UE5 Mihin suomalainen uskoo?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UE5 Mihin suomalainen uskoo?"

Transkriptio

1 UE5 Mihin suomalainen uskoo? 1. Tuhat vuotta suomalaista kristillisyyttä 2. Suomen lista: kymmenen kärjessä I TUHAT VUOTTA SUOMALAISTA KRISTILLISYYTTÄ 1. Suomalainen muinaisusko (1000 j.kr.) A. Muinaisuskon tutkimuslähteitä arkeologiset löydöt kansanperinne ja sanastot tekstilähteet, mm. Mikael Agricolan Psalmien esipuhe (1551) B. Vainajienpalvonta usko elämän jatkumiseen kuolemanjälkeen palvonta näkyi hautaamistavoissa, uhraamisessa ja kekrin vietossa vainajien pelättiin kummittelevan C. Haltijausko Agricola luetteloi hämäläisten ja karjalaisten jumalia mm. Ukko-ylijumala, Ahti, Tapio, Tonttu maahiset hallitsivat metsiä animismi eli sielu-usko, jossa kaikella on henki henget omistivat kaiken, siksi niitä tuli palvoa Lapissa shamanismia katolisuuden tultua Suomeen muinaisusko ja kristinusko sekoittuivat toisiinsa

2 2. Kristinuskon tulo Suomeen ja katolinen aika ( luvut) A. Varhaisimmat vaikutteet kaupankäynnin ohessa sekä idästä että lännestä jo 800-luvulla näkyy esinelöydöissä, sanastoissa sekä hautaamistapojen muutoksissa B. Lähetystyö ortodoksimunkit idästä Novgorodin kautta Rooman paavi pelkäsi Suomen ortodoksistuvan > katoliset ristiretket lännestä: - I ristiretki 1157 (tai 1155) engl. piispa Henrikin johdolla Lounais-Suomeen - II ristiretki 1239 Birger Jaarlin johdolla Hämeeseen - III ristiretki 1293 Tyrgils Knuutinpojan johdolla Karjalaan Pähkinäsaaren rauha 1323 päättää lähetyskauden ja vahvistaa Ruotsin ja Venäjän rajan C. Katolinen kirkko vakiinnuttaa asemaansa Suomi liitetään Upsalan arkkipiispan alaiseksi v Tuomas Turun piispana ( ) - vakiinnutti katolisuuden Lounais-Suomeen - hankki kirkolle maaomaisuutta ja tuloja - hävitti uhrilehdot tuomiokirkko ja piispanistuin Turkuun v aluksi rakennetaan puukirkkoja ja 1400-luvulla kivikirkkoja piispat hengellisinä ja maallisina johtajina luostareita: dominikaanit, fransiskaanit ja birgittalaiset messu kirkollisen elämän keskuksena Maunu II Tavast Turun piispana ( ) - suomenkielinen kansanopetus saarnatuolista - anekauppa alkaa - sielunmessuja Turkuun katedraalikoulu 3. Uskonpuhdistus leviää Suomeen (1500-luku) A. Ruhtinasreformaatio Ruotsissa Kustaa Vaasa Västeråsin valtiopäivillä 1527: "evankeliumia tulee puhtaasti saarnata". motiivit poliittis-taloudellisia: - irtautuminen Roomasta lisäsi hallitsijan valtaa - kirkon "liikaomaisuus" kruunulle varsinainen uskonpuhdistus papiston kautta B. Uskonpuhdistus Suomessa Turun katedraalikoulun johtaja Pietari Särkilahti opetti pappeja luterilaisuuteen Mikael Agricola (n ) - opiskeli Wittenbergissä Lutherin ja Melanchtonin oppilaana - laati suomen kirjakielen, koska halusi Raamatun suomeksi ABC-kirja, 1544 Rukouskirja, 1548 UT suomeksi teologisesti maltillista: messu suomeksi, sakramenteiksi kaste ja ehtoollinen

3 4. Luterilaisen ortodoksian aika (1600-luku) A. Kiista kirkon tunnustuksesta Ruotsin kuningas Juhana III ( ) suosi katolisia - liturgiariita ja "Punainen kirja" 1577 Upsalassa 1593 hyväksyttiin Augsburgin tunnustus > luterilaisuudesta valtionuskonto Turun yliopisto (1640) puolustamaan luterilaista puhdasta oppia (> ortodoksia) B. Kollektiivinen uskonnollisuus yksimielisyys uskonnossa on tae valtiollisesta yhtenäisyydestä noitavainoja ja kovaa kirkollista kuria kansanopetus - katekismus osattava ulkoa - kiertokoulut ja lukukinkerit Koko Raamattu suomeksi 1642 papiston koulutusta tehostettiin kirkonkirjat käyttöön tärkeimmät piispat: Isaacus Rothovius ja Juhana Gezelius vanhempi 5. Pietismi ja valistus tuulettavat suomalaista kristillisyyttä (1700-n.1850) A. Pietismin tulo Suomeen syntyi Saksassa Philip Jakob Spenerin toiminnasta (Pia Desideria -kirja) korosti "hurskautta", henkilökohtaista uskoa ja aktiivista kristittynä elämistä Suomeen - Saksasta henkilökontaktien kautta - Ruotsista hartauskirjallisuutena - Siperiasta upseerisotavankien tuomana radikaalipietistit halusivat erota kirkosta - Pietari Schaefer ja Lauri Ulstadius - ennustivat Jumalan tuomiota kansalle - hylkäsivät tunnustuskirjat ja sakramentit kartanopietismi vaikutti kansan yläluokassa B. Herätysliikkeet syntyvät pietismin pohjalta varhaisempi herännäisyys alkoi kansanhurmoksista herätykset muotoutuvat neljäksi pääherätysliikkeeksi: HERÄNNÄISYYS - alkuna 1796 Pohjois-Savossa ollut hurmoksellinen herätys - Paavo Ruotsalainen, tunnettu sielunhoitaja ja julistaja - korostaa ns. odottavaa uskoa ja Kristuksen armon varaan jättäytymistä - Herättäjä-yhdistys - kannatusalue: Pohjois-Savo ja Pohjanmaa EVANKELISUUS - alkuna F.G. Hedbergin ero heränneistä - korostaa ns. omistavaa uskoa ja pelastusvarmuutta kasteen kautta

4 - SLEY - kannatusalue: Etelä- ja Lounais-Suomi sekä Etelä-Pohjanmaa RUKOILEVAISUUS - alkuna paimentyttö Liisa Eerontyttären kääntymyksestä korostaa rukousta ja pyhitystä - kannatusta Rauman ja Porin seudulla - Karjalan rukoilevaisuus syntyi Henrik Renqvistin toiminnasta LESTADIOLAISUUS - alkuna Ruotsin Kaaresuvannon kirkkoherran Lars Levi Laestadiuksen julistus - korostaa parannusta ja armoa, synninpäästöä uskovien piirissä sekä eroa seurakunnan (uskovien) ja maailman välillä - pääsuuntana vanhoillislestadiolaisuus - kannatusalue: Lappi ja Pohjanmaa C. Valistuksen vaikutus Suomessa pietismin tavoin mursi kollektivismia korosti ajattelunvapautta ja sivistystä tärkein vaikuttaja Anders Chydenius 6. Valtiokirkosta kansankirkoksi (n ) A. Syitä valtiokirkkojärjestelmän murtumiselle ortodoksinen Venäjän keisari luterilaisen kirkon johtoon 1809 > alttarin ja valtaistuimen liitto suomalaisuusliike haastoi kirkkoa kansan palvelemiseen liberalismi korosti individualismia ja mm. uskonnon- ja sananvapautta Aleksanteri II:n vapaamielisempi politiikka - kunta ja seurakunta erilleen erillinen kirkkolaki ev.lut. kirkolle B. Uskonnonvapauden aate nousussa kirkkoa kritisoitiin vanhoillisuudesta ja dogmatismista kirkkoa kritisoivaa liikehdintää: - liberalismi ja darvinismi - naisasialiike - kirjallisuuden realismi - angloamerikkalainen uskonnollisuus (baptismi, metodismi) - työväenliike kirkkoa tukevaa liikehdintää: - sisälähetysjärjestöt - evankelioiva herätyskristillisyys - nuorkirkollinen liike - kristillinen työväenliike

5 7. Kirkko itsenäisyyden aikana (1917-) A. Kansalaissota ja uskonnonvapaus kirkko valkoisten puolella työväki piti kirkkoa porvarillisen yhteiskunnan edustajana valkoinen oikeisto piti kirkkoa järjestyneen yhteiskunnan, suomalaisuuden ja länsimaalaisuuden edustajana vuoden 1919 hallitusmuoto: valtio uskonnollisesti neutraali uskonnonvapauslaki ei aiheuttanut eroryntäystä kirkosta - 20 täysi-ikäistä Suomen kansalaista saa perustaa uuden uskonnollisen yhdyskunnan - koska kansan enemmistö kuului kirkkoon, säilyi läheinen suhde valtioon B. Toisesta maailmansodasta tähän päivään "koti, uskonto ja isänmaa" -aatteen nousu kirkon vaikutus sotien aikana ja jälkeen: - sotilaiden ja omaisten sielunhoito - herätyksiä (ns. viides herätysliike) - työväki ja kirkko lähentyvät - uudet työmuodot: diakonia, perheneuvonta, nuoriso- ja evankelioimistyö - ekumeeninen työ kasvaa vasemmistoradikalismi haastaa kirkon 1960-luvulla - kirkko voimakkaan kritiikin kohteena - vaatimus kirkon ja valtion erosta - vastaliikkeiksi vasemmistolle syntyvät SMP ja SKL puolustamaan perinteisiä kristillisiä arvoja tämän päivän haasteita kirkolle - teologikoulutus ja raamattukysymys - valtion ja kirkon suhde - taloudelliset vaikeudet - maallistuminen - uususkonnot ja islam 1990-luvulla myönteisyys kirkkoa kohtaan noussut II SUOMEN LISTA: KYMMENEN KÄRJESSÄ 1. Suomen evankelis-luterilainen kirkko - kirkko kansan rinnalla A. Opilliset juuret uskonpuhdistuksessa taustana Martti Luther ja Saksan uskonpuhdistus (1517 alkaen) toteuttajana Mikael Agricola opin perustana Raamattu, jota tulkitaan tunnustuskirjoissa pelastuminen yksin armosta, uskon kautta armonvälineet eli Sana ja sakramentit synnyttävät uskon - ehtoollinen - käytössä lapsikaste

6 B. Toimiva kirkko keskeisin toimintamuoto: jumalanpalvelus kasuaalitoimitukset: kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, hautaansiunaaminen kirkon kasvatustoiminta: - pyhäkoulut ja päiväkerhot - varhaisnuoriso- ja partiotyö - nuorisotyö ja rippikoulut - opiskelijatyö - raamattupiirit ja muu opetustyö kirkon palvelutoiminta: - diakoniatyö ja yhteisvastuukeräys - perheneuvonta ja palveleva puhelin - sairaalasielunhoito kirkon evankelioimistoiminta: - sisälähetys ja evankelioiminen - ulkosuomalais- ja lähetystyö C. Kirkon jäsenet ja hallinto (tiedot v.2012) n. 4,17 miljoonaa jäsentä (n. 77,3 %) jäsenyyteen historialliset ja isänmaalliset syyt ns. kansankirkko, jolla verotusoikeus kirkon kokonaishallinto (ks. s. 156 viittaa oppikirjaani AD2000 Kohtaamisia - suomalainen usko, huom. hallinto muuttunut kirjani julkaisun jälkeen, ks. sivustolta!) - ylin päättävä elin on kirkolliskokous - Suomi jaettu 9 hiippakuntaan, joita johtavat piispat - arkkipiispa korkein hengellinen johtaja - seurakuntia on 449 (v. 2011) seurakunnan hallinto - ylin hallintoelin on kirkkovaltuusto - kirkkoneuvosto johtaa srk:n toimintaa - käytännön johtajana kirkkoherra 2. Ortodoksinen kirkko - loistokkuutta ja perinteitä A. Ortodoksisuuden historiaa Suomessa ensivaikutteet Novgorodista Karjalaan n luvulla ortodoksisuus alkaa vakiintua 1300-luvulla Valamon luostarin myötä 1500-luvulta lähtien ortodoksit kokivat vastoinkäymisiä Ruotsin ja Venäjän sodissa 1800-luvuila ortodoksisuus Suomen venäläistämispolitiikan välineenä 1923 Suomen ortodoksit Konstantinopolin alaisuuteen sotien aikana evakko ja lähes täydellinen kirkon omaisuuden menetys nykyisin jäseniä n (2012) Suomi jaettu 3 hiippakuntaan (Karjala, Helsinki, Oulu) ja 25 seurakuntaan Uuden Valamon ja Lintulan luostarit Heinävedellä

7 B. Ortodoksinen oppi ja kultti oppi perustuu Raamatun lisäksi ortodoksiseen perinteeseen sekä kirkkoisien ja ekumeenisten kirkolliskokousten lausuntoihin pelastuminen on jumalallistumista, joka tapahtuu uskon ja hyvien tekojen kautta vain kirkon yhteydessä voi pelastua sakramentteja 7: kaste, voitelu, ehtoollinen, rippi, papiksi vihkiminen, avioliittoon vihkiminen ja sairaanvoitelu toiminnan keskuksena liturgia eli ehtoollisjumalanpalvelus keskeisiä erityispiirteitä: - juhlallisuus mm. vaatetus, esineet - ikonit eli pyhät kuvat - suitsutus, resitointi - ristisaatot nuoriso-, diakonia- ja lähetystyötä kirkot bysanttilaisia "sipulikupolisia" tsasounoja eli pieniä kyläkappeleita 3. Helluntaiherätys - evankeliointia, ylistystä ja kielilläpuhumista syntyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa Suomeen v norj. T. B. Barrattin tuomana jäseniä kaikkiaan yli opillisia korostuksia: - opin perustana Raamattu - pelastuminen yksin uskosta - kielilläpuhuminen merkkinä erityisestä henkikastekokemuksesta - armolahjojen, mm. sairaiden parantamisen korostus - uskovien upotuskaste - Suomen Helluntaikirkkoon kuuluu 39 seurakuntaa, joissa 6715 (v.2012) jäsentä- monet paikallisseurakunnat ovat edelleen hallinnollisesti itsenäisiä - vanhimmistojohtoisuus julkaisuja: Ristin Voitto, Hyvä Sanoma 4. Islam - kristikunnan haastaja Suomeen turkkilais-tataarikauppiaitten mukana 1800-luvun lopulla 1925 rekisteröitiin Suomen Islam-seurakunta nykyisin useita seurakuntia ja yhteisöjä, kannattajia arvioitu olevan jopa n (lähinnä sunnalaisia) pakolaisuus kasvattanut määrää 1980-luvulta lähtien erityisesti Somaleja, jotka ovat sunnimuslimeja on Suomessa paljon. Suomen viidenneksi eniten puhuttu äidinkieli on somali (yli asukasta) pyrkivät noudattamaan omia perinteitään omat moskeijat ja omaa uskonnonopetusta opin perustana Muhammedin sanoista koottu Koraani uskon peruspilarit: uskontunnustus, rukous, almut, paasto, pyhiinvaellus

8 5. Jehovan todistajat - ovikellosi soi alkuna Charles Russellin toiminta USA:ssa 1870-luvulla Suomeen 1900-luvun alussa jäseniä n opillisia korostuksia: - opin perustana Raamattu, jota tulkitsee oikein hallintoelin (ns. uskollinen orja) - oma Raamatun "Uuden maailman käännös" - kolminaisuusoppi ja Jeesuksen jumaluus kielletään > ei lueta kristillisiin kirkkoihin - pelastuksen takeena kuuliaisuus järjestölle - uskovien upotuskaste - laskelmat Jeesuksen paluusta ja lopun ajoista (v historian käännekohtana) - tavoitteena iankaikkisuus paratiisimaassa, jota johtaa taivaaseen pääsevää torjuva asenne yhteiskuntaan: - kieltäytyminen varusmiespalveluksesta - isänmaallisuuden vastustaminen - kristillisten ja perheen juhlien hylkääminen - ei verensiirtoja tai veriruokia tehokas koulutus ja ovityö julkaisuja: Herätkää, Vartiotorni 6. Suomen Vapaakirkko - luterilaisuuden ja helluntailaisuuden välimaastossa Suomeen Ruotsista ja Englannista sivistyneistön tuomana 1870-luvulla (Radstock, Björkenheim, Boije) aluksi luterilaisena herätysliikkeenä rekisteröityi 1923 jäseniä n opillisia korostuksia: - korostaa henkilökohtaista uskoa ja pyhityselämää - nykyisin uskovien upotuskaste - seurakunta on uskovien yhteisö - vanhemmistojohtoisuus evankelioimis-, lähetys- ja kirjallisuustyötä julkaisu: Suomen Viikkolehti 7. Katolinen kirkko Suomessa - maailman suurimman sydänääniä katolisen kristillisyyden valtakausi Suomessa oli luvuilla katolisuus palaa Suomeen 1800-luvulla rekisteröitiin 1929 yksi Helsingin hiippakunta, jossa jäseniä n opilliset korostukset: - opin perustana Raamattu ja traditio - paavi Kristuksen sijaisena maan päällä - pelastus armosta ja teoista - kaste vapauttaa perisynnistä - kiirastuli

9 - pyhimysten, erityisesti Marian korostus - sakramentteja 7: kaste, vahvistus, eukaristia, rippi, papiksi vihkiminen, avioliittoon vihkiminen, sairaanvoitelu toimintaa: - messu ja sakramentit - raamattu- ja opintopiirit - luostarijärjestöjä (mm. birgittalaiset) 8. Adventtikirkko - Jeesuksen paluuta odottavien yhteisö alkuna am. William Millerin ennustukset Jeesuksen paluusta vuodelle 1844 varsinaiseksi liikkeen oppiäidiksi nousi profeetta Ellen White vuosisadan vaihteessa Suomeen Ruotsista 1890-luvulla kastettuja jäseniä n (v. 2011, Suomen Adventtikirkon oma tieto), paikallisseurakuntia 73 opillisia erityispiirteitä: - pelastus armosta uskon kautta - Jeesuksen paluun odotus - Raamatun käskyjen noudattaminen (erityisesti sapattikäskyn) - oppi helvetistä kielletään - uskovien upotuskaste - ehtoollista edeltävä jalkojenpesu terveelliset elämäntavat: ei tupakkaa, kahvia jne. vaan useimmiten kasvisruokaa avustus- ja raittiustyötä julkaisu: Nykyaika 9. Mormonit - maailmaan palautettu oikea alkukirkko Kirkon koko nimi: Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko perustana Isä Jumalan ja Jeesuksen ilmestyminen Joseph Smithille 1820 Yhdysvalloissa Suomeen Ruotsista 1860-luvulla jäseniä n (2011, MAP-kirkon oma tieto, viralliset tilastot antavat n jäsentä pienemmän määrän) Raamatun ohella opin perustana kolme muuta kirjaa: Mormonin kirja, Opin ja Liittojen kirja, Kallisarvoinen helmi opillisia erityispiirteitä: - perinteinen kolminaisuusoppi kielletään (kolme erillistä jumalaa) - pelastus Jeesuksen sovituksen kautta olemalla kuuliainen käskyille ja toimituksille - ihminen elänyt ennen syntymäänsä Jumalan henkilapsena taivaassa - taivaassa eri kirkkausasteita, joista korkeimpaan pyritään - kaste kuolleitten puolesta - temppelissä solmittava iankaikkisesti kestävä avioliitto - Pohjois- ja Etelä-Amerikka muodostavat ns. Siionin maan Kirkkoa johtaa presidentti (profeetta ja ilmoituksen saaja) yhdessä kahdentoista apostolin kanssa. - kirkon presidentti voi saada uutta ilmoitusta Jumalalta - kaikki miespuoliset kelvolliset jäsenet voivat saada pappeuden

10 - seurakuntaa johtaa piispa tai seurakunnanjohtaja, tehtävät vaihtuvat määrävuosin ja perustuu vapaaehtoisuuteen toimintaa: - sakramenttikokoukset ja pyhäkoululuokat sunnuntaisin, miehille pappeusryhmät, naisille apuyhdistys ja nuoret osallistuvat nuorten naisten tai miesten järjestöön ja lapset alkeisyhdistykseen. - muuta toimintaa mm. konsertit, urheilutoiminta, partio, matkat, näytelmät ja tanssiaiset - rippikoulua vastaa nelivuotinen uskontoseminaari - halukkaat nuoret miehet ja naiset voivat palvella lähetystyössä vuotta - ovelta ovelle -työ julkaisu: Liahona 10. Pelastusarmeija - rauhan sotilaat teollistumisen tuomat ongelmat synnyttivät Lontoossa 1870-luvulla William Boothin työnäky: slummeihin "soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa" (SSS) sotilaallinen organisaatio Suomeen 1880-luvulla (Constantin Boije) pelastussotilaita/varsinaisia jäseniä Suomessa n. 750 (v. 2011) pelastusarmeijan vapaaehtoisess toiminnassa on mukana paljon myös luterilaisia opillisesti lähellä metodismia toimintaa: - joulupadat ja keräyslippaat - leivän jakaminen tarvitseville - yömajat - kirpputorit julkaisu: Sotahuuto

HERÄTYSLIIKKEITÄ. Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e

HERÄTYSLIIKKEITÄ. Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e HERÄTYSLIIKKEITÄ Historia ja filosofia Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e Vapaakristillisyyden aika alkaa reformaatiosta. Vapaakristillisyys ei nojaa oppejaan suurimpiin kirkkokuntiin eli katoliseen,

Lisätiedot

Kristinuskon historia Suomessa (OT)

Kristinuskon historia Suomessa (OT) Kristinuskon historia Suomessa (OT) Suomesta kristitty maa Ensimmäiset kristilliset vaikutteet rantautuvat Suomeen kaupungin myötä 800-luvulla. Silloin Suomessa oli muinaisusko. Uuden uskonnon tultua suomeen

Lisätiedot

PROTESTANTTISET KIRKOT

PROTESTANTTISET KIRKOT PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Protestanttiset kirkot

Protestanttiset kirkot Protestanttiset kirkot Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi?

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi? UE2 kurssin kertaus Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Voit tehdä itsellesi aikajanan samalla, kun kertaat. Se helpottaa tapahtumien hahmottamista. I Antiikin aika 1. Kristinuskon synty Milloin, missä ja miten

Lisätiedot

Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia.

Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia. USKONTO SUOMESSA SUOMALAISTEN MUINAISUSKO Monia jumalia, joista jokaisella oli oma hallinta-alueensa. Hämäläisten jumalia olivat: Tapio metsä Ahti vesi Turisas sota Ukko Ylijumala ilma, ukkonen, maan kasvu

Lisätiedot

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL

Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL Protestanttisten kirkkojen tekemät yhteisöt muodostavat monimuotoisen ryhmän. Niillä on eri korostuksia, ja ne jakaantuvat edelleen useimpiin pienempiin

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2 ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN. FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com

KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN. FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com Kristikunta - Kristinusko syntyi n. 2000 vuotta sitten yhtenä kirkkona - Alkukirkko jakautui

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS

Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS SISÄLLYS 1. USKONNOT SUOMESSA Suomessa on kaksi kansankirkkoa 10 Luterilainen kirkko Suomessa 12 Katolinen kirkko Suomessa

Lisätiedot

Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI. Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI. Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Wittenberg, 31.10.1517 Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon

Lisätiedot

1900-luvulla ortodoksinen kirkko koki suuria muutoksia: kirkko hävisi lähes tyystin Vähästä-Aasiasta, Balkanin alueen kirkot organisoituivat uudella

1900-luvulla ortodoksinen kirkko koki suuria muutoksia: kirkko hävisi lähes tyystin Vähästä-Aasiasta, Balkanin alueen kirkot organisoituivat uudella Ortodoksi kirkko AM Ortodoksinen kirkko (kreik. ορθός+δόξα, orthos+doksa, oikea ja katsomus ) on kristillinen kirkko, johon kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa. Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net

Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa. Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net Huomioita opin muodostamisesta Raamatun kertomuksista/narratiiveista (L. H.) 1. On tehtävä ero kuvaavan

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

KOMMENTTIPUHEENVUORO TT, OTT ARTO SEPPÄSEN ALUSTUKSEN JOHDOSTA

KOMMENTTIPUHEENVUORO TT, OTT ARTO SEPPÄSEN ALUSTUKSEN JOHDOSTA Hannu Juntunen TT, FM KOMMENTTIPUHEENVUORO TT, OTT ARTO SEPPÄSEN ALUSTUKSEN JOHDOSTA Edilex 2012 Lyhyempi kirjoitus Julkaistu 12.10.2012 www.edilex.fi/teema/kirkko-oikeus Sisällys 1 Kommenttipuheenvuoro

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

Kastekodin opas Perhon seurakunta

Kastekodin opas Perhon seurakunta Kastekodin opas Perhon seurakunta Kasteen merkitys KASTEEN KAUTTA KRISTITYKSI Kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Kasteessa ihminen liittyy kotipaikkansa paikallisseurakuntaan ja maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

Miksi haluamme nauttia sakramentit edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessa?

Miksi haluamme nauttia sakramentit edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessa? Miksi haluamme nauttia sakramentit edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessa? Esikoislestadiolaisen herätysliikkeen lähetysmiehet Suomessa ovat päättäneet alkaa valmistella sakramenttien

Lisätiedot

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa 11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. Kristityt eivät palvoneet Rooman jumalia ja heitä syytettiin myös Rooman palosta.

Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. Kristityt eivät palvoneet Rooman jumalia ja heitä syytettiin myös Rooman palosta. KIRKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY Kastetut kristityt kokoontuivat koteihin ehtoollisen viettoa varten. Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Paavali ja monet muut levittivät Jumalan sanaa Rooman

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirkko -teoksen julkistamisseminaari 21.10.2014 Lähetyskirkossa

Tulevaisuuden kirkko -teoksen julkistamisseminaari 21.10.2014 Lähetyskirkossa 1 Tulevaisuuden kirkko -teoksen julkistamisseminaari 21.10.2014 Lähetyskirkossa LUTERILAISEN TEOLOGIAN ANTI MAAILMANLÄHETYKSELLE Simo Peura Ilo uudesta Minulle on suuri ilo ja kunnia avata yhteinen seminaarimme,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2031 Kirkkomonitor 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille

OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille 1. OPKOn identiteetti 2. Tavoite 3. Toiminta - opiskelijat 4. Toiminta - koululaiset 5. Lähetystyössä mukana 6. Kansainvälisyys 7. Julkaisutoiminta 8.

Lisätiedot

Seurakuntatieto ja kirkon hallinto

Seurakuntatieto ja kirkon hallinto Seurakuntatieto ja kirkon hallinto Uskonnonvapaus on jokaisen perusoikeus Uskonnonvapauslaki takaa jokaiselle suomalaiselle oikeuden kuulua haluamaansa uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jokaisella on oikeus

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto 1 Lanula 14.6.2007 Roomalaiskatolinen uskonto Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. Opetuksessa pyritään siihen,

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

7. Katolinen kirkko. Historia E.K

7. Katolinen kirkko. Historia E.K 7. Katolinen kirkko E.K Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä asuu

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille, Kirkkohallituksen kautta. Kirkkohallitus (PL 210, 00131 Helsinki, viitenumeroluettelo)

Päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille, Kirkkohallituksen kautta. Kirkkohallitus (PL 210, 00131 Helsinki, viitenumeroluettelo) 1 KAJAANIN SEURAKUNTA Kolehtisuunnitelma 1.1. 7.6.2015 to 1.1. Uudenvuodenpäivä Jeesuksen nimessä Tansanian syrjäseudulla asuvien lasten peruskoulutuksen tukemiseen Suomen Setlementtiliiton kautta. Suomen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2229 Uskonto ja suomalaiset 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2258 Gallup Ecclesiastica 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Radion ortodoksinen aamuhartaus

Radion ortodoksinen aamuhartaus 1 / 5 Rovasti Veikko Purmonen Radion ortodoksinen aamuhartaus 21.9. 2002 Luuk. 5: 1-11 Kirkon luovuttamaton tehtävä ja kaikkien kristittyjen yhteinen kutsumus on lähetystyön tekeminen, todistaminen Jumalan

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Ortodoksinen uskonto

Ortodoksinen uskonto Ortodoksinen uskonto Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Kenen puolella olet? Johdanto. 1. Tämän sunnuntain evankeliumi kysyy meiltä, kenen puolella olemme? Suomessa on ollut. Joh. 8:46-59.

Kenen puolella olet? Johdanto. 1. Tämän sunnuntain evankeliumi kysyy meiltä, kenen puolella olemme? Suomessa on ollut. Joh. 8:46-59. 1 Luther- kirkko, Jyväskylä 8.3.2015 Pauli Selkee Kenen puolella olet? Joh. 8:46-59. Johdanto Tänään tahdon nostaa evankeliumista esille kaksi kohtaa. Näitä pohdin yhdessä teidän kanssanne. Ensimmäiseksi,

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

Kristuksen kirkon ykseys

Kristuksen kirkon ykseys 1 Efesolaiskirjeen selitys 11 Ef. 4:1 16 Savonlinnan Tuomiokirkko, 27.11.2013 Kristuksen kirkon ykseys Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali rukoili

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Johanneksen Ilmestys kanonisena kirjana

Johanneksen Ilmestys kanonisena kirjana Kaanon = mittapuu (kr. κανων) Raamatun kaanon: uskolle ja elämälle ohjeellisten pyhien kirjoitusten kokoelma (VT 39, UT 27, yht. 66). Kanonisten kirjojen mukaan uskotaan, eletään ja tullaan autuaaksi.

Lisätiedot

Kpl 3.Hyvä ja paha. Kpl 4. Paluu eheyteen

Kpl 3.Hyvä ja paha. Kpl 4. Paluu eheyteen 9. Lk. kirjasta: Kirkon jäsenenä Kpl 1. Kirkon opetus, seurakunnan elämä ja ihmisen toiminta 1. Mihin on kirjoitettu lyhimmillään ortodoksisen kirkon opetus? V: Uskontunnustukseen 2. Milloin ja missä laadittiin

Lisätiedot

SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA

SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA TORSTAI 27.6.2013 12.00 LAULUTUOKIO TELTASTA 12.30 TOIMITETTUA OHJELMAA Onneksi oli kiitotie - Muistoja Pudasjärven suviseuroista 1998 Nuorten suviseuramuistoja 1: elämää

Lisätiedot

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

Lukio. 22.04 Raamatut. Alkutekstit ja raamatunlausekokoelmat. 25.34 Nuorisotyö. 38.292 Uskonnon opetusoppi

Lukio. 22.04 Raamatut. Alkutekstit ja raamatunlausekokoelmat. 25.34 Nuorisotyö. 38.292 Uskonnon opetusoppi Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Materiaalipalvelu 9.2.2016 Sivu 1 Lukio 22.04 Raamatut. Alkutekstit ja raamatunlausekokoelmat 22.04 Johanneksen Harju, Harri 1 Johanneksen evankeliumi Etelä- Pohojanmaan

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

NS. NAISPAPIN EHTOOLLINEN Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D Tornio puh s-posti:

NS. NAISPAPIN EHTOOLLINEN Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D Tornio puh s-posti: NS. NAISPAPIN EHTOOLLINEN Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi (Ote kirjeestä 13.9.2011, jäsennys ja pieniä tarkennuksia

Lisätiedot

Venäjän messiaaniset odotukset!?

Venäjän messiaaniset odotukset!? Venäjän messiaaniset odotukset!? Hes. 38;4. Minä kuljetan sinua, panen koukut sinun leukoihisi ja nostatan sotaan sinut ja kaiken sinun sotaväkesi: hevoset ja ratsumiehet, kaikki pulskasti puettuja, suuren

Lisätiedot

MUSIIKKIKASVATUKSELLINEN TYÖ SUOMALAISISSA KIRKKOKUNNISSA EKUMENIAN NÄKÖKULMASTA

MUSIIKKIKASVATUKSELLINEN TYÖ SUOMALAISISSA KIRKKOKUNNISSA EKUMENIAN NÄKÖKULMASTA MUSIIKKIKASVATUKSELLINEN TYÖ SUOMALAISISSA KIRKKOKUNNISSA EKUMENIAN NÄKÖKULMASTA Annika Yli-Urpo Kandidaatintutkielma Musiikkikasvatus Jyväskylän yliopisto Kevätlukukausi 2015 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

Ehtoollisaineet ja niiden jälkikäsittely

Ehtoollisaineet ja niiden jälkikäsittely Ehtoollisaineet ja niiden jälkikäsittely 1 Kor 11 23. Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, 24. kiitti Jumalaa,

Lisätiedot

7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO 7.2.7. USKONTO 167 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO TAVOITTEET: : oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä; tutustuu

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto

7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot