SEINÄJOEN LUKION ETELÄ-SEINÄJOEN TOIMIPISTEEN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA- AJATUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEINÄJOEN LUKION ETELÄ-SEINÄJOEN TOIMIPISTEEN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA- AJATUS"

Transkriptio

1 SEINÄJOEN LUKION ETELÄ-SEINÄJOEN TOIMIPISTEEN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA- AJATUS SEINÄJOEN LUKION ETELÄ-SEINÄJOEN TOIMIPISTEEN TOIMINTA-AJATUS Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Etelä-Seinäjoen lukio on yleissivistävä, hyvät ja monipuoliset jatko-opintovalmiudet antava yleislukio. Samalla lukio tarjoaa mahdollisuuden persoonallisuuden kasvuun ja valmiuden elinikäiseen opiskeluun. OPETUKSEN KEINOT JA TAVOITTEET Opetuksessa pyritään korostamaan ihmissuhdetaitoja sekä hyödynnetään ympäröivää luontoa, lähialueen kulttuuritarjontaa ja elinkeinoelämää. Opiskelijoiden tiedon hankkimis- ja käsittelytaitoja pyritään kehittämään ja opiskelijoita kasvatetaan vastuulliseen ja tavoitteelliseen työntekoon. KOULUN TOIMINNAN KESKEISET ARVOT 1

2 Myönteinen toiset ihmiset huomioiva ihmiskäsitys Hyvä itsetunto Tiedonhalu ja kriittinen suhtautuminen tietoon Työn ja taitojen arvostus Luonnon ehtojen huomioiminen Oman ja muiden kulttuurien tuntemus ja arvostus Opetuksen toteuttaminen Koulun toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri pyrkii toteuttamaan koulun toiminnan keskeisiä arvoja ja kannustamaan niin henkilökuntaa kuin opiskelijoitakin toimimaan valittujen arvojen mukaisesti. Avoimuus ja tiedottaminen Kouluntoiminnassa pyritään avoimuuteen. Opiskelijoille pyritään laatimaan opintotarjonta heidän tarpeitten mukaan. Koulun toiminnasta ja toiminnan muutoksista pyritään tiedottamaan kaikkien tarpeiden mukaisesti. Keskeisiä tiedotusvälineitä ovat opinto-opas, keskusradiokuulutukset, koulun kotisivut, jaettavat tiedotteet ja esitteet. Koulun toiminnan kehittäminen Koulun toimintaa kehitetään sisäisten ja ulkoisten tarpeiden mukaan. Kehittämistoiminnan apuna käytetään saatuja palautteita sekä ylläpitäjän asettamia vaatimuksia. Opiskeluympäristö Koulumme pyrkii tarjoamaan mahdollisimman nykyaikaisen opiskeluympäristön. Opiskelijoille pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin. Opetuksen keinoina käytetään perinteistä luokkaopetusta, mutta myös ohjattua oppimista. Opetusjärjestelyt Lukio-opinnot jakautuvat kursseihin, jotka ovat keskimäärin 38 oppitunnin laajuisia. Soveltavat kurssit voivat olla mainittua tuntimäärää laajempia tai suppeampia. Opiskelijan koko lukioajan vähimmäistuntimäärä on 75. Enimmäiskurssimäärää ei ole. Opiskelija voi sisällyttää opintoohjelmaansa kursseja myös muista oppilaitoksista. Opiskelijan tulee suorittaa lukio 2-4- vuodessa. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa. 2

3 Itsenäinen opiskelu Jokin oppiaineen kurssi, lyhyempi opintokokonaisuus tai näiden osia voidaan opiskella myös itsenäisesti, osallistumatta lähiopetukseen. Luvan itsenäiseen opiskeluun antaa rehtori. Opettajan tehtävä on ohjeistaa itsenäistä opiskelua. Ainekohtaisessa osiossa on määritelty tarkemmat ohjeet. Etäopetus/monimuoto-opetus Kurssit voidaan toteuttaa myös monimuoto- tai etäopetuksena. kurssit ovat tällöin yleensä useamman oppilaitoksen yhteistyössä järjestämiä kursseja. Lukiodiplomit Koulussamme voi suorittaa minkä tahansa aineen lukiodiplomin. Järjestelyistä sovitaan kunkin oppiaineen opettajan kanssa. Muualla suoritettujen opintojen hyväksiluku Etelä-Seinäjoen lukion opiskelijan muussa oppilaitoksessa tai ulkomailla suorittamat opinnot voidaan hyväksyä joko korvaamaan lukion oppiaineen kurssia, mikäli opinnot tavoitteitaan vastaavat korvaavia lukion opetussuunnitelman mukaisia opintoja, tai katsoa soveltavan kurssin suoritukseksi. Korvaavuudesta päättää rehtori. Verkostoyhteistyö Seinäjoen lukion Etelä-Seinäjoen toimipiste osallistuu nuorisoasteen koulutusyhteistyöhön yhdessä seuraavien 2. asteen oppilaitosten kanssa: Härmän lukio Ilmajoen lukio Kauhavan lukio Nurmon lukio Seinäjoen lukio ja lukion aikuislinja Seinäjoen koulutuskeskus SEDU Seinäjoen ammattioppilaitos Seinäjoen palvelualojen oppilaitos Taidon ja kulttuurin oppilaitos TAIKU Maa- ja Metsäoppilaitos Kauhajoen palvelualojen oppilaitos Härmänmaan Ammatti-instituutti Lanssi-koulutusyhteistyö tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden valita opintoja verkoston eri oppilaitoksista. Opiskelijat voivat valita erillisiä opintoja verkoston oppilaitoksista tai suorittaa tutkintoja eri oppilaitoksissa samanaikaisesti. Kaksoistutkintoa suorittavat valitsevat lukion pääkoulukseen. Opintotarjontaa suunnitellessa otetaan huomioon verkoston muiden oppilaitosten tarpeet huomioon. Koulutuksen ylläpitäjät ovat muodostaneet koordinoidun yhteistyöyksikön, joka kehittää yhteistyöverkoston toimintaa. Koulumme tekee erilaisin projektein yhteistyötä Pennihäät-harrastajateatterin kanssa. 3

4 Kieliohjelma Peruskoulun kieliohjelma Ensimmäisenä vieraana kielenä (A1) luetaan perusasteen vuosiluokilla 1-6 yhteisenä alkanutta kieltä (englanti). Vapaaehtoisena (A2) voidaan lukea perusasteen vuosiluokilla 1-6 alkavana vieraana kielenä ruotsia. Perusasteen vuosiluokilla 7-9 luetaan kaikille pakollisina kielinä englantia ja ruotsia. Perusasteen vuosiluokilla 7-9 alkava kieli on B1. Ne opiskelijat, jotka ovat aloittaneet ruotsin 1-6- luokilla A2-kielenä, voivat valita jatkavatko he sen opiskelua A2-kielenä vai aloittavatko ruotsin 7-9- luokilla B1-kielenä. Perusasteen 7-9-luokilla voi opiskelija valita myös uutena alkavana kielenä (B2) saksan tai ranskan. Lukion kieliohjelma Lukiossa voi opiskelija jatkaa kaikkia kieliopintojaan niiden oppimäärien pohjalta, jotka hän on perusopetuksessa suorittanut. Lukiossa on mahdollisuus aloittaa uutena vieraana kielenä (B3) saksa tai ranska. Tietostrategia Seinäjoen lukion Etelä-Seinäjoen toimipisteen tietostrategia on liitteenä opetussuunnitelman lopussa. Arviontijärjestelmä Koulun toiminnan arviointi Arvioinnin arvopohja Arvioinnin keskeinen tavoite on kehittämistyön tukeminen. Koulun itsearviointi on osa opetussuunnitelman jatkuvaa kehittämistä. Sen tehtävänä on tunnistaa koulun tila ja kehittämistarpeet. Itsearvioinnin tulee olla avointa ja julkista, tavoitepohjaista, pitkäjänteistä ja systemaattista, moninäkökulmaista, yksilöä kunnioittavaa sekä ammatilliseen osaamiseen perustuvaa. Itsearvioinnin tavoitteet Arvioinnin tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. Sen tulee antaa monipuolinen ja realistinen kuva oppilaitoksen tilasta ja toiminnan tuloksellisuudesta. Sen avulla tulee kehittää sisäinen palautejärjestelmä, joka on systemaattisesti käytössä. Itsearvioinnin avulla henkilökunta ja opiskelijat voivat lisätä itsetuntemustaan ja arviointitaitoja. 4

5 Arvioinnin toimintamuodot Arviointi perustuu valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa ja kunnan opetussuunnitelmissa esitettyihin tavoitteisiin. Soveltuvin osin käytetään apuna opetushallituksen suosittelemaa jakoa kolmeen tarkastelunäkökulmaan: vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus. 1.Oppilaitoksen työn seuranta Vuotuista työtä seurataan työsuunnitelmien sekä niihin pohjautuvien arviointiraporttien kautta. Lukuvuoden lopussa keväällä arvioidaan työsuunnitelman toteutumista 2. Kehittämiskeskustelut Oppilaitoksessa käydään kehittämiskeskustelut kahden vuoden välein. Osapuolina henkilökuntaan kuuluva ja rehtori. Kehittämiskeskusteluun voi osallistua yksin tai ryhmässä. Molempien osapuolien on valmistauduttava siihen ja se on vuorovaikutteinen ja kaksisuuntainen. 3.Tilastojen keruu ja käsittely Tilastotietoja kerätään työn onnistumisen seuraamiseksi sekä pitkän aikavälin suunnittelun, resurssien ohjauksen ja päätöksenteon pohjaksi. Arviointijärjestelmän kehittämisen tärkeänä osana kuuluu tätä tarkoitusta varten sopivan välineistön hankkiminen. Lukuvuoden arviointitoiminnan kohteet ja perusteet Jokaisen lukuvuoden lopussa päätetään seuraavan lukuvuoden arvioinnin kohteet ja perusteet arvioinnille. Oppimisen arviointi Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle kannustavaa ja ohjaavaa palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan kurssi arvioidaan sen päättyessä. Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opiskelun edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto, ja opiskelijan oma itsearviointi otetaan huomioon arvioinnissa. Kurssin itsenäinen suorittaminen Itsenäisesti opiskeltavien kurssien suoritus määritellään oppiainekohtaisesti. 5

6 Tiedottaminen Joka jakson lopulla opiskelija saa jaksoarvioinnin, joka palautetaan huoltajan allekirjoittamana. Ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijan huoltajaan, jos opinnot eivät etene toivotulla tavalla. Kurssin arvostelu Arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä ( S= suoritettu), hylätty (H= hylätty) tai sanallinen arviointi opetussuunnitelman määräämällä tavalla. Kirjallisesti tai suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voi täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa. Erilaiset oppimisvaikeudet (esim. lukemis- ja kirjoittamishäiriöt) otetaan huomioon arvioinnissa. Opinnoissa eteneminen Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja seuraavat opinnoissa etenemistä ja ovat yhteydessä huoltajaan tarvittaessa. Opiskelijalla on mahdollisuus uusia hyväksytty kurssi osallistumalla uudelleen kurssille tai näyttökokeena sille opettajalle, jolla kyseinen kurssi on tarjolla. Kurssiarvosanaksi tulee kyseisistä suorituksista parempi. Opintojen hyväksilukeminen Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot suhteutetaan seuraavan taulukon avulla. Asteikko 1-5 Lukioasteikko Asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä) 3 10 (erinomainen) hylätty 4 (hylätty) hylätty Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosana tukena voidaan edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Vastaavuudet määritellään tarkemmin 6

7 oppiainekohtaisesti. Lyhyemmästä pitempään oppimäärään siirryttäessä menetellään oppiainekohtaisten vastaavuuksien mukaan. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä soveltavista kursseista. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Hyväksytysti suoritetut soveltavat kurssit otetaan huomioon oppiaineen arvosanan lisänäyttönä, jotka eivät kuitenkaan vaikuta oppimäärän arvosanaan alentavasti. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kursseja enintään seuraavasti: Opiskeltuja pakollisia ja Hylättyjä syventäviä kursseja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Pakollisten ja syventävien kurssienpohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista nostaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Kurssin suorittaminen uudelleen Opiskelija voi suorittaa minkä tahansa kurssin uudelleen osallistumalla opetukseen. Uusintakuulustelussa voi hyväksytyn kurssin suorittaa kerran ja hylätyn kaksi kertaa. Opettajan luvalla suoritus voi tapahtua myös seuraavassa tarjolla olevassa kurssikokeessa. Parempi arvosana jää voimaan. Uusintakuulustelut Uusintakuulustelut pidetään noin kahden viikon kuluttua jokaisen jakson päätyttyä. Uusintakuulustelut järjestetään edeltävän jakson kursseista. Syyslukukauden alussa voi suorittaa kaikkien jaksojen kursseja. Samalla kertaa voi osallistua vain yhteen hyväksytyn kurssin kokeeseen. Hylättyjen kurssien suorittamisessa ei ole rajoitusta. Abiturienteille järjestetään ylioppilaskirjoitusten jälkeen uusintakuulustelu oppikursseissa, joiden uusintakuulusteluihin he eivät ole voineet aikaisemmin osallistua. Tällöin oppilas voi osallistua enintään kahden kurssin uusintakuulusteluun. 7

8 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät lukuun ottamatta opinto-ohjausta, josta annetaan suoritusmerkintä. Halutessaan opiskelija on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi kurssia. Muut soveltavat opinnot arvioidaan ainekohtaisten ohjeiden mukaisesti. Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Uusinta-arviointi ja arvioinnin oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa pyytää rehtorilta kurssi- tai päättöarvosanan tarkistusta. uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön ratkaisuun, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän 3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. 8

9 Opiskelijan ohjaus ja tukeminen Koulun ja kodin välinen yhteistyö Kodin ja oppilaitoksen välisellä yhteistyöllä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähtökohtana yhteistyössä on huolenpito opiskelijasta ottaen kuitenkin huomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja vastuullisuuden. Yhteydenpidosta koteihin vastaavat pääasiassa ryhmänohjaajat, mutta myös opintoohjaajalla on tärkeä rooli. Opinto-opas, www-sivut ja vanhempainillat antavat tarpeellista tietoa opiskelijalle ja hänen vanhemmilleen. Opiskelijoiden opintojen etenemisestä tiedotetaan huoltajille kuusi kertaa vuodessa jaksotodistuksen muodossa. Jaksotodistuksessa näkyy myös opiskelijan poissaolot. Tarvittaessa voidaan järjestää vanhemmille tilaisuus tulla käymään koululla keskustelemassa huollettavansa opinnoista. Huoltajien nimellä lähetetään opintojen seurantakirje seniori- ja abivuonna postitse kotiin. Opiskelijoiden huoltajille järjestetään vanhempainilta vähintään kolme kertaa lukioaikana. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden vanhemmille syyslukukaudella, jolloin vanhemmat perehdytetään lukio-opintoihin ja luodaan pohja yhteistyölle. Kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden vanhemmille keväällä ennen koulun päättymistä. Tällöin käsitellään ylioppilaskirjoituksiin liittyviä asioita. Vanhempainilloissa on mahdollisuus saada informaatiota ja keskustella opettajien, opinto-ohjaajien ja rehtorin kanssa opintojen edistymisestä sekä muista koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Tilanteissa, joissa opiskelija jostain syystä tarvitsee erityistä tukea, yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään tavallista tiiviimmin. Opiskelijan tilannetta pohditaan opiskelijahuoltoryhmässä, jossa sovitaan toimenpiteistä (esimerkiksi yhteydenotosta kotiin) ja seurataan opiskelijan tilanteen edistymistä. Ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja tai koulukuraattori ottavat tarvittaessa yhteyttä opiskelijan kotiin. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjaus on koko kouluyhteisön yhteinen tehtävä ja sitä järjestetään luokkamuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijan hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijan ohjaukseen osallistuu koko koulun henkilöstö. Rehtori luo ohjaukselle sellaiset toimintaedellytykset, että erilaisten ohjausmenetelmien ja työnjaon toteuttaminen onnistuu. 9

10 Rehtori tukee toiminnallaan henkilöstöryhmien yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Lisäksi hän tiedottaa opiskelijoille sekä heidän huoltajilleen säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista. Opinto-ohjaajilla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestelyistä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta. Suunnittelua ja toteutusta opinto-ohjaajat tekevät yhteistyössä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Lukion aikana opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus luokka-, pienryhmä- ja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Opinto-ohjaajan vastuulla ovat opiskelijoitten lukioaikaiset ainevalinnat ja jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvä ohjaus. Ohjaus muodostaa kokonaisuuden, johon varataan riittävästi aikaa sekä pienryhmä- että henkilökohtaisena ohjauksena. Opinto-ohjaajat vastaavat opinto-ohjausta koskevasta yhteistyöstä muiden oppilaitosten kanssa. Perusasteen kanssa tehdään yhteistyötä, jotta opiskelijan siirtyminen lukio-opintoihin olisi mahdollisimman sujuvaa. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi koulutusmessujen, vierailujen ja esittelyjen puitteissa. Perusopetuksen viimeisellä luokalla tehdään alustava opiskelusuunnitelma lukiota varten. Muualta tulevien opiskelijoiden kanssa tehdään suunnitelma henkilökohtaisesti. Lukuvuosittain järjestetään maakunnan perusasteen oppilaanohjaajille yhteinen koulutuspäivä. Toisella asteella tehtävä yhteistyö keskittyy opiskelijoitten valinnanmahdollisuuksiin eri oppilaitoksista ja tätä kautta myös syrjäytymisen ehkäisyyn. Yhteistyötä tehdään Lanssiverkoston, lukion aikuislinjan ja Opinlakeuden puitteissa. Korkea-asteen kanssa tehtävä yhteistyö painottuu jatkokoulutusmahdollisuuksien esittelyyn. Opinto-ohjaajat pitävät yhteyttä työvoimaviranomaisiin ja yritysmaailman edustajiin. Työelämää ja koulutusmahdollisuuksia tuodaan esille. Lukion toisena vuonna toteutettava työelämään tutustumisjakso on opinto-ohjaajien vastuulla Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähiohjaajana. Lukio-opintojen alkuvaiheessa ryhmänohjaajan työn pääpaino on ryhmäyttämisessä ja lukio-opintojen tutuksi tekemisessä. Ryhmänohjaaja vastaa ryhmänsä opiskelujen etenemisen seurannasta. Tätä tehtävää varten varataan opiskelijoille mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun kerran lukuvuodessa. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoitten kurssikertymää ja poissaoloja. Hän ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelijaan ja hänen huoltajiinsa sekä tiedottaa ongelmista opinto-ohjaajia ja rehtoria. Yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa ongelmiin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Aineenopettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa koko lukion ajan. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oppimaan oppimisen valmiuksissa, yhteistyötaidoissa, opiskelutekniikassa ja tiedonhankintataidoissa. Aineenopettaja tiedottaa ryhmänohjaajalle ja/tai opinto-ohjaajalle opiskelijan lisääntyneistä poissaoloista, kurssin keskeyttämisestä ja opiskeluvaikeuksista. Rehtori, opinto-ohjaajat tiedottavat lukio-opiskeluun ja opintoihin hakeutumiseen liittyvistä asioista perusopetuksen päättöluokkalaisille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. 10

11 Ohjauksen työnjako Seinäjoen lukion Etelä-Seinäjoen toimipisteessä Aineenopettaja ohjaa aineen opiskelutekniikassa, tiedonhankinnassa, yhteistyötaidoissa ja oppimaan oppimisen valmiuksissa tiedottaa ryhmänohjaajalle/opinto-ohjaajalle opiskelijan poissaoloista tai opiskeluvaikeuksista Ryhmänohjaaja toimii ryhmänsä lähiohjaajana ja perehdyttää ryhmänsä opiskelijat lukio-opintojen käytäntöihin tukee opiskelijoiden sosiaalistumista lukioon ja edistää luokan ryhmähengen muodostumista seuraa opiskelijoiden kurssikertymää, poissaoloja, mahdollisesti heikkenevää menestystä ja opiskelijan oman opiskelusuunnitelman toteutumista tiedottaa mahdollisista tukea vaativista opiskelijoista opinto-ohjaajalle, terveydenhoitajalle tai rehtorille pitää tarvittaessa ryhmänohjaajan tuokiot tiedottaen samalla ajankohtaiset asiat pitää tarvittaessa yhteyttä koteihin Opinto-ohjaaja hoitaa opiskelujen ohjaamisen ja henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekemisessä avustamisen vastaa ammatinvalinnanohjauksesta vastaa yhteistyöstä perusasteen, toisen asteen ja korkea-asteen kanssa sekä työelämän kanssa järjestää senioreitten työelämään tutustumisen tapaa opiskelijan henkilökohtaisesti jatko-opintosuunnitelman tekemisen merkeissä keskustelee opiskelijoitten/huoltajien kanssa opiskelijan opintojen etenemisestä ryhmänohjaajalta tulleen informaation perusteella osallistuu opiskelijahuoltoryhmään ja opiskelijahuoltotyöhön Apulaisrehtori vastaa yo-kirjoituksista osallistuu opiskelijahuoltotyöhön Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Ensisijaisesti opiskelijan lähiohjaajana toimiva ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa 11

12 opiskelijahuolto- asioista ja ryhmänohjaaja tuo asiat opiskelijahuoltoryhmän käsittelyyn, jos asioiden jatkokäsittely sitä vaatii. Opiskelijahuoltoa koordinoi ja kehittää opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa. Jaksoarvostelut saatuaan ryhmänohjaaja tuo opiskelijahuoltoryhmän tietoon opiskelijan opinnoissa ilmenneet ongelmat. Opiskelijahuoltoryhmä suunnittelee välittömät toimenpiteet. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja ja kuraattori sekä tarvittaessa ryhmänohjaaja ja aineenopettaja. Tämä sama ryhmä toimii lukion kriisiryhmänä, jonka voi kutsua kokoon tilanteen niin vaatiessa kuka tahansa työyhteisön jäsen. Opiskelijahuoltoryhmä pitää ajan tasalla koulun pelastautumissuunnitelmaa sekä organisoi pelastautumisharjoitukset. Opiskelijahuolto-ongelmatilanteiden kohtaamismalli Ongelma-asia tuodaan opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan tai rehtorin tietoon. Opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori tai rehtori tapaa opiskelijan opiskelijahuoltoryhmää kuultuaan. Opiskelija kertoo asiasta huoltajalleen, joka ottaa yhteyttä rehtoriin / terveydenhoitajaan. Huoltajien kanssa sovitaan neuvotteluajankohta. Neuvottelussa selvitetään asiaa ja sovitaan jatkotoimenpiteistä yhdessä perheen kanssa. Tarvittaessa tässä neuvottelussa ohjataan käyttämään koulun ulkopuolisia asiantuntijapalveluita. Lukiolaisen terveydenhuoltoa koordinoi terveydenhoitaja. Hänellä on päivittäinen opiskelijavastaanottoaika ma to klo Muina aikoina terveydenhoitaja voi ottaa vastaan äkillisissä tilanteissa neuvolassa. Terveydenhoitajan kautta hakeudutaan koululääkärin, koulupsykologin ja erikoislääkärien vastaanotoille sekä mielenterveys-palveluihin kuten nuorisopsykiatrian poliklinikalle, nuorisoasema Steissille, A-klinikalle. Lukiolaisia palvelee koulukuraattori lähinnä sosiaalisten ongelmien hoidossa. Kuraattori toimii yhteisenä Seinäjoen lukion kanssa. Työpiste sijaitsee Seinäjoen lukiolla. Kuraattori toimii tiiviissä yhteistyössä kouluterveydenhoitajan ja alan muiden asiantuntijoiden kanssa. Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea mielenterveyden tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Opiskelijahuoltoryhmässä arvioidaan tuen tarvetta ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Tukitoimia voivat olla aineenopettajan antama lisäopetus tai opinto-ohjaajan, kuraattorin, terveydenhoitajan, psykologin tai muun asiantuntijan antama henkilökohtainen ohjaus. 12

13 Ryhmänohjaajat ja aineenopettajat kartoittavat erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja toimittavat tiedot opiskelijahuoltoryhmän tietoon. Opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvissä sosiaalisissa ja taloudellisissa ongelmissa opiskelijahuoltoryhmä on yhteydessä koulun ulkopuolisiin asiantuntijoihin kuten sosiaalityöntekijöihin, kansaneläkelaitokseen, nuorisotyöntekijöihin tai poliisiin. Fyysisten tai psyykkisten ongelmien kohdatessa käytetään apuna koulun ulkopuolista tukiverkostoa esim. nuorisopsykiatrian poliklinikkaa, nuorisoasema Steissiä, terveyskeskuksen palveluja, koulupsykologin palveluja. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja asetuksessa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että lukion kurssien vähimmäismäärä ( 75 kurssia) täyttyy. Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia henkilökohtainen suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi hankkia itselleen myös henkilökohtaisen avustajan. Seinäjoen seudun koulutusyhteistyöverkostoa (Lanssi) hyödynnetään, jos opiskelijalla on motivaatio-ongelmia lukio-opinnoissa. Lanssi-yhteistyön avulla pyritään rakentamaan opiskelijalle sopiva henkilökohtainen opintosuunnitelma ja ehkäisemään näin opiskelijan syrjäytymistä ja putoamista pois koulutusjärjestelmästä. Eroamistilanteessa opiskelijan kanssa keskustellaan tulevaisuuden suunnitelmista ja selvitetään tarjolla olevat mahdollisuudet. Aihekokonaisuudet Kestävä kehitys Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihminen ei voi ohittaa luonnon ehtoja ja maapallon kestokyvyn rajoja, vaan ne on otettava huomioon. Lukion pitäisikin kannustaa opiskelijoita toimimaan kestävän kehityksen puolesta. Ekologisesti kestävä kehitys 13

14 Ekologisesti kestävässä kehityksessä on tärkeätä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemin toimivuuden säilyttäminen. Tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä tarkoitetaan varovaisuusperiaatteella, ympäristövaikutusten arvioinnilla, haittojen synnyn estämisellä ja torjumisella niiden syntylähteillä sekä haittojen kustannusten korvausvelvollisuudella. Opiskelijalta myös edellytetään perehtymistä maailmanlaajuisiin haasteisiin: ilmastonmuutokseen, biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tärkeää on nähdä kansainvälisen yhteistyön merkitys ja tiedostaa, että tavoitteiden toteutumiseksi niin yksilön kuin myös yhteisöjenkin on otettava vastuuta tekemisistään. Ekologisen puolen lisäksi kestävään kehitykseen kuuluu muitakin ulottuvuuksia: taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Jotta todella voitaisiin puhua kestävästä kehityksestä, nämä kaikki osa-alueet on otettava huomioon ja niitä on toteutettava samanaikaisesti. Taloudellinen kestävä kehitys Taloudellinen kestävä kehitys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Tavarat ja palvelut tulee tarjota luonnonvaroja ja energiaa säästäen sekä mahdollisimman vähän ympäristöä rasittaen. Meillä metsät ovat tärkeä uudistuva luonnonvara, ja puhdas ympäristömme tarjoaa mahdollisuuden myös luomutuotantoon. Siten opiskelun tavoitteisiin luontevasti liittyy suomalaisen luonnon ja luonnonvarojen arvostaminen. Kestävä taloudellinen kehitys - niin kuin muutkin kestävän kehityksen osa-alueet - perustuu inhimilliseen pääomaan: koulutukseen ja tutkimukseen. Yhä enemmän korostuvat resurssien tehokas ja säästeliäs käyttö sekä korkea teknologia. Sosiaalisesti kestävä kehitys Sosiaalisesti kestävässä kehityksessä tavoitteena on yhteiskunnan perushyvinvoinnin turvaaminen tulevaisuudessakin. Hyvinvointivaltion tunnuspiirteitä ovat sosiaaliset perusoikeudet, kaikkia kansalaisia koskeva sosiaaliturvan kattavuus ja riittävyys, pyrkimys väestöryhmien ja alueiden väliseen yhdenvertaisuuteen sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Lukio-opiskelussa luodaan jatkuvasti muuttuvissa oloissa edellytyksiä sosiaalisten epäkohtien tiedostamiseen, käydään eettistä keskustelua kestävän kehityksen arvoista ja asenteista sekä kannustetaan toimimaan niiden mukaan. Sosiaalisen kestävyyden toteuttamisessa on useita tasoja omien kulutustottumusten muuttamisesta ja vapaaehtoistoiminnasta aina kansainväliseen vastuun kantamiseen saakka. Kulttuurisesti kestävä kehitys Kulttuurisesti kestävässä kehityksessä pyritään kulttuurien moninaisuuden säilymiseen sukupolvelta toiselle. Se edellyttää ihmisen vapaan henkisen toiminnan mahdollistamista niin valtaväestölle kuin myös vähemmistöjen jäsenillekin. Kulttuurista kestävyyttä toteutetaan muun muassa vaalimalla kansanperinnettä sekä maisemaa että kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja asuinympäristöjä. Tämän lisäksi on tarjottava esimerkiksi eri taiteen lajeille - alakulttuurien taidetta unohtamatta - esittämismahdollisuuksia. Jotta kulttuurien vaaliminen voisi toteutua, opiskelijan on kyettävä tiedostamaan oma kulttuurinen ympäristönsä: mihin eri alakulttuureihin itse kuuluu sen lisäksi että on suomalaisen kulttuurin edustaja. On myös tärkeää huomata, minkälaisia arvoja ja elämän 14

15 käytäntöjä tai käyttäytymismalleja niihin liittyy. Oman kansan kulttuuriperinnön tunteminen ja arvostaminen ovat sinällään tavoitteena, mutta ne voivat myös auttaa ymmärtämään ja arvostamaan muita kulttuureita sekä motivoida kansainväliseen vuorovaikutukseen. Kestävän kehityksen sisällöt ja tavoitteet tulevat opiskelijoille tutuiksi luontevasti eri aineiden oppitunneilla, esimerkiksi biologian, maantieteen, uskonnon, filosofian, äidinkielen ja vieraiden kielten opetuksessa. Oppituntien ohella myös päivänavaukset tarjoavat mahdollisuuden tiedottaa kestävästä kehityksestä ja siihen liittyvistä arvoista sekä muistuttaa jokaisen omista vaikutusmahdollisuuksista. Niin ikään vaihto-oppilaat, koulun ulkopuoliset asiantuntijat, vähemmistöjen edustajat, taiteilijat ja ulkomaalaiset vieraat on nähtävä merkittävinä tiedon sekä ennen kaikkea elämyksellisen, omakohtaisen kokemustiedon välittäjinä. Tällaista tietoa on tarjolla myös koulun järjestämillä luontoretkillä ja vierailuilla. Koulun jokapäiväisessä arjessa kestävä kehitys näkyy muun muassa kierrätyksen suosimisessa sekä luonnonvarojen ja energian säästämisessä. Mediakasvatus Mediaosaaminen on nykyihmisen tärkeimpiä taitoja. Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuuristamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen. Mediakasvatuksella ymmärrämme median käytön harjoittelemista, median kuluttamista, medioitten kriittistä tarkastelua, viestien tuottamista yhdessä ja itsenäisesti. Medialukutaidon tulee olla tiedostetusti läsnä koko lukion perusopetuksessa. Toteutus eri näkökulmista Teknisessä lähestymistavassa keskitytään viestimien tekniikkaan ja niiden käytön harjoitteluun, esim. tietokoneen ja ohjelmien peruskäyttö tutustutaan kamera-, videointi- ja editointitekniikoihin mahdollisuuksien mukaan erilaiset tiedonhakumenetelmät kirjastonkäytöstä internettiin Toteutus: erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kursseilla Taidekasvatuksellisessa lähestymistavassa keskitytään mediatekstin ja eri lajityyppien erittelyyn ja analysointiin, esim. mediatekstin (sisältää myös kuvallisen ilmaisun) rakenne kerronnalliset tasot, symboliikka esteettiset arvot Toteutus: äidinkielen, kuvataiteen ja musiikin kursseilla. 15

16 Yhteiskunnallisessa lähestymistavassa keskitytään mediaesityksen välittämän maailmankuvan vastaanottoon ja kriittiseen arviointiin, esim. mediatekstin vaikuttavuuden arvioiminen ja tulkitseminen mediatekstin taustalla olevien valintojen, valtasuhteiden, arvojen ja asenteiden erittely mediatuotannon taustalla olevien taloudellisten ja poliittisten motiivien tiedostaminen ja erittely median yhteiskunnallisen roolin pohtiminen: tiedon välittäminen - viihdyttäminen Toteutus: on sovellettavissa miltei kaikkiin oppiaineisiin, erityisesti historian ja yhteiskuntaoppiin sekä äidinkieleen. Näkökohtia mediakasvatuksen tavoitteellisuus liittyminen kaikkiin oppiaineisiin eri oppiaineiden välisen yhteistyön tehostaminen (esim. oppiainerajat ylittäviä kursseja, teemapäiviä, erilaisia projekteja, kuten koulun lehden toimittaminen) yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa (esim. koulun ja paikallislehtien/radion välillä) viestintävälineiden ominaispiirteiden huomioiminen kytkeminen ajankohtaisiin ilmiöihin Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on elämän laadun parantaminen. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämis-mahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen sekä ympäristön suhdetta teknologiaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa näihin kantaa ymmärtää ja osaa arvioida teknologian ja talouden vuorovaikutusta oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Koulun tehtävänä on ohjata opiskelijaa pohtimaan teknologian kehittämisen seurauksia suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin ja omaan elämäänsä. Samoin häntä ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Toteuttaminen Luonnontieteelliset aineet kantavat luontevasti päävastuun tämän aihekokonaisuuden eri osa-alueiden opettamisesta unohtamatta arvioivaa ja pohtivaa näkökulmaa. Teknologia on 16

17 esillä myös useissa yhteiskunnallisissa aineissa, koska sen rooli ihmiskunnan historiassa on merkittävä. Kriittistä ja arvioivaa suhtautumista teknologiaan opetetaan myös monissa muissa aineissa, joissa painotetaan kantaaottavaa suhtautumista teknologian aikaansaamiin muutoksiin ja uudistuksiin. Tietotekniikan opetuksen tehtävänä on huolehtia siitä, että opiskelijoilla on tietotekniset valmiudet käyttää internettiä, valintaohjelmia, tekstinkäsittelyohjelmaa ja muita päivittäisessä koulutyössä tarvittavia ohjelmistoja sekä tietoverkkoa. Tietotekniikan opetuksen tehtävä on tarkemmin määritelty kunta- ja koulukohtaisessa tieto- ja viestintästrategiassa. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumiskäynneillä eri alojen yrityksissä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. Kehitettäviä asioita ovat myös opintokokonaisuudet, joissa yhdistyy osia eri aihekokonaisuuksista sekä teknologian ymmärtäminen, käyttämisen, hallitseminen ja arvioimisen näkökulmista. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Etelä-Seinäjoen lukioissa kulttuuri-identiteetti-teemaa toteutetaan monilla eri tasoilla lähtien opiskelijoiden omista alakulttuureista maailmankansalaisuuteen. Lukiomme edistää kulttuurien tuntemusta eri oppiaineiden välityksellä ja koulujen yhteisissä tilaisuuksissa. Tavoitteet opiskelija tunnistaa sekä maailman erilaisia kulttuureja että Suomen kulttuurit ja tietää niiden keskeisimmät piirteet opiskelija tiedostaa oman kulttuuri-identiteettinsä opiskelijalla on valmiudet yksilöiden erilaisuuden kohtaamiseen opiskelija pystyy kohtaamaan tasavertaisesti muiden kulttuurien edustaja Miten aihekokonaisuutta toteutetaan koulussa? asennekasvatus kaikissa oppiaineissa eri oppiaineiden kursseissa tiedollista sisältöä eri kulttuureista ja kulttuuri-identiteettikäsitteestä päivänavaukset vieraissa kielissä kulttuuritietouteen kasvattaminen juhlat kansainväliset projektit kulttuurien tuntemuksen kasvattajina opiskelijavaihtoja vaihto-oppilastoiminnan aktivointi: esim. koulussa olevien vaihto-oppilaiden integroiminen opetusryhmiin yhteistyö kulttuurilaitosten kanssa vierailijat, joiden avulla tutustutaan eri kulttuureihin 17

18 Lanssin kansainvälisyysryhmän yhteistyö Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuuden tavoitteet ovat samansuuntaisia Seinäjoen lukion toiminnan keskeisten arvojen kanssa. Tämä arvoperusta ohjaa evästämään opiskelijoita elämänkaaren eri vaiheissa ja muutos- ja kriisitilanteissa tarvittavilla tiedoilla ja taidoilla, niin että ne muodostuisivat osaksi heidän arkiosaamistaan. Arvojen, asenteiden ja toimintatapojen välittämisessä pyritään ainekohtaisen opetuksen lisäksi hyödyntämään oppilaitoksen olemassa olevia tiedotuskanavia, oppilaskuntaa ja opiskelijahuoltoa. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisöllisen psyko-fyysis-sosiaalisen hyvinvoinnin perusedellytyksiä ymmärtää osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisen toiminnan merkityksen oman ja muiden elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen ylläpitämisessä mieltää hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvien asioiden kuuluvan jokaiselle yhteisön jäsenelle havaitsee ongelmatilanteet, tunnistaa ja tunnustaa avun tarpeen tuntee suomalaisen sosiaali- ja terveysjärjestelmän sekä osaa hakea apua itselle ja toiselle Miten aihekokonaisuutta toteutetaan koulussa? Hyvinvoinnin ja turvallisuuden aihekokonaisuus kulkee sisältönä usean lukion oppiaineen kurssin läpi. Perusteellisesti aihekokonaisuutta käsitellään terveystiedossa, liikunnassa, biologiassa ja psykologiassa. Painopiste on ratkaisujen ja henkilökohtaisten voimavarojen löytämisessä, silloinkin kun käsiteltävinä ovat ongelmat ja vaikeudet. Koulun yhteisten tilaisuuksien sekä teema- ja liikuntapäivien ohjelmaan voidaan sisällyttää erilaista hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvää toimintaa. Se voi olla liikuntaa, sosiodraamaa, tarinateatterin toteuttamista, tietoiskuja ravinnosta, päihteistä, seksiasioista tms. Toteuttamispaikkana voi olla luonto tai jokin muu jokapäiväisestä kouluympäristöstä poikkeava paikka. Lisäksi aihekokonaisuus on vahvasti esillä opinto-ohjauksessa ja koulun oppilashuollon toiminnassa. Näkökulma on tällöin yksilökeskeinen ja hänen tilanteeseensa keskittyvä. Painopiste on näissäkin henkilökohtaisten voimavarojen löytämisessä. Itsetuntemuksen lisäämiseen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen suuntautuvat lukiokohtaiset kurssit painottavat useimmiten psyykkistä hyvinvointia. Fyysistä hyvinvointia käsitellään paljolti liikunnassa, terveystiedossa sekä myös biologiassa. Usean oppiaineen kesken voidaan toteuttaa yhteisiä kursseja, joissa aihekokonaisuus painottuu. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys 18

19 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita aktiivisiksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee avointa osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla politiikkaan, talouselämään, sosiaaliseen toimintaan ja kulttuurielämään. Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on antaa valmiuksia yrittäjäksi ryhtymiseen, mutta se merkitsee yleisemminkin opiskelijoiden yritteliäisyyden ja oma-aloitteisuuden tukemista. Opiskelijan olisi kyettävä osallistumaan aktiivisesti ja yrittävällä asenteella omaan opiskeluunsa sekä tulevaisuudessa omaan työhönsä niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu toimintansa tavaksi aloitteellisuuden sekä yritteliäisyyden ja tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia, periaatteita sekä yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnassa. Koulussamme toteutetaan yrittäjyyttä ja aloitteellisuutta korostavia arvoja. Tämän vuoksi olisi edistettävä oppiainerajat ylittävää yhteistoimintaa. Se edellyttää aineiden välistä yhteissuunnittelua siten, että kunkin aineen tietyissä kohdin yrittäjyysteema ja aktiivisen kansalaisen näkökulma tulevat tietoisesti huomioiduksi. Tavoitteena on myös saada paikkakunnan yrityksiä tulemaan osaksi koulumme toimintaa vierailuin ja monipuolisen yhteistoiminnan keinoin. Toimintatapoja On tarkoituksenmukaista käyttää hyväksi sekä parantaa koulussa jo olemassa olevia käytänteitä. yhteistyö paikallisten yhdistysten, yritysten ja yrittäjien sekä näiden järjestöjen kanssa. taksvärkkikontaktit kummiyritystoiminta ja yritysvierailut vapaaehtoistyö kursseilla ja projekteissa luodut kontaktit yhteisiä keskustelutilaisuuksia ja paneelit opiskelijalähtöinen yrittäjyys, joista esimerkkinä esim. mahdollisuus osallistua Nuori yrittäjyys -projektiin opiskelijakuntatoiminta nuorisovaltuusto ja nuorisovaalit koulun juhlat koulun lehden ja vuosikirjan toimituskunta Lukiolaisten liiton toimintaan osallistuminen yhteiskunnallisiin asioihin osallistumiseen rohkaiseminen ja kannustaminen osallistuminen vapaaehtoisen kansalaistoimintaan kansainvälistymisen näkökulman omaksuminen lisäksi useissa oppiaineissa käsitellään aktiivista kansalaisuutta ja yrittäjyyttä. Näin esimerkiksi historiassa, yhteiskuntaopissa, kuvataiteessa, vieraissa kielissä sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa. 19

20 Ainekohtainen Opetussuunnitelma 20

21 Äidinkieli ja kirjallisuus Yleistä Äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla oppiaineen kaikki alueet (lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media) liittyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan kaunokirjallisuutta kunkin kurssin näkökulmasta. Tavoitteet Oppilas saavuttaa jatko-opintojen ja yhteiskuntakelpoisuuden vaatimat tiedot ja taidot oppiaineen eri osa-alueilla. Hän myös osaa nauttia kulttuurista ja arvostaa sen monimuotoisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Aihekokonaisuuksien toteutuminen oppiaineessa Äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla sivuutetaan oikeastaan kaikkia aihekokonaisuuksia kaikilla kursseilla. Esim. kirjoitelmien, puheviestintätilanteiden ja luettavien teosten aihepiirit voivat liittyä periaatteessa jokaiseen niistä. Eri kursseilla painotukset kuitenkin vaihtelevat. Aihekokonaisuutta Aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys käsitellään kursseilla ÄI4 (Tekstit ja vaikuttaminen). Kurssilla pidetään kantaa ottavia puheenvuoroja, keskustellaan, väitellään ja kirjoitetaan mielipidetekstejä sekä perehdytään monipuolisesti vaikuttamisen keinoihin ja yksittäisen kansalaisen vaikutusmahdollisuuksiin. Kurssiin ÄI4 sisältyy myös paljon Viestintäja mediaosaaminen -aihekokonaisuuteen liittyviä asioita. Tarkastellaan median muotoja, keinoja ja tehtäviä. Opitaan tulkitsemaan median viestejä ja suhtautumaan niihin kriittisesti. Aihekokonaisuus Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus kuuluu läheisesti sekä kurssiin ÄI5 (Teksti, tyyli ja konteksti) että kurssiin ÄI6 (Kieli, kirjallisuus ja identiteetti). Edellisessä tutustutaan eri maiden ja aikakausien teksteihin ja tarkastellaan niitä omassa kulttuurikontekstissaan sekä muihin teksteihin. Jälkimmäisessä käsitellään suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria identiteetin rakentajana. 21

22 Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. AIA01. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu ja hän oppii luottamaan itseensä viestijänä. Hän oppii myös ymmärtämään oman merkityksensä turvallisen viestintäympäristön luomisessa. TAVOITTEET syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, viestintätilanteen, -välineen ja -teknologian vaikutus tekstiin viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta 22

23 vuorovaikutustaidot ryhmässä AIA02. Tekstien rakenteita ja merkityksiä Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. TAVOITTEET osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta AIA03. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. TAVOITTEET omassa ilmaisussaan. oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti 23

24 kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä AIA04. Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. TAVOITTEET syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin, ympäristöön ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta ymmärtää ihmisen ja luonnon suhteen oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. oppii osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka AIA05. Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. 24

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

SEINÄJOEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

SEINÄJOEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA SEINÄJOEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA opetussuunnitelma 1 Sisällysluettelo Seinäjoen lukion arvoperusta ja toiminta-ajatus 3 Koulun toimintakulttuuri 5 Arviointi 7 Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 9 Aihekokonaisuudet

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2016

OPETUSSUUNNITELMA 2016 OPETUSSUUNNITELMA 2016 VAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJA LUKIO-OPETUS VAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPERUSTA Vaasan lyseon lukion aikuislinjan tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 Yhteystiedot Taavetin lukio Koulutie 4 54500 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni. (Pentti Saarikoski) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 Yhteystiedot Taavetin lukio PL 11 54501 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

IISALMEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA IISALMEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA 2010 2011 2 SISÄLTÖ 1. Iisalmen lyseon tehtävä ja tavoitteet...4 2. Arvoperusta...4 3. Opetuksen toteuttaminen...6 3.1. Oppimiskäsitys...6 3.2. Opiskeluympäristö ja -menetelmät...6

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan 21.10.2015 Kaurialan lukio Vanhempainyhdistyksen vuosikokous Vanhempainyhdistyksen kahvitus Opettajien esittely Lukuvuoden kuulumisia Opinto-ohjaajien terveiset

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

PYHÄJOEN LUKION TYÖSUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016

PYHÄJOEN LUKION TYÖSUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 PYHÄJOEN LUKION TYÖSUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 1. Opetuksen yleinen järjestäminen Lukiokoulutusta järjestetään ja kehitetään edelleen lukiolain kasvatustavoitteiden ja opetussuunnitelman pohjalta painottaen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot