Hakkuutähteiden kokonaistaloudellinen korjuu metsänhoitoyhdistys Järvi-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakkuutähteiden kokonaistaloudellinen korjuu metsänhoitoyhdistys Järvi-Savossa"

Transkriptio

1 Taina Väisänen Hakkuutähteiden kokonaistaloudellinen korjuu metsänhoitoyhdistys Järvi-Savossa Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Helmikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Taina Väisänen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Hakkuutähteiden kokonaistaloudellinen korjuu metsänhoitoyhdistys Järvi-Savossa Tiivistelmä Nykyisessä markkina- ja kilpailutilanteessa on tiedettävä, mitä kannattaa tehdä ja miten kannattaa tehdä, jotta päästään kaikkia osapuolia taloudellisesti tyydyttävään ratkaisuun. Tässä opinnäytetyössä selvitetään metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon hakkuutähteiden hankintaa taloudelliselta kannalta. Työssä käsitellään hakkuutähteiden kannattavuuteen vaikuttavia asioita, hakkuutähteiden korjuuta sekä niiden varastointia. Työssä ei käsitellä eri haketusmuotojen vaikutuksia kannattavuuteen, eikä myöskään hakkeen kaukokuljetusta. Työssä käsitellään irtorisumenetelmää. Työn tulososio kertoo millainen kustannusrakenne hakkuutähteiden korjuulla on metsänhoitoyhdistys Järvi-Savossa. Lisäksi työ sisältää pohdintaa, mistä kustannusrakenne johtuu, ja kuinka sitä voitaisiin muuttaa. Liitteenä työssä on toimihenkilöille tarkoitettu ohje hakkuutähteiden kanssa toimimisesta. Aineistona työssä on käytetty metsänhoitoyhdistyksen tekemiä valtakirjaleimikoita. Tarkasteltavaksi valittiin 51 leimikkoa, joista metsänhoitoyhdistys oli korjannut hakkuutähteet. Leimikoiden ja hake-erien tietoja analysoin Excel- ohjelmalla. Lisätietoja saatiin haastattelemalla koneyrittäjiä ja hankintaesimiestä. Asiasanat (avainsanat) Hakkuutähde, irtorisumenetelmä, metsäenergia, bioenergia, puunkorjuu, korjuukustannukset Sivumäärä Kieli URN 17 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Osa työstä on luottamuksellista. Ohjaavan opettajan nimi Timo Leinonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis February 4, 2009 Author Taina Väisänen Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Name of the bachelor's thesis The most economical way to clear logging wastes. Abstract The purpose of this bachelor s thesis is to find an economical way to clear logging wastets. The study was assigned by the Forest Management Association Järvi-Savo. In the current market situation it is important to know what is profitable in oder to find a solution which satisfies all the parties economically. The study dealt with matters which have an effect on profitability, such as logging waste harvesting and storage. The effects of different ways of chipping and longdistance transportation were not included. The main method studied was the free-branch method. The study assessed the cost- structure of logging waste harvesting at the Forest Management Association Järvi-Savo and how it could be changed. The appendix of this study includes instructions for the employees on how to work with logging waste. The research materials consisted of stands to cut authorized to the Forest Management Association Järvi- Savo. There were 51 stands. The sample was analysed with Excel. More information was gathered by interviewing entrepreneurs and enployees. Subject headings, (keywords) logging wastes, free-branch method, forest energy, bioenergy, wood logging, logging cost Pages Language URN 17 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices A part of study is confidential Tutor Timo Leinonen Bachelor s thesis assigned by Forest management Association Järvi-Savo

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Korjuun kustannukset Hakkuutähteen kertymä Hankittavan puumassan lämpöarvo Organisaatiokustannukset HAKKUUTÄHTEIDEN KORJUU Kohteiden valinta Haketusjärjestelmät Kuljetus lämpölaitokselle Hakkuutähteillä on monta ottajaa Metsänhoitoyhdistyksen asema energiapuunkorjuussa VARASTOINTI Palstalla tapahtuvan varastoinnin vaikutus hakkeen laatuun Välivaraston peittäminen Hyvä välivarasto Varastonhallinta ja logistiikka AINEISTO JA SEN KÄSITTELY LÄHTEET... 16

5 1 JOHDANTO 1 Tässä työssä tarkastellaan metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon suorittamaa hakkuutähteiden korjuuta kannattavuuden näkökulmasta. Työn lähtökohtana on toimeksiantajan halu tietää kannattavan ja kannattamattoman hakkuutähteiden korjuun raja. Lisäksi toimeksiantaja haluaa tietää, miksi jokin toinen hakkuutähdetyömaa on toista kannattavampi. Kannattavuutta tutkitaan hakkuutähdehakkeen kertymän, metsäkuljetusmatkan, metsäkuljetuskustannusten pinta-alan sekä leimausselosteessa leimatun puuston kannalta. Lisäksi huomiota kiinnitetään varastoinnin ja varastonhallintaan. Aihe on ajankohtainen, sillä kilpailu hakkuutähteistä on alkanut. Osa työssä esitettävistä tuloksista on luottamuksellisia. Työ rajoittuu ainoastaan hakkuutähteisiin, eikä työssä käsitellä kantoja ja rankoja, vaikka myös näitä metsänhoitoyhdistys välittää paikallisille energialaitoksille. Menetelmistä keskitytään irtorisumenetelmään, sillä se on Järvi-Savon alueella vallalla oleva hakkuutähteiden korjuumenetelmä. Tämän vuoksi työssä tarkasteltu haketusmenetelmä on välivarastomenetelmä. Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo toimitti vuonna 2008 noin xx irtokuutiometriä hakkuutähdehaketta Etelä-Savon Energian Pursialan lämpölaitokselle. Pursialan lämpölaitos sijaitsee aivan Mikkelin kaupungin läheisyydessä. Hakkuutähdehaketta hankitaan pääasiassa Mikkelin kaupungin ja Hirvensalmen kunnan alueilta, tällöin kuljetusmatkat ovat kohtuullisia. 2 KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 Korjuun kustannukset Kustannustekijät ovat koneisiin, työolosuhteisiin, työntekijöihin, organisaatioon tai tuotteeseen liittyviä muuttujia, jotka vaikuttavat työn tuottavuuteen ja kustannuksiin. Tietoja kustannustekijöistä ja niiden vaikutuksista tarvitaan, kun arvioidaan eri korjuuteknologioiden ja -menetelmien sekä toiminnan organisointitapojen soveltuvuutta ja kilpailukykyä erilaisissa toimintaympäristöissä. (Asikainen ym. 2001, 3.)

6 2 Työolosuhteet ja tuotteen ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi työn tuottavuuteen. Maastossa toimivien koneiden työ voidaan jakaa kahteen päävaiheeseen; siirtymiseen ja kuormaukseen. Siirtymisen ajanmenekkiin vaikuttavat maaston ominaisuudet, etäisyys välivarastolta sekä kuormattavan materiaalin määrä pinta-alaa kohden. Vastaavasti kuormaukseen vaikuttavat kuormattavan materiaalin ominaisuudet (hakkuutähteet) sekä kasaus (kasan sijainti ja koko). (Asikainen ym. 2001, 4.) Hakkuutähdehakkeen kilpailukyvyn kannalta tärkeä kustannustekijä on koneiden työllistyminen. Kalliit koneketjut edellyttävät täystyöllisyyttä, jotta kiinteiden kustannusten osuus yksikkökustannuksista ei nousisi kilpailukyvyn kannalta liian suureksi. Kiinteät kustannukset ovat toiminta-asteesta riippumattomia. Muuttuvat kustannukset reagoivat koneen käyttömäärän mukaan. Hankinnan mittakaavan vaikutukset korjuukustannuksiin voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Energiapuun tarpeen kasvaessa korjuu joudutaan laajentamaan entistä suuremmalle alueelle sekä ulottamaan entistä pienemmille ja korjuuolosuhteiltaan vaativimmille alueille. Toisaalta hankinnan mittakaavan kasvattaminen mahdollistaa entistä paremman työllistymisen. Hankinta-alueen kasvaessa työnjohtokustannukset kasvavat vain vähän. (Asikainen ym. 2001,4-5). Autokuljetus on käytetyin kaukokuljetusmenetelmä metsäpolttoaineille. Kuljetusvaiheen taloudellisuuteen vaikuttavat kuljetettavan raaka-aineen muoto, tilavuuspaino, energiatiheys, kuljetusmatka ja kalustokohtaiset ominaisuudet. (Knuuttila 2003,73.) 2.2 Hakkuutähteen kertymä Pääosa Suomen energiapuusta kerätään uudistusalojen hakkuutähteistä, joka koostuu latvusmassasta ja runkohukkapuusta. Kannattava hakkuutähteiden kerääminen vaatii noin 200 m 3 /ha ainespuukertymän, jolloin hakkuutähdettä saadaan talteen noin m 3 /ha (Kainulainen 2008). Latvusbiomassan ja hukkapuun kertymä on eteläisen Suomen männiköissä noin 50 m 3 /ha ja kuusikoissa runsaat 100 m 3 /ha tavanomaisella m 3 /ha ainespuukertymällä. Hukkarunkopuun osuus hakkuutähdekertymästä on yleensä alle 10 %. Kertymästä elävien oksien osuus nousee lähes 90 %:iin, tästä määrästä kolmannes on neulasia. (Knuuttila 2003, )

7 3 Energiakäytön kannalta on tarkoituksenmukaista suhteuttaa latvus runkoon pikemminkin kuivamassan kuin tilavuuden pohjalta. Koska oksapuu on runkopuuta tiheämpää, latvusmassan osuus on kuivapainovertailussa suurempi kuin tilavuusvertailussa. Suhdeluku on leimikko-oloista riippuen kuusella tyypillisesti % ja männyllä %. Latvusmassan siivellä myös hukkarunkopuun talteenotto päätehakkuualoilta tulee mielekkääksi, vaikkei hukkarunkopuuta yksinään kannatakaan korjata. Runkopuun mukanaolo antaa ryhtiä latvusmassalle kuormauksessa, haketuksessa ja paalauksessa sekä parantaa polttoaineen ominaisuuksia. (Puuenergian teknologiaohjelma 2004, ) Toisinaan voi olla tarpeellista tietää kilojen muodossa saatavan hakkuutähteen määrä. Hakkilan ym. (1998, 14) mukaan latvan hukkarunkopuu, mukaan lukien tähdettä, jää runkopuukuutiometriä kohti männikössä keskimäärin noin 100 kg:aan ja kuusikoissa kg:aan hehtaaria kohti. Tämä vastaa hehtaari kohtaisesti ja tonnin kuivamassaa. Mitä suurempi on poistettavan puuston latvussuhde, sitä enemmän tähdettä syntyy. 2.3 Hankittavan puumassan lämpöarvo Energiakäytön kannalta tärkeitä ominaisuuksia ovat kemiallinen koostumus, puuaineen tiheys, kosteus, tuhkapitoisuus sekä kaikkien edellisten tuloksena määräytyvä lämpöarvo (Hakkila ym. 1998, 19). Tilavuusyksikön lämpösisältöä kutsutaan polttoaineen energiatiheydeksi, joka metsähakkeella voidaan tarpeen mukaan ilmoittaa joko kiintotilavuusyksikköä kwh/m 3 tai irtotilavuusyksikköä kwh/i-m 3 kohti. Useimmiten hakkeen energiatiheys ilmoitetaan irtotilavuusyksikköä kohti, jolloin siihen vaikuttavat puun tehollinen lämpöarvo (kwh/kg kuivamassaa), kosteus, kuivatuoretiheys (kuivamassaa kg/m 3 ) sekä hakkeen tiiviys (suhdeluku m 3 /i-m 3 ). (Knuuttila 2003, 29.) Poltettavan materiaalin lämpöarvo määräytyy sen hiili- ja vetypitoisuuden mukaan, sillä muut ainesosat ovat palamattomia. Hiilen ja vedyn runsaus merkitsee siis korkeata lämpöarvoa. Tehollinen lämpöarvo osoittaa biomassaa poltettaessa vapautuvan lämpöenergian vähennettynä veden höyrystymiseen kuluvalla energialla. Hakkuutähteessä voi olla huomattava määrä vettä, sillä tuore hakkuutähde sisältää vettä jopa 500 kg/m 3 ja poltossa syntyy vettä lisää yli 150 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo ja polton

8 4 hyötysuhde nousevat, kun biomassan kosteutta alennetaan. Suurten laitosten hyväksymä kosteuden enimmäisraja on % ja pienemmissä laitoksissa %. Laitosten hyötysuhde on parantunut savukaasujen lauhduttamisen ansiosta. Alla olevasta kuviosta (kuvio 1) voidaan nähdä, kuinka hakkeen kosteus vaikuttaa hakkeesta saatavan energian määrään. KUVIO 1. Hakkeen kosteuden vaikutus lämpöarvoon (Alakangas 2000). Hakkuutähdehakkeen irtokuutiometrin lämpöarvo vaihtelee välillä 0,7-0,9 MWh/i-m 3. Hakkuutähdehakkeen lämpöarvo määräytyy luotettavimmin kuivamassan perusteella. (Hakkila ym. 1998, ) Neulasten mukana olo havupuuhakkeessa lisää tehollista lämpöarvoa kuiva-aineessa, sillä männyn neulasettoman oksamassan tehollinen lämpöarvo kuiva-aineessa on 20,09 ja kuusen 19,41 MJ/kg. Vastaavasti neulasten lämpöarvot ovat 21,04 ja 19,19 MJ/kg. Vaikka tähteen nettolämpöarvo alenee neulasten varisemisen, lahoamisen ja uuteaineiden vapautumisen kautta, pysyy keskimääräinen kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo samana hiilen ja vedyn suhteen pysyessä lähes samana varastoinnin aikana. Näin ollen vain kosteus jää jäljelle merkittävänä tehollista lämpöarvoa säätelevänä tekijänä. Hakekuutiometrin kuiva-ainesisältö vaihtelee huomattavasti. Siihen vaikuttavat puun kuiva-tuoretiheys sekä hakkeen tiiviys. Keskimääräinen kuiva-tuoretiheys viheraineettomalla kuusen hakkuutähteellä on 465 kg/m 3 ja viheraineen sisältävällä 425 kg/m 3. (Alakangas 2000, )

9 5 2.4 Organisaatiokustannukset Hakkuutähteiden hankinnasta syntyviä kustannuksia voidaan kutsua organisaatiokustannuksiksi, jotka koostuvat pääasiallisesti henkilöstön palkoista ja palkkojen sivukustannuksista. Lisäksi näihin kuuluvat myös kiinteistö ja -matkakulut. (Asikainen ym. 2001, 69.) Organisaatiokustannukset ovat pääasiallisesti kiinteitä kustannuksia kustannuslaskennassa eli niiden määrä pysyy vakiona hankittavaan hakkuutähdemäärään nähden. Ainoastaan matkakulut ovat muuttuvia kustannuksia, tämä on tosin organisaation toimintatavasta riippuvainen seikka. Mikäli hankintamittakaava on tarpeeksi iso, mahdollistaa se entistä paremman korjuuketjujen työllistymisen. Tätä kautta varastoinnin ja kuljetusten optimointiohjelmien käyttö paranee, kun ohjattavaa kalustoa on enemmän, mikä taas parantaa taloudellista kannattavuutta. Puunhankinnan ohjauksessa tarvittavan henkilöstön määrä kasvaa hitaasti verrattuna hankintamäärän kasvuun. Metsähakkeen hankinnan organisaatiokustannukset olivat vuonna 2003 luokkaa 1,50 /m 3. Kuitenkin organisaatiokustannus voi olla merkittävästi alempi, mikäli energiapuun yhteydessä hankitaan myös ainespuuta. (Knuuttila 2003, 81.) 3 HAKKUUTÄHTEIDEN KORJUU 3.1 Kohteiden valinta Hakkila ym. (1998,45) kiteyttävät kohdevalinnan lyhyesti ja ytimekkäästi. Korjuukohteiden valita tulee tehdä kustannusvertailun perusteella. Leimikkokohtaisten työvaikeustekijöiden huomioon ottaminen käy sitä tärkeämmäksi mitä suurempia määriä ja mitä laajemmalta hankintasäteeltä hakkuutähdettä korjataan. Kustannustekijöitä ovat leimikon kokonaiskertymä, kertymä hehtaarilta, metsäkuljetusmatka, autokuljetusmatka sekä tienvarsivaraston soveltuvuus nykyiselle haketuskalustolle. Lisäksi kohdevalintaan vaikuttavat maaston kantavuus, maaperän viljavuus, käytettävä konekalusto, mahdollisuus ketjutukseen ja metsänomistajan mielipide.

10 3.2 Haketusjärjestelmät 6 Tässä luvussa keskitytään välivarastohaketusjärjestelmään, sillä Mhy Järvi-Savon alueella kyseinen menetelmä on yleinen. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että maassamme noin 90 % pienpuusta valmistetusta hakkeesta haketettiin tienvarsivarastoista vuonna Haketukseen käytettiin kuorma-autoalustaisia tai traktorisovitteisia rumpu- ja laikkahakkureita sekä kuorma-autoalustaisia murskaimia. (Kainulainen 2008.) Välivarastohaketusketju alkaa hakkuutähteiden metsäkuljetuksella tienvarsivarastolle. Yleensä kuljetus tapahtuu kuormatraktorilla tai joissakin tapauksissa maataloustraktorilla. Tienvarsikasan tavoitekorkeus on neljästä viiteen metriä. Kasaan voidaan ajaa joko jo hieman kuivanutta tai vielä vihreää hakkuutähdettä. Kasan paikkaa valittaessa on huomioitava hakkuriauton ja kuorma-auton mahdollisuus sijoittua niin, että muu liikenne ei häiriinny. Menetelmää voidaan kutsua myös kuumaksi ketjuksi, sillä hakkuri ja hakeauto ovat riippuvaisia toisistaan. Toisaalta tällainen menetelmä on sopeutuvainen pieniin varastoihin, sillä molempien osien siirtäminen on helppoa. Taloudelliselta kannalta ajateltuna hakkuri ja hakeauto ovat pulmallinen pari, sillä niiden taloudellinen tehokkuus on kyseenalainen, sillä toinen osapuoli joutuu aina odottamaan toista. (Kainulainen 2008; Knuuttila 2003, 62.) Toinen järjestelmä, joka voisi olla mahdollinen Järvi-Savon alueella, on käyttöpaikkahaketusjärjestelmä. Tässä järjestelmässä lähtökohta on sama hakkuutähdekasa kuin välivarastomenetelmässä, mutta haketuspaikka on eri. Hakkuutähteet ajetaan irtorisuna tai vaihtoehtoisesti paaleina käyttöpaikalle, jossa ne haketetaan kiinteällä murskaimella tai hakkurilla. Tämän menetelmän etuna on hakkurin tai murskaimen tehokas käyttö, toisaalta iso investointi vaatii tuottavaa käyttöä. Kyseinen menetelmä on käytössä vain isoimmissa lämpölaitoksissa. Toisaalta on helppo hakettaa puskurivarastoa lämpölaitoksille esimerkiksi kelirikkoa ajatellen. Menetelmän suurin ongelma on hakkuutähteen kuljettaminen murskaimelle, sillä hakkuutähteestä on vaikea saada autoon täyttä kuormaa. Lisäksi hakkeen käyttöpaikan läheisyydessä tulisi olla runsaasti tilaa, jotta vältyttäisiin murskatun hakkeen kuljetta-

11 7 miselta polttoon. Murskatun hakkeen kuljettaminen polttoon tulisi siis tapahtua kauhakuormaajalla tai kuljettimilla, tällöin ei tarvittaisi uutta autokuljetusta. Risutukit voisivat olla ratkaisu kuljetusongelmiin, sillä niistä saadaan suurempia kuormia kuin irtorisuista. Risutukit ovat tiiviimpiä kuin irtonainen hakkuutähde, joten auton sallittu kantavuus ja kuormatila tulevat paremmin käytetyksi. Samoin risutukkeja voidaan ajaa tavallisella puutavara-autolla. Risutukkien ongelma on kuitenkin niiden tekeminen leimikolla, sillä paalain ja paaleja ajava kone joutuvat käymään erikseen leimikolla. Tästä aiheutuu kustannuksien lisääntymistä. (Kainulainen 2008; Knuuttila 2003, ) 3.3 Kuljetus lämpölaitokselle Kuljetusmatkasta riippuen autokuljetus muodostaa suurimman yksittäisen kustannuserän hakkuutähdehakkeen tuotannosta. Autokuljetus on metsähakkeen tuotantoketjun kriittinen lenkki, sillä myös hakkurin tuottavuus määräytyy osin autokuljetuksen toimivuuden ja ajoituksen ehdoilla. Autokuljetuksen välitön osuus hakkuutähdehakkeen kokonaiskustannuksista on keskimäärin %, mutta se vaikuttaa välillisesti lisäksi haketuskustannuksiin. (Asikainen ym. 2001, 57; Hakkila ym. 1998, 42.) Kaukokuljetusvaiheen kehittämistoimenpiteet kohdistuvat kuormakoon kasvattamiseen lainsäädännön asettamissa rajoissa sekä terminaaliaikojen vähentämiseen. Yleisesti metsäpolttoaineiden kuljetustalous on kehno alhaisen tilavuuspainon ja energiatiheyden vuoksi. Metsähakkeen ja irtonaisten kantojen ja risujen kuljetuksessa tasapainoillaan siis kuljetuslainsäädännön ja kannattavuuden välillä. Kuorman ja auton rakenteiden kokonaispaino ei saa ylittää missään olosuhteissa 60 tonnia. Täysperävaunullisen auton pituus ei saa ylittää 25,25 metriä, korkeus rajoittuu 4,2 metriin ja leveys on rajoitettu 2,6 metriin. Auton ulkomittoja ei voida säädellä aivan rajattomasti, sillä sen ajettavuus metsätieolosuhteissa on säilytettävä. Tämän vuoksi puoliperävaunuautot eivät juuri ole käytössä metsähakkeen ajossa, vaan niillä ajetaan paremmalla tiestöllä. Lisäksi niiden suurin sallittu kokonaispaino on 48 tonnia. Täysperävaunuyhdistelmän kuormakoko on m 3 ja kantavuutta auton rakenteista riippuen tonnia. Suurimmat kuormat painon kannalta ajateltuna saadaan aikaan kostealla hakkeella ja 100 kuution kuormatilavuudella. UPM on kehittänyt irtorisujen ja kantojen ajoon 146 kuution jatkettavalla kuormatilalla olevan yhdistelmäajoneuvon. Tällainen

12 yhdistelmä soveltuu kevyen irtotavaran ajoon. (Knuuttila 2003, 76 77; Puuenergian teknologiaohjelma , ) 8 Vaihtokonttikalustolla voidaan haketusvaihe ja kaukokuljetusvaihe aikatauluttaa toisistaan riippumattomammin kuin kiinteäkuormatilallisilla täysperävaunuyhdistelmillä. Tyypillisesti vaihtokontit ovat kooltaan kuutiota ja niitä kuljetetaan 2 3 kerrallaan. Tehokas logistiikka vaatii kahden konttisarjan käyttöä. (Knuuttila 2003, 74.) 3.4 Hakkuutähteillä on monta ottajaa Tässä luvussa käsitellään erilaisia hakkuutähteiden hankintaketjuja ja luku perustuu Harstelan (2004) toimittamaan Metsähake ja metsätalous tiedonantoon. Puun hankkijalla on käytettävissään erilaisia tapoja organisoida energiapuun hankinta ja toimitukset. 1. Se voi toteuttaa energiapuun oston, korjuun ja toimitukset ainespuun hankinnasta huolehtivalla organisaatiollaan. 2. Se voi keskittää energiapuun oston, korjuun ja toimitukset tai osan näistä energiapuun hankintaorganisaatiolle. 3. Se voi ulkoistaa ostamansa energiapuukohteet yhteistyökumppaneilleen. 4. Se voi ulkoistaa myös hakkuutähteiden oston. Kahdessa ensimmäisessä vaihtoehdossa energiapuun, ja siis myös hakkuutähteen hankinta, on kiinteässä yhteydessä yhtiön ainespuun hankintaan. Puuvirrat sekä koneyrittäjät ovat suorassa yhteydessä yhtiöön. Kolmannessa vaihtoehdossa energiapuun hankinnasta vastaa itsenäinen yhteistyökumppani. Metsäyhtiön kanssa tehtävät energiapuun hankintasopimukset voivat olla kahden suuntaisia. Esimerkkinä tästä StoraEnso ja VAPO. Neljännessä vaihtoehdossa puuta jalostava teollisuus on ulkoistanut energiapuun oston tai ainakin osan siitä itsenäisesti toimiville yrittäjille. Neljännen mallin mukainen toiminta on hakkuutähdekaupan kannalta mielenkiintoinen, sillä lisääntyvän kilpailun ansiosta hakkuutähteiden hankintakustannuksien tulisi laskea ja hakkuutähteestä maksettavan korvauksen nousta. Neljännen mallin toteuttaminen ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista, sillä koneyrittäjille energiapuun tai hakkuutähdekaupan hallitseminen on uusi asia. Uuden yrittä-

13 9 jyyden mukana tulee rahoitusongelma, sillä yrittäjyys tuo mukanaan kustannuksia ja korjattavasta puusta tulisi maksaa. Lisäksi maineen saavuttaminen energialaitosten, metsänomistajien ja yhteistyötahojen silmissä vie oman aikansa. Ei ole myöskään helppoa tunkeutua tunnetumpien toimijoiden reviirille ja viedä yhtä osaa heidän kakustaan. 3.5 Metsänhoitoyhdistyksen asema energiapuunkorjuussa Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain mukaan metsänhoitoyhdistys ei saa harjoittaa kauppaa ostamalla ja myymällä metsähakkuuoikeuksia tai puutavaraa omaan lukuunsa, eikä muutakaan elinkeinotoimintaa, joka ei ole tarpeellista yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi. Säännökset metsänhoitoyhdistyksen tarkoituksesta eivät estä energiapuun hankintaa liittyvien tehtävien hoitamista. (Keskimölö 1997, ) Rajoitukset puukaupalliselle toiminnalle on annettu, jotta yhdistykset eivät ottaisi suuria taloudellisia riskejä. Toinen syy on yhdistyksien aseman säilyttäminen puolueettomana ja neuvonnallisena organisaationa. Energiapuun toimitusten edistäminen palvelee merkittävästi yhdistysten metsänhoidollisia päämääriä, ja niinpä energiapuukauppa on sallittua. Hakkuutähteiden korjuun yleistymisessä yhdistysten suosituksilla on kuitenkin huomattava painoarvo. Päätehakkuiden energiapuun korjuuta edistäisikin parhaiten tilanne, jossa metsänhoitotöiden helpottuminen olisi näkyvissä myös uudistamistöiden hinnoittelussa. Uudistamistöissä yhdistyksillä on vankka asema. (Harstela 2004,44.) Osa yhdistyksistä on lähtenyt reippaasti mukaan hakkuutähde- ja energiapuukauppaan, mutta osa yhdistyksistä pysyttelee taka-alalla. Syy vaimeaan läsnäoloon voi olla energiapuun kantohinnan määrittelyn vaikeudella sekä metsänomistajien epätietoisuudella mahdollisesta ravinnepoistumasta. Toisaalta tuottavan liiketoiminnan harjoittaminen voi tuntua joissakin yhdistyksissä hankalalta suhteessa neuvontarooliin ja puolueettomuuteen.

14 4 VARASTOINTI Palstalla tapahtuvan varastoinnin vaikutus hakkeen laatuun Koska kaatotuoreen, vihreän hakkuutähteen kosteuspitoisuus vaihtelee eri puulajeilla % välillä, on hakkuutähteiden kuivaaminen palstalla järkevää. Suositeltavaa on antaa hakkuutähteiden kuivaa palstalla kesän yli. Tällöin veden osuus hakkuutähteen tuoremassasta voi vähentyä %:iin. Hakkuutähde kuivaa välivarastoa paremmin palstakasoissa, koska palstakasoissa ulkopintaa suhteessa kiintotilavuuteen on enemmän kuin suurissa kasoissa. Myös palstakasojen tiiviys on pienempi kuin tienvarsikasan, jolloin haihtumista pääsee tapahtumaan paremmin myös kasan sisäosista. Palstavarastointi vähentää myös ravinnemenetyksiä, sillä neulaset varisevat palstalle kuivumisen yhteydessä. (Knuuttila 2003,76.) Koska neulasten osuus kuivamassasta on männyllä % ja kuusella % variseminen johtaa korjuukertymän supistumiseen ja korjuun yksikkökustannusten nousuun (Knuuttila 2003,76.) Kuivaneesta hakkuutähteestä ei myöskään saada kuljetuksessa niin tiiviitä kuormia kuin mitä saataisiin tuoretta hakkuutähdettä kuljettamalla. Vaikka yksikkökustannukset ovat korkeammat kuivatulla hakkuutähteellä, niin Nurmen ym. (2001, 22) mukaan hakkuutähteet palstakuivaamalla saatavan hakkuutähteen tehollinen lämpöarvo paranee siinä määrin, että neulasten varisemisen johdosta tapahtuva massan menetys korvautuu lähes täysimääräisesti kosteuden alenemisella. Alla oleva kuvio (kuvio 2) havainnollistaa tuoreen ja kuivahtaneen hakkuutähteen eroavaisuuksia. KUVIO 2. Kuusihakkuutähteen koostumus tuoreena (vasen) ja kuivahtaneena (oikea) (Alakangas 2000).

15 11 Kustannuksia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös koneiden käyntikertoihin palstalla. Jos tähde kuljetetaan tien varteen samalla metsätraktorilla kuin runkopuutavara, vaikkakin erillisinä kuormina, vältytään ylimääräisiltä koneen siirroilta. (Hakkila ym. 1996, 30). 4.2 Välivaraston peittäminen Kun optimitilanteessa leimikko on kaadettu talvella, hakkuutähteiden on annettu kuivahtaa kesällä leimikolla ja välivarastoon kasaus on tapahtunut loppukesästä. Tällöin on saavutettu noin 30 % kosteus. Tämä kosteus on hyvä ajatellen hakkeen polttoa, mutta sama kosteus tulisi säilyttää haketukseen asti. Hakkuutähdekasojen peittämistä aloitettiin kokeilla Ruotsissa 1990-luvun alussa. Tällöin oli käytössä kaksinkertainen voimapaperi, jonka kestävyyttä oli paranneltu piki- ja lasikuitukudoskerroksilla. Samainen paperi on käytössä edelleen. Ruotsalaisessa tutkimuksessa todettiin peittämisen vähentävän hakkuutähteen kosteutta. (Nurmi 1999, 23.) Kuitenkin Nurmen (1999, 23) itse Mikkelin alueella suorittaman tutkimuksen mukaan kattamisella ei näyttäisi olevan suurta merkitystä hakkuutähteen kosteuteen. Nurmen tutkimuksessa selittäväksi tekijäksi on mainittu mm. paperin kapeus peitettävää kasaa kohti. Hänen tutkimuksestaan käykin ilmi, että vihreää hakkuutähdettä ei kannata peittää, mutta onnistuessaan peittäminen saattaa maksaa itsensä takaisin ruskean hakkuutähteen parempina poltto-ominaisuuksina. Hakkila ym. (1998, 27) suosittelevat käytännön peittotyöhön suojapaperin levitystä kuormatraktorilla sen kuormaimen kouraan kiinnitetyn tukikehikon avulla, koska suojapaperin levitys käsin on vaivalloista ja vaarallista. Paperin päälle kannattaa sijoittaa muutama hakkuutähdetaakka, jotta paperi pysyy tuulisellakin säällä paikallaan. Paperi voidaan hakettaa hakkuutähdehakkeen joukkoon, joten se ei jää varastopaikalle. (Knuuttila 2003, 77.) 4.3 Hyvä välivarasto Hyvällä välivarastolla on paljon ominaisuuksia, jotka liittyvät niin hakkeen laatuun kuin myös hakkurin tehokkaaseen työskentelyyn. Knuuttila (2003,77) kuvailee hyvää välivarastoa seuraavasti. Hakkuutähdevarastojen tulisi olla mahdollisimman korkeita

16 12 ja päällyskerroksen muodoltaan pyöreä, jotta vesi valuu pois. Tienvarsivaraston koon on oltava vähintään autokuormallinen valmista haketta eli i-m 3. Kun kasa on kehysmitoiltaan riittävän suuri, hakkurin ei tarvitse siirtyä kesken haketuksen ja kuorma saadaan täyteen yhdeltä kohtaa. Lisäksi sade kastelee suuressa kasassa olevia hakkuutähteitä vähemmän. Kasaus tienvarteen tapahtuu siten, että latvakappaleiden tyvet ovat pääsääntöisesti tielle päin. Näin rakennettu kasa on helppo purkaa haketusvaiheessa. Kasan alle sijoitetaan poikittain pari kokopuu- tai latvatähdenippua estämään kasan jäätymistä maahan kiinni talviolosuhteissa. Kasojen sijoittelussa tulee myös huomioida hakkurin ominaisuudet, kuten raakaaineen syöttösuunta, ja valmiin hakkeen puhallussuunta. Myös haketuslaitteiston fyysinen koko aiheuttaa varastolle vaatimuksia. Hakkuriauto voi painaa yli 30 tonnia ja täysperävaunullinen hakeauto suurimmalla sallitulla kuormalla painaa 60 tonnia. Traktorisovitteisilla hakkureilla ja perävaunuilla on parempi maastossa liikkumiskyky, ja ne soveltuvatkin paremmin huonoille varastopaikoille. (Knuuttila 2003, 66). Lisäksi on hyvä huomioida, että hakeauto pääsee lähtemään pois haketuspaikalta ilman kuormattuna kääntämistä. Yleisten teiden laidoilla tapahtuvan haketuksen aikana on huolehdittava liikenneturvallisuudesta sekä työntekijöiden työturvallisuudesta. Kuvassa 1 on hyvä hakkuutähteiden välivarastopaikka. Paikka on avoin, tuulinen ja myös kelirikkoaikana haketettavissa. Tien leveyden ansiosta liikenne sujuu myös haketuksen aikana.

17 13 KUVA 1. Hakkuutähteiden välivarastopaikka Mikkelissä. 4.4 Varastonhallinta ja logistiikka Puhuttaessa hakkuutähteiden varastoinnista ja sen yhdistämisestä logistiikkaan törmätään väistämättä ongelmaan, jonka aiheuttavat kasvava energiantarve ja samanaikaisesti vaikeutuvat tuotanto-olosuhteet. Hakkuutähdevarastojen määrän tulisi olla minimaalinen, jotta varastotappiot olisivat mahdollisimman pienet, samalla kuitenkin täytyy saavuttaa operatiiviset tavoitteet eli lämpölaitosten tulee saada riittävästi polttoainetta. (Mäkinen ym. 1997, 18.) Minimaalisen varastojen tason saavuttamiseksi logistisen järjestelmän suunnittelussa täytyy kontrolloida varastojen sijaintia, tasoa ja kiertonopeutta koko hankinta-alueella (Mäkinen ym. 1997, 18). Yksinkertaisesti tuotantoketju on suunniteltava selviytymään sekä ennustettavista että odottamattomista häiriöistä ilman, että toimitukset katkeavat. Mitä suurempi on metsähakkeen osuus voimalaitoksen polttoainevirrasta, sitä tärkeämmäksi muodostuvat täsmällinen toimitus ja luottamus hakkeen toimittajaa kohtaan. Ensikäden ratkaisu toimitusvarmuuteen ovat puskuri- ja kausivarastot. (Puuenergian teknologiaohjelma 2004, 59.) Puskurivarastoinnin tarkoituksena on turvata lämpölaitoksen lyhyenaikavälin polttoaineen saanti esimerkiksi juhlapyhinä tai konerikkotapauksissa. Kausivarastoinnin avulla hakkuutähteiden käsittelyä ja käyttöä lämmöksi voidaan tehostaa, samalla parannetaan olosuhteita, joissa korjuu tapahtuu, ja tasapainotetaan metsä-

18 14 koneyritysten talvipainotteista työllisyyttä. Paras lämpöarvo saadaan kesällä käsitellystä hakkuutähteestä, sillä hakkuutähteet ovat kesällä kuivimmillaan. (Puuenergian teknologiaohjelma 2004, 60.) Mäkinen ym. (1997) kuvaavat seuraavasti kuljetuskustannusten muodostumista: kuljetuskustannukset riippuvat suoraan tavaraerän koosta ja kuljetusmatkasta. Kyseinen kustannusten muodostumistapa on tuttu esimerkiksi pienten lämpölaitosten kohdalla, kun niille ei voida kerralla toimittaa suuria määriä haketta. Nykyisin hakkuutähdehaketta kuljetetaan lähes yksinomaan kuorma-autoilla. Autokuljetus onkin metsähakkeen tuotantoketjun kriittinen lenkki, sillä myös hakkurin tuottavuus määräytyy osin autokuljetuksen toimivuuden ja ajoituksen ehdoilla. Autokuljetuksen välitön osuus hakkuutähdehakkeen kokonaiskustannuksista on keskimäärin %. Käyttäjien tarpeiden kasvaessa ja hankinta-alueiden laajetessa autokuljetuksen kustannusosuus kasvaa edelleen. (Hakkila 1998, 42.) 5 AINEISTO JA SEN KÄSITTELY Tämän työn aineistona ovat olleet Järvi-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella vuonna 2008 ennen marraskuuta haketetut hakkuutähdevarastot. Tarkastelun kohteeksi on valittu Mikkelin, Anttolan ja Hirvensalmen aluetoimistojen alueilla sijainneet työmaat, joiden hake on mennyt Pursialan lämpölaitokselle. Edelleen työmaat on valittu niin, että niistä löytyvät metsänhoitoyhdistyksen leimausseloste, haketettu määrä irtokuutioina, saatu tulo ( ), metsänomistajalle maksettu summa, metsänhoitoyhdistykselle jäävä kate sekä metsäkuljetuksen osalta suorittaja ja ajotaksa. Lisäksi osasta työmaista oli saatavissa kasoillepuinnin kustannukset sekä tieto kasojen mahdollisesta peittämisestä. Tällä tavalla rajattuna tarkasteltavia työmaita oli 51 kappaletta. Kirjallisen aineiston lisäksi haastateltiin kahta Mikkelin alueella toimivaa koneyrittäjää, jotka molemmat ajavat huomattavan määrän työmaita. Haastateltavat yrittäjät olivat Hannu Jääskeläinen ja Heikki Hänninen. Lisäksi haastateltiin hankintaesimies Juha Kokkoa.

19 15 Aineisto siirrettiin kirjallisesta muodosta Excel- ohjelmaan, jossa suoritettiin erilaisia laskutoimituksia sekä luotiin kuvaajia selkeyttämään tilannetta. Olennainen osa työn suorittamista oli työmaakohtaisten laskentojen jälkeen työmaiden järjestäminen eri muuttujien mukaiseen järjestykseen. Järjestämisen jälkeen selvitettiin mistä kyseinen järjestys johtuu ja miten järjestys vaikuttaa kannattavuuteen.

20 LÄHTEET 16 Alakangas, Eila Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT tiedotteita. Espoo:Otamedia. Asikainen, Antti, Ranta, Tapio, Laitila, Juha & Hämäläinen, Jarno Hakkuutähdehakkeen kustannustekijät ja suurimittakaavainen hankinta. Joensuun yliopisto. Metsätieteellinen tiedekunta Hakkila, Pentti (toim.) Metsäenergia. METLA. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 442. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino. Hakkila, Pentti & Fredriksson, Tage Metsämme bioenergian lähteenä. METLA. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 613. Jyväskylä: Gummerus. Hakkila, Pentti, Nurmi, Juha & Kalaja, Hannu Metsänuudistamisalojen hakkuutähde energialähteenä. METLA. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 684. Jyväskylä: Gummerus. Harstela, Pertti Kustannustehokas metsänhoito. Keuruu: Otava. Harstela, Pentti (toim.) Metsähake ja metsätalous. METLA. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja Jyväskylä: Gummerus. Hänninen, Heikki Haastattelu Metsäkoneyrittäjä. Forest Hänninen Oy. Jääskeläinen, Hannu Haastattelu Metsäkoneyrittäjä. Puunkorjuu Jääskeläinen Hannu. Kainulainen, Seppo Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu Keskimölö, Ari Energiapuuvarat ja niiden hyödyntämisedellytykset. TAPIO. Helsinki. F.G Lönnberg. Knuuttila, Kirsi (toim.) Puuenergia. Jyväskylä: Gummerus. Kokko, Juha Haastattelu Hankintaesimies. Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo. Kuusinen, Martti & Ilvesniemi, Hannu (toim.) Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset. Tapion ja Metlan julkaisuja. Pdf-dokumentti Päivitetty Luettu Kähärä, Kalle & Fredriksson, Tage Laatuajattelua tienvarsihaketukseen. Koneviesti 11/2008, Bioenergia 6-8. Mäkinen, Pekka, Rummukainen, Arto & Aarnio, Jukka Puunhankinnan organisointitavat. METLA. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 647. Helsinki: Hakapaino.

21 Nurmi, Juha Hakkuutähteen ominaisuuksista. METLA. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 722. Nurmi, Juha & Kokko, Ari (toim.) Biomassan tehostetun talteenoton seurannaisvaikutukset metsässä. METLA. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 816. Kokkola: Art-Print Oy. Puuenergian teknologiaohjelma loppuraportti TEKES. Sipoo: Paino -Center. Saksa, Timo & Teittinen, Arto Metsähakkeen hankintakustannukset ja aluetaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus ja koulutuskeskus Mikkeli. Julkaisuja

22 18

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 9/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält ltä Metsätieteen päivä 26.1.211 Metsäteknologian esitelmät Sessio 4. Helsinki Juha Laitila, MMM Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi

Lisätiedot

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013 Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013 Energiapuun laatu Tärkein laatuominaisuus kosteus Kaatotuoreen puun kosteus 50-60% Suuret laitokset sietävät

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 5/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS Metsästä voimalaitokseen: Energiapuun logistiikka ja tiedonhallinta Lahti / 14.2.2014 klo 9.00 16.00 ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS (TYÖTEHOSEURA RY) 1. Energiapuun

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua Biomassan kuivaukseen ja varastointiin liittyvät haasteet ja T&K-tarpeet workshop (BIOCLUS WP4.1.a: Regional activities) VTT Jyväskylä 10.11.2011 Risto Impola VTT 2 Metsähakkeen käyttö vuonna 2010 6,9

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO Projektiryhmä Antti Korpilahti, Sakari Suuriniemi, Kaarlo Rieppo Rahoittajat A. Ahlström Oy, Fortum Power and Heat Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Energiapuun korjuu. Altener tiedote 2. 1998. Energiapuun korjuumenetelmät. Jyväskylä. VTT Energia.

Energiapuun korjuu. Altener tiedote 2. 1998. Energiapuun korjuumenetelmät. Jyväskylä. VTT Energia. MetsäVerkko - materiaalissa kuvataan energiapuun korjuuta Suomessa. Materiaalissa tutustutaan energiapuun korjuuseen nuoren metsänkunnostuskohteilla sekä hakkuutähteiden korjuuseen uudistushakkuualoilla.

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen

Lisätiedot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute Puunkorjuu talvella Antti Asikainen Metla, Joensuu Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen ja teollisuuspuun korjuuketjut Metsähake teollisuuspuu

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2001

Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2001 VTT SYMPOSIUM 216 Asiasanat: biomass, bioenergy, biofuels, wood, energy wood, wood fuels, wood residues, logging residues, wood chips, bark, harvesting, chipping, thinnings, mixed fuels, crushing, transportation,

Lisätiedot

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Kalle Karttunen 1, Jarno Föhr 1, Tapio Ranta 1, Kari Palojärvi 2 & Antti Korpilahti 3 1. 1. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2. 2. SKAL, Metsäalan

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2003

Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2003 TOO SYMPOSIUM 231 Avainsanat: biomass, bioenergy, biofuels, wood, energy wood, wood fuels, wood residues, logging residues, wood chips, bark, harvesting, chipping, thinnings, mixed fuels, crushing, transportation,

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä

Lisätiedot

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen

Lisätiedot

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy MWh-RoadMap Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy Tavoite MWh roadmapin tavoitteena on kuvata ja luoda menettelyt

Lisätiedot

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

Hakkuutähteen korjuun työnohjeistus päätehakkuilla

Hakkuutähteen korjuun työnohjeistus päätehakkuilla Jukka Nikula Hakkuutähteen korjuun työnohjeistus päätehakkuilla Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteuden hallinta

Energiapuun mittaus ja kosteuden hallinta Energiapuun mittaus ja kosteuden hallinta Haltia 18.3.2014 Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad(at)metla.fi 050 391 3072 14.3.2014 1 Energiapuun mittaus sopimusperusteisesta

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Antti Asikainen, professori, METLA VTT 2G 2020 Biofuels -loppuseminaari Hilton Helsinki

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Projekti INFO. Logistiikkaesimerkki biomassalle HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011

Projekti INFO. Logistiikkaesimerkki biomassalle HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 12 Logistiikkaesimerkki biomassalle Biomassan

Lisätiedot

Laadunhallinta energiapuun korjuussa & keskeiset metsähakkeen laatutekijät. Tanja Ikonen & Miina Jahkonen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Laadunhallinta energiapuun korjuussa & keskeiset metsähakkeen laatutekijät. Tanja Ikonen & Miina Jahkonen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Laadunhallinta energiapuun korjuussa & keskeiset metsähakkeen laatutekijät Tanja Ikonen & Miina Jahkonen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Lämpöyrittäjyys Suomessa Suomessa toimi v. 2012 lopussa n. 500 lämpöyrittäjien

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt

3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt 3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt Juha Laitila, Antti Asikainen, Karri Pasanen 3.2.1 Energiapuun haltuunsaanti ja osto Energiapuun korjuu on pääosin kytketty osaksi puukauppaa

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus Energiapuun mittaus Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012 Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus METLA Länsi-Suomi Parkano Henkilöstö, (28) 37 Tutkijat ~(7) 15 Laboratorio

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Osaamistarpeet keskisuomalaisessa metsäenergian hankintaketjussa

Osaamistarpeet keskisuomalaisessa metsäenergian hankintaketjussa Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC Publications) Nro 41 Osaamistarpeet keskisuomalaisessa metsäenergian hankintaketjussa Heikki Autio Maaliskuu 2009 Luonnonvarainstituutti JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot