISTUJAT Kimpanpää Hilppa puheenjohtaja Päätöksentekijät Ristiniemi Sami varapuheenjohtaja Alastalo Iiro jäsen Haarala Annina Halme Raili Kuusela Marko Repo Risto Stenholm Markku Suuronen Pirkko Talikka Kyllikki Tilli Juha Virtanen Milja Muut osallistujat Olsson Birgitta kaupunginhallituksen edustaja Sevänen Niilo vt. kulttuurijohtaja Lindholm Terhi kehitysjohtaja Rasi Leena controller Kupiainen Katariina kirjastotoimenjohtaja Niku Kirsi museotoimenjohtaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Nurminen Ilona nuorisovaltuutettu Roininen Martta varanuorisovaltuutettu Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Hilppa Kimpanpää Sanna Koskimies LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät 1 PÖYTÄKIRJAN Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) , klo Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies

2 1, KULA :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan. Oikaisuvaatimusohje

3 2, KULA :00 Pöytäkirjan tarkastajat Tarkastusvuorossa ovat Milja Virtanen ja Sami Ristiniemi. Seuraavana vuorossa ovat Iiro Alastalo ja Annina Haarala. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 3, KULA :00 Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta

5 4, KULA :00 KH: 114/2013 Nuorisovaltuuston edustaja kulttuurilautakunnassa Kula Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Edellisen nuorisovaltuuston toimikausi päättyi vuoden 2013 loppuun. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta vahvisti uuden nuorisovaltuuston kokoonpanon toimikaudelle kokouksessaan Nuorisovaltuusto on kokouksessaan valinnut edustajakseen kulttuurilautakuntaan Ilona Nurmisen sekä hänen varaedustajakseen Martta Roinisen. Käytännöksi on muodostunut, että nuorisovaltuuston nimeämällä edustajalla on pysyvä läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää merkitä asian tiedoksi ja myöntää nuorisovaltuuston nimeämälle edustajalle ja tämän varaedustajalle pysyvän läsnäoloja puheoikeuden lautakunnan kokouksissa. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta

6 5, KULA :00 KH: 1568/2013 Kulttuurilautakunnan käyttösuunnitelma 2014 Kula Valmistelijat: Controller Leena Rasi, puh yksiköiden johtajat Talousarvion täytäntöönpanomääräysten mukaan valtuuston hyväksyttyä vastuu- ja palvelualueittain määrärahat toimielimet päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt joulukuussa talousarvion vuodeksi Kulttuurilautakunnan yhteenlaskettu toimintakate on tämän jälkeen Kulttuurilautakunta on osa kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualuetta. Vastuualue sijoittuu konsernipalveluihin. Lautakunnan alaisina yksikköinä toimivat: - Kulttuuriasiainkeskus - Kaupunginkirjasto - Kymenlaakson museo Vuoden 2014 alusta on kustannuspaikat Myynti ja markkinointi, ALVyhtymä sekä Tietokeskus ulkopuoliset siirretty pois Kymenlaakson maakuntamuseon organisaatiosta uuden hallintomallin kokeilun vuoksi. Kulttuurijohtaja vastaa niiden toiminnasta. Lautakuntakäsittelyn jälkeiset muutokset Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson museo Myynti ja markkinointi Henkilöstömenoissa on palkankorotusvarausta 0,5 %, lautakuntakäsittelyssä sitä oli 2 %. Muutos on tehty kaikille kaupungin yksiköille. Sen mukaan lautakuntatasoinen muutos on seuraava: LTK 2014 KS 2014 muutos Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tulot Sisäiset kulut Toimintakate Perusteluosan alussa on talousarvion sitovuusmääräykset sekä talousarvion toimeenpanomääräykset. Sitovuusmääräysten mukaan käyttötalousosassa sitovuus valtuustoon nähden on lautakunnan toimintakate, palvelualueen toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Irtaimen investointeihin hyväksytyt määrärahat sisältyvät perusteluosaan../. Käyttösuunnitelman perusteluosa jaetaan esityslistan erillisenä liitteenä.

7 5, KULA :00 KH: 1568/2013 Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä talousarvion 2014 määrärahojen käyttösuunnitelman liitteineen esityksen mukaisesti. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Oikaisuvaatimusohje

8 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma Kulttuurilautakunta Käyttösuunnitelma 2014

9 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Talousarvion sitovuus 1 Talousarvion 2013 täytäntöönpanomääräykset.. 5 Kustannuspaikkarakenne. 7 Strategiset tavoitteet.. 8 Kulttuuriasiankeskus 9 Kaupunginkirjasto 12 Kymenlaakson museo 15 Investoinnit 18

10 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 1 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan Kuntalain 65 pykälässä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä talouden tasapainottamisesta eli alijäämien kattamisesta. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Lisäksi tehdään taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset ovat jäljempänä. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella strategiaosa tai se voidaan laatia erillisenä strategiaohjelmana. Tavoitteet talousarviovuodelle sisältää kaupunginvaltuuston päättämät sitovat toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Käyttötalousosa sisältää lautakuntakohtaiset talousarviot esitettynä pääsääntöisesti vastuualuetasolla. Toimielinten suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmiin tulee sisällyttää toimintatulot, toimintamenot, sisäiset erät sekä suunnitelmapoistot. Taloussuunnitelma on kolmivuotinen. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Suunnitelma tehdään kolmelle vuodelle. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Investointiosa laaditaan viideksi vuodeksi. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Kotkan talousarvion rakenne ja osat Kotkan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sen rakenne, sisältö ja laadinta perustuvat kuntalakiin ja sen soveltamisesta annettuihin Kuntaliiton suosituksiin. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Kotkan kaupungin talousarviossa on yleisperustelu-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa sekä erikseen kolme kunnallista liikelaitosta.

11 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 2 Talousarvion käyttötalousosa ohjaa kunnan varsinaista palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, vastuu- tai palvelualuekohtaisesti. Käyttötalousosassa on esitetty määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto vastuu- tai palvelualueittain. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan se, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa määritetään myös kaupungin vuosikatteen taso eli tulorahoituksen määrä, joka on mahdollista kohdentaa investointien rahoitukseen ja/tai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esitetty myös siten, että kaupungin ja liikelaitosten vaikutus erikseen ja yhteensä, on todettavissa. Investointiosan avulla kaupunki ohjaa investointien toteuttamista ja rahoitusta. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Lähtökohtana on, että talousarviovuodelle otetuista investoinneista on tarkka hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja käyttötalousvaikutuksineen. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai lautakunnittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty taloussuunnitelmassa toimielimittäin ja investointilajeittain. Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Rahoitusosa kertoo kaupungin rahoitustarpeen ja palvelujen järjestämisen vaikutuksen maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään kunnissa vakiintuneen rahoituslaskelmakaavan muodossa. Liikelaitosten talousarviot esitetään omana osanaan. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarviot sisältävät laskelmat liikelaitoskaavalla esitettynä. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia, ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista. Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Valtuusto voi kuitenkin korvamerkitä myös perustelutekstiin haluamiaan tavoitteita ja niiden edellyttämiä määrärahavarauksia. Strategisissa tavoitteissa on esitetty strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät, joissa kaupungin on onnistuttava edetäkseen asetetun menestysvisionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle ovat toimielimet määritelleet vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot arviointikriteerien/mittarien avulla. Kriittiset menestystekijät arviointikriteereineen ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Tarkastuslautakunta seuraa näiden valtuuston tavoitteiden toteutumista ja raportoi niistä valtuustolle.

12 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma Käyttötalousosa 3 Lautakunta (toimielin) voi laatia itselleen sitovia tehtäväkohtaisia (vastuu- tai palvelualuetasoisia) toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty toimielinten omissa talousarvioissa. Toimielimen toimintakate (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden, ellei talousarviossa ole määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (KH tai KV). Kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, liikuntalautakunnan, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja teknisen lautakunnan vastuualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Nuorisotyön yksikön sekä kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan palvelualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa ole selvitetty, ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston päätettäväksi. Toimielinten sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava, ja samalla selvitettävä, mistä kate osoitetaan. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten haetaan tuloarvion tarkistusta. Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet eivät tämän johdosta muutu. Jos talousarvioon varatun määrärahan käyttötarkoitus muuttuu, on asia vietävä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Käyttötalouteen liittyvästä projektirahoituksesta ja -päätöksistä annetaan talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä tarkemmat ohjeet. Talous- ja rahoitusjohtaja tekee päätöksen ja valvoo leasingrahoituksen käyttöä. Toimielimen on perusteltava hankinnoissaan leasingrahoituksen käyttö ja varattava sitä varten käyttötalouteensa riittävät määrärahat. Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Investointien siirtomäärärahamenettelyä ei enää ole. Ainoastaan tilinpäätöksessä ylijäämäisestä tuloksesta voidaan tehdä varauksia investointien osalta suunnitteluvuosille. Varaus merkitään taseeseen, ja hankkeen toteuduttua varaus puretaan ja tuloutetaan kaupungin talousarvion asianomaiselle kohdalle. Toimielimen irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu menojen loppusumma. Toimielimet voivat päätöksellään toteuttaa irtaimen omaisuuden hankintoja yhteenlasketun määrärahan puitteissa erityisestä perustellusta syystä toisin, esimerkiksi muuttamalla suunnittelukauden hankintojen kiireellisyysjärjestystä. Investointiosassa sitovuus on valtuustoon nähden siten, että aineettomassa käyttöomaisuudessa se on menon loppusumma. Kiinteässä omaisuudessa nettomenon tulee olla vähintään nolla tai positiivinen eli myyntituloilla (tasearvo) täytyy kattaa vuosittaiset hankinnat. Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan antaa tarkempia määräyksiä omaisuuden myynnistä. Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden hankkeen bruttomenojen loppusumma, Kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntalautakunnan muiden kuin em. käyttöomaisuusryhmien sitovuus on omaisuusryhmän nettomääräinen loppusumma. Poikkeuksen sitovuuteen muodostavat arvioidut valtionosuus- tms. tulot. Mikäli tulojen määrä ylittää arvioidun, sitoo investointimenon bruttomääräinen loppusumma. Arvioitua suurempi ulkopuolinen rahoitus ei saa kasvattaa hankkeen bruttomenoja. Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Kaupunginhallitus on päättänyt, että uudis- ja korjausrakentamisen taidehankinnat päätetään erikseen harkiten tapauskohtaisesti. Esitys taidehankinnoista sisältyy hankesuunnitteluohjeiden mukaisesti hyväksyttävään hankesuunnitelmaan. Tuloslaskelmassa sitovan määrärahan muodostavat ulkoisten korko- ja rahoituserien, menojen ja tulojen yhteismäärät eli rahoitusnetto. Rahoituslaskelmassa antolainojen osalta sitovuus on antolainojen lisäys. Pitkäaikaisten lainojen osalta sitovaa on lainojen nettolisäys (lainojen muutos). Pitkäaikaista lainaa on mahdollista ottaa

13 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 4 vähemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. Tulos- ja rahoituslaskelman tulojen poikkeamista raportoidaan valtuustolle. Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen toimielinten ja talousarvioyksiköiden tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset: 1. Kaupunginhallitus voi päätöksellään ostaa, myydä, vaihtaa tai lunastaa kiinteää omaisuutta sekä rakennuksia ja laitteita, kun hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kun enimmäismäärä on euroa. 2. Kaupunginhallitus voi myöntää vahingonkorvauksen tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, eikä vaadittu korvaus ylitä euroa. Kaupunginhallitus voi myöntää helpotuksen tai vapautuksen, enimmäismäärältään euroa yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei valtuusto ole suoritettavaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään taksaan. 3. Kaupunginhallitus voi päättää tilapäisluoton ottamisesta maksuvalmiuden turvaamiseksi. Luoton enimmäismäärä on 60 miljoonaa euroa, joka käsittää konsernitilin limiitin ja muun lyhytaikaisen rahoituksen (kuntatodistukset) hankinnan. 4. Tekninen lautakunta hyväksyy rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustukset, kun töiden arvon enimmäismäärä on euroa. 5. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään oikeus elinkeinopoliittisista syistä ehdollisesti sitoutua kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä koskeviin määrärahahankkeisiin. Yksittäinen hanke voi olla enintään euroa. Hankkeesta on tehtävä päätös kaupunginhallituksessa ja/tai kaupunginvaltuustossa myöhemmin. 6. Yhteisöavustuksista päättää kaupunginjohtaja silloin, kun päätös ei sisällä harkintavaltaa veteraaniyhdistysten, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuuksien sekä seuratalojen vuokra-avustusten myöntämisen osalta. Toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat: Kaupunginjohtaja Palvelujohtaja Konsernipalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tehtäväalueilla vastuualueiden johtajat Kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten palvelualueiden johtajat sekä liikuntatoimen johtaja Keskusvaalilautakunnan sihteeri Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Kymijoen työterveyden toimitusjohtaja ICT Kymin toimitusjohtaja 10. Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimielintasolla ja vastuu- tai palvelualuetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Kaupunkistrategiaan sisältyviä sitovia tavoitteita sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti laaditaan kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Talouden ja strategian toteutumisen seurannan puolivuosiraportteihin kootaan vain keskeiset kaupungin palvelutuotannon järjestämistä koskevat tiedot. Raportti laaditaan kesäkuun tilanteesta sekä tilinpäätös vuoden lopun tilanteesta. Lisäksi laaditaan talouden kuukausiraportit, jotka ovat sisällöltään edellä mainittua suppeammat. Lautakunnat velvoitetaan toteuttamaan puolivuosiraportointi lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta sillä tasolla kun toimielin katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Säännölliseen muuhun raportointiin on lautakuntien päätettävä toimintamalli, jota lautakunta kokoustensa aikataulun puitteissa toteuttaa talousarviovuoden aikana.

14 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma Talousarvion 2014 täytäntöönpanomääräykset 5 Valtuuston hyväksyttyä toimielimille vastuu- ja palvelualueittain määrärahat lauta- ja johtokunnat (toimielimet) päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista eli tarkistavat talousarvioesityksiinsä sisältyneet alustavat määrärahaesitykset käyttösuunnitelmiksi. Kaupunginhallitus edellyttää, että toimielimien hyväksymien käyttösuunnitelmien oleelliset muutokset saatetaan kaupunginhallituksen tietoon, mikäli sellaisista on päätetty kaupunginhallituksen ja valtuuston budjettikäsittelyssä mahdollisesti tekemien muutosten jälkeen. Talousarvion 2014 täytäntöönpanomääräykset 1. Valtuuston vahvistettua talousarvion toimielinten on päätettävä talousarvioehdotuksen laadintavaiheessa hyväksymiensä käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmissa on otettava huomioon kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarviokäsittelyssä mahdollisesti tekemät sellaiset yksittäiset muutokset, jotka sisältyvät toimielimen vastuu- ja palvelualueiden määrärahoihin. Kaupunginhallitus edellyttää, että toimielimien hyväksymissä käyttösuunnitelmissa olevat oleelliset muutokset aikaisempaan toimintaan on saatettava kaupunginhallituksen tietoon. 2. Toimintakatteeseen vaikuttavat muutokset on käsiteltävä toimielimessä silloin, kun muutokset tapahtuvat vastuualueelta toiselle vastuualueelle. 3. Talousarviossa olevaan investointiosan hankkeen käynnistämiseen on saatava kaupunginhallituksen lupa, jos hankkeeseen ei saada merkittyä valtionosuutta, tai sitä saadaan huomattavasti budjetoitua vähemmän. 4. Henkilöstösuunnitelman täytäntöönpanoa varten kaupunginhallitus tekee erillisen päätöksen täyttölupakäytännöstä ( ). Ohjeistus löytyy Helmeristä. Henkilöstömenojen vähentämiseen liittyvä palkaton virkavapaa säästösyistä -ohjeistus löytyy myös Helmeristä. 5. Toimielimien on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon kaupungin taloussäännön määräykset ja sen perusteella annetut erillisohjeet. Menojen ja tulojen kirjauksissa on noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kirjanpitolain soveltamisesta antamia ohjeita, Kuntaliiton suosituksia ja näiden perusteella kaupungin erikseen antamia erillisiä kirjausohjeita, sekä muutoinkin noudatettava yleisiä ja hyvän kirjanpitotavan mukaisia periaatteita. Toimielimen tai kaupunginjohtajan ja palvelujohtajan tulee määritellä laskujen hyväksyjät ja varahyväksyjät sekä asiatarkastajat ja varahenkilöt, ellei hyväksyjää ole johtosäännössä määritelty. Kaikissa laskuissa on oltava asiatarkastajan ja hyväksyjän merkintä. Hyväksyjän tulee varmistua hyväksymänsä laskun sisällöstä, tositemerkintöjen oikeellisuudesta ja kulun sisältymisestä käyttösuunnitelmaan. Hyväksyjä lähettää laskun maksettavaksi.

15 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 6 6. Tietohallinnon kehittämiseen ja tietotekniikan käyttöönottoon liittyvät merkittävät järjestelmä-, laitteisto- ja ohjelmistohankinnat sekä yhteistyösopimukset on käsiteltävä tietohallinnon johtoryhmässä. Mahdollinen siirtyminen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja työasemista siirtyminen kevytpääteratkaisuihin selvitetään vuoden 2014 aikana. 7. Projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet (hankkeet) Hankkeiden osalta toimielinten ja vastuualueiden on hakemuksia tehtäessä noudatettava seuraavia periaatteita: a) toimielimen käyttösuunnitelmassa on määriteltävä perusteluineen ne hankkeet, joissa kaupunki on mukana rahoittajana b) talousarviovuoden aikana mahdollisesti käynnistettävät uudet hankkeet on hakemusvaiheessa hyväksytettävä kaupunginjohtajan johtoryhmässä c) jos hankkeeseen tarvittava kaupungin rahoitusosuus on yli euroa vuodessa, asiasta on päätettävä kaupunginhallituksessa d) hankkeen yhteys kaupunkistrategiaan on todennettava e) konsernipalvelujen hankkeita koordinoi ja ohjaa kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue, hyvinvointipalvelujen hankkeita palvelujohtaja f) kunkin projektin ohjausryhmään nimetään kaupungin edustaja / edunvalvoja g) hankkeista on raportoitava säännöllisesti h) projektien jatkohankkeet käsitellään uudelleen samassa päätöksentekojärjestyksessä kuin uudetkin hankkeet i) hakemusvaiheessa on osoitettava hankkeen toiminnan hyödyt kaupungin toiminnan kannalta 8. Leasingrahoitusta käytetään hankinnoissa kaupunginhallituksen antaman erillisen ohjeen mukaisesti. 9. Vastuu- tai palvelualueen on raportoitava toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja taloudestaan toimielimelleen sekä talouden vastuualueelle erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaan. 10. Kaupunginhallitus seuraa koko kaupungin taloudellista tilannetta, henkilöstösuunnitelman toteutumista ja rahoitusasemaa kuukausittain. 11. Toimielimen tulee päättää ja aikatauluttaa toimintamalli, jolla se toteuttaa säännöllistä raportointia talousarviovuoden aikana. 12. Toimielin voi tarpeen vaatiessa antaa toimialaansa koskevista määrärahoista tarkempia ohjeita ja määräyksiä.

16 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 7 Kulttuurilautakunnan kustannuspaikat v KULA Kulttuurilautakunta 4600 Yleishallinto 4610 Luottamuselimet 4611 Projektit 4870 Myynti ja markkinointi 4880 ALV-yhtymä 4890 Tietokeskus Ulkopuoliset KULT Kulttuuriasiainkeskus (palvelualue) 4620 Hallinto / yhteiset 4630 Projektit 4631 Kuvataidekoulutus 4632 Pekkasakatemia S464 Kuvataidetoiminta 4640 Jakamattomat 4641 Näyttelyt 4642 Taideteokset S465 Kulttuuritapahtumat 4650 Jakamattomat 4651 Kritiikkipäivät 4652 Munkholman praasniekka 4653 Puistokonsertit / konsertit 4654 Kotkapäivä 4655 Veteraanipäivä / kaatuneet 4656 Kymijokipäivä 4657 Adventure 4658 Urkuviikot 4659 Jouluviikot S467 Kiinteistö- ja tekniset palvelut 4670 Konserttitalo 4671 Kyminsuu 4672 Galleria Uusikuva 4673 Satamakatu Ateljeet KIRJ Kaupunginkirjasto (palvelualue) 4700 Kirjasto yhteiset 4710 Pääkirjasto 4720 Karhulan kirjasto 4730 Karhuvuoren kirjasto 4740 Tavastilan kirjasto 4750 Otsolan 4760 Kirjastoauto KMUS Kymenlaakson maakuntamuseo (palvelualue) MUSEO Museo 4800 Hallinto / yhteiset 4810 Museotoiminta 4820 Merivartiomuseo 4830 Vellamon tietokeskus 4840 Konservointilaitos 4850 Maakunnallinen toiminta 4860 Projektit

17 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 8 KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuuriasiainkeskuksen palvelualue Kaupunginkirjaston palvelualue Kymenlaakson museon palvelualue Toiminta-ajatus Kulttuuripalveluiden vastuualueen tehtävänä on vastata kulttuuritoiminnan ja tapahtumien, kirjasto- ja tietopalveluiden sekä museotoiminnan järjestämisestä. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Kärkikohteiden ja tapahtumien kehittäminen ja kävijämäärät, tapahtumien määrä Gangut-regatta, Langinkoski 125 v.- ja Kotka 135 v.-juhlavuosien tapahtumat sekä Suomenlahti-vuoden tapahtumat Kävijämäärät: Vellamo Meripäivät Kirjasto Kaupungissa järjestettävien kulttuuritapahtumien määrä 300 Tuloslaskelma KULTTUURILAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Ulk.Toimintakate Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Sisäinen korko Tilikauden tulos Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Sisäiset kulut Sisäiset tuotot Suunnitelman mukaiset poistot Sisäinen korko TP 2012 LTA 2013 KS Kulttuurin hallintomallia on muutettu kokeiluna siten, että museon myynti ja markkinointi on erotettu Kymenlaakson museon organisaatiosta pois ja kulttuurijohtaja vastaa ko. toiminnosta. Kulttuuriasiaintoimiston henkilökunta siirtyy työskentelemään Merikeskus Vellamon tiloihin.

18 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma KULTTUURIASIAINKESKUS 9 Toiminta-ajatus Kulttuuriasiainkeskuksen toiminta-ajatuksena on vastata Kotkan kulttuuristrategiasta, suunnitella ja koordinoida seudun kulttuuritoimintaa järjestäen kulttuuritapahtumia ja tilaisuuksia, tuottaa monipuolista kuvataidetoimintaa, musiikkitilaisuuksia, ylläpitää kulttuuritiloja sekä tarjota tukea kulttuurijärjestöille ja taiteilijoille. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Palvelut laadukkaita ja Tilaisuuksien kävijämäärät käyttäjälähtöisiä yhteensä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Ikäihmisille suunnattu kulttuuriesite, jolla kannustetaan eläkeläisiä kulttuurin pariin. Esite sekä kevät- että syyskaudelle Nuorisoteatteri kerää nuoret yhteen työskentelemään yhteisen päämäärän eteen Toiminnassa on mukana säännöllisesti 30 nuorta 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Järjestettyjen tilaisuuksien määrä 200 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Yhteistyö paikallisten yritysten ja toimijoiden kanssa Yritysyhteistyön piiriin hankitaan uusia kumppaneita 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Pyritään edistämään eri toimijoiden hankkeita viihtyisän kaupunkikulttuurin puolesta Ankkurin suunnittelu luovien alojen, kulttuurin ja liiketoiminnan keskukseksi Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Yhteistyötä Kymenlaakson muiden kuntien ja toimijoiden kanssa lisätään tutkitaan Haetaan lisärahoitusta kulttuuritoimintaan jonkin laajemman kokonaisuuden puitteissa 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Vellamon uudenlainen johtamiskokeilu Vellamossa ja kantasatamassa järjestettävien tapahtumien Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Viikkopalavereissa käydään avoimesti läpi ajankohtaiset ja työyhteisöä koskettavat asiat määrä lisääntyy Viikkopalaverit joka maanantai, tarvittaessa useammin 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Talous on tasapainossa Varainhankinta ulkopuolisista lähteistä Ulkopuolisen rahoituksen määrä kasvaa

19 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 10 Kulttuuriasiainkeskus TP 2012 LTA 2013 KS Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk. Toimintakate S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät Toimintakate Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Merikeskus Vellamolle muuton myötä kulttuuriasiainkeskuksen toimintaa kehitetään, ja yhteistyötä varsinkin Vellamon asiakaspalveluyksikön ja tapahtumatuotannon kanssa tiivistetään. Olemassa olevat kaupunkitapahtumat pyritään toteuttamaan entistä paremmin: tehdään mielenkiintoisia tapahtumakokonaisuuksia, jotka kiinnostavat yleisöä. Mahdollisuuksien mukaan kehitetään myös uusia tapahtumia. Sponsorihankintaa tehostetaan. Talousarvio Tämän suunnitelman pohjalta olemassa olevat tapahtumat voidaan toteuttaa, joskin aiempia vuosia säästeliäämmin. Isojen uusien kokonaisuuksien luominen vaatisi lisärahoitusta tai jonkun vanhan tapahtuman lopettamista. Yritysyhteistyötä pyritään lisäämään. Taloussuunnitelma Ulkopuolista rahoitusta pyritään hankkimaan aiempaa tehokkaammin myös kulttuuriasiainkeskuksen järjestämiin muihin tapahtumiin Meripäivien ohella. Alueellista yhteistyötä tiivistetään tukirahojen saamiseksi mm. valtion tai EU:n suunnasta. Riskianalyysi Ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen on vahvasti sidoksissa yleisen taloustilanteen kehittymiseen. Jos taloustilanne Suomessa säilyy heikkona, on vaarana ettei yritysyhteistyöstä saadakaan merkittäviä tuloja tai että sponsorisummat pienenevät tämän hetken tasosta

20 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 11 Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Vellamolle muuton myötä kulttuuriasiainkeskuksen toiminta tehostuu ja synergiaedut Kymenlaakson museon ja Vellamon asiakaspalveluyksilön kanssa hyödynnetään. Muutoksella pyritään tilanteeseen, jossa eläköitymisistä aiheutuvat henkilöstövähennykset eivät merkittävästi vaikuta toimintaan Tapahtumatuotanto toteutetaan kuluja minimoimalla ja ulkopuolista rahoitusta hankkimalla. Isoja investointeja ei suunnitella. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2012 TA2013 TA2014 Suoritetavoitteet Puistokonsertit Tapahtumat Tilaisuudet toimitiloissa Näyttelyt Asiakkaat /kävijämäärät Ulkopuolinen rahoitus Henkilöstö Toimitilat Ateljeetilat 4 4 6

21 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 12 KAUPUNGINKIRJASTO Toiminta-ajatus Kaupunginkirjasto järjestää kirjasto- ja tietopalveluja pääkirjaston, neljän lähikirjaston, kirjastoauton sekä Kyyti-kirjastoverkon välityksellä. Kirjasto tarjoaa painetun aineiston lisäksi musiikkia, elokuvia, pelejä ja e-aineistoja. Kirjasto on kaupunkilaisten tärkeä kokoontumistila ja tapahtumapaikka, joka tekee arjen viihtyisäksi, opettaa uusia taitoja sekä jakaa tietoa ja elämyksiä. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Asiakaspalaute Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Kouluikäisille suunnattujen kirjastopalvelujen kattavuus ja tavoitettavuus Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen edistäminen Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen Koulun ja kirjaston yhteistoimintasuunnitelma v aikana Vähintään 12 internet-, e- aineisto- tai mobiililaiteopastusta asiakkaille 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Yksin ja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävien tapahtumien määrä Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Vireät ja yhteistyössä ympäröivän yhteisön kanssa toimivat kirjastot alueellaan Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Kyyti-kirjastojen yhteiset hankkeet ja koulutukset Kirjastoilla vähintään yht. 20 yhteistyökumppania omalla Osallistutaan kaikkiin yhteishankkeisiin 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Osaamisen kehittäminen E-Kymenlaakson kirjastojen osaamisen kehittämishankkeen loppuunvienti suunnitelmien mukaan 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Talous on tasapainossa Henkilöstön osaamisen ja monikäyttöisyyden lisääminen Kirjaston sisäisen koulutussuunnitelman tekeminen ja toimeenpano 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Eko- ja turvallisuusohjeistusten ajantasaisuus ja jalkauttaminen Kirjaston eko- ja turvallisuusryhmät päivittävät ohjeet vuosittain, ovat osa uuden henkilöstön perehdytystä, kerrataan vuosittain työyksiköissä

22 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 13 Kaupunginkirjasto TP 2012 LTA 2013 KS Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk. Toimintakate S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset Tulos Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Henkilökunnan osaamisen kehittäminen: erityisesti e-aineistot, mobiililaitteet, markkinointi ja viestintä, tapahtumat - Asiakaspalvelun kehittäminen: mm. Tampereen ja Helsingin kirjastoissa kehitettyjen uusien asiakaspalvelumallien hyödyntäminen, kirjastojen yhteisen asiakaspalvelutiimin perustaminen - Aineistonhankinnan profilointi entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi: yhteisten aineiston valintaperiaatteiden kirjaaminen, tilastotiedon parempi hyödyntäminen kokoelmatyössä - Kirjaston organisaation kehittäminen paremmin kokonaisuutta palvelevaksi: tiimityön kehittäminen, uusien tiimien perustaminen - Lasten ja nuorten kirjastotyö, yhteistyö koulujen kanssa

23 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 14 Talousarvio Kirjaston tulokertymästä merkittävä osa koostuu myöhästymismaksuista. Jotta tulotavoitteeseen päästään, ovat Kyyti-kirjastot päättäneet nostaa myöhästymismaksua v alusta. Henkilötyövuosia on yksi vähemmän kuin v johtuen yhden eläkkeelle siirtyneen henkilön toimen täyttämättä jättämisestä. Aineistonhankintamäärärahaa on euroa vähemmän kuin vuonna Tämä tarkoittaa, että Kotkan sijoitus kuntien välisessä vertailussa (aineistomääräraha / asukasluku) laskee jälleen valtakunnan viimeisten joukkoon. Aineistomäärärahan vähyys tulee todennäköisesti näkymään myös kirjastopalveluiden käyttöluvuissa. Taloussuunnitelma Kirjastoalalla on meneillään useita Kansalliskirjaston koordinoimia valtakunnallisia hankkeita (mm. Melinda ja Finna), joilla pyritään yhtenäistämään ja koordinoimaan kirjastojen verkkoon tuottamaa tietoa ja sitä kautta edistämään sen käyttöä ja löydettävyyttä. Tästä johtuen Kyyti-kirjastojenkin on uusittava lähivuosina kirjastojärjestelmänsä. Myös asiakkaille suunnatun kyyti.fi-portaalin kehittämistä jatketaan valtakunnallisten hankkeiden etenemisen myötä. Pääkirjastossa aloitetaan tila- ja kalustemuutosten suunnittelu, joilla osaltaan pyritään henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Investointisuunnitelmassa muutokset ajoittuvat vuosille Kirjastojärjestelmän uusiminen on suunnitelmassa v Riskianalyysi Toiminnan kannalta välttämättömien laitteiden ym. irtaimiston korjaus- ja uusimiskulut ja muut yllättävät menoerät on pakko kattaa aineistomäärärahasta, koska kaikkien muiden menotilien eurot on etukäteen sidottu ja vuosien myötä karsittu kattamaan vain pakolliset kulut. Tällöin on riskinä, että Kotkan sijoitus kuntien välisessä vertailussa (aineistomääräraha / as.luku) laskee entisestään ja kirjaston lainaus- ja kävijämäärät pienenevät. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Tulotavoitteen saavuttaminen myöhästymismaksua korottamalla - Pääkirjaston tilamuutosten suunnittelun aloittaminen henkilöstöä sitovien palvelupisteiden vähentämiseksi - Osaamisen kehittäminen henkilöstön monikäyttöisyyden lisäämiseksi - Aineistonhankinnan entistä parempi profilointi Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2012 TA2013 TA2014 Suoritetavoitteet Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Lainat Tietopalvelutehtävät Näyttelyt Muut tapahtumat Käyttäjäkoulutukset Tehokkuus/taloudellisuus /käynti 5,69 6,00 6,14 /laina 3,02 3,13 3,24 Toiminnan laajuus Aukiolotunnit/vko (talvikautena) Resurssit Henkilöstö

24 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma KYMENLAAKSON MUSEO 15 Toiminta-ajatus Kymenlaakson museon toiminta-ajatuksena on tutkia tallentaa ja asettaa näytteille kotkalaista ja kymenlaaksolaista kulttuuriperintöä. Toiminnallaan museo tukee paikallista identiteettiä ja auttaa alueen asukkaita tuntemaan menneisyyttä, ymmärtämään nykyhetkeä ja arvioimaan tulevaisuutta. Kymenlaakson museo toimii sekä maakunnallisena keskusmuseona että Kotkan kaupunginmuseona. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Asiakkaiden toiveita ja näkemyksiä huomioidaan Asiakasraadin toiminta jatkuu Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa mahdollisuuksien mukaan. Syrjäytymisvaarassa olevien tukeminen. Museot lisäävät hyvinvointia Ohjelmatarjontaa suunnataan syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Näyttelytarjonnan kehittäminen. Tapahtumatuotannon kehittäminen. Päänäyttelyuudistus käynnissä. Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Yrityksille suunnattujen palveluiden kehittäminen. Yhteistyössä muiden kanssa. Elämyskahvien tarjontaa yrityksille jatketaan. Yritysraati. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Kaupungille tärkeät kulttuuriympäristöt ja -kohteet säilyvät Museon lausunnot kulttuuriympäristön hoidossa huomioidaan kaupunkisuunnittelussa ja Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Maakunnallinen museo- ja kulttuuriympäristötyö rakennustoiminnassa. Neuvonta, koulutus, tiedotus, ammatillinen yhteistyö, viranomaistyö, suojelutyö. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Ammattitaidon vahvistaminen Kokoelmatyön kehittäminen, oikein mitoitetut toimenpiteet aineiston digitointi Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Vellamon sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen kehittäminen Koulutus, kehityskeskustelut Kartunta, poistot, keskeisen Nettisivujen uudistaminen, henkilöstötiedote ja -palaverit 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Talous on tasapainossa Näyttelykävijöiden osuus Vellamon kokonaiskävijämäärästä Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kulttuuriympäristöjen hoito tukee ilmaston ja luonnonympäristön säilymistä ja puhtautta. Kulttuuriympäristöt ja - maisemat huomioidaan osana luonnonympäristöä maankäytön suunnittelussa.

25 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 16 Kymenlaakson museo TP 2012 LTA 2013 KS Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk. Toimintakate S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät Toimintakate S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset Tulos Toiminnan painopisteet talousarviovuonna -vartioalus Telkän kunnostaminen, investointiraha ja rajavartiolaitoksen avustus, Venäläisen taiteen näyttely Aleksanteri III ja Suomi, Langinkoski 125 v, J.W.Mattila ja Suursaari -näyttely osana Suomenlahti-vuotta -Vellamon yhteistyö- ja johtamismallin kokeilu -Vellamon museoiden maksaneiden kävijöiden määrä selvitetään ajantasaisesti Talousarvio Toimintakate on 1,1 % pienempi kuin vuoden 2013 talousarviossa, toimintamenot ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, toimintatuottoja arvioidaan saatavan 5,7 % enemmän. Myynti ja markkinointi on eriytetty pois museon talousarviosta. Taloussuunnitelma Kymenlaakson museon päänäyttelyn uudistaminen aloitetaan. Ruotsinsalmen tutkimus- ja näyttelyhankkeen suunnittelu ja rahoituksen haku on jo alkanut. Näyttely avataan vuonna 2016 ja sitä ennen alakerrassa sijaitseva päänäyttelyn osa puretaan pois. Päänäyttelyn uudistus alkaa jo 2015, jolloin osa näyttelyn alkua uudistetaan Tie (E18) näyttelyllä. Suunnitteilla on myös suuria kansainvälisiä näyttelyitä. Vellamon huippuluokkaa olevien kävijämäärien säilyttämisen kannalta on välttämätöntä uudistaa näyttelyitä ja muuta tarjontaa. Jos rahoituksen väheneminen jatkuu, on kävijämäärä- ja muita tavoitteita tarkasteltava uudelleen. Riskianalyysi Rahoituksen jatkuva väheneminen johtaa Vellamon palveluiden karsintaan, mikä taas johtaa kävijämäärien ja käyttäjien vähenemiseen Kymenlaakson museon perustyö, kokoelmat ja tutkimus sekä kulttuuriympäristön hoito kärsivät eniten resurssipulasta. Niihin suunnatut henkilöresurssit ovat liian pienet ja henkilökunnan uupumisen riski on suuri.

26 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 17 Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Kulttuuriasiainkeskuksen muutto Vellamoon tuo synergiaetuja esim. tapahtumatuotannossa ja säästää tilakustannuksissa. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA2014 Näyttelyt - päänäyttely merivartiomuseo vaihtuvat näyttelyt Asiakkaat / kävijämäärät Palvelut - opastukset tapahtumat Osaaminen ja uudistuminen - luetteloidut esineet luetteloidut valokuvat luetteloitu arkisto- ja lähdeaineisto annetut lausunnot korjausavustusten valvonta maakunnall. neuvontakäynnit muinaismuistolaki, valvonta arkeologiset kaivaukset Resurssit Henkilöstö Toimitilat, m

27 5, KULA :00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelma 18 INVESTOINNIT, irtain Kulttuuriasiainkeskus 2014 Muutosta aiheutuvien kalusteiden hankinta Kaupunginkirjasto euroa Pääkirjaston aikuisten osaston hyllyjen ym. kalustuksen uusimisen ja RFID-tekniikkaan siirtymisen 1. vaihe euroa Pääkirjaston aikuisten osaston hyllyjen ym. kalustuksen uusimisen ja RFID-tekniikkaan siirtymisen 2. vaihe euroa Kirjasto-ohjelmiston päivitys euroa Pääkirjaston 3. kerroksen hyllyjen ym. kalustuksen uusiminen Perustelut: Pääkirjaston hyllyt ja pöydät ovat alkuperäisiä, lähes 40 vuoden ikäisiä. Hyllyt alkavat olla turvallisuusriski, mm. hyllytasoja painavine kirjoineen on romahdellut. Ne eivät muutenkaan täytä nykyajan vaatimuksia aineiston esillepanon ym. suhteen. Kalustuksen uusimista tarvitaan myös, jotta voitaisiin tulla toimeen pienenevällä henkilökuntamäärällä tulevaisuudessa, pääkirjaston 3. kerroksen palvelupisteestä luopuminen voisi tällöin tulla mahdolliseksi. RFID-tekniikka on myös paitsi henkilökunnan ja myös asiakkaiden työtä säästävää. Se mahdollistaa niin automaateilla kuin palvelutiskilläkin aineiston lainaamisen useamman kappaleen pinoina ja siten lisää automaation hyötyjä. Lainaus- ja palautusautomaateissa on jo RFID-valmius, samoin tuotesuojausporteissa, mutta aineisto täytyy varustaa radiotaajuustarroilla ja hankkia tiskiin RFIDlukijoita. Karhulan kirjastossa aineisto on jo RFID-tarroitettu ja siellä lainausautomaatin käyttöaste on noussut huomattavasti. Kirjastojärjestelmän uusiminen on välttämätöntä lähivuosina, koska kaikkien Suomen kirjastojen on siirryttävä käyttämään MARC21-luettelointiformaattia. Tätä edellyttää liittyminen kansalliseen yhteisluetteloon, joka on Kansalliskirjaston hallinnoima hanke. Kyyti-kirjastojen nykyinen kirjastojärjestelmä käyttää eri luettolointiformaattia. Kymenlaakson museo euroa Vartioalus Telkän peruskunnostus

28 6, KULA :00 TETA: 1569/2013 Karhuvuoren koulun ja kirjaston hankesuunnitelma 2014 Kula Valmistelija: Kirjastotoimenjohtaja Katariina Kupiainen, puh Karhuvuoren koulun peruskorjausta on suunniteltu vuodesta 2008 alkaen. Koulurakennus on tällä hetkellä käyttökiellossa vakavien sisäilmaongelmien vuoksi. Myös kirjasto oli hankesuunnitelmassa mukana vuoteen 2010 asti. Pahenevien sisäilmaongelmien ym. syiden vuoksi kirjastolle ryhdyttiin kuitenkin etsimään muita sijoitusvaihtoehtoja. Vuonna 2011 kirjastolle remontoitiin tilat entisen avoimen päiväkodin tiloihin. Tilat ovat kuitenkin liian pienet käyttöön nähden. Myös nuorten kanssa on ongelmia erityisesti iltaisin. Sijainti samassa kiinteistössä koulun kanssa toisi monia synergiaetuja: Koululle ei tarvitse rakentaa erillistä kirjastotilaa, kirjasto voi toimia koulun tukena lukemisen edistämisessä sekä media- ja tiedonhakutaitojen opetuksessa ja koulu voi käyttää kirjastoa ja sen tiloja myös sen ollessa suljettuna. Myös tiiviimpi yhteistyö nuorisotoimen kanssa toisi monia synergiaetuja: nuorten käytösongelmiin voidaan puuttua rakentavasti ja ammattitaidolla, tilojen yhteiskäyttö ja henkilöstön yhteistyö. Hankesuunnittelutyöryhmä esittää Karhuvuoren koulun rakentamista yhdessä kirjaston ja nuorison tilojen kanssa. Nuorisolle ei esitetä erillistä tilaohjelmaa, vaan koulun ja kirjaston tilat suunnitellaan niin, että ne soveltuvat myös nuorisotoimen käyttöön. Tilaohjelmassa kirjastolle esitetään yhteensä m 2. Sijoitusvaihtoehdoksi hankesuunnittelutyöryhmä esittää vaihtoehtoa 2: uusi koulu rakennetaan nykyiselle tontille, mutta lähemmäs Karhuvuorentietä. Koulurakennuksen ja kirjaston tavoitehinta-arvio on yhteensä , josta kirjaston osuus on Hankesuunnitelman mukaan rakentaminen alkaa syksyllä 2014 ja koulu valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Aikataulu on mahdollinen ainoastaan, mikäli hankesuunnitelma hyväksytään viivytyksettä../. Hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä Karhuvuoren koulun hankesuunnitelman kirjaston osalta sijoitusvaihtoehdon 2 mukaisesti. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta