PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Transkriptio

1 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Hämeen Rykmentti Hennalan varuskunta Ympäristötekninen tutkimusraportti RAPORTTI

2 Sisällysluettelo 1.0 JOHDANTO KOHTEEN KUVAUS Kohteen tunnistetiedot Kohteen käyttöhistoria ja nykytilanne Kohteen lähiympäristö GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA Topografia Maaperä Pohjavesi Pintavesi MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN ARVIOINTI Arvioinnin perusteet Kynnys- ja ohjearvot Perusarviointi Alustava maaperän pilaantuneisuuden arviointi MAAPERÄTUTKIMUKSET JA ANALYYSITULOKSET Vanha kiväärirata Näytteet ja analyysit Analyysitulokset Uusi polttonesteen jakeluasema Näytteet ja analyysit Analyysitulokset Vanha polttonesteen jakeluasema Näytteet ja analyysit Analyysitulokset Vanha pistoolirata Näytteet ja analyysit Analyysitulokset KOHTEEN PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARIVOINTI Maaperän pilaantuneisuus kohteessa... 7 Projektinro Versio A0 i

3 6.1.1 Vanha kiväärirata Uusi polttonesteen jakeluasema Vanha polttonesteen jakeluasema Vanha pistoolirata JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset... 8 LIITTEET LIITE A Kartat LIITE B Yhteenvetotaulukot LIITE C Analyysitodistukset LIITE D Valokuvat Projektinro Versio A0 ii

4 1.0 JOHDANTO Golder Associates Oy suoritti Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimeksiannosta Puolustusvoimien Hämeen Rykmentin Hennalan varuskunnan alueella Lahdessa ympäristöteknisen maaperätutkimuksen Tutkimuskohteina olivat alueella sijaitsevat polttonesteen jakeluasemat, vanha kiväärirata ja vanha pistoolirata. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maaperän ympäristöteknistä tilaa tutkittavilla alueilla. Tutkimukset suoritettiin tilaajan kanssa sovitun tutkimusohjelman mukaisesti. Valokuvia tutkimuksen toteutuksesta on liitteenä D. 2.0 KOHTEEN KUVAUS 2.1 Kohteen tunnistetiedot Kohteen nimi: Hennalan varuskunta Kohteen osoite: Kiinteistön omistaja: Kiinteistön hallinnoija: Hennalankatu 259, Lahti Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt Kiinteistötunnus: Peruskarttalehden numero: Kohteen koordinaatit (YKJ): i: p: (ERTS-TM35FIN): N: E: Hämeen Rykmentin Hennalan varuskunta-alue sijaitsee Lahdessa. Kohteen sijaintikartta on esitetty liitteessä A. 2.2 Kohteen käyttöhistoria ja nykytilanne Hennalan varuskunnan kasarmialue on rakennettu pääasiallisesti 1910-luvun alussa. Museovirasto on määritellyt Hennalan kasarmialueen valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Nyt tutkittavalla alueella sijainneen kivääriradan käyttö on lopetettu 1940-luvulla ja pistooliradan aluetta on historiatietojen mukaan täytetty 1970-luvulla. Uusi polttonesteen jakeluasema on otettu uutena käyttöön vuonna 2002 ja vanha polttonesteen jakeluasema rakenteineen on purettu 2000-luvulla. Hennalan varuskunnan alueen käyttö nykyisessä muodossaan tulee päättymään. Kohteen alueen tuleva käyttötarkoitus ei ole tällä hetkellä tiedossa. 2.3 Kohteen lähiympäristö Hennalan kasarmialueen pinta-ala on noin 75 ha ja se sijaitsee Lahden keskustasta noin 3 kilometriä lounaaseen. Yleiskaavassa Hennalan kasarmialue on merkitty tunnuksella EP (Puolustusvoimien alue). Kohteen lähialueet ovat asemakaavoitettua aluetta, joilla sijaitsee teollisuutta ja asuinrakennuksia. Kasarmialueen eteläpuolella on puistomaista aluetta, jolla myös vanha kiväärirata sijaitsee. Projektinro Versio A0 1

5 3.0 GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA 3.1 Topografia Topografia on alueella vaihtelevaa. Maanpinta on noin tasolla Korkeimmillaan maanpinta on varuskunta-alueen itäpuolella vanhan pistooliradan alueella ja alavimmillaan varuskunta-alueen eteläpuolella vanhan kivääriradan länsipuolella. 3.2 Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laatiman maaperäkartan mukaan kohteen alue on pääasiassa hietaa, liejusavea ja kartoittamatonta aluetta. Vanhan kivääriradan alueella maaperätutkimusten yhteydessä todettiin noin 1 4 metrin kerros jätetäyttöä, jonka alla maaperän havaittiin olevan pääosin silttiä/savea. Vanhan pistooliradan alueella todettiin maaperätutkimusten yhteydessä noin 0,4 1,6 metrin kerros täyttömaata, jonka alla maaperän havaittiin olevan silttiä. Polttoaineen jakopaikkojen alueella todettiin 1,5 2 metrin kerros täyttömaata ja jätetäyttöä, jonka alla maaperän havaittiin olevan moreenia. Tutkimuksen yhteydessä ei tehty havaintoja kallion pinnan esiintymisestä. 3.3 Pohjavesi Hennalan varuskunta sijaitsee osittain pohjavesialueella (Lahti , I-luokka). Lähin vedenottamo (Laune VO) sijaitsee noin 1,7 kilometrin päässä. Tutkituista alueista pohjavesialueella sijaitsee vanha pistoolirata. Molemmat polttonesteen jakopaikat sekä vanha kiväärirata sijaitsevat pohjavesialueen eteläpuolella. Pohjavesialueen raja on esitetty kartassa liitteessä A. 3.4 Pintavesi Lähin vesialue on Porvoonjoki, joka sijaitsee noin 500 metrin päässä kohteesta. Vanhat ampumaradat ovat pääosin päällystämättömiä ja pintavedet imeytyvät em. alueilla pääosin maaperään. Pintavesiuomia on alueella vain vähän. Polttoaineenjakopaikat sijaitsevat asfaltoiduilla alueilla, joilla on käytössä sadevesiviemäröinti. 4.0 MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN ARVIOINTI 4.1 Arvioinnin perusteet Maaperän haitta-ainepitoisuuksien vertailu kohteessa perustuu voimaan tulleeseen Valtioneuvoston asetukseen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista Vna 214/2007 (nk. PIMA-asetus). Arviot pilaantuneisuudesta perustuvat asetuksessa säädettyihin haitta-aineiden kynnysarvoihin ja ohjearvoihin. Maaperän pilaantuneisuus ja tarvittaessa puhdistustarve on arvioitava, mikäli yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää ns. kynnysarvon. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta. Kynnysarvoa voidaan pitää myös maaperänsuojelun ja pilaantumisen ennaltaehkäisyn vertailuarvona. Mikäli pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, maankäytölle ei aseteta rajoituksia. Projektinro Versio A0 2

6 4.2 Kynnys- ja ohjearvot Kohdekohtaisen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin apuna käytetään asetuksen liitteessä esitettyjä ohjearvoja. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman maaperässä esiintyvän haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää kohteen käyttötarkoituksesta riippuen alemman tai ylemmän ohjearvon eikä kohdekohtaisen arvioinnin perusteella ole toisin osoitettu. Alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, pidetään maaperää yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinkäyttö) maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kynnysarvo sekä alempi ja ylempi ohjearvo määritellään asetuksen liitteessä seuraavasti: Kynnysarvo: Haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava Alempi ohjearvo: Haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperä pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Ylempi ohjearvo: Haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperä pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. 4.3 Perusarviointi Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi aloitetaan ns. perusarvioinnilla. Perusarvioinnissa ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat riskit arvioidaan kohteen maankäyttöä ja ympäristöolosuhteita sekä kohteessa todettuja haitta-aineita koskevien tietojen perusteella (kohteen kuvaus). Perusarvioinnin yhteydessä maaperän haitta-aineista aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit määritetään ja niiden hyväksyttävyydestä päätetään ensisijaisesti ohjearvojen (alempi ja ylempi ohjearvo) avulla (ns. ohjearvovertailu). Samalla arvioidaan tarve mahdollisiin lisätutkimuksiin ja arvioinnin tarkentamiseen. Maaperän pilaantuneisuuden arviointi perustuu kohteen käyttötarkoituksen ja olosuhteiden perusteella tehtävään tarkasteluun. Seuraavien seikkojen perusteella katsotaan, että pilaantuneisuuden arviointi voidaan toteuttaa ohjearvovertailuna: Kohteen pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Kohteessa ei harjoiteta ravintokasvien laajamittaista viljelyä tai muuta elintarviketuotantoa. Kohteen lähiympäristöllä ei ole erityistä suojelullista arvoa. Kohteeseen tai sen lähiympäristöön ei ole käytettävissä olevan tiedon perusteella suunnitteilla esim. päiväkotia tai leikkipuistoa. Tutkimuksissa todetut haitta-aineet eivät ole erityisen herkkäliikkeisiä 4.4 Alustava maaperän pilaantuneisuuden arviointi Koska kohteen toiminta loppuu ja toisaalta alueen tuleva käyttötarkoitus ei tällä hetkellä ole tiedossa on maaperän pilaantuneen arvioinnissa käytetty apuna VNa 214/2007 asetuksen alempia ohjearvoja. Vanha pistoolirata sijaitsee pohjavesialueella ja em. vuoksi maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa on käytetty apuna orgaanisten haitta-aineiden osalta VNa 214/2007 kynnysarvoja. Projektinro Versio A0 3

7 5.0 MAAPERÄTUTKIMUKSET JA ANALYYSITULOKSET 5.1 Vanha kiväärirata Näytteet ja analyysit Vanha kiväärirata on sijainnut varuskunta-alueen lounaiskulmassa. Kiväärirata on lopetettu 1940-luvulla. Ratavalli on historiatietojen mukaan sijainnut eteläpäässä. Maaperää olisi historiatietojen mukaan nostettu alueella noin 2 metriä, mutta tutkimuksen yhteydessä kohteessa todettiin paikoitellen jopa 4 metriä jätettä sisältävää täyttöä. Tutkitun alueen pinta-ala oli noin 8000 m 2. Tutkimuskohteesta otettiin maanäytteitä kaivinkoneella yhteensä 8 koekuopasta, joista osa tehtiin ns. koeojina, jolloin saatiin suurempi alue näytteistettyä kerralla. Jokaisesta koekuopasta otettiin näytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien ja jätettä sisältävän täytön esiintymisen määrittämiseksi. Näytteet otettiin noin metrin välein eri maalajit huomioiden. Tutkimuspisteistä otettiin yhteensä 26 maanäytettä. Näytteenotto pyrittiin ulottamaan luontaiseen jätettä sisältävän täytön alapuoliseen maaperään. Näytteenotto syvyys vaihteli 2-4,5 metrin välillä riippuen koekuopasta. Tutkimuspisteet sijoitettiin tasaisesti oletetulle jätetäytön alueelle. Alueelta ei pystytty erottamaan taustavallia. Näytepisteiden sijainnit ovat esitettyinä kartalla liitteessä A. Näytteistä kirjattiin ylös aistinvaraiset havainnot poikkeavasta väristä tai hajusta, näytteen kosteudesta sekä arvio jätejakeiden määrästä ja laadusta. Kaikista otetuista maanäytteistä mitattiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla näytepussin kaasutilasta. Valikoiduista näytteistä mitattiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuutta (10 kpl) PetroFlag-kenttätestillä ja metallien (20 kpl) esiintymistä XRF-kenttämittarilla. Aistinvaraisten havaintojen ja kenttämittausten tulosten perusteella valituista näytteistä analysoitiin laboratoriossa seuraavat haitta-aineet: - öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ) (4 kpl) - erittäin haihtuvat yhdisteet (4 kpl) - PAH-yhdisteet (4 kpl) - PCB-yhdisteet (4 kpl) - raskasmetallit (Vna 214/2007) (8 kpl) Analyysitulokset Alueella todettiin jätettä, jonka määrä vaihteli noin 10 prosentista noin 50 prosenttiin näytteessä, riippuen näytepisteestä sekä näytesyvyydestä. Lisäksi alueella todettiin epämääräistä täyttömaata ja louhetäyttöä. Varsinkin alueen pohjoisosassa koekuopan GAKK17 kohdalla täyttö koostui pääasiallisesti louheesta. Jätetäyttö koostui sekalaisesta täyttömaasta, louheesta ja rakennusjätteestä. Tutkimuksen aikana täytössä havaittiin mm. puuta, betonia ja tiiliä. Alueella on myös vanhoja ratapöllejä, joilla on rakennettu maahan tukirakenteita. Laboratoriossa analysoiduissa näytteissä PAH-yhdisteiden summapitoisuus 23 mg/kg ylitti kynnysarvon yhdessä otetussa näytteessä (GAKK16(1,5-3m)). Muita haitta-aineiden kynnysarvojen ylityksiä ei todettu laboratorioanalyyseissä. Kaikkien tutkimuspisteiden sijainti on esitetty kartassa liitteessä A. Analyysitulosten ja kenttämittausten yhteenvetotaulukko on esitetty liitteessä B ja analyysitodistukset liitteessä C. Projektinro Versio A0 4

8 5.2 Uusi polttonesteen jakeluasema Näytteet ja analyysit Varuskunnan käytössä oleva jakeluasema on rakennettu vuonna Kohteen alueella on yhteensä 4 maanalaista säiliötä (2 kpl 50 m 3 bensiinisäiliötä, 1 kpl 20 m 3 dieselöljysäiliö ja 16 m 3 polttoöljysäiliö). Alue on asfaltoitu. Asfaltoidun alueen ulkopuolelta otettiin maanäytteitä kaivinkoneella yhteensä 2 koekuopasta. Molemmista koekuopista otettiin 3 näytettä maaperän haitta-ainepitoisuuksien määrittämiseksi. Tutkimuspisteistä otettiin yhteensä 6 maanäytettä. Näytteenotto syvyys vaihteli 1,5-1,8 metrin välillä riippuen koekuopasta. Näytteenotto ulotettiin täyttömaan alapuoliseen kerrokseen. Tutkimuspisteet sijoitettiin jakelupaikan länsi- ja eteläpuolelle. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitettyinä kartalla liitteessä A. Näytteistä kirjattiin ylös aistinvaraiset havainnot poikkeavasta väristä tai hajusta, jätejakeista sekä näytteen kosteudesta. Kaikista otetuista maanäytteistä mitattiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla näytepussin kaasutilasta. Valikoiduista näytteistä mitattiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuutta (5 kpl) PetroFlag-kenttätestillä. Aistinvaraisten havaintojen ja kenttämittausten tulosten perusteella valituista näytteistä analysoitiin laboratoriossa seuraavat haitta-aineet: - öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ) (2 kpl) - erittäin haihtuvat yhdisteet (2 kpl) Analyysitulokset Alueella todettiin maaperässä jätettä, jonka määrä vaihteli noin 10 prosentista noin 50 prosenttiin näytteessä, riippuen näytepisteestä sekä näytesyvyydestä. Lisäksi alueella todettiin epämääräistä täyttömaata. Jätetäyttö koostui sekalaisesta täyttömaasta ja rakennusjätteestä. Tutkimuksen aikana täytössä havaittiin mm. puuta, betonia, tiiliä ja muovia. Alueelta otetusta näytteistä tehdyissä laboratorioanalyyseissä ei todettu (VNA217/2007) määritettyjen haittaaineiden kynnysarvojen ylityksiä. Kaikkien tutkimuspisteiden sijainti on esitetty kartassa liitteessä A. Analyysitulosten ja kenttämittausten yhteenvetotaulukko on esitetty liitteessä B ja analyysitodistukset liitteessä C. 5.3 Vanha polttonesteen jakeluasema Näytteet ja analyysit Varuskunnan alueen vanha polttonesteen jakeluasema on sijainnut nykyisen jakeluaseman eteläpuolella. Jakeluaseman alueelta on poistettu suurin osa polttoaineen jakeluun liittyvistä rakenteista vuonna 2002, jolloin kaivetun maa-aineksen hiilivetyjen pitoisuus on tarkistettu kenttätesteillä. Jäännöspitoisuusnäytteitä ei ole kaivuiden yhteydessä otettu ja kaivettu maa-aines on käytetty takaisin täyttöihin alueella (Ympäristötekninen työmaatarkastus, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, ). Alueella oli näkyvissä betonilaatta, jonka ulkopuolelta otettiin maanäytteitä kaivinkoneella yhteensä 4 koekuopasta. Koekuopat pyrittiin sijoittamaan aiemmin kaivetulle alueelle sekä sen ympärille. Jokaisesta koekuopasta otettiin 2-4 näytettä maaperän haitta-ainepitoisuuksien määrittämiseksi. Tutkimuspisteistä otettiin yhteensä 10 maanäytettä. Näytteenottosyvyys vaihteli 1,7 2,5 metrin välillä riippuen koekuopasta. Näytteenotto pyrittiin ulottamaan oletettavasti pilaantumattomaan maakerrokseen. Näytepisteiden sijainnit on esitettyinä kartalla liitteessä A. Maanäytteet kerättiin kaasutiiviisiin pusseihin. Näytteistä kirjattiin ylös aistinvaraiset havainnot poikkeavasta väristä tai hajusta, jätejakeista sekä näytteen kosteudesta. Kaikista otetuista maanäytteistä mitattiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla näytepussin kaasutilasta. Valikoiduista näytteistä mitattiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuutta (6 kpl) PetroFlag-kenttätestillä. Aistinvaraisten havaintojen ja kenttämittausten tulosten perusteella valituista näytteistä analysoitiin laboratoriossa seuraavat haitta-aineet: Projektinro Versio A0 5

9 - öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ) (3 kpl) - erittäin haihtuvat yhdisteet (3 kpl) Analyysitulokset Alueella todettiin jätettä, jonka määrä vaihteli noin 20 prosentista noin 50 prosenttiin näytteessä, riippuen näytepisteestä sekä näytesyvyydestä. Lisäksi alueella todettiin epämääräistä täyttömaata. Jätetäyttö koostui sekalaisesta täyttömaasta ja rakennusjätteestä. Tutkimuksen aikana täytössä havaittiin mm. puuta, betonia, tiiliä, kangasta ja muovia. Laboratoriossa analysoidussa näytteessä todettiin VNA214/2007 määritetyn alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjä (jakeet C 10 -C 21 ) 877 mg/kg näytteessä GAKK25(1,5-2 m). Muissa alueelta otetusta näytteistä tehdyissä laboratorioanalyyseissä ei todettu (VNA217/2007) määritettyjen kynnysarvojen ylityksiä. Kaikkien tutkimuspisteiden sijainti on esitetty kartassa liitteessä A. Analyysitulosten ja kenttämittausten yhteenvetotaulukko on esitetty liitteessä B ja analyysitodistukset liitteessä C. 5.4 Vanha pistoolirata Näytteet ja analyysit Vanha pistoolirata on sijainnut varuskunta-alueen itäpuolella lähellä nykyistä pääporttia. Historiatietojen mukaan alueella on sijainnut todennäköisesti yksi 50 metrin rata ja kaksi 25 m rataa. Aluetta on mahdollisesti käytetty kaatopaikkana 1970-luvulla. Ampumavalli on sijainnut alueen pohjoispäässä. Tutkitun alueen pintaala oli noin 2000 m 2. Tutkimuskohteesta otettiin maanäytteitä kaivinkoneella yhteensä 5 koekuopasta, joista osa tehtiin ns. koeojina, jolloin saatiin suurempi alue näytteistettyä kerralla ja haarukoitua ratavallin sijaintia. Kustakin koekuopasta otettiin näytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien ja jätetäytön esiintymisen määrittämiseksi. Näytteet otettiin noin metrin välein eri maalajit huomioiden. Tutkimuspisteistä otettiin yhteensä 13 maanäytettä. Näytteenotto pyrittiin ulottamaan jätetäytön ja mahdollisesti pilaantuneen maaperän alapuoliseen luontaiseen maaperään. Näytteenotto syvyys vaihteli 0,9 1,8 metrin välillä riippuen koekuopasta. Tutkimuspisteet sijoitettiin tasaisesti rata-alueelle. Tutkimuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella ratavalli on oletettavasti tasoitettu alueen pohjoisosaan. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitettyinä kartalla liitteessä A. Näytteistä kirjattiin ylös aistinvaraiset havainnot poikkeavasta väristä tai hajusta, näytteen kosteudesta sekä arvio jätejakeiden määrästä ja laadusta. Kaikista otetuista maanäytteistä mitattiin metallien esiintymistä XRFkenttämittarilla sekä haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla näytepussin kaasutilasta. Valikoiduista näytteistä mitattiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuutta (4 kpl) PetroFlag-kenttätestillä. Aistinvaraisten havaintojen ja kenttämittausten tulosten perusteella valituista näytteistä analysoitiin laboratoriossa seuraavat haitta-aineet: - öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ) (1 kpl) - erittäin haihtuvat yhdisteet (1 kpl) - PAH-yhdisteet (1 kpl) - PCB-yhdisteet (1 kpl) - raskasmetallit (Vna 214/2007) (6 kpl) Projektinro Versio A0 6

10 5.4.2 Analyysitulokset Osassa alueelta otetuista näytteissä todettiin jätettä, jonka määrä vaihteli noin 30 prosentista noin 50 prosenttiin näytteessä, riippuen näytepisteestä sekä näytesyvyydestä. Lisäksi alueella todettiin epämääräistä täyttömaata. Jätetäyttö koostui sekalaisesta täyttömaasta ja rakennusjätteestä. Tutkimuksen aikana täytössä havaittiin mm. betonia, lasia, metallia ja tiiliä. Laboratoriossa analysoiduissa näytteessä GAKK28 todettiin VNA214/2007 ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet raskasmetalleja (Pb=1700 mg/kg ja Cu = 241 mg/kg). Lisäksi kahdessa näytteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet lyijyä ja yhdessä näytteessä kynnysarvon ylittävä pitoisuus lyijyä. Muita haitta-aineiden kynnysarvojen ylityksiä ei todettu laboratorioanalyyseissä. Kaikkien tutkimuspisteiden sijainti on esitetty kartassa liitteessä A. Analyysitulosten ja kenttämittausten yhteenvetotaulukko on esitetty liitteessä B ja analyysitodistukset liitteessä C. 6.0 KOHTEEN PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARIVOINTI 6.1 Maaperän pilaantuneisuus kohteessa Vanha kiväärirata Alueella todettiin sekalaista täyttömaata ja rakennusjätettä sekä louhetäyttöä. Tutkimuksen aikana täytössä havaittiin mm. puuta, betonia ja tiiliä. Alueella on myös vanhoja ratapöllejä, joilla on rakennettu maahan tukirakenteita. Laboratoriossa analysoiduissa näytteissä PAH- yhdisteiden summapitoisuus 23 mg/kg ylitti kynnysarvon yhdessä otetussa näytteessä (GAKK16(1,5-3m)). Muita haitta-aineiden kynnysarvojen ylityksiä ei todettu laboratorioanalyyseissä. Vanhan kivääriradan alueella maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa voidaan käyttää apuna VNa 214/2007 alempia ohjearvoja. Em. perusteella alueen maaperä ei ole pilaantunut. Kohteen alueella on todettu arviolta noin m 3 ktr sekalaista maa-ainesta, rakennusjätettä ja louhetta sisältävää täyttöä Uusi polttonesteen jakeluasema Alueelta otetuista näytteistä tehdyissä laboratorioanalyyseissä ei todettu (VNA217/2007) määritettyjen haittaaineiden kynnysarvojen ylityksiä. Alueella todettiin epämääräistä täyttömaata. Jätetäyttö koostui sekalaisesta täyttömaasta ja rakennusjätteestä. Tutkimuksen aikana täytössä havaittiin mm. puuta, betonia, tiiliä ja muovia. Alueella on edelleen polttonesteen jakeluun liittyvät rakenteet maaperässä. Maanalaiset rakenteet rajoittivat näytteenottoa. Uuden polttonesteen jakeluaseman alueella tulee varautua pilaantuneen maaperän tutkimuksiin siinä yhteydessä, kun polttonesteen jakeluun liittyvät laitteet ja rakenteet poistetaan kohteesta Vanha polttonesteen jakeluasema Alueella todettiin epämääräistä täyttömaata. Jätetäyttö koostui sekalaisesta täyttömaasta ja rakennusjätteestä. Tutkimuksen aikana täytössä havaittiin mm. puuta, betonia, tiiliä, kangasta ja muovia. Projektinro Versio A0 7

11 Laboratoriossa analysoidussa näytteessä todettiin VNA 214/2007 määritetyn alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjä (jakeet C 10 -C 21 ) 877 mg/kg näytteessä GAKK25(1,5-2 m). Muissa alueelta otetusta näytteistä tehdyissä laboratorioanalyyseissä ei todettu (VNA217/2007) määritettyjen kynnysarvojen ylityksiä Huomioiden alueella todettu jätettä sisältävä täyttö sekä todettu kohonnut pitoisuus, arvioidaan alueella olevan jätetäyttöä ja pilaantunutta maata arvioilta yhteensä noin m 3 ktr Vanha pistoolirata Alueella todettiin epämääräistä täyttömaata ja jätetäyttöä. Jätetäyttö koostui sekalaisesta täyttömaasta ja rakennusjätteestä. Tutkimuksen aikana täytössä havaittiin mm. betonia, lasia, metallia ja tiiliä. Laboratoriossa analysoiduissa näytteessä GAKK28 todettiin VNA214/2007 ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet raskasmetalleja (Pb=1700 mg/kg ja Cu = 241 mg/kg). Lisäksi kahdessa näytteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet lyijyä ja yhdessä näytteessä kynnysarvon ylittävä pitoisuus lyijyä. Muita haitta-aineiden kynnysarvojen ylityksiä ei todettu laboratorioanalyyseissä. Kohde sijaitsee pohjavesialueella ja em. perusteella alueen maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa on käytetty orgaanisten haitta-aineiden osalta kynnysarvoja ja epäorgaanisten haitta-aineiden osalta alempia ohjearvoja. Tutkimuspisteistä tehtyjen analyysien perusteella alueen maaperä on pilaantunut. Tehtyjen koekuoppien perusteella vanhan pistooliradan alueella arvioidaan olevan noin m 3 ktr jätettä ja/tai pilaantunutta maata sisältävää täyttöä. 7.0 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 7.1 Johtopäätökset Alueen maaperän pilaantuneisuutta arvioitiin ns. perusarviointina vertaamalla maanäytteissä todettuja haittaaineidenpitoisuuksia valtioneuvoston asetuksen (Vna 214/2007) mukaisiin alempiin ohjearvoihin. Lisäksi pohjavesialueella olevissa kohteissa on käytetty orgaanisten haitta-aineiden osalta apuna kynnysarvoja. Tutkimuksen yhteydessä otetuissa maanäytteissä todettiin vanhan pistooliradan alueella Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritetyn ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet lyijyä ja kuparia, alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä sekä kynnysarvot ylittävä pitoisuus lyijyä. Öljyhiilivetyjä (jakeet C 10 -C 21 ) todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus vanhan polttonesteen jakopaikan alueelle tehdyssä koekuopassa. PAH-yhdisteitä todettiin korkeimmillaan vanhan kivääriradan alueelta otetussa näytteessä, jossa pitoisuus ylitti kynnysarvon. Viitearvovertailun perusteella maaperä on pilaantunut vanhan pistooliradan ja vanhan tankkauspaikan alueella. Uuden polttonesteen jakeluaseman alueella tulee varautua pilaantuneen maaperän tutkimuksiin rakenteiden purun yhteydessä. Lisäksi kaikilla tutkituilla alueilla todettiin maaperässä jätettä (pääosin rakennusjätettä) sisältävää täyttöä. 7.2 Toimenpide-ehdotukset Viitearvovertailun perusteella alueen maaperä pilaantunut vanhan pistooliradan ja vanhan polttonesteen jakeluaseman alueella. Lisäksi uuden polttonesteen jakeluaseman alueella tulee varautua pilaantuneen maaperän käsittelyyn. Maaperän kunnostaminen edellyttää Hämeen ELY-keskuksen myöntämää päätöstä. Projektinro Versio A0 8

12 Maaperän kunnostamisesta tulee laatia PIMA-ilmoitus ja sen liitteeksi kunnostussuunnitelma. Kunnostussuunnitelmassa voidaan myös tarkentaa nyt tehtyä alustavaa pilaantuneisuuden arviointia. Kohteen alueella on todettu maaperässä runsaasti jätettä (pääosin rakennusjätettä) sisältävää täyttöä. Em. täytön poistamistarpeesta suositellaan neuvoteltavaksi Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Mahdolliset toimenpiteet voidaan sisällyttää laadittavaan kunnostussuunnitelmaan. Projektinro Versio A0 9

13 Raportin allekirjoitussivu GOLDER ASSOCIATES OY Päivi Seppänen Marko Syrjänen FI (Helsinki,Suomi) Ruosilankuja 3 E, Helsinki, Suomi Toimitusjohtaja / Managing Director Kim Brander. g:\golder\jra\phrakl\ phrakl lahti hennala\tutkimuksen toteutus\raportointi\a-versiot\hennala\ phrakl hämeen rykmentti hennala ympäristötekninen tutkimus ver a0.docx Projektinro Versio A0

14 LIITE A Kartat Projektinro Versio A0

15 ± MERKINNÄT: Kohteen sijainti M K.OSA/KYLÄ KORTTELI/TILA TONTTI/RN:O RUOSILANKUJA 3, FIN HELSINKI PUH.TEL FAX KOHDE Hennalan varuskunta SUUN PSE QA JRA TEKIJÄ LTA PVM PROJEKTINUMERO AS. PROJ.NRO SISÄLTÖ Sijaintikartta ASIAKIRJA Ympäristötekninen tutkimusraportti TIEDOSTONIMI sijaintikartat.mxd PIIR.NRO 1 SUHDE 1: ARKKI A4 SUUN.ALA YMP Koordinaattijärjestelmä: EUREF FIN TM35FIN Projektio: Transverse Mercator Datumi: ETRS 1989

16 ± Salpakangas Lahti MERKINNÄT: Kohteen sijainti Pohjavesialue Pohjavesialueiden välinen raja Pohjaveden muodostumisalue M K.OSA/KYLÄ KORTTELI/TILA TONTTI/RN:O PROJEKTINUMERO RUOSILANKUJA 3, FIN HELSINKI PUH.TEL FAX KOHDE Hennalan varuskunta SUUN PSE QA JRA Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Muu pohjavesialue TEKIJÄ LTA PVM SISÄLTÖ Pohjavesialuekartta Renkomäki ASIAKIRJA Ympäristötekninen tutkimusraportti TIEDOSTONIMI pvalue.mxd AS. PROJ.NRO PIIR.NRO 2 SUHDE 1: ARKKI A4 SUUN.ALA YMP Koordinaattijärjestelmä: EUREF FIN TM35FIN Projektio: Transverse Mercator Datumi: ETRS 1989

17 VANHA PISTOOLIRATA UUSI POLTTONESTEEN JAKELUASEMA VANHA POLTTONESTEEN JAKELUASEMA VANHA KIVÄÄRIRATA m TARKISTA TULOSTEEN MITTAKAAVA

18 ETRS-TM35FIN GAKK22 GAKK23 GAKK24 GAKK25 GAKK27 GAKK m TARKISTA TULOSTEEN MITTAKAAVA MERKINNÄT: Koekuoppa Koekuoppa, jossa esiintyy alemman ohjearvon (VNa 214/2007) ylittäviä haitta-aine pitoisuuksia K.OSA/KYLÄ KORTTELI/TILA KOHDE TONTTI/RN:O Hennalan varuskunta PROJEKTINUMERO ASIAKKAAN PROJ.NRO. PIIR. NRO SISÄLTÖ Tutkimuspisteiden sijaintikartta Uusi ja vanha polttoaineen jakopaikka 4 SUHDE 1:1000 RUOSILANKUJA 3 E, HELSINKI PUH FAX SUUN. PSE TARKASTAJA MSY TEKIJÄ MPI PVM ASIAKIRJA Ympäristötekninen tutkimusraportti TIEDOSTON NIMI _TR_Hennala.dwg ARKKIKOKO A4 SUUN. ALA YMP

19 ETRS-TM35FIN GAKK17 GAKK16 GAKK18 GAKK19 GAKK15 GAKK14A GAKK14B GAKK20 GAKK m TARKISTA TULOSTEEN MITTAKAAVA MERKINNÄT: Koekuoppa Koekuoppa, jossa esiintyy esiintyy kynnysarvon ja alemman ohjearvon (VNa 214/2007) välissä olevia haitta-aine pitoisuuksia K.OSA/KYLÄ KORTTELI/TILA KOHDE TONTTI/RN:O Hennalan varuskunta PROJEKTINUMERO ASIAKKAAN PROJ.NRO. PIIR. NRO SISÄLTÖ Tutkimuspisteiden sijaintikartta Vanha kiväärirata 5 SUHDE 1:1250 RUOSILANKUJA 3 E, HELSINKI PUH FAX SUUN. PSE TARKASTAJA MSY TEKIJÄ MPI PVM ASIAKIRJA Ympäristötekninen tutkimusraportti TIEDOSTON NIMI _TR_Hennala.dwg ARKKIKOKO A4 SUUN. ALA YMP

20 ETRS-TM35FIN GAKK32 GAKK28A GAKK31 GAKK28B GAKK28C GAKK29 GAKK m TARKISTA TULOSTEEN MITTAKAAVA MERKINNÄT: Koekuoppa, jossa esiintyy ylemmän ohjearvon (VNa 214/2007) ylittäviä haitta-aine pitoisuuksia Koekuoppa, jossa esiintyy alemman ohjearvon (VNa 214/2007) ylittäviä haitta-aine pitoisuuksia Koekuoppa, jossa esiintyy kynnysarvon ja alemman ohjearvon (VNa 214/2007) välissä olevia haitta-aine pitoisuuksia Koekuoppa K.OSA/KYLÄ KORTTELI/TILA KOHDE TONTTI/RN:O Hennalan varuskunta PROJEKTINUMERO ASIAKKAAN PROJ.NRO. PIIR. NRO SISÄLTÖ Tutkimuspisteiden sijaintikartta vanha pistoolirata 6 SUHDE 1:500 RUOSILANKUJA 3 E, HELSINKI PUH FAX SUUN. PSE TARKASTAJA MSY TEKIJÄ MPI PVM ASIAKIRJA Ympäristötekninen tutkimusraportti TIEDOSTON NIMI _TR_Hennala.dwg ARKKIKOKO A4 SUUN. ALA YMP