OPAS ASTMAA SAIRASTAVILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS ASTMAA SAIRASTAVILLE"

Transkriptio

1 OPAS ASTMAA SAIRASTAVILLE Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.

2 1. Mikä on astma? 2. Astman taustalla Astma on keuhkoputkien limakalvojen pitkäaikainen tulehdussairaus. Sen ensimmäisiä oireita ovat yleensä pitkittynyt yskä ja limannousu. Ne aiheutuvat limakalvon tulehduksesta (inflammaatiosta). Lisäksi astmalle on ominaista keuhkoputkien yliärtyvyys (hyperreaktiivisuus) ja keuhko putkien vaihteleva ahtautuminen. Limakalvolle kertyvät tulehdussolut turvottavat limakalvoja ja lisäävät limaneritystä, mikä ahtauttaa hen gitysteitä. Uloshengityksestä tulee työlästä ja se tuntuu hengenahdistuksena. Kun keuhkoputket ahtautuvat merkittävästi, hengitys voi vinkua. Tulehtuneet limakalvot ovat herkkiä erilaisille ärsykkeille kuten siitepölyille, muille pölyille, hajuille, ilmansaasteille, pakkasilmalle, tupakansavulle ja fyysiselle rasitukselle. Ärsykkeet saavat keuhkoputkia ympäröivät sileät lihakset supistumaan herkästi. Tämä aiheuttaa keuhkoputkien supistumisen ja vaikeuttaa hengitystä. Astman hoito perustuu astmatulehdusta hoitavaan lääkitykseen ja hyvään omahoitoon. Niiden tavoitteena on arjen oireettomuus. Astma on yleinen sairaus, noin 10 prosenttia aikuisikäisistä suomalaisista sairastaa lääkärin toteamaa astmaa. Normaali keuhkoputki Keuhkoputki, jonka limakalvo on tulehtunut Tulehtunut limakalvo erittää limaa ASTMAN OIREITA Pitkittynyt yskä Lisääntynyt limaneritys Hengenahdistus Uloshengityksen ajoittainen vinkuna tai pihinä Oireita on usein öisin ja aamuisin. Oireilua yksilöllisesti pahentavat hengitysteiden virusinfektiot rasitus kylmä ilma allergeenit Lievässä ja alkavassa astmassa keuhkojen toiminta on suurimman osan ajasta normaalia ja oireita esiintyy vain ajoittain. Vaikeassa astmassa hankalan oireilun ja keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena voi olla keuhkoputkien osin palautumaton tai pysyvä toimintahäiriö. Toistuvat keuhkoputkentulehdukset voivat kertoa astman huonosta hoitotasapainosta. Lähes kaikki astmaa sairastavat oireilevat fyysisessä rasituksessa, jos astma ei ole hoitotasapainossa. On myös henkilöitä, jotka oireilevat vain rasituksessa. Heidän astmaansa kutsutaan virheellisesti rasitusastmaksi. Tosiasiassa heilläkin on astma, jonka oireet riittävän tehokas ja pitkä fyysinen rasitus laukaisee. Fyysisen rasituksen aiheuttamia tyypillisiä oireita, eli limaneritystä, yskää ja hengitysteiden vinkumista, kutsutaan rasitusoireiksi. Astman taustatekijät ovat yksilöllisiä eikä astman esiintymiselle aina pystytä osoittamaan syytä. Se voi puhjeta missä iässä tahansa. Taustalla voi olla perinnöllinen taipumus. Allerginen nuha ja muut ylähengitystiesairaudet lisäävät riskiä sairastua astmaan, mutta hoitamalla allergista nuhaa hyvin riskiä voidaan pienentää. Astman puhkeaminen liittyy usein ympäristön ärsykkeisiin tai pitkittyneeseen hengitystietulehdukseen. ASTMAN RISKITEKIJÖITÄ Allergiat Perinnöllinen alttius / astman esiintyminen vanhemmilla ja sisaruksilla Allerginen nuha Muut ylähengitystiesairaudet Tupakointi ja passiivinen tupakointi Ylipaino Sisätilojen kosteusvauriot ovat olleet yhteydessä astman syntyyn ja pahenemiseen, mutta syysuhteista ei olla varmoja. Tupakointi suurentaa riskin sairastua astmaan yli kaksinkertaiseksi. Myös tupakansavulle altistuminen suurentaa riskiä. Astmaa sairastavalla voi esiintyä myös ns. refluksitautia (GERD), jossa mahan sisältöä nousee toistuvasti takaisin ruokatorveen. Se aiheuttaa närästystä, rintalastan takaista polttavaa tuntemusta ja ilman ponnistelua tapahtuvaa mahan sisällön takaisinvirtausta suuhun (käänteisvirtausta) sekä joskus muitakin oireita. Refluksitautia on astmaa sairastavilla enemmän kuin muilla, mutta se ei ilmeisesti aiheuta astmaa. Refluksitauti voi kuitenkin aiheuttaa yskää, joka usein tulkitaan astmasta johtuvaksi. Tulehtunut ja limaa erittävä keuhkoputki supistuu 2 Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville 3

3 3. Erilaiset astmat Astman taudinkuvia on erilaisia, lievästä vaikeaan. Toisilla astma on seurausta allergisesta herkistymisestä, toisilla keuhkoputkien limakalvoilla oleva astmatulehdus on erittäin voimakas. Osalla astma on vaikeahoitoinen. Ikääntyvien astmalla on omat ominaispiirteensä Allerginen ja ei-allerginen astma Arvioidaan, että noin joka toisella astmaa sairastavalla aikuisella on allerginen astma. Heillä on usein taipumus atooppiseen ihottumaan. He reagoivat herkästi joutuessaan kosketuksiin sellaisen tekijän kanssa, jolle ovat herkistyneet. Tällöin heidän elimistönsä puolustautuu muodostamalla IgE-vasta-aineita kyseiselle allergeenille, joka aiheuttaa oireet. Allerginen nuha ja astma esiintyvät usein yhdessä ja puhutaankin yhdet hengitystiet yksi sairaus -käsitteestä. Kahdeksalla kymmenestä astmaa sairastavasta on allerginen nuha, ja allergista nuhaa potevista neljällä kymmenestä on astma. Jos astmaan liittyy allergiaa, kannattaa allergia hoitaa mahdollisimman hyvin ja harkita esimerkiksi siedätyshoitoa. Allerginen nuha ja poskiontelotulehdus voivat pahentaa astmaoireita Työhön liittyvä astma Astma voi olla myös ammattiastma. Sen aiheuttavat työympäristössä esiintyvät biologiset tai kemialliset valmisteet. Astma voi syntyä, kun altistutaan hengitysteitä herkistäville tai ärsyttäville tekijöille. Sitä voidaan epäillä, jos sairastunut työskentelee ammatissa, jossa on suurentunut astman riski tai hän käyttää työssään jotain yleisesti ammattiastmaa aiheuttavaa ainetta. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi leipuri, tekstiilityöntekijä, metallityöntekijä, maataloustyön tekijä, siivooja ja maalari. Ammattiastman todentamiseksi tulee osoittaa, että astman todennäköinen ja pääasiallinen aiheuttaja on työympäristössä esiintyvä tietty herkistävä tai ärsyttävä hengitettävä aine (altiste). Suomessa yleisimmät ammattiastman aiheuttajat ovat esimerkiksi kosteusvauriomikrobit, jauhopölyt, viljat, rehut, eläinten epiteelit, karvat, varastopölypunkit, puupölyt ja kampaamokemikaalit. Astman toteaminen ammattitaudiksi edellyttää oireiden ja altistumisen välisen syy-yhteyden osoittamista. Erityisesti kosteusvauriomikrobien aiheuttamassa astmassa PEF-työpaikkaseuranta on merkittävä tutkimus ammattitaudin osoittamiseksi. Se tulee tehdä huolellisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jos mahdollista, ilman säännöllisen hoitavan lääkityksen aloittamista. PEF-työpaikkaseurannan kesto on vähintään neljä viikkoa ja siihen tulee sisältyä niin työ- kuin vapaapäiviäkin. Lääkäri toteaa ammattiastman lääketieteellisin perustein. Vakuutusyhtiö tekee päätöksen astman korvaamisesta ammattitautina lainopillisin perustein. Ammattiastma on tapaturmavakuutuslain nojalla korvattava ammattitauti. Jos ammattiastma todetaan, joutuu työntekijä siirtymään tehtäviin, jossa hän ei altistu oireita pahentaville tekijöille. Joidenkin astmaa sairastavien oireet pahenevat esimerkiksi pölyisessä, poikkeavassa lämpötilassa tehtävässä tai rasittavassa työssä. Astma on voinut olla jo aiemmin tai alkaa nykyisessä työssä ollessa. Noin viidesosalla aikuisiän astmaa sairastavista on todettu astman vaikeutuvan työssä. Tällöin puhutaan astman työperäisestä pahenemisesta. Se ei täytä ammattitautilain kriteereitä, mutta oireilevan kohdalla ammattiastman mahdollisuus on tarvittaessa poissuljettava. Työpaikan astmaa pahentavat tekijät tulee tunnistaa ja vähentää niitä esimerkiksi parantamalla työolosuhteita, muokkaamalla työtehtäviä tai käyttämällä hengityssuojaimia. Mikäli ammattiastmaa tai työn pahentamaa astmaa ei saada riittävään hoitotasapainoon tai työkyky on uhattuna, ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet tulee hyödyntää. Toimintaohjeita epäiltäessä sisäilmaongelmaa löytyy osoitteesta Astma ja keuhkoahtaumatauti (COPD) Keuhkoahtaumataudin (COPD) ja astman erottaminen toisistaan on joskus haastavaa. Oireet ovat hyvin samankaltaisia; yskää, limaneritystä, toistuvia infektioita ja hengenahdistusta. Keuhkoahtaumataudin alku on usein hidas ja oireet tulevat esiin pikkuhiljaa, sairastuneella on voinut olla vuosia tupakkayskää. Astmassa sairauden alku taas on usein nopea, mutta se voi alkaa myös hiipien. Keuhkoputkien ahtautuminen on keuhkoahtaumataudissa astmasta poiketen etenevää ja pysyvää. Keuhkoahtaumataudissa oireet pahenevat vähitellen, astman luonteeseen kuuluu puolestaan oireiden vaihtelevuus. Tupakointi aiheuttaa keuhkoahtaumataudissa tulehduksen, joka vaurioittaa keuhkoputkien limakalvoa sekä hengittävää keuhkokudosta. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 55 prosentilla keuhkoahtaumapotilaista on myös astma. Lisätietoa keuhkoahtaumataudista saa osoitteesta Astma ikääntyneellä Astma on ikääntyneillä yleinen, mutta alidiagnosoitu sairaus. Sen toteamista vaikeuttavat muut samanaikaiset sairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta ja keuhkoahtaumatauti. Ikääntyneellä astmaa sairastavalla on usein pitkäkestoista yskää, limannousua ja hengitysvaikeuksia, mutta ei useinkaan hankalia astmakohtauksia. Allergiat harvemmin hankaloittavat oireita. Niitä saattavat pahentaa fyysinen rasitus, hengitysinfektiot ja muiden sairauksien lääkkeet. Ikääntyneillä astmaa sairastavilla on usein kroonista nuhaa ja poskiontelotulehduksia. Myös refluksitautia esiintyy. 4 Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville 5

4 4. Astman toteaminen ja seuranta Astmataipumus on elinikäinen, mutta astman kanssa on mahdollista elää täysipainoista elämää ja oireetonta arkea. Noin prosenttia astmaa sairastavista ihmisistä voi saavuttaa hyvän hoitotasapainon järkevillä elämäntapavalinnoilla ja oikealla lääkityksellä. Hyvä fyysinen kunto edesauttaa hoitotasapainon saavuttamista ja oireista vapaata arkea. Hoitamattomana astmatulehdus voi aiheuttaa keuhkoputkien seinämään rakennemuutoksia, jotka johtavat keuhkoputkien jäykistymiseen ja niiden toimintahäiriöön. Keuhkojen toiminta voi huonontua pysyvästi, jos keuhkoputkien seinämiin kertyy sidekudosta ja sileälihas paksuuntuu. Useimmilla astmaa sairastavilla tulehdus saadaan kuitenkin pysymään lievänä ja hallinnassa lääkityksen avulla Tutkimukset ja toteaminen Astma todetaan puhalluskokeiden avulla. Keskeisiä tutkimuksia ovat spirometria ja kotona tehtävä kahden viikon PEF-seuranta. PEF-mittaus kertoo uloshengityksen huippuvirtausnopeuden ensimmäisen sekunnin aikana. Spirometria on keuhkojen toimintaa mittaava puhalluskoe, joka kertoo keuhkojen tilavuuden sekä sen, kuinka hyvin isot keuhkoputket ovat auki. Tuloksiin vaikuttavat ikä, pituus ja sukupuoli. Tuloksia verrataan terveiden samaa sukupuolta olevien ja saman ikäisten ja -pituisten tuloksiin. Puhalluskokeilla mitataan ilmavirtausta keuhkoputkissa ennen keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja sen jälkeen. Astmaa voidaan epäillä, jos PEF-mittauksen arvot eroavat aamulla ja illalla selvästi toisistaan ja avaavaa lääkettä käytettäessä arvot paranevat. Tarvittaessa voidaan tehdä myös rasituskoe tai altistuskokeita Pahenemisvaiheet Astmaan liittyy oireiden vaihtelu. Hyviä jaksoja voi seurata pahenemisvaihe. Lisääntyneitä oireita hoidetaan lääkärin antamien ohjeiden mukaan. MERKKEJÄ PAHENEMISVAIHEESTA VOIVAT OLLA avaavan lääkkeen tarpeen lisääntyminen tukkoinen, flunssainen olo hengenahdistus ja hengitysvaikeudet, erityisesti yöllä yskän tai limanerityksen lisääntyminen rasituksen sietämisen huononeminen PEF-arvojen laskeminen Seuranta Sairauden vaikeus voi vaihdella ajoittaisista oireista vaikeahoitoiseen astmaan. Oireilu ja sairauden tila vaihtelevat ärsykkeiden mukaan jopa päivittäin, ja oireet voivat vähentyä hyvän lääkehoidon seurauksena. Siksi myös lääkityksen tarve voi muuttua. Astman seuranta kannattaa. Mikäli astmaan on käytössä säännöllinen lääkitys, seurantakäynti on tarpeen yleensä kerran vuodessa. Jos astma on pysynyt hyvin hallinnassa eikä oireita ole, nämä käynnit voidaan sovitusti järjestää myös esimerkiksi astmahoitajalla. Lääkärin arvio tulee kuitenkin tehdä vähintään 3 5 vuoden välein. Seurantakäyntiä varten kannattaa tehdä PEF-seuranta ja astmatesti osoitteessa PEF-seuranta antaa hoitavalle lääkärille hyvän arvion hoitotasapainosta. Seuranta tapahtuu lääkärin arvioinnin ja sairauden vakavuuden perusteella joko terveyskeskuksessa tai sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla. Seuraavan käynnin ajankohdasta kannattaa keskustella lääkärin vastaanotolla käydessä. Terveyskeskus ei kutsu seurantakäynnille, joten seurannan tullessa ajankohtaiseksi aika tulee varata itse. 6 Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville 7

5 5. Lääkehoito Astman omahoidon tavoitteena on oireettomuus, sairauden hallinta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Hoidossa pyritään löytämään hyvä hoitotasapaino, eli saavuttamaan mahdollisimman oireeton elämä. Tämä vaatii astmaa sairastavalta johdonmukaisuutta sairauden seurantaan ja lääkityksen säätämiseen itselle sopivaksi lääkärin ohjeiden mukaisesti. HYVÄ HOITOTASAPAINO Hyvä toimintakyky ja elämänlaatu Oireeton arki Oirelääkettä korkeintaan kaksi kertaa viikossa PEF-seurannassa ei ole poikkeavia arvoja Jokaisella astmaa sairastavalla pitää olla käytössä ja aina mukana nopeasti keuhkoputkia avaava kohtauslääke oireiden helpottamiseksi. Nopeasti keuhkoputkia avaavan lääkkeen säännöllinen käyttö on merkki huonosta astman hallinnasta. Hoitavaa lääkitystä tulee tällöin tehostaa. Nopeasti avaavan lääkkeen tarpeen vähentyminen on tärkeä hoidon onnistumisen mittari. Joskus lääkäri voi määrätä käytettäväksi myös hengitettäviä ns. yhdistelmälääkkeitä, joissa on hoitavan kortisonin lisäksi pitkävaikutteinen avaava lääke. Tarvittaessa esimerkiksi pahenemisvaiheissa voidaan määrätä myös suun kautta otettava kortisonitabletteja kuuriluonteisesti. Allergisessa nuhassa käytössä voi olla kortisonia sisältäviä nenäsuihkeita sekä antihistamiineja. Oireita aiheuttavien allergeenien välttämistä harkitaan yhdessä lääkärin kanssa. Nenäkannun käyttö saattaa helpottaa oireita ja oloa Hoitavat lääkkeet Keskeinen osa astman hoitoa on keuhkoputkien astmatulehdusta hoitavien lääkkeiden säännöllinen käyttö. Hoitavilla lääkkeillä pidetään huoli siitä, että astmatulehdus keuhkoputkien limakalvolla pysyy kurissa. Lääkityksen perustana ovat hengitettävä (inhaloitava) kortisoni. Hoitavien lääkkeiden avulla tulehdusta pystytään hallitsemaan, joskus jopa poistamaan. Hengitettävän kortisonin vaikutus voi alkaa jo muutamassa päivässä, mutta joskus parhaan tehon saavuttaminen voi kestää kuukaudesta kahteen. Hoitavan lääkkeen käyttöä on tärkeä jatkaa, vaikka oireet häviävät. Kun hoitotasapaino on löytynyt, tulehdusta hoitavaa lääkettä käytetään lääkärin määräämänä vain sellainen määrä, joka pitää oireet kurissa. Osa astmaa sairastavista käyttää kortisonin lisäksi myös tablettimuotoisia lääkkeitä, kuten leukotrieenisalpaajia tai teofylliinejä. Myös ne rauhoittavat tulehdusta ja siten avaavat keuhkoputkia. Kun astman hallinta on ollut pitkään, ainakin puolesta vuodesta vuoteen hyvä, lääkäri voi arvioida lääkityksen vähentämisen mahdollisuutta. Lääkitystä ei tule vähentää esimerkiksi allergioista oireilevilla juuri ennen siitepölykautta tai pakkasessa oireilevalla ennen talvea. Lääkäri voi harkita astman hoitotasapainosta ja hallinnasta riippuen myös ajoittaisen lääkityksen mahdollisuutta. Silloin lääkehoitoa toteutetaan jaksoina oireiden mahdollisesti alkaessa esimerkiksi hengitystieinfektion yhteydessä tai siitepölykautena Avaavat lääkkeet Oirelääkkeitä eli ns. avaavia lääk keitä käytetään esimerkiksi silloin, kun astma oireet pahenevat tai henkeä ahdistaa. Ne voivat olla nopea- (beeta2-agonisti) tai pitkävaikutteisia. Niiden avulla saadaan nopeasti avattua jonkin ärsykkeen vuoksi supistuneet keuhkoputket tai estetään supistumista ennakolta. Oirelääkettä voidaan käyttää esimerkiksi ennen rasitusta estämään keuhkoputkien supistumista. Oirelääkkeet ovat yleensä nopeavaikutteisia sympatomimeettejä. Ne rentouttavat keuhkoputkien sileälihasta ja avaavat keuhkoputkia. Toiset lääkkeet vähentävät keuhkoputkien supistumista ja limaneritystä (antikolinergit). Käytössä voi olla myös pitkävaikutteisia avaavia lääkkeitä Inhalaatiolaitteet Hengitettävän lääkityksen määräämisen yhteydessä valitaan sopiva inhalaatiolaite, jolla lääkettä annostellaan. Kun uusi hengitettävä lääke määrätään, on tärkeää, että lääkäri tai hoitaja varmistaa oikean lääkkeenottotekniikan. Oleellista on myös tarkistaa lääkkeen ottotekniikka jokaisella seurantakäynnillä. Myös apteekissa lääkkeitä noudettaessa voi varmistaa oikean tekniikan. Sopivan laitteen valinnassa tulee huomioida käsien ja hengityksen samanaikainen toimintakyky ja sisäänhengityksen nopeus. Inhalaatiolaitteet ovat jauheinhalaattoreita tai ponnekaasuaerosoleja. Jauheinhalaattoria käytettäessä on sisäänhengityksen oltava tehokas ja hengitystä tulee pidättää 5 10 sekuntia. Se ei vaadi annoksen laukaisun ja sisäänhengityksen samanaikaisuutta. Jauheinhalaattori ei sovi useinkaan iäkkäille eikä vaikeaa astmaa sairastaville, koska he eivät välttämättä pysty riittävään sisäänhengitysnopeuteen. Ponnekaasuaerosolin käyttö vaatii kykyä käsien ja sisäänhengityksen samanaikaiseen toimintaan, koska annoksen laukaisun tulee tapahtua sisäänhengityksen alussa. Se ei kuitenkaan vaadi suurta sisäänhengitysnopeutta. Lääke otetaan pitkään, rauhallisesti ja syvään sisään hengittäen ja pidättäen hengitystä noin kymmeneen laskien. Lääkkeitä käytetään usein tilajatkeen avulla. Uusimpia ponnekaasuaerosolilääkkeitä voidaan käyttää myös ilman tilanjatketta. Nämä lääkkeet soveltuvat paremmin ikääntyneille ja vaikeaa astmaa sairastaville. Lääkäri voi muissakin tapauksissa määrätä lääkkeenoton tukena käytettäväksi tilajatketta tai lääkesumutinlaitetta. Niiden avulla varmistetaan lääkkeenotto esimerkiksi astman pahenemisvaiheessa. Tilajatkeiden käyttö helpottaa 8 Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville 9

6 lääkkeiden ottoa sekä vähentää suuhun ja nieluun jäävää lääkemäärää. Tilajatkeet antavat mahdollisuuden hengittää lääke rauhallisesti noin 5 10 sisäänhengityskerran aikana. Sumutinlaitteeseen tarvitaan lääkkeet erillisellä reseptillä nestemäisessä muodossa. Tilajatkeissa ja sumutinlaitteissa voidaan tarvittaessa käyttää myös maskia. Neuvoja oikeaan lääkkeenottotekniikkaan saa hoitajilta, lääkäriltä, apteekista ja esimerkiksi Apteekkariliiton annosteluvideoilta osoitteessa Ikääntyvien lääkehoito dollinen hoitava lääkeannos. Verensokerin ja verenpaineen seuranta on tarpeen. Lääkeannostelijaa valittaessa tulee kiinnittää huomiota sisäänhengityksen voimaan ja käsien toimintaan kuten vapinaan ja nivelvaivoihin sekä esimerkiksi huonoon näköön. Tilajatkeen avulla otettava ponnekaasuaerosolivalmiste voi olla joskus paras vaihtoehto lääkkeen hengittämiseen Suun hoito Astman hoidossa käytettävät lääkkeet ovat turvallisia. Tavallisempia hengitettävien lääkkeiden haittoja, kuten kurkun käheytymistä sekä suun ja nielun hiivatulehduksen syntymistä, voidaan ehkäistä helposti. Hengitettävistä lääkkeistä osa voi jäädä suuhun lääkkeenoton jälkeen. Se lisää hiivakasvua (sammasta) suussa, mikä voi altistaa hampaiden reikiintymiselle. Lisäksi lääkkeet sisältävät laktoosia eli maitosokeria, mikä lisää osaltaan hampaiden reikiintymisriskiä. Ennen lääkkeenottoa pestään hampaat. Lääkkeenoton jälkeen huuhdellaan suu sekä nielu ja syljetään vesi pois. Lopuksi nielun huuhtelu viimeistellään juomalla vettä. Lääkkeet kuivattavat suuta. Ksylitolipurukumi tai imeskelytabletti lisäävät syljeneritystä. Hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi on tärkeää hampaiden säännöllinen harjaaminen fluorihammastahnalla ja ksylitolin käyttö sekä säännöllinen hampaiden tarkastus ja hoito Rokotukset Astmaa sairastavan kannattaa ottaa vuosittain kausi-influenssarokote. Astmaa sairastavat kuuluvat influenssan osalta riskiryhmään ja he saavat rokotteen ilmaiseksi omalta terveysasemaltaan. Rokote kannattaa ottaa ennen influenssakauden alkua marras-joulukuussa. Myös läheisille suositellaan rokotetta. Lisäksi kannattaa harkita maksullista rokotetta pneumokokkibakteerin aiheuttamia infektioita vastaan. Se ehkäisee bakteerista aiheutuvia keuhkokuumeita Huomioitavaa lääkehoidossa Lääkeyliherkkyydet ovat tavallista yleisempiä astmaa sairastavilla. Noin 5 10 prosentilla astmaa sairastavista on yliherkkyys tulehduskipulääkkeille. Lääkkeille yliherkillä on usein myös kroonista nuhaa ja ei-allerginen astma. Suurin osa astmaa sairastavista voi kuitenkin käyttää tulehduskipulääkkeitä normaalisti. Hengitettävät (inhaloitavat) kortisonit vähentävät iäkkäiden astmaa sairastavien sairaalahoitoa ja kuolleisuutta. Ikääntyneen kohdalla kortisonin mahdolliset haitat, kuten suusammas, ihon oheneminen ja mustelmat sekä osteoporoosi tulevat helpommin esiin. Kortisonia sisältäviä valmisteita tulee kuitenkin mahdollisista haitoista huolimatta käyttää, koska haitat ovat vähäisemmät kuin lääkkeiden käyttämättä jättämisen aiheuttama sairauden paheneminen. Lääkehoidossa on tärkeää löytää pienin mahsisältävät silmätipat voivat pahentaa astmaa. Kodeiini ja morfiini aiheuttavat joskus keuhkoputkien ahtautumista. Oman lääkelistan ja mahdollisten lääkeaineyliherkkyyksien kirjaamisen avulla jokainen astmaa sairastava voi lisätä hoidon sujuvuutta ja ajantasaisen tiedon ylläpitämistä. Sen avulla myös omahoidon toteuttaminen lääkehoidon osalta mahdollistuu. Listaan kannattaa merkitä myös otetut rokotukset, kuten influenssarokotus sekä ilman reseptiä ostettavat lääkkeet eli itsehoito- ja luontaislääkkeet. Ajantasainen lääkelista tulee olla aina mukana lääkärillä tai seurannassa käydessä. Lääkelistan voi tehdä tyhjälle paperille, sitä voi pyytää terveyskeskuksesta tai ylläpitää verkossa osoitteessa Kela-korvaukset Astmalääkkeet kuuluvat Kelan erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Kela korvaa astmalääkkeistä 65 prosenttia. Lääkekorvattavuuden edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus. Se tulee olla selkeästi osoitettu keuhkojen toimintakokeiden avulla. Astmalääkitys eli keuhkoputkien limakalvon tulehdusta vähen tävä lääkitys tulee olla käytössä säännöllisesti vähintään kuusi kuukautta ennen korvattavuuden myöntämistä. Sitä ennen lääke on perus korvattava lääke. Lääkekorvattavuutta haetaan lääkärin arvioinnin perusteella ja lausunnolla, jossa on todettu tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset, lääkityksen käytön hyöty sekä arvio sen jatkuvuudesta. Tulehduskipulääkkeet, kuten asetyylisalisyylihappo aspiriini (ASA) ja sen sukuiset tulehduskipulääkkeet (non-steroidal anti-inflammatory drugs, NSAID) kuten ibuprofeiini, voivat aiheuttaa astmaoireiden lisääntymistä. Kipulääkkeeksi voi yleensä turvallisesti käyttää parasetamolia sisältäviä särkylääkkeitä. Sydän- ja verenpainelääkkeinä käytettävät beetasalpaajat voivat haitata keuhkoputkia laajentavien lääkkeiden vaikutusta. Myös silmänpainetaudin hoidossa käytettävät beetasalpaajia Lääkärinlausunto toimitetaan Kelaan. Käsiteltyään asian Kela lähettää kotiin uuden kelakortin, jossa on merkintä 203 (Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet). Reseptillä ostettavilla lääkkeiden kustannuksilla on olemassa kalenterivuosittainen maksu katto. Kela seuraa lääkeostoja apteekista saatujen tietojen perusteella ja tiedottaa, kun maksukatto on täyttynyt. 10 Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville 11

7 6. Onnistunut omahoito Itsestään kannattaa pitää huolta, eikä astmaa sairastavan tarvitse rajoittaa elämäänsä suotta. Hän voi työskennellä ja harrastaa kuten muutkin, kunhan kuuntelee oireitaan ja vointiaan. Varmuudeksi ei tarvitse välttää mitään. Vain sitä vältetään, mistä tulee tai mikä pahentaa oireita. Astman omahoidolla tarkoitetaan sitä, että sairastunut osallistuu oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen terveydenhuollon ammattilaisten, esimerkiksi astmahoitajan ja lääkärin tukemana. Astmaa sairastava on oman sairautensa paras asiantuntija. Hän pystyy tekemään hoitoonsa liittyviä valintoja ja päätöksiä, kun hänellä on riittävästi tietoa sairaudestaan, lääkityksestään ja lääkkeiden käytöstä sekä omaa sairautta pahentavista tekijöistä. Omahoito tarkoittaa käytännössä säännöllistä lääkkeiden ottamista, oman voinnin seuraamista ja oireiden tunnistamista, ärsykkeiden välttämistä, PEF-arvojen mittaamista tarvittaessa ja lääkityksen säätelemistä lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan esimerkiksi flunssa-, pakkastai siitepölykaudella. Lääkäriltä tulee pyytää kirjalliset ohjeet omahoidon ja erityisesti lääkehoidon tueksi. Ohjeista on helppo tarkistaa, miten eri tilanteissa toimitaan ja miten lääkitystä tarvittaessa säädellään PEF-mittaukset PEF-mittaukset ovat monille astmaatikoille tärkeä apuväline hoitotasapainon seurannassa. On tärkeää selvittää oma ns. hyvä PEF-arvo. Lääkäri arvioi saatuja tuloksia ja kertoo PEFarvosi. Hänen kanssaan sovitaan siitä, millainen PEF-arvojen vaihtelu vaatii lääki tyksen lisäämistä sovitulla tavalla. Hoitotasapainon seuraamisen apuna voidaan käyttää myös kirjallista astmatestiä, jossa viiden kysymyksen avulla arvioidaan astmaoireiden pahenemista. Testin voi tehdä osoitteessa PEF-KOTISEURANNAN TOTEUTTAMINEN Seuranta-aika on kaksi viikkoa. Puhallukset tehdään heti herättäessä ja toistetaan illalla. Mittauskerralla puhalletaan vähintään kolme peräkkäistä puhallusta. Jos kahden parhaan erotus on yli 20 l/min, tehdään useampi puhallus. Mikäli käytössä on avaava lääke, mittaukset tehdään ennen lääkkeenottoa ja minuuttia lääkkeenoton jälkeen. On suositeltavaa kirjata kaikki kolme puhallusarvoa. Kotiseurannan lisäksi PEF-mittauksia kannattaa tehdä aina, kun oireita tulee. Ohje on sama kuin kotiseurannassa. PEF-mittauksen suoritus Nollaa mittari Vedä keuhkot mahdollisimman täyteen ilmaa Laita mittarin suukappale tiiviisti huulten ja hampaiden väliin Puhalla mittariin lyhyt, maksimaalisen voimakas puhallus (räjähtävän nopea alku!) Kirjaa tulos muistiin Tee mittaus aina seisten, jos mahdollista. Lähde: Lehtinen L, Ohje PEF-kotiseurantaan 2012, Käypä hoito -suositus Savuttomuus Tupakointi lisää astmariskiä ja vaikuttaa keuhkojen kuntoon, joten se kannattaa lopettaa. Tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, etteivät astmalääkkeet auta kunnolla, jos sairastunut tupakoi. Apua tupakoinnin lopettamiseen saa Hengitysliiton Stumppi-neuvontapuhelimesta. Maksuton puhelin palvelee arkisin klo numerossa Lisäksi sivustolla stumppi.fi on paljon tietoa tupakoinnin haitoista, savuttomuuden hyödyistä ja neuvoja lopettamiseen Terveys- ja hoitosuunnitelma omahoidon tueksi Vaikeaa astmaa ja muita pitkäaikaisia sairauksia sairastava on usein monen eri yksikön ja asiantuntijan hoidossa samaan aikaan. Käyntejä voi olla terveyskeskuksessa, yliopisto- tai keskussairaalassa, työterveyshuollossa tai yksityislääkärillä. Erityisesti useita sairauksia sairastava hyötyy terveys- ja hoitosuunnitelman laatimisesta. Omahoidon toteuttaminen terveys- ja hoitosuunnitelman tuella helpottaa astmaa sairastavan arkea sekä lisää toimintakykyä ja hyvinvointia. Terveys- ja hoitosuunnitelma kokoaa yhteen kaikki sairaudet ja niiden hoidot. Suunnitelma sisältää hoidon tarpeen, tavoitteiden ja keinojen lisäksi tiedot kaikista sairauksista, lääkityksestä ja seurannan toteuttamisen aikoineen ja paikkoineen. Suunnitelman laatimisen voi ottaa itse esille hoitajan kanssa terveyskeskuksessa. Lääkäri vastaa suunnitelman laatimi sesta ja sen tekemiseen osallistutaan myös itse. Suunnitelman laatimiseen valmistaudutaan kirjaamalla oma arvio terveydentilasta, voinnista ja arjessa pärjäämisestä sekä listaamalla käytössä olevat lääkkeet, myös itsehoito- ja luontaislääkkeet. On hyvä pohtia, millaista apua ja tukea toivoo ja arvioi tarvitsevansa. Esimerkiksi hengenahdistusoireiden ennaltaehkäiseminen, lääke hoidon varmistaminen, mahdollisten apuvälineiden tarpeen arviointi tai siitepöly- tai pakkaskauteen valmistautuminen voi mietityttää. Suunnitelman laatiminen onnistuu parhaiten, kun siihen valmistautuu hyvin. Terveys- ja hoitosuunnitelma on työkalu, jonka avulla voi toteuttaa omahoitoaan. Siitä voi tarkistaa, miten tulee toimia ja keneen tulee yhteydessä sairauden pahetessa. Niin astmaa sairastava kuin terveydenhuollon ammattilainenkin löytää tästä säännöllisesti päivitettävästä suunnitelmasta ajantasaisen tiedon. Astmaa sairastava voi mahdollisella sairaalahoitojaksollaankin vaikuttaa ja osallistua omaan hoitoonsa ja olla omalta osalta varmistamassa sen turvallisuutta. Oman lääkehoidon tunteminen on hyvä tapa varmistaa hoidon sujuvuutta. Hoidon päättyessä on oleellista osallistua jatkohoidon suunnitteluun ja varmistaa muun muassa missä, milloin ja miten seuranta tapahtuu. Lisätietoa saa osoitteesta 12 Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville 13

8 7. Painonhallinta ja liikunta Osa astman onnistunutta omahoitoa on painonhallinta ja riittävä liikunta. Liikunta edistää keuhkojen toimintaa ja astmaa sairastava hyötyy siitä aina. Jos astmaa sairastavalla on ylipainoa, painonpudotus helpottaa hengittämistä ja parantaa oloa Painonpudotus helpottaa hengittämistä Astmaa sairastavan kannattaa kiinnittää huomiota painonhallintaan. Lihavuus rasittaa koko elimistöä, mukaan lukien sydän- ja verenkiertoelimistöä. Erityisesti vyötärölihavuus, eli vatsaonteloon ja rintakehän ympärille kerääntynyt rasva, hankaloittaa hengitystyötä. Sisäänhengitys vaikeutuu, kun pallea ei pääse painumaan vatsaonteloa vasten. Tämä puolestaan pienentää keuhkotilavuutta, keuhkotuuletusta, kaasujenvaihdantaa ja hengityslihasten toimintaa sekä vähentää rintakehän joustavuutta. Astmaa sairastava hyötyy liikunnasta aina. Säännöllinen liikunta nostaa rasituksen sietoa, vähentää rasitusoireiden vaikeutta ja niiden esiintyvyyttä. Kunnon noustessa tarve käyttää lääkettä rasitusoireen hoitamiseksi vähenee, useilta se loppuu kokonaan. Kunto nousee vain silloin, kun liikkuessa hengästyttää. Hengästymistä ei tarvitse pelätä. Astmaa sairastavan on hyvä selvittää, mikä ero on hengästymisellä ja hengenahdistuksella ja miltä ne tuntuvat. Hengästyminen menee ohi, kun liikunnan keskeyttää, mutta hengenahdistus jatkuu ja usein lisääntyy liikunnan keskeyttämisen jälkeen. Astmaa sairastava voi harrastaa liikuntaa turvallisesti, kun muistaa muutaman perusasian. Jos rasitus lisää hengenahdistusta, yskimistä tai hengitysteiden vinkunaa, kannattaa lääkärin kanssa neuvotella rasitusoireita ehkäisevän lääkkeen käytöstä. Jos oireita ilmenee usein rasituksen aikana, otetaan sovittu lääke ennen liikuntasuoritusta. Jos oireita ilmenee harvoin, otetaan lääke oireen ilmaannuttua. Jos pitkäkestoinen liikunta aiheuttaa oireita tai jos sairastaa vaikea astmaa, voi kokeilla inter valliliikuntaa. Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma ei estä pitkäkestoista liikuntasuoritusta. Intervalliliikuntaa, eli rasituksen ja lepovaiheen vuorottelua, voi suosia kaikissa liikuntamuodoissa. Näin voidaan hallita rasitusoireita liikunnan yhteydessä tai estää niiden ilmaantuminen kokonaan. Nyrkkisääntö on, että mitä huonommassa kunnossa liikkuja on, sitä lyhempänä rasitusvaihe pidetään. Se voi kestää aluksi esimerkiksi kymmenestä sekunnista pariin minuuttiin. Lepovaiheella tarkoitetaan aktiivista lepoa eli liikkumista hengittämistä helpottavalla tasolla. Lepovaiheen on oltava ainakin puolet pidempi kuin rasitusvaiheen. Hyväkuntoinen astmaa sairastava voi liikkua yhtäjaksoisesti, ilman lepovaiheita. Ylipainoinen hengittää eri tavalla kuin normaalipainoinen. Hänelle voi kehittyä hengitysvajaus, jolloin hän hengittää pinnallisesti ja nopeasti. Hänen keuhkonsa eivät täyty kunnolla ja niiden toimintakyky pienenee. Jo vähäinen painonpudotus helpottaa hengittämistä ja parantaa vointia. Laihduttamisen ja pysyvän painonhallinnan onnistumisessa on tärkeää säännöllinen ateriarytmi. Aterioita suositellaan nautittavaksi kolmen neljän tunnin välein. Niistä osa voi olla välipaloja, jotka sisältävät esimerkiksi täysjyväviljaa, rasvattomia maitotuotteita, kasviksia tai hedelmiä. Painonhallinnassa auttaa myös annoskoon pienentäminen ja lautasmallin käyttö; puolet lautasesta täytetään vihanneksilla ja toinen puoli muulla ruualla. Kasviksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja on hyvä nauttia joka aterialla, koska ne täyttävät vatsaa mutta sisältävät vähän kaloreita. Lisää tietoa painonhallinnasta saa esimerkiksi osoitteesta Liikunta tärkeä osa omahoitoa Liikunta on lääkehoidon lisäksi tärkeä osa astman omahoitoa. Hyvä kunto edistää keuhkojen toimintaa. Se tehostaa keuhkotuuletusta ja liman poistumista hengitysteistä sekä parantaa elimistön kykyä toipua hengitystieinfektioista ja astman pahenemisvaiheista sekä vähentää hengenahdistuksen tunnetta. Hyvä kunto tekee arjesta sujuvaa; hyväkuntoinen ihminen ei hengästy helposti ja jaksaa liikkua reippaammin ja pidempään. Liikuntaa harrastava selviää pienemmillä lääkeannoksilla, vähemmillä sairauspoissaoloilla ja sairaalakäynneillä kuin sohvalla viihtyvä toverinsa. Liikkeelle kannattaa lähteä, vaikka se alussa tuntuisikin vaikealta. Keho sopeutuu liikuntaan nopeasti ja keuhkojen toiminta vahvistuu. Liikkumisesta ja hengittämisestä tulee pikkuhiljaa helpompaa. 14 Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville 15

9 Ylenmääräinen väsymys liikunnan aikana tai sen jälkeen voi johtua lääkkeiden annosten riittämättömyydestä tai liian rasittavasta liikunnasta. Tämä kannattaa ottaa huomioon seuraavalla liikuntakerralla. Astmaa sairastavan kannattaa käyttää hyväksi arkiliikunnan mahdollisuudet ja liikkua vähintään puoli tuntia päivässä useana päivänä viikossa. Sen lisäksi tarvitaan hengästyttävää kuntoliikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä, sauvakävelyä, uintia ja hyväkuntoisena hölkkää puolesta tunnista tuntiin pari kolme kertaa viikossa. Astmaa sairastavalle suositeltavin liikuntaympäristö on lämmin, sopivan kostea ja pölytön. Jos hengitystiet reagoivat esimerkiksi pakokaasuihin tai koivun siitepölyyn, ulkoliikuntaa kannattaa välttää sellaisina ajankohtina, jolloin pienhiukkaisten pitoisuus ilmassa on korkea. Periaatteessa lähes kaikki liikuntalajit sopivat astmaa sairastavalle. Erityisen suositeltavia ovat kuntouinti, vesijumppa ja vesijuoksu. Uimahallin kostea ja lämmin ilma vähentää rasitusoireita tehokkaasti. Talviliikunnassa pakkasrajat ovat yksilölliset. Hengitysilman lämmitin kosteuttaa ja lämmittää hengitettävän ilman. Lämmitin kuitenkin lisää ilman vastusta, joten sen läpi hengittäminen raskaampaa ja liikkumisen rasitusta on säädettävä sen mukaiseksi. VINKIT LIIKUNTAAN ASTMAA SAIRASTAVALLE Vältä liikkumista sairaana tai astman pahenemisvaiheessa. Aloita liikunta rauhallisesti niiden jälkeen. Ota tarvittaessa avaava lääke ennen liikuntasuoritusta tai käytä oireenmukaista lääkitystä. Pidä keuhkoputkia avaavat lääkkeet aina mukana, helposti saatavilla ja tarvittaessa kehon lähellä, jotta lääke olisi toimintakunnossa sitä tarvittaessa. Muista huolellinen alkuverryttely. Suojaa tarvittaessa kasvot kylmältä, kiinnitä huomiota erityisesti kaulaan, suuhun ja nenään. Käytä tarvittaessa hengitysilman lämmitintä. Opettele hengittämään nenän kautta sisään ja suun kautta ulos kohtalaisen rasittavassa liikunnassa. Pyri liikkumaan paikassa, jossa on mahdollisimman vähän pakokaasuja ja ilmansaasteita. Vältä ulkoliikuntaa liikenteen ruuhka- ja pahimpina katupölyaikoina. Liiku intervallityyppisesti. Jos olet fyysisesti huonossa kunnossa, ota ystävä mukaan lenkille. Lisää liikuntavinkkejä saat osoitteessa 8. Matkustus ja astma Astma ei ole este lentämiselle silloin, kun se on hyvässä hoitotasapainossa. Koska lentokoneen kuiva alipaineinen ilma ja ilmastointi voivat aiheuttaa oireita astmaa sairastavalle, lääkitys kannattaa pitää mukana käsimatkatavaroissa. Myös muut matkalla tarvittavat lääkkeet kannattaa kuljettaa käsimatkatavaroissa alkuperäispakkauksissa. Varmuuden vuoksi säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä kannattaa ottaa mukaan vähintään kaksi viikkoa yli matkan tarpeen. Matkavakuutus kannattaa olla aina matkustettaessa. Sitä hankittaessa kannattaa varmistaa, että vakuutus kattaa myös mahdollisen astman pahenemisvaiheen hoidon. Euroopassa matkustettaessa kannattaa hankkia myös eurooppalainen sairaanhoitokortti. Se oikeuttaa EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa samalla hinnalla kuin paikalliset asukkaat. Kortti kattaa myös pitkäaikaisten perussairauksien edellyttämän kiireellisen hoidon. Kaksi vuotta voimassa oleva ja automaattisesti uusiutuva maksuton kortti tilataan Kelan verkkosivuilta tai Kelan toimistosta. 9. Ammatinvalinta ja varusmiespalvelus Astma ei rajoita ammatinvalintaa kuin poikkeustapauksissa. Lievä ja hyvässä tasapainossa oleva astma ei ole pääsääntöisesti missään ammatissa toimimisen este, mutta astmaa sairastava sopii huonosti ammatteihin, jossa altistutaan merkittävästi hengitysteitä ärsyttäville pölyille tai allergeeneille. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi parturi-kampaajan, eläintenhoitajan tai siivoojan työt. Vaikeaa astmaa sairastavalle ei yleensä sovi raskas ruumiillinen työ. Astma ei ole este varusmiespalvelulle tai sotilasuralle, jos oireilu on hallinnassa ja lääkitys kunnossa. Tilanne arvioidaan ennen palveluksen aloittamista. 16 Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville 17

10 10. Kuntoutus 11. Vertaistuki Kuntoutus kuuluu olennaisena osana sairauden hoitoon. Kuntoutukseen kannattaa hakeutua, kun tarvitaan lisää valmiuksia sairauden kanssa selviytymiseen, tai jos omassa mielessä on sairauteen, sen hoitoon ja oireiden hallintaan liittyviä kysymyksiä. Kuntoutuksella pyritään säilyttämään työ- ja toimintakyky mahdollisimman hyvänä. Parhaan hyödyn kuntoutuksesta saa, kun sinne hakeutuu hyvissä ajoin. Sairauden alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa sairaudesta ja sosiaaliturvapalveluista, mutta ennen kaikkea kuntoutuksessa saa valmiuksia sairauden kanssa elämiseen. Jos sairauden hoito vaatii remonttia elämäntapoihin, tähänkin saa kuntoutuksessa apua ja tukea. Kuntoutus kannattaa ottaa itse esille hoitavan lääkärin, hoitajan tai kuntoutusohjaajan kanssa. Kuntoutukseen hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Kelan kuntoutus on kuntoutujalle maksutonta. Lisää tietoa saa Kelan kuntoutuksen asiakasneuvonnasta arkisin kello puhelinnumerosta tai osoitteesta Jos kyseessä on ammattitauti, kuntoutukseen hakeudutaan maksusitoumuksen avulla, joka haetaan ammattitautia korvaavalta vakuutusyhtiöltä. Hengitysliiton ja sen eri puolilla Suomea toimivien paikallisten hengitysyhdistysten yksi keskeisimmistä toimintamuodoista on vertaistuen tarjoaminen. Vertaistuella tarkoitetaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten keskinäistä tukea. Se on vuorovaikutuksessa olemista, kokemusten ja tuntemusten vaihtamista sekä oman sairaushistorian tarkastelua ja jakamista toisten kanssa. Ennen kaikkea se on tuen saamista arkielämään. Vertaistuki antaa sairastuneille mahdollisuuden pohtia omaa tilannetta yhdessä toisten kanssa, vertailla kokemuksia sekä saada ja antaa tukea. Vertaisten välisissä keskusteluissa jokainen voi pohtia, miten oma elämä, voimavarat ja sairaus poikkeavat tai toisaalta ovat samanlaisia toisten kanssa. Sairaus koskettaa myös perhettä ja läheisiä. Monet kokevat, että toisten samassa tilanteessa olevien kanssa sairaudesta keskusteleminen on vapauttavaa, kun ei tarvitse pelätä omien läheisten kuormittamista liikaa omilla huolilla ja sairauskokemuksilla. Vertaistapaamisissa omasta sairaudesta ja vaikeistakin asioista voi puhua avoimesti, huumoriakin viljellen. Parhaimmillaan vertaistuki voimaannuttaa niin tuen antajaa kuin saajaa. Hengitysyhdistykset järjestävät eri sairauksia sairastaville vertaisryhmiä. Tapaamisissa kuullaan usein asiantuntija-alustuksia, mutta aikaa on aina varattu myös vertaiskeskustelulle ja ajatustenvaihdolle. Vertaistukea voi hakea myös Hengitysliiton verkkosivujen keskustelupalstoilta. OPPAAN ASIANTUNTIJANA ON TOIMINUT KEUHKOSAIRAUKSIEN YLILÄÄKÄRI, LÄÄKETIETEEN TOHTORI TUULA TOLJAMO. 18 Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville 19

11 Tule mukaan toimintaan saat tietoa, tukea ja neuvoja arkeen Jäsenenä saat sekä paikallisen hengitysyhdistyksen että Hengitysliiton palvelut käyttöösi. Yhdistyksestä saat tietoa, tukea ja uusia ystäviä. Tapaat muita samassa tilanteessa olevia, joko verkossa tai vertaisryhmissä. Voit osaltasi vaikuttaa hengityssairaiden asioihin ja olla mukana tärkeässä terveydenedistämistyössä. Liity osoitteessa tai tilaa liittymislomake soittamalla Hengitysliittoon, p Tutustu myös muihin Hengitysliiton oppaisiin osoitteessa Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. p VALOKUVAT: MAURI RATILAINEN, PIIRROSKUVAT: MIKKO SALLINEN. TAITTO: VITALE OY. EDITA PRIMA KPL.

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on tukea perheen selviytymistä kotona astman kanssa. Oppaassa käsitellään lasten astmalääkkeiden

Lisätiedot

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos Kuvat: Markku Ojala Atooppiset sairaudet suomalaisilla varusmiehillä Latvala J et al

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry Harvinaisuuden määrittelyä Euroopan unionin määritelmä: enintään 500

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

Allergiset sairaudet ja ammatinvalinta

Allergiset sairaudet ja ammatinvalinta Allergiset sairaudet ja ammatinvalinta Sari Wuolijoki, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos Lainaukset: Irmeli Lindström, Timo Leino Kuvat: Markku Ojala Nuori kampaaja uransa alussa - jatkaako

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Keuhkoahtauma ja työ. Tiina Jäppinen Tiedolla vaikuttaminen hanke Vates säätiö sr

Keuhkoahtauma ja työ. Tiina Jäppinen Tiedolla vaikuttaminen hanke Vates säätiö sr Keuhkoahtauma ja työ Tiina Jäppinen tiina.jappinen@vates.fi Tiedolla vaikuttaminen hanke Vates säätiö sr. 29.11.2016 Keuhkoahtauma on kansansairaus Keuhkoahtaumatauti on hitaasti etenevä sairaus, jota

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa oleva pakkausseloste

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin.

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Hengityselimet 1. HENGITYSELIMET Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenä, sen sivuontelot, suu, nielu ja kurkunpää. Näiden tehtävänä on sisäänhengitysilman lämmittäminen,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä Esityksen sisältö TURVALLINEN LÄÄKEHOITO -yhteinen tavoite Keravan Vammaisneuvosto ja Vanhusneuvosto 8.9.2016 u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA: 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Kodin kokonaisturvallisuus

Kodin kokonaisturvallisuus Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016 Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta

Lisätiedot