Alle kouluikäisten lasten astma. Opas on tarkoitettu alle kouluikäisten astmaa sairastavien lasten vanhemmille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alle kouluikäisten lasten astma. Opas on tarkoitettu alle kouluikäisten astmaa sairastavien lasten vanhemmille."

Transkriptio

1 Alle kouluikäisten lasten astma Opas on tarkoitettu alle kouluikäisten astmaa sairastavien lasten vanhemmille.

2 Sisältö: Astma sairautena 3 Astmaoireet ja -epäily 4 Astmatutkimukset ja -diagnoosi 5 - Alle 3-vuotiaiden tutkimukset - Leikki-ikäisten tutkimukset Lasten astman hoito 8 - Lääkehoito - Lääkelaitteet - Lääkehoidon kesto - Lääkkeiden sivuvaikutukset - Pahenemisvaiheet Astma ja ympäristötekijät 12 Astma ja liikunta 13 Sosiaaliturva, ensitieto ja 14 sopeutumisvalmennus Lasten astman seuranta 14 - Astmatesti Lasten astman ennuste 15 Astma sairautena Teksti: Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri, dosentti Merja Kajosaari Julkaisija: Allergia- ja Astmaliitto ry ja Hengitysliitto Heli ry Astma on maassamme lasten yleisin pitkäaikaissairaus, jota sairastaa noin 5 7 prosenttia lapsista. Astmankaltaisia oireita esiintyy lisäksi ajoittain vähintään yhtä suurella osalla lapsista. Suurimmalla osalla astmaoireet alkavat pikkulapsena. Astma on keuhkoputkien limakalvojen ärsytystulehdus, jossa limaneritys on lisääntynyt, limakalvo turvonnut ja keuhkoputket supistelevat erilaisten ärsykkeiden vaikutuksesta. Limakalvojen turpoamisen ja keuhkoputkien supistumisen vuoksi ilma ei pysty virtaamaan keuhkoputkissa vapaasti, mikä vaikeuttaa hengittämistä. Lapsen astma on hyvin yksilöllinen ja oireiden aiheuttajat voivat vaihdella paljon. Yleisesti astmaoireita voivat aiheuttaa esimerkiksi infektiot (nuha, yskä, korvatulehdus), allergiat, rasitus, kylmä, kuuma tai pölyinen ilma sekä tupakansavu ja ilmansaasteet. Nämä ärsykkeet voivat pahentaa ärsytystulehdusta eli inflammaatiota, jolloin keuhkoputkien ahtautuminen lisääntyy entisestään. Astman taustalla on usein perinnöllinen taipumus. Alle kouluikäisten lasten astma 3

3 Astmatutkimukset ja -diagnoosi Kaikilta lapsilta, joilla epäillään astmaa, selvitetään myös allergiataipumusta, sillä astma ja allergia ovat usein yhteydessä toisiinsa. Allergisen herkistymisen tutkimuksena käytetään ihon pistokoetta eli ns. pric-testiä. Se sopii myös pikkulapsille. Tutkimuksessa iholle tiputetaan allergeenitippa, jonka jälkeen tähän ihopisaraan pistetään neulalla. Tutkimustulos on valmis 15 minuutissa. Jos ihotestiin ei ole mahdollisuutta, voidaan verikokeesta mitata yksittäisiä IgE-vasta-aineita. Kehon immunipuolustusjärjestelmä tuottaa yksittäisiä allergian aiheuttajia kohdatessaan kehon omaa vasta-ainetta, jota kutsutaan immunoglobuliini E:ksi eli IgE:ksi. Astmaoireet ja -epäily Astmaan viittaavia oireita kaikenikäisillä lapsilla ovat hengityksen vinkuminen, uloshengityksen vaikeus, viikkoja kestänyt yskä (varsinkin ilman edeltävää infektiota), yöyskä ja alentunut suorituskyky. Rasituksen yhteydessä lapsi voi hengittää työläästi ja/tai yskiä. Imeväisikäisillä astmaoireena voi olla esimerkiksi tihentynyt hengitys ja/tai hengitysteiden limaisuus. Astman lisäksi lapsella voi olla hengitysvaikeuksia tai muita hengitysoireita myös muista syistä. Imeväisiässä on mahdollista, että hengitysoireiden taustalla voi olla jokin synnynnäinen rakennepoikkeavuus. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hengitysteiden rustorakenteiden pehmeys eli trakeo-, bronko- tai laryngomalasia. Lapsella voi ensimmäisten elinvuosien aikana olla hengitysvaikeuksia jonkin hengitystieinfektion yhteydessä myös ilman, että hänelle on kehittymässä astma. Pienilläkin lapsilla voi olla GER-oiretta (gastroesofageaalinen refluksi), jolloin mahan sisältöä nousee takaisin ruokatorveen. Siihen voi liittyä hengitysoireita, keuhkoputkien ärtyvyyttä ja yskää, varsinkin yöaikaan. Allerginen herkistyminen ei välttämättä vaadi mitään toimenpiteitä, vaan ne harkitaan tapauskohtaisesti ja yksilöllisesti. Erityisesti pienten lasten astmatutkimuksiin kuuluu myös keuhkojen röntgenkuvaus. Astmaa sairastavan lapsen keuhkokuvassa ei näy poikkeavuuksia. Röntgenkuvalla selvitetään mahdollisen muun keuhko- tai sydänperäisen sairauden mahdollisuutta tai rakenteellista poikkeavuutta. Alle 3-vuotiaiden tutkimukset Astmaa tutkittaessa tehdään myös keuhkojen toimintakokeita eli keuhkofunktiotutkimuksia. Käytettävän tutkimuksen valinta riippuu lapsen iästä ja yhteistyöhalukkuudesta. Jopa imeväisikäisen hengitysfunktiota voidaan tutkia, mutta menetelmä (kehopletysmografia, ns. 4 Alle kouluikäisten lasten astma

4 babybox-tutkimus) on harvinainen eikä ainakaan toistaiseksi kuulu rutiinitutkimuksiin. Alle kolmivuotiaan lapsen astmadiagnoosi perustuukin yleensä oirekuvaan, toistuviin hengitysvaikeuksiin, joissa keuhkoputkia avaava lääkitys auttaa, sekä riskitekijöiden arvioon, kun muut syyt on suljettu pois. Astmadiagnoosiin päädytään, jos hoitoa vaatineita hengitysvaikeuksia on ollut 3 4 kertaa vuoden aikana. Perinnölliset ja allergiset riskitekijät otetaan huomioon. Lapsen astman riskitekijöitä ovat mm. vanhempien astma, lapsen omat allergiaoireet ja lapsen mahdolliset hengitysvaikeudet muulloinkin kuin infektion yhteydessä. Jos alle kolmevuotiaalla lapsella on toistuvasti ollut hengityksen vinkunaa ja kaikki riskitekijät täyttyvät, on hänellä yli 70 prosentin todennäköisyydellä kouluikäisenäkin astma. Leikki-ikäisten tutkimukset Noin kolmevuotiaasta alkaen voidaan hengitysfunktiota mitata oskillometriatutkimuksella, jossa lapsen lepohengityksestä mitataan hengitysteiden vastusarvo. Hengitysteiden vastus mitataan myös keuhkoputkia avaavan lääkkeen jälkeen. Oskillometriatutkimuksessa lapsi istuu tuolilla ja hengittää suukappaleen kautta laitteeseen tavallista lepohengitystä, jonka aikana tutkimuslaite rekisteriöi hengityksen. Suun kautta hengittämisen varmistamiseksi tutkimuksessa nenä suljetaan kevyesti ns. nenäklipsillä. Nenäklipsin käyttö tuntuu lähes samalta kuin jos lapsen nenän suljettaisiin kevyesti sormilla puristamalla. Koe uusitaan sen jälkeen, kun lapsi on saanut keuhkoputkia avaavaa lääkitystä. Tutkimusta voidaan hyvin käyttää myös rasituskokeen yhteydessä, jolloin hengitysteiden vastus mitataan ennen ja jälkeen rasituksen sekä lopuksi myös avaavan lääkkeen jälkeen. Myös PEF-mittausta (peak expiratory flow, uloshengityksen huippuvirtaus) käytetään lasten astman tutkimisessa, PEF-mittariin puhaltaminen onnistuu yleensä noin 5-vuotiaasta alkaen. Astmadiagnoosiin voidaan päätyä, jos puhalluksissa tulee esiin merkitseviä aamu- ja iltavaihteluita tai lapsi hyötyy käyttämästään keuhkoputkia avaavasta lääkkeestä. Leikki-iästä alkaen astmatulehdusta on mahdollista mitata uloshengityksen typpioksidimäärityksellä. Typpioksidimittausta voidaan käyttää lisätutkimuksena sekä astman diagnostiikkavaiheessa että seurannassa. Esikouluikäisillä lapsilla astmadiagnostiikassa käytetään apuna spirometria- ja oskillometritutkimusta, useimmiten rasituskokeen yhteydessä. Spirometriatutkimuksessa lapsi vetää keuhkoihinsa mahdollisimman paljon ilmaa ja puhaltaa sen jälkeen spirometriatutkimuslaitteeseen kiinnitettyyn putken kautta nopeasti ja voimakkaasti keuhkonsa niin tyhjäksi kuin mahdollista. Tulokset kertovat siitä, miten paljon ilmaa keuhkoputkissa on mahdollista kuljettaa ja miten ilma keuhkoissa liikkuu. Astmatutkimuksena käytettävä rasituskoe on kestoltaan 6 8 minuutin hengästyttävä rasitus, mieluiten juoksukoe ulkoilmassa. Leikki-ikäisen rasituskoe voidaan tehdä trampoliinilla hyppien. Spirometriapuhallukset tai oskillometriamittaukset tehdään ennen rasitusta ja heti rasituksen jälkeen sekä 5, 10 ja 15 minuutin kuluttua rasituksen loppumisesta. Lopuksi mitataan keuhkojen puhallustilavuudet tai oskillometrian vastusarvot myös keuhkoputkia avaavan lääkkeen jälkeen. Merkitsevät muutokset spirometriapuhalluksen tuloksissa tai oskillometrian vastusarvon kohoaminen ovat merkki keuhkoputkien ärtyvyydestä. Niiden perustella tehdään astmadiagnoosi ja päätös säännöllisen lääkityksen aloittamisesta. 6 Alle kouluikäisten lasten astma Alle kouluikäisten lasten astma 7

5 Lasten astman hoito Astmalääkityksen kesto on yksilöllinen. Lapselle pyritään löytämään sopiva lääkitys, jotta hän pystyy elämään normaalia ikätasoista liikkuvaista elämää. Lääkityksessä on keskeistä astmatulehduksen rauhoittaminen sekä oireita pahentavien tekijöiden hallitseminen. Kohdallaan oleva lääkitys ja hyvä astman hoitotasapaino usein tarkoittavat säännöllistä, päivittäin otettua lääkitystä, jonka avulla astmaoireet pysyvät poissa. Lääkityksen lisäksi keskeistä lasten astman hoidossa on hyvän fyysisen kunnon ylläpitäminen ja lapselle terveellinen ympäristö. Liikunta on lääkettä lapsellekin. Lasta on hyvä kannustaa liikunnallisiin leikkeihin, vaikka astma oireilisikin rasituksen aikana. Hyvä fyysinen kunto edistää infektioista toipumista ja liikkumisen kautta syntyvät kuormitus keuhkoille ja hengitykselle on lapselle hyväksi. Lääkehoito Hoitava lääkäri määrittelee lääkityksen määrän ja toteutumistavan. Jokaisella astmaa sairastavalla lapsella tulee olla kaksi lääkettä: säännölliseen käyttöön keuhkoputkien ärsytystulehdusta hoitava, päivittäin otettava lääke. Joskus oireita on hoitavasta lääkityksestä huolimatta. Silloin tarvitaan keuhkoputkia avaavaa lääkettä (bronkodilaatiolääke). Hoitavia lääkkeitä ovat hengitettävä kortisonilääkitys ja/tai suun kautta otettavat tabletti- tai raemuotoiset lääkkeet, leukotrieeniantagonistit (montelukasti). Lääkäri tai hoitaja opettaa lääkkeenottotekniikan vastaanotolla. Jos lapsi oireilee vain satunnaisesti, esimerkiksi ollessaan eläinten lähellä tai infektioissa eikä ole infektiokierteessä, hänelle voi riittää pelkkä avaava lääke. Kausiluonteisesti oireilevalle lapselle voi riittää jaksottainen hoitava lääkitys. Oireettomassa vaiheessa terveenä voidaan olla ilman lääkitystä. Jos astmaoireita on viikoittain tai rasitus- ja funktiotutkimusten perustella lapselle on diagnosoitu astma, aloitetaan päivittäinen, säännöllinen hoitava lääkitys. Lapsen astman hoito aloitetaan useimmiten sisäänhengitettävällä eli inhaloitavalla kortisonilla. Leukotrieeniantagonistit voivat myös sopia lievän astman peruslääkkeeksi tai käytettäväksi yhdessä inhalaatiokortisonin kanssa. Hengitettävä yhdistelmävalmiste, jossa on samassa annoksessa kortisoni ja pitkävaikutteinen avaava lääke ei ole astman ensisijaislääke, mutta sitä voidaan joskus joutua käyttämään vaikean astman hoidossa lapsillakin. Lääkelaitteet Oikean inhalaatiotekniikan opettaminen lapsen ikään parhaiten sopivalla laitteella ja lääkitystekniikan tarkistaminen lääkärillä käynnin yhteydessä on erittäin tärkeää lasten astmahoidossa. Esikoulu- tai kouluikään asti lapset tarvitsevat lääkityksen tilanjatkeen. Tilanjatkeen kautta hengittäen aerosolimuodossa oleva lääkeannos saadaan kokonaan hyödyksi. Joskus lääkitys on tarpeen annostella kosteana höyrynä esimerkiksi spiralaitteen tai inhanebin avulla. Tätä lääkkeenantotapaa käytetään lähinnä sairaalassa ja terveysasemilla. Aikuistenkin käyttämien jauheinhalaattoreiden (Easyhaler, Diskus, Turbuhaler, Novolizer) käyttö alkaa sujua esikouluiästä alkaen. Ne edellyttävät koordinoidun sisäänhengityksen onnistumista. 8 Alle kouluikäisten lasten astma Alle kouluikäisten lasten astma 9

6 Lääkkeiden sivuvaikutukset Pahenemisvaiheet Lääkehoidon kesto Lääkityksen kesto on aina yksilöllinen. Allerginen astmaa sairastava lapsi tarvitsee yleensä pidempää hoitoa kuin ne lapset, joilla ei ole allergioita. Lievän, ei-allergisen astman hoidossa jopa 6 12 kuukauden säännöllisen lääkityskauden jälkeen saattaa riittää enää vain pahenemisvaiheissa käytettävät muutaman viikon lääkitysjaksot. Pahenemisvaiheita voivat olla yskäinfektiot, siitepölykausi ja pakkasjakso. Lääkitys toteutetaan pienimmällä annostuksella, jolla saadaan hyvä astman hoitotasapaino, joka tarkoittaa sitä, että astman oireet pysyvät hallinnassa eivätkä ne haittaa normaalia arkea. Lääkärillä käyntien yhteydessä sovitaan oireiden, voinnin ja keuhkojen toimintatutkimusten perusteella lääkityksen mahdollisesta nostamisesta tai keventämisestä. Keventämistä kokeillaan usein vähentämällä lääkitystä ensin puoleen aiemmasta. Myöhemmin kokeillaan jaksottaista lääkitystä, jolloin lapsi voi terveenä ollessaan pitää taukoa astmalääkkeensä ottamisesta. Astman hoidossa käytettävät lääkkeet ovat turvallisia. On mahdollista, että varsinkin lääkehoitoa aloitettaessa keuhkoputkia avaavat lääkkeet saattavat aiheuttaa sydämen sykkeen nopeutumista ja/tai vapinaa, levottomuutta ja yliaktiivisuutta. Nämä vaikutukset ovat yleensä varsin nopeasti ohimeneviä eikä keuhkoputkien avausvaikutuskaan kestä montaa tuntia. Jos astmaoireet jatkuvat, annoksen voi uusia 3 4 tunnin välein. Hengitettävät keuhkoputkia hoitavat kortisonilääkkeet ovat paikallishoitoa eivätkä juuri imeydy verenkiertoon. Ne saattavat vähäisesti vaikuttaa kasvua hidastavasti, eivät kuitenkaan aikuispituuteen. Lapsen kasvua seurataan säännöllisesti. Kaikkein tärkeintä on se, että lapsen astma on hyvässä hoitotasapainossa. Hoitamaton astma on aina riski lapsen kasvulle ja se vaikuttaa myös lopulliseen aikuispituuteen. Suun kautta otettava leukotrieeniantagonistilääkitys sopii yleensä hyvin useimmille astmaa sairastaville lapsille ja se on myös turvallinen, eikä sillä ole vaikutusta kasvuun. Ennen hengitettävän kortisonilääkkeen ottamista on hyvä pestä hampaat, koska näin suojellaan hampaita mahdollisilta kiillevaurioilta. Lääkkeen ottamisen jälkeen suu on huuhdeltava kurlaamalla vettä suussa ja syljettävä se pois. Tällä tavalla voidaan estää mahdollisesti suun ja nielun sammas- eli hiivakasvua ja äänen käheytymistä. Astman pahenemisvaiheella tarkoitetaan sitä, että sairaus alkaa oireilla ja lapselle tulee esimerkiksi hengitysvaikeuksia. Nopeasti alkavan pahenemisvaiheen hoidossa sisäänhengitettävää avaavaa lääkettä annostellaan tiheästi lääkärin ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa lääkettä voidaan antaa 1 2 annosta kolmasti ensimmäisen tunnin aikana, 20 minuutin välein, ja sen jälkeen 1 2 annosta 3 4 tunnin välein. Jos hengitysvaikeus ei helpotu annetuilla kotiohjeilla, on syytä kääntyä päivystävän terveysaseman tai lasten poliklinikan puoleen. Yskäinfektioissa nostetaan hoitava kortisonilääkitys yleensä kaksinkertaiseksi 1 2 viikon ajaksi. Ennen hoitavaa lääkettä otetaan avaavaa lääkettä. 10 Alle kouluikäisten lasten astma Alle kouluikäisten lasten astma 11

7 Astma ja ympäristötekijät On tärkeää, että astmaa sairastava lapsi ei altistu tupakansavulle. Vanhempien tupakointi ja välillinenkin altistuminen tupakan savulle lisää merkittävästi infektiosairastavuutta ja myös astmaoireita. Astmaa sairastavalle lapselle paras elinympäristö on tavallinen, siisti ja tupakansavuton koti. Erityissiivousta tai yleissaneerausta ei tarvita. Eläinkontakteja tai kodin lemmikkejä ei tarvitse varmuuden vuoksi välttää. Kodin sisäilma vaikuttaa hengitysoireisiin. Asunnon tuuletus, raikas sisäilma ja hyvä ilmanvaihto riittävät takaamaan hyvän hengitysympäristön. Asunnon tuloilma- ja poistoilmaventtiilit on syytä puhdistaa ainakin kerran vuodessa ja vaihtaa ilmansuodattimet säännöllisesti. Tuuletusikkunoihin voi tarvittaessa asentaa kuitumaisen siitepölysuodattimen. Siitepölyallergiset voivat saada oireita, jos sisätiloihin tuodaan pajunkissoja, lepän tai koivun oksia, kuivaheinää tai kuivakukkia. Pahimpaan siitepölyaikaan voi rajoittaa tuuletusta ja pyykin kuivatusta ulkona. Viherkasveja ei suositella makuuhuoneisiin. Pikkulasten astmaan ei välttämättä liity allergiaoireita lainkaan. Sen sijaan erityisesti virusinfektiot aiheuttavat ja pahentavat astmaoireita. Astma on usein sitä hankalampi, mitä tiuhemmin lapsi sairastaa infektioita. Sairastelu ja oireilu onneksi usein helpottuvat lapsen kasvaessa. Tavalliset hengitystieinfektioiden aiheuttajat, esimerkiksi RS-virus, rino- tai parainfluenssavirus, voivat vaikeuttaa pikkulasten hengitystä ja johtaa keuhkoputkien yliärtyvyyteen, hyperreaktiviteettiin. Tällaisia infektioita voivat olla myös hinkuyskä ja mykoplasma-infektiot. Lapsilla, jotka ovat atoopikkoja, allergiaoireet muuttavat muotoaan ja allergioiden aiheuttajat muuttuvat iän myötä. Nuorimpien lasten allergiaoireita ovat ruoka-allergia ja atooppinen ihottuma. Leikki-ikäinen voi saada oireita myös siitepölyaikaan tai eläinten läheisyydessä. Lievät allergiaoireet häviävät usein, eivätkä ne kaipaa tutkimuksia tai hoitoa. Sietokykyä voidaan kasvattaa opettelemalla sietämään lieviä oireita. Vakavassa ja vahvaoireisessa allergiassa on allergeenien välttäminen kuitenkin tarpeen. On tärkeä opetella tunnistamaan ne tekijät, jotka aiheuttavat lapselle allergiaa tai pahentavat sitä. Arvioitaessa lapsen astmaa on syytä seurata myös sitä, onko lapsella allergista nuhaa, koska hoitamaton allerginen nuha lisää riskiä sairastua astmaan, ja jo astmaan sairastuneella lapsella se heikentää astman hoitotasapainoa. Allerginen nuha on hoidettava riittävällä lääkehoidolla (esim. antihistamiini, nenäsuihkeet, silmätipat) ja tarvittaessa välttämällä mahdollisuuksien mukaan ärsykkeitä. Yli 5-vuotiaiden allergioita, etenkin siitepölyallergioita, voidaan hoitaa siedätyshoidolla. Astma ja liikunta Liikunta on osa astman hyvää hoitoa ja erityisen hyväksi se on astmaa sairastavalle lapselle. Lapset liikkuvat mielellään ja heitä on syytä kannustaa monipuoliseen liikuntaan. Liikunta tuo hyvää mieltä ja parantaa vastustuskykyä, vahvistaa immuunijärjestelmää, parantaa fyysistä suorituskykyä ja verenkiertoa sekä hengityskapasiteettia. Avaava astmalääke on hyvä pitää helposti saatavilla tilanteissa, joissa lapsi liikkuu tai leikkii riehakkaasti. Tarvittaessa avaavaa lääkettä voi ottaa jo ennen rasittavaa liikuntasuoritusta, esimerkiksi pakkassäällä tai siitepölyaikaan tai infektion toipilasvaiheessa. Flunssaisena tai toipilaana ei pidä harrastaa liikuntaa. Jos lapsella on rasitusoireita on myös terveenä, voi se olla merkki riittämättömästä hoitavasta lääkitysannoksesta. Seurantakäynnillä lääkärissä pyritäänkin erityisesti selvittämään lääkityksen riittävyys ja astman hoitotasapaino arvioimalla lapsen rasituksen sietoa ja mahdollisia oireita. 12 Alle kouluikäisten lasten astma Alle kouluikäisten lasten astma 13

8 tusoireita ja avaavan lääkkeen tarvetta on mahdollisimman vähän. Kotona tehty PEF-seuranta auttaa astman tasapainon arvioinnissa. On tärkeää tietää lapsen kunkin ikäkauden oma normaali PEF-puhallustaso. Astmatesti Astmatesti on kehitetty astman tasapainon arvioimisen työkaluksi. Testiin kuuluu kysymyksiä sekä lapsen itsensä että vanhemman vastattavaksi. Testin pistetuloksella kartoitetaan astman mahdollisesti aiheuttamia oireita esimerkiksi yöllä, päivällä, rasitustilanteissa ja leikeissä. Testissä kysytään myös, kokeeko lapsi astman vaikeuttavan elämäänsä. Astmatestiä suositellaan tehtäväksi säännöllisesti tietyin väliajoin kotona tai seurantakäyntien yhteydessä. Lasten astman ennuste Lapsen pitkäaikainen astmaoireilu liittyy usein perinnölliseen astma-alttiuteen ja lapsen omiin allergiaoireisiin. Pitkäaikaisen astman tärkeimpiä riskitekijöitä ovat vanhempien astma ja lapsen oma atopia eli atooppinen ihottuma, ruoka-allergia ja hengitystieallergia. Varhaislapsuuden astmasta parannutaan usein, varsinkin jos kyseessä on hengitystieinfektioihin liittyvä oireilu eikä lapsella ole infektioiden lisäksi allergioita. Sosiaaliturva, ensitieto ja sopeutumisvalmennus Kela myöntää lapsen astmalääkkeille erityiskorvattavuuden, kun lääkitystä on käytetty säännöllisesti vähintään 6 kuukauden ajan ja lääkityksen tarve jatkuu edelleen. Alle kouluikäiselle säännöllistä lääkitystä käyttävälle lapselle voi hakea vammaistukea. Astman toteamisen jälkeen vanhemmille suositellaan osallistumista astman ensitietopäivän informaatiotilaisuuteen. Astmaa sairastavat lapset perheineen voivat hakea Kelan ja Raha-automaattiyhdistyksen järjestämille sopeutumisvalmennuskursseille. Allergia- ja Astmaliiton kursseille haetaan liiton kuntoutusosaston kautta. Hengitysliiton kursseille haetaan Kelan kautta. Kurssit järjestetään yleensä kesäaikaan. Lasten astman seuranta Jatkuvaa astmalääkitystä käyttävän lapsen vointia, hengitysfunktiota ja kasvua seurataan säännöllisesti lastenlääkärin vastaanotolla. Seurantaväli on yleensä 6 12 kuukautta, tarvittaessa tiuhemminkin riippuen siitä, kuinka vaikea astma lapsella on. Kausiluonteista astmaa seurataan perusterveydenhuollossa. Jos lapsi on seurantaväliajan voinut hyvin ja oireettomasti ja keuhkofunktio on normaali, voidaan lääkitystä pienentää tai kokeilla jaksottaista hoitoa. Astman hoitotasapaino on hyvä, kun päivä-, yö- tai rasi- 14 Alle kouluikäisten lasten astma Alle kouluikäisten lasten astma 15

9 Allergia- ja Astmaliitto Allergia- ja Astmaliitto on terveysjärjestö, jonka tarkoituksena on allergiaa ja astmaa sairastavien elämänlaadun parantaminen. Meiltä saat neuvontaa, oppaita ja vertaistukea. Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan! Jäsenmaksu on 24 euroa vuodessa. Katso lisää ja löydä oma paikallisyhdistyksesi. Hengitysliitto Hengitysliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Toiminnassamme on mukana mm. astmaa, keuhkoahtaumatautia, uniapneaa ja harvinaisia hengityssairauksia sairastavia. Tarjoamme tietoa, tukea ja palveluita. Tule mukaan! Lue lisää wwww.hengitysliitto.fi painosmäärä kpl Forssa Print

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on tukea perheen selviytymistä kotona astman kanssa. Oppaassa käsitellään lasten astmalääkkeiden

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA: 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos Kuvat: Markku Ojala Atooppiset sairaudet suomalaisilla varusmiehillä Latvala J et al

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA KEITELEEN KUNTA Sivistys- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja koulu LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA Johdanto Tämän ohjeistuksen lähtökohtana on luoda yhtenäiset toimintatavat,

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016 Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

MITTARI LASTEN ASTMAN OMAHOIDON ARVIOINNIN TUKENA

MITTARI LASTEN ASTMAN OMAHOIDON ARVIOINNIN TUKENA Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2014 Minna Eteläaho, Saara Helminen & Kirsi Kalpa MITTARI LASTEN ASTMAN OMAHOIDON ARVIOINNIN TUKENA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP

ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP 16082012 KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Allergiset sairaudet ja ammatinvalinta

Allergiset sairaudet ja ammatinvalinta Allergiset sairaudet ja ammatinvalinta Sari Wuolijoki, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos Lainaukset: Irmeli Lindström, Timo Leino Kuvat: Markku Ojala Nuori kampaaja uransa alussa - jatkaako

Lisätiedot

Oppaani... sumutinkompressorijärjestelmän käyttöön

Oppaani... sumutinkompressorijärjestelmän käyttöön Oppaani... sumutinkompressorijärjestelmän käyttöön Sumutinkompressorijärjestelmä Seuraavassa on perusohje Philips Respironics -kompressorin kanssa käytettävälle SideStream-sumuttimelle. Tarkemmat ohjeet

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Hakuohje Nuorten perhekursseille

Hakuohje Nuorten perhekursseille 1(5) Hakuohje Nuorten perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa osallistujat asuvat

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

ALLE 12-VUOTIAAN LAPSEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ASTMAOHJAUS. Kirjallisuuskatsaus

ALLE 12-VUOTIAAN LAPSEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ASTMAOHJAUS. Kirjallisuuskatsaus ALLE 12-VUOTIAAN LAPSEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ASTMAOHJAUS Kirjallisuuskatsaus Emilia Kangas Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista. Erja Tommila

Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista. Erja Tommila Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista Erja Tommila 8.9.2016 Allergia-ohjelman tavoitteet ruoka-allergiassa mitään ei vältetä varmuuden vuoksi vältön tarve pitää osoittaa ja sitä pitää seurata aiheettomat

Lisätiedot

Vammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut:

Vammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut: 1 Jämsän kaupunki HAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi OMAISHOIDON TUKI Vammaispalvelut Kelhänkatu 3 42100 JÄMSÄ Hakemus saapunut: Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005)

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Ammattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos

Ammattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Ammattinuhasta Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Occupational Rhinitis: EAACI classification 2009 EAACI Task Force of Occupational Rhinitis, Moscato et al., Allergy 2008 Ammattinuhasta

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

ASTMALAPSI PÄIVÄKODISSA Hoito-ohje päiväkodin henkilökunnan käyttöön

ASTMALAPSI PÄIVÄKODISSA Hoito-ohje päiväkodin henkilökunnan käyttöön ASTMALAPSI PÄIVÄKODISSA Hoito-ohje päiväkodin henkilökunnan käyttöön Hietanummi Tea ja Koivula Lis-Bet Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pori Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry Harvinaisuuden määrittelyä Euroopan unionin määritelmä: enintään 500

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET IU inhalaatiojauhe, kovat kapselit Kolistimetaattinatrium

KÄYTTÖOHJEET IU inhalaatiojauhe, kovat kapselit Kolistimetaattinatrium KÄYTTÖOHJEET 1 662 500 IU inhalaatiojauhe, kovat kapselit Kolistimetaattinatrium Sisältö Johdanto Tietoja Colobreathe -lääkkeestä Pakkauksen sisältö Colobreathe -lääkkeen ottaminen Turbospin -inhalaattori

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Hankalahoitoisen astman ja keuhkoahtaumataudin selvittely ja hoito

Hankalahoitoisen astman ja keuhkoahtaumataudin selvittely ja hoito Hankalahoitoisen astman ja keuhkoahtaumataudin selvittely ja hoito Antti Saarinen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Astman hoidon tavoitteet Astman hoidon tavoitteet: oireettomuus keuhkojen normaali

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot