YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI. Toimitettu: Puolustushallinnon rakennuslaitos Sara Kajander/ Kari Koponen

Transkriptio

1 5.4.0 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI Puolustusvoimat, Santahaminan ampumaradat Toimitettu: Puolustushallinnon rakennuslaitos Sara Kajander/ Kari Koponen RAPORTTI Raportti numero: Jakelu: Puolustushallinnon rakennuslaitos, Sara Kajander/Kari Koponen Janne Haaksluoto Tytti Martikainen Katja Harle Golder Associates Oy

2 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI YHTEENVETO Projekti nro: Tilaaja: Yhdyshenkilö: Golder Associates Oy Helsinki Apilakatu 3 B 0740 Turku Kolmionkatu Tampere puh. (09) Puolustushallinnon rakennuslaitos Sara Kajander / Kari Koponen Omistaja: Kiinteisto nro: Suomen valtio Osoite: PL, 4940 Hamina Kohteen osoite: Santahamina, Helsinki TEHDYT TUTKIMUKSET Maaperätutkimuksia suoritettiin kaikilla Santahaminan ampumaradoilla. Kivääri- ja pistooliratojen pintamaasta otettiin kentältä, ampumapaikan edustalta, välivalleilta ja etuvallilta kokoomanäytteitä ns. moniosanäytteenottomenetelmällä. Kukin kokoomanäyte koostui osanäytteestä. Kivääri- ja pistooliratojen taustavalleista otettiin ns. profiilinäytteitä kairakoneella tai käsin koekuopasta/käsikairalla. Näytteet otettiin 0,3-0,5m välein ja näytteenotto ulottui max. 5,0 m syvyyteen. Haulikkoratojen pintamaasta otettiin kokoomanäytteitä moniosanäytteenottomenetelmällä sektoreittain, sekä tutkittiin PAH-yhdisteiden syvyyssuuntaista leviämistä 0,5 m syvin koekuopin. Pienoiskivääriradalle asennettiin pohjaveden tarkkailuputki. Muiden ampumaratojen osalta tutkittiin ampumaradoilta lähtevien ojien veden laatua (5 näytettä). Pohja- ja pintavesinäytteistä analysoitiin raskasmetallipitoisuudet, ph, sähkönjohtavuus, sameus ja liuennut happi. Haulikkoradan pintavesinäytteestä analysoitiin lisäksi PAH-yhdisteet. ANALYYSITULOKSET JA MAKSIMIPITOISUUDET ALUEITTAIN () Maanäytteet ja lyijy kupari sinkki arseeni antimoni nikkeli pisteiden lkm Kivääriradat: PAH (yhteensä) Tausta/sivuvallit (70 kpl) Ampumapaikat ( kpl) ,9 0 6,0 - Kenttäalueet ( kpl) ,3, 5, - Välivallit (7 kpl) 56 5,5 <0,5, - Etuvallit (5 kpl) ,,3 9,9 - Haulikkoradat: Kokoomanäytteet (5 kpl) ,9 30 Koekuopat (6 kpl) ,75 <0,5 4,4 4 Pohjavesinäytteessä ei todettu talousveden laatuvaatimukset ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Pintavesinäytteissä todettiin seuraavat liuenneiden metallien enimmäispitoisuudet: lyijy 0,57 (haulikkorata), kupari 0,044 (MPKK:n rata), sinkki 0,4 (300 m kiväärirata) ja nikkeli 0,065 (MPKK:n rata). PILAANTUNEISUUDEN ALUSTAVA ARVIOINTI Pilaantuneisuuden arviointi perustuu Valtioneuvoston asetukseen Vna4/007. Pilaantuneisuuden arvointi kohteessa tehtiin ns. perusarviointina vertaamalla todettuja pitoisuuksia Vna 4/007 määritettyihin ylempiin ohjearvoihin. Ohjearvovertailun perusteella kohteen maaperä on paikoin lyijyllä, kuparilla, sinkillä ja antimonilla pilaantunutta. LÄHTÖTIEDOT, KENTTÄHAVAINNOT JA ANALYYSIT Paikkatieto Peruskarttalehti no , Koordinaatit KKJ: X=667000, Y=339 Kohteen käyttö Varuskunta-alue. Alueella on kivääri-/pistoolirataa sekä kolme haulikkorataa. Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartan mukaan alueen maaperä on pääasiassa karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Alueella on paikoin avokallioita. Tutkimusten yhteydessä maaperän todettiin olevan päasiassa hiekkaa, jossa oli paikoin silttisempiä ja soraisempia kerroksia. Maaperän pintakerros oli etenkin soistuvilla alueilla turvetta/orgaanista maaainesta. Rakennetuilla aluilla maan pintakerros oli paikoin soraa/sepeliä. Pohjavesi Santahaminan saaren länsi- ja keskiosat ovat pohjavesialuetta (Santahamina, 00903, I- luokka). Tutkitut ampumaradat, pienoiskiväärirataa lukuunottamatta, sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella. Maaperätutkimusten yhteydessä ei tehty havaintoja pohjavedestä. Pienoiskivääriradalle asennetussa pohjavesiputkessa pohjaveden pinta oli tasolla +,5. Pintavedet Santahaminan varuskunta sijaitsee saaressa. Saarella on kaksi suurempaa lampea, Likolampi ja Kissalampi. Tutkitut ampumaradat eivät sijaitse lampien välittömässä läheisyydessä.

3 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI YHTEENVETO Projekti nro: Näytteet ja analyysit Maanäytteet: Tutkimuksen yhteydessä otettiin 49 kokoomanäytettä ja 73 profiilinäytettä. Innov-XRF-mittauksia tehtiin kaikista maanäytteistä ( kpl). Laboratoriossa tehtiin 39 raskasmetallianalyysiä ja PAH-yhdisteiden analyysiä. Vesinäytteet: pohjavesinäyte ja 5 pintavesinäytettä. Laboratoriossa tehtiin 6 raskasmetallianalyysiä (liukoiset pitoisuudet), 5 raskasmetallianalyysiä (kokonaispitoisuudet), PAHyhdisteiden analyysi, sekä 6 ph, sähkönjohtavuus, sameus ja liukoisen hapen mittausta. QA: JRA Golder Associates Oy Helsinki Apilakatu 3 B 0740 Turku Kolmionkatu Tampere puh. (09) 56 70

4 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Sisällysluettelo.0 JOHDANTO....0 KOHTEEN KUVAUS.... Kohteen tunnistetiedot.... Kohteen käyttöhistoria ja nykytilanne....3 Kohteen lähiympäristö GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA Topografia Maaperä Pohjavesi Pintavesi MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN ARVIOINTI Arvioinnin perusteet Kynnys- ja ohjearvot Perusarviointi MAAPERÄTUTKIMUKSET JA ANALYYSITULOKSET Haitta-aineiden esiintyminen ampumarata-alueilla Tutkimukset ampumaradoittain Tutkimuspisteiden ja analyysien määrät ampumaradoittain Keskusampumaradan kiväärirata 50 m Näytteet ja analyysit tulokset Keskusampumaradan kiväärirata 300 m Näytteet ja analyysit tulokset MPKK:n kiväärirata 50 m Näytteet ja analyysit tulokset Asekäsittelyrata Näytteet ja analyysit tulokset Projektinro i

5 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT 5..6 Asekäsittelyrata Näytteet ja analyysit tulokset Hirvirata Näytteet ja analyysit tulokset Pistoolirata 5 m Näytteet ja analyysit tulokset Pienoiskiväärirata 50 m Näytteet ja analyysit tulokset Haulikkoradat trap Näytteet ja analyysit tulokset Haulikkoradat sporting Näytteet ja analyysit tulokset Haulikkoradat skeet Näytteet ja analyysit tulokset Yhteenveto POHJAVESITUTKIMUKSET Pohjavesiputkien asennus ja näytteenotto tulokset PINTAVESITUTKIMUKSET Näytteenotto tulokset....0 KOHTEEN PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI Maaperän pilaantuneisuus kohteessa Riskitarkastelu Kriittiset aineet ja niiden ominaisuudet Riskien luonnehdinta Projektinro ii

6 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT... Kulkeutuminen Vastaanottajat Riskien hallinta JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset... 7 TAULUKOT Taulukko : Santahaminan ampumaradat... Taulukko : Näyte- ja analyysimäärät radoittain Taulukko 3: Pintavesinäytteet ja näytteenottopaikat... Taulukko 4: tulosten vertailu viitearvoihin KUVAT Kuva : Yksinkertaistettu esitys maaperän pilaantuneisuudesta kivääriradalla.haitta-aineiden todennäköiset esiintymisalueet on merkitty vihreällä (Piirros Mikael Takala, Ramboll Oy, Ampuma ja harjoitusalueet, Ympäristöselvitysten ja maaperänäytteenoton ohjeistus, 0) Kuva : Tutkimuspisteiden ja kokoomanäytteiden sijainti keskusampumaradan 50 m kivääriradalla.... Kuva 3: Tutkimuspisteiden ja kokoomanäytteiden sijainti keskusampumaradan 300m radalla Kuva 4: Tutkimuspisteiden ja kokoomanäytteiden sijainti MPKK:n 50 m radalla sekä asekäsittelyrata :llä.... Kuva 5: Tutkimuspisteiden ja kokoomanäytteiden sijainti asekäsittelyrata :lla sekä hirviradalla Kuva 6: Tutkimuspisteiden ja kokoomanäytteiden sijainti pistooliradalla Kuva 7: Tutkimuspisteiden ja kokoomanäytteiden sijainti pienoiskivääriradalla.... LIITTEET LIITE A Sijaintikartta Tutkimusalueiden sijainti Vesinäytepisteiden sijainti Pohjavesialuekartta LIITE B Yhteenvetotaulukot LIITE C todistukset LIITE D Valokuvat LIITE E Pohjavesiputkikortti Projektinro iii

7 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT.0 JOHDANTO Santahaminan varuskunta sijaitsee Santahaminan saaressa Helsingissä. Varuskunnassa on 9 ampumarataa, joista 3 on kivääriratoja, pistoolirata, pienoiskiväärirata ja asekäsittelyrataa sekä haulikkorata (3 erillistä lajirataa). Ampumaratojen maaperän tilaa selvitettiin varuskunnan ympäristölupaa varten. Golder Associates Oy suoritti ampumaradoilla ympäristöteknisen maaperätutkimuksen Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maaperän pilaantuneisuuden laajuus eri ampumaradoilla. Ampumaradoilla ei saatavilla olevan tiedon mukaan ole aiemmin suoritettu maaperätutkimuksia. Huhtikuun 0 alussa pienoiskivääriradan läheisyyteen asennettiin pohjavesiputki, josta otettiin vesinäytteet Ampumaradat kuormittavat ympäristöä lähinnä luodeilla ja hauleilla, jotka sisältävät ympäristölle haitallisia metalleja. Maahan jääneet luodit ja haulit rapautuvat vähitellen, jolloin niistä voi kulkeutua metalleja sadevesien mukana pintavesiin tai maahan imeytyvän vajoveden mukana syvemmälle maakerroksiin ja jopa pohjaveteen saakka. Ympäristön olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti ja missä määrin ammukset rapautuvat ja haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön tapahtuu. Ampumaradoilla merkittävin haitta-aine on lyijy. Lisäksi luodeissa ja hauleissa esiintyy antimonia, kuparia, nikkeliä ja sinkkiä. Hauleissa esiintyy myös arseenia ja haulikkoradoilla käytetyissä savikiekoissa PAH-yhdisteitä. Kivääri- ja pistooliradoilla etenkin taustavallien iskemäkohdissa esiintyy luodeista peräisin olevia metalleja. Lähellä ampumapaikkaa metallit ovat peräisin metallipölystä, jota muodostuu laukauksen yhteydessä. Kivääri- ja pistooliradoilla metalleja esiintyy yleensä rajatuilla alueilla, kun taas haulikkoradoilla metalleja esiintyy lähes koko alueen maaperän pintamaakerroksissa. Haulikkoratojen pintamaassa esiintyvät metallit ovat peräisin hauleista. Tässä raportissa on käsitelty Santahaminan varuskunta-alueen maaperä-, pohjavesija pintavesiolosuhteita. Ampumaradoilla suoritettujen tutkimusten analyysitulosten ja kenttämittausten perusteella on laadittu alustava pilaantuneisuuden kvalitatiivinen arviointi. Koska varuskuntatoiminta jatkuu alueella, riskinarvioinnin tavoitteena ei ole niinkään arvioida puhdistustarvetta, vaan toiminnan aiheuttamaa pitkän aikavälin ympäristöriskejä ja niiden hallintamahdollisuuksia..0 KOHTEEN KUVAUS. Kohteen tunnistetiedot Kohteen nimi: Kohteen osoite: Kiinteistön omistaja: Kiinteistön hallinnoija: Santahaminan ampumaradat Santahamina, Helsinki Suomen valtio Senaatti-kiinteistöt Kiinteistötunnus: Peruskarttalehden numero: Kohteen koordinaatit (KKJ): N: E: 339 (ERTS-TM35FIN): N: E: Santahaminan varuskunta sijaitsee Itä-Helsingin saaristossa Santahaminan alueella. Kohteen sijaintikartta on esitetty liitteessä A Projektinro 50034

8 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT. Kohteen käyttöhistoria ja nykytilanne Tutkimuskohteena on Santahaminan varuskuntasaarella olevat ampumaradat. Ensimmäiset ampumaradat ovat olleet käytössä 950-luvulta lähtien. Hirvirata ja haulikkorata ovat olleet käytössä 970-luvulta lähtien. Uusimmat radat on rakennettu luvuilla. Santahaminan saarella on ollut sotilastoimintaa 00- luvun alusta lähtien. Suomen itsenäistymisen (97) jälkeen alue on toiminut puolustusvoimien kasarmi- ja harjoitusalueena. Santahaminan varuskuntasaaren kokonaispinta-ala on noin 400 ha. Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Helsingin yleiskaavassa alue on osoitettu sotilasalueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa. Santahaminan saaren itä- ja eteläosat on varattu sotilaalliseksi lähiharjoitusalueeksi ampumaratoineen. Tutkitut ampumaradat sijoittuvat pääasiassa saaren itäosaan. Ampumaratojen sijainti on esitetty kartassa liitteessä A. Ampumaratojen etäisyys lähimpään asutukseen vaihtelee ratakohtaisesti. Lähimpänä saarella olevaa asutusta sijaitsee pistoolirata. Etäisyys lähimpiin huolto- ym. rakennuksiin on noin 00m. Kaikki tutkimuksessa mukana olevat ampumaradat ovat käytössä. Asekäsittelyrata :n kohdalla sijaitsi vuodesta 97 vuoteen 9 villikarjurata. Ampumaratoja käyttävät myös ulkopuoliset tahot, mm. metsästysseurat. Taulukossa on esitetty keskeisiä tietoja kohteen ampumaradoista. Taulukko : Santahaminan ampumaradat Ampumarata Käyttöönotto vuosi Käyttäjä Taustavallien kunnostusvuosi Ampumapaikkojen lukumäärä Laukausmäärä/vuosi Keskusampumarata 50m kiväärirata Keskusampumarata 300m kiväärirata PV, ampumaseurat PV, ampumaseurat MPKK:n kiväärirata 956 PV Asekäsittelyrata 995 PV Asekäsittelyrata 007 PV 006, Hirvirata 97 Ampumaseurat Pistoolirata 963 PV, muut Pienoiskiväärirata Ampumaseurat 997, Haulikkorata 97 Ampumaseurat Kohteen lähiympäristö Santahaminan saaren pohjoisosissa on pääasiassa asumiseen ja majoittumiseen tarkoitettuja kasarmi- ja kerrostaloalueita. Alueella on mm. koulu ja päiväkoti. Saaren länsilaidalla on alueen toimintoihin liittyviä hallinto-, koulutus- ja palvelualueita. Saaren etelä-itäranta rajoittuu avoimeen ulkosaaristo/avomerivyöhykkeeseen. Länsi- ja pohjoisrannat ovat osa suojaisampia sisälahtia. Santahaminan alueella ei ole asemakaavoitettua aluetta. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Santahaminan pohjoispuolella Laajasalon Jollaksessa Projektinro 50034

9 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT 3.0 GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA 3. Topografia Santahaminan saari koostuu laajoista hietikkoalueista ja niitä ympäröivistä kalliometsistä sekä lammista ja lampien avosoista. Topografia on hyvin vaihtelevaa. Alavimmat merenranta-alueet ovat vain hieman merenpinnantason yläpuolella, kun taas kallioselänteiden laet ovat korkeimmillaan yli tason +0. Saaren keskiosassa on laaja lähes tasainen alue, joka on noin tasolla +0. Tutkimuksen kohteena olevat ampumaradat sijaitsevat pienoiskiväärirataa ja pistoolirataa lukuun ottamatta lähellä rantaa, jossa maanpinnan taso vaihtelee lähes merenpinnantasosta tasolle noin +5. Pienoiskivääri- ja pistooliratojen alueella maanpinta on noin tasolla Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laatiman maaperäkartan mukaan Santahaminan saaren maaperä on pääasiassa karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Alueella on paikoin avokallioita. Avokallioiden ympärillä sekä niiden välisissä painanteissa esiintyy pienillä alueilla moreenia. Itärannan alavassa poukamassa on jonkin verran savea. Maaperän kerrospaksuus alueella vaihtelee. Alueella tehdyissä kairauksissa on todettu maaperän kerrospaksuuden olevan suurimmillaan m, mutta toisaalta saarella on myös monin paikoin avokalliota. Ampumaratojen maaperätutkimusten yhteydessä maaperän todettiin olevan pääosin hiekkaa. Maaperän pintakerros oli rakennetuilla ampumarata-alueilla paikoin soraa/sepeliä ja maaperän ylin kerros etenkin soistuvilla alueilla oli turvetta/orgaanista ainesta. Taustavallien kairauksissa todettiin maaperän olevan pääosin hiekkaa, jossa oli paikoin silttisempiä ja kivisempiä hiekkakerroksia. Maa-aines taustavallien ylemmissä kerroksissa on todennäköisesti jälkeenpäin rakenteisiin tuotua, ja paikan luontainen maalaji havaittiin vasta syvemmälle ulottuvissa kairauksissa. Kairaukset ulottuivat syvimmillään 5 m, jossa maaperä kenttähavaintojen perusteella oli silttiä / silttistä hiekkaa. Tutkimuksen yhteydessä ei tehty havaintoja kallion pinnan esiintymisestä. Pienoiskivääriradalle asennettiin 5 metrin syvyinen pohjavesiputki, jonka siiviläosa on noin 7-5 m syvyydellä. Asennuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella maaperän arvioitiin olevan maanpinnasta 5 m syvyyteen saakka hiekkaa, 5 m syvyydessä hiekka muuttui hieman karkeammaksi. Asennuksen yhteydessä ei tehty havaintoa kallion pinnasta. 3.3 Pohjavesi Santahaminan saaren länsi- ja keskiosat ovat pohjavesialuetta (Santahamina, 00903, I-luokka). Tutkimuskohteet (ampumaradat) eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, lukuun ottamatta pienoiskiväärirataa, joka sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa. Pohjavesialueella on vedenottamo, jonka toiminta lopetettiin 007. Tätä ennen vedenottamosta otettiin saaressa käytetty juomavesi. Nykyisin vedenottamo toimii Helsingin kaupungin varavedenottamona. Kohteessa ei ole tällä hetkellä pohjaveden käyttöä. Pienoiskiväärirata sijaitsee pohjavesialueella, noin 350 m:n etäisyydellä vedenottamosta. Muut ampumaradat sijaitsevat pohjavesialueen itä-kaakkoispuolella. Etäisyys keskusampumaradoilta pohjavesialueen rajalle on noin 00 m, muut ampumaradat sijaitsevat kauempana. Etäisyys ampumaradoilta vedenottamolle vaihtelee m. Pohjavesialue on tyypiltään purkava, joten alueen ulkopuolella sijaitsevien ampumarata-alueiden pohjavedet eivät virtaa vedenottamolle. Pienoiskivääriradan läheisyyteen asennetussa pohjavesiputkessa GA pohjaveden pinta oli huhtikuussa 0 tasolla +,50. Muiden ampumaratojen ympäristössä ei ole pohjavesiputkia, eikä niiden tutkimuksen yhteydessä tehty havaintoja pohjavedestä. Pohjaveden pinnantasosta tutkimusalueella (pienoiskiväärirataa lukuun ottamatta) ei ole mitattua tietoa. Pohjaveden virtaussuuntaa ei siten voida luotettavasti määrittää Projektinro

10 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Pienoiskivääriradalta pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan olevan kohti pohjoista. Muilta tutkimusalueilta pohjaveden arvioidaan virtaavan kohti merta. Santahaminan pohjavesialueella vedenpinnan on todettu olevan noin tasolla +0,5...+,5. Lähellä MPKK:n rataa sijaitsevassa pohjavesiputkessa P3 pohjaveden pinta on tilaajalta saatujen tietojen mukaan vaihdellut tasolla +0,93...+,67. Pohjavesialueen raja on esitetty kartassa liitteessä A. 3.4 Pintavesi Kaikki varuskunnan ampumaradat sijaitsevat Santahaminan saaressa, joka on meren ympäröimä. Haulikkoradat rajoittuvat mereen tai rantakaislikkoon. Muilla ampumaradoilla etäisyys mereen vaihtelee noin m. Santahaminan saarella on kaksi suurempaa lampea: alun perin biologiseksi jätevedenpuhdistamoksi rakennettu Likolampi saaren lounaisosassa sekä Kissalampi saaren koillisosassa. Likolampi on,6 ha kokoinen, ja sen korkeus merenpinnasta on n. 3,7 m. Kissalampi on kooltaan 5,3 ha, ja sen korkeus merenpinnasta on n. 0,5 m. Ampumarata-alueet ovat päällystämättömiä. Sadevesien imeytyminen hiekkapitoiseen maaperään on voimakasta, joten pintavesiuomia on alueella vain vähän. 4.0 MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN ARVIOINTI 4. Arvioinnin perusteet Maaperän haitta-ainepitoisuuksien vertailu kohteessa perustuu voimaan tulleeseen Valtioneuvoston asetukseen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista Vna 4/007 (nk. PIMA-asetus). Arviot pilaantuneisuudesta perustuvat asetuksessa säädettyihin haitta-aineiden kynnysarvoihin ja ohjearvoihin. Maaperän pilaantuneisuus ja tarvittaessa puhdistustarve on arvioitava, mikäli yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää ns. kynnysarvon. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta. Kynnysarvoa voidaan pitää myös maaperänsuojelun ja pilaantumisen ennaltaehkäisyn vertailuarvona. Mikäli pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, maankäytölle ei aseteta rajoituksia. 4. Kynnys- ja ohjearvot Kohdekohtaisen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin apuna käytetään asetuksen liitteessä esitettyjä ohjearvoja. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman maaperässä esiintyvän haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää kohteen käyttötarkoituksesta riippuen alemman tai ylemmän ohjearvon eikä kohdekohtaisen arvioinnin perusteella ole toisin osoitettu. Alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, pidetään maaperää yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinkäyttö) maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kynnysarvo sekä alempi ja ylempi ohjearvo määritellään asetuksen liitteessä seuraavasti: Kynnysarvo: Haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava Alempi ohjearvo: Haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperä pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu Projektinro

11 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Ylempi ohjearvo: Haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperä pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. 4.3 Perusarviointi Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi aloitetaan ns. perusarvioinnilla. Perusarvioinnissa ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat riskit arvioidaan kohteen maankäyttöä ja ympäristöolosuhteita sekä kohteessa todettuja haitta-aineita koskevien tietojen perusteella (kohteen kuvaus). Perusarvioinnin yhteydessä maaperän haitta-aineista aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit määritetään ja niiden hyväksyttävyydestä päätetään ensisijaisesti ohjearvojen (alempi ja ylempi ohjearvo) avulla (ns. ohjearvovertailu). Samalla arvioidaan tarve mahdollisiin lisätutkimuksiin ja arvioinnin tarkentamiseen. Maaperän pilaantuneisuuden arviointi perustuu kohteen käyttötarkoituksen ja olosuhteiden perusteella tehtävään tarkasteluun. Seuraavien seikkojen perusteella katsotaan, että pilaantuneisuuden arviointi voidaan toteuttaa ohjearvovertailuna: Tutkimuskohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella (lukuun ottamatta pienoiskiväärirataa). Kohteen pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Kohteessa ei harjoiteta ravintokasvien laajamittaista viljelyä tai muuta elintarviketuotantoa. Kohteen lähiympäristöllä ei ole erityistä suojelullista arvoa. Kohteeseen tai sen lähiympäristöön ei ole käytettävissä olevan tiedon perusteella suunnitteilla esim. päiväkotia tai leikkipuistoa. Tutkimuksissa todetut haitta-aineet eivät ole erityisen herkkäliikkeisiä 5.0 MAAPERÄTUTKIMUKSET JA ANALYYSITULOKSET 5. Haitta-aineiden esiintyminen ampumarata-alueilla Maaperätutkimuksia suoritettiin kaikilla Santahaminan varuskunnan ampumaradoilla. Näytteenotto ja tutkimuspisteiden paikat suunniteltiin huomioiden yleinen ampumaratojen maaperän pilaantuneisuudesta olemassa oleva tieto. Ampumaradoilta tehtyjen selvitysten perusteella kivääri- ja pistooliampumaradat voidaan maaperän ja rakenteiden haitta-ainepitoisuuden kannalta jakaa neljään osaan - iskemäkohta taustavallissa, haitta-ainepitoisuus merkittävä - taustavalli (sisältää näyttösuojan, etuvallin, taustavallin yläosan), haitta-ainepitoisuus merkittävä pintamaassa - ampumapaikkojen edusta, haitta-ainepitoisuus vähäistä - välialue (sisältää kivääriratojen välivallit), haitta-ainepitoisuus yleensä merkityksetöntä Luodit kertyvät taustavallin iskemäkohtaan. Pieni osa luodeista joutuu harhalaukausten tai kimmokkeiden seurauksena välialueelle, taustavallin muihin osiin tai jopa rata-alueen ulkopuolelle, mikäli taustavalli ei ole riittävän korkea tai leveä. Liikkuvan maalin radoilla (Santahaminassa mm. hirvirata) ja muunneltavilla radoilla (Santahaminassa mm. asekäsittelyradat) iskemäkohdat eivät ole yhtä selkeitä kuin perinteisillä kivääriradoilla, vaan pilaantuminen taustavallissa on tasaisempaa Ampumapaikan edustalle vapautuu hienojakoista lyijyä patruunan nallin sisältämästä lyijytrisinaatista ja luodin vaipattomasta takaosasta. Ruudin palamisesta vapautuu vähäisessä määrin antimonia ja arseenia. Ampumapaikan edustalle laskeutuu lisäksi hienojakoista kuparia ja sinkkiä, jotka ovat peräisin piippua vasten hankautuvasta luodin vaipasta. Metallipöly voi kulkeutua sade- ja sulamisvesien mukana Projektinro

12 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Kivääriradan eri osa-alueita sekä haitta-aineiden esiintymistä maaperässä on kuvattu kivääriradan periaatekuvassa kuvassa. Näytteenotto kivääri- ja pistooliratojen tutkimuksessa suunnattiin näihin neljään osa-alueeseen. Kuva : Yksinkertaistettu esitys maaperän pilaantuneisuudesta kivääriradalla.haitta-aineiden todennäköiset esiintymisalueet on merkitty vihreällä (Piirros Mikael Takala, Ramboll Oy, Ampuma ja harjoitusalueet, Ympäristöselvitysten ja maaperänäytteenoton ohjeistus, 0). Haulikkoratojen rakenteet eroavat kivääriradoista, joten myös haitta-aineiden esiintymisessä maaperässä on eroja. Maaperä on voimakkaimmin metalleilla pilaantunutta alueella, jonne suurin osa hauleista putoaa. Haulien lentomatka on suoraan verrannollinen haulien kokoon. Haulit lentävät karkeasti arvioiden yhtä monta sataa metriä, kuin niiden halkaisija on millimetreissä. Näin ollen skeet-radoilla haulit voivat levitä 00 metrin säteelle ampumapaikasta ja trap-radoilla 50 metrin säteelle. Mikäli radoilla käytetään harjoitteluammunnassa suurempia hauleja, voi haulien leviämissäde olla suurempikin. Maaston muodot ja puusto vaikuttavat oleellisesti haulien leviämiseen, minkä vuoksi hauleja, ja sen seurauksena maaperän pilaantuneisuutta, voidaan havaita jo melko lähellä ampumapaikkoja. Santahaminan trap- ja sporting-radoilla maasto muuttuu etäämpänä ampumapaikasta metsäiseksi, joten haulit eivät välttämättä leviä yhtä pitkälle. Myös tuuliolosuhteilla on suuri merkitys haulien leviämiseen. Haulikkoradoilla rikotut savikiekot putoavat tyypillisesti 0 0 metrin etäisyydelle ampumapaikasta. Ohiammutut kiekot lentävät enintään noin 90 metrin etäisyydelle lajista riippuen. Ampumaratojen maaperässä voidaan todeta alhaisia PAH-yhdistepitoisuuksia alueilla, jonne kiekkoja putoaa. Itse kiekonsirpaleissa pitoisuudet ovat korkeita 5. Tutkimukset ampumaradoittain 5.. Tutkimuspisteiden ja analyysien määrät ampumaradoittain Marraskuussa 0 toteutetun tutkimuksen näytteenottoa ja analyysituloksia on käsitelty ratakohtaisesti kappaleissa Tutkimuksen yhteydessä tehtiin taulukossa esitetyt kenttämittaukset ja analyysit. Yhteenvetotaulukko kenttämittauksista ja analyysituloksista on esitetty liitteessä B. todistukset on koottu liitteeseen C ja valokuvia näytteenotosta on esitetty liitteessä D Projektinro

13 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Taulukko : Näyte- ja analyysimäärät radoittain. Ampumarata Kokoomanäytteet yhteensä Profiilinäytteet yhteensä XRFkenttämittaukset Laboratorioanalyysit raskasmetallit Laboratorioanalyysit PAH-yhdisteet Keskusampumarata 50m Keskusampumarata 300m MPKK:n rata Asekäsittelyrata Asekäsittelyrata Hirvirata Pistooliradat Pienoiskiväärirata Haulikkoradat Kaikki radat yhteensä Keskusampumaradan kiväärirata 50 m 5... Näytteet ja analyysit Keskusampumaradan 50 m kivääriradalla otettiin maanäytteitä maaperän pintakerroksesta (0-0, m) kokoomanäytteinä lapiolla sekä profiilinäytteinä taustavallin tutkimuspisteistä keskiraskaalla kairakoneella. Kokoomanäytteet otettiin ns. moniosanäytteenottomenetelmällä siten, että kukin kokoomanäyte koostui 50:stä näytteenottoalueelle tasaisesti sijoitetusta osanäytteestä. Kokoomanäytteitä otettiin yhteensä 5 kappaletta. Näytteet otettiin koko ampumaradan kenttä-alueelta, ampumapaikan edustalta, 50 m välivallilta, 00 m välivallilta ja maalitaulujen etuvallilta. Taustavallista otettiin yhteensä 7 näytettä 3 näytepisteestä. Näytteet otettiin kairakoneella läpivirtaus-/kierrenäytteenottimella, paitsi yksi näytteistä, joka otettiin lapiolla suoraan iskemäkohdasta. Näytteet otettiin kerroksittain noin 30 cm välein. Yli metrin syvyydellä näytteenottotiheys oli 50 cm. Näytteenotto pyrittiin ulottamaan puhtaaseen pohjamaahan saakka, näytteenottosyvyys oli suurimmillaan 5,0 m. Näytepisteet ja kokoomanäytteiden edustamat alueet on esitetty kuvassa. Valokuva taustavallilla suoritetusta näytteenotosta on esitetty liitteessä D (kuva ). Kaikki maanäytteet seulottiin 4 mm seulalla luotien ym. metallikappaleiden poistamiseksi ja seulotuista näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet Innov XRF- kenttämittarilla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valituista näytteistä (5 kpl) analysoitiin laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet Projektinro

14 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT S9 S0 S Kokooma7 Kokooma6 Kokooma3 Kokooma5 Kokooma4 Kuva : Tutkimuspisteiden ja kokoomanäytteiden sijainti keskusampumaradan 50 m kivääriradalla tulokset Santahaminan kivääriradoilla suoritettujen tutkimusten perusteella merkittävimmät haitta-aineet ovat lyijy, kupari, sinkki ja antimoni. Keskusampumaradan 50 m kokoomanäytteissä ei laboratorioanalyysissä todettu kynnysarvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Laboratoriossa varmistamattomissa kenttämittauksissa todettiin suurimmillaan 507 pitoisuus lyijyä etuvallilta otetussa näytteessä (kokooma 7). Lisäksi ampumapaikan edustalta otetussa näytteessä (kokooma 4) todettiin kenttämittauksissa alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Muissa näytteissä ei todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Suurimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin radan 6 kohdalle taustavalliin tehdyssä tutkimuspisteessä S9 iskemäkohdasta otetussa näytteessä. Laboratorioanalyysissä sekä kuparin (660 ) että lyijyn (5700 ) pitoisuudet ylittivät reilusti vaarallisen jätteen raja-arvon. Lisäksi sinkin pitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon ja antimonin pitoisuus alemman ohjearvon. Pitoisuudet pienenivät huomattavasti tutkimuspisteessä syvemmälle mentäessä. Kenttämittausten perusteella syvyydessä 0,3-0,6 m enää lyijyn pitoisuus oli koholla. Lyijyn pitoisuus alitti alemman ohjearvon 0,9-, m syvyydellä. Taustavalliin radan 4 kohdalle tehdyssä tutkimuspisteessä S0 korkein lyijypitoisuus (6 ) todettiin syvyydellä 0,6-0,9 m. Muiden raskasmetallien pitoisuudet eivät ylittäneet niille asetettua kynnysarvoa. Yli 0,9 m syvyydellä ei kenttämittauksissa todettu enää merkittävästi kohonneita lyijypitoisuuksia Projektinro 50034

15 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Raskasmetallipitoisuudet ulottuivat syvimmälle radan kohdalle tehdyssä tutkimuspisteessä S. Korkeat kuparipitoisuudet rajoittuivat taustavallin pintakerrokseen 0-0,9 m syvyydelle, mutta kenttämittausten perusteella alemman ohjearvon ylittäviä lyijypitoisuuksia todettiin 4,0 m syvyydellä asti. Raskasmetallien pitoisuudet alittivat niille asetetut kynnysarvot vasta 4,5 m syvyydessä alkaneessa silttisemmässä maakerroksessa. Suurimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin 0,3-0,6 m syvyydessä, jossa kenttämittausten perusteella lyijypitoisuus ylitti reilusti ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon (lyijylle 500 ). Myös kuparipitoisuus oli lähellä vaarallisen jätteen raja-arvoa (kuparille 500 ) Keskusampumaradan kiväärirata 300 m Näytteet ja analyysit Keskusampumaradan 300 m kivääriradalla otettiin maanäytteitä maaperän pintakerroksesta (0-0, m) kokoomanäytteinä lapiolla sekä profiilinäytteinä taustavallin tutkimuspisteistä keskiraskaalla kairakoneella ja lapiolla/käsikairalla. Kokoomanäytteet otettiin MONO-menetelmällä siten, että ampumapaikan edustalta ja kentältä otetut näytteet koostuivat 40:stä, muut kokoomanäytteet 50:stä näytteenottoalueelle tasaisesti sijoitetusta osanäytteestä. Kokoomanäytteitä otettiin yhteensä 6 kappaletta. Näytteet otettiin koko ampumaradan kenttä-alueelta, ampumapaikan edustalta, 50 m välivallilta, 00 m välivallilta, 50 m välivallilta sekä etuvallilta. Taustavallista otettiin yhteensä 6 näytettä 3 näytepisteestä. Näytteet otettiin tutkimuspisteistä S6 ja S7 kairakoneella läpivirtaus-/kierrenäytteenottimella. Tutkimuspisteestä S näytteet otettiin lapiolla/käsikairalla koekuopasta, sillä kairakoneella ei vallin kaltevuuden vuoksi päästy näytteenottopaikalle. Näytteet otettiin kerroksittain noin 0,3 m välein. Yli metrin syvyydellä näytteenottotiheys oli 0,5 m. Näytteenotto pyrittiin ulottamaan puhtaaseen pohjamaahan saakka, näytteenottosyvyys oli suurimmillaan 4,0 m. Näytepisteet ja kokoomanäytteiden edustamat alueet on esitetty kuvassa 3. Kaikki maanäytteet seulottiin 4 mm seulalla luotien ym. metallikappaleiden poistamiseksi ja seulotuista näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet Innov XRF- kenttämittarilla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valituista näytteistä (5 kpl) analysoitiin laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet Projektinro

16 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT S6 S7 S 9 Kokooma Kokooma Kokooma 0 Kokooma 9 Kokooma 7 Kokooma Kuva 3: Tutkimuspisteiden ja kokoomanäytteiden sijainti keskusampumaradan 300m radalla tulokset Keskusampumaradan 300 m ampumapaikan edustalta otetussa kokoomanäytteessä todettiin laboratorioanalyysissä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet lyijyä ja antimonia, muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat niille asetetun kynnysarvon. Kenttämittauksissa etuvallilta otetussa näytteessä todettiin kohonnut lyijypitoisuus (95 ). Muissa kokoomanäytteissä ei todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. tulosten perusteella lyijyn pitoisuudet taustavallin tutkimuspisteissä S6 ja S7 ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvon. Kupari pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon ja antimonin pitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon. Tutkimuspisteessä S6 suurimmat lyijy- ja kuparipitoisuudet todettiin taustavallin pintakerroksessa, taustavallin pinnasta, m syvyyteen. Tutkimuspisteessä S7 sen sijaan ei ollut yhtä selkeää voimakkaimmin pilaantunutta maakerrosta, vaan kenttämittausten ja analyysitulosten perusteella suurimmat kuparipitoisuudet sijaitsevat,-, m syvyydellä ja suurimmat lyijypitoisuudet 0,6-, m syvyydellä. Lyijypitoisuudet tosin ovat korkeat (ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvon) taustavallin pinnalta aina, m syvyydelle saakka. Sinkkipitoisuudet ovat koholla 0-0,3 sekä 0,6-, m syvyydellä. Havaittu haitta Projektinro

17 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT ainepitoisten kerrosten epätasaisuus voi selittyä aiemmin suoritetuilla taustavallin korjaustoimenpiteillä, jotka ovat sekoittaneen taustavallin maakerroksia. Kairaukset ulottuivat tutkimuspisteissä S6 ja S7 tiiviimpään maakerrokseen, noin 4,0 m syvyyteen saakka. Tutkimuspisteissä ei saavutettu puhdasta pohjamaata, vaan kenttämittausten perusteella lyijypitoisuudet 3,5-4,0 m syvyydellä olivat edelleen noin Tutkimuspisteen S näytteet otettiin käsin, ja siksi näytteenottosyvyys pisteessä jäi, metriin. Syvyydeltä 0,9-, m otetussa näytteessä todettiin laboratorioanalyysissä vaarallisen jätteen raja-arvot ylittävät pitoisuudet lyijyä ja kuparia. Kenttämittausten perusteella pitoisuudet ovat suurimmillaan syvyydessä 0,6-0,9 m MPKK:n kiväärirata 50 m Näytteet ja analyysit MPKK:n (Maanpuolustuskorkeakoulun rata) 50 m kivääriradalla otettiin maanäytteitä maaperän pintakerroksesta (0-0,m) kokoomanäytteinä lapiolla sekä profiilinäytteinä taustavallin tutkimuspisteistä keskiraskaalla kairakoneella. Kokoomanäytteet otettiin MONO-menetelmällä siten, että kukin kokoomanäyte koostui noin 50:stä näytteenottoalueelle tasaisesti sijoitetusta osanäytteestä. Ampumapaikan edustan kokoomanäyte koostui 30:stä osanäytteestä, sillä kokoomanäytteen edustama alue oli pienempi. Ampumapaikan edustan osanäytteenottopisteet näkyvät liitteen D valokuvassa 4. Kokoomanäytteitä otettiin yhteensä 5 kappaletta. Näytteet otettiin koko ampumaradan kenttä-alueelta, ampumapaikan edustalta,. välivallilta,. välivallilta sekä etuvallilta. Taustavallista otettiin yhteensä näytettä 3 näytepisteestä. Näytteet otettiin kairakoneella läpivirtaus-/kierrenäytteenottimella lukuun ottamatta kahta lapiolla otettua näytettä iskemäkohdista. Näytteet otettiin kerroksittain noin 0,3 m välein. Yli metrin syvyydellä näytteenottotiheys oli noin 0,5 m. Näytteenotto pyrittiin ulottamaan puhtaaseen pohjamaahan saakka, näytteenottosyvyys oli suurimmillaan 4,0 m. Näytepisteet ja kokoomanäytteiden edustamat alueet on esitetty kuvassa 4. Kaikki maanäytteet seulottiin 4 mm seulalla luotien ym. metallikappaleiden poistamiseksi ja seulotuista näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet Innov XRF- kenttämittarilla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valituista näytteistä (6 kpl) analysoitiin laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet Projektinro 50034

18 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Kokooma 3 Kokooma Kokooma 4 Kokooma 5 Kokooma 6 S3 S4 S5 Kokooma S S Kuva 4: Tutkimuspisteiden ja kokoomanäytteiden sijainti MPKK:n 50 m radalla sekä asekäsittelyrata :llä tulokset MPKK:n 50 mradalta otetuista kokoomanäytteistä suurimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin etuvallilta otetussa näytteessä (kokooma 6), jossa todettu lyijypitoisuus 7 ylitti alemman ohjearvotason. Muiden raskasmetallien osalta näytteessä ei todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Kenttämittauksissa todettiin ampumapaikan edustalta otetussa näytteessä (kokooma 3) kohonnut sinkkipitoisuus (340 ) ja lyijypitoisuus (7 ). Muissa kokoomanäytteissä ei todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Taustavallilla radan 3 kohdalle tehdyssä tutkimuspisteessä S3 todettiin vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä lyijypitoisuuksia ja ylemmän ohjearvon ylittäviä kuparipitoisuuksia iskemäkohdasta 0,3 m syvyydelle. Yli 0,3 m syvyydessä kuparipitoisuudet laskivat alle kynnysarvon, mutta lyijypitoisuudet pysyivät alemman ohjearvon ylittävällä tasolla, m syvyyteen saakka. Syvyydeltä,-, m otetussa näytteessä ei kenttämittauksissa todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Radan 5 kohdalle taustavalliin tehdyssä tutkimuspisteessä S4 näytteenotto ulottui,4 m syvyydelle saakka, jota syvemmälle kairaus ei ollut mahdollista kiven tms. esteen vuoksi. Lyijy- ja kuparipitoisuudet olivat korkeat koko näytteenottoprofiililla, eikä puhdasta pohjamaata saavutettu kairauksella. Suurimmat lyijy- ja kuparipitoisuudet todettiin,-,5 m syvyydellä, lyijypitoisuuden ollessa ja kuparipitoisuuden 330. Myös antimonin ja sinkin pitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot. Taustavalliin radan 3 kohdalle tehdyssä tutkimuspisteessä S5 todetut raskasmetallipitoisuudet olivat alhaisemmat kuin tutkimuspisteessä S4. Kuitenkin syvyydellä 0-0,3 m todettu lyijypitoisuus Projektinro 50034

19 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon ja kuparipitoisuus 7 ylemmän ohjearvon. Syvyydellä 0,9-, m todettiin vain hieman kohonneita raskasmetallipitoisuuksia, mutta kohonneita lyijy- ja kuparipitoisuuksia todettiin uudelleen syvyydellä,-3, m (lyijy max. 799, kupari max. 390 ). Syvyydellä 3, m ei kenttämittauksella enää todettu merkittäviä metallipitoisuuksia. Kairaus ulottui 4,0 m syvyyteen Asekäsittelyrata Näytteet ja analyysit Asekäsittelyrata :n kenttäosalta otettiin yksi maanäyte maaperän pintakerroksesta (0-0, m) kokoomanäytteenä lapiolla MONO-menetelmällä siten, että kokoomanäyte koostui 50:stä näytteenottoalueelle tasaisesti sijoitetusta osanäytteestä. Kentän taustavallista otettiin maanäytteitä keskiraskaalla kairakoneella. Taustavallista otettiin yhteensä 4 näytettä näytepisteestä. Näytteet otettiin kairakoneella läpivirtaus-/kierrenäytteenottimella. Näytteet otettiin kerroksittain 0,3 m välein. Näytteenotto ulottui, m syvyyteen, eli kentän maanpinnantason alapuolelle. Näytepisteet ja kokoomanäytteen edustama alue on esitetty kuvassa 4. Kaikki maanäytteet seulottiin 4 mm seulalla luotien ym. metallikappaleiden poistamiseksi ja seulotuista näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet Innov XRF- kenttämittarilla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valituista näytteistä (4 kpl) analysoitiin laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet tulokset Asekäsittelyrata :n kentältä otetussa kokoomanäytteessä todettiin laboratorioanalyysissä alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus (60 ) sekä kynnysarvon ylittävät kupari-, antimoni- ja sinkkipitoisuudet. Taustavallin tutkimuspisteissä S ja S suurimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin vallin pintakerroksissa 0-0,6 m syvyydellä, sekä tutkimuspisteessä S myös 0,9-, m syvyydellä. Näissä näytteissä lyijyn pitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon ja kuparin ja antimonin pitoisuudet niille asetetun ylemmän ohjearvon. Lisäksi osassa näytteistä todettiin alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus ja kynnysarvon ylittävä arseenipitoisuus. Tutkimuspisteessä S näytteessä,-, m lyijypitoisuus oli laskenut alle ylemmän ohjearvon, mutta varsinaista puhdasta pohjamaata näytteenotolla ei pystytty toteamaan. Tutkimuspisteessä S syvimmässä näytteessä,-, m kenttämittauksella todettu lyijypitoisuus (9 ) ylitti edelleen ylemmän ohjearvon. Muiden metallien osalta ei,-, m syvyydessä todettu merkittäviä pitoisuuksia Asekäsittelyrata Näytteet ja analyysit Asekäsittelyrata :n kenttäosalta otettiin kaksi maanäytettä maaperän pintakerroksesta (syvyydeltä 0-0,5 m ja 0,5 m) kokoomanäytteenä lapiolla MONO-menetelmällä siten, että kumpikin kokoomanäyte koostui 50:stä näytteenottoalueelle tasaisesti sijoitetusta osanäytteestä. Näytteenottosyvyys poikkesi hieman muilla radoilla käytetystä, sillä saatujen tietojen mukaan kentän pintaan oli kesällä 0 tuotu noin 0 cm kerros uutta sepeliä. Näytteenotto ulotettiin tämän uuden pintakerroksen alapuoliseen maahan. Radan lännenpuoleisesta sivuvallista otettiin pintamaasta kolme kokoomanäytettä siten, että kukin kokoomanäyte koostui kolmesta eri vallinseinämään tehdystä kaivu-urasta otetuista näytteistä. Näytteenottourat näkyvät liitteen D valokuvassa 7. Näytteenottosyvyys oli 0-0, m sivuvallin pinnasta. Ampuminen radalla tapahtuu eri korkeuksilta, eikä sivu- ja taustavalleissa ollut kovin selviä iskemäkohtia. Näytteenotolla pyrittiin kuvaamaan raskasmetallipitoisuuksien esiintymistä vallin pintamaassa eri korkeuksilla. Näytteenotto ulottui kentän tasosta, m korkeuteen. Sivu- ja taustavalleista otettiin maanäytteitä ns. profiilinäytteinä yhteensä kolmesta tutkimuspisteestä. Tutkimuspisteet sijoitettiin eri valleille. Näytteitä otettiin yhteensä 3 kappaletta. Näytteet otettiin kairakoneella läpivirtaus-/kierrenäytteenottimella. Näytteet otettiin kerroksittain noin 30 cm välein. Yli metrin Projektinro

20 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT syvyydellä näytteenottotiheys oli noin 0,5 m. Näytteenotto pyrittiin ulottamaan puhtaaseen pohjamaahan saakka. Näytteenottosyvyys oli suurimmillaan,5 m. Näytepisteet ja kokoomanäytteiden edustamat alueet on esitetty kuvassa 5. Kaikki maanäytteet seulottiin 4 mm seulalla luotien ym. metallikappaleiden poistamiseksi ja seulotuista näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet Innov XRF- kenttämittarilla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valituista näytteistä (5 kpl) analysoitiin laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet. S Kokooma 33 S Kokooma 34 S6 S7 Kokooma 3 Kokooma 4 Kokooma 5 Kokooma -3 S5 Asekäsittelyrata Kuva 5: Tutkimuspisteiden ja kokoomanäytteiden sijainti asekäsittelyrata :lla sekä hirviradalla tulokset Asekäsittelyrata :n kentältä syvyydestä 0-0,5 m otetussa kokoomanäytteessä (kokooma 4) todettiin laboratorioanalyysissä kynnysarvon ylittävä lyijypitoisuus. Muiden metallien osalta ei todettu kynnysarvon ylityksiä. Sivupenkasta otetuissa pintamaan kokoomanäytteissä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä lyijy- ja kuparipitoisuuksia 0,7-, m korkeudella penkassa. Lisäksi antimonin pitoisuus ylitti kynnysarvon. Korkeudella 0-0,7 m maanpinnasta ei kenttämittauksissa todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Oikeaan sivuvalliin tehdyssä tutkimuspisteessä S5 todettiin kenttämittauksissa suurimmat lyijy- ja kuparipitoisuudet 0,3-0,6 m syvyydellä. Mitattu lyijypitoisuus 79 ylittää ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon, kuparipitoisuus 564 ylemmän ohjearvon ja sinkkipitoisuus 69 alemman ohjearvon. Pitoisuudet ovat hieman pienempiä aivan taustavallin pintakerroksessa, mikä selittyy kesällä 0 suoritetuilla kunnostustoimilla, joissa vallin pintaan tuotiin uusi multakerros. Syvyydeltä,-,5 m otetussa näytteessä ei laboratorioanalyysissä todettu kynnysarvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia Projektinro

21 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Asekäsittelyrata :n suurimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin päätyvalliin tehdyssä tutkimuspisteessä S6. Syvyydeltä 0,3-0,6 m otetussa näytteessä todettiin lyijypitoisuus 30, kuparipitoisuus 576 ja antimonipitoisuus 5. Kenttämittausten perusteella puhdas pohjamaa saavutettiin, m syvyydessä. Vasemman sivuvallin tutkimuspisteessä S6 todettiin kenttämittauksessa 0-0,3 m syvyydellä alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus. Muissa näytteissä ei todettu merkittäviä metallipitoisuuksia Hirvirata Näytteet ja analyysit Hirviradalla otettiin maanäytteitä maaperän pintakerroksesta (0-0, m) kokoomanäytteinä lapiolla sekä profiilinäytteinä taustavallin tutkimuspisteistä lapiolla ja käsikairalla. Kokoomanäytteet otettiin MONOmenetelmällä siten, että kukin kokoomanäyte koostui 40-50:stä näytteenottoalueelle tasaisesti sijoitetusta osanäytteestä. Hirviradalla on vain kaksi ampumapaikkaa. Ampumapaikan edustan kokoomanäyte edusti siten melko pientä aluetta, joten näyte koottiin vain 5:sta osanäytteestä. Kokoomanäytteitä otettiin yhteensä 3 kappaletta. Näytteet otettiin koko ampumaradan kenttä-alueelta, ampumapaikan edustalta sekä etuvallilta. Kentän ja etuvallin näytteenottopisteitä on kuvattu liitteen D valokuvassa. Taustavallista otettiin yhteensä 4 näytettä näytepisteestä. Näytteet otettiin lapiolla kaivetuista koekuopista sekä kuopan pohjalta käsikairalla. Näytteet otettiin kerroksittain noin 0,3 m välein. Näytteenotto ulottui noin m syvyyteen. Näytepisteet ja kokoomanäytteiden edustamat alueet on esitetty kuvassa 5. Maanäytteet, lukuun ottamatta kosteaa kentän kokoomanäytettä, seulottiin 4 mm seulalla luotien ym. metallikappaleiden poistamiseksi. Seulonnan jälkeen näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet Innov XRFkenttämittarilla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valituista näytteistä (3 kpl) analysoitiin laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet tulokset Hirviradan etuvallilta otetussa kokoomanäytteessä (kokooma 34) todettiin laboratorioanalyysissä alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus (354 ). Muiden metallien pitoisuudet alittivat niille asetetut kynnysarvot. Muissa kokoomanäytteissä ei kenttämittauksissa todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Taustavallin oikeaan laitaan tehdyssä tutkimuspisteessä S suurimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin syvyydellä 0,3-0,6 m. Todettu lyijypitoisuus (0 00 ) ylittää reilusti vaarallisen jätteen raja-arvon. Lisäksi kuparin (6 ) ja antimonin (70 ) pitoisuudet ylittävät niille asetetut ylemmät ohjearvot. Muiden raskasmetallien pitoisuudet eivät ylittäneet niille asetettuja kynnysarvoja. Pilaantuneisuus taustavallissa vaikuttaa rajoittuneen vallin pintakerrokseen. Syvyydessä 0,6-0,9 m lyijypitoisuus kenttämittausten perusteella oli enää hieman koholla (44 ). Taustavallin vasempaan laitaan tehdyssä tutkimuspisteessä S todettiin kenttämittauksissa suurimmat pitoisuudet aivan vallin pintakerroksessa (0-0,3 m syvyydellä lyijypitoisuus oli 4, kuparipitoisuus 37 ). Syvyydeltä,5-, otetusta näytteestä tehdyssä laboratorioanalyysissä todettiin kynnysarvon ylittävä lyijypitoisuus (6 ), mutta muutoin syvemmissä maakerroksissa ei todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. 5.. Pistoolirata 5 m 5... Näytteet ja analyysit Pistooliradalla on kolme erillistä maavallein/aidoin eroteltua ampumarataa. Jokaiselta ampumaradalta otettiin kaksi kokoomanäytettä; yksi ampumapaikan edustalta ja toinen kentän alueelta. Maanäytteet otettiin maaperän pintakerroksesta (0-0, m) lapiolla MONO-menetelmällä siten, että kukin kokoomanäyte koostui Projektinro

22 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT 36-40:stä näytteenottoalueelle tasaisesti sijoitetusta osanäytteestä. Kokoomanäytteitä otettiin yhteensä 6 kappaletta. Kunkin ampumaradan taustavallista otettiin maanäytteitä ns. profiilinäytteinä yhdestä tutkimuspisteestä. Tutkimuspisteeseen kaivettiin lapiolla koekuoppa, ja näytteet otettiin kuopan seinämistä sekä käsikairalla kuopan pohjalta (liite D, kuva ). Näytteet otettiin kerroksittain noin 0,3 m välein. Näytteenotto ulottui noin,5- m syvyyteen. Taustavalleihin tehdyistä kolmesta (3) tutkimuspisteestä otettiin yhteensä 7 näytettä. Näytepisteet ja kokoomanäytteiden edustamat alueet on esitetty kuvassa 6. Kaikki maanäytteet seulottiin 4 mm seulalla luotien ym. metallikappaleiden poistamiseksi. Seulotuista näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet Innov XRF- kenttämittarilla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valituista näytteistä (4 kpl) analysoitiin laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet. Kokooma 6 Rata Kokooma 7 S0 Kokooma Rata Kokooma 9 S Kokooma 30 Rata 3 Kokooma 3 S9 Kuva 6: Tutkimuspisteiden ja kokoomanäytteiden sijainti pistooliradalla tulokset Kaikissa pistooliradoilta otetuissa kokoomanäytteissä (ampumapaikan edusta ja kenttä) todettiin kenttämittauksissa/laboratorioanalyysissä alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus. Lisäksi radan ampumapaikan edustalta otetussa kokoomanäytteessä (kokooma ) todettiin laboratorioanalyysissä ylemmän ohjearvon ylittävä kupari- ja sinkkipitoisuus sekä alemman ohjearvon ylittävä antimonipitoisuus. Myös ratojen ja 3 ampumapaikan edustalta otetussa näytteessä todettiin kenttämittausten perusteella Projektinro

23 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT alemman tai ylemmän ohjearvon ylittäviä kupari- ja sinkkipitoisuuksia. Pistooliradalla myös kentältä otetussa näytteessä todettiin kohonneita kupari- ja sinkkipitoisuuksia. Taustavalleista otetuissa näytteissä suurimmat lyijy- kupari- sinkki- ja antimonipitoisuudet todettiin odotetusti taustavallin pintakerroksessa iskemäkohdassa, 0-0,3 m syvyydellä. Suurin lyijypitoisuus todettiin radan tutkimuspisteessä S (liite D, kuva 0), jossa todettu lyijypitoisuus, 6300, ylittää lyijylle asetetun vaarallisen jätteen raja-arvon noin 5- kertaisesti. Kenttätestin perusteella pitoisuudet ovat saman kaltaisia myös radan näytepisteessä S0. Suurin pilaantuneisuus rajoittuu aivan taustavallin pintakerrokseen, sillä jo syvyydellä 0,3-0,6 m lyijypitoisuudet laskivat noin kymmenesosaan pintamaassa todetuista pitoisuuksista. Muiden raskasmetallien esiintyminen (kupari, sinkki, antimoni) rajoittui kenttämittausten perusteella taustavallien pintakerroksista otettuihin näytteisiin. Yli 0,3 m syvyydellä ei enää todettu merkittäviä kuparisinkki- ja antimonipitoisuuksia, lukuun ottamatta lievästi kohonneita kuparipitoisuuksia radan tutkimuspisteessä S0. Radan tutkimuspisteessä ei saavutettu puhdasta pohjamaata, vaan vielä syvyydessä,4 m todettiin korkeahko lyijypitoisuus (767 ). Näytteenottoa ei ollut mahdollista jatkaa syvemmälle kuopan pohjalla olleen kiven/kallion vuoksi. Radan tutkimuspisteessä syvyydellä 0,6-, m ei todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia, mutta syvyydellä,-,5 m lyijypitoisuus kohosi uudelleen, ollen kenttämittauksissa 073. Radan 3 tutkimuspisteessä S9 todettiin alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus vielä syvyydessä 0,6-0,9 m, mutta syvemmissä kerroksissa pitoisuudet kenttämittauksen perusteella pienenivät Pienoiskiväärirata 50 m Näytteet ja analyysit Pienoiskivääriradalla otettiin maanäytteitä maaperän pintakerroksesta (0-0,m) kokoomanäytteinä lapiolla sekä profiilinäytteinä taustavallin tutkimuspisteistä keskiraskaalla kairakoneella. Kokoomanäytteet otettiin MONO-menetelmällä siten, että kukin kokoomanäyte koostui 45-54:stä näytteenottoalueelle tasaisesti sijoitetusta osanäytteestä. Kokoomanäytteitä otettiin yhteensä 3 kappaletta. Näytteet otettiin koko ampumaradan kenttä-alueelta, ampumapaikan edustalta sekä etuvallilta. Taustavallista otettiin yhteensä näytettä kolmesta (3) näytepisteestä. Näytteet otettiin kairakoneella läpivirtaus-/kierrenäytteenottimella lukuun ottamatta kahta lapiolla otettua näytettä iskemäkohdista. Näytteet otettiin kerroksittain noin 0,3 m välein. Näytepisteessä S kairaus päättyi kovaan kerrokseen (suuri kivi/kallio?) 0,6 m syvyydessä. Muissa näytepisteissä näytteenotto pyrittiin ulottamaan puhtaaseen pohjamaahan saakka. Näytteenottosyvyys oli noin m. Näytepisteet ja kokoomanäytteiden edustamat alueet on esitetty kuvassa 7. Maanäytteet, jotka ei ollut liian märkiä, seulottiin 4 mm seulalla luotien ym. metallikappaleiden poistamiseksi. Seulomisen jälkeen näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet Innov XRF- kenttämittarilla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valituista näytteistä (3 kpl) analysoitiin laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet Projektinro

24 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Kokooma Kokooma9 Kokooma0 S S3 S4 Kuva 7: Tutkimuspisteiden ja kokoomanäytteiden sijainti pienoiskivääriradalla tulokset Pienoiskivääriradan etuvallilta otetussa kokoomanäytteessä (kokooma 0) todettiin laboratorioanalyysissä alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus (545 ) sekä kynnysarvon ylittävä antimonipitoisuus (,3 ). Muiden raskasmetallien pitoisuudet eivät ylittäneen niille asetettuja kynnysarvoja. Kenttämittausten perusteella ampumapaikan edustalta otetussa kokoomanäytteessä (kokooma ) havaittiin lievästi kohonnut kuparipitoisuus (7 ) ja sinkkipitoisuus (94 ). Muuten pienoiskivääriradalta otetuissa kokoomanäytteissä ei todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Pienoiskivääriradan taustavalliin tehdyissä tutkimuspisteissä S3 ja S4 todettiin maaperän pintakerroksissa korkeita raskasmetallien pitoisuuksia. Betonisen näyttösuojan taakse taustavalliin tehdyssä tutkimuspisteessä S3 korkeimmat pitoisuudet todettiin pintakerroksessa iskemäkohdasta otetusta näytteestä, mutta korkeita lyijy- ja kuparipitoisuuksia todettiin myös 0,3-, m syvyydellä. Syvyydellä,-, lyijypitoisuus kenttämittauksissa oli enää 30. Kenttämittausten perusteella radan suurin lyijypitoisuus todettiin tutkimuspisteen S4 iskemäkohdasta otetussa näytteessä, jossa pitoisuus oli noin Näytteessä todettiin myös kohonneet pitoisuudet kuparia ja antimonia. Syvemmissä kerroksissa pitoisuudet pienenivät nopeasti. Syvyydessä 0,6-0,9 todettiin kenttämittauksissa vielä 46 lyijyä, mutta sitä syvemmällä pitoisuudet alittivat alemman ohjearvon. Taustavallin näytepisteessä S ei havaittu merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Kenttämittauksissa havaitut lyijypitoisuudet taustavallin pintakerroksissa olivat lyijylle asetetun alemman ohjearvon tasolla (00 ) Haulikkoradat trap Näytteet ja analyysit Trap-radalta maanäytteitä otettiin maaperän pintakerroksesta (0-0, m) kokoomanäytteinä linjoittain. Näytteenottolinjat sijoitettiin radan keskiosaan sekä radan reunoille, ampumasektorin ulkopuolelle. Alueelta Projektinro 50034

25 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT otettiin yhteensä kokoomanäytettä. Vasemmasta laidasta, ampumasektorin ulkopuolelta, otettiin yhteensä kolme kokoomanäytettä 0-00 m, m ja metristä. Radan keskilinjalta otettiin niin ikään 3 kokoomanäytettä muutoin samoilta etäisyyksiltä, mutta viimeinen näyte vastasi etäisyyttä 50-0 m, sillä 0 metrissä maasto muuttui vetiseksi, eikä näytteenotto pidemmältä ollut mahdollista. Radan oikealta laidalta, ampumasektorin ulkopuolelta, otettiin kokoomanäytettä: 0-00 m ja m etäisyydeltä ampumapaikalta. Noin 40 m etäisyydellä maasto muuttui vetiseksi kaislikoksi, eikä näytteenotto ollut mahdollista. Kokoomanäytteet otettiin MONO-menetelmällä siten, että kukin kokoomanäyte koostui noin 40-50:stä näytteenottolinjalle tasaisesti sijoitetusta osanäytteestä. Radan keskilinjalle, noin 50 m etäisyydelle ampumapaikasta, tehtiin lapiolla 0,5 m syvä koekuoppa, josta otettiin eri syvyyksiltä yhteensä kolme näytettä. Näytteenotolla pyrittiin selvittämään haitta-aineiden esiintymistä maaperän eri syvyyksillä. Näytteenottopaikaksi valittiin alue, jossa maanpinnalla oli paljon ammunnassa käytettyjä, rikkiammuttuja savikiekkoja. Maanäytteitä ei seulottu, sillä näytteet olivat märkiä ja hankalasti seulottavissa. Kaikista näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet Innov XRF- kenttämittarilla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valituista näytteistä ( kpl) analysoitiin laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet. Kaikista näytteistä ( kpl) analysoitiin laboratoriossa polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) tulokset Trap-radan keskilinjalta otetuissa kolmessa kokoomanäytteessä todettiin kohonneet lyijypitoisuudet. Kenttämittauksen perusteella suurin pitoisuus (43 ) todettiin etäisyydellä m, minkä oletetaan olevan etäisyys, jolle suuri osa hauleista putoaa. Hieman pienempi lyijypitoisuus todettiin etäisyydellä 0-00 m (360 ). Näytteessä kokooma 40 (etäisyys 00-0 m) todettiin laboratorioanalyysissä lyijypitoisuus. Pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Näytteissä ei todettu merkittäviä pitoisuuksia muita raskasmetalleja. Radan ampumasektorin ulkopuolelta otetuissa näytteissä ei kenttämittauksissa todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Koekuopasta (tutkimuspiste S3) otetuissa näytteissä ei todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Keskilinjalta 0-00 m etäisyydeltä otetussa kokoomanäytteessä (kokooma 3) seuraavien PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittivät niille asetetun kynnysarvon: fluoranteeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni. PAHyhdisteiden kokonaispitoisuus,6 ei ylittänyt sille asetettua kynnysarvoa. Muissa kokoomanäytteissä ei todettu kynnysarvon ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Koekuopasta (tutkimuspiste S3) otetuista näytteistä suurimmat PAH-yhdisteiden pitoisuudet todettiin pintakerroksessa 0-0, m, jossa todettiin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia fenantreenia, fluoranteenia, bentso(a)antraseenia ja bentso(a)pyreeniä. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 4 ei ylittänyt sille asetettua kynnysarvoa. Syvyydessä 0,-0,5 m otetussa näytteessä ainoastaan bentso(a)pyreenin pitoisuus ylitti kynnysarvon. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 4,5. Syvimmässä näytteessä (0,5-0,5 m) ei todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. 5.. Haulikkoradat sporting 5... Näytteet ja analyysit Sporting-radalla maanäytteitä otettiin maaperän pintakerroksesta (0-0, m) kokoomanäytteinä linjoittain radan keskiosasta sekä oikeasta reunasta ampumasektorin ulkopuolelta. Radan vasen laita rajoittui trapradan oikean laitaan, jonka tulokset edustavat samalla tämän sporting- radan vasemman laidan pitoisuuksia. Kokoomanäytteitä otettiin yhteensä 5 kpl. Radan keskilinjalta otettiin kolme kokoomanäytettä: 0-30 m (avonainen kenttä, liite D kuva 3), 30-0 m ja 0-0 m etäisyydeltä ampumapaikasta. Näytteenotto lopetettiin 0 metrissä maaston muututtua vetiseksi rantakaislikoksi. Radan oikealta laidalta, ampumasektorin ulkopuolelta otettiin kokoomanäytettä: 0-00 m ja 00-0 m etäisyydeltä ampumapaikalta. Noin 0 m etäisyydellä maasto muuttui vetiseksi rantakaislikoksi, eikä näytteenottoa ollut mahdollista jatkaa pidemmälle. Kokoomanäytteet otettiin MONO-menetelmällä siten, että kukin kokoomanäyte koostui 30-40:stä näytteenottolinjalle tasaisesti sijoitetusta osanäytteestä Projektinro

26 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Lähelle radan keskilinjaa, noin 35 m etäisyydelle ampumapaikasta, tehtiin lapiolla 0,5 m syvä koekuoppa, josta otettiin eri syvyyksiltä yhteensä kolme näytettä. Näytteenotolla pyrittiin selvittämään haitta-aineiden esiintymistä maaperän eri syvyyksillä. Näytteenottopaikaksi valittiin alue, jossa oli maanpinnalla paljon ammunnassa käytettyjä savikiekkoja. Maanäytteitä ei pääosin seulottu (näytteet märkiä ja hankalasti seulottavissa). Kaikista näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet Innov XRF- kenttämittarilla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valitusta näytteestä ( kpl) analysoitiin laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet. Kaikista näytteistä ( kpl) analysoitiin laboratoriossa polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) tulokset Sporting-radalta otetuista kokoomanäytteistä suurimmat lyijypitoisuudet todettiin radan oikeasta laidasta, 00-0 m etäisyydeltä, otetussa näytteessä, jossa lyijypitoisuus 460 ylitti vaarallisen jätteen rajaarvon. Näytteessä todettiin myös alemman ohjearvon ylittävä antimonipitoisuus (4 ) sekä kynnysarvon ylittävä arseenipitoisuus (37 ). oli sikäli yllättävä, että suurimpien raskasmetallipitoisuuksien oletettiin olevan radan keskilinjalla, eikä ampumasektorin ulkopuolella. Metsäisessä maastossa ampumasektorin reunalinjan määrittäminen tosin oli vaikeaa, joten on mahdollista, ettei näytteenottolinja vastaa täsmällisesti ampumasektorin reunalinjaa. Radan keskilinjalta otetuissa näytteissä kenttämittauksissa todettiin alemman ohjearvon ylittäviä lyijypitoisuuksia 30-0 m ja 0-0 m etäisyydeltä otetuissa näytteissä. Muiden raskasmetallien osalta ei todettu alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Koekuopasta (tutkimuspiste S4) otetuissa näytteissä ei kenttämittauksissa todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Radan keskilinjalta, ampumapaikan edustalla olevalta kentältä (etäisyys 0-30 m) otetussa kokoomanäytteessä (kokooma 43) todettiin alemman ohjearvon ylittävä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus (30 ). Myös bentso(a)pyreenin pitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Lisäksi todettiin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia fenantreenia, fluoranteenia, bentso(a)antraseenia ja bentso(k)fluoranteenia. Muissa kokoomanäytteissä ei todettu kynnysarvon ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Koekuopasta (tutkimuspiste S4) syvyydeltä 0-0, m otetussa näytteessä todettiin samankaltaisia PAHyhdisteiden pitoisuuksia, kuin kokoomanäytteessä 43. Alempi ohjearvon ylittyi fenantreenin, fluoranteenin, bentso(a)pyreenin ja PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuden osalta. Syvyydessä 0,-0,5 m todettiin enää kynnysarvon ylittävä bentso(a)pyreenin pitoisuus. 5.. Haulikkoradat skeet 5... Näytteet ja analyysit Skeet-rata sijaitsee meren rannalla. Ampumapaikan edustalla on noin 0 m pitkä, ruohoa kasvava kenttä, joka rajoittuu kaislikkoon. Kaislikon jälkeen ampumasuunnassa on noin 50 m leveä saari, jonka takaa alkaa meri. Skeet-radalla otettiin maaperän pintakerroksesta (0-0, m) kaksi () kokoomanäytettä: yksi näyte ampumapaikan edusta ruohokentältä, toinen näyte kaislikon takaa saaresta (n m etäisyydellä ampumapaikasta). Kokoomanäytteet otettiin MONO-menetelmällä siten, että kukin kokoomanäyte koostui 50:stä näytteenottoalueelle tasaisesti sijoitetusta osanäytteestä. Kaislikon alueelta ei otettu maanäytteitä, mutta alueella pyrittiin silmämääräisesti ja valokuvin havainnoimaan mahdollisten savikiekkojen, hylsyjen ja haulien esiintymistä, joita esiintyikin kaislikon alueella huomattavasti enemmän kuin radan muilla osilla (valokuva 4, liite D). Molemmista näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet Innov XRF- kenttämittarilla. Yhdestä näytteestä mitattiin analysoitiin laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet ja molemmista näytteistä polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) Projektinro

27 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT 5... tulokset Skeet-radan ampumapaikan edestä ruohokentältä (kokooma 4) otetussa näytteessä ei laboratorioanalyysissä todettu kynnysarvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Kenttätestin perusteella saaresta otetussa kokoomanäytteessä (kokooma 49) todettiin alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus (403 ). Kenttämittauksessa ei todettu merkittäviä pitoisuuksia muita raskasmetalleja. Näytteissä ei todettu kynnysarvon ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia Yhteenveto Kenttä- ja laboratoriohavaintojen perusteella alueen maaperässä arvioidaan kaikilla tutkituilla ampumaradoilla olevan alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Tutkimuksissa todetut haitta-aineet ovat lyijy, kupari, sinkki ja antimoni. Lisäksi arseenin ja nikkelin kynnysarvo ylittyi joissakin näytteissä. Korkeimmat haitta-ainepitoisuudet todettiin kivääri- ja pistooliratojen taustavalleissa, joissa laboratorioanalyyseissä todettiin vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä lyijy- tai kuparipitoisuus 3:sta näytteessä. Korkeimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin yleisesti taustavallin pintakerroksissa, mutta mm. taustavallin muokkaus-/korjaustoimenpiteiden seurauksena arvellaan joillakin radoilla suuria pitoisuuksia joutuneen myös syvemmälle taustavalliin. Syvimmillään pilaantuneisuuden arvioidaan ulottuvan keskusampumaratojen (50 m ja 300 m kivääriradat) taustavalleissa paikoin yli 4 m syvyyteen. Alemman ohjearvon ylittäviä lyijypitoisuuksia todettiin taustavallien lisäksi monilla radoilla myös maalitaulujen etuvallilta otetuissa näytteissä. Erityisesti pistooliradoilla sekä asekäsittelyradoilla kohonneita pitoisuuksia todettiin myös kentältä ja ampumapaikan edustalta otetuissa näytteissä. PAH-yhdisteiden esiintymistä tutkittiin haulikkoradoilla, joilla käytetään PAH-yhdisteitä sisältäviä savikiekkoja. Sporting-radalla todettiin pintamaassa paikoin alemman ohjearvon ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Trap-radalla todettiin paikoin kynnysarvon ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Skeet-radalla ei todettu kynnysarvon ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. ten perusteella voidaan arvioida kohonneet PAHyhdisteiden pitoisuuksien esiintyvän pääasiassa ampumasektorin keskilinjalla, lähellä ampumapaikkaa. Tällä alueella todettiin myös silmämääräisesti eniten savikiekkoja. Savikiekoista peräisin olevien PAH-yhdisteiden arvioidaan sitoutuvan maaperän pintakerrokseen, eivätkä ne tulosten perusteella näyttäisi juurikaan kulkeutuvan syvemmälle maaperään. 6.0 POHJAVESITUTKIMUKSET 6.. Pohjavesiputkien asennus ja näytteenotto Pienoiskivääriradan koilliskulmaan asennettiin pohjavesiputki (GA).4.0. Pohjavesiputken sijainti on esitetty kartalla liitteessä A ja putkikortti on esitetty liitteessä E. Pohjavesiputkesta GA otettiin vesinäytteet Ennen näytteenottoa mitattiin pohjaveden pinnantaso ja pohjavesiputkesta poistettiin pumppaamalla noin 4 kertaa putken vesitilavuus, siten että pumpattava vesi merkittävästi kirkastui. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa ph, liukoinen happi, sähkönjohtavuus, sameus sekä liukoiset raskasmetallipitoisuudet (Pb, Sb, As, Cr, Cu, Zn, Ni). 6.. tulokset Pohjavesinäytteessä GA ei todettu pohjavesille asetetun ympäristön laatunormin (Vna 34/009) eikä sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset (STMa 46/000) ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Vesinäytteen ph oli 6,6, mikä täyttää talousvedelle asetetun laatusuosituksen. Sähkönjohtavuus 5 µs/cm alittaa selvästi talousveden laatusuosituksen. Vesinäytteen sameus NTU ylittää talousveden laatusuosituksen. Kohonnut sameus saattaa olla seurausta pumppauksen nostattamasta hienoaineksesta, Projektinro 50034

28 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT vaikka vesi silmämääräisesti pumppauksen aikana kirkastuikin. Pohjaveden happipitoisuus (7,5 ) on hyvä.tulokset on esitetty yhteenvetotaulukossa liitteessä B. todistukset ovat liitteessä C. 7.0 PINTAVESITUTKIMUKSET 7.. Näytteenotto Ampumarata-alueilta lähtevistä ojista otettiin pintavesinäytettä Näytteenottopaikat valittiin karttaja maastotarkastelun perusteella siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin eri ampumaradoilta ympäristöön kulkeutuvia pintavesiä. Näytepisteet on esitetty taulukossa 3 sekä kartalla liitteessä A. Pintavesinäytteitä otettiin yhteensä 5 kpl. Taulukko 3: Pintavesinäytteet ja näytteenottopaikat Ampumarata Näytteenottopisteen kuvaus L Haulikkorata (Trap) Radan takana kulkeva oja, ampumasektorin itäpuoli L 300 m kiväärirata 50 m välivallilta etelään lähtevä oja L3 L4 300 m kiväärirata MPKK:n 50 m kiväärirata L5 Asekäsittelyrata Oja taustavallin koillispuolella, vesi ojaan tulee rumpua pitkin taustavallilta Oja radan koillispuolella, vesi ojaan tulee rumpua pitkin todennäköisesti näyttösuojalta Oja radan lounaispuolella. Ojaan kertyy vesiä 300 m kivääriradalta, hirviradalta ja asekäsittelyrata :lta. Näytteet otettiin suoraan näytepulloihin. Näytteenoton yhteydessä näytepisteiden sijainti mitattiin gpslaitteella, näytepisteet valokuvattiin ja ojien virtaama arvioitiin. Vesinäytteistä analysoitiin laboratoriossa ph, liukoinen happi, sähkönjohtavuus ja sameus sekä raskasmetallien (Pb, Sb, As, Cr, Cu, Zn, Ni) liukoiset- ja kokonaispitoisuudet. Lisäksi haulikkoradalta otetusta vesinäytteestä (L) analysoitiin PAH-yhdisteiden pitoisuus. 7.. tulokset Pintaveden pilaantuneisuuden arviointiin ei ole asetettu ohje- tai raja-arvoja. Kadmiumin, nikkelin ja lyijyn osalta todettuja pitoisuuksia on verrattu pintavesille asetettuun ympäristölaatunormiin (Vna 6/00). Pintavesinäytteissä todettiin kohonneita raskasmetallien pitoisuuksia. Korkein lyijypitoisuus (liukoinen) todettiin haulikkoradan vesinäytteessä L, jossa todettu pitoisuus 0,57 ylittää reilusti lyijyn ympäristölaatunormin. Laatunormin ylittäviä lyijypitoisuuksia todettiin myös näytepisteissä L3, L4 ja L5 (pitoisuudet 0,0-0,06 ). Lisäksi näytepisteessä L4 todettiin ympäristölaatunormin ylittävä nikkelipitoisuus (0,065 ). Kohonneita sinkkipitoisuuksia todettiin näytepisteissä L, L4 ja L5, ja lievästi kohonneita kuparipitoisuuksia näytepisteissä L-L5. Metallien liukoisten pitoisuuksien ja kokonaispitoisuuksien välillä analyysituloksissa ei ollut merkittävää eroa, kokonaispitoisuudet olivat pääsääntöisesti hieman suurempia. Haulikkoradalta otetussa vesinäytteessä L ei todettu laboratorioanalyysin määritysrajat ylittäviä PAHyhdisteiden pitoisuuksia. Pintavesinäytteet olivat lievästi happamia, ph vaihteli välillä 5,7-6,9. Sähkönjohtokyky oli pienimmillään näytteessä L (53 µs/cm) ja suurimmillaan näytteessä L3 (67 µs/cm). Happipitoisuus näytteissä vaihteli välillä 3,-9,, ollen pienimmillään näytteessä L5. Vesi oli kirkkainta näytteessä L (, NTU) ja sameinta näytteessä L3 (5 NTU) Projektinro 50034

29 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT tulokset on esitetty yhteenvetotaulukossa liitteessä B. todistukset ovat liitteessä C..0 KOHTEEN PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI. Maaperän pilaantuneisuus kohteessa Tutkimuksen yhteydessä otetuissa maanäytteissä todettiin paikoin lyijyn, kuparin, sinkin, antimonin, arseenin ja nikkelin sekä PAH-yhdisteiden osalta Valtioneuvoston asetuksessa 4/007 määritetyt kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia, joten tutkimusalueiden maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Koska alueen maankäyttö ei ole muuttumassa ja ampumaratatoiminta alueella jatkuu, ei pilaantuneisuuden arvioinnin tavoitteena tässä yhteydessä ole arvioida puhdistustarvetta, vaan toiminnan aiheuttamia pitkän aikavälin ympäristöriskejä ja niiden hallintamahdollisuuksia. Mikäli arvio kuitenkin osoittaa merkkejä akuutista ympäristö- tai terveysriskistä, arvioidaan myös kunnostustarve. Ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä lyijypitoisuuksia todettiin Sporting-radalla sekä seuraavien kivääri- ja pistooliratojen taustavalleissa: 300 m keskusampumarata, 50 m keskusampumarata, MPKK:n rata, asekäsittelyrata, asekäsittelyrata, pienoiskiväärirata, pistoolirata ja hirvirata. Kenttätestien perusteella vastaavia pitoisuuksia todettiin myös pistooliradoilla ja 3. Korkein laboratorioanalyysissä todettu lyijypitoisuus 6300 havaittiin pistoolirata :n taustavallin iskemäkohdassa. Kuparin vaarallisen jätteen raja-arvo ylittyi 50 m ja 300 m keskusampumaradoilla sekä MPKK:n radalla. Korkein laboratorioanalyysissä todettu kuparipitoisuus oli 660, ja se todettiin 300 m keskusampumaradan taustavallissa syvyydellä 0,9-, m. Kivääriratojen taustavalleissa todettiin yleisesti ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä ja kuparia. Taustavallien lisäksi kuparipitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon pistoolirata :n ampumapaikan edustalla. Sinkin ylempi ohjearvopitoisuus ylittyi 50 m keskusampumaradalla, MPKK:n radalla ja pistoolirata :lla. Korkein sinkkipitoisuus, 540, todettiin MPKK:n radan taustavallissa syvyydellä,-,5 m. Antimonipitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon MPKK:n radalla, asekäsittelyrata :lla, pienoiskivääriradalla, pistoolirata :lla ja hirviradalla. Antimonin pitoisuus oli korkeimmillaan 353 pistoolirata :n taustavallin iskemäkohdassa. Kohteen maaperässä todettujen haitta-ainepitoisuuksien vertailu ainekohtaisiin ohjearvoihin on esitetty taulukossa Projektinro

30 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Taulukko 4: tulosten vertailu viitearvoihin. analyysi lkm yks. min. keskiarvo medi- maks. kynnys- alempi ylempi ongelmaarvo aani arvo ohje- ohje- jäte- arvo raja-arvo Naftaleeni < 0,00 0,035 0,00 0, Asenaftyleeni < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 Asenafteeni < 0,00 0, 0,00 0,5 Fluoreeni < 0,00 0,074 0,00 0,6 Fenantreeni < 0,00 0,54 0,03 5, Antraseeni < 0,00 0, 0,00, Fluoranteeni < 0,00 0,6 0,069 6, Pyreeni < 0,00 0,67 0,05 5,6 Bentso(a)antraseeni < 0,00 0,5 0,04 4, Kryseeni < 0,00 0,57 0,034 4,7 Bentso(b)fluoranteeni 0,0 0,66 0,097 5,5 Bentso(k)fluoranteeni < 0,00 0,33 0,044, Bentso(a)pyreeni < 0,00 0,5 0,034 4,4 0, 5 00 Indeno(,,3-cd)-pyreeni < 0,00 0,3 0,057,6 Bentso(ghi)peryleeni < 0,00 0,33 0,033,6 Dibentso(a,h)-antraseeni < 0,00 0,0 0,0 0,4 PAH yhteensä < 0,6 5,6 0, Arseeni 39 < 0,50 3,4, Barium 39 6,7 4 0 Kadmium 39 < 0,40 < 0,40 < 0,40 < 0, Koboltti 39 0,7,7,6 5, Kromi 39,4,6 7, Kupari 39 7, Elohopea 39 < 0,0 < 0,0 < 0,0 < 0,0 0, Nikkeli 39,,6 5, Lyijy 39 9, Antimoni 39 < 0,50 6 3, Vanadiini 39 3, Sinkki Kohteen maaperän pilaantuneisuuden arviointi tehdään perusarviointina (viitearvovertailu). Kohteen nykyisen käyttötarkoituksen, alueen maaperäolosuhteiden ja todettujen haitta-aineiden ominaisuuksien perusteella maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa pohjavesialueen ulkopuolisilla radoilla voidaan käyttää viitearvoina VNa 4/007 esitettyjä ylempiä ohjearvoja. Ohjearvotarkastelun perusteella kohteen maaperä on pilaantunut lyijyllä, kuparilla, sinkillä ja antimonilla. Pohjavesialueella sijaitsevalla pienoiskivääriradalla voidaan pilaantuneisuuden arvionnissa Vna 4/007 esitettyjä kynnysarvoja. Ohjearvotarkastelun perusteella kohteen maaperä on pilaantunut lyijyllä, kuparilla, sinkillä ja antimonilla. Kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien aiheuttamia riskejä on arvioitu tarkemmin kohdassa... Riskitarkastelu.. Kriittiset aineet ja niiden ominaisuudet Kohteesta otetuissa maanäytteissä todettiin lyijyn, kuparin, sinkin, antimonin, arseenin ja nikkelin sekä PAHyhdisteiden osalta kynnysarvojen ylityksiä. Lyijyn ja kuparin pitoisuudet ylittivät korkeimmillaan ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon. Sinkin ja antimonin pitoisuudet ylittivät korkeimmillaan ylemmän ohjearvon. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus, fenantreenin, fluoranteenin ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet ylittivät korkeimmillaan alemman ohjearvon. Muita analysoituja yhdisteitä ei todettu alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Kriittisiksi haitta-aineiksi valitaan lyijy, kupari, sinkki ja antimoni, eli haitta-aineet, joiden pitoisuudet tutkimusalueen maaperässä ylittivät ylemmän ohjearvon. Kohteen maaperässä todetut raskasmetallit ovat heikosti veteen liukenevia, ja siksi heikosti maaperässä kulkeutuvia. Erityisesti suurimpina pitoisuuksina todettu lyijy on niukkaliukoinen ja saostuu helposti. Kulkeutumiseen maaperässä vaikuttavat mm. metallien olomuoto ja maaperän kemialliset olot, erityisesti ph, sekä maaperän vedenläpäisevyys, kerrosrakenne ja orgaanisen aineksen määrä. Karkeassa, ja hyvin vettä Projektinro

31 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT läpäisevässä maaperässä haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen on todennäköisempää kuin tiiviissä, hienorakeisessa maassa. Orgaaninen aines pidättää ja sitoo hyvin lyijyä ja kuparia. Happamat ja hapettavat olosuhteet lisäävät lyijyn liukoisuutta. Useimmat raskasmetallit, kuten myös lyijy, antimoni, sinkki ja kupari ovat hyvin niukkaliukoisia neutraaleissa ja emäksisissä olosuhteissa. Happamassa ympäristössä liukoisuus kasvaa. Kupari sitoutuu melko tiukasti maaperään, mikäli maaperän ph on yli 6. Antimoni on puolimetalli, joka happamassa (ph <4) maaperässä on suhteellisen hyvin kulkeutuvaa. Sinkki voi maaperässä muodostaa erilaisia kompleksiyhdisteitä, joista monet ovat liukoisia ja helposti liikkuvia... Riskien luonnehdinta... Kulkeutuminen Kulkeutuminen maaperässä sekä kulkeutuminen pinta- ja pohjaveteen Kriittisten raskasmetallien leviämistä voi kohteen alueella tapahtua lähinnä maaperään imeytyvän veden välityksellä syvempiin maakerroksiin. Todetut haitta-aineet ovat heikosti veteen liukenevia, ja siksi heikosti maaperässä kulkeutuvia. Maaperässä todettujen pitoisuuksien ollessa hyvin suuria, voivat metallit, etenkin lyijy ja antimoni, pitkän ajan kuluessa kulkeutua maaperään imeytyvän veden mukana laajemmalle alueelle tai pohjaveteen. Haitta-aineiden kulkeutumiseen vaikuttavat sekä maaperän että haitta-aineiden ominaisuudet. Ampumarata-alueet ovat päällystämättömiä, joten sadevesi suotautuu maaperään, mikä voi edistää kulkeutumista. Myös alueen pääasiassa hiekasta koostuva ja hyvin vettä läpäisevä maaperä edistää kulkeutumista syvempiin maakerroksiin ja pohjaveteen. Kaikki vesi ei kuitenkaan imeydy maaperään, vaan osa kulkeutuu pintavaluntana ja ampumaratojen salaojituksia pitkin ojiin. Veteen liuenneet raskasmetallit voivat kulkeutua ojavesien mukana mereen. Osa raskasmetalleista saattaa kertyä sedimenttiin. Pohjaveden pilaantumisriski on yleensä suurempi haulikkoradoilla kuin kivääri- ja pistooliradoilla, koska haulit päätyvät suoraan maaperään laajalle alueelle ja luotiradoilla on usein riskejä vähentäviä ratarakenteita. Lisäksi haulien rapautuminen on niiden pienen koon vuoksi nopeampaa kuin luotien. Tutkimuksessa haulikkoradoilla todetut maaperän raskasmetallipitoisuudet olivat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin pitoisuudet kivääriradoilla. Pilaantuneisuuden arvioidaan ampumaradoilla rajoittuvan pintamaahan, lukuun ottamatta taustavalleja, joissa pilaantuneisuuden arvioidaan suurimmillaan ulottuvan noin 5 m syvyyteen iskemäkohdasta. Tutkimuksen yhteydessä ei tehty havaintoja pohjavedestä, joten pohjaveden pinnan korkeudesta tutkimusalueella ei ole tietoja. Pienoiskivääriradan viereen asennetussa pohjavesiputkessa GA pohjavedenpinta on noin 5,3 m syvyydellä maanpinnasta (n. tasolla +,5). Lähellä MPKK:n rataa sijaitsevassa pohjavesiputkessa pohjaveden pinta on vaihdellut tasolla +0,99...+,67. Pienoiskivääriradan pohjavesiputkesta otetussa näytteessä ei todettu talousveden laatuvaatimukset ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Näytetulosten perusteella taustavallissa todetut raskasmetallit eivät ole kulkeutuneet pohjaveteen pohjavesiputken edustamalla alueella. Muiden tutkittujen ampumaratojen läheisyydessä ei ole pohjavesiputkia, sillä ne eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Näiden ratojen osalta ei ole tietoa haitta-aineiden esiintymisestä pohjavedessä. Todetut haitta-aineet eivät normaalioloissa ole haihtuvia, joten kulkeutumista maaperässä huokoskaasuna ei tapahdu. Kulkeutuminen pohjavedessä Pienoiskivääriradan pohjavedessä ei ole todettu raskasmetalleja, joten kulkeutumista pohjavedessä ei arvioida merkittäväksi kulkeutumisreitiksi vedenottamon käytön kannalta. Kulkeutuminen pintavedessä Pintavaluntana ja salaojia pitkin ojaveteen levinneet raskasmetallipitoiset pintaveden voivat kulkeutua pintavesien mukana mereen tai kertyä oja- ja merisedimenttiin. Koska etenkin haulikkoradan ojavesinäytteessä todettiin merkittävästi kohonnut pitoisuus lyijyä, arvioidaan kulkeutuminen pintavedessä mahdolliseksi kulkeutumisreitiksi Projektinro

32 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Kulkeutuminen pölyämällä Lyijy, sekä vähäisemmässä määrin myös muut metallit, leviävät ilmassa sekä rikkoutuneista luodeista syntyvän pölyn, että metallipitoisen maan pölyämisen vuoksi. Metallit voivat levitä maaperän pintaosista lähinnä tuulen nostattaman pölyämisen seurauksena. Kulkeutumisriskiä pölyämällä vähentää se, ettei alueella ole ajoneuvoliikennettä eikä siellä normaalikäytössä suoriteta kaivutöitä. Merkittävin pölyämällä kulkeutuva metalli on lyijy, sillä sen määrä luodeissa ja hauleissa on suurin. Pölyämistä esiintyy sekä maalialueella että ampumapaikalla. Maaperässä todetut haitta-aineet eivät normaalioloissa ole haihtuvia, joten haihtumista ulkoilmaan ja sitä kautta hengityksen kautta tapahtuvaa altistumista ei arvioida tapahtuvan. Suora altistus Ampumaradat ovat päällystämättömiä ja pilaantuma sijaitsee suurimmaksi osaksi pintamaassa. Altistuminen pintamaan suoran kosketuksen (ihokosketus ja nieleminen) kautta on kohteen käyttö huomioiden mahdollista. Muita merkittäviä kulkeutumisreittejä ei tehtyjen havaintojen perusteella tunnistettu.... Vastaanottajat Alueen käyttäjät: Todetut haitta-ainepitoisuudet ovat suurimmillaan maaperän pintakerroksissa. Alueen käyttäjät saattavat altistua haitta-aineille suoran ihokosketuksen tai pölyävän maa-aineksen nielemisen seurauksena. Kohteen käyttäjät eivät kuitenkaan juurikaan liiku taustavallilla, jossa suurimmat haittaainepitoisuudet todettiin. Todettujen haitta-ainepitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan merkittävää riskiä kohteen käyttäjille nykytilanteessa eikä tulevaisuudessa, mikäli alueen käyttötarkoitus säilyy nykyisen kaltaisena. Haitta-ainepitoista maa-ainesta käsiteltäessä (esim. kaivun yhteydessä) on kuitenkin huomioitava asianmukainen suojautuminen sekä estettävä haitta-ainepitoisen maa-aineksen leviäminen ympäristöön. Pohjaveden käyttäjät: Pienoiskiväärirata sijaitsee pohjavesialueella, jolla on vedenottamo. Etäisyys pienoiskivääriradalta vedenottamolle on noin 350 m. Pohjaveden virtaussuunnasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta asiantuntija-arvion mukaan on todennäköisesti kohti vedenottamoa. Vedenottamo toimii varavedenottamona, joten tällä hetkellä alueen pohjavettä ei käytetä. Pienoiskivääriradan pohjavesiputkessa ei analyysitulosten mukaan todettu raskasmetalleja, joten vaikka vedenottamo myöhemmin otettaisiin käyttöön, eivät käyttäjät analyysitulosten perusteella altistuisi raskasmetalleille. Muu kohdealue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä tutkimusalueen läheisyydessä ole talousvesikäytössä olevaa kaivoa. Etäisyys varavedenottamona toimivalle lähimmälle vedenottamolle on ampumaradasta riippuen m. Pohjaveden virtaussuunnan ei arvioida olevan ampumarata-alueilta kohti vedenottamoa...3 Riskien hallinta Riskien tarkastelun perusteella maaperässä todettujen haitta-ainepitoisuuksien ei arvioida alueen nykyinen käyttö ja geologiset olosuhteet huomioiden aiheuttavan välitöntä ympäristöhaittaa tai terveysriskiä, joten maaperän kunnostukselle ei ole välitöntä tarvetta. Merkittävin riski todetuista haitta-ainepitoisuuksista aiheutuu pölyämisen ja suoran altistuksen kautta alueen käyttäjille. Todetuista haitta-ainepitoisuuksista ei sen sijaan arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä pohjavedelle: pienoiskivääriradalle asennettiin tutkimusten yhteydessä pohjaveden tarkkailua varten havaintoputki, josta otetussa vesinäytteessä ei todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Pienoiskivääriradan sijainnin vuoksi pohjaveden raskasmetallipitoisuuksia ehdotetaan kuitenkin seurattavaksi. Pintavesien kautta kulkeutuvat haitta-aineet saattavat aiheuttaa riskin ympäristölle. Mikäli kohteessa suoritetaan taustavallin korjausta tai muuta maan kaivua, tulee maaperän haittaainepitoisuudet ja niiden aiheuttamat riskit ottaa huomioon Projektinro

33 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT 9.0 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 9. Johtopäätökset Alueen maaperän pilaantuneisuutta arvioitiin ns. perusarviointina vertaamalla maanäytteissä todettuja haittaainepitoisuuksia valtioneuvoston asetuksen (Vna 4/007) mukaisiin ylempiin ohjearvoihin. Ylempiä ohjearvoja on käytetty, koska toiminnot eivät sijaitse erityisen herkällä alueella eikä kohteen käyttötarkoituksessa ole tapahtumassa muutosta. Maaperän todettiin pilaantuneen lyijyllä, kuparilla, sinkillä ja antimonilla. Lisäksi haulikkoradoilla todettiin alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä (fenantreeni, fluoranteeni, bentso(a)pyreeni, tot- PAH). Pilaantuneisuus oli suurinta kivääri- ja pistooliratojen taustavallien iskemäkohdissa ja noin -,5 m syvyydessä iskemäkohdasta. Pienoiskivääriradalta otetussa pohjavesinäytteessä ei todettu talousveden laatuvaatimukset ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Haulikkoradalla kulkevasta ojasta otetussa pintavesinäytteessä todettiin kohonnut pitoisuus lyijyä. 300 m kivääriradalta, MPKK:n radalta sekä asekäsittelyrata :ltä lähtevistä ojista otetuissa pintavesinäytteissä todettiin kohonneita pitoisuuksia lyijyä, sinkkiä ja kuparia. MPKK:n radalta lähtevässä ojassa todettiin lisäksi kohonnut pitoisuus nikkeliä. Kvalitatiivisen riskitarkastelun perusteella tutkimuksen yhteydessä todettujen haitta-ainepitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan kohteen nykykäytössä välitöntä riskiä ihmisille tai ympäristölle. Maaperässä todettujen haitta-ainepitoisuuksien arvioidaan kuitenkin aiheuttavan mahdollisen riskin pintavesien ja pohjaveden laadulle. Pienoiskiväärirataa lukuunottamatta pohjaveden laadusta ei alueella ole tutkimustietoa. Pohjavesianalyysitulosten perusteella pienoiskivääriradalta ei kulkeudu haitta-aineita kohti vedenottamoa. Muut ampumaradat sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella, ja koska pohjavesi niiden alueelta purkaa merelle päin, ei haitta-aineita oleteta kulkeutuvan kohti vedenottamoa. 9. Toimenpide-ehdotukset Tutkimuskohteella on todettu maaperässä yli Vna 4/007 mukaisen ylemmän ohjearvopitoisuuden olevia haitta-ainepitoisuuksia, ja pienoiskivääriradalla kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Ohjearvovertailun perusteella alueen maaperä on paikoin pilaantunutta. Riskinarvioinnin perusteella alueella ei ole sen nykyisellä käytöllä merkkejä akuutista ympäristö- tai terveysriskistä, joten maaperän puhdistamiselle ei arvioida olevan välitöntä tarvetta. Maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet tulee ottaa huomioon alueella mahdollisesti tehtävien kaivutöiden, esim. taustavallien kunnostus, yhteydessä tai mikäli alueen maankäyttö muuttuu. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivu edellyttää ympäristöteknistä valvontaa eli haitta-ainepitoisuuksien tarkistamista ja massojen ohjausta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Haittaainepitoisten massojen kaivu ja poisto edellyttää ilmoittamaan pilaantuneen maaperän puhdistuksesta Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle nk. PIMA-ilmoituksen avulla. Ilmoitus, ja siihen sisältyvä kunnostussuunnitelma jätetään ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi viimeistään 30 vrk ennen kunnostustoimenpiteisiin ryhtymistä. Kohteessa ehdotetaan suoritettavaksi pohjaveden jatkotarkkailua pienoiskivääriradalle asennetusta pohjavesiputkesta. Lisäksi muilla ampumaradoilla ehdotetaan jatkettavaksi säännöllistä pinta- ja pohjavesien tarkkailua. LÄHDELUETTELO: Puolustushallinto/Ramboll, Parhaat käyttökelpoiset tekniikan ja parhaat käytännöt ulkona sijaitsevien ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinnassa ( BAT-selvitys ), valmisteilla. Puolustushallinto, Santahaminan varuskunta, Ampumaratojen tietokortit Ympäristöhallinto, Hertta-tietokanta, Geologian tutkimuskeskus, Geokartta-palvelu, Projektinro

34 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT Raportti allekirjoitussivu GOLDER ASSOCIATES OY Maiju Juntunen Eeva Käpyaho QA: JRa FI (Helsinki,Suomi), Helsinki, Suomi Toimitusjohtaja / Managing Director Kim Brander. g:\golder\jra\phrakl\-034 phrakl santahamina\santahamina ampumaratojen tutkimus, ympäristölupaan\raportointi\a0\-034 ympäristötekninen tutkimusraportti a0.docx Projektinro 50034

35 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT LIITE A Sijaintikartta Tutkimusalueiden sijainti Vesinäytepisteiden sijainti Pohjavesialuekartta Projektinro 50034

36 N Maanmittauslaitos 44/KP/04 MERKKIEN SELITYS Tutkimuskohde Kohde: Puolustushallinto, Santahaminan ampumaradat PROJEKTI PHRAKL Sanhtahamina PROJEKTI NUMERO ASIAKKAAN PRO.NRO PIIR.NRO SISÄLTÖ Sijaintikartta SUHDE :0 000 SUUNNITTELIJA PIIRTÄJÄ MJU MJU RUOSILANKUJA 3E, HELSINKI, FINLAND TARKASTAJA PVM TEL FAX JRA 0 ASIAKIRJA Ympäristötekninen tutkimusraportti ARKKIKOKO A4

37

38 ETRS-TM35FIN L4 L GA L L3 L m TARKISTA TULOSTEEN MITTAKAAVA MERKINNÄT: K.OSA/KYLÄ KORTTELI/TILA KOHDE TONTTI/RN:O PHRAKL Santahamina PROJEKTINUMERO ASIAKKAAN PROJ.NRO. PIIR. NRO SISÄLTÖ Vesinäytepisteiden sijantikartta SUHDE :5000 RUOSILANKUJA 3 E, HELSINKI PUH FAX SUUN. MJU TARKASTAJA JRA TEKIJÄ LTA PVM ASIAKIRJA Ympäristötekninen tutkimusraportti TIEDOSTON NIMI 50034_YTTR.dwg ARKKIKOKO A4 SUUN. ALA YMP

39 N Maanmittauslaitos 44/KP/04 MERKKIEN SELITYS Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Tutkimuskohde Kohde: Puolustushallinto, Santahaminan ampumaradat PROJEKTI PHRAKL Sanhtahamina PROJEKTI NUMERO ASIAKKAAN PRO.NRO PIIR.NRO SISÄLTÖ Pohjavesialuekartta 3 SUHDE :0 000 SUUNNITTELIJA PIIRTÄJÄ MJU MJU RUOSILANKUJA 3E, HELSINKI, FINLAND TARKASTAJA PVM TEL FAX JRA 0 ASIAKIRJA Ympäristötekninen tutkimusraportti ARKKIKOKO A4

40 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT LIITE B Yhteenvetotaulukot Projektinro 50034

41 YHTEENVETOTAULUKKO Maanäytteet, raskasmetallit (3) Projektin nimi: PHRAKL Santahamina Laboratorioanalyysit: Projektin numero: ALS Oy Asiakkaan viite: Kenttämittaukset: Projektipäällikkö: Eeva Käpyaho Kenttähenkilö: Maiju Juntunen, Jari Mattila Metallit: Innov-X röntgenfluoresenssianalysaattori NÄYTETIEDOT Kairauksen päättyminen KENTTÄ- MITTAUKSET LABORATORIOANALYYSIT Metallit ja puolimetallit HAVAINNOT Näytteenotto pvm. Näyte numero Syvyys m Maalaji Näytteen kuvaus As Cu Ni Pb Zn Sb As Ba Cd Co Cr Cu Hg Ni Pb Sb V Zn Haivainnot seulaylitteestä 0.. Kokooma 0,0-0, Sr/Hk Asekäsittelyrata, kenttä < 5 3,3 < 0,40 3,5 0 < 0,0 5, 60, 4 0 Kiviä 0.. Kokooma 0,0-0, Hk MPKK, kenttä < 9 0 < < 5 Kiviä, juuria 0.. Kokooma 3 0,0-0, Sr/Hk MPKK, ampumapaikan edusta < 0 39 < < 5 Kiviä, juuria 0.. Kokooma 4 0,0-0, Hk MPKK,. välivalli < 7 75 < < 50 metallin pala, kiviä, juuria, puuta 0.. Kokooma 5 0,0-0, Hk, org MPKK,. välivalli 9 6 < 7 9 < 4 Kiviä, puuta, juuria 0.. Kokooma 6 0,0-0, Hk MPKK, etuvalli 4 05 < < 5 3, 0 < 0,40 3, 0 74 < 0,0 9,9 7, Kiviä, juuria.. Kokooma 7 0,0-0, Hk, Si Keskusampumarata 300m, kenttä < 4 < 5 < 49 Kiviä, juuria.. Kokooma 0,0-0, Hk, org Keskusampumarata 300m, ampumapaikan edusta 55 < 5 56 < 49 3,9 7 < 0,40,9 7,6 37 < 0,0 3,0 66 3,0, 3 Kiviä, juuria.. Kokooma 9 0,0-0, Hk Keskusampumarata 300m,. välivalli < 9 9 < 7 9 < 50 iso ja pieni hylsy, kiviä, juuria.. Kokooma 0 0,0-0, sihk Keskusampumarata 300m,. välivalli < 5 9 < < 56 Kiviä, puuta.. Kokooma 0,0-0, Hk Keskusampumarata 300m, 3. välivalli < 6 3 < < 49 Kiviä, juuria.. Kokooma 0,0-0, Hk, org Keskusampumarata 300m, etuvalli < 60 < 95 < 4 Kiviä, juuria.. Kokooma 3 0,0-0, Hk Keskusampumarata 50 m, kenttä 6 < 39 6 < 49 Kiviä, juuria.. Kokooma 4 0,0-0, Hk Keskusampumarata 50m, ampumapaikan edusta 9 < < 47 Kiviä, puuta, ruohoa.. Kokooma 5 0,0-0, Hk Keskusampumarata 50m,. välivalli (50m) < 4 54 < 49 Nappi, kiviä, juuria.. Kokooma 6 0,0-0, Hk Keskusampumarata 50m,. välivalli (00m) < 0 7 < 46 6 < 49,5 5 < 0,40,4 3,5 < 0,0, 56 < 0,50 6, 5 hylsy, kiviä.. Kokooma 7 0,0-0, Hk Keskusampumarata 50m, etuvalli < 5 03 < < 49 Kiviä, juuria.. Kokooma 0,0-0, Hk Pienoiskiväärirata, ampumapaikan edusta < 7 7 < 4 94 < 49 hylsy, kiviä, ruohoa, juuria.. Kokooma 9 0,0-0, Hk Pienoiskiväärirata, kenttä < 6 < < 54 Kiviä, juuria.. Kokooma 0 0,0-0, Hk, org Pienoiskiväärirata, etuvalli < 4 46 < < 5,3 7 < 0,40, 6,0 3 < 0,0 4,4 545,3 3 luoti, metallin kappale, kiviä,.. Kokooma 0,0-0, Hk, org Asekäsittelyrata, penkka 0-0,7 m < 6 55 < < 45 Kiviä, juuria.. Kokooma 0,0-0, Hk, org Asekäsittelyrata, penkka 0,7-,4 m < < < 45,3 40 < 0,40 3,3,5 303 < 0,0 5,4 00,9 4 luoti, metalllin kappale, hylsyä,.. Kokooma 3 0,0-0, Hk, org Asekäsittelyrata, penkka,4-, m < 394 < 5 39 < 44 metallin kappaletta, kiviä, juuria.. Kokooma 4 0,0-0,5 sepeli/hk Asekäsittelyrata, kenttä < 3 < < 5 0,0 43 < 0,40 5,9 3 4 < 0, ,6 49 Paljon kiviä Kentälle tuotu uutta mursketta kesällä.. Kokooma 5 0,5 sepeli/hk Asekäsittelyrata, kenttä 9 < 5 95 < 5 Paljon kiviä 0 noin 0 cm.. Kokooma 6 0,0-0, Hk, org Pistoolirata, ampumapaikan edusta 7 7 < < 45 hylsyä, kiviä, juuria.. Kokooma 7 0,0-0, Hk Pistoolirata, kenttä 7 < < 47 Kiviä.. Kokooma 0,0-0, Hk Pistoolirata, ampumapaikan edusta < < 4,4 < 0,40,7 9, 4 < 0,0 6, hylsyä, kiviä.. Kokooma 9 0,0-0, Hk, org Pistoolirata, kenttä 5 < < 44 Kiviä, juuria.. Kokooma 30 0,0-0, Hk, org Pistoolirata 3, ampumapaikan edusta < 9 4 < < 4 9 hylsyä, kiviä, juuria.. Kokooma 3 0,0-0, kihk, org Pistooirata 3, kenttä 65 < 7 45 < 45 Kiviä, puuta.. Kokooma 3 0,0-0, kihk Hirvirata, ampumapaikan edusta < 7 < < 47 Kiviä, juuria.. Kokooma 33 0,0-0, Hk Hirvirata, kenttä < 5 5 < < 43 Märkä, ei pystytty seulomaan.. Kokooma 34 0,0-0, Hk, org Hirvirata, etuvalli 6 47 < , 7 < 0,40,9 5,4 5 < 0,0 3,0 354,,5 35 Kiviä, juuria.. Kokooma 35 0,0-0, Org, Hk Trap-rata. Vasen laita 0-00m < < 5 < < 5.. Kokooma 36 0,0-0, Org, Hk, Si Trap-rata. Vasen laita 00-50m < 3 < 5 < 9,0 0 < 4.. Kokooma 37 0,0-0, Org, Hk, Si Trap-rata. Vasen laita 50-50m < 3 < 7 < 5 9 < 34.. Kokooma 3 0,0-0, Org, Hk Trap-rata. Keskilinja 0-00m 50 < 7 < 360,0 < 7.. Kokooma 39 0,0-0, Org, Hk Trap-rata. Keskilinja 00-50m < 6 < < 9.. Kokooma 40 0,0-0, Org, Hk Trap-rata. Keskilinja 50-0m 9 < < < 36,4 < 0,40 3,6 5 9,7 < 0,0 6,9 < 0,50.. Kokooma 4 0,0-0, Org, Hk Trap-rata. Oikea laita 0-00m < 4 < 9 < < 44.. Kokooma 4 0,0-0, Org, Hk Trap-rata. Oikea laita 00-40m 9 < 9 < 50 3 < 43.. Kokooma 43 0,0-0, Hk, Org Sporting-rata. Keskilinja 0-30m, aukea kenttä < 7 < 0 < 0 4 < 46.. Kokooma 44 0,0-0, Org, Hk Sporting-rata. Keskilinja 30-0m < 7 < 6 < Kokooma 45 0,0-0, Org, Hk Sporting-rata. Keskilinja 0-0m 0 < 7 < 4 6 < 35.. Kokooma 46 0,0-0, Hk, Org Sporting-rata. Oikea laita 0-00m < < 9 < < 44.. Kokooma 47 0,0-0, Org, Hk Sporting-rata. Oikea laita 00-0m < 9 < 7 < 56 < 0 < ,9 < 0,40,5 9,7 3 < 0,0 6, Kokooma 4 0,0-0, Hk, org Skeet-rata. Nurmikenttä ampumapaikan edessä n < 30 < 5, < 0,40,9,9 7,5 < 0,0 5, 9, < 0, Kokooma 49 0,0-0, Org, Hk Skeet-rata. Saari kaislikon 0m takana, n m 6 6 < ,0 < S 0,0-0,3 Hk Asekäsittelyrata ampumapaikalta < < < 65 4 luotia, kiviä 0.. 0,3-0,6 Hk Taustavalli < < 0,40 4, < 0,0, metallikappale, muovin pala, 0.. 0,6-0,9 Hk, Si < < < 49 puutikkuja kuparin väristä palaa, kiviä 0.. 0,9 -, Hk 5 5 < < 53 Kiviä 0.., -,5 Hk < 9 0 < 6 06 < 5 luoti, kiviä 0..,5 -, Hk < 35 6 < < 54 Kiviä 0.., -, Tv, Hk 4 39 < < 40 3,6 36 < 0,40 3, < 0,0 6,6 390, 6 76 Kiviä, puuta Kostea 0.. S 0,0-0,3 Hk Asekäsittelyrata < < < 6 Muovikorkki, puuta, kiviä 0.. 0,3-0,6 kihk Taustavalli < < < 56 Kiviä 0.. 0,6-0,9 kihk, Si < 34 0 < < 56 metallikappale, mustaa saostumaa 0.. 0,9 -, kihk < < 63 9,0 6 < 0,40 4,0 695 < 0,0 6, (hiiltä?), metallikappale, paljon kiviä paljon kiviä 0.., -,5 kihk < 34 0 < < 57 Mustaa saostumaa (hiiltä?), paljon 0..,5 -, kihk < 3 0 < < 54 kiviä Kiviä 0.., -, sihk 7 0 < < 5 Kiviä 0.. S3 0,0 + 0,3 Hk MPKK, radan 3 kohta taustavallissa < < < 5 4 luotia, 3 muuta metallikappaletta, Iskelmäkohta (näyte lapiolla) 0.. 0,0-0,3 Hk < < < 56 Kiviä puun paloja Taustapenkassa mm. Vanhoja 0.. 0,3-0,6 Hk < 3 54 < < 5 Kiviä autonrenkaita 0.. 0,6-0,9 Hk 7 37 < < 5, 6 < 0,40 3,4 9, < 0,0 6, , Kiviä 0.. 0,9 -, Hk < 9 40 < < 50 Kiviä 0.., -,5 Hk 35 < < 5 Kiviä, villaa 0..,5 -, Hk < 54 < < 5 Kiviä 0.., -, Hk < 7 < < 49 Ei seulaylitettä 0.. S4 0,0-0,3 Hk MPKK, radan 5 kohta taustavallissa < < < 59 luotia, muu metallikappale, puuta 0.. 0,3-0,6 Tv, puu, Hk < < 44 luotia, paljon puuta 0.. 0,6-0,9 Hk, Si < < < 43 Kiviä, puuta 0.. 0,9 -, Hk, puu < < < 4 Kiviä, paljon puuta, m:ssä kovaa (betonia?), vaihdettu 0.., -,5 Hk < < < 6 4,6 5 < 0,40 4, < 0, luotia, kuparin värinen metallipala, paikkaa (5 kohdasta pääse kairalla läpi) 0..,5 -, Hk < < 59 puuta Kiviä, puuta 0.., -,4 Hk < < 55, < 0,40,9 7,5 90 < 0, kivi/lohk./kalli Kiviä, puuta Hk tummaa, kivistä, kosteaa. Yhdistetty 0.. S5 0,0 + 0,4 Hk MPKK, radan 3 kohta taustavallissa < 47 7 < < 59 o Kiviä näytteet Iskemäkohta,-, (näyte ja,-,4 lapiolla) sillä 0.. 0,0-0,3 Hk < < < 49 0,9 < 0,40,0 7, 7 < 0,0 4, 430, 9, 63 3 luotia, muuta metallikappaletta, 0.. 0,3-0,6 Hk 3 5 < < 43 kiviä Kiviä, oksia Kostea 0.. 0,6-0,9 sihk 35 < < 4 Pari kiveä, neulasia Kostea 0.. 0,9 -, sihk < 53 < 30 3 < 50 Kiviä, puuta HUOM! Golder Associates Oy

42 YHTEENVETOTAULUKKO Maanäytteet, raskasmetallit (3) NÄYTETIEDOT KENTTÄ- MITTAUKSET LABORATORIOANALYYSIT Metallit ja puolimetallit HAVAINNOT Näytteenotto pvm. Näyte numero Syvyys m Maalaji Näytteen kuvaus As Cu Ni Pb Zn Sb As Ba Cd Co Cr Cu Hg Ni Pb Sb V Zn Kairauksen päättyminen Haivainnot seulaylitteestä HUOM! 0.., -,5 sihk < < 5 Kiviä 0..,5 -, Hk < 9 40 < 96 6 < 5 Kiviä 0.., -, Hk, Si < 50 Kiviä, savikokkareita 0.., -,5 Hk, Si < < 50 Ei seulaylitettä 0..,5 -, Hk < 5 Valkosininen rapautunut metallipala, 0.., - 3, Hk < < < 5 Kiviä 0.. 3, - 3,5 Hk < < 5 Ei seulaylitettä Kostea 0.. 3,5-4,0 Hk < 9 39 < < 5, 5 < 0,40 3,0 6,9 < 0, Ei seulaylitettä Siistin oloinen hiekka.. S6 0,0-0,3 Hk Keskusampumarata, 300 m < < luotia, 5 muuta metallikappaletta,.. 0,3-0,6 Hk Radan 4 kohta taustavallissa < < 05 5 < 55, 3 < 0,40, 6,4 90 < 0,0 4, ,4 6 3 luotia, 3 muuta metallikappaletta,.. 0,6-0,9 Hk < 4 3 < < 57 4 luotia, 5 muuta metallikappaletta,.. 0,9 -, Hk < < < 53 3 luotia, 5 muuta metallikappaletta,.., -,5 Hk < 0 75 < < 49 metallikappale, kiviä..,5 -, Hk < 7 64 < < 54 luoti, kiviä.., -, Hk < 9 06 < < 4 Pari kiveä.., -,5 Hk < 40 < < 54 metallikappale, kiviä..,5-3,0 Hk < 5 < < 50 luoti, muu metallikappale, kiviä.. 3,0-3,5 Hk < 7 4 < < 5 luoti, muu metallikappale, pari.. 3,5-4,0 Hk < 99 < < 5 0, 9,7 < 0,40,6 5,0 6 < 0,0,5 795, 7,0 luoti, vähän kiviä.. S7 0,0-0,3 Hk Keskusampumarata, 300m < 6 45 < < 56 4 luotia, 3 muuta metallikappaletta,.. 0,3-0,6 Hk Radan 5 kohta taustavallissa < < < 5 luoti, 4 muuta metallikappaletta,.. 0,6-0,9 Hk < < luotia, 4 muuta metallikappaletta,.. 0,9 -, Hk < < 64 3 luotia, 9 muuta metallikappaletta,.., -,5 Hk < 43 7 < < 53 luotia, 3 muuta metallikappaletta,..,5 -, Hk < < < 56, 5 < 0,40,4 6, 0 < 0,0 5, , 0 luotia, muuta metallikappaletta,.., -, Hk < 3 30 < < 49 luotia, pari kiveä.., -,5 Hk < 3 < 46 < 49 metallikappale, vähän kiviä..,5-3,0 Hk < 69 < 6 0 < 49 luoti, muu metallikappale, kiviä.. 3,0-3,5 Hk < 5 0 < < 53 luoti, musta saostuma, vähän.. 3,5-4,0 Hk < 6 7 < < 5 Kiviä Tiiviimpää.. S 0,0-0,3 Hk Keskusampumarata, 300m < < < 57 5 luotia, iso metallikappale, kiviä, Näyte lapiolla kuopasta.. 0,3-0,6 Hk Radan 9 kohta taustavallilssa < < < 50 metallikappaletta, kiviä, puuta Näyte lapiolla kuopasta.. 0,6-0,9 Hk (kairakoneella ei päässyt näytteenottopaikkaan, < < < 59 luotia, 4 muuta metallikappaletta, Näyte käsikairalla kuopan pohjalta.. 0,9 -, Hk näytteet otettu lapiolla/käsikairalla) < < < 5,9 7 < 0,40,4 6,4 660 < 0,0 3, , Kiviä Käsikairalle ei saatu näytettä enää.. S9 0,0 + 0,3 Hk, org Keskusampumarata, 50m < < 6 3,4 < 0,40 5, 7,5 390 < 0, , 47 4 luotia, n. 0 muuta Iskemäkohta. Tummaa, ruosteenvärisiä.. 0,0-0,3 Hk Radan 6 kohta taustavallissa < < < 5 luoti, mustia hiilenpaloja, pikkukiviä.. 0,3-0,6 Hk < 5 < < 49 kiviä, puuta (kuorta).. 0,6-0,9 Hk < 0 5 < < 50 Pieniä kiviä.. 0,9 -, Hk < 3 < 4 3 < 49 Pieniä kiviä.., -,5 Hk < 43 < < 4 Pari kiveä..,5 -, Hk < 9 37 < 7 3 < 50 Puuta, pieniä kiviä.., -, Hk < 0 43 < 3 7 < 50 Pari kiveä, hiiltä.. S0 0,0-0,3 Hk Keskusampumarata, 50m < 35 < < 50 Mustaa hiiltä (?), puuta, kiviä.. 0,3-0,6 Hk Radan 4 kohta taustavallissa < 0 < 3 < 50 metallikappale.. 0,6-0,9 Hk < 3 46 < < 4,0, < 0,40,5 3,9 36 < 0,0, 6 < 0,50 5,7 ruosteinen luoti, pientä ruosteista.. 0,9 -, Hk < 7 < 0 9 < 49 metallipalaa Pari kiveä.., -,5 Hk < 9 4 < < 49 metallikappale, pari kiveä..,5 -, Hk < 0 3 < 05 3 < 49 luoti, pieniä kiviä.., -, Hk < 9 9 < 0 7 < 4 Pari pientä kiveä.. S 0,0-0,3 Hk Keskusampumarata, 50m < < < 5 6 metallikappaletta, vähän puuta,.. 0,3-0,6 hhk Radan kohta taustavallissa < 6 < < 57 kiviä 4 luotia, n. 6 muuta metallikappaletta.. 0,6-0,9 Hk < 39 5 < < 5 5 luotia, 5 muuta metallikappaletta,.. 0,9 -, Hk < 59 < 03 9 < 5 kiviä luoti, muuta metallikappaletta,.., -,5 Hk < 4 0 < < 49 kiviä Pari kiveä..,5 -, Hk < 0 < < 50 puun pala, pieniä kiviä.., -, Hk < 3 74 < < 4 0,9, < 0,40,4 3,7 96 < 0,0,4 65 < 0,50 5,4 9 Pieniä kiviä.., -,5 Hk < 6 3 < < 47 hajonnut luoti, pieniä kiviä..,5-3,0 Hk < 5 95 < < 49 Pieniä kiviä.. 3,0-3,5 Hk < 9 6 < 9 53 < 49 Pari kiveä.. 3,5-4,0 Hk < 6 7 < < 47 Pieniä kiviä.. 4,5-5,0 Si < 5 4 < 0 46 < 47,6 9,6 < 0,40,6 7,7 3 < 0,0,6 55 < 0,50, 4 Ei seulaylitettä Selvästi silttisempi maa.. S 0,0-0,3 Hk Pienoiskiväärirata, taustavalli < 0 43 < < 4 Kiviä, puuta.. 0, - 0,6 Hk noin m kentän oikeasta reunasta < 9 65 < < 46 kivi/lohk./kalli Kiviä, puuta 0,6m:ssä iso kivi tms. Koitettiin porata 4.. S3 0,0 + 0,3 Hk Pienoiskiväärirata, taustavalli < o N. 65 metallikappaletta, ehkä luoteja? eri Iskemäkohta. kohtaa, ei päässyt Maanpinnalla läpi runsaasti.. 0,0-0,3 Hk noin m kentän oikeasta reunasta, betonisen < < 50 Kiviä, juuria harmaita luoteja.. 0,3-0,6 Hk näyttösuojan ja maalitaulujen takana < < 5 metallikappale, tiilenpala, kiviä.. 0,6-0,9 Hk < 45,5 3 < 0,40,6 7,3 40 < 0, metallikappale, kiviä Kostea.. 0,9 -, Hk < 09 < 33 < 46 Käyty läpi käsin, ei havaintoja metallista Kostea, ei pystytty seulomaan.., -,5 hhk < 4 90 < < 45 Märkä, ei pystytty seulomaan..,5 -, hhk < 7 5 < < 4 Märkä, ei pystytty seulomaan. Väri.., -, Si < 9 47 < < 46 Ei seulaylitettä punaruskea Väri punaruskea. Hieman kostea. Kairaus.. S4 0,0 + 0,3 Hk Pienoiskiväärirata, taustavalli < < N. 70 luotia tms metallikappaletta, päättyi Iskemäkohta. kovaan, Pinnassa kivi? paljon luoteja.. 0,0-0,3 Hk noin 5 m kentän vasemmasta reunasta < 9 6 < 3 55 < 5 Vähän vähän kiviä ja juuria.. 0,3-0,6 Hk, org < 7 < 0 < 90 3 < 49 Kiviä, hiiltä.. 0,6-0,9 Hk, org < < 5 Kiviä.. 0,9 -, Hk < 7 < 9 04 < 4 Kiviä, juuria.., -,5 Hk 7 < < 4 Kiviä..,5 -, hhk 6 < < 49 Vähän kiviä, juuria.., -, Hk < 6 6 < 0 36 < 4 3,5 < 0,40,7 7,0 7, < 0,0 3,3 4 < 0,50,3 7 Ei seulaylitettä Kuiva "perusmaa".. S5 0,0-0,3 Hk, multa Asekäsittelyrata < 3 7 < < 46 metallikappaletta, kiviä, puuta/juuria Pintaan tuotu multaa kesällä 0.. 0,3-0,6 Hk, multa kentän oikea sivuvalli < < < 5 3 luotia, muuta metallikappaletta, Sen jälkeen ei juuri ammuttu penkkaan.. 0,6-0,9 Hk noin puolivälissä sivuvallia (noin 30 m < 9 < < 53 Vähän muovilätkä, pieniä kiviä kiviä.. 0,9 -, Hk päädystä kohti sisäänkäyntiä) < 7 < < 5 Vähän kiviä Siisti vaalea Hk.., -,5 Hk < 44 < < 5 tiilen pala, kiviä..,5 -, Hk < 99 < < 50 Kiviä, puuta.., -, Hk < 36 < 64 < 46 Kiviä, puuta Kivinen.., -,5 Hk < 6 3 < 5 95 < 4,5 0 < 0,40,7,0 9 < 0,0 4,0 39 < 0,50 7 Kiviä Kivinen, karkea Hk Golder Associates Oy

43 YHTEENVETOTAULUKKO Maanäytteet, raskasmetallit (3) NÄYTETIEDOT KENTTÄ- MITTAUKSET LABORATORIOANALYYSIT Metallit ja puolimetallit HAVAINNOT Näytteenotto pvm. Näyte numero Syvyys m Maalaji Näytteen kuvaus As Cu Ni Pb Zn Sb As Ba Cd Co Cr Cu Hg Ni Pb Sb V Zn Kairauksen päättyminen Haivainnot seulaylitteestä HUOM!.. S6 0,0-0,3 Hk, multa Asekäsittelyrata < < < 4 luotia, muu metallikappale, kiviä, Pintaan tuotu multaa kesällä 0.. 0,3-0,6 Hk, multa kentän päätyvalli < < 5 3, 30 < 0,40 3, 7, 576 < 0,0 5, luotia, muu metallikappale, kiviä, Ammuntaa sen jälkeen penkkaan.. 0,6-0,9 Hk noin m oikeasta ja noin 9 m vasemmasta < 3 < < 5 metallikappale, kiviä, juuria,.. 0,9 -, Hk, Sa reunasta < 7 9 < < 5 Savinen, ei voitu seuloa.., -,5 Sa/Si 35 0 < < 4 Savinen, ei voitu seuloa..,5 -, Sa/Si < 5 0 < < 4 Savinen, ei voitu seuloa.., -, Sa/Si < 9 6 < < 47 Savinen, ei voitu seuloa.. S7 0,0-0,3 Hk, multa Asekäsittelyrata < 6 < < 45 metallikappaletta, kiviä, puuta/juuria Pintamaata ei muokattu kesällä 0.. 0,3-0,6 Hk, multa kentän vasen sivuvalli 9 47 < < 4 luoti, kiviä, juuria.. 0,6-0,9 Hk noin 0 m päädystä kohti sisäänkäyntiä < 7 30 < 4 34 < 49 Kiviä, juuria/puuta.. 0,9 -, Hk < 6 30 < < 54 Pieniä kiviä.., -,5 Hk 6 9 < < 50, 9 < 0,40 3, 6,4 3 < 0,0 4,4 33 < 0,50 Pieniä kiviä..,5 -, kihk < 6 3 < < 53 Paljon kiviä Kiviinen, karkea Hk.., -, kihk < 9 59 < < 56 Kiviä Kivinen, karkea Hk, pieni näyte.., -,5 khk, Sa < 4 4 < < 4 Vähän kiviä Kivinen, karkea Hk, muuttuu saveksi.. S 0,0-0,3 Hk Pistoolirata < < ,6 74 < 0,40 3, 9,5 00 < 0,0 6, luotia, n. 30 muuta Näyte lapiolla kuopasta.. 0,3-0,6 Hk Taustavalli, ampumapaikan kohta < < 5 3 metallinkappaletta, kiviä, juuria Näyte lapiolla kuopasta.. 0,6-0,9 Hk 6 39 < < 5 Kiviä, juuria Näyte lapiolla kuopasta.. 0,9 -, Hk 9 6 < 4 67 < 49 Kiviä, puuta Näyte käsikairalla kuopan pohjalta.., -,5 Hk < 06 < < 53 Vähän kiviä, juuria Näyte käsikairalla kuopan pohjalta.. S9 0,0-0,3 Hk Pistoolirata 3 < < luotia, metallinkappaletta, kiviä Näyte lapiolla kuopasta.. 0,3-0,6 Hk Taustavalli, ampumapaikan 7 kohta < 36 < < 5 Vähän kiviä, juuria Näyte lapiolla kuopasta.. 0,6-0,9 Hk < 4 < < 5, 3 < 0,40,4 6,4 < 0,0 3,5 55 6, 0 9 Kiviä, pari juurta Näyte lapiolla kuopasta.. 0,9 -, Hk < 4 < < 5 luotia, kiviä Näyte lapiolla kuopasta.., -,5 Hk < 0 9 < 7 7 < 50 Kiviä, juuria Näyte käsikairalla kuopan pohjalta..,5 -, Hk, org < 33 < < 5 Vähän kiviä, juuria Näyte käsikairalla kuopan pohjalta.., -,0 Hk < 4 < < 53 Kiviä, juuria Näyte käsikairalla kuopan pohjalta.. S0 0,0-0,3 Hk Pistoolirata < 6 77 < luotia, n. 30 muuta Iso kivi/kallio loivasti koko kuopan.. 0,3-0,6 Hk Taustavalli, ampumapaikan 9 kohta < 4 47 < < 54 4 luotia, 3 muuta metallinkappaletta, syvyydellä. Kuoppa ei pystysuorasti.. 0,6-0,9 Hk < 4 4 < 45 4 < 50 metallikappale, kiviä, juuria alaspäin, vaan tehty viistosti kallion.. 0,9 -, Hk, org < 3 45 < 7 < 45 Kiviä, juuria vieton suuntaisesti..., -,4 Hk, org < 5 36 < < 47,0,5 < 0,40,3 3, < 0,0, , 5,9 7 kivi/lohk./kalli Vähän kiviä, juuria Käsikairalla ei pääse syvemmälle.. S 0,0-0,3 Hk Hirvirata, taustavalli < 3 45 < < 55 luotia, muuta metallikappaletta Näyte lapiolla kuopasta.. 0,3-0,6 Hk < 5 73 < ,6 3 < 0,40, 5, 6 < 0,0 4, , 9 luoti, 6 punertavaa tiilen tms Silttikerros n. 0,4-0,5 m. Lapiolla kuopasta.. 0,6-0,9 Hk < 0 94 < < 4 Kiviä, puuta/juuria Näyte lapiolla kuopasta.. 0,9 -, Hk < 7 7 < < 47 Vähän kiviä, puuta/korsia Osittain hiekka tummaa - sis org? Lapiolla.., -,5 Hk < 3 5 < < 49 Pari kiveä ja juurta kuopasta Näyte käsikairalla kuopan pohjalta..,5 -, Hk < 3 < 95 5 < 50 Vähän kiviä Näyte käsikairalla kuopan pohjalta.., -,0 Hk < 9 3 < 67 3 < 49 Ei seulaylitettä Näyte käsikairalla kuopan pohjalta.. S 0,0-0,3 Hk Hirvirata, taustavalli < 3 37 < 4 97 < 53 luotia, vähän kiviä ja juuria Näyte lapiolla kuopasta.. 0,3-0,6 Hk < 6 4 < 0 47 < 50 Vähän kiviä, juuria/puuta Näyte lapiolla kuopasta.. 0,6-0,9 Hk < 5 < < 50 Vähän kiviä, puuta Näyte lapiolla kuopasta.. 0,9 -, Hk < 5 < < 49 Vähän kiviä, puuta, juuria Näyte lapiolla kuopasta.., -,5 Hk < 9 37 < 0 6 < 49 Kiviä, juuria Näyte lapiolla kuopasta..,5 -, Hk < 7 < 0 3 < 50 < 0,50 6,7 < 0,40 0,7,4,5 < 0,0, 6 < 0,50 3,7 Pari juurta Näyte käsikairalla kuopan pohjalta.., -,9 Hk < 6 7 < < 50 kivi/lohk./kalli Ei seulaylitettä.. S3 0,0-0, Org Trap-rata 6 < 6 < 0,0 < 6 o.. 0,0-0,5 Org, Hk Koekuoppa keskilinjalla, noin 50 m ampuma- < 4 < 7 < ,0 < 3 0,75 < 0,40,3 0 < 0,0 4,4 45 < 0, ,5-0,50 Hk paikalta < 4 < < 43.. S4 0,0-0, Org, Hk Sporting-rata 7 < < < 36 Juuria, puuta.. 0,0-0,5 Hk Kuoppa keskilinjan vasen puoli, noin 35 m < 5 < 0 < 9 7 < 49 Kiekonpala, juuria, kiviä.. 0,5-0,50 Hk ampumapaikalta < 5,0 < 0 < 3 3 < 49 Juuri, kiviä Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo Ongelmajätteen (nyk. vaarallinen jäte) raja-arvo TILASTOTIEDOT HAVAINTOJEN MÄÄRÄ MAKS. KESKIARVO MEDIAANI KESKIHAJONTA , ) MIN. <,0 < 5,0 < 9,0 5 5,0 < 4 < 0,50 6,7 < 0,40 0,7,4 7, < 0,0, 9, < 0,50 3,7 30,0 5434, < 0,40 5, < 0, , 99, ,4 4 < 0,40,7,6 67 < 0,0, ,0 79, , 0 < 0,40,6 7,5 96 < 0,0 5,4 7 3,0 53 3,5 6, ,0 0, 4, ,3 3,9 m:ssä kivi tms, kairalla ei pääse syvemälle. Viereen kaivetussa kuopassa < 0 < 0 Hk Sr Sa Si Mr Hm Tä * ** *** MERKKIEN SELITYKSET ei analyysia alle analyysin määritysrajan alle määritysrajan, mutta määritysraja ylittää viitearvon hiekka sora savi siltti moreeni humuspitoinen/orgaaninen maa-aines täyttömaa Gastrac-mittaus, vähäinen vaste Gastrac-mittaus, keskinkertainen vaste Gastrac-mittaus, merkittävä vaste ) Cr 6+ QA: Rev: JRA A0 Golder Associates Oy

44 YHTEENVETOTAULUKKO Maanäytteet, PAH-yhdisteet Projektin nimi: PHRAKL Santahamina Laboratorioanalyysit: Projektin numero: ALS Oy Asiakkaan viite: Kenttämittaukset: Projektipäällikkö: Eeva Käpyaho Kenttähenkilö: Maiju Juntunen, Jari Mattila Metallit: Innov-X röntgenfluoresenssianalysaattori NÄYTETIEDOT LABORATORIOANALYYSIT PAH-yhdisteet () HAVAINNOT Näytteenotto pvm. Näyte numero Syvyys m Ase- Ase- Fluo- Bentso- Bentso- Bentso- Bentso- Indeno(, Bentso- Dibentso- Naftaleenreenreenseenreenseeni yhteensä Fluo- Fenant- Antra- Py- Kry- PAH Maalaji Näytteen kuvaus nafty- leeni teeni teeni seeni ranteeni ranteeni reeni -pyreeni peryleeni naf- ran- (a)antra- (b)fluo- (k)fluo- (a)py-,3-cd) (ghi)- (a,h)-antraseeni Haivainnot seulaylitteestä.. Kokooma 35 0,0-0, Org, Hk Trap-rata. Vasen laita 0-00m < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,03 < 0,00 0,069 0,049 0,04 0,03 0,0 0,047 0,06 0,057 0,057 0,0 0,53.. Kokooma 36 0,0-0, Org, Hk, Si Trap-rata. Vasen laita 00-50m < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,0 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,6.. Kokooma 37 0,0-0, Org, Hk, Si Trap-rata. Vasen laita 50-50m 0,0 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,056 < 0,00 0,06 0,049 0,035 0,0 0,073 0,06 0,00 0,03 0,04 0,00 0,43.. Kokooma 3 0,0-0, Org, Hk Trap-rata. Keskilinja 0-00m 0,06 < 0,00 0,6 0,069 0,65 0,0,,, 0,7 0,7 0,60 0,76 0,47 0,3 0,5,6.. Kokooma 39 0,0-0, Org, Hk Trap-rata. Keskilinja 00-50m 0,03 < 0,00 < 0,00 0,0 0,00 0,06 0,077 0,09 0,04 0,033 0,097 0,044 0,04 0,05 0,033 0,0 0,66.. Kokooma 40 0,0-0, Org, Hk Trap-rata. Keskilinja 50-0m < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,0 < 0,00 0,03 0,07 < 0,00 < 0,00 0,0 0,0 < 0,00 0,03 0,0 < 0,00 < 0,6.. Kokooma 4 0,0-0, Org, Hk Trap-rata. Oikea laita 0-00m < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,06 < 0,00 0,035 0,03 0,030 0,034 0,05 0,05 0,034 0,03 0,09 < 0,00 0,3.. Kokooma 4 0,0-0, Org, Hk Trap-rata. Oikea laita 00-40m < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,0 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,07 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,6.. Kokooma 43 0,0-0, Hk, Org Sporting-rata. Keskilinja 0-30m, aukea kenttä 0,095 < 0,00 0,3 0,6,7 0,30 3,6 3,4 3,0 3, 4,4,0,,4,6 0, Kokooma 44 0,0-0, Org, Hk Sporting-rata. Keskilinja 30-0m < 0,00 < 0,00 0,0 0,04 0,03 0,06 0,07 0,07 0,06 0,07 0,3 0,044 0,05 0,06 0,046 0,00 0,0.. Kokooma 45 0,0-0, Org, Hk Sporting-rata. Keskilinja 0-0m < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,05 < 0,00 0,04 0,035 0,030 0,033 0,07 0,05 0,06 0,03 0,030 0,0 0,36.. Kokooma 46 0,0-0, Hk, Org Sporting-rata. Oikea laita 0-00m < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,0 < 0,00 0, 0,0 0,097 0,07 0,3 0,07 0, 0,07 0,077 0,04 0,9.. Kokooma 47 0,0-0, Org, Hk Sporting-rata. Oikea laita 00-0m < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,03 < 0,00 0,054 0,04 0,03 0,09 0,076 0,030 0,0 0,03 0,06 < 0,00 0,37.. Kokooma 4 0,0-0, Hk, org Skeet-rata. Nurmikenttä ampumapaikan edessä n. 0- < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,03 < 0,00 0,056 0,05 0,03 0,046 0,05 0,06 0,03 0,09 0,030 < 0,00 0,4.. Kokooma 49 0,0-0, Org, Hk Skeet-rata. Saari kaislikon takana, n m < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,04 < 0,00 0,06 0,0 0,06 < 0,00 0,040 0,05 0,06 0,0 0,0 < 0,00 0,9.. S3 0,0-0, Org Trap-rata 0,06 < 0,00 0,47 0,7,3 0,5,,3,3,4,0 0,60, 0,34 0,39 0, 4.. 0,0-0,5 Org, Hk Koekuoppa keskilinjalla, noin 50 m ampuma- 0,074 < 0,00 0,5 0, 0,94 0,3 0,33 0,49 0,49 0,57 0,3 0,7 0,5 0,09 0,5 0,040 4,5.. 0,5-0,50 Hk paikalta < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,03 0,04 < 0,00 < 0,00 0,05 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,6.. S4 0,0-0, Org, Hk Sporting-rata 0,30 < 0,00 0,5 0,6 5,,0 6, 5,6 4,9 4,7 5,5,7 4,4,6,5 0,4 4 Juuria, puuta.. 0,0-0,5 Hk Kuoppa keskilinjan vasen puoli, noin 35 m 0,09 < 0,00 0,0 0,033 0, 0,06 0,7 0,9 0,7 0,7 0,6 0,43 0,6 0,37 0,37 0, 5,3 Kiekonpala, juuria, kiviä.. 0,5-0,50 Hk ampumapaikalta < 0,00 < 0,00 0,045 0,0 0,0 0,043 0,9 0,5 0,9 0, 0,0 0,09 0,6 0, 0, 0,035,9 Juuri, kiviä Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo Ongelmajätteen (nyk. vaarallinen jäte) raja-arvo TILASTOTIEDOT HAVAINTOJEN MÄÄRÄ MIN. MAKS. KESKIARVO MEDIAANI KESKIHAJONTA 0, < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 0,0 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,6 0,30 < 0,00 0,5 0,6 5,,0 6, 5,6 4,9 4,7 5,5,7 4,4,6,6 0,4 4 0,035 < 0,00 0, 0,074 0,54 0, 0,6 0,67 0,5 0,57 0,66 0,33 0,5 0,3 0,33 0,0 5,6 0,00 < 0,00 0,00 0,00 0,03 0,00 0,069 0,05 0,04 0,034 0,097 0,044 0,034 0,057 0,033 0,0 0,53 0, , 0,6, 0,5,5,4,,,5 0,7, 0,7 0,74 0,3 QA: Rev: < 0 < 0 Hk Sr Sa Si Mr Hm Tä * ** *** MERKKIEN SELITYKSET ei analyysia alle analyysin määritysrajan alle määritysrajan, mutta määritysraja ylittää viitearvon hiekka sora savi siltti moreeni humuspitoinen/orgaaninen maa-aines täyttömaa Gastrac-mittaus, vähäinen vaste Gastrac-mittaus, keskinkertainen vaste Gastrac-mittaus, merkittävä vaste JRA A0 Golder Associates Oy

45 YHTEENVETOTAULUKKO Vesinäytteet, raskasmetallit () Projektin nimi: Projektin numero: Asiakkaan viite: Projektipäällikkö: Kenttähenkilö: Näytteenotto pvm. Näyte numero Veden pinta 0.4. GA 6,7 pp NÄYTETIEDOT PHRAKL Santahamina Eeva Käpyaho Maiju Juntunen, Jari Mattila Näytepisteen kuvaus m mit. m m m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Pohjavesiputki, pienoiskiväärirata Laboratorioanalyysit: ALS Oy Kenttämittaukset: Veden pinta KOROT Putken pään korko (N60) Veden pinta (N60) As Metallit ja puolimetallit, liukoiset pitoisuudet Ba Cd Co Cr Cu Hg Ni Pb Sb V Zn As 6,7 7,765,495 < 5,0 9,5 < 0,40 <,0 <,0 3,3 < 0,00 5,9 < 5,0 < 0 <,0 <,0 LABORATORIOANALYYSIT Metallit ja puolimetallit, kokonaispitoisuudet Ba Cd Co Cr Cu Hg Ni Pb Sb V Zn Havainnot Vesi vaaleaa, kerman väristä. Alussa runsaasti hiekkaa/silttiä, kirkastuu pumpattaessa. Hyvä antoisuus 0.4. L Oja, haulikkorata < 5,0 4,7 < 0,40 <,0,6 < 0,00 3, 57 < 0,3 6 < 5,0 5,0 < 0,40 <,0 9, < 0 3,5 7 < 0,4 7 Vesi lähes seisovaa. Ojan syvyys max n. 30 cm 0.4. L Oja, 300 m rata, 50 m vallin kohdalta lähtevä oja < 5,0 < 0,40 <,0,7 7 < 0,00 <,0 < 5,0 < 0,6 4 < 5,0 0 0,4 <,0 9,3 9 < 0,6 < 5,0 < 0, 30 Vesi ei juurikaan virtaa. Ojan syvyys n. 5 cm 0.4. L3 Oja, 300 m rata, taustavallilta koilliseen lähtevä oja < 5,0 < 0,40 3,6 5,0 6 < 0,00 5,4 3 < 0 <,0 55 < 5,0 3 0,77 3,4 7,4 33 < 0 5,7 55 < 0 <,0 59 Vesi ei juurikaan virtaa. Ojan syvyysmax. n. 0 cm. Ojan pohjalla ruosteen väristä sakkaa, pinnalla kalvo L4 Oja, MPKKn rata < 5,0 4 < 0,40 <,0 6,7 44 < 0, < 0 <,0 0 < 5,0 5 0,7 <,0 7,0 4 < < 0 <,0 07 Selvä pieni virtaus. Ojan syvyys max. N. 40 cm. Ojan pohjalla paljon ruosteen väristä sakkaa L5 Oja, asekäsittelyrata lounaispuoli < 5,0 4 < 0,40 <,0 3,3 7 < 0,00 5,9 < 0 3,6 6 < 5,0 5 < 0,40 <,0 3,4 9 < 0 5,5 < 0 4,6 90 Oja patoutunut merenrannassa, vesi ei juurikaan virtaa. Vesi punaruskeaa, vedessä pieniä "hippuja" Ympäristönlaatunormi pohjavedelle a) Ympäristölaatunormi pintavedelle AA-EQS muut pintavedet b) TILASTOTIEDOT HAV. MÄÄRÄ MIN. MAKS. KESKIARVO MEDIAANI KESKIHAJONTA til MERKKIEN SELITYKSET ei analyysiä < 0 alle analyysin määritysrajan 0 viitearvon ylittävä pitoisuus 0 viitearvon ylittävä pitoisuus pp mitattu putken päästä sp mitattu suojaputken päästä kk mitattu kaivon kannesta mp mitattu maan pinnasta m korko (N60) 5 0, ,06 0 5,5 60 0, 0,05 0 7, ,7 7,77,50 < 5,0 4,7 < 0,40 <,0 <,0 3,3 < 0,00 <,0 < 5,0 < 0 <,0 <,0 < 5,0 5,0 < 0,40 <,0 3,4 < 0,6 < 5,0 < 0 <,0 7 6,7 7,77,50 < 5,0 < 0,40 3,6,7 44 < 0, < 0 3,6 4 < 5,0 3 0,77 3,4 9,3 4 < < 0 4,6 30 6,7 7,77,50 < 5,0 4 < 0,40,3 5,6 3 < 0, < 0,6 64 < 5,0 6 0,54,3 7, 30 < < 0,0 0 6,7 7,77,50 < 5,0 4 < 0,40,0 5,9 6 < 0,00 5,7 < 0, 7 < 5,0 5 0,4,0 7,4 9 < 0 5,5 55 < 0, ,9 0,0000 0,65 3, , ,9 0, 0,63, ,5 44 a) VNa 34/009. Huom! Ei tule soveltaa pohjaveden pilaantuneisuuden arvioinnissa. b)vna 6/00. Huom! Ei tule soveltaa pintaveden pilaantuneisuuden arvioinnissa. Golder Associates Oy

46 YHTEENVETOTAULUKKO Vesinäytteet, muut analyysit () Projektin nimi: Projektin numero: Asiakkaan viite: Projektipäällikkö: Kenttähenkilö: Näytteenotto pvm. Näyte numero 0.4. GA 6,7 pp NÄYTETIEDOT Veden pinta PHRAKL Santahamina Eeva Käpyaho Maiju Juntunen, Jari Mattila Näytepisteen kuvaus m mit. m m m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l NTU µs/cm mg/l Pohjavesiputki, pienoiskiväärirata Laboratorioanalyysit: ALS Oy Kenttämittaukset: Veden pinta KOROT Putken pään korko (N60) Veden pinta (N60) PAH-yhdisteet 6,7 7,765,495 6,6 5 7,5 Johtokyky Fluoranteeni Pyreeni Bentso- (a)antraseeni Kryseeni Bentso- (b)fluoranteeni () Bentso- (k)fluoranteeni () LABORATORIOANALYYSIT Indeno (,,3-cd) pyreeni (3) Naftaleeni Asenaftyleeni Asenafteeni Fluoreeni Fenantreeni Antraseeni Bentso- (a)pyreeni Bentso- (ghi)- peryleeni (4) Dibentso- (a,h)-antraseeni (,,3,4) summa PAH yhteensä Sameus Perusvesikemian analyysit ph Liukoinen happi Havainnot Vesi vaaleaa, kerman väristä. Alussa runsaasti hiekkaa/silttiä, kirkastuu pumpattaessa. Hyvä antoisuus 0.4. L Oja, haulikkorata < 0,0 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,030 < 0,00 < 0,030 < 0,060 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,040 < 0,37, 5,9 66 9, Vesi lähes seisovaa. Ojan syvyys max n. 30 cm 0.4. L Oja, 300 m rata, 50 m vallin kohdalta lähtevä oja 9, 5,7 53 4,5 Vesi ei juurikaan virtaa. Ojan syvyys n. 5 cm 0.4. L3 Oja, 300 m rata, taustavallilta koilliseen lähtevä oja 5 6,4 67 7,4 Vesi ei juurikaan virtaa. Ojan syvyysmax. n. 0 cm. Ojan pohjalla ruosteen väristä sakkaa, pinnalla kalvo L4 Oja, MPKKn rata,4 6,9 9 7,5 Selvä pieni virtaus. Ojan syvyys max. N. 40 cm. Ojan pohjalla paljon ruosteen väristä sakkaa L5 Oja, asekäsittelyrata lounaispuoli, 5,9 90 3, Oja patoutunut merenrannassa, vesi ei juurikaan virtaa. Vesi punaruskeaa, vedessä pieniä "hippuja" Ympäristönlaatunormi pohjavedelle a) Ympäristölaatunormi pintavedelle AA-EQS muut pintavedet b) < pp sp kk mp m ei analyysiä MERKKIEN SELITYKSET alle analyysin määritysrajan viitearvon ylittävä pitoisuus viitearvon ylittävä pitoisuus mitattu putken päästä mitattu suojaputken päästä mitattu kaivon kannesta mitattu maan pinnasta korko (N60) TILASTOTIEDOT HAV. MÄÄRÄ MIN. MAKS. KESKIARVO MEDIAANI KESKIHAJONTA til,3 60 0,005 0,05, 0, 0, 0, ,7 7,77,50 < 0,0 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,030 < 0,00 < 0,030 < 0,060 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,040 < 0,37, 5,7 53 3, 6,7 7,77,50 < 0,0 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,030 < 0,00 < 0,030 < 0,060 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,040 < 0,37 6,9 67 9, 6,7 7,77,50 < 0,0 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,030 < 0,00 < 0,030 < 0,060 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,040 < 0,37 5 6, 54 6,6 6,7 7,77,50 < 0,0 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,030 < 0,00 < 0,030 < 0,060 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,00 < 0,040 < 0,37, 6, 59 7,4 a) VNa 34/009. Huom! Ei tule soveltaa pohjaveden pilaantuneisuuden arvioinnissa. b)vna 6/00. Huom! Ei tule soveltaa pintaveden pilaantuneisuuden arvioinnissa. 4 0,47 76,0 Golder Associates Oy

47 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT LIITE C todistukset Projektinro 50034

48 K00775 Raportti Sivu () Projekti Tilausnumero Sisäänkirjattu Raportoitu LPJETF34FQ Golder Associates Oy Maiju Juntunen HELSINKI Kiinteän näytteen analysointi Kokooma C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:3 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

49 K00775 Raportti Sivu () LPJETF34FQ Kokooma C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < Kokooma C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:3 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

50 K00775 Raportti Sivu 3 () LPJETF34FQ Kokooma C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < S / 0,3-0, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:3 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

51 K00775 Raportti Sivu 4 () LPJETF34FQ S /,-, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < S / 0,9-, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:3 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

52 K00775 Raportti Sivu 5 () LPJETF34FQ S3 / 0,6-0, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < S4 /,-, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:3 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

53 K00775 Raportti Sivu 6 () LPJETF34FQ S4 /,-, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < S5 / 0-0, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:3 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

54 K00775 Raportti Sivu 7 () LPJETF34FQ S5 / 3,5-4, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < S6 / 0,3-0, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:3 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

55 K00775 Raportti Sivu () LPJETF34FQ S6 / 3,5-4, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < S7 /,5-, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:3 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

56 K00775 Raportti Sivu 9 () LPJETF34FQ S / 0,9-, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < S9 /0-+0,3/iskemä C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:3 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

57 K00775 Raportti Sivu 0 () LPJETF34FQ S0 / 0,6-0, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < S /,-, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:3 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

58 K00775 Raportti Sivu () LPJETF34FQ S / 4,5-5, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:3 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

59 Raportti K00775 Sivu () LPJETF34FQ * =näyte tutkittu ei-akkreditoidulla menetelmällä. kuvaus Metallit kiinteästä näytteestä menetelmän EPA 00.7 ISO EN 5 mukaan. Kuivaus ja seulonta < mm (maanäytteet). Hajotus kuningasvedellä ja analysointi ICP-OES laitteistolla. Hyväksyjä Analysoinnista vastaa ALS Czech Republic, s.r.o., Na Harfê 336/9, 90 00, Praha 9, Tšekki, joka on akkreditoitu tšekkiläisen akkreditointielimen CAI toimesta (numero L 63). Laboratoriot sijaitsevat Prahassa (Na Harfê 336/9, 90 00, Praha 9), Ceska Lipassa (Bendlova 67/7, Ceska Lipa) ja Pardubicessa (V Raji 906, Pardubice). Mittausepävarmuus on ilmoitettu laajennettuna mittausepävarmuutena, jossa on käytetty kattavuuskerrointa, jolloin luotettavuustaso on noin 95%. Alihankkijoiden mittausepävarmuus on yleensä annettu laajennettuna mittausepävarmuutena, jossa on käytetty kattavuuskerrointa. Laboratoriolta saa lisätietoja pyydettäessä. tulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tutkimusraportin saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa laboratoriolta. Koskien laboratorion vastuita ks. voimassa oleva tuoteluettelo tai Kopio lähetetty tiedoksi:, Golder Associates Oy, HELSINKI,. Vain digitaalisesti alekirjoitettu PDF- raportti on alkuperäinen. Kaikki muut printatut versiot ovat kopioita. n suorittava yksikkö (ALS Oy:ssä) tai laboratorio (alihankkija). Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:3 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

60 K00797 Raportti Sivu (9) Projekti Tilausnumero Sisäänkirjattu Raportoitu M4FYXN Golder Associates Oy Maiju Juntunen HELSINKI Kiinteän näytteen analysointi Kokooma C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :07:54 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

61 K00797 Raportti Sivu (9) M4FYXN Kokooma C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < Kokooma C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :07:54 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

62 K00797 Raportti Sivu 3 (9) M4FYXN Kokooma C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < Kokooma C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :07:54 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

63 K00797 Raportti Sivu 4 (9) M4FYXN S3 / 0,6-0, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < S4 /,-, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :07:54 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

64 K00797 Raportti Sivu 5 (9) M4FYXN S5 /,-, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < S6 / 0,3-0, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :07:54 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

65 K00797 Raportti Sivu 6 (9) M4FYXN S7 /,-, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < S / 0-0, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :07:54 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

66 K00797 Raportti Sivu 7 (9) M4FYXN S9 / 0,6-0, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < S0 /,-, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :07:54 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

67 K00797 Raportti Sivu (9) M4FYXN S / 0,3-0, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < S /,5-, C Ag As Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn Sr Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < < % % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :07:54 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

68 Raportti K00797 Sivu 9 (9) M4FYXN * =näyte tutkittu ei-akkreditoidulla menetelmällä. kuvaus Metallit kiinteästä näytteestä menetelmän EPA 00.7 ISO EN 5 mukaan. Kuivaus ja seulonta < mm (maanäytteet). Hajotus kuningasvedellä ja analysointi ICP-OES laitteistolla. Hyväksyjä Analysoinnista vastaa ALS Czech Republic, s.r.o., Na Harfê 336/9, 90 00, Praha 9, Tšekki, joka on akkreditoitu tšekkiläisen akkreditointielimen CAI toimesta (numero L 63). Laboratoriot sijaitsevat Prahassa (Na Harfê 336/9, 90 00, Praha 9), Ceska Lipassa (Bendlova 67/7, Ceska Lipa) ja Pardubicessa (V Raji 906, Pardubice). Mittausepävarmuus on ilmoitettu laajennettuna mittausepävarmuutena, jossa on käytetty kattavuuskerrointa, jolloin luotettavuustaso on noin 95%. Alihankkijoiden mittausepävarmuus on yleensä annettu laajennettuna mittausepävarmuutena, jossa on käytetty kattavuuskerrointa. Laboratoriolta saa lisätietoja pyydettäessä. tulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tutkimusraportin saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa laboratoriolta. Koskien laboratorion vastuita ks. voimassa oleva tuoteluettelo tai Kopio lähetetty tiedoksi:, Golder Associates Oy, HELSINKI,. Vain digitaalisesti alekirjoitettu PDF- raportti on alkuperäinen. Kaikki muut printatut versiot ovat kopioita. n suorittava yksikkö (ALS Oy:ssä) tai laboratorio (alihankkija). Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :07:54 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

69 K009 Raportti Sivu (6) Projekti Tilausnumero Sisäänkirjattu Raportoitu MW3T7MQN6 Golder Associates Oy Maiju Juntunen HELSINKI Kiinteän näytteen analysointi Kokooma H Mittausepävarmuus (±).4 05 C naftaleeni.9 <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni <0.00 fenantreeni 0.03 antraseeni <0.00 fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä 0.53 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

70 K009 Raportti Sivu (6) MW3T7MQN6 Kokooma H C naftaleeni 39. <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni <0.00 fenantreeni <0.00 antraseeni <0.00 fluoranteeni <0.00 pyreeni <0.00 bentso(a)antraseeni <0.00 kryseeni <0.00 bentso(b)fluoranteeni 0.0 bentso(k)fluoranteeni <0.00 bentso(a)pyreeni <0.00 dibentso(ah)antraseeni <0.00 bentso(ghi)peryleeni <0.00 indeno(3cd)pyreeni <0.00 PAH, 6 yhdistettä yhteensä <0.60 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht. <0.070 <0.090 Mittausepävarmuus (±) % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

71 K009 Raportti Sivu 3 (6) MW3T7MQN6 Kokooma H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni <0.00 fenantreeni antraseeni <0.00 fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä 0.45 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

72 K009 Raportti Sivu 4 (6) MW3T7MQN6 Kokooma 3..0 H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni asenaftyleeni <0.00 asenafteeni fluoreeni fenantreeni antraseeni fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä.56 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

73 K009 Raportti Sivu 5 (6) MW3T7MQN6 Kokooma H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni fenantreeni antraseeni fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

74 K009 Raportti Sivu 6 (6) MW3T7MQN6 Kokooma H Mittausepävarmuus (±) 3.0 % As Ba.0 4. Be Cd Co Cr Cu Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: C naftaleeni 60.4 <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni <0.00 fenantreeni 0.0 antraseeni <0.00 fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni <0.00 kryseeni <0.00 bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni <0.00 dibentso(ah)antraseeni <0.00 bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä <0.60 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht. <0.070 Ag < :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

75 K009 Raportti Sivu 7 (6) MW3T7MQN6 Kokooma H Mittausepävarmuus (±) Fe Li Mn Mo Ni P Pb 56. Sb Sn <.0 Sr 5.9 Tl V Zn Hg < Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

76 K009 Raportti Sivu (6) MW3T7MQN6 Kokooma 4..0 H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni 7.0 <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni <0.00 fenantreeni 0.06 antraseeni <0.00 fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni <0.00 bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä 0.37 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

77 K009 Raportti Sivu 9 (6) MW3T7MQN6 Kokooma 4..0 H C naftaleeni 7.7 <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni <0.00 fenantreeni <0.00 antraseeni <0.00 fluoranteeni 0.0 pyreeni <0.00 bentso(a)antraseeni <0.00 kryseeni <0.00 bentso(b)fluoranteeni 0.07 bentso(k)fluoranteeni <0.00 bentso(a)pyreeni <0.00 dibentso(ah)antraseeni <0.00 bentso(ghi)peryleeni <0.00 indeno(3cd)pyreeni <0.00 PAH, 6 yhdistettä yhteensä <0.60 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht. <0.070 <0.090 Mittausepävarmuus (±) % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

78 K009 Raportti Sivu 0 (6) MW3T7MQN6 Kokooma H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni asenaftyleeni <0.00 asenafteeni fluoreeni fenantreeni antraseeni fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni. 0.4 dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä 30.4 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht..4.0 % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

79 K009 Raportti Sivu (6) MW3T7MQN6 Kokooma H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni 50. <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni fluoreeni fenantreeni antraseeni fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

80 K009 Raportti Sivu (6) MW3T7MQN6 Kokooma H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni 34.7 <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni <0.00 fenantreeni 0.05 antraseeni <0.00 fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä 0.36 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

81 K009 Raportti Sivu 3 (6) MW3T7MQN6 Kokooma H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni 70.6 <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni <0.00 fenantreeni 0.0 antraseeni <0.00 fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä 0.96 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

82 K009 Raportti Sivu 4 (6) MW3T7MQN6 Kokooma H Mittausepävarmuus (±).3 % As Ba Be Cd Co Cr Cu Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: C naftaleeni.7 <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni <0.00 fenantreeni 0.03 antraseeni <0.00 fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni <0.00 bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht. 0.7 Ag :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

83 K009 Raportti Sivu 5 (6) MW3T7MQN6 Kokooma H Mittausepävarmuus (±) Fe Li Mn Mo Ni 6.3. P 6 6 Pb Sb 4.. Sn Sr Tl V Zn. 3.6 Hg <0.0 Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

84 K009 Raportti Sivu 6 (6) MW3T7MQN6 Kokooma 4..0 H Mittausepävarmuus (±) 4.6 % As.0 0. Ba Be Cd Co Cr.93.7 Cu Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: C naftaleeni 9. <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni <0.00 fenantreeni 0.03 antraseeni <0.00 fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni <0.00 bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht. 0.3 Ag :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

85 K009 Raportti Sivu 7 (6) MW3T7MQN6 Kokooma 4..0 H Mittausepävarmuus (±) Fe Li 5.. Mn Mo Ni 5.. P Pb 9.. Sb Sn <.0 Sr 0. Tl V.0.39 Zn Hg < Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

86 K009 Raportti Sivu (6) MW3T7MQN6 Kokooma H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni 7.6 <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni <0.00 fenantreeni 0.04 antraseeni <0.00 fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni <0.00 bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni <0.00 bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä 0. PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht. 0.0 < % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

87 K009 Raportti Sivu 9 (6) MW3T7MQN6 S3 / 0-0 cm..0 H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni asenaftyleeni <0.00 asenafteeni fluoreeni fenantreeni antraseeni fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä 4.0 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

88 K009 Raportti Sivu 0 (6) MW3T7MQN6 S3 / 0-5 cm..0 H Mittausepävarmuus (±) % As Ba. 3.6 Be Cd Co Cr.0.9 Cu 0..0 Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: C naftaleeni asenaftyleeni <0.00 asenafteeni fluoreeni fenantreeni antraseeni fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä 4.53 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht..90 Ag :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

89 K009 Raportti Sivu (6) MW3T7MQN6 S3 / 0-5 cm..0 H Mittausepävarmuus (±) Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Sn <.0 Sr 7.46 Tl V.3.6 Zn 4.0. Hg < Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

90 K009 Raportti Sivu (6) MW3T7MQN6 S3 / 5-50 cm..0 H Mittausepävarmuus (±).9 05 C naftaleeni 57. <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni <0.00 fluoreeni <0.00 fenantreeni <0.00 antraseeni <0.00 fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni <0.00 kryseeni <0.00 bentso(b)fluoranteeni 0.05 bentso(k)fluoranteeni <0.00 bentso(a)pyreeni <0.00 dibentso(ah)antraseeni <0.00 bentso(ghi)peryleeni <0.00 indeno(3cd)pyreeni <0.00 PAH, 6 yhdistettä yhteensä <0.60 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht. <0.070 < % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

91 K009 Raportti Sivu 3 (6) MW3T7MQN6 S4 / 0-0 cm..0 H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni asenaftyleeni <0.00 asenafteeni fluoreeni fenantreeni antraseeni fluoranteeni 6..7 pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä 47. PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

92 K009 Raportti Sivu 4 (6) MW3T7MQN6 S4 / 0-5 cm..0 H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni asenaftyleeni <0.00 asenafteeni fluoreeni fenantreeni antraseeni fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä 5.3 PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

93 K009 Raportti Sivu 5 (6) MW3T7MQN6 S4 / 5-50 cm..0 H Mittausepävarmuus (±) C naftaleeni 9.7 <0.00 asenaftyleeni <0.00 asenafteeni fluoreeni fenantreeni antraseeni fluoranteeni pyreeni bentso(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä. PAH, karsinogeeniset yhteensä PAH, ei-karsinogeeniset yht % Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

94 Raportti K009 Sivu 6 (6) MW3T7MQN6 * =näyte tutkittu ei-akkreditoidulla menetelmällä. kuvaus Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen, PAH (EPA-6), määritys kiinteistä näytteistä GC-MS laitteella menetelmän EPA 70, EPA 3, EPA 09, CSN EN ISO 646 mukaan. Uuttoliuokset: n-heksaani/asetoni (:). Metallit kiinteästä näytteestä menetelmän EPA 00.7 ISO EN 5 mukaan. Kuivaus ja seulonta < mm (maanäytteet). Hajotus kuningasvedellä ja analysointi ICP-OES laitteistolla. Hyväksyjä Analysoinnista vastaa ALS Czech Republic, s.r.o., Na Harfê 336/9, 90 00, Praha 9, Tšekki, joka on akkreditoitu tšekkiläisen akkreditointielimen CAI toimesta (numero L 63). Laboratoriot sijaitsevat Prahassa (Na Harfê 336/9, 90 00, Praha 9), Ceska Lipassa (Bendlova 67/7, Ceska Lipa) ja Pardubicessa (V Raji 906, Pardubice). Mittausepävarmuus on ilmoitettu laajennettuna mittausepävarmuutena, jossa on käytetty kattavuuskerrointa, jolloin luotettavuustaso on noin 95%. Alihankkijoiden mittausepävarmuus on yleensä annettu laajennettuna mittausepävarmuutena, jossa on käytetty kattavuuskerrointa. Laboratoriolta saa lisätietoja pyydettäessä. tulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tutkimusraportin saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa laboratoriolta. Koskien laboratorion vastuita ks. voimassa oleva tuoteluettelo tai Kopio lähetetty tiedoksi:, Golder Associates Oy, HELSINKI,. Vain digitaalisesti alekirjoitettu PDF- raportti on alkuperäinen. Kaikki muut printatut versiot ovat kopioita. n suorittava yksikkö (ALS Oy:ssä) tai laboratorio (alihankkija). Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Tel: Helsinki Fax: :0:44 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

95 K006 Raportti Sivu () Projekti Tilausnumero Sisäänkirjattu Raportoitu YCY5CUCY Golder Associates Oy Maiju Juntunen HELSINKI Veden analysointi GA Ca Mg Na K Ag Al As B Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Se Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < <0.000 < <0.000 < < <0.00 < <0.00 <0.00 <0.00 <0.000 <0.000 <0.00 µg/l 3 ph sähkönjohtavuus 5..5 ms/m 4 sameus 33.3 NTU 5 liukoinen happi Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Helsinki Tel: Fax: :47:49 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

96 K006 Raportti Sivu () YCY5CUCY L Ca Mg Na K Ag Al As B Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Se Tl V Zn Hg H < < <0.000 < < < < < <0.00 <0.00 < <0.00 Mittausepävarmuus (±) µg/l 3 ph sähkönjohtavuus ms/m 4 sameus NTU 5 liukoinen happi <0.00 <0.00 <0.00 <0.00 <0.030 <0.00 <0.030 <0.060 <0.00 <0.00 <0.00 <0.00 <0.00 <0.00 <0.00 <0.00 <0.370 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l naftaleeni asenaftyleeni asenafteeni fluoreeni fenantreeni antraseeni fluoranteeni pyreeni bents(a)antraseeni kryseeni bentso(b)fluoranteeni bentso(k)fluoranteeni bentso(a)pyreeni dibentso(ah)antraseeni bentso(ghi)peryleeni indeno(3cd)pyreeni PAH, 6 yhdistettä yhteensä Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Helsinki Tel: Fax: :47:49 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

97 K006 Raportti Sivu 3 () YCY5CUCY L Ca Mg Na K Ag Al As B Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Se Tl V Zn Hg H00060 Mittausepävarmuus (±) < < < <0.000 < < < <0.000 < < <0.00 <0.00 < <0.00 µg/l 3 ph sähkönjohtavuus ms/m 4 sameus NTU 5 liukoinen happi Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Helsinki Tel: Fax: :47:49 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

98 K006 Raportti Sivu 4 () YCY5CUCY L Ca Mg Na K Ag Al As B Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Se Tl V Zn Hg H Mittausepävarmuus (±) < < < < < <0.00 <0.00 <0.00 < <0.00 µg/l 3 ph sähkönjohtavuus ms/m 4 sameus NTU 5 liukoinen happi Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Helsinki Tel: Fax: :47:49 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

99 K006 Raportti Sivu 5 () YCY5CUCY L Ca Mg Na K Ag Al As B Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Se Tl V Zn Hg H00060 Mittausepävarmuus (±) < < <0.000 < < < < <0.00 <0.00 <0.00 < <0.00 µg/l 3 ph sähkönjohtavuus 9..0 ms/m 4 sameus NTU 5 liukoinen happi Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Helsinki Tel: Fax: :47:49 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

100 K006 Raportti Sivu 6 () YCY5CUCY L Ca Mg Na K Ag Al As B Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Se Tl V Zn Hg H0006 Mittausepävarmuus (±) < < <0.000 < < < < <0.00 <0.00 < <0.00 µg/l 3 ph sähkönjohtavuus ms/m 4 sameus.05.4 NTU 5 liukoinen happi Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Helsinki Tel: Fax: :47:49 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

101 K006 Raportti Sivu 7 () YCY5CUCY L (kokonaiset metallit) Ca Mg Na K Ag Al As B Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Se Tl V Zn Hg H0006 Mittausepävarmuus (±) < < <0.000 < < < < <0.00 <0.00 < < Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Helsinki Tel: Fax: :47:49 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

102 K006 Raportti Sivu () YCY5CUCY L (kokonaiset metallit) Ca Mg Na K Ag Al As B Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Se Tl V Zn Hg H00063 Mittausepävarmuus (±) < < < < < < < <0.00 <0.00 < < Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Helsinki Tel: Fax: :47:49 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

103 K006 Raportti Sivu 9 () YCY5CUCY L3 (kokonaiset metallit) Ca Mg Na K Ag Al As B Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Se Tl V Zn Hg H00064 Mittausepävarmuus (±) < < < < < <0.00 <0.00 <0.00 < < Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Helsinki Tel: Fax: :47:49 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

104 K006 Raportti Sivu 0 () YCY5CUCY L4 (kokonaiset metallit) Ca Mg Na K Ag Al As B Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Se Tl V Zn Hg H00065 Mittausepävarmuus (±) < < < < < < < <0.00 <0.00 <0.00 < < Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Helsinki Tel: Fax: :47:49 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

105 K006 Raportti Sivu () YCY5CUCY L5 (kokonaiset metallit) Ca Mg Na K Ag Al As B Ba Be Cd Co Cr Cu Fe Li Mn Mo Ni P Pb Sb Se Tl V Zn Hg H00066 Mittausepävarmuus (±) < < <0.000 < < < < <0.00 <0.00 < < Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Helsinki Tel: Fax: :47:49 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

106 Raportti K006 Sivu () YCY5CUCY * =näyte tutkittu ei-akkreditoidulla menetelmällä. kuvaus Liukoiset metallit vedestä menetelmän EPA ISO EN 5 mukaan. Suodatus 0,45 μm suodattimella, kestävöinti ja analysointi ICP-OES laitteistolla. Liukoisen elohopean (Hg) määritys vedestä fluoresenssispektrometrisesti EPA 45.7, EPA 7474 mukaan. Näyte on suodatettu ennen määritystä. 3 ph:n määritys vedestä ja liuoksista CSN ISO 053 mukaan. 4 Sähkönjohtavuuden määritys vedestä CSN EN 7 mukaan. 5 Sameuden määrittäminen vedestä CSN EN ISO 707 mukaan. 6 Liukoisen hapen määrittäminen vedestä sähkökemiallisesti CSN EN 54 mukaan. 7 Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen, PAH (EPA-6), määritys vedestä GC-MS laitteella nenetelmän EPA 70 mukaan. Metallit vedestä / talousvedestä menetelmän EPA 00.7 ISO EN 5 mukaan. Kestävöinti hapolla ja analysointi ICP-OES laitteistolla. 9 Elohopean (Hg) määritys vedestä fluoresenssispektrometrisesti EPA 45.7, EPA 7474 mukaan. Hyväksyjä Analysoinnista vastaa ALS Czech Republic, s.r.o., Na Harfê 336/9, 90 00, Praha 9, Tšekki, joka on akkreditoitu tšekkiläisen akkreditointielimen CAI toimesta (numero L 63). Laboratoriot sijaitsevat Prahassa (Na Harfê 336/9, 90 00, Praha 9), Ceska Lipassa (Bendlova 67/7, Ceska Lipa) ja Pardubicessa (V Raji 906, Pardubice). Mittausepävarmuus on ilmoitettu laajennettuna mittausepävarmuutena, jossa on käytetty kattavuuskerrointa, jolloin luotettavuustaso on noin 95%. Alihankkijoiden mittausepävarmuus on yleensä annettu laajennettuna mittausepävarmuutena, jossa on käytetty kattavuuskerrointa. Laboratoriolta saa lisätietoja pyydettäessä. tulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tutkimusraportin saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa laboratoriolta. Koskien laboratorion vastuita ks. voimassa oleva tuoteluettelo tai Kopio lähetetty tiedoksi:, Golder Associates Oy, HELSINKI,. Vain digitaalisesti alekirjoitettu PDF- raportti on alkuperäinen. Kaikki muut printatut versiot ovat kopioita. n suorittava yksikkö (ALS Oy:ssä) tai laboratorio (alihankkija). Raportti on hyväksytty ja ALS Oy digitaalisesti allekirjoitettu info.kt@alsglobal.com Helsinki Tel: Fax: :47:49 Asiakaspalvelukemisti, FM suzana.abenet@alsglobal.com

107 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT LIITE D Valokuvat Projektinro 50034

108 LIITE D Valokuvat Kuva. Näytteenottoa 50 m keskusampumaradan taustavallista tutkimuspisteellä S0. Kuva. Luodin iskemäkohtia 50m keskusampumaradan taustavallissa Projektinumero /0

109 LIITE D Valokuvat Kuva 3. Keskusampumaradan 300 m kiväärirata kuvattuna taustavallilta kohti ampumapaikkaa. Kuva 4. MPKK:n kivääriradan ampumapaikan edustan kokoomanäyte kerättiin pyöräkoneelle tehdyistä osanäytekaivannoista Projektinumero /0

110 LIITE D Valokuvat Kuva 5. Asekäsittelyrata :n kentältä otettiin kokoomanäyte 50:sta osanäytepisteestä (tummemmat kohdat kentässä) sekä kaksi profiilinäytettä kairakoneella taustavallista. Kuva 6. Näytteet seulottiin 4 mm seulalla ennen raskasmetallipitoisuuksien mittausta. Asekäsitelurata :n näytteessä S/0-0,3m todettiin 4 luotia Projektinumero /0

111 LIITE D Valokuvat Kuva 7. Asekäsittelyrata :n kentältä otettu kokoomanäyte otettiin pyöräkoneella tehdyistä näytteenottokaivannoista. Kentän vasemmasta sivuvallista otettiin eri korkeuksilta kolme kokoomanäytettä vallin pintakerroksesta. Kuva. Osanäytepisteitä hirviradan kenttäosalla ja etuvallilla. Taustavalliin tehtiin kaksi koekuoppaa (näytepisteet S ja S) Projektinumero /0

112 LIITE D Valokuvat Kuva 9. Kairakone näytepisteellä S3 pienoiskivääriradan taustavallilla. Kuva 0. Pistoolirata :n taustavalliin tehty näytepiste S Projektinumero /0

113 LIITE D Valokuvat Kuva. Pistooliradoilla taustavallin profiilinäytteet otettiin lapiolla kaivetuista koekuopista, sekä koekuopan pohjalta käsikairalla. Kuvassa näytepiste S9 pistoolirata 3:lla. Kuva. Haulikkorata. Trap-rata kuvattuna ampumapaikalta kohti ampumasektorin keskiosaa Projektinumero /0

114 LIITE D Valokuvat Kuva 3. Sporting-rataa kuvattuna kohti ampumapaikkaa. Kuvassa näkyy radan keskilinjan osanäytepisteitä. Kuva 4. Skeet-radan nurmikon ja saaren välisessä kaislikossa maan pinnalla oli jonkun verran rikkoutuneita kiekonpaloja sekä hylsyjä. Ruohokentällä ja saaressa ei havaittu juurikaan kiekonpaloja tai hylsyjä Projektinumero /0

115 LIITE D Valokuvat Kuva 5. Pohjavesiputken GA asennus pienoiskivääriradan koilliskulmalle. Kuva 6. Haulikkoradan (trap) vesinäytteenottopiste L kaatuneen puun kohdalla Projektinumero /0

116 LIITE D Valokuvat Kuva 7. Vesinäytepiste L kuvassa etualalla. Oja lähtee 300 m kivääriradan 50 m välivallilta kohti lounasta/etelää. Kuva. 300 m kivääriradan taustavallilta kohti pohjoista lähtevä oja (näyte L3) Projektinumero /0

117 LIITE D Valokuvat Kuva 9. Vesinäytepiste L4 MPKK:n radan pohjoispuolella. Ojan pohjalla runsaasti ruosteen väristä sakkaa. Kuva 0. Vesinäytepiste L5 asekäsittelyrata :n etelä/lounaispuolella. Näyte otettu tien reunasta Projektinumero /0

118 YMPÄRISTÖTEKNINEN TUTKIMUSRAPORTTI, SANTAHAMINAN AMPUMARADAT LIITE E Pohjavesiputkikortti Projektinro 50034

119 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 0 Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: PARAKL Santahamina Kairakone: Gm-00 GTT HAVAINNOT GA Asentaja: Esko Veijalainen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Maiju Juntunen Puhelin: Asennus päivä: ,40, ,7,50 X: 66690,037 Y: 3930,5 Z: 6,765 TM35FIN Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 7,77 Siivilän alapään taso: -,4 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 5 / 63 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,30 Fe 9 Jatkoputken pituus: 4,00 Siivilän pituus:,00 Kokonaispituus: 6,00 Wmax =,50 Wmin =,37 Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus:,00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0-5,0 Hk Vandaaliputki x 4,0 Lukko x Suodatinsukka Siivilän pituus:,0 Huomautukset Toimivuustesti min 7,77 3min 7,77 5min 7,77 0min 7,77 Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus

120 Golder Associates Oy Helsinki Suomi T: