Osallisuuden monet muodot. Peukkukyselyn toteuttaminen vammaispalveluhankkeessa

Transkriptio

1 Osallisuuden monet muodot Peukkukyselyn toteuttaminen vammaispalveluhankkeessa 1

2 Sisällysluettelo Osallisuuden määrittely.. 3 Peukkukysely vammaispalveluhankkeessa.. 26 Muita vammaispalveluhankkeessa käytettyjä keinoja osallisuuden edistämiseksi

3 Osallisuuden määrittely 3

4 Osallisuus Osallisuus yhteiskunnassa tarkoittaa jokaisen mahdollisuutta terveyteen, koulutukseen, työhön, toimeentuloon, asuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE STM julkaisuja1:2012 4

5 Vammaisen henkilön osallisuus julkisten palvelujen käyttäjänä Osallisuuden muotoja: Tieto-osallisuus Suunnitteluosallisuus Päätösosallisuus Toimintaosallisuus Arviointiosallisuus Lopullisen arvion osallisuuden kokemuksen toteutumisesta voi antaa vain asiakas itse. (Kohonen & Tiala 2002; Pikassos Oy 2/2012; Valtioneuvosto 2002) 5

6 Tieto-osallisuus 1. Vammaisella henkilöllä on oikeus saada tietoa palveluista ja niiden piiriin pääsemisen edellytyksistä 2. Kuntalaisia kuullaan 3. Varmistetaan tiedon perille menon esteettömyys vammasta riippumatta 4. Edellyttää: kohtaamista, kuuntelemista, kysymistä, yksilön hyväksymistä, vuorovaikutuksen osaamista 6

7 Suunnittelu-osallisuus 1. Vammaisella henkilöllä on oikeus saada tietoa valmisteilla olevista hankkeista ja osallistua suunnitteluprosesseihin. Vammaiset otetaan huomioon myös kunnallisissa suunnitteluprosesseissa 2. Edellyttää: vammaisen asiantuntemuksen hyväksymistä, osallisuutta mahdollistavia ja sallivia hallinnollisia rakenteita, tuettua osallistumista, ammattilaisten vuorovaikutusosaamista 7

8 Päätösosallisuus 1. Palvelun käyttäjien päätösvaltaa palvelujen tuottamisessa 2. Edellyttää: hallinnollisia rakenteita, luottamusta, vallan ja vastuun jakamista uudella tavalla viranomaisten ja kuntalaisten kesken, mahdollisuutta tuettuun päätöksentekoon 8

9 Toimintaosallisuus 1. Mahdollisuus toimia omassa elinympäristössään 2. Vahva sosiaalinen näkökulma: yksilö määrittää itseään sosiaalisissa suhteissaan, tulee kokonaiseksi niiden kautta 3. Edellyttää: todellisten toimintamahdollisuuksien luomista, esteettömyyttä. Tehdään osallisuuden tunteen kokeminen mahdolliseksi toiminnassa yhdessä muiden kanssa, osallistumisen ja mukana olemisen lisäksi. 9

10 Arviointiosallisuus 1. Varmistetaan asiakas- / käyttäjäpalautteen kulku takaisin päättäjille ja viranomaisille 2. Edellyttää: hallinnollisia rakenteita, organisaation valmiutta muuttaa tarvittaessa rakenteita palautteen pohjalta 10

11 Peukkukysely vammaispalveluhankkeessa Menetelmä, toteutus sekä vastaukset ja niiden tarkastelu 11

12 Kerro, mikä sinun mielestäsi toimii ja ei toimi nykypäivän vammaispalvelun Vammaispalveluhankkeen eri tilaisuuksissa on kerätty läsnä olleiden ajatuksia ja mielipiteitä vammaispalvelujen nykytilasta. Palvelun käyttäjät, työntekijät ja muut henkilöt (esim. läheiset) ovat vastanneet oman värikoodinsa mukaiselle post-it lapulle. Täytetty post-it lappu kiinnitettiin seinäjulisteeseen. 12

13 Toimii, ei toimi yksilökeskeisen suunnittelun menetelmä Vammaispalveluhankkeessa peukkukyselyksi ristitty yksinkertainen ja helposti toteutettavissa oleva väline on yksilökeskeisen elämänsuunnittelun YKS:n (eng. Person Centred Planning PCP) työväline. Sen avulla voidaan tarkastella eri näkökulmista palvelun käyttäjän, hänen omaistensa ja työntekijöiden mikä toimii ja mikä ei toimi henkilön elämässä. 13

14 Hämeenlinna Vappurieha 2011 Ylinen Ylis festarit 2011 Tampere Yksilöllisen tuen laatukriteerit-seminaari 2012 Helsinki Henkilökohtaisen avun päivät 2011 FDUV-dagarna 2011 Kainuu Asumisen arkea ja unelmia 2011 Vantaa Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun tilaisuus 2011 Joensuu Palveluohjauksen ja -suunnittelun seminaari 2011 Oma tupa oma lupa seminaari 2011 Parafest 2011 Vaasa Eskoon ja Kårkullan osahankkeiden yhteinen väliseminaari 2011 Kaikille omanlainen elämä seminaari 2012/ ESKOO ja Kehitysvammaisten tukiliitto ry. (Ei ole huomioitu aineiston käsittelyssa) 14

15 Aineiston käsittely Eri tilanteissa kerätyt vastaukset koottiin Vastauksia oli yhteensä 534 (Toimii 221, Ei toimi 313) Aineiston käsittelyssä sovellettiin sisällön analyysin periaatteita. Kaste-ohjelmassa kuvataan kuusi osallisuuden elementtiä. Näiden kuuden elementin perusteella toteutettiin teorialähtöinen sisällönanalyysi. Loppu vastauksista käsiteltiin aineistolähtöisesti Alkuperäiset vastaukset olivat itsessään lyhyitä. Ne ryhmiteltiin yhtäläisten ilmausten joukoksi ja niille annettiin ilmauksia yhdistävä nimi. Yläluokkana on osallisuus 15

16 Vastauksien jakautuminen luokkiin Yläluokka 16

17 Terveys Palvelunkäyttäjät kokivat erityispalveluiden saatavuudessa olevan parantamisen varaa. "Nykyisin hoidetaan liikaa sairautta, vaikka terveyden hoitaminen tulisi edullisemmaksi" Apuvälineiden ja erityistyöntekijöiden tarjoamien palvelujen saatavuus koettiin myös työntekijöiden ja muiden vastaajien joukossa puutteelliseksi. 17

18 Koulutus Palvelunkäyttäjien koulutukseen liittyviä kommentteja esiintyi kyselyssä varsin niukasti. Kela ja työeläkelaitokset eivät uudelleen kouluta kuulo- ja näkövammaisia vaikka kaikki edellytykset täyttyvät Ylipäätään koulutusmahdollisuuksien monipuolisuutta tulisi lisätä niin palvelunkäyttäjien kuin työntekijöidenkin mielestä. 18

19 Työ Palvelunkäyttäjät olivat tyytyväisiä siihen, että heillä on työtä. Työ koetaan tärkeänä asiana. Työtehtäviin sen sijaan oltiin tyytymättömiä ja työllistyminen koettiin toisaalta vaikeaksi. "Töissä käyminen on hyvä" "Työtehtävät ei toimi, työt voisi olla monipuolisempia vammaisilla Työntekijöiden ja muiden vastaajien mielestä työn sisältöjä ja työllistymismahdollisuuksia tulisi kehittää etenkin vapaiden työmarkkinoiden suuntaan. 19

20 Toimeentulo Palvelunkäyttäjien mielestä palkkaus ja eläkkeet ovat liian pieniä. "Vammaisten tekemästä työstä maksetaan liian pientä palkkaa" Työntekijät ja muut vastaajat näkivät palvelujen maksuttomuuden turvaavan tarpeenmukaisten palvelujen saannin. 20

21 Asunto Asumiseen liittyvät seikat saivat runsaasti palautetta kyselyyn vastaajilta. Palvelunkäyttäjät arvostivat asumisessaan omaa kotia ja omaa rauhaa. Sen sijaan asumisen eri vaihtoehtojen ja asumisvalmennuksen riittämättömyys koettiin edelleen kehitettäviksi aiheiksi. "Asuminen, saa tukea, on oma rauha. Oma yksiö" "Asunnoista huutava pula" Työntekijöiden ja muiden vastaajien mielestä vammaispalveluissa ollaan menossa kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja laitoskeskeisyyden sijaan. Edelleen kuitenkin sopivia asumisen vaihtoehtoja on vähän ja henkilökunnan saaminen haastavaa uusiin asumisyksiköihin. 21

22 Sosiaaliset suhteet Palvelunkäyttäjät olivat tyytyväisiä oman lähipiirinsä sosiaalisiin suhteisiin. Tukihenkilöiden merkitys sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä koettiin tärkeäksi ja tukihenkilöitä toivottiinkin lisää. "On tekemistä, on ystäviä ja saa tukea "Voisi olla joku ystävä tai tukihenkilö, joka kävisi kylässä" Myös muut vastaajat (pääasiassa omaiset) kokivat että tukihenkilöitä ja ystäviä saisi olla enemmän. 22

23 Toimii Käyttäjät: 5 Työntekijät: 19 Muut vastaajat: 15 Yhteensä: 39 Ei toimi Käyttäjät: 1 Työntekijät: 32 Muut vastaajat: 10 Yhteensä: 43 Henkilöstö Palvelun käyttäjät antoivat hyvää palautetta heidän kanssa työskentelevälle henkilöstölle. Työntekijät ne on parhaita Työntekijöiden sekä muiden vastaajien mielestä nykyinen henkilöstö on ammattitaitoista ja mukavaa. Suurin osa vastaajista nosti esiin henkilöstön resurssipulan. Työntekijöitä on useiden vastaajien mielestä liian vähän ja nykyinen henkilöstö kuormittuu. 23

24 Toimii Käyttäjät: 14 Työntekijät: 21 Muut vastaajat: 11 Yhteensä: 46 Ei toimi Käyttäjät: 22 Työntekijät: 23 Muut vastaajat: 26 Yhteensä: 71 Palvelut yleensä Palvelun käyttäjät, työntekijät ja muut vastaajat antoivat runsaasti palautetta palveluista yleensä. Tähän alaluokkaan tuli yhteensä 117 vastausta. Vastaukset kohdentuivat erityisesti toimijoiden väliseen yhteistyöhön, kuljetuspalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun. Palvelunkäyttäjien mielestä ne palvelut, joita saa, osaa ja jaksaa hakea, toimivat. Ne palvelut, joita saa, toimivat Toimijoiden väliseen yhteistyöhön liittyvät vastaukset jakaantuivat tasaisesti (toimii 15, ei toimi 15 vastausta). Vastaajaryhmistä työntekijät kommentoivat eniten eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyöhalukkuus eri toimijoiden kesken lisääntynyt Enemmistö kuljetuspalveluita (27 kommenttia, joista18 ei toimi -vastausta) ja henkilökohtaista apua (24, 21 ei toimi -vastausta) kommentoineista pitivät niitä toimimattomina. 24

25 Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet Asiakkaan kuulluksi tulemisessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa olisi paljon parantamisen varaa. Palvelun käyttäjän mielestä heitä ei kuulla vammaispalveluissa tarpeeksi hyvin. Vammaiset eivät saa vaikuttaa tarpeeksi omiin asioihin mm. omaan asumiseen Myös työntekijöiden mielestä asiakas tulisi huomioida paremmin ja kunnioittaa hänen itsemääräämisoikeuttaan. Muut vastaajat peräänkuuluttivat asiakaslähtöisyyttä palvelusuunnittelussa. 25

26 Asenneilmasto ja ajattelun muutos Työntekijöiden ja muiden vastaajien mukaan on tapahtunut muutosta monella tasolla: ajattelutapa on entistä yksilökeskeisempää, tahtotilaa löytyy palveluiden kehittämiseen ja keskustelu vammaisen ihmisen asemasta on lisääntynyt. Folk är mer accepterande numera Kehitysvamma-alan perusta, ihmisarvon ja ihmisen itsemääräämisoikeuden esiin tuominen on humanismia. Jonkun täytyy tästä puhua kovassa maailmassa. Toisaalta muutoksessa nähtiin haasteena pelko muutosta kohtaan. Vastaajat olivat myös huolissaan vammaisten ihmisten eriarvoisuudesta Suomessa. 26

27 Toimii Käyttäjät: 1 Työntekijät: 2 Muut vastaajat: - Yhteensä: 3 Ei toimi Käyttäjät: 3 Työntekijät: 6 Muut vastaajat: 9 Yhteensä: 18 Tiedottaminen ja tiedon saanti Palveluista tiedottamisen tulisi olla esteetöntä. Tämä ei kuitenkaan toteudu vastanneiden mielestä. Tietoa palveluista ei saa ellei osaa itse hakea. 27

28 Mikä vammaispalveluissa toimii mikä ei toimi? Eniten vastauksia keränneet luokat Kaste-ohjelman mukainen jaottelu (terveys, koulutus, työ, toimeentulo, asunto, sosiaaliset suhteet) Asia Toimii (n) Ei toimi (n) Asunto Työ Aineistosta noussut palaute Palvelut yleensä (kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, yhteistyö) Henkilöstö Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet Asenneilmasto ja ajattelun muutos

29 Tulosten yhteenveto 1 Asumiseen, työhön, henkilöstöön, palveluihin yleensä ja asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvät asiat keskusteluttivat eniten kyselyyn vastaajia. Asumiseen, työhön ja henkilöstöön liittyvät asiat koettiin samaan aikaan sekä toimiviksi että ei toimiviksi. Pääsääntöisesti olemassa oleviin ja saatavilla oleviin palveluihin oltiin tyytyväisiä, mutta niiden yksilöllisessä toteuttamisessa on kehitettävää. 29

30 Tulosten yhteenveto 2 Palvelut yleensä eli kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu koettiin toimimattomiksi Alan toimijoiden välinen yhteistyö sen sijaan katsottiin Yhtä usein toimivaksi kuin toimimattomaksi. Asiakkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja kuulluksi Tuleminen ei vastaajien mielestä toimi vammaispalveluissa. Kuitenkin palvelut ovat kehittymässä yksilöllisempään suuntaan asenne- ja ajattelun muutoksen johdosta. 30

31 Aineiston tarkastelu osallisuuden näkökulmasta Vammaisten henkilöiden osallistuminen päätöksentekoon heidän omaa elämänpiiriään koskevissa asioissa herättää tällä hetkellä paljon keskustelua ja toteutuukin jo osittain (päätösosallisuus). Peukkukysely jo sinällään toteuttaa arviointiosallisuutta. Palvelun käyttäjien mahdollisuudet antaa palautetta palveluista turvaa todellisen asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen. Organisaatiotasolla asiakaslähtöisyys edellyttää myös valmiutta muuttaa toimintaa palautteen pohjalta. 31

32 Aineiston tarkastelu osallisuuden näkökulmasta Vastauksissa ei näkynyt juurikaan suunnitteluosallisuuden muotoja. Onko yhteiskunta valmis toteuttamaan osallisuutta mahdollistavia ja sallivia hallinnollisia rakenteita? Tieto-osallisuuden toteutumiseksi tarvitaan aineiston mukaan satsauksia palvelun käyttäjien tiedon saannin esteettömyyteen, alan henkilöstön vuorovaikutusosaamiseen ja työkaluja asiakkaan kuulemisen toteutumiseen. Tiedonsaannin ei tulisi olla asiakkaan aktiivisuuden varassa mutta miten varmistetaan tiedon perille meneminen? 32

33 Aineiston tarkastelu osallisuuden näkökulmasta Palvelun käyttäjien osallisuus vammaispalveluissa voi toteutua monella tavalla. Osallisuuden toteutumista voi arvioida ainoastaan palvelun käyttäjä itse. Vammaispalveluissa ei aineiston mukaan aina onnistuta parhaalla tavalla yksilöllisten palveluiden toteuttamisessa, mutta asenteet ja tahtotila ovat vammaisen asiakkaan puolella. Resurssipula ja rakenteelliset erot palveluiden järjestämisessä niin alueiden kuin kuntien välillä ylläpitävät tietynlaista eriarvoisuutta, johon on vaikea nopealla aikavälillä vaikuttaa. Asiakaslähtöisyyden ja yksilöllisten palvelujen kehittämiseksi vammaispalveluhanke on omalta osaltaan edistänyt osallisuutta lisäävien toimintatapojen käyttöönottoa monella muullakin tavalla kuin peukkukyselyn kautta. 33

34 Muita vammaispalveluhankkeessa käytettyjä keinoja osallisuuden edistämiseksi 34

35 Vammaispalveluhankkeen keinoja osallisuuden edistämiseksi 1. Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu - työmenetelmän koulutus ja käyttöönotto (suunnitteluosallisuus, toimintaosallisuus) 2. Avoimet työpajat eri toimijoille (toimintaosallisuus, suunnitteluosallisuus) 3. Kansalaisraati (toimintaosallisuus, päätösosallisuus, tieto-osallisuus, suunnitteluosallisuus) 4. Kokemusasiantuntijat mukana eri tilaisuuksissa (toimintaosallisuus) 5. Kommunikoinnin apuvälineiden hyödyntäminen eri yhteyksissä (tieto-osallisuus, toimintaosallisuus) 35

36 Vammaispalveluhankkeen keinoja osallisuuden edistämiseksi 6. Erilaiset työryhmät kuten asiakasohjausryhmä ja välittäjäryhmä (tieto-osallisuus, suunnitelmaosallisuus, toimintaosallisuus) 7. Palvelun käyttäjien puheenvuorot seminaareissa (tieto-osallisuus, suunnitelmaosallisuus, toimintaosallisuus) 8. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen (arviointiosallisuus) 9. Avoin ryhmähaastattelu tiedonkeruumenetelmänä (arviointiosallisuus, suunnitteluosallisuus) 10. Bikva-arviointi asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen menetelmänä (arviointiosallisuus) 36

37 Lähteet Kohonen, K. & Tiala, T. (toim.) Kuntalaiset ja hyvä osallisuus. Lupaavia käytäntöjä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi. Sisäasiainministeriö. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Pikassos Oy (2012) Osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen Pirkanmaan VammaisKaste-hankkeessa. Raportti 2/2012. Valtioneuvoston selonteko Eduskunnalle 2002 kansallisen suoran osallistumisen kehittymisestä. Luettavissa seuraavan linkin kautta: 51C2256B91003EDEE1/$file/osallisuusselonteko.pdf 37