Astmalapsi liikkuu. allergia.fi

Transkriptio

1 Astmalapsi liikkuu allergia.fi

2 Sisältö Liikunnan ilo hyvä olo Liikunnan ilo hyvä olo 3 Astma ja liikunta 5 Oikea hengitystekniikka 6 Mikä estää liikkumasta? 8 Liikunnassa otettava huomioon 9 Kannusta lasta 10 Mitä on astma? 10 Mitä on allergia? 11 Atooppinen iho ja liikunta 11 Liikunta on luonnollinen osa jokaisen lapsen elämää. Liikkuessaan lapsi oppii hahmottamaan ja kontrolloimaan kehoaan (ns. motorinen itsetunto). Erilaisten pelien ja leikkien kautta lapsi oppii myös sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimimista sekä saa uusia ystäviä. Astma ja allergiat eivät ole este liikkumiselle. Lasta kannattaa rohkaista liikkumaan ja leikkimään, sillä varhain opitut monipuoliset liikuntatottumukset edistävät terveyttä koko elämän ajan. Säännöllinen liikunta on tärkeä osa myös astman omahoitoa. Astma ja allergiat eivät ole este liikkumiselle. Saumaton yhteistyö ja tiedonkulku allergiaa tai astmaa sairastavan lapsen vanhempien ja lapsen päiväkodin, koulun tai harrastuspaikan välillä on välttämätöntä lapselle sopivien liikuntaolosuhteiden luomiseksi. Myös koulu- ja harrastuskavereiden on tärkeää tietää lapsen sairaudesta. Näin allergiaa ja astmaa sairastavan lapsen eritystarpeet voidaan luontevasti huomioida. Teksti: Allergia- ja Astmaliitto ry. Taitto: Tuija Sorsa Valokuvat: Shutterstock Painopaikka: PunaMusta Oy Julkaisija: Allergia- ja Astmaliitto ry. 5/2015 Painos: kpl 2 3

3 Astma ja liikunta Säännöllinen liikunta on tärkeä osa astman hallintaa. Hyvä fyysinen kunto helpottaa astmaa sairastavan elämää. Yleiskunnon kohotessa ja liikunnan ollessa osa elämää rasituksen sietokyky paranee, kyky selviytyä hengitystieinfektioista paranee, rintakehän liikkuvuus ja joustavuus säilyy, astmaoireet rasituksessa ja arkiaskareissa vähenevät. Rasitusoireisto on tyypillinen astmaan kuuluva ominaisuus, joka voidaan todeta lähes kaikilla astmaa sairastavilla, jos heitä rasitetaan riittävästi ja toistuvasti. Tyypillisiä liikunnasta aiheutuvia oireita voivat olla hengenahdistus, hengityksen vinkuminen, yskä, limaneritys sekä huono fyysinen suorituskyky. Oireet ilmaantuvat yleensä 6 8 minuutin kuluttua rasituksesta tai nopeamminkin astman hoitotasapainosta riippuen. Lapsella oireet voivat ilmetä myös poikkeavana väsymyksenä, leikeistä vetäytymisenä tai epätavallisena ärtymyksenä. Rasitusoireiston voivat laukaista kylmä tai kuiva ilma, kova tuuli, liian raskas liikunta, hengitysteissä jo oleva ärsytystila (kuten flunssa) sekä ilmansaasteet ja pölyt, esimerkiksi hiekka- tai siitepölyt. Rasitusoireita voidaan ehkäistä hoitamalla astmaa hyvin, ottamalla avaavaa lääkettä minuuttia ennen rasitusta, kunnollisella alku- ja loppuverryttelyllä (huomio erityisesti pitkään ja rauhalliseen alkuverryttelyyn), juomalla nestettä noin 15 minuutin välein, oikealla hengitystavalla rasituksen aikana, käyttämällä kylmällä ilmalla hengitysilmanlämmitintä, käyttämällä siitepölyaikaan ja pölyisessä ympäristössä hengityssuojainta, suojaamalla kasvot kylmältä. 4 5

4 Oikea hengitystekniikka Hyvä hengitystekniikka toimii myös rasituksessa. Oikea hengitystekniikka varmistaa keuhkojen koko tilavuuden käytön, vähentää hengenahdistusta, helpottaa yskimistä ja liman irtoamista, vähentää hengitystyöhön käytettävää energiaa, ylläpitää ja parantaa rintakehän liikkuvuutta ja joustavuutta (astmaa sairastavalla on usein jäykkä rintakehä), parantaa hengityslihasten toimintaa ja rentouttaa niitä, parantaa sisään hengitettävien lääkkeiden perillemenoa. Sisäänhengitys Tärkeimmät hengityslihakset ovat pallea, kylkivälilihakset ja niin sanotut apuhengityslihakset eli niskan ja kaulan lihakset. Hengityksen aktiivisessa vaiheessa pallea ja kylkivälilihakset aktivoituvat. Normaalissa lepohengityksessä ei tarvita apuhengityslihaksia, jolloin niska ja hartiat ovat rennot. Rasituksen lisääntyessä myös apuhengityslihakset on otettavan käyttöön, jotta elimistön hapentarve saadaan tyydytettyä. Uloshengitys Uloshengitys on hengityksen passiivinen vaihe, jolloin sisäänhengityslihakset rentoutuvat. Uloshengityksen jälkeen tulee pieni tauko ennen sisäänhengi- Rentoutus- ja hengitysharjoituksia voi pyytää fysioterapeutilta. tystä. Uloshengitys on normaalisti kaksi kertaa pidempi kuin sisäänhengitys. Keuhkoputkia ahtauttavissa sairauksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota uloshengityksen pidentämiseen. Huulirakohengitys Niin sanotussa huulirakohengityksessä hengitetään ensin rauhallisesti sisään nenän kautta ja sitten ulos huulien muodostamasta kapeasta raosta, jolloin uloshengitykseen tulee pientä vastusta. Kun hengittää pientä painetta vastaan, hengityslihakset rentoutuvat. Huulirakohengitystä voi käyttää esimerkiksi silloin, kun tuntuu, että liikunta on ollut liian raskasta ja rasitusoireilu uhkaa. 6 7

5 Mikä estää liikkumasta? Liikunnassa otettava huomioon Astma voi helposti johtaa liian vähäiseen liikuntaan. Lapsella saattaa olla liikunnasta epämiellyttäviä kokemuksia ja tuntemuksia, lisäksi hän voi pelätä astmakohtausta. Usein liikkumista estävät myös väärä tai puutteellinen tieto. Lapselle pitäisi tarjota liikuntaan liittyviä positiivisia kokemuksia sekä luoda harjoituksiin luotettava ja turvallinen ilmapiiri. On Lapselle pitäisi tarjota liikuntaan liittyviä positiivisia kokemuksia. tärkeää, että lapsi oppii itse arvioimaan suorituksensa tehoa ja rasittavuutta. Hänen pitäisi osata erottaa normaali rasitukseen liittyvä hengästyminen sairauden aiheuttamasta hengenahdistuksesta. Astmaa sairastava lapsi saa äärimmäisen harvoin vapautuksen koululiikunnasta. Vapautuspäätöksen tekee aina lääkäri. Astmaa sairastavan lapsen liikunnassa on tärkeä ottaa huomioon avaava lääke aina mukana, liikkujan terveydentila ja ikä, astman vaikeusaste, ei liikuntaa siedätyshoitopäivänä eikä mielellään sen jälkeisenä päivänä, liikuntaympäristö: - sisällä liikuntatilojen pölyttömyys ja hajuttomuus huomioimalla puhdistus- ja pesuaineet, hiuslakat ja hajuvedet sekä liikuntavälineiden materiaalit, - ulkona säätilojen vaihtelut (pakkanen, tuuli) sekä siitepölyt, aiemmat liikuntatottumukset, riittävä tauko ruokailun ja urheilusuorituksen välillä, hengästymisen ja hengenahdistuksen ero - jokainen hengästyy tehokkaan liikuntasuorituksen aikana, mutta hengästyminen menee levätessä ohi. Hengenahdistuksessa uloshengitys on vaikeutunut ja tilanteen korjaaminen vaatii yleensä lääkitystä. 8 9

6 Kannusta lasta Mitä on allergia? Innosta lasta omaehtoiseen liikkumiseen. Lasta on hyvä kannustaa ja motivoida liikunnan pariin. Liikunta on hyvä itsetunnon kohottaja ja parhaimmillaan se tuo iloa koko perheen elämään. Liikunta helpottaa lapsen oloa, esimerkiksi vatsalihasten vahvistaminen helpottaa yskimistä ja uloshengitystä ja ylä- ja alaselän lihasten vahvistaminen tuo paremman ryhdin. Rentoutuminen liikuntasuorituksen jälkeen on tärkeää myös lapselle. Rentoutus- ja hengitysharjoituksia voi pyytää fysioterapeutilta. Innosta lasta omaehtoiseen liikkumiseen. Käännä kiellot kannustukseksi. Hanki lapselle kunnon ulkoiluvaatteet joka säähän. Loihdi liikuntaväline vaikka ilmapallosta tai höyhenestä. Kuljeta lastasi vähemmän autolla ja suosi arkiliikuntaa. Liikunnaksi kelpaa kaikenlainen leikin kautta liikkuminen. Muista, että reipas liikunta voi koostua 10 minuutin pätkistä. Hyviä liikuntalajeja ovat esimerkiksi uinti, vesivoimistelu, kävely, juoksu, hiihto, pallopelit, pyöräily ja rullaluistelu. Jokaiselle löytyy varmasti oma laji! Allergia on ihmisen poikkeava tapa reagoida harmittomia aineita kuten siitepölyä tai ruoka-aineita vastaan. Allergia ilmenee erilaisina oireina tavallisesti Atooppinen iho ja liikunta Atooppista ihottumaa sairastavien iho saattaa hikoillessa kutista voimakkaasti. Liikuntasuorituksen jälkeen on huolehdittava ihon pesusta ja rasvauksesta. Koulussa atooppista ihottumaa sairastavalle lapselle olisi varattava riittävästi aikaa peseytymiseen ja ihon rasvaamiseen. Herkkäihoiselle lapselle kannattaa valita hengitysteiden limakalvoilla, silmien sidekalvoilla, ihossa tai ruuansulatuskanavassa. pehmeitä ja kosteutta läpäiseviä materiaaleja ihoa vasten. Vaatteet eivät saa kiristää eikä niissä saa olla hankaavia osia. Ihoa vasten paras on vaate, josta ei irtoa väriä pesussa tai hikoillessa. Vaatteet pitää pestä ja huuhdella huolellisesti, ettei niihin jää ihoa ärsyttäviä pesuainejäämiä. Mitä on astma? Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus. Astma aiheuttaa keuhkojen toiminnan häiriöitä, jotka ilmenevät keuhkoputkien ahtautumisena sekä uloshengityksen vaikeutumisena. Oireet vaihtelevat yksilökohtaisesti. Pitkäaikainen yskä on usein astman ensioire. Tulehtuneet limakalvot erittävät limaa, jota lapsi yskii. Keuhkoputkien ahtautuessa limaneritykseen ja yskään voi liittyä hengityksen vinkunaa ja hengenahdistusta. Myös allergioilla voi olla osuutta oireiluun

7 Olemme herkkä kansa Lähes joka toinen suomalainen kärsii allergiaoireista elämänsä jossakin vaiheessa. Astma koskettaa joka kymmenettä. Allergia- ja Astmaliitto on kansanterveysjärjestö, jonka tarkoituksena on allergiaa ja astmaa sairastavien elämänlaadun parantaminen. Allergia- ja Astmaliitosta voi tilata allergiaoppaita. Oppaat löytyvät myös osoitteesta Liiton julkaisema Allergia & Astma -lehti on hyvä tietolähde. Allergianeuvonta, p Allergianeuvoja vastaa kysymyksiisi ma, ti ja ke klo 9 13 sekä to klo Puhelun hinta on 0,87 euroa/min + pvm. Liity jäseneksi se kannattaa aina. Liittyminen sujuu helposti oheisella kortilla. Täytä tietosi selkeästi tekstaten, irrota kortti ja lähetä se meille. Postimaksu on maksettu puolestasi. Liiton jäsenmaksu on 27 euroa vuodessa. Jäsenenä pääset osalliseksi kaikista Allergia- ja astmaliiton ja sen jäsen yhdistysten eduista ja palveluista. Allergia & Astma -lehden vuosikerta Henkilökohtainen neuvonta Vertaistoiminta Kuntoutus Koulutus Tapahtumat ja kampanjat Liikunta- ja virkistystoiminta ym. Tue toimintaamme ja liity jäseneksi! Kyllä. Liityn jäseneksi Allergia- ja astmaliiton jäsenyhdistykseen. Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Allergia- ja Astmaliitto Tunnus VASTAUSLÄHETYS Alle 18-vuotiaan huoltajan allekirjoitus Tiedot tallennetaan Allergia- ja astmaliiton jäsenrekisteriin. Jäsenellä on oikeus tarkistaa ja korjata tietonsa, p. (09)