Kahden herran palvelija

Transkriptio

1 Kahden herran palvelija Herätyspappi vai kansankirkon palvelija? TEEMU KAKKURI

2 Tarkastelukulmia herätysliikkeisiin Body Influence Cargo Flow

3 body Organisaatio Vastuunkantajat Jäsenistö Puolestapuhujat Osallistujat Rakennukset Suvut, kylät, maakunnat Verkostot

4 influence Laulut Kirjat Kieli Mentaliteetti Politiikka Uudistukset ja jarrutukset Jäsenyyden kokemukset Vastavaikutus

5 cargo Katsomukset Eettiset normit Traditio Siirtyneet sisällöt Kirkon tunnustus Kirkko-oppi

6 flow Muutos Vaiheet Tapahtumahistoria Konteksti Valta Maine

7 Herätyksen vuosisadat 1600-luvulla pietismi 1700-luvulla kansanherätykset 1800-luvulla herätysliikkeet 1900-luvulla yhdistykset 2000-luvulla polarisaatio

8 Herätysliikkeet kirkossa Kirkko on omaksunut osan herätyskristillisyyden toiminta-ajatuksesta ja työmuodoista Herätysliikkeet ovat sopeutuneet elämään kirkon sisällä ja sen rakenteissa Sisällöllinen vuorovaikutus Rudolph Sohm: laitoskirkko

9 Kirkkosuhteen kehitys 1600-luvulla pietismi oppiriidat ja pari radikaalia 1700-luvulla valistunutta kaitsentaa ja separatismia

10 Kirkkosuhteen kehitys 1800-luvulla suotuisa kausi ja käräjöintiä pappien kanssa Herätysliikkeiden oma historiantulkinta korostaa vastoinkäymisiä

11 Näkökulmia käräjöintiin Oikeudenkäyntipöytäkirjat lähdeaineistona Käräjille usein kantelujen takia Tuli osaksi herätyskristittyjen hengellistä maailmankuvaa, marttyyriys

12 Kirkkosuhteen kehitys 1900-luvulla viranhoitomääräyksiä Lähetysjärjestöt ja oppilaitokset Kansalliset herätysliikkeemme Herätysliikkeistä piispakuntaan Kansankirkollisuus ja vastavirta

13 Kirkkosuhteen kehitys 2000-luvulla kärjistynyt polarisaatio Eriytyvät organisaatiot Irtisanoutumisia ja irtisanomisia Sohmin laitoskirkkonäkemyksen vahvistuminen

14 Järjestöpappeuden taustaa Herätysliikkeisiin tuli uusi toimija 1800-luvun jälkipuoliskolla: oppineet maallikot. Taustalla lukemisen vallankumous, raamattujakelut, Lutherin suomennokset ja varallisuuden kasvu.

15 Järjestöpappeuden taustaa 1900-luvun alussa herätysliikkeet vaurastuivat ja organisoituivat Keskusyhdistykset Kansanopistot Äänenkannattajat Kustannusliikkeet Rukoushuoneet Piirisihteerit Yhdistyspapit

16 Sitoutumisen muotoja 1. Järjestöpappi 2. Herätysliiketaustainen pappi 3. Herätysliikepappi 4. Herätyshenkinen pappi 5. SRK-lestadiolainen seurakuntapappi

17 2000-luvulla oikeastaan enää kaksi herätysliikettä soft-liike hard-liike

18 2000-luvun näköalat Soft ja hard Kaupallisuus Pinnallisuus Sitoutumattomuus

19 Kirkon herätyskristillisyys - soft Ihmisläheinen kohtaaminen Teologisesti diffuusi Mediapersoonia

20 Kansankirkon vastavirrassa alkaen 1950-luvulta - hard Fundamentalismi Kreationismi Kristillinen sionismi Apokalyptismi Virkakysymys Yhteiskunnallinen konservatismi Some-ajan aggressiivisuus Puolustuskannalla mediaan

21 Kysymys hengellisestä kodista Identiteetin kasvaminen ja pappeuden mallit Viranhoitomääräys vai kutsumustyö? Messu Jumalan perheväen juhla vai lähetyskenttä? Suuntapappeus paikallisesti Onko kirkkolaissa muitakin kuin ensimmäinen pykälä?

22 Erityiskysymyksiä Lojaliteetti Jurisdiktio

23 Kutsumus koetteella Itse erosin kansankirkon jäsenyydestä. Se oli helpottava paikka. Vuosien taakat putosivat harteilta. Kristityt, nyt on aika heittää sivuun vanha ja maallistunut kirkkolaitos. On aika tulla aidon saarnan ja sakramenttien lähteille. Synnintunnustuksen ja synninpäästön paikalle. Etsi oikeat saarnatuolit ja oikeat sakramentit. Kyllä sinä ne löydät. Tiedät kyllä mistä. Ilpo Sinkko

24 Uuskansankirkollisuus Herännäisyys on parhaimmillaan kirkon suola. Sitä tarvitaan, koska talouden, kestävän kehityksen ja yhteiskunnan vaatimukset ovat niin kovia, että tekee mieli veisata Siionin virsiä saadakseen elämäntuntoa. Liike on määrältään ja näkyvyydeltään vähäinen, mutta se puolustaa maanläheistä arkista uskonnollisuutta. Jukka Hautala